





































Olemme viime viikkoina ja jopa kuukausina saa neet lukea lukuisia uutisia, joissa päivitellään energian ja erityisesti sähkön hinnan rajua nou sua. Samassa yhteydessä on usein mainittu asun tomarkkinoiden jos ei nyt romahdus, niin ainakin selvä kaupanteon hidastuminen. Sähkölämmittei siä asuntoja ei ainakaan kukaan kuulemma halua tällä hetkellä ostaa.
Olen varmasti omissa mietteissäni ajanut sa maan miinaan. Yleinen tuntumani on ollut, että energiakriisi, korkotason nousu ja yleinen epä varmuus ovat saaneet asunnon ostoa harkitsevat vetämään käsijarrun päälle ja tiukkaan. Olen ol lut kuitenkin omassa ajatusmaailmassani hieman väärillä urilla, ja niin on moni muukin.
Pääsin nimittäin perehtymään asuntomark kinoiden tilanteeseen viime viikolla asiantunti joiden avulla. Markkinatilanne ei suinkaan ole romahtanut, eikä sähkölämmitys ole este asun tokaupalle.
On totta, että ihmiset ovat energiakriisin kes kellä joutuneet miettimään omaa kulutustaan – ja vertailun vuoksi esimerkiksi maalämpöön tukeu tuva omakotitalo on houkuttelevampi kuin pel kän sähkölämmityksen varassa oleva. Mutta tämä ei ole uusi ilmiö – näin ollut jo pitkään.
Asuntomarkkinoilla näkyykin nyt energiakriisin myötä ennen kaikkea ennakoitua tai suunniteltua nopeampi siirtymä uusiutuvan energian hyödyn tämiseen – niin sanotusti vihreä siirtymä. Maa lämpö ja aurinkoenergia ovat nyt erittäin hou kuttelevia vaihtoehtoja – ja moni remontoija on nopeuttanut omaa siirtymistään näihin lämmitysmuotoihin.
Asunnot kuitenkin vaih tavat edelleen omistajaa, ja hintatasokin on itseasiassa palannut koronaa edeltävälle tasolle – hinnatkaan eivät siis ole ”romahtaneet”.
Marko Vuosjoki päätoimittajaNuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Yksi syy nuorten pahoinvointiin on, että koulumaailmassa vaati mukset ovat kasvaneet, itseohjautuvuutta vaadi taan entistä aiemmin. Toinen merkittävä syy on, että ennaltaehkäisevä työ kouluissa ei toimi, kos ka sieltä puuttuvat tekijät eli koulupsykologit. Ja jos heitä on, he ovat täysin ylityöllistettyjä.
Samaan aikaan Suomessa valmistuu enemmän psykologeja kuin heitä jää eläkkeelle, ja psykolo gikoulutuksen sisäänottomäärät ovat viime vuo sina lisääntyneet merkittävästi, joten lähivuosina saatavuus paranee entisestään. Psykologipulaa pa rempi termi onkin kohtaanto-ongelma, joka on to dellisuutta koulupsykologien maailmassa.
Yksi suuri syy kohtaanto-ongelmaan on koulu psykologien heikko palkkaus, jonka seurauksena on syntynyt kierre, jossa työ ei houkuttele palk kauksen vuoksi hakijoita, jonka vuoksi työkuorma alueella kasvaa kohtuuttomaksi jo siellä työsken televille, jolloin hekin mielellään vaihtavat työ paikkaa. Tästä seuraa jatkuva vaihtuvuus työnteki jöissä ja yleinen työolosuhteiden heikentyminen.
Koulupsykologien rekrytoinnin kohtaanto-on gelmat pitää ratkaista nopeasti tai yhteiskuntaa odottaa valtava lasku, kun nuoret uupuvat ja ma sentuvat ja pahimmillaan putoavat yhteiskunnan ulottumattomiin. Myös lopullisia henkilökohtai sia ratkaisuja tapahtuu juuri näistä syistä. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin päästään parhaiten ja oikea-aikaisesti käsiksi kouluissa, jo ten apua on suunnattava tarjolle juuri sinne.
Erityisen tuen lapsien harrastusmahdollisuudet ovat vähäiset. Henkilökohtaisen avun puute on suuri ongelma.
Vain joka neljäs kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä olevista lapsista osallistuu liikuntaharrastuksiin ja alle viides muuhun ker hotoimintaan.
Suurin syy tähän on vähäiset harrastusmahdol lisuudet erityisen tuen lapsille.
Onko tämä edes totta? Luvut ovat todella huo lestuttavia. Harrastamisen ei tule olla pelkkää kuntoutusta, vaan myös yhdenvertaisen osalli suuden lisäämistä. Ensisijaisesti harrastus on pait si hyvinvointia, myös elämäniloa ja sosiaalisten suhteiden rakentamista varten.
Haasteena erityisen tuen lapsia koskevissa ke hittämistoimissa ovat muun muassa rahoituksen puute, pitkät välimatkat ja henkilökohtaisen avun saatavuus.
Henkilökohtaisen avun puute on ongelma. Ei ole lapsen itsenäistymisenkään kannalta hyväk si, jos vanhempi on läsnä lapsen aivan jokaises sa hetkessä.
Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oltava to siasiallinen mahdollisuus harrastaa ja siihen tuli si nyt kiireesti etsiä ratkaisut.
Lehtemme lukija yllättyi mukavasti Turun keskustassa. Hän lähetti meille oheisen kuvan ja lyhyen tekstin kyseisestä iloisesta yllätyksestä.
”Hei, olin koiralenkillä ja kuinka ollakaan, törmä sin Aurajoen rannassa Lions-herroihin. He olivat ke räämässä rannasta ihmisten sinne heittämiä roskia. Kyseessä oli Lions Turku Henrikin kahdesti vuodessa toteuttama tempaus, jossa he yhteisvoimin siivoavat Aurajoen rantaa. Iso kiitos Lions-herroille! Toivotta vasti tällainen hieno esimerkki innostaa muitakin vas taaviin tempauksiin, joista on kaikille hyötyä ja iloa!”
Turun Seutusanomat yhtyy kiitoksiin ja kannustuk siin – pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus!
Marko Vuosjoki Marko Kilpi Kansanedustaja (kok.)Edustaja Kilpi teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.
Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa palkittujen kuntien vuoden yrittäjien joukossa on valtavan laaja skaala eri alojen yrityksiä.
Yrittäjien gaalassa lau antaina nähtiin myös konkreettisesti, miten monilla eri aloilla menes tyviä yrittäjiä ja yrityksiä Varsinais-Suomessa on.
Kuntapalkittujen yrit
täjien listalla on laaja skaala eri alojen yrittäjiä liikuntapalveluita tarjoa vista yrittäjistä sähköalan töihin ja majoituspalve luihin – liikennettä ja päivittäistavarakauppaa unohtamatta.
Turun yrityksistä pal kittiin Epic Autokoulu Oy. Turkulaislähtöinen
autokouluketju on laajennut valtakunnalli seksi autokouluksi, joka tunnetaan värikkäistä ja erikoisista kouluajoneu voistaan. Vuonna 2013 perustettu yhtiö työllistää yli 150 henkilöä ja useita alihankkijoita yli 120 toimipisteessä. Yhtiö on panostanut vahvasti digi taaliseen opiskeluun sekä tehokkaaseen simulaatiooppimiseen. Kuluttajalii ketoiminnan lisäksi yhtiö tuottaa työvoimapoliitti
sia koulutuksia, ammatti kuljettajien alalletulo- ja jatkokoulutuksia sekä on markkinajohtaja taksinkuljettajien ja tak siyrittäjäkoulutuksissa.
Lisäksi Epic Autokoulu Oy tuottaa kuljettajakou lutuspalveluita julkiselle sektorille, kuten puolus tusvoimille. Palkinnon vastaanotti toimitusjoh taja Kalle Lahervo.
Marko Vuosjokivuodelle.
Turun kitarafestivaali palaa Turun tapahtuma syksyyn jälleen syysloma viikolla. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma piti alkuperäisen suunni telman mukaan pitää viime vuonna, mutta koronan vielä jyllätessä festivaali siirrettiin tällä
Turku Guitar Festiva lin yhteistyökumppanei na toimivat jälleen Turun keskeiset kulttuuritoimi jat Sibelius-museo, Wäi nö Aaltosen museo, Tu run konservatorio, Turun taideakatemia sekä Turun Tuomiokirkkoseurakunta.
Avajaiskonsertissa 19.10. Sibelius-museolla kuullaan kansainvälises
tikin ainutlaatuinen kat taus Fernando Sorin ka marimusiikkia.
Tiistaina 25. lokakuu ta Wäinö Aaltosen Muse olla pidettävään konsert tiin, jonka esiintyjänä on Redmond O´Toole, on va paa pääsy.
Päätöskonsertissa 28. lokakuuta Sibelius-mu seolla esiintyy festivaalin taiteellinen johtaja Patrik
Kleemola yhdessä Suo men keskeisimmän uu den musiikin ensemblen Uusinta Ensemblen solis tina kantaesittäen saksa laissäveltäjä Hans-Jürgen Gerungin kitarakonser ton, joka on Oberstdorfin kaupungin lahja Turun ki tarafestivaalille.
Turun SeutusanomatNaantalin Vuokratalot Oy rakennuttaa asuntoja Aurinkotien hyvien liikenneyhteyksien varteen osoitteeseen Ruotumestarintie 1, Naantali.
Kahteen taloon tulee yhteensä 84 valoisaa ja modernia vuokrakotia.
A talo valmistuu 01/2023 ja B talo arvioitu valmistuminen 08/2023.
Asuntotyyppi pinta ala vuokra
1 h + kt + alk 30,0 m² 441,32 €/kk
1 h + kt + alk 35,5 m² 499,73 €/kk 2 h + kt 37,5 m² 512,71 €/kk
2 h + kt 40,0 m² 532,18 €/kk
2 h + kt 47,5 m² 590,59 €/kk 3 h + kt 62,5 m² 772,31 €/kk
4 h + kt +s 75,0 m² 908,60 €/kk
+ vesi ja sähkö kulutuksen mukaan
YH Kodit tavoittelee sisälämpötilan pu dotus -toimenpiteellään vähintään vii den prosentin energiansäästöä tuleval la lämmityskaudella.
Asteen pudotus koskee YH Kotien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen si sälämpötilaa. Nopeita ja konkreetti sia säästötoimenpiteitä tarvitaan, jot ta energiajakelu saataisiin pysymään Suomessa katkeamattomana läpi läm mityskauden. Pudotus on osa Astetta alemmas -energiansäästökampanjaa, jonka tavoitteena on saada suomalai set säästämään energiaa.
Tuleva talvi tulee olemaan kriittinen energianjakelun suhteen. Merkittäviä
energiansäästötoimenpiteitä tarvi taan, jotta mahdollisilta jakelukat koksilta vältyttäisiin. Rakennusten ja käyttöveden lämmittäminen ovat suurimmat energiasyöpöt. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa lämpi män käyttöveden kulutukseen esim. vähentämällä suihkussa oloaikaa ja laskemalla pesuveden lämpötilaa, mutta myös kiinteistön omistajilta tarvitaan todellisia toimenpiteitä.
– Näillä toimenpiteillä säästämme vuosittain kahden prosentin verran kokonaisenergian tarpeesta eli noin 1.520 megawattituntia. Tämä vastaa noin 60 omakotitalon energiatarvetta vuodessa, kertoo YH Kodit Oy:n kiin teistöjohtaja Tomi Jokio Marko Vuosjoki
Suuren määrän muistu tuksia yleiskaavan ehdo tusvaiheessa kerännyt Kupittaan siirtolapuu tarha pitää puoliansa kukoistavana, kaikille avoimena kaupunkipuis toalueena.
Viime kuukaudet ovat olleet Kupittaan siirtola puutarhalle monella ta paa ikimuistoisia. Samaan aikaan kun puutarhan tulevaisuutta käsiteltiin osana valmisteilla olevaa yleiskaavaa, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry järjesti tuttuun tapaan monenlaisia mielenkiin toisia yleisötapahtumia.
– Jätimme muistutuk sia, seurasimme kaavan valmistelua ja valmis tauduimme vilkkaaseen kesäkauteen. Kaiken kaik kiaan kaavakokonaisuus on ollut valmistelussa kymmenen vuoden ajan. Nämä ovat olleet ras kaita vuosia, sillä kaiken epävarmuuden keskellä olemme pyrkineet ke hittämään puutarhan toimintaa, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyk sen puheenjohtaja Eija Meriluoto sanoo.
Turun yliopiston Museologian oppiaine, Kupittaan ryhmäpuutar hayhdistys, Luonnonva rakeskus ja Ammattiopis to Livia ovat hiljattain käynnistäneet Kaupunki viljelyteko-projektin siir tolapuutarhalla. Lisäksi ryhmäpuutarhayhdistys tiivistää entisestään yhteistyötään koulujen kanssa ulkona oppimisen ja ympäristökasvatuksen parissa.
Kesäkuukausina yhdis tyksen jäsenet osallis
tuivat sankoin joukoin muun muassa Avoimet puutarhat -tapahtumaan sekä järjestivät ohjelmaa osana Euroopan kult tuuriympäristöpäivää ja Turun päivää.
Valtakunnallisena Sii vouspäivänä kirppisteltiin siirtolapuutarhan keskus majalla sekä palstoilla. Vaikka varsinaiset tapah tumat yleensä sijoittuvat kesään, siirtolapuutarha on avoinna vierailtavaksi ympäri vuoden.
– Tänne saa tulla ihan koska vain ulkoilemaan ja nauttimaan luonnosta keskellä kaupunkia. Puu tarhan Uudenmaantien puoleisella laidalla oleva viihtyisä kaupunkipuisto alue luontopolkuineen on sopiva vaikka eväsretkille, Meriluoto kannustaa.
Yleiskaava 2029:n ehdotus on aikaisem min jakanut puolueita siirtolapuutarhan osalta puolesta ja vastaan. Nyt on päästy kuitenkin yksimielisyyteen siitä, että kerrostaloja alueelle ei tule rakentaa. Näin ollen yleiskaavaehdo tuksessa siirtolapuutarha irrotetaan C3-kaavamer kinnästä, joka tarkoittaa keskustatoimintojen aluetta.
– Sekin on jo saavutus, että C3-merkinnästä luovuttiin. Siitä on kiit täminen kaikkia heitä, jotka ovat lausunnoin, muistutuksin ja mielipi tein olleet säilyttämisen puolella, kiittelee Meri luoto.
– Aivan vakuuttunut en kuitenkaan vielä ole, sillä uusi merkintä RP/V ei takaa siirtolapuutarhan säilyttämistä kokonai suudessaan. Käytettyjen termien kanssa saa olla tarkkana, sillä jos puhutaan puutarhan
säilyttämisestä, se ei vielä tarkoita siirtolapuutarhan säilyttämistä tällaise naan, jatkaa Meriluoto.
Eija Meriluoto näkee yhdistyksen järjestämän toiminnan juuri kuvatun mukaisena kaikille avoi mena virkistystoiminta na.
– Puhumattakaan siitä, millaisia hyviä ja virkis täviä vaikutuksia luon nonmukainen ympäristö kasveineen on omiaan tuomaan ihmiselle, hän huomauttaa.
Kaupunkikehitystä lin jaava yleiskaava ei vielä sinetöi siirtolapuutarhan kohtaloa mitenkään. Kaavamerkinnät ja niiden merkitykset käytän nöntasolla määritellään tarkemmin vasta asema kaavoituksessa.
– Asemakaava tarken taa siirtolapuutarhan ja virkistysalueen osaalueita. Nähdäkseni vasta siinä vaiheessa ratkeaa, säilyykö siirtolapuutarha kokonaisuudessaan, ja mitä toimintoihin liitty vää alueelle rakennetaan, Meriluoto toteaa.
Kupittaan siirtola puutarhan maanvuok rasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun. Meriluodon mukaan tu levaisuus on vielä täysin kysymysmerkki.
– Asemakaavavaihetta saamme vielä odottaa pitkään, koska sen val mistelu kestää tiettävästi vuosia nykyisen vuokra sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Kyseessä on pitkä prosessi, jonka eteen työmme siis vain jatkuu, Meriluoto lisää.
Katariina Mäkinen-Önsoy• Yleiskaava 2029 -ehdotuksen nähtävilläoloaikana Kupittaan siirtola puutarhaan liittyviä lausuntoja, muistutuksia ja mielipiteitä kertyi 30.
• Yleiskaavaehdotus tulee uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon aika taulu riippuu siitä, miten muutettu ehdotus etenee päätöksenteossa.
RP/V Siirtolapuutarha-alue / Virkistysalue -merkinnällä muutettu yleiskaavaehdotus hyväksyttiin 11.10. Turun kaupunginhallituksessa.
• Vuonna 1934 perustetun Kupittaan siirtolapuutarhan toiminnasta on vastannut pian 50 vuoden ajan Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry.
• Kupittaan Ryhmäpuutarhayhdistys ry tekee yhteistyötä siirtolapuutar han toiminnan kehittämisessä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Turun Yliopiston museologian oppiaineen, 4H-yhdistyksen sekä Sateenkaari Koto ry:n kanssa.'
• Kupittaan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti ja kasvikannal taan arvokas. Perimätiedon mukaan viljelyä on paikalla harrastettu jo 1700-luvulla.
Markkinoiden lievä hidastuminen on luonnollista, kun korot ja elinkustan nukset ovat nousseet.
Suomen Kiinteistönvälittäjien SKVL:n markkinaennuste loppuvuodelle 2022 julkaistiin lokakuun alussa. SKVL:n jä senyritysten syyskuu oli vain noin kolme prosenttia hiljaisempi kuin elokuu, joten asuntomarkkinat eivät suinkaan ole romahtaneet, vaan kyseessä on paitsi tavanomaista syksyn hiljaisuutta, myös lievää hidastumista johtuen korkojen ja elinkustannusten noususta.
– Ihmisten tarve vaihtaa asunto ja ei ole kuitenkaan muuttunut ja ai heuttaa sen, että hiljaisemman hetken jälkeen markkinoilla on odotettavissa vilkkaampi vaihe, kun patoutunut tar ve purkautuu suurempaan kysyntään ja tarjontaan, kommentoi SKVL:n toimi tusjohtaja Jussi Mannerberg
Siihen, milloin markkina lähtee taas nousuun, vaikuttaa suuresti maailman tilanteen kehitys. Ja markkinan taas kiihtyessä on odotettavissa myös mal tillista hintojen kasvua.
– Asunnon hankinta on juuri nyt jär kevintä ostajan kannalta, sillä seuraavan nousun alkaessa tarjonta on taas kysyn
Omakotitalot ovat edelleen Varsinais-Suomessa kysyttyjä. Energiaa säästävät ratkaisut kuten aurinkovoima lisäävät kiinnostusta, mutta moni ostaja on myös itse valmis investoimaan energiaremonttiin.
tää vähäisempää ja hinnat nousevat, jat kaa Mannerberg.
– Ennusteemme mukaan loppusyk sy tulee olemaan keskimäärin noin vii si prosenttia edellistä vuosineljännestä hiljaisempi ja hinnat keskimäärin noin 2–3 prosentin laskussa, mutta tämä on
tyypillistä Suomen märässä ja pimeässä syyssäässä, hän jatkaa.
Parin-kolmen prosentin keskimääräi nen hintojen lasku ei kuitenkaan päde läheskään jokaisen asunnon kohdalla.
– Pyyntihintoja on useimmiten jo kor jattu ja kauppojen toteutuessa ne tulevat
tilastoihin. Halutuimmissa asunnoissa nähdään todennäköisesti hintojen py symistä ennallaan tai loivaa nousuakin, Mannerberg jatkaa.
Asunnonvaihtotarve ei ole syksyllä kään muuttunut ja omakotitalot ovat edelleen halutuimpia. Hidastavana te kijänä on kuitenkin etenkin pienemmillä paikkakunnilla rahoituksen saannin vai keudet. Myös lämmitysenergia on ollut syksyllä valtava puheenaihe – monen asiantuntijan mielestä jopa hieman lii an suuri.
– Asunto on pitkän ajan investointi ja lämmityksen osuus vain puolet sähkö laskusta, muistuttaa SKVL.
Turussa etenkin isompien ja uudem pien talojen kysyntä on pysynyt hyvä nä. Vanhempien talojen ja uudistuo tannon kysyntä sen sijaan on laskenut jonkin verran. Eri alueiden erot kysyn nässä ovat lisääntyneet ja vähemmän kysytyillä alueilla tarjonnan ja kysyn nän suhde voi laskea jonkin verran hin toja. Tällä hetkellä pienistä asunnoista on jopa ylitarjontaa, kun isojen ja uusi en talojen kysyntä on pysynyt korkeal la. Muualla Varsinais-Suomessa mark kinatilanne on odottava, sillä tarjontaa on tullut lisää ja kovin kysyntä on rau hoittunut.
Marko VuosjokiTuottelias rakennuspiirtäjä suunnitteli uransa aikana 900 maatilarakennusta ja lähes saman verran asuinrakennuksia. Onni Tourun piirustuslaudalla valmistui valtavat määrät suunnitelmia niin asuin taloja, karjarakennuksia kuin kouluja ja muita julkisia rakennuksia varten.
Lounais-Suomen maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuosina 1912–1938 toiminut Onni Touru (1879–1945) on Rakennusperinteen Ystävät ry:n pu heenjohtaja, kansatieteilijä FM Ulla Clercille loppumattoman kiinnostava tutkimuskohde.
– Varsinais-Suomen alueella on satoja Tourun tyyliin sopivia rakennuksia. Eni ten niitä tapaa, kun siirrytään rannikol ta sisämaahan päin. Perinnerakennusta katsellessa ei tule useinkaan mietittyä, kuka sen on suunnitellut. 1900-luvun alkupuolelta alkaen rakennusneuvon ta alkoi ulottua niin julkisrakennusten kuin asuin- ja maatilojenkin rakenta miseen, ja yhä useammin myös maaseu dun rakennuksilla oli suunnittelija, pro gradu -tutkielmassaan aihetta käsitel lyt Clerc sanoo.
– Touru oli taitava skaalaamaan palet tiaan sekä rakennuksen käyttötarkoituk sen että koon mukaisesti. Se on mielen kiintoista, että hänen suunnittelemansa rakennukset muistuttavat toisiaan ole matta kuitenkaan toistensa kopioita, li sää Clerc.
Vaikka Touru ei Ulla Clercin mukaan koskaan ollut arkkitehtuurin minkään tyylisuuntauksen edelläkävijä, hänelle
Rakennusmestari Onni Tourun kädenjälki näkyy edelleen vahvasti lounaissuomalai sessa rakennuskannassa. Tourun suun nittelemiin kohteisiin kuuluu esimerkiksi Maskun Karinkylän Kantelmäessä sijaitseva asuinrakennus, jossa on sekä klassismin että jugendin piirteitä.
muodostui omanlaisensa tunnistetta va tyyli, josta on jäänyt merkittävä jälki paikalliseen rakennusperinteeseen.
– Touru käytti eri tyylisuunnille tyy pillisiä elementtejä taitavalla ja joh donmukaisella tavalla. Se auttaa hänen suunnittelemiensa rakennusten tunnis tamisessa. Jos otetaan esimerkiksi sal miakinmuotoinen ikkuna, niin siitä tie tää, että se ei ole Tourun, koska hän ei käytännössä koskaan käyttänyt sellais ta elementtiä, Clerc toteaa.
Esimerkiksi Maskun Karinkylän Kan telmäessä sijaitseva maatilan päära kennus on Onni Tourun suunnittelema. Toinen lähellä sijaitseva Tourun suun nittelema kohde on vuonna 1927 valmis tunut Lemun puukoulu, joka on hieno esimerkki Tourun kouluarkkitehtuurista.
– Sekä Kantelmäki että Lemun koulu ajoittuvat vuosiin, jolloin Touru oli siir tymässä jugendista 1920-luvun klassis miin, Clerc kertoo.
Rakennusmestarina Onni Touru oli todella monipuolinen tekijä, joka teki vaikuttavan uran sekä rakentajana että suunnittelijana.
– Ennen kuin Touru aloitti rakennus neuvojana Lounais-Suomen maanvilje lysseurassa, hän oli toiminut alalla pit kään rakennuttajana ja kirvesmiehenä. Tuonaikaisissa rakennuksissa, kuten esi merkiksi Tourun sisaren emännöimäs sä Messilän kartanossa, näkyy selkeästi vielä nikkarihenkisyys. Pian maanvilje lysseurassa työn aloittamisen jälkeen hänelle vakiintui koristeellinen jugendtyyli, johon hän sitten 1920-luvulla yh disteli klassismin tyylisuunnalle ominai sia piirteitä, Clerc toteaa.
Jugendille tyypillisiä ovat koristeel liset ikkunan vuorilaudat ja kuistien pylväs- ja kaideaiheet sekä pitkin vuo rilaudoin kehystetyt pyöreät ikkunat. Klassismille tyypillisiä ovat puolipyöre ät lunetti-ikkunat.
– Tourun jugendajan rakennuksen tunnistaa yleensä siitä, että osa yksi tyiskohdista on pystysuoria ja jyrkkä linjaisia, ja toiset taas orgaanisia luon nonmuotoja, Clerc sanoo.
Naantalin museolla työskentelevä Ulla Clerc piti viime viikolla yleisöluennon otsikolla ”Rakennusmestari Onni To uru maaseudun rakennusten suunnit telijana”. Luentopaikkana toimi Liedon Vanhalinna, jonka 1920-luvun klassis min mukainen päärakennus on Tourun suunnittelema.
Onni Touruun ja hänen suunnittele miinsa rakennuksiin liittyvissä asioissa Clerciin voi olla yhteydessä sähköpostit se: ulla.clerc@gmail.com.
0 €/kk. Luoton määrä yht. 46 991 €, viimeinen suurempi erä 14 097 €, luottokus tannukset yht. 1 841,88 €, todellinen luottohinta 48 832,88 € ja todellinen vuosikorko 1 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. *CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus määritelty WLTP-päästömittaustavan mukaisesti. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan. **Latausaika 0 - 100% on 3h 50 min kun sisäinen ajoneuvolaturi on 3,7 kW (vakiovaruste) ja latausaseman teho 11 - 22 kW, tai 2h kun sisäinen ajoneuvolaturi on 7,4 kW (lisävaruste / vakiona Launch Edition -lanseerausmallissa) ja latausaseman teho 7,4 kW tai 22 kW. Maahantuoja Auto-Bon Oy varaa oikeuden hinta- ja varustemuutoksiin. Kuvan auto erikoisvarustein.
Autoja
Halutessasi
Rahoituksen
HUOLETONTA AUTON OMISTAMISTA
#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasingsopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi, ostamme nykyisen autosi pois.
Autoverkkokaupan huippusuositulla #uusivuodeksi-sopimuksella käytät autoa vähintään 12 kk (maks. 60 kk) sisältäen valintasi mukaan joko 15 tkm tai 25 tkm/v. Vuoden jälkeen voit päättää sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja velvoitteesi loppuvat siihen. Helppoa ja vaivatonta!
Nyt on oiva tilaisuus korjata parhaat sadonkorjuun antimet. Olemme koostaneet tarjolle pienen määräerän vaihtoautoja, joita yhdistää edullinen hinta, erinomainen kunto sekä kohtuulliset ajokilometrit. Kaiken tämän päälle tarjoamme edullisen rahoituskoron *2,9 % + KULUT.
Etu voimassa vain 31.10.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin.
Tutustu Suomen laajimpaan yksityisleasingvalikoimaan, et tarvitse käsirahaa ja halutessasi ostamme nykyisen autosi pois. Jos tarvitset autoa vain 4–12 kuukaudeksi, on #minileasing mainio vaihtoehto. #minileasingin 499 euron kuukausihinta sisältää vakuutuksen tuulilasiturvalla sekä huollot. Tutustu: autoverkkokauppa.fi/yksityisleasing
SKVL eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on toi minut vuodesta 1946. SKVL:n jäseninä olevat kiinteistönvälitystoimistot, joita on Suomes sa yli 500, ovat sitoutuneita välityslainsäädän nön ja hyvän välitystavan mukaiseen toimin taan. Toimintaa valvovat aluehallintovirastot, mutta sen lisäksi SKVL valvoo itse jäsenyritys ten toimintaa.
Järjestö myös kouluttaa alalla toimivia lain säädännön sekä kestävän kehityksen osaajik si asumisessa. Yksi tärkeä toiminnan kulma kivi on julkaista puolueetonta, tarkkaa tietoa markkinoista ja neljännesvuosittain kertoa alueellisesta asumisen tilanteesta ja sen ke hityksestä Suomessa.
Kysy mitä vaan -palstalla SKVL:n VarsinaisSuomen aluejaoston jäsenet vastaavat Turun Seutusanomien lukijoiden kysymyksiin.
Voit lähettää oman asuntokauppaan liit tyvän kysymyksesi osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi. Pyydämme vastauksia lähetettyihin kysymyksiin kerran kuukaudes sa ilmestyvässä Uuteen Kotiin -teemassamme.
Miten merkittävä tekijä omakotitalon myynnissä tällä hetkellä on lämmityksen energiatehokkuus? Millaiset lämmitystavat ovat tällä hetkellä ”valttikortteja”, joiden avulla talon saa parhaiten myydyksi?
Energiatehokkuus on ollut merkittävä tekijä omakotitalon myynnissä jo pitkään. Nyt energiakriisin myötä uutisoinnin lisääntyessä sähkölämmitteisistä taloista on jotenkin luotu kuva, että ne olisivat entistä huonompia vaihtoehtoja. Näin ei tietenkään ole. Mutta toki, mitä energiatehokkaampi talo, sitä kiinnostavampi se tietyssä asiakaskunnasta on, toki se näkyy myös myyntihinnassa. Maalämpö ja aurinkopaneelit lienee hetkellä se halutuin vaihtoehto. Pitää kuitenkin muistaa, että energiaremontteja tehdään ja on melko pitkään jo tehty van hempiinkin taloihin, tällä hetkellä se on vielä valtion puolelta hyvin kannustettua.
Jos ostan sijoitusasunnon, jossa asuu vuokralainen, miten pitää toimia, jotta vuokrasuhde jatkuisi katkeamatta?
Vuokrasuhde jatkuu automaattisesti ja olemassa oleva vuokra sopimus siirtyy uudelle omistajalle pääsääntöisesti saman sisältöisenä. Eli mikäli vuokrasopimuksen määräaikaisuus ei ole päättymässä tai sitä ei ole irtisanottu, niin vuokrasuhde jatkuu ns. automaattisesti.
Marko VuosjokiJouni Paasio Kiinteistövälitys Näytönpaikka, SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja
Kaikkiin lliukuoviin ja kaapistoihin Mittaus, suunnittelu ja asennus
Ota yhteyttä ja sovi mittauskäynti!
Energiakriisi on jopa ylikorostunut asuntokauppaan liittyvässä uutisoin nissa.
Energian hinnan nousu on saanut ih miset varpailleen – mutta ei kuitenkaan niin rajusti, mitä julkisuudessa olleista tiedoista voisi ymmärtää. SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheen johtaja, Kiinteistövälitys Näytönpaikan yrittäjä Jouni Paasio kertoo, että asun tokauppaan liittyvässä uutisoinnissa energiakriisi on jopa ylikorostunut.
– Energiakriisi näkyy ennen kaikkea siinä, että ihmiset kiinnittävät enem män huomiota sähkönkulutukseen. Mut ta puheet siitä, että sähkölämmitteiset asunnot eivät menisi kaupaksi, eivät pidä paikkaansa, kertoo Paasio.
Energiaa säästävät ja edulliset lämmi tysratkaisut ovat jo pitkään olleet osta jien suosiossa.
– Esimerkiksi maalämmöllä läm piävä omakotitalo on ollut jo pitkään sähkölämmitteistä taloa halutumpi. Nykytilanteessa tämä trendi on toki ko rostunut, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ihmiset olisi valmiita tekemään kauppaa myös sähkölämmitteisistä kodeista. Mo nella on suunnitelma energiaremontista valmiina, muistuttaa Paasio.
Maailmantilanne ja sen myötä ko honneet sähkön hinnat ovat nopeutta neet siirtymää energiatehokkaisiin rat kaisuihin.
– Hyvää tässä tilanteessa on se, että ihmisten tietoisuus energian säästämi sestä on lisääntynyt.
Jouni Paasio muistuttaa, että sähkön lisäksi muutkin energiamuodot kuten öljy, ovat kallistuneet.
– Sähkön hinnan nousu on toki mer kittävä, mutta asuntokauppaan liittyen se on viime kuukausina ylikorostunut. Puolitoista vuotta sitten meillä oli sama ilmiö, kun lämmitysöljyn hinta nousi. Silloin puhuttiin, että öljylämmitteiset talot eivät menisi kaupaksi – mutta kyl lä ne menivät. Puhe siitä, että sähköläm mitteinen talo ei menisi kaupan, vääris tää tarjontaa, kun ihmiset panttaavat päätöstään laittaa talo myyntiin.
Paasio toteaakin, että on liki mahdo tonta määritellä, milloin on ”oikea” aika laittaa talo myyntiin. – Moni myyntiä harkinnut on nyt lait tanut myyntiaikeensa jäihin ja odottaa ”parempaa” aikaa. Asuntomarkkinat vaihtelevat aina – välillä on laskuja ja välillä nousuja, mutta todellisuudessa vaihtelut ovat varsin pieniä. Joten mi nun mielestäni aina on hyvä aika myy dä, kannustaa Paasio.
Asuntotarjonta Turussa ja ympäris tökunnissakin on tällä hetkellä varsin
hyvä, ja Paasio uskookin, että vuoden vaihteen jälkeen markkinat vilkastuvat. – Asuntomarkkinat rauhoittuvat aina joulua kohti mentäessä, ja lisäksi suo malaiset ovat isoissa hankinnoissaan yleensä varsin maltillisia. Joten ei ole ihme, että asuntomarkkinat ovat täl lä hetkellä rauhoittuneet. Pitää kuiten kin muistaa, että ihmisillä on asumiseen liittyviä tarpeita – esimerkiksi perheen kasvaessa tilantarvekin kasvaa. Uskon, että pääsemme pian taas normirytmiin.
Tällä hetkellä Turussa halutuimmat asunnot ovat realistisesti hinnoitellut rivitaloasunnot sekä omakotitalot – ym päristökunnissa omakotitalot kiinnosta vat eniten.
– Asuntojen hinnoittelussa on syy tä olla realistinen ja tinkivarat jätettävä vähiin. Ei ole kenenkään etu, että asun nosta pyydetään aluksi ylihintaa, ja sit ten hintaa pudotellaan alas.
Myös hintatason putoaminen on ol lut esillä julkisuudessa. Paasio muistut
taa, että takana on koronasta aiheutu neet erikoiset vuodet.
– Tämänhetkinen hintataso on aika lailla koronaa edeltäneellä tasolla. Hin noistakin vedetään usein kovia johto päätöksiä, mutta todellisuudessa hei lahtelut ovat yleensä laskettavissa muutamissa prosenteissa.
SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja Jouni Paasio kiinnostui kiinteistönvälityksestä, kun hän etsi vaimonsa kanssa ensimmäistä omaa asuntoa.
– Kiinnostus alaa kohtaan heräsi heti. Kun näin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin kiinteistönvälittäjiä, päätin vä littömästi lähteä kokeilemaan. Aloitin myyntineuvottelijana vuonna 2005 ja vuonna 2008 perustin nykyisen yrityk seni Näytönpaikan, kertoo Jouni Paasio.
Kiinteistönvälitys Näytönpaikka on kin kasvanut 14:ssa vuodessa, ja yrityk sessä työskentelee nyt 13 kiinteistön välittäjää.
– Toimeentulon lisäksi työ on tuonut minulle valtavan määrän ystäviä – sekä omasta että muiden yrityksistä. Olen
myös oppinut paljon yrittäjyydestä, nyt ymmärrän, että jokainen viikko aloite taan tavallaan uudestaan nollatilantees ta. Ja olen tietenkin saanut ymmärrys tä siitä, miten suuri asia asuntokauppa ihmisille on.
Jouni Paasio on myös erittäin iloinen siitä, että on pystynyt kasvattamaan yri tystään ja siten kyennyt tarjoamaan toi meentulon paitsi itselleen, myös monil le työntekijöilleen.
SKVL:n jäsenyyttä Paasio pitää tärkeä nä asiana.
– SKVL luo erittäin hyvän ympäris tön verkostoitumiseen, mikä helpottaa omaa työtäni ja opettaa suhtautumaan oikein kilpailutilanteeseen. SKVL:n jä senyrityksenä saamme myös valtakun
nan ykköslakineuvontaa ja valtakunnal lisen verkoston avulla voimme auttaa asiakkaita, jotka muuttavat toiselta puo lelta Suomea.
Paasio myös korostaa SKVL:n omaa sääntelyä välitystoiminnassa.
– SKVL:n jäsenyritykset sitoutu vat paitsi lain määrittelemään toimin taan, myös omassa sisäisessä valvon nassa olevaan luotettavaan ja hyvään välitystapaan. SKVL:n eettinen valio kunta voi puuttua tilanteeseen, jos jon kun jäsenyrityksen toiminnassa on huo mautettavaa.
Jouni Paasio on SKVL:n VarsinaisSuomen aluejaoston puheenjohtaja.
Marko VuosjokiMukavia luku- ja kuunteluhetkiä Seutusanomien nettisivujen parissa! www.turunseutusanomat.fi
Aiotko äänestää seu rakuntavaaleissa? Jos olet seurakunnan jäsen, äänestäminen on keinosi vaikuttaa isoihin asioihin. Seurakuntavaaleissa voi vat äänestää 16-vuotiaat seurakunnan jäsenet.
Seurakuntavaalit toi mitetaan neljän vuoden välein. Tämän vuoden marraskuussa valitaan 367:ään seurakuntaan yh teensä lähes 8.000 uutta luottamushenkilöä. He päättävät muun muassa siitä, keitä valitaan seu rakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pi detään ja keitä autetaan – missä ja miten.
Seurakunnat ja seura kuntayhtymät ovat mer kittäviä paikallisia te kijöitä. Vaikka et olisi aktiivinen seurakunnan jäsen, voit olla mukana monessa seurakunnan järjestämässä toiminnas sa – lasten kerhojen, lii kuntaharrastusten, kult tuuriharrastusten tai vanhustyön kautta. Kai kista edellä mainituista seurakuntien toiminnois ta päättävät seurakunta vaaleissa valittavat luot tamushenkilöt, joten vaaleilla on paikallisessa toiminnassa suuri merki tys. Silti seurakuntavaa lien äänestysprosentti on kerta toisensa jälkeen va litettavan alhainen – nel jä vuotta sitten äänestys prosentti oli ainoastaan 14,4 prosenttia.
Tavalliselle seura kunnan jäsenelle seura
kuntavaalit ovat kuiten kin tapa vaikuttaa oman seurakunnan tulevaisuu teen. Aivan kuten kun nallisvaaleissakin äänes tetään ehdokasta, joka näkee kunnan tulevaisuu den äänestäjän kanssa sa malla tavalla, olisi seura kuntavaaleissakin syytä äänestää omia arvojaan ja näkemystään vastaa vaa ehdokasta.
Sopivan ehdokkaan löytymisessä voi auttaa esimerkiksi kirkon vaa likone, joka löytyy os oitteesta https://www. seurakuntavaalit.fi/vaa likone.
Oman seurakunnan ehdokkaat löytyvät myös muun muassa seurakun nan nettisivuilta.
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittele vat, kehittävät ja ohjaa vat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jä senet.
Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushen kilöt päättävät monista keskeisistä seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asi oista. Luottamushenki löt päättävät esimerkiksi seurakunnan kirkollisve roprosentista, talousar vioista ja monista muista talousasioista, rakennus hankkeista, avustuksista, monista työntekijävalin noista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista ja seura kunnan tilojen käytöstä.
Luottamushenkilöt ää nestävät myös kirkollis kokousvaaleissa eli valit
sevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättä vään elimeen.
Tulevien seurakunta vaalien tärkeät ajan kohdat ovat ennak koäänestysaika 8.–12. marraskuuta sekä varsi nainen vaalipäivä, joka on 20. marraskuuta.
Ennakkoon voi äänes tää kaikissa ennakkoää nestyspaikoissa. Ehdok kaiden äänestysnumerot löytyvät muun muassa seurakuntien nettisivuil ta.
Varsinaisena vaalipäi vänä voi äänestää vain oman seurakunnan ää nestyspaikassa, usein kir kossa jumalanpalveluk sen jälkeen. Äänestysaika on kello 11.00– 20.00.
Seurakunnissa valitaan luottamushenkilöt yhteen tai kahteen toimielimeen. Mikäli vaaleja on kahdet, myös äänestyslippuja on kahden värisiä.
Martinkirkko: su 23.10. klo 10 Messu, Palmunen, Hägglund, Hartikainen, Salakari, messuryhmä mukana — to 27.10. klo 18 Laulukonsertti, Julia Tamminen laulu, Eveliina Kytömäki cembalo — su 30.10. klo 10 Messu, Hägglund, Mustonen, Hartikainen, Salakari, messuryhmä mukana. Keskiviikkoisin klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Martin srk-talo: ke 19.10. klo 13 Seniorien kerholounas, Larkela — to 20.10./27.10./3.11. klo 11 Kastesukkaryhmä kutoo Martissa — su 23.10. klo 11–13 Kortti- ja villasukka markkinat — ke 26.10. klo 13 Seniorien kanttorinkahvila, Hartikainen — ma 31.10. klo 9.30 Aamukahvit, Raamattupiiri klo 17 — ti 1.11. klo 13 Ilosanomapiiri — ke 2.11. klo 13 Seniorikerho, Hildén. Uittamon srk-koti: ke 19.10. klo 13 Seniorikerho, Tenhu — ke 2.11. klo 13 Seniorien kerholounas, Hirvilahti. Pitkis: ke 19.10./26.10/2.11. klo 17.30–20 Alfa-kurssi, Tied. ja ilm. liisa.kuusela@evl.fi — ti 1.11. klo 13–15 Naururypyt-piiri. Rukouspysäkki torstaisin klo 18. Myllymäentie 22: ke 26.10. klo 14 Kenianpiiri. Rukouskurssi etänä: Zoomissa ma 31.10. klo 18–20. Tied. ja ilm. Anne-Maarit Vehosmaa, p. 040 759 5762. Martin urkupäivien konsertit Martin kirkossa: to 20.10. klo 19 James Hicks (USA) — pe 21.10. klo 19 Kohtalon sinfonia: Tommi Niskala — la 22.10. klo 18 With Glowing Hearts: Julia Tamminen (urut), Ghislaine Dionne (sopraano) — su 23.10. klo 18 Franckin koraalitrilogia: Kari Vuola. Kaikkiin konsertteihin vapaa pääsy. martinseurakunta.fi
Turun Martinkirkossa jo perinteeksi muodostu neet Martin urkupäivät -festivaalit järjestetään 20.–23. lokakuuta.
Urkufestivaalin avaus konsertin soittaa ame rikkalainen urkuri James Hicks. Romantiikan ajan urkumusiikin kunniapai kalle asetetaan yleen sä ranskalainen ja saksa
lainen ohjelmisto, mutta on muitakin maita, jot ka ovat kunnostautu neet romanttisen urku musiikin saralla. Useiden suomalaisten säveltäjien tuotanto 1900-luvun al kuvuosikymmeniltä an saitsee oman kunnia mainintansa.
TATATATAAA – tässä kö on maailman tunne tuin teema? Ehkäpä, sil lä Beethovenin viidennen sinfonian alun tunnistaa
Jos seurakunta on ta loudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaa lit, joilla valitaan kirk kovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa.
Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toi mitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa, sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösval taa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa. Mo lempia vaaleja varten ke rätään erilliset ehdokas listat. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.
Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valit sijayhdistyksen kautta. Yhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yh teinen näkemys esi merkiksi kirkon uudis tamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuor ten aseman vahvistami sesta kirkossa.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 8. marraskuuta. tiesitkö!
Listojen taustalla voi myös olla valtakunnal lisesti toimiva herätys liike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue. Valitsijayhdistyksen pe rustamiseen tarvitaan vähintään 10 oman seu rakunnan äänioikeutettua jäsentä.
Marko Vuosjokilähes jokainen. Martin Urkupäivillä on mahdol lisuus kuulla tämä teema – ja kaikki mitä seuraa sen jälkeen, kun Tommi Niskala tuo urkukonser tissaan kuultavaksi Koh talonsinfonian kokonai suudessaan. Niskalan oma urkusovitus syntyi Beethoven-juhlavuonna 2020, ja nyt tämä sovi tus on mahdollista kuulla Martinkirkon orkestraa lis-romanttisilla uruilla.
Lauantain konsert tiohjelmistossa on ka nadalaisten säveltäji en musiikkia viimeisen 70 vuoden ajalta teemal la With Glowing Hearts ja sunnuntaina kuullaan Franckin koraalitrilogia Festivaalin ohjelma koostuu neljästä urku konsertista. Konsertteihin on vapaa pääsy, käsiohjel ma kustantaa 10 euroa.
Turun Seutusanomatseurakuntavaaliehdokas Onko sinulle tärkeää tavoittaa mahdollisimman kattavasti OMAN SEURAKUNTA ALUEESI ÄÄNESTÄJÄT?
TURUN SEUTUSANOMISSA ILMOITTAMALLA SE ONNISTUU.
Lehtiperheemme lehdet jaetaan Postin toimesta kaikkiin alueesi kotitalouksiin, minne Posti saa jakelua suorittaa!
Lehtiperheemme lehdet jaetaan Postin toimesta kaikkiin alueesi kotitalouksiin, minne Posti saa jakelua suorittaa!
TURUN SEUTUSANOMAT ON LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ TAVOITTAA ÄÄNESTÄJÄT! Muista, että yksikin ääni voi ratkaista!
LAITETAAN YHDESSÄ ÄÄNESTÄJÄT LIIKKEELLE. VARAA ILMOITUSTILASI.
Mika Leinonen puh. 040 706 2132, mika.leinonen@turunseutusanomat.fi
LAITETAAN YHDESSÄ ÄÄNESTÄJÄT LIIKKEELLE.
TURUN SEUTUSANOMAT ON LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ TAVOITTAA ÄÄNESTÄJÄT!
Muista, että yksikin ääni voi ratkaista!Onko sinulle tärkeää tavoittaa mahdollisimman kattavasti OMAN SEURAKUNTA ALUEESI ÄÄNESTÄJÄT?
TURUN SEUTUSANOMISSA ILMOITTAMALLA SE ONNISTUU.
TURUN
Toimistollamme, Läntinen Pitkäkatu 33, 1.krs: Ke 19.10. klo 16.30–19.30
Ystävän peruskurssi. Ryhdy yksinäisen yli 70-vuotiaan ystäväksi! Voit toimia tuki-, puhelin- tai digiystävänä, jolloin tapaatte joka toinen viikko. Ilmoittaudu www. vanhustuki.fi tai puh. 045 613 8839. Ma 24.10. klo 13–14.30 Tietoisku: Koti- ja hyvinvointipalvelu Aarresaari. Tiedätkö mitä yksityinen kotihoito voi tarjota sinulle? Alustajana sairaanhoitaja Anne Hämäläinen Aarresaaresta.
Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11: Ti 1.11. klo 14–15.30
Vanhustuen iltapäivä: Ohjelmassa Rusadoo tanssiryhmä, Teijo Pöyhönen laulaa ja laulattaa, lauluryhmä Kööri. Juontajana Sirpa Vaitinen.
Turun Kylätalo - kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Martinkatu 16 B 15–16, Turku, p. 045 2343823
Turussa:
• tiistaisin klo 19 Kupittaankatu 108 (katutason liikehuoneisto)
• torstaisin klo 19 Yliopistonkatu 10 (Elokolo, katutason liikehuoneisto).
Lisää tietoa: www.al-anon.fi. AA:n auttava puhelin, myös läheisille: (09) 750 200, joka päivä klo 9–21. Nimettömyys, luottamuksellisuus.
Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.
Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi. Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.
Kerro oma ehdokkaasi ja auta uuden Lumikuningattaren valinnassa.
Turun joulukadun perin teisesti avaavan Lumiku ningattaren haku on nyt käynnissä!
Turun Seutusanomat ja Turun Ydinkeskusta yhdistys järjestävät tänä kin vuonna yhteistyössä Lumikuningatar-äänes tyksen, ja ensimmäisessä vaiheessa haetaan juhla vaan toimeen sopivia eh dokkaita.
Lumikuningattarek si etsitään valoisaa ja po sitiivista henkilöä, joka käynnistää Satumaises sa joulunavauksessa lau antaina 26. marraskuuta Turun Ydinkeskustayh distyksen joulunalusajan tapahtumat.
Lähetä ehdokkaasi nimi ja pieni kuvaus hä nestä Turun Seutusano mien toimitukseen vii meistään maanantaina 24. lokakuuta kello 12 mennessä.
Mikäli mahdollista, lai ta mukaan myös ehdok kaan yhteystiedot, jot ta voimme ottaa häneen tarvittaessa yhteyttä.
Aiemmin Lumiku ningattareksi valittua ei voi ehdottaa, vaan kun niatehtävään valitaan joku uusi oivallinen hen kilö.
Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskusta
Viime vuonna Lumikuningattareksi äänestettiin 21-vuotias Assi Paananen.
yhdistyksen raati valitsee ehdokkaista kandidaatit, joista Turun Seutusano mien lukijat äänestävät Vuoden 2022 Lumikunin gattaren.
Finalistit julkaistaan Turun Seutusanomissa 2. marraskuuta ja samalla käynnistetään äänestys.
Lumikuningatar julkis tetaan siis 26. marraskuu ta, kun hän sytyttää Tu run kävelykadun valot Satumaisessa joulunava uksessa.
Lumikuningatar valittiin viime vuonna samalla
kaavalla eli Turun Seutus anomien lukijaäänestyk sellä. Voiton vei tiukassa äänestyksessä 21-vuoti as sairaanhoitajaopiske lija Assi Paananen.
Assi Paananen oli tullut Seutusanomien lukijoi den tutuksi monipuolises ta urheiluharrastukses taan, mallintöistään sekä vapaaehtoistyöstään Tu run Seudun Vanhustuki ry:ssä.
Lumikuningatar-äänes tyksessä olivat mukana Assi Paanasen lisäksi Sini Ruohonen, Taina Hellsten ja Hatice Kutük.
Saatatte soveltua tutkimukseen, jos olette 18 – 65-vuotias. Tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla ei ole uniapneaa sekä uniapneaa sairastavia ja säännöllisesti CPAP-laitetta yli 4 tuntia vuorokaudessa käyttäviä henkilöitä. Tutkimukseen sisältyy lääkärintarkastus ja lisäksi käyntejä tutkimushoitajalla neljä kertaa runsaan kahden vuoden aikana. Käynneillä otetaan veri-, sylki- ja ulostenäytteitä, täytätte kyselylomakkeita sekä tiettyinä ajanjaksoina raportoitte ruokailustanne kännykkäsovelluksen avulla.
Verinäytteitä edeltävästä illasta lähtien tulee olla ravinnotta. Kyselylomakkeet täytetään vastaanottokäynneillä lukuunottamatta unipäiväkirjaa, jota täytetään 3 viikon ajan kuhunkin käyntiin liittyen. Sen täyttämiseen kuluu päivässä minuutin verran aikaa. Kännykkäsovelluksen avulla kerätään vain ruokailuun liittyviä tietoja eikä esim. paikkatietoja.
Tutkimukseen osallistuvilla ei saa olla antibioottihoitoa 3 kk ennen tutkimuksen aloittamista eikä tulehduksellista suolistosairautta.
A R P O A O K R I M K N U T E R P A L E P R A A U R A S A N O A O D I N L I I K U T T U A H E R A L A L I S Ä T Ä K O T I H A J U V I A T
A T I I H A L A I N E N H E I L A T
U T O N E N S A H A T A B U O U T I
Tutkimuksen toteuttaa Tyksin Keuhkosairauksien vastuualue yhteistyössä Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksen, Tulevaisuuden teknologian keskuksen ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä Helsingin yliopiston Ihmisen mikrobiomit –tutkimusohjelman kanssa. Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii LT, dosentti keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Saaresranta. Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ottakaa yhteyttä tutkimushoitaja Marjo Sunnari sähköpostiosoitteella marjo.sunnari@utu.fi
Lähetä oma ehdotuk sesi tämän vuoden Lu mikuningattareksi säh köpostitse osoitteeseen toimitus@turunseu tusanomat.fi viimeis tään maanantaina 24. lokakuuta kello 12 men nessä. Kaikkien ehdo tuksen lähettäneiden kesken arvotaan pari pikkupalkintoa. Marko Vuosjoki
A L O K O H O T R I K U
L U S T A T S A L O N E N
U U T M I T A T M I N I H E V O S E N K A L U S T O A I S A R K E R Ä T N H A L U M A K U S Ä Ä R I
P A H A I T A L I A A D O N I S A I M A R R E K U V A L E M I S T O P H E M M E T T I A N O A E S I Ä I T I
Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto?
Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.
Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk. Hakuaika päättyy 10.11.2022
Woolpowerin pohja- ja välikerrosvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original. Tämä materiaali kehitettiin 1970-luvun alussa yhteistyössä Ruotsin armeijan, tieteilijöiden, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Nykyään Woolpowerin tuotteita käyttävät asevoima- ja poliisiyksiköt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa
Ullfrotté Original on ainutlaatuinen ja kestävä tekstiili, joka on valmistettu hienokuituisesta merinovillasta, polyamidista ja polyesteristä. Kankaan tekee erityiseksi se, että noin 80 % materiaalin tilavuudesta on ilmaa. Ilma on ihanteellinen eriste, jolla on valtava rooli kankaan toiminnallisessa rakenteessa. Ilma lukitsee kehon oman lämmön kankaaseen. Samalla ilmava materiaali antaa kosteuden haihtua täydellisesti ja ohjaa sen pois ihon pinnalta. Tiheästi neulotun kankaan pinta on sileä eikä kutita ihoa. Ullfrotté Original pitää kehon lämmön jopa märkänä. Woolpower Ullfrotté Original -kankaasta valmistetuilla tuotteilla on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; ne ovat antibakteerisia ja vaativat vain vähän huoltoa. Yleensä pelkkä tuuletus riittää, mutta vaatteet kestävät myös konepesua max 60 asteessa sekä rumpukuivausta.