Turun Seutusanomat Keskusta 2.11.2022

SEURAKUNTA

Kauttamme myynnissä:

Juha-Pekka Asuinmaa, yritysvälittäjä

Puh. 050 4611 360, sposti: jp.asuinmaa@yrityskaupat.net

Tomi Vuorinen, yritysvälittäjä

Puh. 050 4773 595, sposti: tomi.vuorinen@yrityskaupat.net

erikoistunut American Power Oy hp: 58 000

• Monien mahdollisuuksien kokonaisuus jossa tapahtuma- ja tilausravintola sekä hienosti kunnostetut kiinteistöt hp: 395 000

Jussi Jokiniemi, yritysvälittäjä Puh. 050 4784 160, sposti: jussi.jokiniemi@yrityskaupat.net

n PÄÄKIRJOITUS n MIELIPIDE

Oletko sinä varautunut sähkökatkoihin?

Maailmantilanteen ja sen epävarmuuden vuoksi kaikkien yritysten, yhteisöjen ja meidän kan salaistenkin tulisi kaikin tavoin säästää sähköä – erityisesti tulevana talvena. Säästö kannattaa tietenkin siitä syystä, että samalla säästää omaa kukkaroaan, mutta edelleenkin on uhkana myös hallitut ja väliaikaiset sähkökatkokset, jos sähkön kulutus ylittää tarjolla olevan energian määrän.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on muis tuttanut ihmisiä sähkökatkojen mahdollisuudes ta ja koonnut varautumislistan sekä -ohjeet. Onkin mielenkiintoista tarkistaa Pelastusalan ammatti laisten kokoama lista ja verrata sitä oman kodin varautumistasoon.

Kävin listan läpi ja osa listan asioista kotoa löy tyy ja vieläpä sellaisesta paikasta, johon osaisin kävellä vaikka pilkkopimeässä – toki hyvin, hy vin varovaisella askeleella. Näitä ovat puhtaat ve siastiat, helposti valmistettavat ja sellaisenaan syötävät ruoat, paristoilla toimivat taskulamput, paristoja, välttämättömät lääkkeet, jätepussit, ker takäyttöiset astiat, heijastimet sekä tietenkin läm pimät vaatteet ja makuupussit.

Mutta löytyypä listasta sellaistakin, jota ei vielä ole kotona valmiina ollut, kuten; vähintään muu tama litra juomavettä avaamattomissa pulloissa tai kanistereissa, paristoilla toimiva radio (en ai nakaan ole sellaisesta tietoinen), retkikeitin polt toaineineen (kaasugrilli ja -pullo löytyvät) ja kä teistä rahaa muutaman päivän varalle.

Käteistä rahaa on muuten lompakossa anihar voin – ehkä syytä olisi olla, nimittäin jos pankkien palveluihin hyökätään laajalla verkkoiskulla, pank kikortit saattavat olla päiväkausia toimimatta.

En ole muutenkaan aktiivisesti ajatellut, että sähkökatkoihin pitäisi miten kään erityisesti varautua. Huo masin ilokseni, että monet lis tan tärkeistä asioista löytyvät jo valmiiksi – toisaalta puut teitakin omassa varautumises

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Kirsi Eronen on Turku Centerin uusi toiminnan johtaja 31. lokakuuta alkaen. Eronen on työsken nellyt aiemmin Turun kaupungilla keskustan ke hittämisen kärkihankkeen hankepäällikkönä, joten keskustan kehittäminen on hänelle tuttua.

– Olen oikein innostunut ja iloinen, tämä on mahtava tilaisuus päästä kehittämään Turun kes kustaa. Ja lähtökohdat tälle työlle ovatkin juuri nyt todella hyvät, iloitsee Kirsi Eronen.

Nykyisessä tilanteessa iloa aiheuttavat tieten kin uuden Kauppatorin valmistuminen ja Turun brändiuudistus.

– Toriahan on odotettu pitkään, ja on hienoa, että se on nyt viimeistelyä vaille valmis. Turun kaupungin tekemä brändityö keskustan kehittä miseksi – jossa minäkin olen ollut mukana – an taa myös hyvän lähtökohdan uudelle työlleni. Nyt on pystyttävä hyödyntämään yrittäjäyhteistyö tä ja myös viestimään keskustan kokonaisuudes ta kuluttajille.

Turun Ydinkeskustayhdistyksen eli tuttaval lisemmin Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja Kirsi Eronen on ihminen, joka nauttii, kun saa olla aktiivinen ja tehdä asioita.

– Vapaa-aikani kuluu liikkuessa – kävely ja juok su ovat mieluisimmat lajit. Lisäksi olen kiinnostu nut kaikesta ruoanlaittoon liittyvästä, esimerkik si sienestyksestä. Lisäksi piirrän ja maalaan – ihan vain harrastuksena, en ole mikään varsinainen tai telija, mutta tykkään maalata omaksi ilokseni, lu ettelee Eronen harrastuksistaan.

– Ja olen kissoja rakastava ihminen, minulla on kotona kaksi kissaa. Voisi kai sanoa, että tekemis tä riittää myös vapaa-ajalla, eikä tylsiä hetkiä tule vastaan, nauraa Eronen.

EU:n ennallistamisasetus uhkaa omaisuudensuojaa

Euroopan unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka ovat 1996, 1997 ja 2000.

Viime vuonna jouduimme sitoutumaan EU:n el pymis- ja palautumistukipakettiin, joka rahoitet tiin EU-valtioiden yhteisellä velanotolla. Siinä kin olemme nettomaksajia: saamme alkuvuosina avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa ja mak samme vuosina 2028-2058 noin 6,6 miljardia eu roa. Nettomaksuksemme jää vähintään neljä mil jardia euroa. Ensisijaisia edunsaajia ovat eteläisen Euroopan jäsenvaltiot. Nyt puuhataan uutta, yh teistä velanottoa, lähinnä Etelä-Euroopan ener gialaskujen maksamiseen.

Yhä pahempaa on tiedossa. EU vainoaa metsä talouttamme ja metsäteollisuuttamme erilaisin biodiversiteettiväittämin. EU:n kestävän rahoi tuksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-ase tus voi johtaa siihen, ettei puun myyjä saa ainut takaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017-2022 keskiarvon. EU:n ekosysteemien ennal listamisasetuksella, jonka nimeksi loppusuoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostet taisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin velvoittei den täyttämistä.

EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuk sen muodoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston suoraan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Jäsenvalti oiden olisi toimitettava kansalliset ennallistamis suunnitelmansa komission arvioitavaksi 24 kuu kauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Komission mukaan noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta voitaisiin palauttaa luonnontilaan. Tavoitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kus takin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoimien piiriin tietyssä aikataulussa: vuoteen 2030 men nessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90-100 pro senttia.

Komission ehdotus aiheuttaisi Suomelle noin 930 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Me maksaisimme bruttokansantuotteeseen suhteutet tuna 6,5 kertaa enemmän kuin muut EU-valtiot keskimäärin.

Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkit tävästi metsä- ja maatalouteen. Toimiin voisi si sältyä metsäalueiden vettämistä kaivamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kosteikoiksi, maatalousmaaksi kuivatettujen me renlahtien penkereen puhkomista tai jopa järven pintojen nostamista.

Ruotsi on suhtautunut ennallistamisasetukseen kielteisesti ja korostanut metsiin liittyvää kansal lista päätösvaltaa. Ruotsi päätti myös asetetussa määräajassa hyödyntää toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismia ja tehdä asiassa ns. perustel lun lausunnon, Suomi ei. EU:sta tehtyyn sopimuk seen kirjattua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, kun asia ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimival taan. Metsätalous ei kuulu.

Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidossa vietettiin Vanhus tenviikkoa asiakkaiden toiveesta laavulla makkaraa paistellen ja Sacher-kakkua maistellen. Oh jelmaa järjestettiin ulkona viikon teeman mukaisesti ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”.

Kotihoidon työntekijät ja asi

Ennallistamisasetus on ns. U-kirjelmänä par haillaan eduskunnan käsittelyssä valtioneuvoston asiassa ottaman verrattain epäselvän kannanoton pohjalta. Asia ei tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, vaan asiasta antaa mietinnön suu ri valiokunta, jolle antavat lausuntonsa ainakin perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, ta lousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta. Lausunnonantajista tärkein on perustuslakivaliokunta.

Esko Kiviranta kansanedustaja (kesk)

Marko Vuosjoki

akkaat kiittävät Hirvensalon KMarket Deliä ja S-market Halista, jotka mahdollistivat teemapäi vänä tarjolla olleet laavuherkut.

Turun Seutusanomat

VähäheikkiläHirvensalon kotihoito herkutteli laavulla Vanhustenviikolla

Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidon asiakkaat kävivät laavulla Vanhus tenviikolla. Kuva: Päivi Pihlajakallio.

Kirsi Eronen on Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja NIMITYS

Lippu salkoon isien kunniaksi

Isät saivat oman päivänsä virallisten liputuspäivien

vuonna

ISÄNPÄIVÄ

Marraskuun toisena sun nuntaina, tänä vuonna 13. marraskuuta, vietetään isänpäivää. Suomessa isien kunniaksi on vietet ty omaa juhlapäiväänsä 1970-luvun alusta alkaen, mutta virallisen liputus päivän statuksen isänpäi vä sai vasta vuonna 2019.

Isänpäivä on Suomes sa varsin tuore juhlapäivä – esimerkiksi äitienpäivää on vietetty ensimmäisen kerran Suomessa jo yli sata vuotta sitten. Viral linen liputuspäivä äitien päivä on ollut jo vuodes

ta 1947.

Isänpäivän status on kasvanut hiljalleen. Yli opiston almanakassa se oli merkittynä juhlapäivä nä jo vuosina 1970– 1972, mutta ilman virallista päätöstä. Päivä poistui kin almanakasta vuosik si, mutta palasi virallisen päätöksen kera almanak kaan vuonna 1987 – kos ka päivän vietto oli jo niin vakiintunut.

Liputuksen osalta viral lisen statuksen saavutta minen vei kauemmin, mutta koska isänpäivää oli jo vuosikausia lipu tettu, valtioneuvosto hy väksyi vuonna 2019 lipu

tusasetuksen muutoksen, jonka myötä isänpäivästä tuli valtion virallinen li putuspäivä.

Lipun nostaminen sal koon isänpäivänä ennen vuotta 2019 ei tietenkään ollut mikään virhe – oli han isänpäivä vakiintunut yleisesti liputuspäiväksi – mutta virallinen lipu tuspäivän kunnia lanke si vasta 2019.

Virallisia liputuspäiviä Suomessa ovat 28. helmi kuuta Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä, 1. toukokuuta Vap pu eli suomalaisen työn päivä, toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäi vä, 4. kesäkuuta puolus tusvoimain lippujuhlan päivä, kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai

eli juhannuspäivä, mar raskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä ja tietenkin 6. joulukuuta itsenäisyys päivä. Lisäksi liputetaan vaalipäivinä ja päivänä, jolloin tasavallan presi dentti astuu toimeensa. Nämä viralliset liputus päivät ovat sellaisia päi vä, jolloin valtion viras tojen on liputettava.

Lipun voi toki nostaa salkoon muinakin päivinä – se on oiva tapa osoittaa juhlan aihetta. Perheet juhlistavat esimerkiksi lasten ylioppilasjuhlia ja rippijuhlia liputtamalla.

Lumikuningatar-äänestys

Seutusanomien nettisivuilla

Ydinkeskustayhdistyksen ja

Seutusano

Joka päivä tuoreita uutisia www.turunseutusanomat.fi

Marko Vuosjoki

Tähtinäytökset jatkuvat Iso-Heikkilässä

Turku kasvusuuntainen tuoreissa väestöennusteissa

Turun alueen tähtiharras tusyhdistys Turun Ursa r.y. näyttää jälleen tähtiä Iso-Heikkilän tähtitor nilla kirkkaina perjantaiiltoina kello 19–21. Täh tinäytöksissä katsotaan kaukoputkella yötaivaan kohteita ja opetellaan tunnistamaan tähtikuvi oita harrastajien avustuk sella.

Turun Ursan tähtinäyt täjät kertovat myös tähti tieteestä, -harrastuksesta ja avaruudesta yleensä. Näytöksiä järjestetään jo kaisena selkeänä perjan tai-iltana 30. joulukuu

ta asti. Paikalle voi tulla kello 19–21 välillä milloin vain haluaa, kunhan tai vas on kirkas. Tänä syk synä taivaalla näkyy var sinkin Jupiter, joka loistaa kirkkaana kaakkoistai vaalla auringonlaskun jäl keen. Myös Mars nousee koillisesta talven kulues sa yhä korkeammalle.

Jonojen välttämiseksi yhdistys toivoo, että lap siperheet tulevat paikal le heti näytöksen alettua, ja myöhempään valvovat vasta myöhemmin. Täh titornissa on ulkoilman lämpötila, joten lämmin pukeutuminen on vält tämätöntä. WC-tiloja ei ole. Alueen parkkipaik

kojen niukkuuden vuoksi bussimatkustus on suosi teltavaa, paikalle pääsee paikallisliikenteen bus seilla 32 ja 42, pysäkkinä Otavanaukio. Tähtitorni sijaitsee Pohjantähden tien päässä leikkikentän laidalla.

Vuonna 1924 Turun yli opiston fysiikan opiskeli jat aloittivat näytökset yliopiston silloisen pää rakennuksen Phoenixin talon pihalla Yliopiston kadulla. Nykyään tähti näytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla tekevät tal koilla Turun Ursan aktii vit.

Turun Seutusanomat

Vuoteen 2040 saak ka ulottuva MDI:n tuore (30.9.) väestöennuste tuo ensin esiin vuosien 2015–2021 kehitykseen perus tuvan väestökehityksen perusuran. Ennustees sa on lisäksi kuvattu kol me vaihtoehtoista ske naariota: kaupungistuva, hajautuva ja uutena ske naariona kansainvälisty vä Suomi.

Väestöennusteen ha jautumisen skenaariossa kasvu keskittyy VarsinaisSuomessa yhä enemmän erityisesti Kaarinan, Rai sion ja Turun kaupunkien alueille. Korona-ajan ke hityksestä erityisiä hyöty jiä olisivat kehyskunnat, keskisuuret kaupungit hyvällä sijainnilla sekä matkailu- ja mökkivetoi set maaseutukunnat.

Aluekehityksen laajas sa tilannekuvassa kun tien kokonaispisteisiin perustuvaa vuosittais ta sijoitusta seurataan

kunnan väkilukuun pe rustuen. Maanlaajuisen Top10-kuntien vertailun indeksipisteissä oman kokoluokkansa (4 000 – 9 999 asukasta) ensimmäi senä on Ruskon kunta Maskun kunnan sijoittu essa kolmanneksi. Alle 4 000:n asukkaan kunnista toiseksi sijoittuu Sauvo ja 25 000 – 49 999:n asuk kaan kaupungeista ykkös sijaa pitää Kaarina.

Tilannekuva muodos tuu alueiden kehitystä kuvaavien 17:n erilaisen indikaattorin avulla, jot ka tarkastelevat kuntien työllisyyttä, yritystoimin taa, vetovoimaa, tuloja, koulutusta ja hyvinvoin tia sekä muuta elinvoi maa.

Väestöennusteen mu kaan kaupungistuminen jatkuu, perinteisen kas vukolmion merkitys vah vistuu entisestään ja alu eelliset erot kasvavat. Korona-ajan muuttolii ke on kuitenkin lieven tänyt monien kuntien ja alueiden muuttotappiota.

Työikäinen väestö vähe nee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aika na. Työperustaista maa hanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön määrää, niin koko maan kuntien kuin hyvin vointialueidenkin näkö kulmasta.

Uusi skenaario tuorees sa ennusteessa on kan sainvälistyvä Suomi. Tu run seutukunta kasvaa vuoteen 2040 mennes sä kansainvälistymisen skenaariossa liki 50 000 henkilöllä ja hajautumi sen skenaariossakin lähes 40 000 henkilöllä. Ennus tettu kasvu on vähäisin tä kaupungistumisen ske naariossa. Tätä selittää se, että muissa kaupungistu misessa kasvu on vahvasti Turun varassa, kun muis sa skenaarioissa myös muu kaupunkiseutu kas vaa nopeasti.

Turun Seutusanomat

TIEDE

Iso-Heikkilän tähtitornilla pääsee kurkista maan kaukoputkeen. Kuva: Juhana Ahlamo.

ENNUSTE

Turun yliopistolla uudenlainen pysäköintiratkaisu sähköpotkulaudoille

Turun yliopisto on ke hittänyt yhteiskäyttöis ten sähköpotkulautojen eli skuuttien pysäköintiä kampusalueellaan. Uu dessa pysäköintimallissa otettiin huomioon sähkö potkulautojen käyttäjien saapumis- ja menosuun nat optimaalisten pysä köintialueiden kartoitta miseksi. Ratkaisuillaan yliopisto halusi puuttua esimerkiksi pelastustei den turvallisuuteen. Esi merkiksi kapeilla kaduilla pysäköinti on täysin kiel letty.

Pysäköintiin tarvit tiin uudenlaisia ratkaisu ja, sillä sähköpotkulaudat ovat opiskelijoiden kes kuudessa hyvin suosit tuja. Kiellon sijaan Turun yliopisto päätti järjestää pysäköinnin ratkaisukes keisesti ja kaikkia tien käyttäjiä paremmin huo mioiden.

Parhaat pysäköintipai kat löytääkseen yliopisto konsultoi opiskelijoitaan ja Turun kaupunkia. Yhteistyötä tehtiin myös sähköpotkulautoja vuok raavien yritysten kanssa. – Yksi selkeä sähköpot kulautoihin liittyvä asia, joka harmittaa kaupun kilaisia, on pysäköinti.

Etenkin silloin kuin säh köpotkulautoja on ylei sesti ottaen kaupungissa runsaasti eri palvelun tarjoajien toimesta alkaa pysäköintitila loppua kes ken ja esiintyä lieveilmi öitä kuten kaatuneita lau toja. Suurimpia syitä tälle on, ettei sähköpotkulau doille ole varattu erikseen pysäköintitilaa kuten au toille tai pyörille. Mikro liikenteen pysäköinnin kehittäminen tulee ole maan yksi asia joka tulee jatkossa huomioida kau punkien infrastruktuurin kehityksessä, sähköpot kulautayhtiö TIER Mobi lity Finlandin maajohta ja Elina Bürkland kertoo. – Turku on asiassa ol lut alan johtavia Suomes sa. Kaupungissa on toteu tettu sähköpotkulaudoille useita pysäköintipaikko ja, jotka ovat olleet tär keitä paikallisesti. Turun yliopiston toteutettua pysäköintipaikat omal la alueella on ollut hieno toinen askel, Bürkland li sää.

Turun yliopistolla on tällä hetkellä 13 erikseen merkittyä pysäköintialu etta. Jokaiselle pysäköin tialueelle mahtuu kym meniä sähköpotkulautoja. – Yleisesti ottaen mik roliikkumisen kohdalla tiedetään, että pysäköin

tipaikkoja ei voi olla lii kaa. Pysäköintipaikkojen toteutuksessa on syytä huomioida liikenteen sujuvuus ja oikea sijoit taminen. Tärkeä olisi kui tenkin aloittaa ja kokeilla kuten Turussa on tehty, sillä käytännössä kaikki Suomen kaupungit ovat asettaneet ilmastotavoit teita, joiden keskiössä on usein henkilöautoilun vä hentäminen keskustassa sekä kestävien liikenne muotojen lisääminen. Uudet liikennemuodot on kuitenkin tärkeä myös muistaa sovittaa kaupunkiin, jotta asu misviihtyvyys ei kärsi, Elina Bürkland mikro liikkuvuusyritys TIERiltä toteaa.

Skuuteille merkittyä pysäköintiä on toteutet tu maassamme toistai seksi Turussa, Helsingis sä ja Vantaalla.

– Toivottavasti yhä useampi toimija lähti si tällaisten positiivisten esimerkkien kautta poh timaan sähköpotkulau tojen pysäköintiä, näin uusi kulkumuoto löytäisi paremmin asemansa kau punkiliikkumisen osana, sanoo Bürkland.

Turun kaupunki on jul kaissut sivuillaan parkki ruutuohjeet sähköpotku laudoille sekä maalannut niitä varten pysäköintiruu tuja eri puolille keskustaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Fölin bussit palaavat Kauppatorille

Keskustan pysäkit siirty vät pääosin Eerikinkadul le ja Aurakadulle.

Joukkoliikenne siirtyi Tu run Kauppatorin uusille pysäkeille maanantaina 31. lokakuuta.

Keskustan pysäkit si jaitsevat siis uudistetun Kauppatorin ympärillä, Eerikinkadulla ja Auraka dulla. Linnankadulle jää kuitenkin edelleen kol me pysäkkiä, ja Auraka dulle jää yksi pysäkkipari. Myös Puutori säilyy osan sitä nykyisinkin käyttävi en linjojen käytössä. Aurakadun rakennus

töiden vuoksi linjat 6 ja 7 Liedon ja Kaarinan suun tiin kuljettaessa käyttävät Aurakadun mäen tilaus ajopysäkkiä, eli pysäkki D2 on toistaiseksi pois sa käytöstä. Suurin osa 6, 7 ja 7A -vuoroista pää see siis kulkemaan oikeil

le pysäkeilleen eli A2:lle ja A6:lle.

Kaarina, Lieto, Naanta li, Raisio, Rusko ja Turku muodostavat yhtenäisen joukkoliikennealueen, Fölin.

Turun Seutusanomat

LIIKENNE

Merkittävä opiskelijakaupunki Turku on vahvistanut asemaansa maan johtavana skuuttailun turvallisuuden edistäjänä.

Turun yliopisto on ottanut käyttöön uudenlaisen pysäköintimallin kampusalueensa yhteiskäyttöisille sähköpotkulaudoille.

LIIKENNE

Kuva: Pasi Leino.

Matalan kynnyksen taidegalleria

Työnsä ja harrastuksensa puolesta pitkän uran taiteen parissa tehnyt Maarit Syrjänen on avannut Turkuun Puutarhakadulle matalan kynnyksen tai degallerian. Galleria M galleri -niminen kivijalkagalleria avattiin lokakuussa, ja on osoittautunut nopeasti tarpeelliseksi. – Kysyntää on ollut paljon, ja taiteilijat ovat varanneet tilaani jo helmikuuhun asti, iloitsee Syrjänen.

Syrjänen ei silti ole varsinaisesti yllät tynyt pienen galleriansa saamasta kiin nostuksesta.

– Tiesin, että taiteilijoilla on tarvetta myös tällaiselle matalan kynnyksen gal lerialle. Kaikki eivät saa töitään isoihin gallerioihin, ja kuitenkin haluavat töi tään näytille kivijalkaliikkeeseen. Näyt tely- ja myyntitiloja ei ole kovin paljoa. Olin vakuuttunut, että tällaiselle toi minnalle on tarvetta – paitsi Turussa, myös laajemminkin Suomessa, kertoo Syrjänen.

Sana uudesta galleriasta onkin kiiri nyt, sillä marraskuussa Puutarhakadul la on esillä raumalaisen taiteilijan Mika Honkasen töitä.

– Mikalla on koko galleria varattuna. Tarjoan taiteilijoille erikokoisia vaihto ehtoja – he voivat vuokrata töilleen yh den, kaksi tai kolme seinää. Mika Hon kosen työt täyttävät kaikki seinät, sanoo Syrjänen.

Maarit Syrjänen on aiemmin järjes

Maarit Syrjänen on pitänyt matalan kynnyksen taidegalleriaansa nyt kuukauden päivät. Kiinnostusta on ollut, sillä taiteilijat ovat varanneet itselleen näyttelytiloja helmikuuhun asti, ja lisäksi asiakkaatkin ovat löytäneet uuden taidegallerian.

tänyt muun muassa pop-up -tyyppisiä taidetapahtumia ja toritaidetapahtumia. Hän kuitenkin näkee, että perinteinen kivijalkagalleria on toimiva ratkaisu.

– Ulkotapahtumissa on aina iso ris ki sään suhteen. Ja vaikka taidettakin ostetaan nykyisin jonkin verran netis tä, olen huomannut, että monet ihmi set haluavat nähdä haluamansa taidete oksen ”livenä” ennen ostopäätöstä. Näin ollen kivijalkaliike on taiteen myyntiin oiva ratkaisu.

Galleria M gallerista asiakkaat voivat ostaa haluamansa taideteoksen heti mu kaansa tai tehdä varauksen ja hakea työn kotiinsa näyttelyn päättyessä. Halutuim

pia tällä hetkellä ovat pienikokoiset työt.

– Taiteilijahan tykkää itse tehdä iso ja ja näyttäviä töitä, mutta moni asiakas on kiinnostuneempi hieman pienikokoi simmista töistä. Mikä on ymmärrettä vää, ovathan ne edullisempia ja niille löytyy kotoa helpommin oma paikka.

Syrjänen iloitsee myös siitä, että asi akkaat – muutkin kuin turkulaiset – ovat löytäneet galleriaan sisään.

– Yllättävää on ollut se, miten moni ulkopaikkakuntalainen on ohi kulkies saan piipahtanut taidetta ihailemaan. Hienoa, että asiakkaitakin riittää, muu tenhan minä istuisin täällä yksinäni, nauraa Syrjänen.

Marko Vuosjoki

Nettisivuillamme satsataan helppolukuisuuteen ja saavutettavuuteen

SATSATAAN

SANOMAT

keskusta

JA SAAVUTETTAVUUTEEN

"Tilanne on

SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella!

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

keskusta

Seutusanomat kysyy korona-aikana aloittaneiden yrittäjien kuulumisia: Vaikka baari-yökerhon ja viisi pizzeriaa kahden viime vuoden aikana perustanut yrittäjäkaksikko joutui poikkeusaikoina monen muun tavoin ahtaalle, hankalista ajoista on syntynyt jotain hyvääkin.

YRITYSUUTISET

Lisäksi uutisen tekstiä voi suurentaa klikkaamalla symbolia jutun vieressä.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Kaksi paikallista yrittäjää, toista kym mentä vuotta ravintola-alalla toimineet Lauri Kokko ja Ville Tappola ovat pyö rittäneet Bar Fredrikiä Turussa vuoden 2020 alusta alkaen. Fredrikin yhteydessä on toiminut nyt vuoden päivät myös Yö kerho Doris. Uusimpana aluevaltaukse na on karaoke, jolle remontoidaan tilaa parhaillaan Fredrikille tunnusomaiseen iloiseen tunnelmaan sopivaksi. Uuden toiminnan myötä baarin tilat laajenevat sisäpihalle päin.

– Avajaispäivän tarkka ajankohta on vielä auki, mutta tähtäämme marras kuun lopulle. Se riippuu materiaalien saatavuudesta ja sen myötä remontin etenemisestä, Ville Tappola kertoo.

SANOMAT

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Tiesitkö?

• Jylhä ja lähes kuninkaallinen ovat termejä, joilla yrittäjät Lauri Kokko ja Ville Tappola kuvailevat legendaarista pankin juhlasalia, jossa Bar Fredrik sijaitsee. He ovat laittaneet paikkaa kuntoon vanhaa arvostaen ja tilan upe utta korostaen – unohtamatta sitä, että seurusteluravintola on suunniteltu hauskanpidolle.

• UUNI Pizzerian nimen kehit telivät yrittäjät sillä ajatuksella, että ”Mistä pizza tulee? No UUNIsta tietenkin”. Bar Fredrik on upean sijaintinsa ansiosta saanut kuninkaallisen nimen vies tintätoimiston kanssa pidetyssä ideointipalaverissa.

• UUNI Pizzerian menun lip pulaivana on portobellosientä, tryffelimajoneesia ja herkkusientä sisältävä Mushroom Magic. Muita annoksia ovat mm. It Must Be Vegan, Chick This Out, The Meaty, Spicy as Hell ja Änänäs Belongs on Pizza.

Bar Fredrik on asettunut tyylikkäänä seurustelubaarina historialliseen rakennukseen pankkisalin vanhaa ark kitehtuuria kunnioittaen. Laadukkuus ja asiakaspalvelu ovat arvoja, joihin yrittäjät Ville Tappola ja Lauri Kokko perustavat sekä viihderavintolansa että UUNI Pizzeriansa toiminnan.

– Tämä on meille hyvin luonnolli nen tapa kehittää toimintaa, sillä olem me huomanneet, että ihmiset halua vat päästä laulamaan. Live-musiikki on Fredrikissä soinut aina alkumetreiltä lähtien ja Doris on paikka hyväntuuli selle klubimeiningille, joten meillä on täällä koko viihdepaketti koossa! Tap pola iloitsee.

Viihderavintolakonseptin lisäksi yrit täjäkaksikolla on luotsattavanaan viisi UUNI Pizzeriaa ympäri Varsinais-Suo mea.

Yhteiskunnassa on koettu viime vuo sien aikana paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet väistämättä yritystoimin taan. Yhtiökumppanukset sanovat, että he ovat luovineet taipaleensa alun luo vien ratkaisujen sekä myönteisenä pysy misen voimalla.

– Neljän viikon päästä siitä, kun olim me viettäneet Bar Fredrikin avajaisia, yhteiskunta meni käytännössä katso en kokonaan kiinni. Yrittäjyydessä on aina haasteensa, mutta tällaista maail manlaajuista pandemiaa kukaan ei tie tenkään osannut odottaa. Siinä me, niin kuin kaikki muutkin, olimme aivan uu den edessä, Ville Tappola toteaa.

– Vaikka pandemia on tuonut muka naan negatiivista ja varat ovat huven neet äärimmäisen paljon, niin on tämä ollut myös hyvin opettavaista. Kriisi on aina oiva paikka oppimiselle. Pienet ongelmat eivät tunnu enää ongelmilta, Lauri Kokko komppaa.

Vastoinkäymisistä lannistumatta yrit täjäkaksikko alkoi suunnitella vaihtoeh toisia toimintamalleja, He tekivät kaik kensa pitääkseen fiilikset korkealla ja muistutella olemassaolostaan esimer kiksi huumoripitoisten etäbaarivideoi

den myötä. Fredrikissä pidettiin lisäksi tasting-tilaisuuksia, joihin tuli ilmoit tautua ennakkoon asiakasrajoitusten puitteissa.

– Julkaisimme karanteenipäivien iloksi myös Turku United -yhteistyö videon muutaman muun turkulaisen ravintolan kanssa. Se oli todella hieno yhteinen juttu, Tappola jatkaa.

Idea UUNI Pizzeriasta lähti kehittymään vuoden 2020 alkupuolella.

Ensimmäinen UUNI avattiin Turun Marttiin saman vuoden lokakuussa, jon ka jälkeen he ovat perustaneet konseptin mukaisia pizzerioita myös Naantaliin, Kaarinaan, Turun Kupittaalle ja Saloon.

– Olimme pitkään halunneet pääs tä kyseiseen lokaatioon Martissa ja tar tuimme tilaisuuteen, kun sellainen tuli vastaan. Tahtotilanamme oli alusta al kaen laajentaa ympäryskuntiin, jolloin Naantali ja Kaarina tuntuivat sopivilta vaihtoehdoilta, Lauri Kokko sanoo.

Mikä sitten erottaa UUNIn alan muis ta ravintoloista?

– Tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet sekä tuotteen yksilöllisyys ehdottomas ti. Laatu ja asiakaspalvelu ovat aina yk

kösenä kaikessa toiminnassamme, nii hin me panostamme sekä Fredrik & Do ris -viihdekonseptissamme että UUNI Pizzerioissamme, yrittäjät toteavat kuin yhdestä suusta.

Yrittäjyydessä Kokkoa ja Tappolaa in nostaa työtehtävien monipuolisuus.

– Olemme molemmat kovia tekemään töitä ja tässä niitä riittää paperihommi en lisäksi milloin missäkin, joskus haa larit päällä remontoimassa ja sitten taas tiskin takana asiakaspalvelutehtävissä, he päättävät.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys tulee tarvittaessa kotiin

Kotiäänestykseen pitää ilmoittautua viimeistään perjantaina 4. marras kuuta, kello 16 mennes sä.

VAALIT

Syksyn seurakuntavaali en ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8. marraskuu ta. Seurakuntavaaleis sa on mahdollista äänes tää ennakkoon kotona, jos kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittu nut, että äänestyspaikal le pääseminen aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuk sia. Kotiäänestys kuiten kin edellyttää ilmoittau tumista ennakkoon.

Ehdokkaana

HANS EKROTH

Ehdokkaana

Tekninen isännöitsijä,

Ehdokkaana

HANS EKROTH

Tekninen isännöitsijä,

HANS EKROTH

HANS EKROTH

Tekninen isännöitsijä, eläkkeellä

Seurakuntavaalien ko tiäänestykseen ilmoit taudutaan perjantaihin 4. marraskuuta kello 16 mennessä. Kotiäänes tykseen voi ilmoittautua puhelimitse oman seu rakunnan seurakuntasih teerille.

Kotiäänestykseen on

mahdollista ilmoittautua myös kirjallisesti lomak keella, jonka saa oman seurakunnan tai seura kuntayhtymän palve lupisteestä ja vaalien verkkosivuilta info.seu rakuntavaalit.fi. Lomak keen tulee olla seurakun tasihteerillä perjantaina 4. marraskuuta kello 16 mennessä.

Kotiäänestys tapahtuu 8.−11. marraskuuta kel lo 9–20 ja 12. marraskuu ta kello 9–16. Seurakunta ilmoittaa etukäteen kah den tunnin tarkkuudel la, milloin vaalitoimitsija tulee toimittamaan ko tiäänestystä. Kotiäänes tyksessä on oltava läsnä myös äänestäjän valitse ma 18 vuotta täyttänyt

avustaja.

Marraskuun seurakun tavaaleissa valitaan kirk koon uudet päättäjät neli vuotiskaudelle eli vuosille 2023−2026. Ennakkoää nestys on 8.−12. marras kuuta ja varsinainen vaa lipäivä 20. marraskuuta.

Turun Seutusanomat

SEURAKUNTAVAALIT

12.11.2022

Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen saa tarvittaessa omaan kotiinsa, mutta ilmoittautuminen pitää tehdä viimeistään perjantaina 4. marraskuuta.

Turun taivaan alla Taidekappelissa marraskuussa

Kuvataiteilija, taidegraa fikko Hanna Variksen näyttelyssä Pyhän Hen rikin Ekumeenisessa Tai dekappelissa nähdään pääosin enkeli- ja siipiai heisia taidegrafiikan me netelmällä toteutettuja teoksia, jotka pysäyttä vät kiitollisuuden ja hy vän äärelle.

− Kaiken tässä ajassa olevan ahdistavan, angs tisen ja ruman sijaan ha luan kiinnittää katseen siihen, mikä on kaunista ja ihanaa. Toivon, että te okseni pysäyttävät huo maamaan, mitä sellais ta omassa elämässä juuri tällä hetkellä on, mistä voi olla kiitollinen. Arjen pienissä hetkissä voi löy tää ihmeen, jos vain oi vallamme kokea sen. Tar tumme helposti siihen, mitä kaikkea meiltä muka puuttuu, tai jäämme kiin ni vaikeisiin elämänko kemuksiin. Unohdamme elää tässä hetkessä ja juu ri näiden läsnä olevien ih misten kanssa, esimerkik si anteeksianto on usein vaikeaa. Toivon taiteeni tarjoavan mahdollisuu den irrottautua raskais ta asioista ja kääntävän

huomion hyvään sekä iloon, kertoo taiteilija Hanna Varis.

Hanna Varis tunne taan virtuoosimaisena taidegraafikkona. Hän kuvaa olevansa tutki

musmatkailija niin koti kaupungissaan Turussa, kuin maailmallakin. Va riksen taiteen materiaa leina ovat paperi ja pe rinteiset taidepainovärit. Hänelle on tärkeää kos

ketus ja kontakti materi aaliin sekä rohkeus luot taa omaan kädenjälkeen.

Taiteellinen Tuomasmessu Taidekappelissa tulevana sunnuntaina

SEURAKUNTA

Tunnelmallinen Tai demessu järjestetään Tuomasmessun hengessä jo toista kertaa Taide kappelissa. Sunnuntaina 6.11. klo 18 pidettävässä illassa on ohjelmassa koskettavaa musiikkia, Godfulness-saarna ja ehtoollinen.

Kolehti kerätään Uk rainan sodan uhreille lä hetysyhdistys Kylväjän kautta. Järjestäjät Suo men Liikemiesten Lähe tysliitto ja Taidekappeli. Vapaa pääsy, iltatee.

Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Pappi paikalla joka päivä klo 15-17 (ei 20.11.)

Sunnuntaisin klo 10 Messu (Myös netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi)

La 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu / La 5.11. klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta / Su 6.11. klo 10 Messu / Su 13.11. klo 10 Messu / Su 20.11. klo 10 Seurakuntavaalipäivän sanajumalanpalvelus

Viikkomessut ke klo 8, to klo 12 ja la klo 18 (ei 5.11.) Service in English Sundays at 4pm / L’office de vêpres en français Jeu 10.11. à 17h

La 5.11. klo 15 Mozart: Requiem. Perinteinen pyhäinpäivän Requiem Tuomiokirkon Oratoriokuoron esittämänä. Liput 29,50€/24,50€, lippu.fi

Su 20.11. klo 11-20 Seurakuntavaalipäivän äänestys Tuomiokirkossa Turun tuomiokirkkoseurakunnan jäsenille.

Su 20.11. klo 18 Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden omaisille Tarkk’ampujan kappelissa. Mukana Turun mielenterveysyhdistys ITU ry ja Surunauhaliitto

Turun Seutusanomat

KUVATAIDE

Hanna Variksen näyttely ”Turun taivaan alla” Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa 2.–29. marraskuuta.

n YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Vanhustuki ry

Toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 1.krs: Ma 7.11. klo 13.00 – 14.30 Tietoisku: Sydänterveys. Tunne arvosi: kolesteroli, verenpaine, pulssi terveyden mittareina. Aiheeseen johdattelee sh, TtM Merike Kujanen Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä. Ti 8.11. klo 16.30 – 19.30 Kuntoilukummi kurssi: Ryhtyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuotiaalle? Tapaatte joka toinen viikko neljän kuukauden ajan jumpan merkeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: puh. 050 5443313 tai www.vanhustuki.fi. Pääkirjaston Studiossa, Linnankatu 2: Ti 8.11. klo 13.00 – 14.30 Virkeä Vanhuus: Hoitotahto. Mihin tarvitaan hoitotahtoa, ja millainen on hyvä hoitotahto? Aiheesta luennoimassa ja keskustelemassa ylilääkäri Minna Löppönen.

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

Ma 7.11. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9B 15. Myös etäyhteysmahdol lisuus.

Ke 9.11. Lukupiiri klo 17 yhdistyksen tilois sa. Luettavana kirjana Patrik Swenssonin Ankeriaan testamentti

Ma 14.11. Ensitietoilta tekonivelleikka ukseen menevälle klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Ilm. viim. to 10.11. Myös etäyhteys mahdollisuus.

Ke 16.11. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafessa, Verkatehtaankatu 4. T Ma 21.11. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteysmahdollisuus.

Ti 22.11. Elämäntavat ja hyvinvointi -vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Kokoontumisiin voi vapaasti tulla keskuste lemaan elämäntavoista, kun kaipaa vertais tukea niiden ylläpidossa tai muuttamisessa. Yhdistyksen toimisto: puh. 040 351 3833, toimisto@nivelposti.fi (ma klo 14–18, ke–to klo 9–12).

Lounais-Suomen Diabetesyhdistys ry. Vertaisryhmät kokoontuvat marraskuussa: ykköstyypit ti 08.11. klo 18, aiheena Freestyle Libre ja vieraana Jaana Kaarttinen Abbottilta, kakkostyypit ma 07.11. klo 17, aiheena diabeteslääkkeet. Ryhmät kokoontu vat Diabetesaseman tiloissa os. Yliopiston katu 37 A, U-kerros.

Turun Kylätalo ry

Turun Kylätalo - kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Martinkatu 16 B 15–16, Turku, p. 045 234 3823

AL-ANON

Vertaistukiryhmiä alkoholistien läheisille Turussa:

• tiistaisin klo 19 Kupittaankatu 108 (katutason liikehuoneisto)

• torstaisin klo 19 Yliopistonkatu 10 (Elokolo, katutason liikehuoneisto).

Lisää tietoa: www.al-anon.fi. AA:n auttava puhelin, myös läheisille: (09) 750 200, joka päivä klo 9–21. Nimettömyys, luottamuksellisuus.

Maakunnan museoiden yhteinen

Varsinais-Suomen museoiden ilmastolu paus -hankkeen myötä paikalliset museot esit tävät haasteen muille Suomen museoille ryhtyä yhteistyössä käytännön toimenpi teisiin ilmaston hyväksi.

MUSEOT

Varsinais-Suomen mu seoiden ilmastolupaus -hankkeen ensimmäinen koulutustilaisuus pidet tiin Liedon Nautelan koskella viime viikolla. Aurinkoenergiateemaisen tilaisuuden lähes 30 osal listujaa edustivat museoi ta ympäri maakuntaa.

Turun kaupungin Mu seopalveluiden projek tikoordinaattori Maija Taljan mukaan aurinko energiaratkaisut herättä vät juuri nyt paljon kes kustelua museoalalla. Varsinais-Suomen alu eellisena vastuumuseona Turun museokeskuksel takin pyydetään ajoit tain niihin liittyviä viran omaislausuntoja.

– Museot jo yleisel lä tasolla edustavat kes täviä arvoja, ja niiden yhteiskunnalliseen toi mijuuteen kuuluu oleel lisesti myös ekologisen kestävyyden edistämi nen. Muistiorganisaatioi na museot ovat mennei syyden asiantuntijoita, mutta ne ovat olemassa tulevaisuutta varten, li sää Talja.

Maakunnan ammatilli silla museoilla on mah dollisuus kehittää toimin

taansa yhdessä kokeillen ja toisiltaan oppien Varsi nais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeen puitteissa. Maija Tal ja sanoo, että museois sa tehdäänkin jatkuvasti isompia ja pienempiä il mastotekoja.

– Jokaisella hankkees sa mukana olevalla mu seolla on suunnitelma vähintään yhdestä toi menpiteestä, jolla muse on ekologista kestävyyt tä parannetaan. Joissain museoissa ollaan jo pit källä, useimmissa kuiten kin alkumetreillä, Talja jatkaa.

Museopalvelujen Mai ja Talja kertoo, että mu seoiden osatoteutuksiin kuuluvat esimerkiksi Eko kompassi-ympäristöjär jestelmän käyttöönotta minen sekä toimenpiteet, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, säh könsäästöä, uusiutuvan energian tuotantoa, lajit telua ja jätehuoltosuun nittelua.

– Esimerkiksi Naute lankoski on kiinnosta va esimerkki siitä, miten uusiutuvan energian tuo tanto saadaan sovitettua onnistuneesti kulttuuri historialliseen ympäris töön. Lauri Nautelan mu seon katolla paneelit ovat lähes huomaamattomat. Museorakennus on toki uudisrakennus. Uusiutu van energian ratkaisujen sijoittaminen kulttuuri historiallisesti arvokkai siin ympäristöihin ei ole yksiselitteistä ja se edel lyttää aina tapauskohtais ta harkintaa, toteaa Talja.

Hankkeessa ovat muka na Turun museokeskus,

Yhdistystoiminta-palstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia

Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.

Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi. Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.

Aboa Vetus Ars Nova, Me rikeskus Forum Marinum, Liedon museo, Liedon Vanhalinna, Naantalin museo, Raision museo Harkko, Sagalundin museosäätiö, Salon his toriallinen museo SAMU, Suomen maatalousmuseo Sarka, Turun taidemuseo, Uudenkaupungin museo sekä Åbo Akademin sää tiön museot.

Museoiden verkosto maisen yhteistyön kehit täminen ja jaetun osaa misen hyödyntäminen ovat hankkeessa keskei sessä roolissa. Yhteistyö tä parannetaan yhteisillä koulutuksilla, syventävil

Tiesitkö?

lä työpajoilla, hankkeen sisäisellä viestinnällä sekä yhteishankinnoilla. Osa koulutuksista ava taan koko museokentäl le. Hankkeen loppuse minaari kokoaa tiedot ja hyvät käytänteet yhteen, ja se järjestetään kaikil le avoimena tilaisuutena. Museoviraston rahoit tama Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupa us -hanke alkoi Turussa kesäkuussa järjestetyllä aloitustilaisuudella. Han ke päättyy vuoden 2023 lopussa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

• Varsinais-Suomen museoiden ilmastolu paus -hankkeessa 13 varsinaissuomalaista ammatillista museota kehittää toimintaansa ja tarkastelee omaa toimintaympäristöään kriit tisesti ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, joilla vähennetään museoiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia.

• Kukin museo toteuttaa hankkeen aikana vähintään yhden toimenpiteen, joka tähtää joko ilmastokuorman pienentämiseen tai positiiviseen ympäristövaikutukseen. Hank keen tuloksena museot omaksuvat uusia, ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja jakavat tietoa sekä toimintamalleja mukana olevien museoiden lisäksi myös laajemmin käyttöön.

• Turun museokeskuksen strategiassa ilmastonmuutos on nostettu keskeiseksi toimintaympäristön muutostekijäksi. Museo keskuksen tavoitteena on tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja sekä vahvistaa toimillaan tulevaisuususkoa.

Ristikon vastaus

L S

P U K I N H I I H T O R E T K I

U R I N A A N O I A O L U E T T R E E N A A M I N E N S I I R A

U R A K A T A N I T A V A K A A

M A A T A T Y R Ä A T R O K T H A A T I T I K A T N U T R I O T A I R A A S U K I T R E P O A A S I P A R R U P U L A S I N I K A T K F A S A A N I O S A K A S H A N S K A T R S O S A T A A N K K A T U O R E O I K U T R A S T I A T E R H I D U T N A U L I T A M I E L I K I T N E U R O O T T I N E N P E L I V A R A T A T A M I A S E L A J I L A A T T A M I T A T O N H A S U T I I S T A I T

Tasalanaukio

Julkaisija ML-Mediat

ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu)

Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

Jakelu Posti Group

Jakelupäivystys Reklamaatiot:

verkossa

lomakkeet/postin-jakeluhairio.html

Toimitusjohtaja

Toimittaja

Mainosvalmistus

Mediamyynti

aluksi Liedon museon museonjohtaja

Viskari esitteli uusiutuvan energian ratkaisuja Nautelankoskella. Kuva: Maarit Talamo-Kemiläinen.