Turun
Tammitie 3, 20540




p. 02 2535 311
Avoinna ma - pe klo 8 – 17
www.turunlvipiste.com





TURUN
Turun
Tammitie 3, 20540
p. 02 2535 311
Avoinna ma - pe klo 8 – 17
www.turunlvipiste.com
TURUN
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO
jos koskaan tarvitaan
kokemusta ja rohkeutta olla Sinun
eeva-johanna.net
puolellasi 166 2I
92
SEURAAVA LEHTI 29.3. 22.3.2023
SDP VARISSUOLLA
VAALIMAKKARATARJOILU
keskiviikkona 22.3. klo 16.00
Varissuon Annikan aukiolla (nuorisotalon ja normaalikoulun välissä)
SDP tarjoaa vaalimakkaraa
Tule tapaamaan ehdokkaita!
TURUNSEUTUSANOMAT.FI
Kansanedustaja ja Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (ETYJ) Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
pitkin poikin maakuntaa
TORSTAINA 23.3.
10.00 - 11.00 KAARINA
Aurinkoinen Puntarikatu
16.00 - 17.00 KYRÖ
ST1 Ollilantie
PERJANTAINA 24.3.
16.00 - 18.00 TURKU
Piha & Puutarhamessut
LAUANTAINA 25.3.
10.00 - 12.00
PAIMIO Vistantie 19 87
-Turun kaupunginvaltuutettu
-Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valuutettu
-Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen
-yo-merkonomi,henk.koht.avustaja
sannapaasikivi.com
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta varhain perjantai-aamuna, sinä arvon lukija puolestasi saat lehden lukeaksesi keskiviikkona – samana päivänä, kun eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa.
Ennakkoäänestykseen on aikaa keskiviikosta 22. maaliskuuta aina tiistaihin 28. maaliskuuta asti.
Varsinainen vaalipäivä koittaa sitten sunnuntaina 2. huhtikuuta.
En malta tässä yhteydessä jälleen kerran mainita, miten tärkeää on, että äänioikeutettuina ihmisinä käytämme sitä mahdollisuutta, mikä meille on suotu – eli äänestäkää! Sillä tavoin kannatte oman kortenne kekoon, kun annatte äänenne sille ehdokkaalle – ja puolueelle – joka parhaiten vastaa omia ajatuksianne yhteisten asioiden hoidosta ja arvoista.
Viime viikon keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat MTV3:n vaalitentissä.
Jaksoin seurata tenttiä reilun tunnin verran –kävi nimittäin niin, että väsähdin A) siihen, kun puheenjohtajat pariin kertaan aloittivat kilpahuudon, eikä asiasta saanut enää millään tavoin kiinni ja B) siihen, miten Marin, Saarikko, Andersson ja Orpo vuoronperään kuittailivat toisilleen – mielestäni liiankin kanssa ja turhaan.
Ymmärrän kyllä, että politiikka on vaalien alla kovaa leikkiä. Puolueiden välisiä eroja pitääkin tuoda esille. Ei Maikkarin tentti nyt vielä mitään jenkkiviihdettä ollut, mutta välillä tosiaan tuntui, että asiat jäävät kilvanhuudon alle piiloon.
Paikallisesti Varsinais-Suomessa ollaan ainakin toistaiseksi oltu asiallisia ja rauhallisia. Olenkin ehtinyt julkaisemaan jo lukuisia vaaliteemaisia, asiassa pysyviä mielipidekirjoituksia sekä printissämme että nettilehdessämme – käykää muuten lukaisemassa lehteämme myös netistä, sieltä löytyy muun muassa lisää ehdokkaiden mielipiteitä.
Urheiluseuratoiminta on eduskuntavaalitasoinen asia
Nyt jos koskaan tarvitaan keskustelua liikunnasta ja urheilusta – Suomen suurimmasta kansanliikkeestä. Urheiluseuratoimintaan osallistuu 1,8 miljoonaa ihmistä. Urheiluseuratoiminnan merkitys yhteiskunnalle on kiistaton.
Suomen Valmentajien johdolla urheiluyhteisössä tehdään parhaillaan Meidän urheilu -kehitysprosessia, jonka määrittelyvaihe antoi vahvan tuen ihmislähtöisen toimintatavan vahvistamiselle urheilutoiminnassa. Meidän urheilussa uskotaan valmennuksen laadun olevan tärkein yksittäinen tekijä sekä urheilijan kehittymiseen että liikkujan motivaatioon. Kun toimintaa kehitetään ihmislähtöisemmäksi, urheilutoiminnasta tulee laadukkaampaa, turvallisempaa ja houkuttelevampaa.
Jonkin verran vaalikeskustelussa on sivuttu liikkumattomuuden ongelmaa. UKK-instituutin tekemien laskelmien mukaan ”suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset”.
Suomessa on arviolta noin 80.000 urheiluvalmentajaa, joista valtaosa toimii vapaaehtoispohjalta. Valmentajakyselyn 2019 mukaan 90 prosenttia urheiluvalmentajista toimii urheiluseurassa ja noin 83 prosenttia toimii alle 19-vuotiaiden valmennettavien parissa. Urheiluvalmentajien panos suomalaiselle yhteiskunnalle on valtava. Valmentajat kasvattavat urheiluseuroissa tulevaisuuden vastuunkantajia Suomeen.
Suomen Valmentajat ja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL haastavat kansanedustajaehdokkaat tulemaan esille siitä, miten he haluavat edistää suomalaisten liikkumista suomalaisille tärkeässä ja rakkaassa urheiluseuratoiminnassa.
Kansanedustajaehdokkaille annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksiään Suomen Valmentajien ja Suomen Ammattivalmentajat SAVALin some-kanavissa. Some-kanaviin on avattu postaukset, joihin kommentoimalla kansanedustajaehdokkaina olevat urheiluosaajat ja urheilun puolesta puhujat voivat esitellä näkemyksiään siitä, miten he haluavat edistää suomalaisten liikkumista urheiluseuratoiminnassa.
Valmentajajärjestöt kannustavat kansanedustajaehdokkaita käymään allekirjoittamassa myös Suomen Olympiakomitean Liikettä Suomeen -manifestin. Manifestissa on useita urheiluvalmennuksen kannalta tärkeitä nostoja.
Sari Tuunainen toiminnanjohtajaSuomen Valmentajat Eduskuntavaaliehdokas
MIELIPIDE
Valtiovarainministeriö (VM) esitti Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa suuria leikkauksia korkeakoulutukseen ja opiskelijoihin. Tämä ei käy, toteaa Suomen opiskelijakuntien liitto. - Opiskelijoilta ei ole varaa leikata senttiäkään. Liian moni opiskelija elää jo nyt köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Emme saa todellakaan antaa tämän jatkua ja pahentua entisestään leikkaamalla opiskelijoilta, jyrähtää SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio.
Valtiovarainministeriön leikkauslistalla ovat muun muassa opintotuen saajien siirtäminen yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin, korkeakouluopiskelijoiden muut tuet (opintolainahyvitys, aikuiskoulutustuki ja opintoraha) sekä korkeakouluopiskelijoiden ateria-
Arvon hekin ansaitsevat
Väestö ikääntyy ja esimerkiksi VarsinaisSuomessa hoivapaikkoja on vähennetty säästösyistä noin 300. Kotihoidon on ajateltu olevan ratkaisu hoivapaikkapulaan, mutta sen resurssit on ajettu liian ahtaalle, hoitokäynnille on aikaa kymmenisen minuuttia. Inhimillistä kohtaamista, puhumattakaan hoitotoimenpiteistä?
Lähikuukausina on kuultu yliopistosairaaloiden ruuhkista. Päivystykset ympäri maata muuttuivat isoiksi vuodeosastoiksi. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää hoivapaikkoja, mutta myös lisäresursseja kotiin vietäviin palveluihin akuuttitilanteissakin, ettei päivystyskäyntejä tarvittaisi.
Vastasyntyneenä elämä voi jatkua vain toisten varassa. Vanhuudessa tämä riippuvuus palaa. Nykyään on trendikästä tavoitella itsenäisyyttä ja riippumattomuutta mahdollisimman pitkään. Ikääntyessä on kuitenkin monella todellisuutta, ettei pärjääkään yksin. Löytyykö silloin ympäriltä huolehtijoita? Omaishoitajuus on todennäköinen vaihtoehto, jos lähipiiristä löytyy puoliso tai muu omainen tähän tehtävään. Omaishoidon tuki on kuitenkin riittämätön ja työ usein raskasta. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on 439,70 euroa kuukaudessa, verot vähennettynä. Lomapäiviä omaishoitajille taataan kuukaudessa vain kaksi. Tuntipalkkioksi jää 65 senttiä miinus verot. Tulevalla hallituskaudella omaishoidon tuen määrää tulee nostaa ja jaksamista on tuettava paremmin. Kaikille omaishoitajuus ei ole vaihtoehto, jolloin asia tulee yhteiskunnan ratkaistavaksi. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaista yli 90 prosenttia asuu kotona, mutta tavoite on korkeampi. Miten tämä kaikki tulevaisuudessa rahoitetaan?
Tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja yksityissektorin yhteistyötä, niin sanottua monituottajamallia.
Ikääntyneiden hoivatyö tulee järjestää heidän arvonsa tunnistavalla tavalla. He ovat olleet rakentamassa Suomea, jossa meillä on ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja mahdollisuudet menestyä elämässä. Me olemme heille paljon velkaa. Parhaiten maksamme tuota velkaa varmistamalla heille arvokkaan ikääntymisen laadukkailla palveluilla.
Heidi Aaltonen (vihr.) osastonhoitaja, aluevaltuutettu (Varha), eduskuntavaaliehdokas
Elisa Aaltola (vihr. sit.) filosofian tutkija, dosentti (Turun yliopisto), eduskuntavaaliehdokas
tuki. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö esittää yleisiä lukukausimaksuja ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen korotusta. Korkeakouluopiskelijoilta valtiovarainministeriö olisi leikkaamassa näiden ehdotusten mukaan 350 miljoonaa – miljardi euroa.
Opiskelijan toimeentulo on heikentynyt viime aikoina inflaation vuoksi nopeammin kuin vuosikymmeniin. Opiskelijan toimeentulosta leikkaaminen vaikeuttaisi opintojen suorittamista entisestään. Huoli heikosta ja riittämättömästä toimeentulosta vaikuttaa selvästi mielen hyvinvointiin, opiskelijat joutuisivat tekemään enemmän töitä, opinnot hidastuisivat ja korkeakouluopintojen houkuttelevuus vähenisi. On irvokasta, että samaan aikaan julkisesti tavoittelemme korkeakoulutusasteen nostoa ja
kustannukset sysättäisiin opiskelijoiden maksettavaksi, toteaa Joonas Soukkio.
- Valtiovarainministeriön koulutukseen ja opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset on vältettävä. Suomen tulevaisuudesta leikkaaminen ei ole meille kenellekään hyväksi. Koulutusta ei tule nähdä kulueränä, vaan panostuksena Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen. Emme saa nostettua koulutusastetta, ellei opintotukijärjestelmä mahdollista ja kannusta jokaista korkeakouluopintojen suorittamiseen taustasta ja lähtökohdista riippumatta, painottaa Joonas Soukkio.
Talouden velkaantuminen on suuri haaste Suomelle, eikä siitä selvitä lisäämällä kynnyksiä koulutukseen hakeutumiseen. Suomi nousee tästäkin osaamisella, joten koulutukseen ja erityisesti sen saavutettavuuteen tulee panostaa,
ei vaikeuttaa. Emme saa luoda uusia esteitä osaamisen kasvulle asettamalla entistä suurempia lukukausimaksuja niille, jotka tahtovat tulla Suomeen opiskelemaan tai asettaa lukukausimaksuja suomalaisille ja EU/ETA-maista tuleville. Lukukausimaksut eivät paranna Suomen koulutusastetta ja koulutuksen saavutettavuutta, vaan pikemminkin tuhoavat hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa.
Kannanoton esitti Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Joonas Soukkio.
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry koostuu 23:sta eri opiskelijakunnasta, ja tavoite on tehdä edunvalvontaa ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Tukiystävätoiminta on ollut Vanhustuen isoimpia toimintamuotoja jo vuodesta 2004.
ta on maksutonta.
SENIORIT
Turun Seudun Vanhustuki on perustettu vuonna 2002 edistämään vanhusten edunvalvontaa ja hyvinvointia arvokkaan vanhenemisen turvaamiseksi. Toiminnan lähtökohtana on kotonaan asuvien vanhusten tarpeet.
– Näkyvintä toimintaamme ovat varmasti tukiystävätoiminta, kuntoilukummitoiminta ja yksinäisten vertaistukiryhmä. Lisäksi toimintaamme kuuluu yhdistystoiminta, ryhmätoimintaa, pelitoimintaa kuten bingoa, Ikivireät ja esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävä musiikkipainotteinen kevyt tilaisuus, luettelee Turun Seudun Vanhustuki ry:n vs. toiminnanjohtaja Maarit Kulmala
– Tukiystävätoiminnan perusmalli on ollut sama alusta alkaen – toki olemme vuosien varrella toimintatapaa päivittäneet ja kehittäneet.
Tukiystävätoiminnassa meillä on kolme palkattua henkilöä sekä lukuisia arvokkaita vapaaehtoisia, kertoo Kulmala. Vanhustuella on palkattua henkilökuntaa myös kuntoilukummitoiminnassa ja yksinäisten vertaistukiryhmässä.
– Palkattu henkilökuntamme toimii ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina, ja upeat vapaaehtoistoimijamme tekevät kenttätyötä ikäihmisten parissa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumatonta, kertoo Kulmala.
Toimintaan osallistuville vanhuksille toimin-
KAARINA
Jani Väkeväinen (ps.) on jättänyt Kaarinassa valtuustoaloitteen, jossa toivotaan liikuntapaikka Vaparin aukioloaikojen laajentamista.
Aloitteessaan Väkeväinen esittää Vaparin aukioloaikojen laajentamista myös viikonlopuille talviaikaan. Esimerkkinä mainitaan lauantaisin ja sunnuntaisin aukioloajaksi kello 8-15.
- Tämä on monen Vaparissa toimivan seuran ja yhdistyksen toive – kaarinalaisten veronmaksajien lisäksi, toteaa Väkeväinen aloitteessaan.
Kaarinan keskustassa sijaitseva Vapari on nykyisellään auki ainoastaan arkipäivisin.
– Ikäihmiselle, joka tulee mukaan toimintamme pariin, toiminta on aina maksutonta. Toimintamme rahoittajana on pääsääntöisesti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus eli STEA. Saamme avustusta myös Varhalta. Meillä on toki tapahtumia, joissa keräämme varoja toimintaamme, mutta valtaosin toiminta on STEA:n rahoittamaa, kertoi Maarit Kulmala.
Vanhustuen toimintaa kehitetään jatkuvasti, vaikka monet perustoiminnoista ovat pysyneet pääpiirteittäin samoina ja hyviksi todettuina jo vuosien ajan.
– Seuraava toimintamuotomme, jota rakennetaan paraikaa, on keikkaluontoinen aputyö – siinä on kyse esimerkiksi siitä, että ikäihmistä mennään auttamaan vaikkapa lamppujen vaihtamisessa tai kaupassa käymisessä. Kyseessä on kolmen vuo-
den projekti, jota juuri tällä hetkellä siis rakennetaan.
Turun Seudun Vanhustuen toimitilat ovat Läntisellä Pitkäkadulla ja ovat jo käymässä hieman pieniksi toiminnan jatkuvasti laajentuessa.
– Olemme olleet näissä tiloissa kolme vuotta. Tilat ovat hyvät, mutta koska toimintamme on laajentunut ja henkilökuntaa tullut lisää, meillä alkaa pian olemaan tilan puutetta, kertoo Kulmala tavallaan positiivisesta ongelmasta ja toiminnan tärkeydestä.
Turun Seudun Vanhustuesta löytyy lisätietoa netistä osoitteesta vanhustuki.fi. Puhelimitse yhdistykseen saa yhteyden numerosta 044 536 7741.
Liedon kaupunginhallitus on antanut täyttöluvan viidelle koulunkäynnin- /iltapäiväohjaajan vakanssille. Kyseisiä töitä on hoidettu määräaikaisesti, ja nyt viisi vakanssia pyritään täyttämään vakituisin työsopimuksin.
Kaksi vakinaista vakanssia tulee ensisijaisesti Jokilaakson koulun pienryhmiin, kaksi vakinaista Taatilan yhtenäiskoulun alakouluun ja yksi vakinainen Taatilan yhtenäiskoulun yläkoulun pienryhmään.
Tavoitteena on tukea oppilaita siten, että he kykenevät ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.
n
O m a v a r a i s u u s P u h d a s k o t i m a i n e n r u o k a k a i k k e n e l i n e h t o K u l u t u s t a a p ä ä s t ö ä e i v o i u l k o i s t a a
o k
k y h
y
Varsinais-Suomessa valinnanvaraa 17 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys asettaneet ehdokkaita.
Varsinais-Suomessa on tulevissa eduskuntavaaleissa – joiden ennakkoäänestys alkoi tänään 22. maaliskuuta – peräti 214 ehdokasta, joista valita oma suosikkinsa. Ehdokkaita ovat asettaneet yhteensä 17 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys.
Puolueet ovat solmineet tuleviin vaaleihin tällä kertaa ainoastaan yhden vaaliliiton. Vapauden liitto ja Kristallipuolue ovat vaaliliitossa ja ovat yhdessä asettaneet 16 ehdokasta, joista 15 on Vapauden liiton ja yksi Kristallipuolueen ehdokkaita.
Täydet ehdokaslistat eli 17 ehdokasta on kaikilla eduskuntapuolueilla, paitsi Ano Turtiaisen edustamalla Valta kuuluu kansalle -puolueella. Kristillisdemokraateilla, Keskustalla, Vasemmistoliitolla, Perussuomalaisil-
Esko Kiviranta ja Katja Taimela): Istuvista kansanedustajista
ainoastaan Keskustan Esko Kiviranta ja SDP:n Katja Taimela eivät asettuneet ehdolle tuleviin eduskuntavaalehin. Kuvat: Eduskunta.
la, Liike Nytillä, RKP:llä, Vihreillä, SDP:llä, Kokoomuksella ja näiden eduskuntapuolueiden lisäksi Sinimustalla Liikkeellä on täysi 17 ehdokkaan lista. Valta kuuluu kansalle -puolue on saanut Varsinais-Suomeen ehdolle 11 ehdokasta.
Muista puolueista Suomen Kommunistinen Puolue on asettanut yhden ehdokkaan, Liberaalipuolue 11 ja Eläinoikeuspuolue kolme. Näiden lisäksi ehdokaslistalla on yksi valitsijayhdistys, eli
Voitto Suomisen valitsijayhdistys – ehdokkaana luonnollisesti Voitto Suominen.
Istuvista varsinaissuomalaisista kansanedustajista ainoastaan kaksi ei ole ehdolla näissä vaaleissa: Keskustan Esko Kiviranta ja demarien Katja Taimela.
Näin ollen ehdokaslistoilla on istuvia kansanedustajia Keskustan Annika Saarikko, Vasemmistoliiton Li Andersson ja Johannes Yrttiaho, Pe-
russuomalaisten Ritva Elomaa, Vilhelm Junnila, Mikko Lundén ja Ville Tavio, RKP:n Sandra Bergqvist, Vihreiden Sofia Virta, SDP:n Eeva-Johanna Eloranta ja Aki Lindén sekä Kokoomuksen Petteri Orpo, Saara-Sofia Sirén, Ville Valkonen ja AnneMari Virolainen.
Oikaisu: Turun Seutusanomissa oli 8.3. juttu vahvistetuista ehdokaslistoista, ja silloin virheellisesti kerroimme, että Vapauden liiton ja Kristallipuolueen vaaliliitto olisi asettanut täyden ehdokaslistan eli 17 ehdokasta. Vaaliliiton oikea ehdokasmäärä on siis 16 eikä 17.
Pieni ele -keräyksestä osoitetaan varoja paikallisen vammais- ja terveystyön hyväksi.
Pieni ele -keräys on käynnissä tuttuun tapaan vaalien aikaan, alkaen ensimmäisestä ennakkoäänestyspäivästä 22. maaliskuuta. Jo perinteeksi muodostunut keräys jatkaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä myös tämänvuotisissa eduskuntavaaleissa.
Aiemmin Vaalikeräyksenä tunnettua Pieni ele -keräystä on yli sadan vuoden ajan toteutettu vapaaehtoisvoimin lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla. Vuodesta 1907 asti toimineen hyväntekeväisyyskeräyksen tuotto jaetaan keräyksessä mukana olevien kotimaisten vammais- ja terveysjärjestöjen sekä niiden paikallisyhdistysten kesken.
– Keräystuotto jaetaan puoliksi liitoille ja paikallisyhdistyksille käytettäväksi terveyttä ja
hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi vertaistuki- ja virkistystoimintaan sekä neuvontaan, toteaa Pieni ele -keräyksen kuntavastaava Päivi Sipilä Lounais-Suomen neuroyhdistyksestä.
Pieni ele -keräyksen tavoite on kotimaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuuden sekä oikeuksien edistäminen.
– Vielä löytyy perheitä, joissa ääniuurnalla käymisen perinteeseen kuuluu myös vaalikeräykseen osallistuminen.
Sitä pidetään ikään kuin kunnia-asiana, kertoo keräyssihteerinä toimiva Johanna Helin Turun seudun Reumayhdistys –Åbonejdens Reumaförening ry:stä.
Keräykseen valmistautuminen alkoi seudulla marraskuussa, jolloin Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen
Terttu Halla toimi aktiivien kokoonkutsujana.
– Silloin saatoimme ilmoittaa liitoille kunnittain, mitkä paikallisyh-
distykset ovat mukana keräyksessä. Tuntijaot on saatu tehtyä osallistuvien yhdistysten ja kerääjiksi ilmoittautuneiden mukaan, seudun äänestyspaikoilla tutuksi kasvoksi keräyslippaan takana niin ikään vuosien mittaan tullut Halla sanoo.
Paikallisista yhdistyksistä keräykseen osallistuu Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen, Lounais-Suomen neuroyhdistyksen ja Turun seudun Reumayhdistyksen lisäksi Suomen Akustikusneurinoomayhdistys, Turun seudun Hengitysyhdistys, sekä Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry.
Pieni ele -keräykset ovat käynnissä äänestyspaikoilla ympäri Suomen sekä ennakkoäänestysviikolla että varsinaisena vaalipäivänä. Paikallisten, keräykseen osallistuvien yhdistysten edustajat ovat lippaineen äänestyspaikoilla esimerkiksi Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa, Ruskolla ja Turussa.
Äänestyspaikoilla lipaskerääjät eivät pidä esillä edustamiensa yhdistysten logoja, vaan he edustavat sillä hetkellä vain ja ainoastaan Pieni ele ry:tä. Keräykseen voi osallistua lipaskeräyksen lisäksi esimerkiksi tekstiviestitse, MobilePaylla tai verkkolahjoituksena Pieni ele ry:n nettisivuilta löytyvien ohjeiden mukaan.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28. maaliskuuta ja ulkomailla 22.–25. maaliskuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2.4.2023.
Radio Suomen Päivä perehtyi torstaina 16. maaliskuuta lehtiä ahdistaviin jakelukustannuksiin. Marko Miettinen ja Aleksi Pöytäkangas haastattelivat ohjelmassaan Turun Seutusanomia kustantavan ML-Mediat Oy:n toimitusjohtajaa Mika Leinosta ja Journalisti-lehden päätoimittajaa Maria Petterssonia. Ohjelma kuultiin Radio Suomessa aamupäivällä ja se on kuunneltavissa Radio Suomen Päivän podcasteista; areena.yle.fi/podcastit/1-65083481. Podcastit löytyvät myös googlettamalla ”Radio Suomen Päivä”.
KANSANEDUSTAJA
Perjantaina 24.3.
klo 13.00 Turun vaalitori
klo 15.00 Raisio K-Center
LINJA PITÄÄ!
Tervetuloa tapaamaan!
Lauantaina 25.3.
klo 10.00 Sauvon markkinat
klo 11.30 Paimion vaalitori
klo 13.00 SEL:n tilaisuus Turun torilla
Liedon innovaatiokampus törmäyttää yritykset, oppilaitokset, työvoiman ja kaupungin palvelut yhteen paikkaan.
Liedossa Avantin alueella toimintaansa aloittanut ja kaiken aikaa kehittävä innovaatiokampus tavoittelee uudenlaista yritysten kilpailukykyä, yksilöiden hyvinvointia ja kuntien elinvoimaa edistävää toimintamallia. Siinä ”törmäytetään” keskenään toimijoita, vanhojen toimintamallien hyviä puolia, uusia ideoita ja nykyisiä liiketoimintamahdollisuuksia – esimerkiksi vihreän siirtymän osa-alueelta.
- Innovaatiokampuksen toiminta on aloitettu Avantinportissa, tiloissa, joita Novida jo käyttää. Nyt yhdistämme voimiamme saman katon alle; jatkossa samoissa tiloissa palvelevat myös Liedon kaupungin yritysja työllistämispalvelut, Turun kaupungin työllistämispalvelut ja Tu-
Perusliikuntataitoja, taidetta, kulttuuria, pelejä, kerhoja ja PT-toimintoja.
Liedon Avantinportin innovaatiokampus on uusi tapa mahdollistaa työvoiman ja yritysten kohtaaminen. Toissa perjantaina pidetyssä innovaatiokampuksen esittelytilaisuudessa oli paikalla muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Kuvassa vieraita tervehtii Novidan apulaisrehtori Juha Jokinen.
run ammatti-instituutti, kertoo Liedon kaupungin yrityspalvelujohtaja ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff
Innovaatiokampuksen tavoitteena on tiivistetysti luoda yhteen paikkaan elinvoima- ja työllisyyspalveluita tarjoava kombo, jossa yritykset, oppilaitokset ja esimerkiksi työtä kaipaavat ihmiset kohtaavat.
- Konkreettinen tavoite on mahdollistaa yrityksille työvoiman saatavuus ja ihmisille töitä!, tiivistää Stepanoff.
Lieto on jo vuosia tun-
nettu erittäin yritysystävällisenä kaupunkina – aiemmin kuntana – ja esimerkiksi juuri Avantin alue on kehittynyt huimasti. Innovaatiokampuksen kuvion voi tulevaisuudessa monistaa moniin muihin varsinaissuomalaisiin kaupunkeihin.
- Kunhan saamme kuvion käytännössä toimimaan, meillä on tarjolla malli, jonka voi monistaa esimerkiksi Raision Myllyn alueelle, Kaarinan Krossiin ja Naantalin satamaan. Meillä Avantin alueen vahvuuksia ovat erityisesti logis-
tiikka ja raskas liikenne. Edellä mainituilla alueilla on luonnollisesti omat vahvuusalueensa, joiden ympärille voisi tulevaisuudessa rakentaa vastaavanlaista toimintamallia, pohti Stepanoff. Yritysten ja työvoiman, sekä oikeanlaisen koulutuksen, kohtaaminen onkin yksi nykypäivän haasteista.
- Hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen kunnalliset työllisyyspalvelut ovat harventuneet. Yksi innovaatiokampuksen perustavoitteita on kehittää työllisyyttä edistävää palvelua ja saada työvoima ja yritys kohtaamaan, kouluttautumista unohtamatta.
Avantin alueen kehitystä jatketaan Liedossa muutenkin määrätietoisesti. Logistiikka- ja raskaan liikenteen keskittymään sopivasti alueella on jo vielä varsin harvinainen LNG-terminaali ja ensi vuonna alueella on tarkoitus avata vetyasema.
Turun kaupunki järjestää paljon maksuttomia harrastuksia turkulaisille peruskoululaisille.
Katso koulukohtaiset harrastukset: turku.fi/harrastelukkarit »
VAALIT
Kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat on listattu kuntakohtaisesti aukioloaikoineen ja yhteystietoineen. Kukin äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla –ei siis tarvitse äänestää oman kunnan äänestyspaikoissa vaan ennakkoon saa äänestää missä päin Suomea tahansa.
Äänestäminen ennakkoon tarkoittaa äänen antamista vaalilaissa säädetyn ennakkoäänestysajanjakson aikana ennen varsinaista äänestyspäivää. Ennakkoäänestys on äänioikeutetun vapaasti valittavissa vaalipäivän äänestyksen sijasta. Ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Mukaan tarvitaan henkilötodistus.
Kaarinassa ennakkoäänestyspaikkoina toi-
mivat Kaarina-talo ja Piikkiön Pontela. Molemmissa voi äänestää kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Arkipäivisin äänestyspaikat ovat avoinna aamukymmenestä iltakuuteen ja viikonloppuna kymmenenestä kahteen iltapäivällä.
Liedossa ennakkoon voi äänestää kaupungintalolla, Yliskulman koululla, Pahkamäen
koululla, Ilmaristen koululla, Littoisten koululla, Loukinaisten koululla ja Tarvasjoen koululla. Kaupungintalon äänestyspaikka on avoinna arkisin kello 10-19 ja viikonloppuna 10-14. Kouluissa äänestysaikoja ovat arki-illat kello 16-19. Yliskulman koulun äänestyspäivä on 22. maaliskuuta, Pahkamäen koulun 23. maaliskuuta, Ilmaristen koulun 24.
maaliskuuta, Littoisten koulun 27. maaliskuuta ja Loukinaisten koulun 28. maaliskuuta. Tarvasjoen koululla voi käydä äänestämässä 23. maaliskuuta.
Sauvossa ennakkoäänestyspaikkana palvelee Sauvo-talo, jossa voi äänestää kaikkina ennakkoäänestyspäivinä. Arkisin äänestyspaikka on avoinna kello 9-15 ja viikonloppuna kello 10-14. Paimiossa ennakkoon äänensä voi antaa kaupungintalolla, joka toimii äänestyspaikkana kaikkina äänestyspäivinä. Keskiviikkona 22. maaliskuuta sekä maanantaina ja tiistaina 27.28. maaliskuuta äänestys on mahdollista kello 1019, viikonloppuna kello 10-16 ja torstaina 23. maaliskuuta sekä perjantaina 24. maaliskuuta kello 10-17.
” Olen sitoutunut sukupolvilupaukseen. Huolehdimme lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja työikäisille työtä. Huolehdimme ikäihmisistä, jotta jokainen saa ikääntyä arvokkaasti. ”
Ota yksi annos illalla, vatsasi toimii mukavasti aamulla. Tehokas mutta hellävarainen Fructolax ei aiheuta sivuvaikutuksia eikä riippuvuutta. Fructolax sisältää suoliston normaalia toimintaa tukevaa raparperia, viikunaa sekä tamarindia. Ravintolisä.
– Yhdenvertaisuus
Eteenpäin,
Riitta Karjalainen
Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, THM, VTK, ikääntyneiden asiantuntijapalveluiden päällikkö www.riittakarjalainen.fi http://facebook.com/ RiittaKarjalainenKesk/ http://twitter.com/ riittakarjalainen
Osta turvallinen Fructolax ruokakaupasta, tavaratalosta tai apteekista ja vatsasi toimii varmasti.
Ota yksi annos illalla, vatsasi toimii mukavasti aamulla. Tehokas mutta hellävarainen Fructolax ei aiheuta sivuvaikutuksia eikä riippuvuutta. Fructolax sisältää suoliston normaalia toimintaa tukevaa raparperia, viikunaa sekä tamarindia. Ravintolisä.
SAUVO
Sauvon kunta palkkaa
kesätöihin 15–20 -vuotiaita nuoria, yli 20-vuotiaita opiskeluharjoittelijoita tai ammatillisesta koulutuksesta keväällä 2023 valmistuvia.
Kesätöitä haetaan sähköisellä hakemuksella Kuntarekry-palvelussa. Kerro vapaamuotoisesti itsestäsi ja minkälaisia
kesätöitä haluaisit päästä tekemään. Merkitse
hakemukseesi ne työtehtävät, joista olet kiinnostunut (numero, työtehtävä). Laita kiinnostavin ensimmäiseksi, sillä jos samaan tehtävään tulee useampi hakemus, työpaikat jaetaan pääsääntöisesti ensisijaisen hakutoiveen perusteella. Kesätyöpaikat on tarkoitettu ensisijaisesti sauvolaisille nuorille. Jos sauvolaisia hakijoita ei ole riittävästi, huomioidaan paikkoja täytettä-
essä myös muut hakijat.
Kunnan maksama harjoittelijan palkka työjaksolta on 800 euroa ja viikoittainen työaika 30 tuntia (6 tuntia/päivä) lisättynä työpaikan käytäntöjen mukaisella pääsääntöisesti 30 minuutin päivittäisellä ruokatauolla. Kesätöiden hakuaika päättyy sunnuntaina
2.4. kello 21.
Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa Sauvon kotiseutumuse-
olle, päiväkoti Hakkiskotoon, keskusta-alueen ja Sarapiston ulkoalueiden hoitoon sekä puhtaus- ja ruokapalveluihin.
Sauvon kunta voi myöntää yrityksille ja yrittäjille (myös maatilat, puutarhatilat yms.) taloudellista tukea 15–20 -vuotiaiden sauvolaisten työllistämiseen 90 euroa viikolta enintään kuukauden työsuhteen ajalta yhtä nuorta kohden edellyttäen, että
työnantaja maksaa nuorelle sopimuksen edellyttämän palkan sekä suorittaa myös palkanmaksun sivukulut (sos. ym. maksut).
Työajan tulee olla vähintään kuusi tuntia päivässä. Yli 20-vuotias voidaan hyväksyä tuen piiriin, mikäli kyseessä on ammatillisesta koulutuksesta keväällä valmistuva tai työsuhde liittyy pakollisena harjoitteluna opiskeluun. Tuki makse-
LITTOINEN
Taas on järvessä jäätä, kiitos maaliskuun alun kovien pakkasten ja järven lumettoman jääpinnan. Littoisten Lions Clubin järjestämää jään paksuuden arvauskilpailua tämä tilanne hieman vaikeutti. Kisa päättyi helmikuun lopulla ja jäätä alkoi kertyä vielä lisää sen jälkeen. Nyt viime päivien sateet ja auringon lämpö alkavat jo sulattaa jäätä, varsinkin rannat ja pilkkireikien ympäristöt voivat olla
petollisia. Jään paksuuden mittaus suoritettiin jo 45:nnen kerran 15. maaliskuuta Ristikallion koulun edustalla poliisin valvonnassa. Virkavaltaa edustivat poliisin lupahallinnosta Tiia Juusti ja ylikonstaapeli Marko Iltanen. Mittaustulos oli 372 mm. Oikeita vastauksia 1.200:ssa arvauksessa ei ollut yhtään, millin päähän osui neljä arvausta ja kahden millin päähän seitsemän arvausta. Palkintoja oli kuusi; kolme Löfbergsin
taan jälkikäteen palkkatodistusta vastaan. Tukea ei voida taata kaikille hakijoille.
kahvisettiä, kaksi Citymarket Ravattulan lahjakorttia ja Talosi-kirjasarja. Arvonta ja onnetar suosi seuraavia: Ilkka Vähätalo, Susanna Ilmanen (2 palkintoa), Seppo Annely, Petri Pihlava ja Tuike Varjanne. LC Littoinen kiittää kaikkia kisaan osallistuneita. Panokset eli euro/arvaus, kartuttaa pottia, joka jaetaan stipendeinä Kaarinan ja Liedon Littoisten koulujen ala-asteen päättäville oppilaille.
Turun Seutusanomat
Ja hinnat pohjaan!
Alkuviikon lähdöt Viking Glorylla ja Viking Gracella jopa
-30 %
Toimi nopeasti, tarjoukset ovat voimassa vain rajoitetun ajan. Varaa heti!
vikingline.fi tai soita 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.)
Hintansa arvoisin Itämerellä
Katseet olemassa oleviin
lämmitysjärjestelmiin:
Oikeilla säädöillä voi jo säästää pitkän pennin ja samalla edistää kiinteistönsä energiatehokkuutta.
Suomen Kiinteistöliiton
Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertue päättyi 8. maaliskuuta Turkuun. Turun Messukeskuksessa järjestetyssä tapahtumassa oli monipuolisesti tarjolla tietoa energiankulutuksen hillitsemisestä ja tehokkaista energiaratkaisuista. Infopitoisen seminaaritilaisuuden lisäksi Messukeskukseen oli kokoontunut teemaan liittyviä yrityksiä ja organisaatioita esittelemään palveluitaan ja tuotteitaan.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio sanoo, että taloyhtiöistä huolehtiminen kuuluu keskeisesti ilmasto- ja energiaviisauden edistämiseen.
– Kiertueen tarkoituksena oli ennen kaikkea herättää taloyhtiöiden hallitusjäsenten sekä isännöitsijöiden kiinnostus ilmastoteemaan konkreettisten energiansäästöön liittyvien esimerkkien avulla.
– Ilmastoviisaus taloyhtiössä alkaa siitä, että pyritään välttämään energian hukkakulutusta, tarkistetaan järjestelmien säätöjä ja seurataan kulutusta, hän tiivistää.
Taloyhtiöiden suurin kuluerä ja päästöjen lähde on lämmitys. Päästöjen ja sitä kautta myös kulujen vähentäminen on hyvä aloittaa kiinteistötekniikan, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien, oikeista säädöistä.
– Kiinteistönomistajien etujärjestönä Kiinteistöliitossa haluamme muistuttaa, että energiatehokkuutta parantavat toimet eivät aina tarkoita uusien järjestelmien hankintaa. On tärkeää tuntea oma kiinteistönsä ja tehdä toimenpiteitä sen mukaan, mikä on järkevintä, toteaa Juuso Kallio.
Asuntopolitiikka on Kallion mukaan yksi tärkeimmistä uuden eduskuntakauden teemoista. Nämä aiheet olivat esil-
lä myös Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen ja Suomen Vuokranantajien järjestämässä asumista ja asumispolitiikkaa käsitelleessä vaalipaneelissa maanantaina 20.3. Hansatorilla.
– EU:n energiatehokkuusdirektiivi puhuttaa varmasti tulevalla kaudella. Kansalliseen käsittelyyn direktiivi matkaa vuoden loppupuolella ja käytäntöön vaatimukset tulevat yleensä parin vuoden siirtymäajalla. Käsittelyaikana järjestämme koulutuksia aiheeseen liittyen, Kallio lisää.
EU-parlamentti hyväksyi 14.3. kantansa lakiehdotukseen, jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia. Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta, jonka jälkeen direktiivi katsotaan virallisesti hyväksytyksi.
Jäsenvaltioiden on toimeenpantava direktiivin velvoitteet 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa työryhmän direktiivin toimenpanoa varten.
Kiinteistöalan etua maassamme valvova Kiinteistöliitto on tuonut esiin ajatuksiaan energiatehokkuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Kiinteistöliiton mukaan EU:n kolmikantaneuvotteluissa jäsenvaltioille tulee varmistaa riittävä päätöksentekovalta ja mahdollisuus valita sopivimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
”EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.” (Kiinteistöliiton 7.3. julkaisemassa tiedote)
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä,
joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
- Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Euroopan komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2021 lainsäädäntöehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta osana niin sanottua Fit for 55 in 2030 -ilmastopakettia. Sekä tavoitteesta vuodelle 2030 että tavoitteesta vuodelle 2050 tuli sitovaa eurooppalaista lainsäädäntöä uudessa eurooppalaisessa ilmastolaissa (heinäkuussa 2021).
RATKAISUJA
AMMATTILAISILLE
Sähköhyvityksen saavat kuluttajat, jotka ovat maksaneet sähköenergiasta talvikuukausina yli 90 euroa ja joiden sähköenergian hinta on ylittänyt kymmenen senttiä kilowattitunnilta.
ENERGIA
Energian ja eritoten sähkön hinnan raju hinnannousu Ukrainan sodan myötä ovat saaneet aikaan valtavaa huolta kuluttajissa, mutta hallitus on luonut tukimuotoja kuluttajien ahdinkoa helpottamaan.
Viimeisin ja kuluttajien kannalta helpoin on sähköhyvitys, jonka avulla kuluttajat saavat huhtikuusta alkaen hyvitystä talvikuukausien maksuihinsa. On hyvä myös muistaa, että kuluttajilla on oikeus saada sähkön vähittäismyyjältä lisämaksuaikaa tammikuusta huhtikuuhun tapahtuneeseen sähkön kulutukseen.
Sähköhyvitys on kuluttajalle hyvä, sillä sitä ei tarvitse hakea. Kulutta-
ja-asiakkaat, joiden sähköenergian laskut ovat marraskuusta tammikuuhun olleet vähintään 90 euroa kuukaudessa ja joiden sähköenergian hinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta, saavat hyvitystä.
Sähköhyvitystä maksetaan 90 euron oma-
vastuun ylittävältä osuudelta puolet, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudelta.
Sähköhyvityksen saa käytännössä niin, että sähköenergiaa myyvä yhtiö vähentää hyvityksen määrän laskuistaan huhtikuusta lähtien. Hyvitystä ei siis tarvitse
hakea – toki kuluttajan kannattaa huhtikuusta lähtien laskuistaan tarkistaa, että hyvitys on laskuista tehty.
Sähköhyvityksen määrän voi laskea itse, kunhan vain on vähän kärsivällisyyttä.
Marraskuu ja joulukuu käsitellään omina kuu-
kausinaan todellisen kulutuksen mukaan. Tammikuun energialasku perusmaksuineen kerrotaan kahdella, ja näin saadaan tammi- ja helmikuusta saatava hyvitykseen oikeuttava summa.
Otetaanpa esimerkki
Jos marraskuussa sähköenergian osuus laskusta on 200 euroa ja joulukuussa 320 euroa, hyvitys lasketaan vähentämällä molemmista 90 euroa ja jakamalla sen jälkeen kahdella.
Eli: 200-90=110. 110 jaettuna kahdella on 55 euroa. 320-90=230. 230 jaettuna kahdella on 115 euroa. Eli tässä esimerkissä marras-joulukuulta hyvitystä tulee maksuun yhteensä 170 euroa.
Jos puolestaan tammikuussa sähköenergian lasku on ollut 280 euroa: 280-90=190. Virallisessa kaavassa 190 kerrotaan kahdella ja jaetaan kahdella – silloinhan summa ei lopulta muutu mihinkään, vaan lopputulos on sama 190 euroa.
Esimerkkitapaukses-
sa siis hyvitystä saa yhteensä 360 euroa, jotka siis vähennetään huhtikuusta alkaen sähköenergian laskusta. Sähkönsiirrosta hyvitystä ei makseta, mutta hyvitys ei poista oikeutta muiden sähkötukien hakuun. Eli hyvitystäkin saanut kuluttaja voi hakea lisäksi Kelan sähkötukea tai sähkön verovähennystä.
Kelan sähkötuesta ja verovähennyksestä löytyy tietoa muun muassa nettisivuilta: https://valtioneuvosto.fi/sahkotuet.
Säästin ja hankin vähän laatua elämään.
Kokenut kotimainen kotien lämmittäjä
Kun lämpölasku alkoi keventää lompakkoa liikaa, mies teki mitä miehen pitää tehdä. Kuunnella järjen ääntä. Vanha mutta toimiva öljykattila jäi taloon, mutta sai nyt kaverikseen uutta tekniikkaa. Jäspi Basic -ilma-vesilämpöpumpun ansiosta Simo käytännössä puolitti lämmityslaskunsa – ja huomattavasti maalämpöpumppua edullisemmin.
Tutustu valikoimaamme ja etsi lähin jälleenmyyjäsi: jaspi.fi/lammitys
Asuntovelalliset saivat
nauttia erittäin alhaisista koroista jopa kuuden vuoden ajan. Tilanne muuttui vajaa vuosi sitten, kun Ukrainan sodan syttymisen ja sitä seuranneen inflaation seurauksena korot lähtivät pitkän tauon jälkeen taas nousuun.
– Euriborit olivat tosiaan vielä vuosi sitten nollassa. 9. maaliskuuta tilanteen mukaan – kolmen kuukauden euribor on 2,948 ja 12 kuukauden euribor 3,978. Nousu on ollut vuodessa hurja, totesi Oma Säästöpankin Raision konttorin konttorinjohtaja Saara-Sofia Nieminen.
Asuntolainoissa suosituin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Ja entistä suositumpaa on käyttää lainoihin korkosuojausta.
– Korkosuojausta suositellaan tällä hetkellä
erittäin vahvasti. Jotkuthan ovat suojauksen toki ottaneet aiemminkin, ja nyt ne, jotka suojauksen pari vuotta sitten valitsivat, ovat tyytyväisiä.
Korkosuojauksista ylivoimaisesti yleisin ja tavanomaisin sekä uusissa
että vanhoissa lainoissa on kiinteä korko.
– Kiinteä korko voidaan ottaa 3-15 vuodeksi. Viiden vuoden kiinteä korko asiakkaan asuntolainalle on tällä hetkellä hieman alle viisi prosenttia. Eri pituiset
- 600W moottori - 36mm hammastus - 60cm leikkuupituus STHSE71
Efco DS2410HL KAISLAN JA PENSAIDENLEIKKUUKONE
Korkeiden pensasaitojen leikkaukseen. Leikkuupää kääntyy 180°.
Ulottuvuus jopa 3,5m.
EFDS2410HL
Soveltuu myös kaislanniittoon veden alta!
230V~2500W (16A)
max oksa 40 mm STIGBS2500
ProForest OS2500E oksasilppuri - 230V~2500W (16A) - 2-teräinen -13,5kg - leikkuukap. 125 kg/h
max oksa ø35mm PFOS2500E
painepesuri
-
-
-
patentoitu helppokäyttöinen syöttöaukko
kiinteät korot eivät vaihtele kovinkaan paljon tällä hetkellä, mikä kertoo siitä, että korkojen ei ennakoida enää juurikaan tästä nousevan, kertoi Nieminen.
Saara-Sofia Nieminen
muistuttaa, että suojautumista on myös lainan mitoitus.
– Oikean kokoinen asuntolaina on myös tärkeää suojautumista. Pankeillahan on velvollisuus stressitestata asiakkaan maksukyky kuuden prosentin korolla. Pankeissa on oltava vastuullisia lainanmyöntämisessä, jotta asiakas selviää lainanmaksustaan myös korkojen noustessa, muistuttaa Nieminen.
Lainapäätöstä tehtäessä pankit ovatkin nykyään tarkkoja, että laina vastaa asiakkaan maksukykyä, ja lisäksi henkilökohtaisissa tapaamisissa käydään tarkasti kaikki yksityiskohdat läpi.
– Lainan yhteydessä suositellaan asiakkaalle sopivaa säästökohdetta. Ja tietenkin tehdään realistinen arvio, sillä pitäähän ihmisille jäädä lainaerän ja säästöerän jälkeen rahaa elämiseen, muistutti Nieminen.
Aiemmin Liedon Säästöpankkina tunnettu pankki on nykyään osa Omaa Säästöpankkia.
Liedon Säästöpankki jatkaa toimintaa säätiönä, joka käyttää varojaan yleishyödyllisesti muun muassa säästäväisyyden edistämiseksi. Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminta siirtyi Oma Säästöpankille maaliskuun alusta alkaen.
Marko Vuosjoki
UUTEEN KOTIIN TURUN S E U T U S A NO M AT Tiesitkö, että me olemme TAVO I T TAVI N & E R OTTU VI N jakelu Turun alueella. Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa
Messukeskuksessa
viikonloppu-
vuorossa odotetut
Turun Messukeskuksessa on tulevana viikonloppuna vuorossa odotetut kevään messut, Piha & Puutarha sekä Mökki & Vene.
Turun Kevät -tapahtumakokonaisuuteen kuuluvien Piha & Puutarha ja Mökki & Vene -messujen luvataan jälleen tarjoavan uutta inspiraatiota mökkeilyyn, veneilyyn, pihoille ja puutarhoihin.
Piha & Puutarha -messut ovat kävijöille odotettu keväinen elämys ja inspiraation lähde omien ulkotilojen kohentamiseen. Messuilla on tarjoilla muun muassa pienkoneita, pihalaattoja, puutarhatarvikkeita, lannoitteita, kasveja, kukkasipuleita ja paljon muuta.
Ammattiopisto Livian luotsaamissa workshopeissa rakennetaan
hyönteishotelleja, harjoitellaan omenapuun varttamista ja sukelletaan kukkien sidonnan saloihin.
Ohjelmalavalla on luvassa esityksiä koko viikonlopun ajan. La-
vaohjelma pureutuu esimerkiksi puutarhaharrastamisen trendeihin, luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon ja kumppanuuskasvien käyttöön puutarhanhoidossa. Lavalla on lisäksi kukkasi-
dontanäytöksiä ja vuoden 2023 puutarhurin haastattelu perjantaina.
Mökki ja Vene -messut kokoavat mökit, veneet ja muut merelliseen vapaa-aikaan liittyvät
tuotteet ja palvelut saman katon alle. Tapahtumassa pääsee tutustumaan muun muassa laajaan valikoimaan laitureita ja mökkiveneitä. Esittelyssä on myös mökkejä, takkoja, kiukaita, saunoja ja ekologisia energiaratkaisuja mökkiläisille sekä paljon muuta. Messujen ohjelmallisessa osuudessa kalatalousasiantuntija Janne Antila, Suomen Vapaaajankalastajista jakaa messuyleisölle parhaat kalastus- ja kalankäsittelyvinkkinsä.
Messuohjelma hemmottelee myös herkkusuita. Keittiömestari Jesse Söderlundin ja maisteluisäntä Petteri Forsströmin makkara- ja oluttastingissa maistellaan ja haistellaan erilaisia oluita ja herkutellaan kauden uutuusmakkaroilla.
Messut ovat avoinna perjantaina kello 11-18, lauantaina kello 10-17 ja sunnuntaina kello 10-16.
Lisätietoa Mökki & Vene -messuista https://www.
turunmessukeskus.fi/tapahtuma/mokki-ja-meri/ Lisätietoa Piha & Puutarha -messuista https:// www.turunmessukeskus. fi/tapahtuma/piha-puutarha/ Kannattaa myös muistaa Turun Seutusanomien lukijoille tarjottava kampanjaetu!
Tietoa lippukampanjasta löydät Turun Seutusanomien nettisivuilta osoitteesta www.turunseutusanomat.fi
Turun katolisessa seurakunnassa toimiva Schola Gregoriana Aboensis konsertoi Raision kirkossa.
LIETO
Keskiaika herää henkiin Raisiossa ”Kivet kertovat” -teemaviikolla 22.28. maaliskuuta. Tarjolla on keskiajan elämään ja keskiaikaiseen Raisioon liittyvää historiaa, johon viikon aikana on mahdollisuus tutustua eri tavoin ja eri tapahtumapisteissä. Viikon ohjelmaan kuuluu keskiaika-aiheisia esitelmiä, näyttelyitä, makuelämyksiä, pienoiselokuva, musiikkia, messu sekä pieni pyhiinvaellus.
Raision kirjastosalissa voi tutustua keskiaikaa käsittelevää kirjallisuutta esittelevään aineistonäyttelyyn sekä näyttelyyn, jonka aiheen on keskiaikainen ruokaperinne. Makuelämyksiä on tarjolla keskiajan ruokalajeihin pohjautuvalla ”Herkkuja herttuan hovissa” -teemapäivällisellä Rasekon ravintolatiloissa. Makupaloja ajan juomakulttuurista taas
Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.
voi maistella kirjastokahvila Charlotassa järjestettävässä ”Menneen mallasjuoman metsästys” -olutpruuvitilaisuudessa. Lapsille sopivaa ohjelmaa on esimerkiksi lyhytelokuva ”Killin ja Nallin tarina” Raision kirjaston Martinsalissa.
Raision keskiaikainen kivikirkko on ymmärrettävästi yksi teemaviikon tapahtumapaikoista, jonne voi lähteä tutustumaan sekä kuuntelemaan aiheeseen liittyvää musiikkia tai asiantuntijoiden esitelmiä. Arkeoosteologi Auli Bläuerin esitelmä käsittelee eläimiä, elinkeinoja ja uskomuksia. Ruokakulttuuriin erikoistunut kansatieteilijä, FM Marja Hartola keskittyy keskiajan ruokatalouden avainsanoihin.
Turun yliopiston arkeologian professori, FT Georg Haggrenin puolestaan esittelee näkökulmia Raision keskiaikaisiin kyliin. Kirkossa on teemaviikon aikana esillä Raision Konsan kalmiston varhaiskristillisen haudan jäljennös sekä pala vanhaa matkaalttaria. Raision kirkossa
järjestetään myös Schola Gregoriana Aboensiksen konsertti ”Keskiajan gregoriaaninen musiikki kirkkovuoden arjessa ja pyhässä”. Sunnuntaiaamun messussakin on kaikuja keskiajalta. Pienelle pyhiinvaellukselle keskiajasta kertoviin maisemiin voi lähteä arkeologi Jari Näräsen ja pastori Vesa Siltalan opastamana.
Tilaisuudet ovat avoimia kaikille ja niihin on pääosin vapaa pääsy, mutta "Herkkuja herttuan hovissa" -ateria ja olutpruuvi ovat maksullisia.
Kivet kertovat -keskiaikaviikon järjestävät yhteistyössä Raision seurakunta, Raision kaupunki, Raseko ja Raisio-Seura. Teemaviikon avajaiset ovat Raision kirjastossa keskiviikkona 22.3. ja sinnekin ovat kaikki tervetulleita.
Raision kirkossa esiintyvä vokaaliyhtye SGA (Schola Gregoriana Aboensis) aloitti toimintansa vuonna 2013. Nimensä mukaisesti yhtye esittää gregoriaanista musiikkia, jonka kieli on latina.
Yhtye toimii Turun katolisessa seurakunnassa, johon useimmat noin kymmenestä laulajastakin kuuluu. Se on myös monikansallinen, sillä laulajia on Suomen lisäksi Portugalista, Nigeriasta, Unkarista ja Italiasta. Schola Gregoriana Aboensis on konsertoinut laajasti kotimaassa ja lisäksi Tukholmassa, Portugalissa ja Roomassa. Yhtyettä johtaa Roope Gröndahl.
Kivet kertovat -keskiaikatapahtuman konsertissa kuullaan katolisen messun osia, vuoroin latinaksi ja keskiajan suomen kielellä, kirkkovuoden kulkuun ja ihmisen elämänkaareen liittyviä lauluja ja Karjalohjan kanttorin, Atte Tenkasen sovittamaa musiikkia. Konsertin päätteeksi kuullaan mariaanisia hymnejä, joista gregoriaaninen Ave Maria on yhtyeelle erityisen rakas. Konserttiin on vapaa pääsy.
Kivet kertovat -keskiaikaviikko Raisiossa 22.28.3. Lisätietoja: www. raisionseurakunta.fi
Turun Seutusanomat
Katso tarkemmin verkkosivuiltamme kohdasta Kuolinilmoitukset.
Earth Hour sammuttaa valot Tuomiokirkostakin. Kuva: Turun ja Kaarinan srk-yhtymä SEURAKUNNAT
WWF:n Earth Hour hämärtää Tuomiokirkon lauantaina 25. maaliskuuta, kun julkisivuvalaistuksen lisäksi valot sammuvat myös kirkon sisällä kello 20.25 alkavassa konsertissa. Hämärässä kirkossa kuultava äänimaisema on yllätyksellinen, sillä eri puolilta kantautuva musiikki luo vähässä valossa tilan tuntua. Illan teemana on tietysti luonto. Tenorina laulaa Heikki Rainio, urkurina toimii Markku Hietaharju. Tuomiokirkon oratoriokuoroa johtaa kanttori Anu Åberg.
–Tämä konsertti on elämyksellisyydessään tavallisuudesta poikkeava, mutta lempeällä tavalla, kertoo Åberg.
– Viehätymme konsertissa luonnosta ja sen ilmiöistä: sateesta, tuulesta, ukkosesta. Toivoisin, että konserttiin tulijoilla olisi taskulamppu mukana, sillä niillekin on käyttöä, Åberg vinkkaa.
Earth Hour on maailmanlaajuinen ympäristötapahtuma, jossa näytetään valomerkki luonnon ja ilmaston puolesta. Earth Hourin aikana kehotetaan sammuttamaan ylimääräisiä valoja ja nauttimaan hämärästä hetkestä luonnon hyväksi. Earth Houria vietetään maaliskuun viimeisenä lauantaina kello 20.30-21.30.
Earth Hour -konsertti Turun tuomiokirkossa lauantaina 25.3. klo 20.25. Vapaa pääsy. Muistathan sammuttaa valot kotoasi ennen konserttiin lähtöä.
Turun Seutusanomat
Punainen Risti Turun osasto.
3.4. klo 13 Virkistyskerho: Pääsiäisoksien koristelu, SPR Turun osasto, 2. krs.(Kauppiaskatu 12A)
3.4. klo 13.30–15 Ulkoilutuokio, Runosmäen vanhainkoti (Varusmestarintie 14)
12.4. klo 12 Digiapu, SPR Turun osasto, 2. krs.(Kauppiaskatu 12A)
12.4. klo 13.30–15 Ulkoilutuokio, Kulkurin valssi (Kuralankatu 2)
13.4. klo 10 Käsityökerho, SPR Turun osasto, 2. krs. (Kauppiaskatu 12A)
14.4. klo 13 Hyvinvointikahvila: Tutustumiskäynti Turun taidemuseoon (Aurakatu 26), mukaan mahtuu 25 henkilöä, ilmoittautumiset: Lisätietoja ystavatoiminta@sprturku.fi tai puh. 046 920 4142 (ma-to 10-14) Muutokset mahdollisia.
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus (Vanha Hämeentie 105).
Ma 27.3. klo 13–14.30 Raisionseudun Lausujat ry esiintyy.
Ti 4.4. klo 13–14.30 Pääsiäishartaus.
Ke 5.4. klo 13–14.30 Toimintakyvyn ylläpito ja arjen apuvälineet. Fysioterapeutti TULE-tietokeskuksesta luennoi. Voit osallistua luennolle myös etänä, kysy lisää digiohjaajalta p. 040 683 9595 / digi.tutuks@gmail.com.
Ti 11.4. klo 14–16 Kuulolähipalvelua / Turun Kuuloyhdistys ry. Henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta kuulokojeen käytössä. Apua korvakappaleen pesussa ja letkun vaihdossa.
To 13.4. klo 13–14.30 Karaokeiltapäivä. Tervetuloa Eläkeliiton Turun yhdistyksen karaoken pariin laulamaan tai kuuntelemaan.
Ke 19.4. klo 13–14.30 Omaishoitajan jaksaminen. Luennon sisältönä muutosten kohtaaminen, vertaistuki, omaishoitajan puheenvuoro. Voit osallistua luennolle myös etänä, kysy lisää digiohjaajalta p. 040 683 9595 / digi.tutuks@gmail.com.
To 20.4. klo 13–14.30 Keskustelua ja muistelua kasvikansioista.
Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Ilmoittaudu tapahtumiin p. 040 681 4965.
Turun seudun vanhustuki ry.
Ma 27.3. klo 13-14.30 Tietoisku; Nonna Linnan johtaja Anne Holmberg kertoo, millaista on elämä ikäihmisten yhteisöllisessä asumisessa.
Ti 28.3. klo 10-11.30 Elämänkertapiiri. Aiheena; Mitä eilen syötiin?
Ti 28.3. klo Info; Tervetuloa kuulemaan monipuolisesta toiminnastamme ja yhdessä pohtimaan, mikä toiminta voisi olla sinulle mukavinta.
Ke 29.3. klo 12.30-15 Käsityökerho
To 30.3. klo 13-15 Avoin Yksinäisten vertais-ryhmä
Pe 31.3. klo 10-11.30 Pelikerho
Ma 3.4. klo 13-14.30 Bingo
Ti 4.4.klo 13-16 Kuntoilukummikurssi. Ryhtyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuotiaalle? Lisätietoja ja ilmottautumiset puh. 050 5443 313.
Ti 4.4. klo 14-15.30 Vanhustuen iltapäivä Varissuon kirkossa, Kousankatu 6.
To 6.4. klo 13-14.30 Ikivireät. Hyväntuulista ajatustenvaihtoa kahvikupin ääressä.
Lisätiedot 044 536 7741. Toimiston osoite: Läntinen Pitkäkatu 33.
Turun Seudun Nivelyhdistys.
Ma 27.3. klo 13–14.30 Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä yhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15. Voit osallistua mukaan myös etäyhteydellä. Ole silloin yhteydessä toimistolle toimisto@nivelposti.fi tai 040 351 3833.
Lounais-Suomen Diabetes ry.
Pienten lasten diabetesolkkari ke 22.3 klo 17–19 Skappelissa (Skanssin 2. kerros), jatkuen parillisten viikkojen keskiviikkona klo 17.00. Lukupiiri ke 29.3 klo 13.00 Aseman Salissa. To 30.3 klo 17.00 yli 3 v toiminnallinen kerho Joukahaisenkadulla. 3.4. mennessä ilm. Pikku naisia la 6.5. klo 14.00 Kaupunginteatteri. Tervetuloa tapahtumiin. Tapahtumatiedot 044 735 01 21 tai toimistosta 040 758 51 13.
Mestarinkadun puuhapäivässä 25.3. pääsee kokeilemaan erilaisia soittimia.
LAPSET
Järjestyksessään jo 16. Lasten musiikkijuhlat -tapahtuma esittelee lapsille ja nuorille musiikin mahdollisuuksia elämyksinä, harrastuksena ja ammattina. Turun konservatorio ja Turun filharmoninen orkesteri tarjoavat 17.–26.3. yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa laajan kattauksen musiikillista ohjelmaa.
Keskiviikkona 22.3. Sigyn-salissa esiintymässä ovat kaikki konservatorion neljä kitaraorkesteria. Orkesterit soittavat yhdessä ja erikseen ja mukana menossa on harvinaisia sopraano-
KUULUTUS
ja bassokitaroita. Samana iltana pääkirjastossa pidetään harmonikkaaiheinen soittotunti.
Turun NMKY:n musiikkiopiston Iloisten sävelten lastenkonsertti kuullaan Namikan juhlasalissa.
Turun filharmonisen orkesterin Avain hukassa -konsertti torstai-iltana 23.3. Konserttitalossa kutsuu lapset riemukkaaseen ja visualisoituun musiikkiseikkailuun.
Avain hukassa -konsertti perustuu Sanna Manderin samannimiseen Finlandia-palkittuun lastenkirjaan. Musiikin on säveltänyt Tapiola Sinfoniettan tilauksesta Marzi Nyman, ja Nyman myös johtaa konsertin.
Polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmästä päättäminen
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa on vireillä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavan polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu. Päätös koskee Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paimion, kanta-Paraisten, Pöytyän, kan-ta-Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueita. Asiaa koskeva kuulutus ja selvitysmateriaalit ovat nähtävillä 10.3.- 19.4.2023 Turun kaupungin tietoverkossa osoitteessa http://www.turku.fi/kuulutukset Niillä, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Mielipiteet on toimitettava kirjallisesti viimeistään 19.4.2023
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle osoitteeseen, PL 355, 20101 Turku tai sähköpostitse osoitteeseen jatehuoltolautakunta@turku.fi
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta
Niin ikään torstai-iltana Sigyn-salissa koetaan kouluikäisille ja sitä vanhemmille sopiva tanssi- ja musiikkielämys Above, joka perustuu Roope Kivimaan samannimiseen albumiin. Musiikkiopisto Arkipelagin tuotannossa on esiintymässä kaikkiaan 80 esiintyjää ja kuusi muusikkoa.
Soiva Siili ja Laivaston soittokunta yhdistävät voimansa perjantai-iltana Sigyn-salissa. Soivan siilin kanssa matkaan käyvät muun muassa Ruuneperi, Voltikas ja Mököpeikko.
Mestarinkadun koulutalolla vietetään lauantaina 25.3. Musiikillista puuhapäivää.
Ohjelmassa on muun muassa avoimet muskarit, orkestereiden esityksiä, junioribändejä ja soittimien kokeilupajoja. Tapahtumaa isännöivät Maestro Markus & Fiktio Fakta ja kahvio BuffoBasso on avoinna.
Sigyn-salissa kello 16
Turun konservatorion
kuorot Sigynella, Auriella ja Lauluaakkoset saavat vieraakseen Jyväs-
kylästä Kolmekutoset. Kaikkiaan neljä kuoroa laulaa luonnosta ja maailman ihmeistä otsikolla Maailma ja me.
Sunnuntaina 26.3. Sigyn-salin Bändikavalkadissa esiintyy lasten ja nuorten rytmimusiikin kokoonpanoja: Junior Big Band, Hymynaamat, Snakes, Playm The Fruitz, Electronics ja Falling Leaf.
Turun Lasten musiikkijuhlien yhteistyökumppaneina toimivat Hansakortteli, Laivaston soittokunta, Musiikkiopisto Arkipelag, Turun kaupunginkirjasto, Turun Kuvataidekoulu, Turun NMKY:n musiikkiopisto ja Turun vanha musiikki ry.
VetKun 27. Kevätpäiväntasaus kokoaa kuorma-autojen harrastajat Kanta-Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen.
Veteraanikuorma-autoseura (VetKu) ry:n perinteinen Kevätpäiväntasaus-ajo tuo kuorma-autojen harrastajat tänä vuonna Lietoon ja Turkuun. Koronasta johtuneiden kahden välivuoden jälkeen Kevätpäiväntasaus päästiin jälleen toteuttamaan viime vuonna. Tämänvuotisen ajon myötä vanhat kuorma-autot suuntaavat pitkästä aikaa myös Varsinais-Suomen alueelle.
– Veteraanikuormaautoseura on valtakunnallinen yhdistys, joka kannustaa jäseniään kunnostamaan vanhoja kuorma-autoja ja myös ajamaan niillä. Järjestämme vuodessa kolme tällaista kokoontumisajoa, joita me kutsumme nimellä keikka; Kevätpäiväntasausajo, Kesäkeikka ja syksyllä Loska-ajo, VetKu ry:n kevään keikasta vastaava Juha Helin kertoo.
VetKun järjestykses-
ry:n järjestämällä kevätkeikalla 25.–26. maaliskuuta. Kuva: Veteraanikuorma-autoseura ry.
sään 27. Kevätpäiväntasaus ajetaan nimensäkin mukaisesti jälleen kevätpäiväntasauksen aikoihin. Vanhoja kuormaautoja on siis liikkeellä tulevana viikonloppuna 25.–26. maaliskuuta. – Tämänvuotisen Kevätpäiväntasauksen aloitamme Forssasta, kuuluisan Autokeitaan pihalta, jossa autot ovat näytillä kello 8–10. Siel-
tä ajamme Torronsuon kautta Somerolle ja siitä Härkätietä Koskelle KARenkaan pihalle, jossa autot ovat esillä 11.30–14, sanoo Juha Helin. – Koskelta matka jatkuu Härkätietä Marttilan kautta Tarvasjoelle, josta etenemme Prunkkalantietä Vanhalle Tampereentielle aina Auran kirkolle saakka. Siitä jatkamme vanhaa tietä Tu-
run kehätielle, josta Helsingin suuntaan Liedon Avantin teollisuusalueelle, johon saamme autot parkkiin DB-Schenkerin pihalle, lisää Helin.
Turun Kakolanmäellä pidettävässä iltajuhlassa palkitaan muun muassa vuoden 2022 paras entisöinti ja keikan paras kokonaisuus (auto ja kuljettajan asustus).
Sunnuntaiaamun vuosikokouksen jälkeen VetKun jäsenet suuntaavat kotia kohti.
Kutsut jäsenille lähetettiin pari viikkoa sitten ja autoja on ilmoittautunut mukaan 87.
– Pisimmän matkan ajaa pari autoa Juankoskelta, Pohjois-Savosta. Vanhin auto on Volvo B 11 paloauto vuodelta 1936, Juha Helin Vete-
raanikuorma-autoseura ry:stä toteaa.
Veteraanikuorma-autoseura ry perustettiin vuonna 1987. Se on vanhojen tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen säilyttämistä, sekä näihin liittyvän perinteen ja historiatiedon tallentamista edistävä harrastajajärjestö. Seuran näkyvintä toimintaa ovat kolme kertaa vuodessa järjestettävät, erittäin suositut matkaajot eli keikat eri puolille Suomea.
AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen
pesut, maalaukset ja pinnoitukset vartti-, pelti- ja tiilikatot Kattoremontit (myös pienemmät kohteet) Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset myös saaristossa ilmainen arviointi! Joustava rahoitus! 040 6633 377 katonmaalausturku fi Y: 2016815-0
taajamassa LEIKINL ASKUJA HEIKETÄ
IVOJA tyttö
dell
MAAbrassi-
tai Kari puhdas mies 'Äi-
” stop
”
Chris
?
seutu elin-
Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio
miehiä karsiva
Volgan Josip elimiä
varBroz
Hulkko Paul sela moin ROS vali kera Korpinen TILKKUJA Gogol
kuuksia siä rella lo! lun tee’
letkoja kirjasarja
10-9 m sasoluk-
on torso karsii ensin
SaudiArabia nin Gynt kireälläkin ne-myy tissä
Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278
voi sopuIbse-
TEITA kin dasta
Leader Varsin Hyvän paikallisessa kehittämisstrategiassa Turun seutu on viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä. Strategian kantaviin teemoihin kuuluu kestävän kehityksen edistäminen paikallisissa yhdistyksissä ja mikroyrityksissä.
HANKKEET
Parhaillaan käynnissä
olevalla Varsin Hyvän hankeinfokiertueella esitellään ohjelmakauden 2023–2027 yleishyödyllisiä Leader-hanketukia. Infokiertueen seuraava paikallinen kohde löytyy 4.4. Kaarinasta.
Avaruuspuisto Väisälässä pidettävässä tilaisuudessa esitellään HobbyLeader-teemahankkeen Aurinkokunta visualisoituna -toimenpide. Käynnissä olevalla hankkeella edistetään
kodin lähiympäristöstä edistää asukkaiden hyvinvointia ja kotiseudun arvostusta, ja on myös ekologisesti kestävää.
Kaarinan Avaruuspuisto Väisälässä esitellään huhtikuussa myös Virkistys- ja luontomatkailureitistöjen kehittäminen Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon alueilla -hanke. Kaarinan kaupungin hallinnoiman hankkeen osatoteuttajat ovat Liedon ja Paimion kaupungit sekä Sauvon kunta. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää laajaa Rannikkoreittien aluetta, jolle luodaan tasokas ja monipuolinen patikka-, pyöräily- ja melontareitistö. Rannikkoreitit käsittävät lounaisen rannikkoja saaristoalueen Raaseporin–Hangon seudulta Turun seudulle ja koko Varsinais-Suomen alu-
Leader Varsin Hyvä on maaseudun kehittämisyhdistys, joka ra-
ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista. – Juuri alkaneen uuden ohjelmakauden hankehakemuksia voidaan alkaa vastaanottaa keväällä, joten nyt olisi hyvä aika aloittaa hankkeen valmistelu. Yleishyödyllisiä hanketukia voivat hakea muun muassa yhdistykset, säätiöt, kunnat ja seurakunnat, toteaa Leader Varsin Hyvän hankeneuvoja Eeva Mettala-Willberg.
Yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi Varsin Hyvä ry myöntää yritystukia alle viiden hengen mikroyrityksille ja jatkossa myös osa-aikaisille yrittäjille. Yritysten
kehittämisestä ja rahoitusneuvonnasta vastaava Leader Varsin Hyvän toiminnanjohtaja Pia Poikonen kertoo, että yritystuki-infotilaisuudet toteutetaan myöhemmin.
Hyvänä uudistuksena Poikonen näkee sen, että jatkossa myös yrittäjyyttä suunnittelevat ja osaaikaiset yrittäjät ovat tukien piirissä.
– Osa-aikaisten tai yrittäjyyttä suunnittelevien on mahdollista hakea tukea kokeiluun tai yritystoiminnan käynnistykseen, asiantuntijapalveluihin ja pienhankintoihin. Lainsäädäntö ei ole vielä valmistunut, joten joitakin muutok-
Kaikki Suomen 52 Leader-ryhmää allekirjoittivat perjantaina 10. helmikuuta Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa sopimukset EU:n maaseutupolitiikan rahoituskaudelle 2023–2027 Helsingin Säätytalolla.
Varsinais-Suomessa Leader-työtä jatkavat aiempien kausien tavoin Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli.
Varsinais-Suomen ryhmät pääsevät jakamaan seuraavien viiden vuoden aikana tukea maaseudun kehittämiseen yli 20 miljoonaa euroa. Yhteensä suomalaisen Leader-toiminnan julkinen rahoitus tälle kaudelle on noin 230 miljoonaa euroa.
sia voi tulla, sanoo Poikonen.
Leader-ryhmät myöntävät tukia korkeintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille sellaisiin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ovat korkeintaan 100 000 euroa. Sitä suuremmat yritykset ja hankkeet voivat hakea EU:n maaseuturahaston tukea ELY-keskuksesta.
Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Hakijoiden hankkeissa on mukana aina myös yksityistä rahoitusta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Varsin Hyvän kehittämisstrategia Viisaasti vetävä, vireä, välittävä ja vihreä Turun seutu on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden ja yhdistyksen hallituksen kanssa. Strategia ohjaa Varsin Hyvän työntekijöiden ja hallituksen työskentelyä ja strategian pohjalta laadittujen valintakriteerien perusteella yhdistyksen hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet.
Varsin Hyvä on saanut kehittämisstrategian toteuttamiseen Maaseuturahaston kautta ohjelmakaudella 2023–2027 julkista rahoitusta neljä miljoonaa euroa.