Turun Seutusanomat Keskusta 7.12.2022

Veteraanin iltahuuto Sähkölaskuihin tarvitaan lisää tukea

”Askel jo uupunut on Lapset ja lastemme lapset Teidän nyt vuoronne on”

Näin lauletaan Korsuorkesterin tunnetuksi te kemässä laulussa ”Veteraanin iltahuuto”. Laulu, jonka on sanoittanut ja säveltänyt kamarineuvos Kalervo Hämäläinen, on yksi tunnetuimpia vete raanilauluja Suomessa.

Itsenäisyyspäivää vietettiin ja juhlittiin tiistai na. Suomi täytti itsenäisenä valtiona komeat 105 vuotta. Sattumoisin luku 105 on tuttu veteraaneil le, sillä tismalleen niin monta päivää kesti Talviso ta, jonka alkamisesta tuli täyteen 83 vuotta mar raskuun 30:na päivänä.

Veteraaniliittojen tilastojen mukaan sotiemme veteraaneja on Suomessa vielä elossa alle neljä tuhatta.

Viimeistään näinä aikoina – Talvisodan muis topäivän ja Itsenäisyyspäivän lähellä – on syy tä muistaa ja kunnioittaa niitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta meillä on itsenäisyys, jota juhlia.

Meillä jokaisella voi olla oma tapansa veteraa nien, sotainvalidien ja leskien muistamisessa ja kunnioittamisessa. Itse päästyäni tämän kirjoituk sen kanssa liikkeelle, tein veteraanit.fi -sivuston kautta pienen lahjoituksen veteraanikeräykseen. Hyvin pienen, mutta kannoinpa pikkukorteni ke koon minäkin.

Kuten iltahuudossa sanotaan, veteraanien askel on jo uupunut ja nyt on meidän nuorempien vuo ro pitää huolta siitä, että kaveria ei jätetä – että yhtään veteraania ei jätetä oman onnensa nojaan. Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä viikkoa, muis tetaan auttaa vielä elossa olevia sankareitamme.

Turku tekemässä miljoonien virheen Karhunaukion koulun rakentamisessa

Koulu halutaan rakentaa Karhunaukiolle, maksoi se mitä tahansa. Karhunaukion koulun rakenta mista perustellaan sillä, että segregoituminen vähenisi. Karhunaukion yläkoulun oppilaaksiot toalue on kuitenkin pitkälti sama, kuin nykyisessä Vasaramäen yläkoulussa.

Miten tilanne siis muuttuisi? Lisäksi Vasara mäen koulussa on jo yksi Turun korkeimpia mui ta kieliä puhuvien osuus.

Mikä on Karhunaukion suunnitelman tausta? Turun Osallisuuden toimintamallin ja Kuntalain mukaisesti suunnittelu tulisi tapahtua kuntalaisia osallistaen ja kuunnellen. Nyt tuntuu, että Turun kaupunki kuuntelee muttei kuule.

Niin Vasaramäen, kuin Huhkolankin asukkai den kanssa keskustellessa Karhunaukion suunni telma ei saa kannatusta. Myöskään koulun van hempainyhdistys ei suunnitelmaa kannata. Asiasta on kerätty adressia (allekirjoituksia n. 800) ja teh ty kannanottoja.

Ymmärtävätkö päättäjät ja suunnittelijat, että todellisuudessa Karhunaukio toteutuessaan to dennäköisesti kasvattaa muunkielisten osuutta, kun Vasaramäestä (ja todennäköisesti Huhkolasta) haetaan kiihtyvästi keskustan alueen kouluihin?

Vasaramäen Omakotiyhdistyksen kanta on, että edelleen paras suunnitelma olisi rakentaa nykyi selle Syreenikujan yksikön tilalle uusi koulura kennus.

Sähkön arvonlisäveroa alennetaan, mutta päätetyt tuet eivät auta kaikkia sitä tarvitsevia.

Me Varsinais-Suomen Piirissä vaadimme maan hallitusta varautumaan pienituloisille eläkkeen saajille kohdennettavien tukitoimien jatkamiseen ja niiden lisäämiseen tarvittaessa.

Pitää muistaa, että yksinasuvista on kaikissa ikäryhmissä enemmän pienituloisia kuin muissa väestöryhmissä.

Maan hallitus on sopinut, että sähkön arvon lisäverokantaa alennetaan 24 prosentista 10 pro senttiin. Alennus olisi voimassa joulu–huhtikuun ajan. Lisäksi on sovittu uusien sähkötukimallien yksityiskohdista, jotka ovat myös määräaikaisia, ja koskevat sähkölaskumenoja ensi vuoden tammihuhtikuun aikana. Tukien tarkoitus on helpottaa korkeasta sähkön hinnasta kärsivien kotitalouk sien tilannetta. Tukia jaetaan verotukseen tule van sähkövähennyksen ja Kelan maksaman suo ran tuen kautta.

Sähkölasku voi kasvaa, mutta ei niin paljon, että se saavuttaisi verovähennykseen tarvittavan mää rän. Pienituloisimmat rajautuvat myös tukien ul kopuolelle. Heistä monelle tulee kipuraja vastaan jo paljon ennen nyt päätettyä 400 euron omavas tuurajaa.

Maassamme on lisäksi varauduttava siihen, että kansaneläkkeet ja muut sosiaalietuudet tarvitsevat myös ensi vuonna ylimääräisen indeksitarkistuk sen. Tähän on varauduttava myös työeläkkeiden osalta. Mielestämme hinnannousun vaikutuksia pienituloisille kuluttajille kompensoidaan parhai ten jatkamalla kohdennettuja tukia.

Sellaisia ovat esimerkiksi sosiaalietuuksien yli määräisten indeksitarkistusten jatkaminen tai jopa suorat taloudelliset tuet.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Vasaramäen Omakotiyhdistys ry Puheenjohtaja Tomi Viitanen Sihteeri Ville Santalahti

Soili Leppänen puheenjohtaja Varsinais-Suomen piiri ry

Varsinais-Suomen Yrittäjät: Turun lentoaseman toiminta turvattava

KANNANOTTO

Yritykset tarvitsevat nopeita yhteyksiä maailmalle, Varsinais-Suomen Yrittäjät muistuttaa. Suomessa juuri Turusta on lyhin lentoreitti muualle Euroop paan.

Turun lentoasema on maan toiseksi suurin kan sainvälisen liikenteen matkamäärissä mitattuna. Len toaseman infra on verrattain hyvässä kunnossa ja kenttä auki vuorokauden ympäri. Varsinais-Suomen Yrittäjien hallitus tutustui Turun lentoaseman toi mintaan viime viikolla.

Aluejärjestö painottaa, että Turun lentoaseman toimintaedellytykset on pystyttävä pitämään vähin tään nykytasolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kenttä on jatkossakin auki vuorokauden ympäri. Fi navian kenttien verkostoperiaatteesta on pidettävä kiinni. Tämä on lounaisen Suomen talousalueen saa vutettavuuden edellytys.

– On selvää, että Turun lentokentän merkitys koko alueen elinkeinoelämälle ja yritysten kansainvälisil le yhteyksille on erittäin iso. Suorat ja toimivat kan

sainväliset yhteydet muihin Pohjoismaihin ja man ner-Eurooppaan ovat koko maakunnan elinvoimalle erittäin tärkeät. Lisää suoria reittejä tarvittaisiin, Var sinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hak karainen sanoo.

Turun lentoaseman matkustajamäärät ja rahtilii kenteen volyymi ovat viime aikoina kohentuneet ra jun koronapudotuksen jälkeen, vaikkei lähellä huip puvuoden 2019 tasoa vielä olla.

Tänä vuonna on avattu uusia kaivattuja lentoreit tejä. Wizzair aloitti syyskuussa suorat lennot Turusta Roomaan ja SAS lokakuussa Turusta Tukholmaan. Tu rusta pääsee suorilla lennoilla myös Latvian Riikaan, Pohjois-Makedonian Skopjeen ja Puolan Gdanskiin. Lisäksi lennetään matkanjärjestäjien suoria lomalen toja sekä kotimaan lentoja.

Osana lentoasema-alueen toimintaedellytysten turvaamista on Varsinais-Suomen Yrittäjien mieles tä ensiarvoisen tärkeää, että Rajavartiolaitoksen var tiolentue pysyy Turussa.

– Turun kentän kehitys ei myöskään saa jäädä mui den liikennehankkeiden varjoon maakunnan edun valvonnassa tai seuraavien eduskuntavaalien jälkei

sessä hallitusohjelmatyössä. Alueen elinkeinoelämä on hyvin yksimielinen, mitä tulee lentoaseman mer kitykseen, Hakkarainen toteaa.

Hyvä saavutettavuus parantaa talouden suoritus kykyä ja vauhdittaa myös työvoiman liikkuvuutta Var sinais-Suomessa. Turun lentoasemalla on iso merki tys myös rahtilentoliikenteen sekä turismin kannalta. Kompakti kenttä on erittäin toimiva ja rutii nit hoituvat nopeasti. Matkailun ja turismin näkökul masta on tärkeää imagollisestikin, että Keski-Euroo pasta Turkuun saapuvat turistit pääsevät kohteeseen lentoasemalta Turusta, eikä bussilla Helsingin kautta. Hyvä saavutettavuus ja kasvava turismi lisäävät koko Varsinais-Suomen vetovoimaa. On myös tärkeää, että alueen yritykset ja asukkaat tekevät oman osuuten sa ja pyrkivät suosimaan kotikenttäänsä. Lentoyhti öt suunnittelevat reittejä kysynnän mukaan, Hakka rainen sanoo.

”Joulutarina, joka säilyy muistoissani

Turun Seutusanomi en ja TurkuCenterin yh teistyössä järjestämä Lu mikuningatar-äänestys oli tänä vuonna poikke uksellisen tiukka. Kol me finalistia; Heli Hei nonen, Saara Ilvessalo ja Tiia Keskitalo saivat kaik ki kosolti ääniä Seutusa nomien lukijaäänestyk sessä. Kaikki kolme olivat muutaman äänen pääs sä toisistaan. Voittajaksi erittäin tiukassa äänes tyksessä selvisi Heli Hei nonen.

Lumikuningattaren henkilöllisyys paljastet tiin lauantaina 26. mar raskuuta Satumaisessa Joulunavauksessa.

– Päivä oli aivan ihana. Aamulla minua jännitti todella paljon, mutta kun sain Lumikuningattaren puvun päälleni, jännitys kaikkosi ja siitä eteen

päin koko päivä oli pelk kää nautintoa, iloitsi Heli Heinonen ensimmäises tä päivästään Lumikunin gattarena.

Heli kertoikin, että Sa tumainen Joulunavaus oli nimensä mukainen.

– Kaikki ihmiset olivat niin iloisia ja hymyilivät koko ajan. Minut valta si ihana, lämmin tunne, kun sain olla mukana tätä upeaa tapahtumaa. Koko päivä oli aivan ainutlaa tuinen kokemus, siitä tuli minulle joulutarina, joka säilyy muistoissani ikui sesti.

Jo valmistautuminen suureen päivään oli jou lumieltä nostattavaa.

– Kun kuulin, että mi nut on valittu, olin tieten kin iloinen ja koin valin nan suureksi kunniaksi. Valmistelut, kuten puvun sovittaminen ja Lumiku ningattaren runon opet telu, toivat jo lämpöä ja

Lapsiperheiden puuhapäivä

Lauantai 10. joulukuuta on erityisesti lapsiperheille suunnattu jouluinen tapahtumApäivä.

Tapahtumapäivänä Turun kauppatorilla ja sitä ym päröivissä sisätiloissa pääsee nauttimaan monipuo lisesti joulun taiasta ja torilla voi nauttia jouluisista tanssi- ja lauluesityksistä.

Kauppatorilla lapset pääsevät silittämään eläimiä jouluisissa tunnelmissa sekä tapaamaan joulupukin, jolle voi tänä vuonna jättää oman joulupukin kirjeen

joulumieltä. Kaikki Lu mikuningatar-kilpailuun liittyvät asiat, joita olen päässyt kokemaan, ovat olleet aivan ainutlaatui sia minulle ja haluankin kiittää kaikkia, kun olen päässyt mukaan tähän ihanaan tapahtumaan!

Heli Heinonen nähdään seuraavan kerran Lumi kuningattarena lauan taina 10. joulukuuta, kun Joulun Polku -tapahtuma kokonaisuudessa on vuo rossa Tonttulasten Puu hapäivä.

Heli Heinonen työs kentelee liikevastaavana KOP-Kolmiossa sijaitse vassa Synsam Recycling Outlet -myymälässä. Kierrätettyihin kehyksiin ja aurinkolaseihin eri koistunut myymälä aloitti toimintansa helmikuussa.

– Suomessa on vasta neljä Synsam-myymälää, jotka toimivat tällä uu della konseptilla. Valikoi massamme on yli 5.500 kehystä, joiden hinnat al kavat kymmenestä euros

ta, kertoo Heli Heinonen. Puolet valikoimasta on second-hand -kehyksiä ja -aurinkolaseja, joita pa lautuu myyntiin muun muassa Synsam-Lifesty le -sopimuksen ansiosta.

– Palautuneet aurin kolasit ja kehykset joko huolletaan ja myydään sitten lähes uudenveroi sina, tai murskataan, jon ka jälkeen niistä valmis tetaan uusia kehyksiä. Meillä on myös kehyksiä, jotka on valmistettu Väli merestä nostetusta muo vista.

Kierrätyksen aallon harjalla kulkeva Synsamin konsepti valittiin Fashion Finlandin ”Vuoden vas tuullisuusteko Suomes sa” -kilpailun finalistik si, joten toimintatapa on huomioitu ja sitä on laa jalti kiitelty. Asiakkaalle konsepti tarjoaa edullisia kehyksiä ja aurinkolaseja sekä tavan toimia ympä ristön hyväksi.

Marko Vuosjoki

nimikoituun Korvatunturin postilaatikkoon. Kirjeiden jättäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja, jotka ovat noudettavissa keskusta-alueen liikkeistä.

Toria ympäröivien kortteleiden sisätiloihin järjeste tään toiminnallisia työpajoja yhdessä Turku Centerin jäsenliikkeiden kanssa ja lapsille tarjotaan mahdolli suus osallistua taianomaiseen tonttusuunnistukseen perheen omien aikataulujen puitteissa päivän aikana. Lisätietoa Tonttulasten Puuhapäivästä: joulunpolku.fi.

Joka päivä tuoreita uutisia www.turunseutusanomat.fi

JOULU

Turun Seutusanomien lukijoiden äänestämä Lumikuningatar on Heli Heinonen.

Heli Heinonen sai Turun Seutusanomien lukijoilta eniten ääniä Lumikuningatar-äänestyksessä.

Piltin Turun tehdas

Lastenruokabrändi

Tero Toivonen on valittu vuoden 2022 Hantvärkkäriksi YRITTÄJYYS

Turun Yrittäjät ry on va linnut vuoden 2022 Hant värkkäriksi puuvenei den rakentajamestari Tero Toivosen. Hän on erikoistunut klassisten puuveneiden entisöinti korjauksiin ja uusien puu veneiden veistoon. Tero Toivosen entisöimä s/y Trial voitti vuonna 2019 klassisten 5.5M-luokan veneiden maailmanmes taruuden.

Vuoden Hantvärk kärin valinta on Turun Yrittäjät ry:n kunnian osoitus perinteisille käsi työaloille, sillä kädentai tajat ovat pienyrittämisen ydinjoukkoa. Tänä vuon

na Hantvärkkäri valitaan 26:n kerran. Myös Turun Yrittäjien juuret ovat Tu run Käsityöläisyhdistyk sessä.

Toivoinen teki ensim mäisen korjausprojek tinsa 10-vuotiaana kun nostaessaan isoisänsä rakentaman puuveneen. Ennen puuveneraken tajaksi ryhtymistä Toi vonen työskenteli me rillä kansimiehenä sekä Turun satamassa ahtaa jana. 2000-luvun alus sa hän opiskeli kaluste puuseppä artesaaniksi, ja myöhemmin hän suo ritti veneenrakentajan ammattitutkinnon. Puu venerakentajan mestari tutkinnon hän suoritti s/y

Trialin entisöinnin yhte ydessä.

– Unelmoin pitkään sii tä, että elättäisin itseni tekemällä ja korjaamalla puuveneitä. Alku veneen rakentajana oli aikamois ta selviytymistaistelua, kun referenssejä ei vielä ollut. Asiakkaita oli vai keaa saada ja myös oman työn hinnoittelussa oli ongelmia. Puolison kan nustus ja rohkaisu olivat korvaamattoman tärkei tä, Tero Toivonen kertoo.

Elokuusta 2021 alkaen Tero Toivonen on enti söinyt Ruissalon telakalla vuonna 1937 rakennettua T-Kryssare (Turistiristei lijä) s/y Tuulikkia.

Turun Seutusanomat

RUOKA

Piltin Turun lastenruoka tehtaalla on valmistettu ruokaa jo 70 vuoden ajan. Vuonna 1952 perustetun yrityksen menestystarina on jatkunut Turun Pansi ossa läpi vuosikymmen ten. Lastenruokatehtaan omistajuus on matkan varrella vaihtunut, mut ta sijainti on pysynyt koko ajan samana.

Pitkän taipaleen onnis tumisten takana on luo tettu tuotemerkki, jonka laatua valvotaan tarkasti joka ikinen päivä kaikissa tuotannonvaiheissa.

Suomen Nestlén Piltin tehtaalla ruuanvalmistuk sesta vastaavat ammatti kokit. Tuotekehityksessä työskentelee niin ikään ravitsemus-, bio- ja elin tarvikealan ammattilaisia.

– Vanhimpiin resep teihin kuuluva kuninga

Myönteisestä asenteestaan palkittu Ruslana Verzhanska:

tar kuuluu edelleen suo sikkimakuihin, samoin kuin mangokin. Tämän vuoden uusiin lansee rauksiin kuuluvat Piltin luomutuotteet. Viime ai koina on lisätty hedelmi en ja vihannesten osuutta ja vähennetty sokereita. Käyttäjäkohderyhmiä on kasvatettu noin kolmesta vuodesta ylöspäin kehit tämällä kokonaisia ateri oita kastikkeineen, Piltin tuotekehityksessä työs kentelevät Katja Levula ja Miia Juuruskorpi esit televät.

Tuotantovaiheiden al kupäässä töitä laaduk kaiden lastenruokien eteen tehdään siis hyvin pitkälle manuaalisesti. – Makutestauksia teh dään joka aamu. Silloin maistellaan henkilökun nan kesken edellisen päi vän tuotanto, Turun las tenruokatehtaan johtaja

Sari Miettinen-Rantala kertoo.

Arvovaltainen vauva raati ilmaisee oman pai navan mielipiteensä siitä, miten maut tekevät kaup pansa varsinaisen kohde ryhmän, eli pienokaisten keskuudessa.

– Piltin makuraadissa vauvojen ilmeet ja eleet osoittavat, mikä maistuu

”Positiivisuuden voi löytää arkielämän pienistä asioista.”

Turun seudun tämän vuoden positii visimmat palkittiin Turun kaupungin talolla 24. marraskuuta. Palkittujen joukossa on Ukrainasta kotoisin oleva Ruslana Verzhanska. Huolesta ja epä varmuudesta huolimatta Verzhanska on yrittänyt pitää yllä myönteistä elämän asennetta ja elää hetkessä.

– Kotikaupunkini Kiova on sekä vä kiluvultaan että pinta-alaltaan suuri kaupunki. Hyvin erilainen siis kuin ny kyinen asuinpaikkani Naantali, johon asetuin sotaa paettuani. Turvallisuu den tunnetta elämääni tuovatkin juu ri pikkukaupungin rauhallisuus, ympä röivä luonto sekä meri. Tällä hetkellä onnellisuutta voi löytää arjen pienistä asioista, ystävistä, perheen yhteyden otoista sekä siitä, että olen onnistunut saamaan näin lyhyessä ajassa töitä tääl tä, Verzhanska huokaa.

Positiivisuus, ahkeruus ja auttamisen halu paistavat Verzhanskan olemuk sesta ja puheesta. Vastikään hän kerä si kokoon varoja käytetyn pakettiauton hankkimiseksi veljelleen. Autoa käyte tään haavoittuneiden sotilaiden turvaan viemisessä.

Turun positiivisimpina palkitut Matti ja Teppo Ruohonen ovat luoneet uraansa jo yli 50 vuotta. Pitkän uransa aikana he ovat tuottaneet yli puolitoista miljoonaa myytyä levyä, saaneet kymmeniä plati

na- ja kultalevyjä sekä suuren määrän muita tunnustuksia. Veljekset julkaise vat edelleen uutta musiikkia ja lunasta vat esiintymislavat haltuunsa mennei den vuosien tapaan.

Kaarinan positiivisimmat ovat tanssi ja Sami Helenius ja laulaja, tanssija Ben jamin Peltonen. Naantalissa positiivi simpina palkittiin kuvataiteilija Kristiina Turtonen sekä positiivisimpana nuorena opiskelija Emma Lähteenmäki ja maan viljelijä Sipi Lähteenmäki Rymättylästä. Positiivareiden Raision positiivisin -tunnustuksen saanut Kaija Honka on tehnyt pitkän työuransa kansainvälisen kaupan saralla, mikä johti lopulta siihen, että Hongan 40-vuotinen elämäntehtävä oli pk-yritysten kansainvälistymispalve luissa Ulkomaankauppaliitossa sekä lo puksi ELY-keskuksessa.

Vuoden Positiivisimman valinnan on ideoinut Positiivareiden Juhani Töytä ri, jonka toimesta valintoja on tehty jo vuodesta 1993. Turun seudun valitsija raateihin kuuluvat aiempina vuosina po sitiivisina palkittuja henkilöitä, raadin puheenjohtajana toimii Positiivareiden paikallisedustaja Pentti-Oskari Kangas. Vuoden positiivisimmaksi suomalaisek si 2022 on valittu näyttelijä Christoffer Strandberg.

Turun seudun positiivisin ukrainalainen Ruslana Verzhanska asuu tällä hetkellä Naantalissa.

Turun seudun raadin puheenjohtajana toimii Positiivareiden edustaja emeritus eläkeläinen (evp) Pentti-Oskari Kangas. Palkittujen joukossa ovat Ruslana Verzhanska, Kaija Honka, Sipi Lähteenmäki, Emma Lähteenmäki, Kristiina Turtonen sekä Matti ja Teppo Ruohonen. Kuvasta puuttuvat positiivisimmat kaarinalaiset Sami Helenius ja Benjamin Peltonen.

Turun Yrittäjien valinta vuoden Hantvärkkäriksi on Tero Toivonen.

Piltti perustettiin vuonna 1952 Turussa, jossa sen purkkituotteet kehitetään sekä valmistetaan edelleenkin kotimaisella ammattitai dolla.

Lasiset Piltti-purkit etenevät ruuan että purkkien laatua

viettää 70-vuotisjuhliaan

ja mikä ei. Raadin koko vaihtelee ja uusia arvi oitsijoita haetaan sosi aalisen median kanavien kautta, Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola toteaa.

Ruokatuotannon vii meisiin vaiheisiin kuu luvat pakkaus ja lastaus ovat sen sijaan pitkälle

automatisoitua. Lasipurk keihin ruoka pakataan siksi, että tuoteturvalli suutta olisi helpompi seu rata.

– Toki niissäkin teh dään työntekijöiden toi mesta jatkuvaa laadun valvontaa röntgenlaitteen avustuksella. Jokainen purkki menee tarkistuk sen läpi, ettei niissä näy

mitään ylimääräistä. La sipurkkien käyttö proses sissa on hygieenistä, sillä ruoka on pakattu ilmat tomasti ilman säilöntäai neita, tehtaanjohtaja Sari Miettinen-Rantala sanoo.

Tuotannon ja varas ton esimiehenä toimivan Anne Santalan mukaan urat Piltillä ovat pitkiä. Se kertoo paljon tehtaan työhyvinvoinnista ja viih tyvyydestä. Kaikki noin

130 työntekijää myös tun tevat toisensa.

– Aloitin työt täällä Ja lostajan aikana vuon na 1980, eli olen tehnyt 42-vuotisen uran Pil tin parissa. Työilmapii ri on hyvä, eikä hierar kiaa esiinny esimiesten ja työntekijöiden välillä. Työnantaja on myös aina kannustanut työntekijöi tään opiskelemaan, ker too Santala.

– Turvallisuus on työs

sä ensisijaisen tärkeää. Sitä on edistetty järjes tämällä vähintään kerran vuodessa, ja tarpeen tul len myös muina aikoina, työntekijän ja lähiesimie

hen keskustelutuokioita, lisää Santala.

Katariina Mäkinen-Önsoy

vauhdikkaasti mutta turvallisesti omalla linjastollaan. Sekä tarkkaillaan koko valmistusprosessin ajan. Kuvat: Ragip Önsoy.

Piltin Turun lastenruokatehtaalla 42-vuotisen uran tehnyt tuotannon ja varaston esimies Anne Santala työnjohtajien raportointimittarien parissa.

Piltin Turun tehtaan tuotekehityksessä työskentelevät Katja Levula ja Miia Juuruskorpi.

Vuoden Yrittäjäperhe 2022 tunnustuspalkinto Ravanteille

YRITTÄJYYS

Turun Yrittäjät jakaa Vuoden Yrittäjä perhe –tunnustuspalkinnon tänä vuon na 36. kerran. Turun Yrittäjien hallitus on valinnut palkinnon saajaksi Ravan tit Oy:n yrittäjäperheen, joka jatkaa ravintola-alan yritystä toisessa polvessa. Yrityksellä on kahdeksan ravintolaa sekä leipomo. Tunnetuin ravintoloista on Martinmäessä sijaitseva Pippurimylly. Vuonna 1974 Osmo ja Helena Ra vantti perustivat ravintola Pippurimyl lyn Martinmäkeen. Ravintola toimii sa malla paikalla edelleen. Aluksi ravintola oli ranskalaisvaikutteinen ja listalla oli mm. kokonaisena paistettua kania. Alus ta asti listalla oli myös pippuripihvi, joka on valittu mm. Suomen parhaaksi klas sikkoruoka-annokseksi. Sitä valmiste taan vuosittain kymmeniätuhansia an noksia.

– Vanhempamme perustivat Turkuun myös kaksi muuta ravintolaa Pikkumyl lärin ja Mylläri-Matin, mutta luopuivat niistä vuonna 1989. Sen sijaan Pippu rimyllyä laajennettiin ja lisäksi vuon na 1993 Pippurimyllyn alakertaan avat tiin kortteliravintola Hugo. Vuonna 2004 Matti ja minä tulimme mukaan yrityk seen omistajiksi. Sen jälkeen olemme perustaneet kortteliravintola Kertun, Cup & Pintin, Rantakertun ja satama kapakka Hunsvontin. Lisäksi ravintola Teini ja Gastropub Löytö ovat siirtyneet

omistukseemme. Korona-aikana perus timme myös Leipomo Talomäen, joka palvelee kaikkia ravintoloitamme, ker too toisen polven ravintolayrittäjä Vil jo Ravantti.

Runsas ravintolakirjo on mahdollista nut sen, että Ravantit ovat voineet tar jota työntekijöilleen uusia mahdolli suuksia ja haasteellisia tehtäviä, joissa työntekijöiden koko potentiaali on pääs

syt loistamaan. Monet työsuhteista ovat pitkäaikaisia. Uusia työntekijöitä ravin tolaan on tullut mm. oppisopimuksen ja työharjoittelun kautta.

– Haluamme jatkaa vanhempiemme viitoittamalla tiellä ja tarjota asiakkail le korkealaatuisista, kotimaisista raakaaineista valmistettua ruokaa kotoisen konstailemattomassa ilmapiirissä. Iloit semme siitä, että meillä on vakioasiak kaita jo useassa polvessa, kertoo Viljo Ravantti.

Kortteliravintola Kertussa ja Ranta kertussa on asiakkaiden käytössä pe sutupa. Niissä on myös vuokrattavat saunatilat. Ravintoloissa tapahtuu kai kenlaista; ohjelmassa on elävää musiik kia, pubivisoja ja teemaviikkoja. Joskus tapahtuu myös jotain erikoisempaa, esi merkiksi tänä syksynä eteläkorealainen tv-yhtiö oli kuvaamassa Suomessa sila kan matkaa, ja he tulivat Pippurimyllyyn kuvaamaan silakan paistamista. Viimeisimmässä verotuksessa Ravantit Oy:n liikevaihto oli noin 6,5 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee noin sata työntekijää. Työntekijöiden määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

Turun Seutusanomat

Ukrainalaiset työllistyvät Suomessa

TYÖLLISYYS

Lähtö Ukrainasta on ollut monille suuri shokki, varsinkin kun heidän kielitaitonsa on usein rajoittunut paikallisiin kieliin. Silti monet ovat lähteneet omasta maastaan kohti tuntema tonta. Tähän mennessä meille Suomeen on tullut yli 40.000 ukrainalaisten tekemää tilapäisen suoje lun anomusta.

Sisäministeriön selvi tyksen mukaan jopa 27 prosenttia maassamme olevista ukrainalaisista kertoi, etteivät he suun nittele paluuta kotimaa hansa. Noin kolmannes haluaa palata sodan pää tyttyä mutta lähes 40 pro senttia ei tiedä vielä mitä aikovat tehdä. Tähän vai kuttavat erityisesti työl listyminen Suomessa sekä sotatilanteen kehittymi nen Ukrainassa. Marras kuun tilastojen mukaan 11 prosenttia Suomen ulkomaalaisista työttö mistä työnhakijoista oli ukrainalaisia. He ovat vi

rolaisten jälkeen toiseksi suurin yksittäinen kansa laisuusryhmä työttömien työnhakijoiden joukossa maassamme.

Työllistyminen on vai keaa monille ukrainalai sille varsinkin kielitaidon puuttuessa. Yksi yrityk sistä, joka on perustettu auttamaan heidän työllis tymisessään, on Siiv Oy, joka tarjoaa kotisiivous palveluita muun muas sa Turussa ja Kaarinas sa, pääkaupunkiseudulla, Uudessakaupungissa, Lai tilassa ja Hämeenlinnas sa.

– Ajatus siivousyrityk sen perustamisesta läh ti siitä, että näin miten monet ukrainalaiset ovat halunneet tehdä työtä, mutta työnantajia on ol lut niukasti löydettävissä, kertoo Siiv Oy:n toimitus johtaja Lasse Oz

– Meillä on halu auttaa – ja heillä on halu työllis tyä – joten tässä oli luon nollinen paikka perustaa yritys, joka auttaa työtä pelkäämättömiä ihmisiä integroitumaan Suomen

yhteiskuntaan. Alku on kieltämättä ollut kivinen ja tälläkin hetkellä meil lä on yli 200 ihmistä jotka haluaisivat toimia, mutta emme vielä pysty tarjoa maan niin monelle työ keikkoja.

Eräs toiminnassa mu kana olleista, Olha, päät ti lähteä Suomeen Odes sasta kun kotikaupunkia pommitettiin ja hän me netti työpaikkansa juris tina.

– Olen kiitollinen kai kesta, mitä olen saanut Suomessa ja haluan olla osa tätä yhteiskuntaa ole malla kiinni työelämässä. Se on tärkeä väline mi nulle, koska haluan olla aktiivinen Suomen kie len opiskelun ohella, ker too Olha.

– Siiv Oy on antanut minulle työkalut, joilla pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja täl lä tavalla tapaan “oikeita” suomalaisia.

Turun Yrittäjien valinta Vuoden Yrittäjäper he -tunnustuksen saajaksi on Ravantit Oy:n yrittäjäperhe – kuvassa perheenjäsenistä Matti, Olga ja Viljo.

Turun Yrittäjät valitsi hallituksen vuodelle 2023

ja lakimies Sarianne Mäkelä, Serenum Oy.

Turun Yrittäjien hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Ville Mäkilä, Auttami sestaArkea.fi, IT-konsultti Henri Ranta nen, DiGiTUKiOPET ja toimitusjohtaja Janne Puurunen, Mainostoimisto KNOK Oy. Hallituksen sihteerinä toimii Turun Yrittäjien yhteyspäällikkö Anne Aholai nen.

Hallituksen jäsenet ovat iältään 31-54 -vuotiaita, keski-iän ollessa 43 vuotta. Ammattitaitoa ja osaamista on monelta alalta.

YRITTÄJYYS

Turun Yrittäjät ry:n puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Mikko Ranta nen, joka on sarjayrittäjä. Hänen yrityk

siään ovat muun muassa Kaupallistajat Suomi Oy ja Kotimaan Huolenpitopal velut Oy.

Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin toimitusjoh

taja Heli Nykänen, Tehden Oy, toimi tusjohtaja Janne Antikainen, Calesta Digital Productions Oy ja rahoitusasi antuntija, yrittäjä Janne Uoti, Luotone Oy. Jatkokaudelle hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Kati Pesonen, Prafit Oy

Hallituksella on taas työntäytei nen ja saavutuksia täynnä oleva vuosi takana. Ensi vuodeksi on rakenteilla en tistä selkeämpi strategia ja myös suuria muutoksen tuulia on tulossa. Järjestönä haluamme viestiä edunvalvonnan ja yrittäjien eteen tehdystä työstä en tistä enemmän ja entistä laajemmalle yleisölle niin jäsenille kuin muillekin. Uusi hallitus on jälleen valittu ja tällä vahvalla tiimillä aiotaan tehdä isoja asi oita meidän kaikkien hyväksi tulevana vuonna, kommentoi Turun Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Rantanen.

Turun Seutusanomat

Merja Mannonen valittiin Turun Yrittäjien vuoden 2022 yksinyrittäjäksi

YRITTÄJYYS

Turun Yrittäjien hallitus on valinnut vuoden 2022 yksinyrittäjäksi Merja Mannosen, joka on sisustus- ja lahjata varaliikkeen kauppias. Hän on toiminut 30 vuotta yrittäjänä sisustusalalla. Hä nen yrityksensä nimi, Suomen Valoisa Oy, muistuttaa siitä, että yritystoiminta alkoi valaisinmyymälästä. Nykyisin tuo tevalikoimaan kuuluu sisustusesineitä ja -tekstiilejä sekä vaatteita ja asusteita. Merja Mannonen työskenteli sisustus valaisimia maahantuovassa yritykses sä ennen oman yrityksen perustamista. Suomen Valoisa Oy toimi aluksi sisus tusvalaisimien tehtaanmyymälänä Ori kedolla. Sisustustavarat tulivat osaksi tuotevalikoimaa, kun Merja alkoi val mistaa Orikedolla toimiville muille yri tyksille persoonallisia ja kauniisti pake toituja liikelahjoja. Vuonna 1995 Merja hankki kivijalkamyymälätilan Puutarha kadulta, jossa liike toimii edelleen.

– Kauniisti paketoidut lahjat ovat ta varamerkkini. Haluan tehdä kauniin pa ketin niin pienistä kuin suuremmista lahjaostoksista. Myymälässäni on run sas valikoima sisustusesineitä ja -tekstii lejä sekä jonkin verran myös vaatteita ja asusteita. Minulle on tärkeää, että kaup paan on helppo tulla. Tänne voi poike ta vaikka kävelylenkillä. Haluan kohda ta asiakkaat ihmisinä, ja uskon, että sen vuoksi asiakkaat palaavat tänne vuodes ta toiseen, kertoo Mannonen.

Vuosina 2003–2016 Merja Mannonen piti Puutarhakadun liikettä auki lokahuhtikuussa ja toimi Maisaaren palve luntuottajana kesäkausina. Luovuttuaan Maisaaren emännöinnistä Merja laajen si muutamalla neliöllä liiketilaa ja avasi toisen näyteikkunan kadulle. Silloin si sustusliikkeen valikoima täydentyi myös kolmella rekillisellä vaatteita.

Nykyisin suosituimpia myyntiartik

keleita ovat yhdenkoon ihmehousut, ranskalainen pyykkietikka sekä vanhat puiset tiilimuotit, joita käytetään säily tysastioina.

– Näistä kuudesta vuodesta, jotka Va loisa on taas ollut ympärivuotisesti auki, kolme viimeistä vuotta on eletty poik keusaikoja. Minä kuulun niihin onnek kaisiin, joille korona ei ollut katastro fi. Pidin liikkeen kaksi kuukautta kiinni

keväällä 2020. Edelleen tavaroiden saa tavuudessa ja toimituksessa on ajoittain ongelmia. Näitä suurempi ongelma mi nulle tuli tänä syksynä siitä, että huija reiden toimesta Facebook-sivuni kaa pattiin ja sen seurauksena ne suljettiin. Facebook on pienelle yritykselle välttä mätön mainos- ja vuorovaikutuskanava, toteaa Merja Mannonen.

Turun Seutusanomat

Kuvassa Kati Pesonen (vas.), Sarianne Mäkelä, Mikko Rantanen, Ville Mäkilä, Janne Puurunen, Heli Nykänen ja Janne Uoti.

Merja Mannonen on Turun Yrittäjien valinta vuoden yksinyrittäjäksi.

Joulupuu-keräys tekee jälleen hyvää

Paikkakuntakohtaiset osallistumisohjeet löytyvät Joulupuun paikalliskeräykset-sivulta.

JOULU

Joulupuu-keräyksellä ke rätään jälleen joululah joja eriarvoisessa ase massa oleville lapsille ja nuorille, jotka saattaisi vat muuten jäädä koko naan ilman joululahjoja. Kaikki keräykseen tuo dut lahjapaketit toimi tetaan esimerkiksi pai kallisen sosiaalihuollon piirissä oleville lapsille ja nuorille.

Airiston Nuorkauppa kamari ry:n alueella Kaa rinassa ja Mothers in Bu siness Varsinais-Suomen toimesta Turussa järjes tettävät keräykset ovat käynnissä 11. joulukuu ta asti.

Joulupuu ry ja Kotimaa napu toteuttavat eJoulu puu-keräyksen ajalla 1. marraskuuta – 26. joulu kuuta. eJoulupuu-keräys mahdollistaa rahalahjoi

tusten teon, sillä Joulu puu-keräyksiin ei oteta vastaan rahalahjoja, aino astaan fyysisiä joululah joja ja lahjakortteja.

Voittoa tavoittelema ton ja sitoutumaton Jou lupuu-keräys on järjes tetty ympäri Suomen jo vuodesta 2000 al kaen. Jokainen Joulu puu-keräys toteutetaan paikallisesti oman paik kakunnan järjestäjätii min toimesta. Keräysten järjestämisestä vastaavat eri puolella Suomea esi merkiksi Nuorkauppa kamarit, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pai kallisyhdistykset, Lions Clubit tai Joulupuu ry:n yrityskumppanit.

Keräyspisteet ovat paikkakunnasta riippuen esimerkiksi kauppakes kusten auloissa, yritysten julkisissa tai yksityisis sä tiloissa. Lista kaikista keräyspisteistä ja niiden käytännöistä löytyy os oitteesta: joulupuu.org/ paikalliskeraykset. Jou lupuu-toimintaa valvoo, koordinoi ja kehittää Jou- lupuu ry.

ILMOITTAJA!

Tiesitkö, että me olemme

TAVOITETUIN EROTTUVIN

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa. Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

LÄHELLÄSI

Sointu-konsertti tekee paluun

MUSIIKKI

Perinteinen Uudenvuode naaton Sointu-konsert ti Turun konserttitalossa järjestetään jälleen kah den vuoden tauon jälkeen. Vuodesta 2000 alkaen jär jestetty Uudenvuodenaa ton Sointu-konsertti on noussut merkittävimmäk si vanhan iskelmämusii kin konsertiksi Suomessa.

Konsertti on täyttä nyt katsomon vuodesta toiseen, ja vuosien saa tossa lavalle on noussut iskelmämusiikin legen doja, kuten Annikki Tähti ja Reijo Kallio sekä useita tangokuninkaallisia. La valla on kuultu myös mui den musiikkityylien taita jia kuten Anneli Saaristoa ja Matti Salmista.

Kaksi edellistä Sointukonserttia jouduttiin pe rumaan koronaepidemi an vuoksi. Viime vuodelle suunniteltu konsertti siir rettiin tälle vuodelle ja se järjestetään 31.12. Turun konserttitalossa. Ohjel massa on luvassa tuttuja

Usko Kempin ja Pentti Vi herluodon savikiekkoajan iskusävelmiä, sekä solis tien ominta ohjelmistoa. Sointu-orkesterin säes tyksellä lavalla esiintyvät tangokuninkaalliset Kaija Pohjola ja Jaska Mäkynen sekä Turun oma ”surusil mä” Aulis Kotaviita. Alku vuosien konsertit juonsi Soinnun historian hyvin tunteva Tapani Maskula. Tänä vuonna, kuten muu tamalla aikaisemmallakin kerralla, juontajana on ra diotoimittaja Tarja Närhi. – Viime vuonna tar koituksena oli juhlis taa tangokuninkaallisten Kaija Pohjolan ja Jaska Mäkysen kruunajaisten 30-vuotisjuhlaa, mut ta juhlitaan tänä vuonna nyt sitten sitä, että kruu najaisista on kulunut 31 vuotta, veistelee Levy-yh tiö Soinnun ja Turun Täh tituotannon toimitusjoh taja Ari Hakulinen ja lisää, että 31.12.2021 konsert tiin ostetut liput käyvät sellaisenaan.

Turun Seutusanomat

Katariina Mäkinen-Önsoy

Laulaja-lauluntekijä Jarkko Ahola saapuu kiertueillaan Turkuun. Kuva: Marek Sabogal.

Rock-tenori Jarkko

Ahola saapuu Taivas korkealla -kiertueellaan Turun Mikaelinkirkkoon 15. joulukuuta. Kaikkiaan yhdeksän konserttia kä sittävä joulukiertue käyn nistyy Mäntsälän kirkosta perjantaina 9. joulukuuta ja päättyy Tampereen Tuomiokirkkoon torstai na 22. joulukuuta.

Kirkkokonserttien lisäksi Ahola on julkais sut kiertueen nimeä kantavan uuden singlen. Jouluinen rakkauslaulu Taivas korkealla on Janne Huttusen säveltämä ja Hanna Johteen sanoitta ma. Jylhätunnelmainen Taivas korkealla -kappale julkaistiin 11. marraskuu ta.

– Äänitimme Janne Huttusen kanssa joului sia lauluja, ja hän soitti minulle yhdessä sessiossa

pianolla hahmotteleman sa sävelmän säkeistöpoh jaa. Se kuulosti hyvältä ja totta kai ehdotin, että viedään biisi maaliin saakka ja niin syntyi uusi kappale Taivas korkealla, josta myös joulukonsert tikiertueeni on saanut ni mensä. On hienoa saada repertuaariin täysin ori ginaali teos! Jarkko Ahola kertoo tiedotteessa. – Kun minua pyydet tiin tuottamaan Jarkolle joulumusiikkia, tuli idea tehdä uusi originaali joululaulu. Pyysin Hanna Johdetta kirjoittamaan jylhän ja perinteisen tekstin, joka sopisi Jarkon suuhun ja laulettavaksi. Melodian sävelsin myös Jarkon taipuisa ääni mie lessä. Kappale toimii hie nosti myös pelkän pianon tai jousien säestämänä, mutta halusin vähän isoa bändisoundia mukaan loppupuolelle biisiä. Esittelin Jarkolle laulun ja

ihan muutamalla pienellä muutoksella saatiin kap pale toimimaan komeasti, säveltäjä-tuottaja Janne Huttunen sanoo tiedot teessa.

Marraskuun puolivä lissä Turun Logomossa esiintynyt Jarkko Ahola jatkaa parhaillaan niin ikään Tampereelle hui pentuvaa Särmää & Sävy jä -konserttikiertuettaan.

Jarkko Ahola tuli aikoi naan tunnetuksi Teräsbe tonin laulaja-basistina ja biisinkirjoittajana. Hänen ensimmäinen sooloalbu minsa Ave Maria – Joulun klassikot (2012) on myy nyt tuplaplatinaa ja myös sitä seuranneet levyt Suo jelusenkeli – Joulun klassi kot 2 (2014) ja Romanssi (2016) ovat myyneet platinaa ja kultaa.

Hänen omia biisejään sisältävä albumi Mä tuun suo luo julkaistiin keväällä 2018 ja se nousi suoraan

Suomen virallisen listan sijalle 2. Miehen viimei sin Metallisydän-albumi (2019) sisältää sekä suomen- että englannin kielisiä rock-klassikoita.

Viime vuosina Ahola on julkaissut singleinä omat versionsa sekä Pave Mai jasen Ikävä-kappaleesta että joulukiertueidensa suosituimpien laulujen joukkoon kivunneesta Walking In The Air -klas sikosta. Ahola on esiin tynyt myös Elämäni Biisi tv-ohjelman solistina sekä yhdessä ooppera laulaja, baritoni Waltteri Torikan kanssa esiintynyt täydelle Hartwall Arenal le jo kolmena vuotena peräkkäin.

Viime vuonna ilmestyi Jarkko Aholan tarinan kertova Mies ja ääni -kir ja, jonka on kirjoittanut Tomi Lindblom.

Turun Seutusanomat

Turun Henrikinseurakunta on vuoden festariseurakunta 2022

SEURAKUNTA

Turun Gatorade Centeris sä ja Messukeskuksessa 18.–20. marraskuuta pi detyillä Maata näkyvissä -festareilla julkistettiin vuoden festariseurakunta 2022.

Tänä vuonna tittelin

nappasi itselleen Turun Henrikinseurakunta.

Perusteluina valinnalle olivat muun muassa use ana vuonna talkoovoima na toimineet kymmenet seurakuntanuoret, festa reihin valmistautuminen esimerkiksi minifesta reiden ja gospelmusiikin kautta ja yleisesti myön

teinen ja hyvä meininki. Maata Näkyvissä -fes tarit keräsi viikonlopun aikana yhteensä noin 12 500 kävijää eri puolelta Suomea sekä ainakin Vi rosta ja Ruotsista.

Turun Seutusanomat

Joulukonsertteja Tuomiokirkossa:

Ma 12.12. klo 19 Tuomiokirkon kuoron joulukonsertti Vapaa pääsy

To 15.12. klo 18 Ekumeeninen joulu Yle taltioi, esitetään TV1:ssä jouluaattona

Ti 20.12. klo 19 TCYC:n, Oratoriokuoron ja Käsikellojen joulukonsertti Liput 10€

Ke 21.12. klo 19 Kamarikuoro Novan perinteinen joulukonsertti Liput 10€

Pe 23.12. klo 18 CCI-poikakuoron perinteinen joulukonsertti, mukana myös Turun konservatorion kitaraorkesteri. Liput 15€/10€

MUSIIKKI

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi

Upeat Valon aika

Turun Seudun Vanhustuki ry

Toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 1.krs:: Ti 13.12. klo 13–16 Kuntoilukummikurssi: Ryhtyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuotiaalle? Tapaatte joka toinen viikko neljän kuukauden ajan jumpan merkeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: puh. 050 544 3313 tai www.vanhustuki.fi.

Turun pääkirjaston Studiossa, Linnankatu 2: Ti 13.12. klo 13– 14 Virkeä vanhuus: Ikääntyneiden lääkehoito. Mitä lääkityksessä pitää ottaa huomioon, ja mitä erityispiirteitä iäkkään lääkehoitoon liittyy? Luennoimassa sairaalafarmasian erikoisfarmaseutti Susanna Lauroma.

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

Ke 14.12. Niveltreffit 12.30 kahvila Wercafessa, Verkatehtaankatu 4. Tarjolla omakustanteinen keittolounas 7 € hintaan (sis. keitto, salaatti, juoma, leipä ja kahvi. Ke 14.12. Lukupiiri klo 17 yhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9B 15 (Käynti Helsin ginkadun puolelta). Luettavana kirjana Jhumpa Lahirin Kaima.

Yhdistyksen toimisto: puh. 040 351 3833, toimisto@nivelposti.fi (ma klo 12 16, ke to klo 9 12).

Turun Kylätalo ry

Turun Kylätalo - kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Martinkatu 16 B 15–16, Turku, p. 045 234 3823

AL-ANON

Vertaistukiryhmiä alkoholistien läheisille Turussa: • tiistaisin klo 19 Kupittaankatu 108 (katutason liikehuoneisto) • torstaisin klo 19 Yliopistonkatu 10 (Elokolo, katutason liikehuoneisto). Lisää tietoa: www.al-anon.fi. AA:n auttava puhelin, myös läheisille: (09) 750 200, joka päivä klo 9–21. Nimettömyys, luottamuksellisuus.

Yhdistystoiminta-palstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia

Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.

Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi. Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.

Valon aika -joulu konsertin päätähtinä loistavat turkulaiset koululaiset ja lukio laiset, jotka esiintyvät ammattitaiteilijoiden rinnalla Logomon lavalla.

JOULU

Joulukuinen Valon aika -konsertti palaa ohjelmis toon neljän vuoden tauon jälkeen. Pitkät perinteet omaavassa suuressa musiikkispektaakkelissa lavalla nähdään yli 500 laulajaa, soittajaa ja tans sijaa Puolalan musiikki luokilta, Puolalanmäen musiikkilukiosta, Luosta rinvuoren lyseon lukiosta ja Raija Lehmussaaren balettikoulusta.

Uusina esiintyjinä la valle nousevat kante letaituri Ida Elina sekä kustavilaisen ArtTeatron sirkustaiteilijat.

– Valon aikaan on joka kerta haluttu tuoda mu kaan tähtiartisti, jonka kanssa esiintyminen oli si myös oppilaille ainut laatuinen kokemus. Ida Elina on todella upea ar tisti, joka on osoittanut, että kansallissoittimem

me kantele taipuu hyvin monenlaiseen musiikki tyyliin. Olemme todella innoissamme, että saim me juuri hänet konsertin tähtisolistiksi, Valon aika -konserttikokonaisuuden tuottajana kuluvan vuo den alussa aloittanut Em ma-Liina Sutinen iloit see.

Raija Lehmussaaren balettikoulu on ollut Va lon ajassa mukana jo use amman vuoden ajan.

– Raija on myös yleensä tehnyt koreografiat kuo rolaisille omien tanssijoi densa lisäksi. ArtTeatro tuli mukaan, koska kai vattiin jotain uutta lau lujen ja tanssien oheen. Mieleen tuli sirkus ja sir kustaiteen huippuosaaja ArtTeatro valikoitui näin mukaan, Sutinen toteaa.

14.–15. joulukuuta järjestettävät Valon aika -joulukonsertit pidetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Turun Logomossa. Tapahtuman organisoin nista vastaa niin ikään ensi kertaa Puolalan mu siikkituki ry eli Puolalan musiikkiluokkien ja Puo lalanmäen musiikkilukion vanhempainyhdistys. Yhdistys tukee musiikki luokkien toimintaa muun muassa keräämällä rahaa soittimiin ja kuoropu

kuihin sekä auttamalla konserttien järjestelyissä.

– Kaikki konsertin tuo tot pystytään siis oh jaamaan suoraan takai sin musiikkiluokkien ja musiikkilukion toimin nan tukemiseen. Konser tit ovat aina iso ponnis tus niin opettajilta kuin oppilailta ja harjoitus päivät konserttiviikolla ovat pitkiä. Monen sadan oppilaan kokonaisuuden hallitseminen ei ole kai kista helpoin tehtävä ja ihailen suuresti opetta jien ammattitaitoa sekä omistautumista. He te kevät paljon ylimääräis tä työtä oppituntien ulko puolella, jotta konsertista saadaan onnistunut koko naisuus, kertoo Sutinen. – Valon aika -konsertti on iso kokonaisuus tuot taa, sillä taiteellisia teki jöitä ja esiintyjiä on kon sertissa paljon. Työryhmä on kuitenkin aika pieni, joten tässä tuotannossa on päässyt toteuttamaan kaikkia tuottajan työn eri osa-alueita tiedottami sesta budjetointiin. Lo gomo on myös kokonaan uusi venue tälle konser tille, joten monessa asias sa konsertin raameja ha luttiin muokata kokonaan uusiksi. Toki mukana on myös tuttuja elementte jä edellisvuosien konser

Yhtä Köyttä -tanssiteosilta kokoaa tanssinopettajaopiskelijat Köysiteatteriin

TANSSI

Yhtä köyttä täyttää keski viikosta 14.12. lauantai

hin 17.12 jälleen Taide akatemian Linnankadun kampuksen Köysiteatte rin tanssilla. Kuuden eri tanssiteoksen koreogra

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa.

Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

feina toimivat Turun ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin tanssinopettajaopiskeli jat.

teista, jatkaa Sutinen. Valon aika -konsertti on järjestetty edellisen kerran vuonna 2017, jonka jälkeen päätettiin siirtymisestä Logomoon. Sutisen mukaan seuraava konsertti oli tarkoitus jär jestää joulukuussa 2020. – Korona kuitenkin siirsi konserttia tuolloin eikä konserttia päästy jär jestämään koronan takia myöskään viime vuon na. Suunnitelmia on siis jouduttu muokkaamaan matkan varrella ja tuo tantoryhmässäkin on osa henkilöistä vaihtunut, hän sanoo.

– Valon aika on perin teisesti järjestetty joka toinen vuosi, joten nyt taukoa on tullut jo use ampi vuosi. Monet oppi laat eivät myöskään ole päässeet esiintymään kahden viime vuoden ai kana juuri ollenkaan ja moni varmasti odottaa pääsyä Valon ajan lavalle. Onkin hienoa, että pys tymme vihdoin järjestä mään konsertit ja tarjo amaan niin kuulijoille, mutta myös oppilaille tä män esiintymiselämyk sen, jatkaa Sutinen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Teokset esitetään Tai deakatemian Köysiteatte rissa osoitteessa Linnan katu 56.

Turun Seutusanomat

ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

www.turunseutusanomat.fi

Vuoden 2015 Valon aika -konsertin tähti solisteina esiintyivät Aili Järvelä ja Severi Pyysalo.

Kuva: Arto Kunnola.

KUKA? Valon aika -konsertin työryhmäesittelyssä Emma-Liina Sutinen

Aloitin musiikkiluokkataipaleeni vuon na 1997 ja olen itse asiassa siitä lähtien ollut mukana jokaisessa Valon ajassa. Ensin kuorolaisena, lukiossa siirryin orkesterin riveihin ja sen jälkeen olen ollut useampana vuonna mukana huol tajana alakoululaisille eli auttamassa heitä konserttien harjoituksissa sekä itse konserteissa. Kun itse esiinnyin ensimmäistä kertaa Valon ajassa, se tunnettiin vielä nimellä Jouluparaati

Konsertteihin osallistuminen oli aina todella hieno kokemus, harvoin pääsee esiintymään niin isossa porukassa. Eri tyisesti lauluyhtye Rajattoman esiinty minen konsertin solisteina on jäänyt mieleeni. Sen lisäksi että he ovat todel la taitavia, he myös suhtautuivat todella lämpimästi meihin oppilaisiin.

Kuorolaisten ikähaitari on 9–17 vuot ta ja muistan, kuinka pienenä alakoulu laisena katseli ylöspäin yläkoululaisia

ja lukiolaisia, joilla oli enemmän laulet tavaa ja myös enemmän vastuuta. Osa opettajistani toimii edelleen musiikki luokkien ja musiikkilukion opettajina, joten on ollut mukava päästä tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.

Mitä sitten tämänvuotiselta Valon Aika -konsertilta voidaan odottaa?

Sirkustaiteen ryhmä ArtTeatro on mukana nyt ensimmäistä kertaa ja he tuovat konserttiin hienoja, uusia ele

menttejä. Luvassa on niin perinteisiä kuin uudempia joululauluja, Raija Leh mussaaren balettikoululaisten upeaa tanssia sekä tietenkin ihanan tähtiso listimme Ida Elinan esiintyminen. La valla saatetaan nähdä myös Pakkanen ja Valkea Velho.

Emma-Liina Sutinen tuottaja Valon aika-konsertti

nei-

mies divarissa

köitä leffan lehmä

karekokmoniala-

Gandhi Venäjä Haula Vainio to

työskentelyyn, urheiluun ja ulkoiluun kylmällä säällä. Kestää päivittäisen konepesun. Kestää pitkään ja on hintansa arvoinen.