Turun Seutusanomat Itä 5.6.2024

30 pv alin hinta 24,60 Tarjous voimassa 30.6.2024 asti multivita plus Sisältää jopa 18 päivittäin tarvittavaa vitamiinia ja kivennäisainetta. Yksi tabletti päivässä riittää! 200 tabl pakkaus.

Apteekin Tervepisteestä punkkirokote Sisältää rokotteen, rokottamisen, reseptin ja Kanta-merkinnän. Varaa aika pyhahenrik.fi tai soita. PUNKKIROKOTE 49€

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh.

Vilhelm

JUNNILA

Äänestä meppi maakuntaamme!

PE 7.6. 9.00 - 10.00 Loimaan tori

PE 7.6. 14.00 - 14.45 Paraisten päivät

PE 7.6. 15.30 - 16.30 Lieto, K-Supermarket

PE 7.6. 17.30 - 18.30 Turku, kauppatori

LA 8.6. 10.00 - 11.30 Turku, kauppatori

LOGOT - VERKKOSIVUT GRAAFINEN

n n n PÄÄKIRJOITUS

Taas on aika äänestää

Tämän vuoden toiset vaalit ovat jo ovella –ellet sitten ole jo äänestänyt ennakkoon, jolloin asia on sinun puolestasi järjestyksessä.

Vuoden alussa valittiin tasavallalle uusi presidentti ja nyt vuorossa on meppien valinta europarlamenttiin.

Isoista vaaleista; presidentinvaalit, kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, aluevaalit ja eurovaalit, viimeinen eli nyt vuorossa olevat eurovaalit ovat perinteisesti olleet vähiten ihmisiä kiinnostavat.

Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysaktiivisuus Suomessa oli vajaat 43 prosenttia, kun esimerkiksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa äänestysprosentti oli 75. Jopa uutena vaalitulokkaana mukaan tulleissa aluevaaleissa 2022 äänestysaktiivisuus oli korkeampi kuin eurovaaleissa, 47,5 prosenttia.

Eikä hyvältä näytä tänäkään vuonna eurovaalien osalta. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta torstaina 30. toukokuuta, ja ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän äänestysaktiivisuus oli 3,6 prosenttia. Vertailun vuoksi; presidentinvaalien molemmilla kierroksilla ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana äänesti yli kuusi prosenttia äänioikeutetuista.

Eurovaalien äänestysaktiivisuus näyttäisi jäävän siis tänäkin vuonna kovin vaatimattomaksi.

Moni varmasti ajattelee, että yhden äänen vaikutus on minimaalinen, kun vaalipiirinä on koko Suomi ja ehdokkaita 232.

Äänioikeus on kuitenkin yksi nykyaikaisen demokratian kulmakivistä. Käytä ääntäsi – jos ei muuten, niin sitten ainakin olet lunastanut itsellesi valitusoikeuden vaalikauden ajaksi.

Marko Vuosjoki

SEURAKUNTAKOLUMNI KUNTAPÄÄTTÄJÄNKULMA

Onko meillä varaa köyhyyteen?

Ihmisen perusturvallisuus muodostuu ensimmäisinä elinvuosina. Lapsi ei voi valita millaisiin olosuhteisiin hän syntyy. Vanhemmilla ei ole aina voimavaroja taata lapselle riittävän hyviä lähtökohtia elämään. Köyhyys periytyy yhä useammin sukupolvelta toiselle.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa on 873.000 henkilöä. Aikuisilla riski on suurin 18-29 vuoden iässä ja yli 85-vuotiailla. Näissä ryhmissä jopa yli 30 prosenttia kuuluu riskiryhmään ja naisten riski on miehiä suurempi. Riskitekijöitä ovat pienet tulot, työnsaannin vaikeus sekä aineellinen ja sosiaalinen puute.

Miten yhteiskunnassamme reagoidaan köyhyyteen? Tuleeko keppiä vai porkkanaa? Köyhyys ja vähäosaisuus koettelevat yhä rajummin. Köyhyys näkyy vain, jos emme käännä katsettamme pois. Ruokajonojen määrä ja pituus kasvavat vuodesta toiseen. Jotain on yhteiskunnassa vialla, kun ihmisillä ei riitä rahaa ruokaan tai lääkkeisiin eikä aina kumpaankaan. Köyhät ovat joutuneet tyytymään vallitsevaan tilanteeseen. Palvelupisteetkin siirtyvät yhä kauemmas neuvoa ja apua tarvitsevista. Yleisohje tuntuu olevan digitaalinen asiointi, johon köyhillä tai iäkkäillä ei ole osaamista eikä laitteita.

Yhteiskunnassa valta ja yhteisistä varoista päättäminen keskittyvät samoille tahoille. Niistä päättävät parempiosaiset ja hyvätuloiset. Varoja tulisi käyttää ja jakaa oikeudenmukaisemmin sinne, missä hätä ja avun tarve on suurin.

Kadulla tuli vastaan ruokarahaa pyytävä mieskahta euroa pyysi. Tuntematon lähimmäinen yllätti miehen viemällä tämän syömään läheiseen lounaspaikkaan ja maksoi koko lounaan. Milloin viimeksi kohtasimme köyhän? Tutustuimmeko häneen aidosti? Jäimmekö juttelemaan vai kiersimmekö kaukaa?

Katsoimmeko edes kohti?

Haloo, hyvinvointiyhteiskunta ja sen päättäjät! Aloitettaisiinko köyhimpien puolustamisesta ja heidän elinolojensa ja arjen parantamisesta? Keneltä se on pois, jos kaikkien elämä olisi parempaa ja helpompaa?

EU:n avulla kertakäytöstä

Olemme tänä keväänä saaneet EU:n uuden lainsäädännön, jolla pyritään edistämään tavaroiden korjaamista ja kieltämään vilpillisiä väitteitä, eli viherpesua. EU:n ympäristötavoitteiden kannalta on tärkeää, että lisäämme kuluttajien mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia valintoja ja osallistua aktiivisesti ekologiseen siirtymään. Muutokset ovat tarpeen sekä kuluttaja- että yrityskäyttäytymisessä. Kaikki tavarat tulisi suunnitella ja valmistaa kestävään pitkäaikaiseen käyttöön. Tehottomat, myrkylliset, tuhlailevat ja saastuttavat tuotteet taas on poistettava EU:n markkinoilta. EU:n pitäisi tarttua vielä lakisääteisten takuuaiko-

Eliisa Lehti diakoniatyöntekijä Turun

Katariinanseurakunta

Onko elämä maaseudulla rauhallisempaa kuin kaupungissa?

Mielikuva on, että kaupungissa elämä on hektistä ja maaseudulla on rauhallista. Sauvoon on Turusta 25 minuutin ajomatka. Tämä on sopiva siirtymäriitti kaupunkielämästä maaseudulle.

Tuhannet vapaa-ajanasukkaat tulevat kesällä Sauvoon rauhoittumaan meren rannalle. Mutta olemmeko me kanta-asukkaat aina vaan rauhallisia ja rentoja täällä luonnon helmassa?

Muutimme itse 12 vuotta sitten pienten lasten kanssa Espoon vilinästä Sauvoon. Vähän pelkäsimme, että onkohan siellä riittävästi tekemistä. Arki ei ehtinyt koittaa, kun jo yhdistyksistä oltiin yhteydessä, että kiinnostaisiko tulla toimintaan mukaan.

Yhdistyksiä on reilut 50 ja ne ovat aktiivisia. Harrastamista on niin lapsille kuin aikuisillekin liikunnasta kulttuuriin, metsästykseen kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen.

Koulun luokkakoot ovat olleet pienet ja opettajat osaavia ja sitoutuneita kouluun. Koulupäivän rytmityksessä on tauko keskelle päivää ja ruoka tulee omasta keittiöstä. Myös koulun yhteydessä on voinut harrastaa.

Jos ei omalta paikkakunnalta löydy mieleistä tekemistä, niin naapurikuntiin on lyhyt ajomatka. Internetin kautta pääsee lisäksi mukaan vaikka mihin. Meillä kävikin niin, että olemme eläneet erittäin yhteisöllistä ja aktiivista elämää ns. rauhallisella maaseudulla. Mahdollisuuksia on enemmän kuin aikaa.

Jos haluaa olla osa yhteisöä, kannattaa mennä mukaan toimintaan. Mutta voi maaseudulla elää ihan vaan omaa elämäänsä - itsekseen ja tuntemattomana. Joillain on ystäväpiirit muualla ja nauttivat viihtyisästä kodista ja luonnon rauhasta ilman aktiivista osallistumista yhteisön elämään. Tämäkin on valinnanvapautta laadukkaaseen elämään.

korjauskulttuuriin

jen pidentämiseen siten, että ne vastaisivat tuotteiden parempaa käyttöikää. Kiinalaisen pikamuodin myynti tukisi kieltää koko EU:n alueelta, sillä vaatteet ovat hyvin heikkolaatuisia ja sisältävät terveydelle vaarallisia aineita.

Kansalaisten on voitava myös luottaa siihen, että heidän ostamansa tavarat ovat kestäviä ja pitkäikäisiä korjauksen jälkeen. Korjaamisen tulee olla helposti saatavilla, ripeää ja niiden kustannusten kohtuullisia. Monissa EU-maissa on jo syntynyt esimerkiksi korjauskahviloita ja lainsäädäntö voi vauhdittaa tällaisen pienyrittäjyyden lisääntymistä myös Suomessa. Jonain päivänä kaupungeissamme voisi

löytyä suutareiden lisäksi tekstiilien, elektroniikan ja muiden käyttötavaroiden pikakorjauspalveluita. Kiertotalous ja kestävyys on hyväksi planeetalle ja kukkarolle.

Niina Ratilainen

EU:n alueiden komitean vihreiden puheenjohtaja Eurovaaliehdokas Turku

Perttu Laaksonen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sauvo

Päätoimittaja

keskustaan.

Piikkiö Päivästä tuli taas menestys

Kaarinan Piikkiössä vuosittain järjestettävä Piikkiö Päivä oli tänäkin vuonna täysmenestys. – Päivä meni paremmin kuin olisi voinut toivoakaan. Keli oli aurinkoinen ja sateet tulivat vasta tapahtuman jälkeen. Väkeä oli runsaasti, ja ihmiset myös käyttivät Piikkiön ja Tuorlan Majatalon välistä bussiyhteyttä, joten kaikissa tapahtumapaikoissa oli mukavasti ihmisiä, heh-

kutti Piikkiö Päivät ry:n puheenjohtaja Matti Uimonen Uimonen lupasi, että ensi vuoden tapahtumaa aletaan suunnitelemaan jo kuluvan kesän aikana. – Olemme hieman jo miettineet tapahtuman laajentamista; joko kaksipäiväiseksi tai niin, että lisätään päivän iltaohjelmaa. Tapahtuma oli tänä vuonna niin onnistunut, että se innostaa suunnittelemaan jo nyt ensi vuotta, nauroi Uimonen.

Piikkiö Päivän laaja ja monipuolinen ohjelma keräsi väen seuraamaan kahdella eri lavalla esitettäviä musiikki- ja tanssinäytöksiä sekä keskustelutilaisuuksia.

– Piikkiön oma poika, rappari Topias sai ainakin ihmiset joraamaan –myös iäkkäämmät! Ohjelmanumerot olivat muutenkin onnistuneita, ja ihmiset viihtyivät, kehui Uimonen myös tapahtumassa esiintyneitä artisteja ja muun muassa eurovaalikeskustelus-

sa mukana olleita poliitikkoja.

Piikkiö Päivä on koronatauon jälkeen vakiiinnuttanut paikkansa Piikkiön kesän aloitustapahtumana.

– Piikkiö Päivästä on tullut merkittävä kotiseututapahtuma, jonne saapuu ihmisiä myös naapurikunnista, iloitsi Matti Uimonen.

Millaisesta kesäteatterista sinä pidät eniten?

MITÄ MIELTÄ?

Lukuisat teatterit aloittavat perinteisesti kesäteatterikautensa kesäkuussa. Turun Seutusanomat on kerännyt makupaloja alueemme kesäteattereista ja lisäksi kysymme Mitä Mieltä -nettigallupissamme lukijoiden mietteitä siitä, millainen kesäteatteri on mieluisin.

Kesäteattereiden tar-

jonta on tänäkin kesänä erittäin monipuolista. Tarjolla on näytelmiä laidasta laitaan; esimerkiksi Merimaskussa esitetään harrastajavoimin käsikirjoitettua, ohjattua ja näyteltyä koko perheen komediaa ”Korppuja ja kuivakukkia”, Naantalin Emma-teatterissa ammattilaisten tuottamaa aikuisille suunnattua komediaa ”Presidenttien puolisot x 12”,

Kaarinan sisäiset K-linjat uudistuvat elokuussa

KAARINA

Uudistuneet Föli-linjat aloittavat Kaarinassa maanantaina 5. elokuuta. Muutosten myötä Kaarinan sisäisten linjojen linjakilometrit kasvavat noin 19 prosenttia ja samalla Kaarinassa liikenteeseen saadaan muun muassa lauantailiikennettä, arkipäiviin pidemmät palveluajat sekä uusi yhteys Piikkiöstä Littoisten kautta Varissuolle. Fölin Kaarinan sisäiset K-linjat palvelevat kaikkia kaupunkilaisia. Se

tarkoittaa niin koululaisia, työmatkalaisia, senioreita – kuin kaikkia muitakin matkantekijöitä.

Lisätietoja linjoista saa muun muassa kaarinalaisiin kotitalouksiin jaettavasta Paras paikka -asukaslehdestä, joka löytyy myös sähköisenä; https://www.yumpu.com/fi/document/ view/68716241/paraspaikka-asukaslehti-toukokuu-2024

Turun Seutusanomat

Liedossa Maiju Lassilan klassikkoteokseen perustuvaa veijaritarinaa ”Tulitikkuja lainaamassa” ja Samppalinnassa klassiseen rikostarinaan perustuvaa musikaalia ”Bonnie & Clyde”.

Pidätkö sinä kesäteattereissa eniten nauruhermoja kutkuttavasta komediasta, kyyneleitä silmäkulmaan tuovasta draamasta, musikaalista vai kenties dekkarityyp-

pisestä rikostarinasta?

Mitä Mieltä -netti gallupiin vastanneiden ja yhteystietonsa jättä neiden kesken arvotaan lippuja Linnateatterin kesän näytelmään ”Soi tellen Someen”.

Kyselyn tuloksia jul kaistaan 19. kesäkuu ta ilmestyvässä lehdes sämme ja nettilehdessä.

Marko Vuosjoki

Sauvo-lisä kotihoidon tukeen

Sauvon kunnan sivistyslautakunta päätti ottaa käyttöön kotihoidon tuen kuntalisän ajalle 1.8.2024–31.7.2026. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 300€ / kk /lapsi alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisä maksetaan Kelan kautta 1.8.2024 alkaen. Kela antaa päätökset kuntalisän maksamisesta heinäkuun puolessa välissä niille perheille, joiden osalta kuntalisän ehdot täyttyvät. Perheiden, jotka saavat

OSTETAAN

kerrostalosta tai rivitalosta 1-4 h, kunnolla ei väliä. P. 044 011 2282

LÄHDE MATKALLE TURUSTA TAI KAARINASTA

Ti 25.6., ke 24.7., ke 14.8. Saariston rengastie sis. ruoan, 2 x kahvit. Opas mukana. 85€

Ke 3.7. Seitsemän kirkon kierros, sis. 2 kahvit, ruoan, opas mukana 95€

La 10. - la 17.8. Lofootit, Norja oma bussi ja suomalainen matkanjohtaja mukana matkalla. 1625€/hlö/2hh, 2025€/hlö/1hh

Su 18. - la 24.8. Pärnu Kylpylämatka, Estonia Medical Spa 624€/hlö/2hh tai Viiking Spa 650€/hlö/2hh

Pe 30.8. - pe 6.9. Ruskamatka ja maistiainen Hurtigrutenista oma bussi mukana matkalla 1350€/hlö/2hh , 1800€/hlö/1hh

VARAUK SE T:

Asemakatu 8, Salo p 02 7316 316 klo 9-16 www salonmatkatoimisto fi

Tulossa: pe 11. - pe 18.10. Sokkomatka 8pv sis. mm. matkat, majoitukset sekä ruokailuja. Suomalainen matkanjohtaja mukana matkalla.

Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy

Soita (02) 4373 911

Autonmitan edellä.

jo kotihoidon tukea, ei tarvitse tehdä uutta ha kemusta Kelaan, vaan kuntalisä korottuu au tomaattisesti korkeampaan euromäärään kokeilun alkaessa.

SAUVO

Katariina Mäkinen-Önsoy

PIIKKIÖ

Marko Vuosjoki

Piikkiö Päivä keräsi jälleen väen Piikkiön

Sauvon museon kesänäyttely avautuu

SAUVO

Tul ten ny – Tuutha siekii -näyttely avautuu Sauvon Kotiseutumuseossa keskiviikkona 12. kesäkuuta. Kesänäyttelyn avajaiset järjestetään tiistaina 11.6. kello 18.

Tämän kesän näyttely keskittyy sotien vaikutuksesta Sauvoon. Tarkastelussa ovat muun muassa Karjalan siirtolaiset ja heidän matkansa Sauvoon sekä sauvolaiset sotaveteraanit. Kesänäyttelyn toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Sauvon Karjalaseuran ja Sotien 1939–1945 Sauvo-Karunan perinnetoimikunnan kanssa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja

Riikka

Purra

LAUANTAINA 8.6.

Turku klo 10.00-10.30 Kauppatori, vaalimökki

Ulkojumppatapahtumat

PAIMIO

Maksuttomat parvekejumpat jatkuvat 17.6. asti Paimion keskustan tuntumassa sijaitsevien kerrostalojen tuntumassa. Maanantaisin kello 12 jumpataan Jousikuja 6 -taloyhtiön pihalla ja leikkipuistossa, kello 13 Apilatien 2-8 pihalla sekä kello 14 Senioritalojen pihalla, osoitteessa Paltantie 6. Tapahtumissa on säävaraus.

Jumpata voi omalla parvekkeella tai pi-

jatkuvat kesäkuussa Paimiossa

halla, seisten tai istuen. Jumpan kesto on 30 minuuttia. Parvekejumpat järjestää Paimion kaupungin liikuntapalvelut.

Leikkipuistojumppia toteutetaan keskiviikkoisin kello 17.30 eri leikkipuistoissa 26. kesäkuuta asti.

Keskiviikkona 5.6. ja ensi viikolla 12.6. jumpataan Puistontien leikkipuistossa, osoitteessa Puistotie 8. Kahdeksi viimeiseksi kerraksi siirrytään Saaren leikkipuistoon, osoitteeseen

Metsäsaarentie 20.

Toiminnan tarjoavat Rajattomasti liikuntaa -kunnat yhteistyössä Paimion liikuntapalveluiden, MLL Paimion paikallisyhdistyksen ja Paimion Naisvoimistelijoiden kanssa. Muutokset ovat mahdollisia.

Liiqquu leikkipuistojumppa ® tunnit sopivat kaikille ulkojumpasta kiinnostuneille aikuisille. Tunnille voi tulla lasten kanssa tai ilman. Lapset ovat huoltajan

vastuulla.

Leikkipuistojumppa sopii niin aloittelijalle kuin pidempäänkin liikkuneelle. Ulkoiluvaatetus riittää, sillä muut välineet löytyvät ohjaajalta. Toiminnan lähtökohtana on Liiqquu Leikkipuistojumppa®.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Etu koskee varastossa olevia Kia Ceed SW PHEV, XCeed PHEV, Niro EV, e-Soul, ja EV6 autoja! Valitse sinulle sopivin Kia-malli laajasta ja monipuolisesta valikoimasta. Autoja myös nopeaan toimitukseen. Kia on tunnettu edistyksellisestä teknologiastaan, palkitusta mallistostaan sekä markkinoiden pisimmästä 7 vuoden takuusta — tervetuloa valitsemaan omasi. Autoja heti ajoon!

Kesäkuussa jumpataan sekä parvekkeilla ja pihoilla että leikkipuistoissa. Kuva: Paimion kaupunki.

Tanssilavojen suosikit teatterinäyttämöllä

Elämänmakuinen Oikeesti-musikaali valloittaa Paimion Museomäellä sijaitsevan kesäteatterin.

PAIMIO

Oikeesti-musikaalin esitykset pyörähtävät käyntiin Paimion Teatterin kesäteatterissa 28. kesäkuuta. Kantaesitys on valmistettu tanssiorkesteri Finlandersin 40-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Paimion Museomäellä esitettävän musikaalin ohjaa varsinaissuomalaisista teattereista tuttu Laura Hurme, jonka ensitutustuminen Finlandersin musiikkiin tapahtui jo vuosia sitten. – Olen ollut mukana luomassa tätä näytelmää ihan alusta asti. Finlandersin musiikkiin olen puolestaan alun perin tutustunut toimiessani aikoinaan karaoke-emäntänä. Kuitenkin tämän musikaalin kautta olen saanut tutustua Finlandersin tuotantoon syvemmin, Hurme sanoo.

Käsikirjoittajana on

paimiolainen Merita Seppälä, jonka kanssa Laura Hurme on tehnyt ennenkin yhteisproduktioita. Samoin hän on työskennellyt useampaan otteeseen Finlandersin Pasi Ketolan kanssa.

– Heidän kanssaan on äärimmäisen helppoa ja antoisaa työskennellä. Meritalla on taito kirjoittaa elämänmakuista tekstiä ja rakentaa käsin kosketeltavan aitoja hahmoja. Pasin kanssa musiikkipuoli hoituu kevyin mutta ammattimaisin ottein ja hän ymmärtää minun epäselviäkin visioitani. Huipputiimi siis! Muutenkin Paimiossa on aivan loistopoppoo, kiittelee Hurme.

Finlanders-yhtyeen alkuperäisjäsen Aarne Hartelin on niin ikään ollut alusta asti tiiviisti mukana suunnittelemassa musikaalia. Musikaalissa kuullaan tuttuja hittejä, mutta myös vähän vähemmän tunnettua tuotantoa. Joistain kappaleista kuullaan raikkaita

uudelleensovituksia ja kuullaanpa esityksessä myös yksi varta vasten musikaalia varten kirjoitettu kappale.

– Me ollaan tehty bändin kanssa levyjä, konsertteja, tanssikeikkoja ja tv-hommiakin, mutta koskaan aiemmin ei teatteria. Nyt ollaankin päästy ovesta kurkistamaan johonkin täysin uuteen ja erilaiseen, mihin on tottunut. Teatteri onkin todella kiinnostava ja uusi maailma, kertoo Hartelin kokemuksistaan.

Puhaltimia ja kitaraa Finlanders-yhtyeessä soittava Pasi Ketola vastaa esityksen musiikeista eli hän orkestroi esityksen kaikki kappaleet. Näyttelijöiden lauluvalmennuksesta vastaa puolestaan Roope Pelo. Ketola kertoo yhtymäkohdista esityksen ja yhtyeen välillä: – Vaikka tarina ei kerrokaan Finlandersista, niin hauskoja yhtymäkohtia löytyy. Esimerkiksi esityksen niin sanotussa vanhassa ajassa 80-luvulla tanssilava-

kohtauksessa estradilla nähdään joku uusi aloitteleva tanssiorkesteri Finlanders. Tämän lisäksi esityksessä on myös suuri Finlandersfani Petteri, joka on pääparin eli Kirsikan ja Jounin autistinen poika. Yhtyeen ja tekijätiimin yhteistyössä valmistuneessa musikaalissa koetaan keski-ikäisen Kirsikan kasvutarina, tuttujen melodioiden rytmittämänä. Tarinassa liikutaan kahdessa eri aikatasossa – nykypäivässä sekä Kirsikan nuoruudessa 1980-luvulla.

Vuonna 1984 perustettu Finlanders, eli tutummin kutsuttuna Finkut, ovat musiikin rautaisia ammattilaisia, jotka ovat kiertäneet aktiivisesti ympäri Suomea viihdyttäen yleisöä konsertoiden ja tanssittaen. Finlandersin oma levytystuotanto on laaja. Albumeja on julkaistu yli 20 kappaletta. Julkaisutuotanto sisältää esimerkiksi listahitit Oikeesti, Kaikki tytöt, Hiljaiset sillat, Enem-

Oikeesti-musikaalin Ritu ja Seppo (Anne Sarlin-Rauhala ja Harri Vuorela), keskellä ohjaaja Laura Hurme

män kuin milloinkaan, Anna jatkua yön ja Tule lähemmäksi. Levyt ovat myyneet kultaa ja platinaa. Kunnianosoituksena Finlandersin pitkälle uralle toteutettavan Paimion Teatterin Oikeesti-musikaalikesän

päätteeksi kuullaan kesäteatterinäyttämöllä vielä Finlanders 40 vuotta -juhlakonsertit.

Esityskausi: 28.6. –26.7.2024

Katariina Mäkinen-Önsoy

S A NOM AT ITÄ Kierrätysteema näkyy vahvasti sauvolaisen tekijän askartelukirjassa

Kaisa Sillanpään mukaan askartelu on mukavaa ajanvietettä, joka vie mennessään ja aika kuluu kuin siivillä.

KIRJALLISUUS

Sauvolainen tietokirjailija ja kuvataiteilija Kaisa Sillanpää on julkaissut kymmenennen kirjansa. Suuri askartelukirja -nimisessä teoksessa on 424 sivua ja noin 130 eri-

MYÖS VÄLIAIKAISASUNTOJA SENIOREILLE! esim. putkiremontin ajaksi!

laista askarteluohjetta.. – Useimpiin kirjan askarteluohjeisiin olen saanut inspiraation luonnosta ja eläimistä. Monissa askarteluissa on vahva kierrätysteema, esittelee Sillanpää. Suurimman osan kirjan askarteluohjeista hän on ideoinut ja toteuttanut itse. – Loput eli noin 10 prosenttia askarteluista on oman perheeni kans-

sa ideoituja ja toteutettuja. Olen kuvannut vaihekuvat ja valmiit työt. Kirjassa ei ole kaupallista tai muuta yhteistyötä minkään tahon kanssa, Sillanpää kertoo.

sekä itse tehtyihin muovailumassoihin.

Kirjasta saa vinkkiä villatupsueläimiin, koruihin, kyltteihin, pieniin puu- ja metallitöihin, soittimiin sekä paperi- ja pahviaskarteluihin, joissa muun muassa annetaan uusi elämä kirjoille.

Kaisa Sillanpään julkaisemat aiemmat kirjat ovat olleet ruoka- ja matkailuaiheisia. Nyt kirjan kansiin koottu innostus askarteluun pohjautuu hänen taidealan töihinsä.

Tu allista ja laaduk asta asumista

Suuri askartelukirja on suunnattu kaikille askartelusta kiinnostuneille. Kirjasta löytyy runsaasti ohjeita, jotka sopivat vasta-alkajillekin, mutta haastetta on tarjolla myös pidempään harrastaneille. Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa arkiselle aherrukselle ja työn teolle. Ohjeet ovat helposti seurattavia ja kuvasarjoista voi seurata työn etenemistä.

Vapaana palveluasuntoja

Tur vallista ja laaduk asta asumista

Tur vallista ja laaduk asta asumista

Turun diakoniasäätiön

Turun diakoniasäätiön

Turun diakoniasäätiön

YKSIÖ J A KOLMI O.

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 T rk

Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.

VA PAAN A K AK

Suuressa askartelukirjassa esitellään paljon erilaisia menetelmiä – tuftauksesta neulahuovutukseen ja silkkimaalauksesta linoleik

– Ehdotin minulle läheistä aihetta kustantajalle ja keskustelujen jälkeen päädyimme siihen, että tällainen tehdään, hän sanoo.

VA PAAN KOLMI O.

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO.

VA PAAN A K AK S I O J A KOL M I O.

VAN H USTEN TA LO VUO KO SS A!

Ter vetuloa tutustumaan!

Kysy vuokra-asuntoja Vuokosta. K atteluksenk atu 1.

Ter vetuloa tutustumaan!

Ter vetuloa tutustumaan!

VANHU S TEN TA LO VUO KOSS A! Ter vetuloa tutustumaan!

VAPAANA YKSIÖ JA KOLMIO.

Lisätietoja:

Ter vetuloa tutustumaan!

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123

VANHUSTEN TA LO VUO KO S S A ! Ter vetuloa tutustumaan!

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi,

Turussa laadukkaasti valmistetut tuotteet

– Olen toiminut kuvataiteilijana vuodesta 1990. Monipuolisena tekijänä kokeilen mielelläni uutta ja käytän mielikuvitustani luovasti. Aluksi tein pääasiassa öljymaalauksia. Vuosien varrella olen tehnyt myös akvarelleja ja metalligrafiikkaa. Viime vuosina olen maalannut lähinnä akryyliväreillä, hän jatkaa. Taidenukkeja Sillanpää on tehnyt useita satoja. – Olen tehnyt myös kymmeniä näköisnukkeja tilauksesta. Nukeissa yhdistyy kuvanveisto, maalaaminen ja ompeleminen. Maalauksiani, grafiikkaani ja nukkejani on ollut esillä omis-

Upeita tuotteita mökille ja kotipihaan!

Työpisteen putiikista saunatuotteita, kylpytakkeja, pöytäliinoja, hyönteishotelleja ja paljon muuta.

Tervetuloa ostoksille ma–pe 9–14 Kanslerintie 19

Vain korttimaksu

www.turku.fi/tyopiste Kanslerintie 19

sa näyttelyissä ja yhteisnäyttelyissä vuosin varrella useilla eri paikkakunnilla, hän taustoittaa.

Kustantaja kaikissa julkaistuissa kirjoissa on Readme.fi (osa Werner Söderström Osakeyhtiötä).

Katariina Mäkinen-Önsoy

Kaisa Sillanpään julkaisema Suuri askartelukirja (Readme.fi) tarjoaa oivalluksia ja vinkkejä käsillä tekemiseen.

Kolmen ystävyksen käsikirjoittamassa versioinnissa on viitteitä Suomen kansantarustoon.

SAUVO

Peter Pan -näytelmän

Sauvon Kesäteatterille ohjaa Sauvon Elävän Kulttuurin Seurassa (SELKU ry) pitkään näytellyt Wille Heino. J. M. Barrien vuonna 1911 kirjoittaman klassikkosadun inspiroimana Heino on valmistanut näytelmään uuden käsikirjoituksen yhdessä Aada Sevónin ja Ronja Juustin kanssa.

– Mikä-Mikä-Maassa luonto on yhtä hahmojen kanssa. Metsänkansan puvuissa on aitoa kaarnaa, mikä on irronnut puista, Juusti kertoo.

– On ollut inspiroivaa lähestyä aihetta luonnon kautta, koska kesäteatterissa luonto tulee lavalla iholle, ulkona kun ollaan, Sevón jatkaa.

Sauvon Kesäteatteri kutsuu näytelmällään kaikki mukaan leikkiin. Leikki edustaa tässä Peter Pan -versiossa upe-

aa kokonaisuutta, johon kuuluu perinteisen teatterin lisäksi laulua, tanssia sekä nukketeatterin elementtejä.

– Toivottavasti iso osa näytelmäämme katsomaan tulevista on tälläkin hetkellä leikkimässä. Vanhempia katsojia sen sijaan kannustamme pohtimaan, voisiko tähän hetkeen ammentaa lapsuudesta jotakin, mikä on unohtunut vuosien saatossa, Heino toteaa.

SELKUn Peter Pan on tarina kasvamisesta, sisäisen lapsen kohtaamisesta ja oman paikan löytämisestä – seikkailun riemua unohtamatta. Musiikin, tanssin ja laulun siivittämä 24-henkinen energinen työryhmä muuntautuu lavalla niin merirosvolaivan kannella kovisteleviksi merirosvoiksi, kuin Peterin kanssa eläviksi kadonneiksi lapsiksi. Ronja Juusti esittää Peter Pania ja Aada Sevón Helinä-keijua. – Ystävyytemme on kestänyt pitkään, samoin

kuin Peterin ja Helinänkin. Tutustuimme alle kouluikäisinä Paimiossa. Harrastimme siellä myös lasten- ja nuortenteatteria silloisessa Apilateatterissa, Sevón ja Juusti hymyilevät.

Lavalla nähdään kaiken kaikkiaan 24 näyttelijää, joten näytelmässä on valtava hahmogalleria. Joukkokohtauksissakin esiintyvillä hahmoilla on kuitenkin jokaisella oma tehtävänsä. – Tekemistä todella riittää. Jokainen harrastaja pääsee laulamaan, tanssimaan ja käyttämään kehollista ilmaisua roolityönsä tueksi, Juusti ja Sevón kiteyttävät harrastajateatterin idean.

– Peter Pan -tarinasta tuttujen hahmojen lisäksi meillä on Kapteeni Koukun oikeana kätenä papukaija. Meillä on vedenväki-kohtaus Ahteineen sekä alkuperäiskansojen tilalla metsänkansa puumaisine hahmoineen, jotka ammentavat teemoja suomalaisesta kansantarusta, ohjaaja Wille Heino kertoo.

Sauvon Kesäteatterin Peter Pan -työryhmä asettui yhteiskuvaan Vahtistenmäelle hyvää vauhtia valmistuvissa lavasteissa lämpimänä harjoituspäivänä toukokuun lopulla.

Lauluohjaajana toimii Ann-Marie Heino ja koreografina Salla Anttonen. Akrobatiasta vastaa Essi Airio ja taistelukoreografiasta Tapio Ekqvist. Pukusuunnittelu on Sari Stenlundin käsialaa. Oman ammattitaitonsa näytelmään tuo nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi. – Nukketeatterin keinoin toteutetaan näytelmässä näyttävä osuus, josta emme paljasta tässä kohtaa vielä enempää,

Wille Heino sanoo arvoituksellisesti. – Kaikki näytelmässä kuultavat kahdeksan biisiä on sävelletty tätä teosta varten. Mikko Väärälä on hoitanut kappaleiden sovitukset, sävellykset ja tuotannon, lisää Heino. Vahtisten kulttuurikesän ilta 4. heinäkuuta on myös varattu Peter Panille. SELKU-salissa pidettävä luentosarja alkaa 6.6. ja 13.6. Karjalan evakot -teemalla, joka

on aiheena myös Sauvon Kotiseutumuseon tämänkesäisessä näyttelyssä.

Tapahtumasarjan huipennuksena kuullaan Tom Linkisen Peter Pan – Tarina joka ei koskaan vanhene -luento. Tilaisuudessa nähdään myös tervehdys ja pieni näytelmämaistiainen SELKUn Peter Pan -työryhmältä.

Esityskausi: 5.7.–31.8.2024 Katariina Mäkinen-Önsoy

KUKKATALO

Seuraa meitä kukkatalo.fi somessa Facebook, Instagram, TikTok

S A NOM AT ITÄ Vihreän vehreän kutsu – luvassa aisteja hivelevää lähimatkailua

Valtakunnallisesti suosituimpiin yhden päivän mittaisiin yleisötapahtumiin kuuluva Avoimet puutarhat -tapahtuma on kerää vuosittain yli 90 000 puutarhavierailua.

MATKAILU

Avoimet puutarhat järjestetään sunnuntaina 16. kesäkuuta kello 12–17. Tapahtuman teemana tänä vuonna on Puutarha herättää aistisi. Teema toteutetaan yhteistyössä Rendez vous aux Jardins -verkoston kanssa.

Yhteiseurooppalaisen teeman avulla halutaan kannustaa harrastajia tuntemaan ja nauttimaan puutarhoista monipuolisesti kaikilla aisteilla. Niiden aktivoiminen hoitaa samalla mieltä ja kehoa. Monet puutarhat tarjoavat lisäksi mahdollisuuden nauttia rauhoittavan hetken esimerkiksi kahvikupin äärellä.

Turun ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat Jonna Saari ja Milla Reinikainen vinkkasivat Turun Kevät -messuilla paikallisista

puutarhoista lähimatkailukohteina. He osallistuvat itsekin mielellään Avoimet puutarhat -tapahtumiin.

– Mielenkiintoisista Avoimet puutarhat -päivään osallistuvista kohteista voisi nostaa esiin Turun kaupunkialueella sijaitsevan satavuotiaan talon pienellä pihalla olevan ruusu- ja koristetarhan. Toinen kohde on vihreän levähdyspaikan, kahvia, itse leivottuja suolaisia ja makeita herkkuja tarjoava Salainen puutarha Kesäkahvila, joka sijaitsee myös Turussa. Kumpikin kohde suosittelee saapumista julkisilla tai kävellen, he kertovat. – Kolmantena kohteena on Villi ja vallaton, yli 120 vuotta vanhan maatilan piha ja puutarha. Kohde on siitä hauska, että siellä on mahdollista nauttia kahvia istuen hienoilla retrovessanpytyillä. Aiempina Avoimet puutarhat -tapahtumapäivinä on tullut käytyä muutamissa Turun kohteissa sekä Sauvon Kaninkolon kukkapuistossa, jossa pääsee ihastelemaan muun muassa ruusuja, pione-

RISTIKON RATKAISU n

ja, kärhöjä ja punaisia lupiineja. Vierailun aikana voi tutustua myös kahteen söpöön asukkaaseen, mustaan ja valkoiseen kaniin, he lisäävät. Saari ja Reinikainen muistuttavat, että Naantalissa sijaitsevan tasavallan presidentin kesäasunnon, Kultarannan puutarhaan pääsee vierailulle tällä hetkellä vain virtuaalisesti.

– Aiemmin puutarhaan on päässyt tutustumaan paikan päälle, mutta peruskorjauksen takia se on nyt suljettu yleisöltä. Visit Naantali -matkailusivuston kautta voivat ryhmät kuitenkin tiedustella nojatuolimatkaa Kultarannan puutarhaan, jossa opas johdattaa katsojat virtuaalisesti graniittilinnan puutarhaan sekä kukkaloiston, suihkulähteiden ja paviljonkien äärelle, he sanovat.

Viime vuonna tapahtuma oli jälleen ennätyksellisen suosittu, jolloin puutarhavierailuja oli lähes satatuhatta. Tämänvuotinen tapahtumaajankohta on Avoimien puutarhojen 13-vuotisen historian aikaisin.

Matkailu ja wellness liiketoimintana -koulutuksensa opintojaksosuoritusta Turun Messukeskuksessa huhtikuussa esiintyneet Turun ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat Jonna Saari ja Milla Reinikainen kannustavat kaikkia vierailulle Avoimiin Puutarhat -kohteisiin.

Tapahtuman järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyökumppaneinaan Svenska Trädgårdsförbundet rf, Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt sekä Kotipuutarha-lehti, Martat ja Kekkilä.

Järjestäjät kannustavat suunnittelemaan kävijöille rasteja, joissa tunnistetaan puutarhan värejä, tunnustellaan

maaperää, tuoksutellaan ja maistellaan kasviksia samalla kun kuulostellaan erilaisia luonnon ääniä. Aistien avulla voidaan samalla hoitaa oman mielen ja kehon hyvinvointia. Kekkilä on avannut Instagram-kilpailun, jossa jaetaan kuvia puutarhoista #avoimetpuutarhat2024 tai #avoimetpuutarhat -tunnisteella. Jakamalla kuvia 23.6.

mennessä osallistuu arvontaan, jossa kaikkien osallistujien kesken arvotaan pääpalkintona lava puutarhamultaa. www.avoimetpuutarhat.fi -sivusto toimii puutarhamatkailusivustona, jossa voi tutustua upeisiin kohteisiin.

M A A L U S T A N A

A L U S T A T J A N N U U K K O N E N

R A I S U T A V A T A S I S U T I N A

Seitsemän prosenttia äänesti ennakkoon kahtena ensimmäisenä päivänä

VAALIT

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkoi varsin vaatimattomasti äänestysaktiivisuuden kannalta. Kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän eli keskiviikon 29. toukokuuta ja torstain 30. toukokuuta jälkeen ennakkoon oli äänestänyt vain hieman reilu seitsemän prosenttia äänioikeutetuista.

Viisi vuotta sitten eurovaaleissa ennakkoon äänesti yhteensä 21,2 prosenttia äänioikeutetuista ja varsinaisena vaalipäivänä 21,5 prosenttia.

Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina 9. kesäkuuta.

Varsinaisena vaalipäivänä äänestää voi ainoastaan äänioikeutusilmoituksessa kerrotussa äänestyspaikassa, ennakkoonhan voi kaikissa vaaleissa äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Mikäli kotiin ei ole tullut postitse äänioikeusilmoitusta, oman varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikan voi tarkistaa Suomi.fi -palvelusta.

Varsinaisena vaalipäivänä vaalihuoneistot avautuvat aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello

viljelijöiltä

Reilu Teko -keräyksessä viljelijä voi tuoda lannoiteja siemensäkkinsä kierrätykseen 4H-yhdistysten keräyspisteisiin. Säkkien jättäminen keräykseen on viljelijöille maksutonta. Toiminnan yhteistyökumppani Yara järjestää säkkien kuljetuksen keräyspisteistä hyötykäyttöön. Pesun, murskauksen ja sulatuksen jälkeen säkit jatkavat elämäänsä uusina muovituotteina. Ilman Reilu Teko -keräystä säkkimäärä päätyisi kaatopaikoille, ja lannoite- ja siemensäkkikeräys onkin osa 4H-järjestön tekemää ympäristökasvatustyötä. Liedossa on kaksi keräyspistettä; Yliskulmassa Santakuopantie 23:ssa ja Liedon asemalla Ylimarttilan-

kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla sattuisi olemaan jonoa kello 20, kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet saavat äänestää ennen äänestystoimituksen lopettamista. Eurovaalien alustavia tuloksia saadaan tietää sunnuntaina noin kello 22-23 aikaan. Tulos vahvistetaan keskiviikkona 12. kesäkuuta, jolloin viimeistään tiedetään Suomea edustavat 15 meppiä.

tie 22:ssa. Keräyspisteet ovat auki 30. kesäkuuta asti maanantaista perjantaihin kello 8-18.

Yliskulmaan säkkejä vietäessä lähetetään tekstiviestinä Tiina Ojalalle numeroon 044 545 3041 oma nimi ja säkkien määrä. Säkkien keräyspaikka on punaisen hallin jälkeen tien oikealla puolella, paikalla on keräyksestä kertova kyltti.

Liedon asemalle säkkejä vietäessä tulee soittaa Santeri Vähätalolle numeroon 044 509 0594 ja ilmoitetaan säkkimäärä. Säkkien keräyspiste on ulkona konehallien piha-alueen reunassa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Osana

Marko Vuosjoki

Reilu Teko kerää säkkejä

LIETO

Marko Vuosjoki

Evakuointia veneestä helikopteriin ja pelastusliivien pauketta Airistolla

Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteri ja reserviläisten miehittämä linnakevene m/s Gyltö harjoittelivat viranomaisyhteistyönä evakuointia liikkuvasta linnakeveneestä.

HARJOITUS

Merivoimilta eläköitynyt linnakevene m/s Gyltö (L-106) lipui aurinkoisena sunnuntaina 10 solmun marssinopeudella kohti suunniteltua harjoitusaluetta, joka sijaitsee tunnin merimatkan päässä Rannikkolaivaston tukikohdasta Turusta. Aluksen omistaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ja sen käyttäjäyhteisönä toimii Saaristomeren Merivartiokilta Ry. Käynnissä on m/s Gyltön vastuupäällikön Kari Hännisen aluksen henkilöstölle suunnittelema ensiapu aluksella, pelastautumis- ja evakuointikurssin finaalipäivä. Aluksen matkatessa kohteeseen, suoritetaan komentosillalla päällikön johdolla sotilasmerenkulun ajoharjoittelua.

Kaksi miehistön jäsentä hoitaa ohjaamisen ja tutkanavigoinnin, Hännisen vastatessa aluksen päällikkönä kokonaisturvallisuudesta. Matkustamossa kurssilaisista vastuun ottaa kolme ensihoidon ammattilaista. Kompakteissa tiloissa harjoitellaan niin potilaan tutkimista, hypotermisen potilaan lämmittämistä, kuin esimerkiksi kiristyssiteen käyttöä suuriin verenvuotoihin ja elvytystä. Kaikki hyödyllisiä sotilaan perustaitoja, mutta myös henkeä pelastavia toimenpiteitä onnettomuuden sattuessa myös rauhan aikana.

Kesken matkanteon miehistö havaitsee väylällä ajelehtivan jotain sinne kuulumatonta. Meressä ajelehtii punaisia bensakanistereita. Sen lisäksi, että kanisterit ovat mereen kuulumatonta roskaa, voivat ne aiheuttaa vaaratilanteita muille merellä liikkujille. Gyltön miehistö poimii roskat ja ilmoittaa löydöistään asianmukaisesti eteenpäin ja matka voi jatkua.

M/s Gyltön saavuttaessa varsinaisen harjoitusalueen isketään se ankkuriin. Yksi ensiapukouluttajista sonnustautuu kuivapukuun ja menee pintapelastajana mereen odottamaan kurssilaisia. On aika suorittaa hypotermiatesti, jonka tavoitteena on tutustua oman kehon toimintaan sen kylmettyessä ja kerrata aiemmin opittuja toimenpiteitä hypotermisen tai kylmettyneen potilaan kanssa. Gyltön vastuupäällikkö Hänninen näyttää esimerkkiä kurssilaisilleen ja hyppää ensimmäisenä veteen, ja paukkuliivit pamahtavat pulleiksi. Joukko pääsee siis kokeilemaan myös paukkuliivien toimintaan käytännössä. Tämä on jatkoa edellisen päivän pelastuslautan käytölle, jolloin evakuointia harjoiteltiin täytettävään pelastuslauttaan.

Hypotermiatestin ja lounaan jälkeen irtoaa alus jälleen ankkurista ja harjoittelu jatkuu viranomaisyhteistyön merkeissä.

Rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteri ilmestyy m/s Gyltön yläpuolelle ja sen oranssiin kuivapukuun sonnustautunut pintapelastaja lähtee laskeutumaan vaijerin varassa aluksen kannelle. Toimenpide vaatii ammattitaitoa rajavartiolaitoksen lentäjiltä, m/s Gyltön ruorisssa olevilta reserviläisiltä ja vaijerin varassa laskeutuvalta pintapelastajalta.

Yksitellen kurssilaiset nousevat liikkuvan aluksen kannelta kopteriin. Kun kopteri saadaan täyteen, se lennättää erän Pansion sotilastukikohtaan ja palaa noutamaan seuraavan erän.

Pintapelastaja ohjaa narulla nostettavia, kun he nousevat kohti vartiolentolaivueen kopteria ja sen kyytiin.

Toiminnantäyteinen kurssiviikonloppu on oiva esimerkki siitä, millaista koulutusta sotilasmerenkulusta kiinnostuneille on tarjolla MPK:n Meripuolustuspiirillä ja Saaristomeren Merivar-

Viranomaisyhteistyöharjoituksessa kurssilaiset evakuoitiin linnakevene m/s Gyltön kannelta rajavartiolaitoksen Super Puma -helikopteriin.

tiokillalla. M/s Gyltön vastuupäällikkö toivottaakin kaikki täysikäiset ja erilaisista taustoista olevat ihmiset lämpimästi tervetulleeksi merellisen harrastuksen pariin, jossa mausteina toimivat hyvä yhteishenki ja laadukkaasti toteu-

tettu toiminta. Lisätietoa: https:// koulutuskalenteri.mpk. fi/Koulutuskalenteri, https://www.smmvk.fi/.

Turun Seutusanomat

Äänestäminen

kannattaa

aina – EU-vaaleissakin

Suomessa järjestetään EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta.

Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa, joten voimme äänestää heistä ketä tahansa. Tultuaan valituksi parlamenttiin jäsenet liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään.

Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1995. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Euroopan unionin voi katsoa olevan meille tärkeämpi kumppani kuin koskaan aiemmin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti pysyvästi turvallisuustilannettamme ja osoitti, kuinka tärkeää on, että emme ole yksin. Koronapandemia puolestaan muistutti eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä. Nämä vuodet ovat osoittaneet, että yhdessä todella olemme vahvempia.

Näissä vaaleissa on kyse Euroopan unionin tulevaisuudesta. Suomalaisten tulee työskennellä sellaisen Euroopan unionin puolesta, joka palvelee eurooppalaisia ja meitä suomalaisia entistä paremmin.

Ikääntyneet kansalaiset ovat yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista väestöryhmistä. Reilu 20 prosenttia Euroopan väestöstä on jo yli 65-vuotiaita ja asukkaiden keski-ikä nousee merkittävää tahtia.

Ikääntyvässä Euroopassa on suuri tarve ikääntyneiden osallisuuden varmistamiseksi ja kasvattamiseksi. Tarvitaan strategia, jossa ikäihmiset nähdään aktiivisina toimijoina, eikä pelkästään toiminnan kohteina. Siksi on tärkeää, että EU:n parlamenttiin valitaan sellaisia edustajia, jotka ovat valmiit tarttumaan ikääntymisestä tuleviin haasteisiin.

Äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa on ollut huolestuttavan alhainen. Vaarana on, että se tulkitaan Euroopassa siten, etteivät suomalaiset arvosta EU:ta ja siksi eivät innostu tukemaan Suomen edustajien esille nostamia asioita. Siksi kannustan kaikkia äänioikeutettuja äänestämään ja innostamaan muitakin niin tekemään.

Simo Paassilta, kunnallisneuvos, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja

Maarian kirkko (Maunu Tavastin katu 2)

Konfirmaatiomessut: su 9.6. klo 10 ja klo 14 / su 16.6. klo 10 ja klo 14 / su 30.6. klo 10 ja klo 14 / su 14.7. klo 10 ja klo 14 / su 21.7. klo 10 / su 4.8. klo 10 Messut: su 23.6. klo 10 / su 7.7. klo 10 / su 28.7. klo 10 / su 11.8. klo 10

Pe 21.6. klo 18 Kansanlaulukirkko, jonka jälkeen juhannusjuhla Maarian pappilassa

Ma 10.6. klo 18 Maarian kirkon draamaopastus Maarian kirkko auki 3.6.-8.8. (ei 21.6.) ma-pe klo 12-18, opas paikalla

La 22.6. klo 10 Juhannuspäivän jumalanpalvelus Pyhän Katariinan kirkossa. (Huomioi paikka!)

Ti 2.7. klo 18 Hartaushetki ja arkeologi Ilari Aallon historialuento Koroisten ristillä.

Runosmäen monitoimitalo Riimi (Stoltinkatu 9)

Joka su klo 15 Messu

Su 4.8. klo 15 Kouluunlähtevien siunauskirkko Ke 12.6., 26.6., 10.7., 24.7. klo 13-14.30 Kesäkahvila

vieraanvaraista ja saavutettavaa pyhäkköä. Kuva: Joonas Mäkivirta.

Turun tuomiokirkon hankesuunnitelman

luonnos etenee kirkkoneuvostoon

Peruskorjauksessa parannetaan Suomen ainoan keskiaikaisen basilikan esteettömyyttä sekä sisäettä ulkopuolella.

SEURAKUNTA

Turun tuomiokirkon peruskorjauksen hankesuunnittelu on edistynyt. Hankesuunnitelman luonnosta esitteli Turun tuomiokirkkoseurakunnan 21. toukokuuta järjestämässä tilaisuudessa arkkitehti Hanna Lyytinen. Infotilaisuuden voi katsoa Turun tuomiokirkkoseurannan YouTube-kanavalta.

Raamit tarkempaa suunnittelua varten asettava hankesuunnitelma on vasta suuntaaantavaa suunnittelua siitä, mitä muutetaan ja missä. Yksityiskohtaisemmat piirustukset tulevat myöhemmin, ja niiden arkkitehti valitaan kilpailutuksella näillä näkymin ensi syksynä.

Peruskorjauksen tarve on alkanut erityisesti taloteknisistä syistä.

– Tekniikka periytyy 1970-luvulla toteutetusta peruskorjauksesta, ja vaatii siksi päivittämistä. Lähes kaikki tekniset järjestelmät uusitaan. Samalla kirkon tiloja muutetaan osallistavan ja monimuotoisen

jumalanpalveluselämän ja kokoontumisen käyttöön, sanoi Hanna Lyytinen Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:stä tilaisuudessa. – Kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon se tosiasia, että maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin kuuluva Turun tuomiokirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika, Lyytinen jatkoi.

Tuomiokirkon peruskorjausta on valmisteltu jo pitkään. Yleisöltä, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä on kerätty toiveita, palautteita ja ajatuksia, työntekijät ja luottamushenkilöt ovat ottaneet osaa erilaisiin työpajoihin, tarpeita on kartoitettu ja pohdittu. Museovirasto on ollut jatkuvasti mukana miettimässä kokonaisuuksia ja yksityiskohtia. Keskiaikaiseen katedraaliin tehtäviä muutoksia ohjaavat erilaiset lait ja määräykset, joita määritellään muun muassa kirkkolain, rakennetun kulttuuriympäristön sekä muinaismuistoalueen säädöksissä. Arkkitehtitoimiston asiantuntijat ovatkin piirtäneet luonnoksensa näihin perustuen. Haasteena on se, että Tuomiokirkko on edelleen toimiva kirkko-

rakennus, mutta samalla myös kulttuurihistoriallinen maamerkki.

Suurimmat muutokset ovat tulossa eteishallin viereiseen Ursulan kappeliin, jossa sijaitsevat yleisövessat, sekä sakastin yläkertaan. Näihin tiloihin rakennetaan pieniä kokoontumistiloja monipuolista käyttöä varten. Kappeliin tuleva hissi mahdollistaa esteettömän pääsyn myös ylemmille tasoille sekä Tuomiokirkkomuseoon. Museo säilyy omalla paikallaan etelälehterillä, mutta se rakennetaan uudestaan nykyaikaisten museostandardien mukaiseksi.

Tuomiokirkon ulkopuolella suurin julkisivuun vaikuttava elementti on sakastin yläkertaan johtava hissikuilu. Se sijoittuu hankesuunnitelmassa Ruiskuhuoneen kohdalle. Ruiskuhuone on Tuomiokirkon uusin osa, se rakennettiin 1700-luvulla kirkon palosammutusvälineistöä varten. Huone sijaitsee sakastin ja Kankaisten kappelin välissä. Tänne sijoitettavan hissikuilun avulla myös sakastin yläkerran tilat voidaan ottaa käyttöön kokoontumis- ja työtiloiksi.

Kattavaa peruskorjausta Turun tuomiokirkko tarvitsee 2020-luvulla. Hanke on vasta suunnitteluvaiheessa, joten Turun tuomiokirkkoseurakunta kuuntelee herkällä korvalla mielipiteitä peruskorjaukseen liittyen. Hankesuunnitelmasta päätetään kirkkoneuvoston kokouksessa loppukesällä.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan peruskorjaus pääsee alkamaan vuoden 2026 tienoilla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Taloteknisistä syistä alkaneella Turun tuomiokirkon peruskorjauksen suunnittelulla tavoitellaan

Liedon Teatterissa lainataan tulitikkuja

TEATTERI

Liedon Teatterin kesäteatterinäytelmänä tänä vuonna on Maiju Lassila -klassikko ”Tulitikkuja lainaamassa”. Algot Untolan nimellä Maiju Lassila kirjoittamasta, vuonna 1910 julkaistusta klassikosta on tehty useita kesäteatterinäytelmiä, ja nyt veijarita-

rina nähdään Liedossa Kukonharjan päiväkodin pihamaalla kesäteatterissa. – Tulitikkuja lainaamassa on erittäin suosittu kesäteatteriproduktio, siitä on tehty lukuisia versioita. Liedossa haluttiin tehdä tänä vuonna selkeästi aikuiseen makuun suunnattu näytelmä, kertoo tuottaja Eli-

na Tamminen. Klassikkonäytelmää esitetään Liedossa yhdeksän näytöksen verran. – Viime vuonna, kun näytelmänä oli Marikki, näytöksiä oli 14. Se koettiin hieman raskaaksi, ja tälle kesälle näytösten määrää haluttiin hieman vähentää.

Liedon Teatteri toimii

täysin harrastajavoimin. Medianomiksi opiskeleva Elina Tamminen on opintojensa kautta mukana tuottajana. Liedossa katsojamäärät eivät ole aivan palautuneet koronavuosien edeltävälle tasolle. – Toivottavasti katsojat löytävät kesäteatteriin tänä vuonna sankoin joukoin. Koronavuosien

jälkeen katsojamäärät ovat olleet vielä hieman vaatimattomia, mutta kasvua on näkyvissä, uskoo Tamminen. Kesäteatterin ensi-ilta Liedossa on perjantaina 7. kesäkuuta. Viimeinen näytös on 5. heinäkuuta. Näytelmän ohjaa Kaisa Kauppinen.

Marko Vuosjoki

-tikkaat -lumiesteet -kulkutasot -piipunpellitykset -sadehatut

Tmi Erkki Järvinen

Tiesitkö, että me olemme

jakelu Turun alueella.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

Liedon Teatterin kesänäytelmä on klassikko ”Tulitikkuja lainaamassa”. Kuva: Helene Honkala.