


















On hyvin tiedossa, että ihmiset tarvitsevat valoa. Pimeyttä ja synkkyyttä maailmassa riittää, ja eten kin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa syksyn – tai oikeastaan alkaneen talven – pimeys vie meidät helposti mukanaan synkkyyteen. Onneksi kaikista murheista huolimatta meillä on myös näkyvissä valoa, monessakin mielessä.
Joulun odotus alkaa toden teolla näinä aikoi na, ja monenlaista joulun odotuksen ja valon juh laa on luvassa muun muassa Turussa, kun Joulun Polku ja Valon Polku tuovat iloa ihmisille tulevi na viikonloppuina.
Joulun Polku starttaa Satumaisella Joulunava uksella 26. marraskuuta ja Valon Polun vuoro on 3.-6. joulukuuta.
Satumaisessa Joulunavauksessa tietenkin pal jastetaan tänä vuonna Turun Seutusanomien luki joiden äänestämä uusi Lumikuningatar, joka pää seekin valaisemaan Turun keskustaa sytyttäessään joulukadun valot.
Joulunavauksessa laitetaan joulun odotus vauh tiin ja Joulun Polku tarjoaa monenlaisia jouluisia tapahtumia ennen kuin ihmiset lopulta kuukauden kuluttua rauhoittuvat koteihinsa joulun viettoon.
Turun Valon Polku on puolestaan tänä vuonna erityisen näyttävä ja kansainvälinen. Valon Polku tuo Turun Aurajoen ympäristöön 14 erilaista va loteosta.
Joku onkin jo varmasti ehtinyt tokaisemaan, että miksi valotapahtumia pitää järjestää nykyisil lä sähkönhinnoilla. Turun kaupungin tiedotteessa muistutetaan, että valotapahtuma kuluttaa lopul ta varsin vähän sähköä, mutta tuottaa paljon iloa suurelle ihmisjoukolle. Olen samaa mieltä. Pimeänä ja synkkänä aikana tarvitsemme valoa, iloa, tekemistä, näkemistä ja kokemista. Tule vat tapahtumat ovat omiaan tarjoamaan kaikkia edellä Marko Vuosjoki
päätoimittajaLähijunaliikenteen palauttamisesta Varsinais-Suo meen on haaveiltu kohta 30 vuotta. Siitä lähtien, kun se täältä lopetettiin. Moni asema, Paimio ja Piikkiö mukaan lukien, seisoo tyhjillään ja seu dun raiteet ovat vajaakäytöllä. Samaan aikaan il mastotavoitteisiin pitäisi päästä ja yksityisautoi lulle löytää vaihtoehtoja.
Nyt viimein on alkanut tapahtua, kun Suomen Lähijunat Oy on tehnyt tarjouksen VR:n käytöstä poistamista junista. Mikäli rahoitus ja muut yksi tyiskohdat saadaan järjestykseen, liikenne alkai si vuonna 2024. Aiempien selvitysten perusteella Varsinais-Suomen lähijunat voisivat suunnata esi merkiksi Raision kautta Uuteenkaupunkiin, Naan taliin, Loimaalle ja Saloon. Vuoroväli voisi olla esi merkiksi tunnin ja matkalla pysähdyttäisiin myös pienemmille laitureille ja seisakkeille.
Pirkanmaalla lähijunat ovat jo liikenteessä, yh tenä syynä sen pääsy mukaan valtion lähijunako keiluun viime hallituskaudella. Vastaavia kokeiluja tulisi laajentaa seuraavalla hallituskaudella myös muualle, etenkin Varsinais-Suomeen, jossa tahto tila, väestöpohja ja infrastruktuuri sitä jo vahvasti tukisivat. Olisi hyödyllistä ja reilua, jos valtio osal listuisi lähijunien operointiin meillä kuten muu allakin Etelä-Suomessa.
Voisimme ottaa oppia alueista, joilla on jo ko kemusta modernista lähijunaliikenteestä. Yksi toimiva ja tärkeä asia niin Pirkanmaan kuin pkseudunkin lähiliikenteessä ovat yhteensopivat lipputuotteet, eli yhdellä matkalipulla pääsee lä hijunasta paikallisbusseihin ja toisinpäin. Meillä Turun seudulla on mainiosti toimiva joukkoliiken ne Föli, jonka lipputekniikka taipuisi vastaavaan. Lähijunien ja Fölin välinen maksuliikenne hoi dettaisiin nousukorvauksilla. Sujuvat matkaket jut hyödyttäisivät niin juna- kuin bussiliikennettä.
Lähijunat parantaisivat maakunnan elinvoi maa ja laajentaisivat työssäkäyntialuetta. Lähi junahanke toimisi hyvin yhteen myös Tunnin ju nan kanssa. Sitä varten rakennettava kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen toimimisen kau koliikenteen lomassa ja samalla se toimisi syöt töliikenteenä, joka yhdistää koko Etelä-Suomea.
Janika Takatalo (kok), VTM Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Turun kaupunginvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu
Varsinais-Suomen Keskustan piirikokous kokoon tui lauantaina 12. marraskuuta Naantalissa Suo pellon koululla päättämään tulevan vuoden toi minnasta sekä luottamushenkilöistä. Keskusta julkaisi samalla kannanottonsa mielenterveys palveluiden vaadittavista resursseista VarsinaisSuomessa.
Mielenterveyden haasteita on koko Suomessa yhä enemmän kaikissa ikäryhmissä. OECD:n ra portin mukaan ne maksavat koko Suomelle yli 11 miljardia euroa vuodessa.
Mielenterveys vaikuttaa ihmiseen kokonaisval taisesti: työ- ja opiskelukyvystä sosiaalisiin suhtei siin ja elämän hallintaan. Eri tutkimusten mukaan noin neljännes nuorista kärsii jostain mielenter veyden häiriöstä. Ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia.
Varsinais-Suomen Keskusta painottaa, että uu sien hyvinvointialueiden aloittaessa tulee turva ta ja taata riittävät mielenterveyden resurssit. Ma talan kynnyksen apu ja siihen panostaminen ovat asioita, joita ei saa uudistuksen kynnykselläkin unohtaa vaan niiden tulee olla prioriteettilistan kärkisijoilla.
Lisäksi kouluterveystarkastuksissa sekä koulu terveyskyselyissä tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota mielenterveyteen, korostetaan Keskus tan kannanotossa.
Varsinais-Suomen Keskustan piirin puheenjoh tajana jatkaa laitilalainen Pekka Kuusisto sekä va rapuheenjohtajina turkulainen Julia Koskinen ja salolainen Johanna Riski.
Piirihallitukseen valittiin Antti Airikki, Nousiai nen (Matti Anttila, Rusko), Raimo Erkkilä, Kaarina (Kimmo Hollmen, Kaarina), Kirsi Järvi, Mynämäki (Kirsi Salo-Saarinen, Masku), Eero Lonkila, Turku (Johanna Fonsell, Turku), Pia Puhakka, Naantali (Jari-Antti Hörkkö, Naantali), Joonas Kalin, Turku (Anniina Lehmus, Kaarina), Julia Pulkkinen, Raisio (Heli Koivikko, Raisio), Mimmi Ruusunen, Turku (Perttu Helin, Turku) Arto Tikka, Lieto (Juha Mar jomaa, Lieto), Mirja Rouhiainen, Somero (Jaana Kyyrä, Somero), Eija Järvelä, Salo (Ulla Huittinen, Salo), Olavi Jantunen, Salo (Mika Paukkeri, Salo), Maarit Salminen, Taivassalo (Anna Kaskinen, Veh maa), Olli Laivo, Uusikaupunki (Jukka Alkio, Laiti la), Anu Laakso, Pöytyä (Lauri Ojala, Pöytyä) sekä Ossi Mäkelä, Loimaa (Heikki Vainio, Loimaa).
Turun SeutusanomatKaarinalle ja Naantalille isot pisteet WSP:n vertailussa.
Lieto on tunnettu yrittä jämyönteisyydestään, ja nyt Liedon kunta on saa vuttanut loistavan sijoi tuksen myös WSP Fin landin tekemässä kuntien elinvoimaisuutta mittaa vassa tutkimuksessa. Lie to sijoittui vertailussa, jossa olivat mukana kaik ki Manner-Suomen 293 kuntaa, komeasti jaetulle neljännelle sijalle. Lieto saavutti vertailussa elin voimaa mittaavan indek siluvun 158, kun vertailun voiton vienyt Pirkkala sai 167 pistettä.
Pirkkalan jälkeen mita lisijoilla olivat Lempäälä 161 pisteellä ja Tuusu la 160 pisteellä. Liedon kanssa neljännellä sijal la tasapistein olivat Es poo ja Sipoo.
Liedon sijoitus ei ollut yllätys, sillä kunta on ol lut vastaavissa tutkimuk sissa viime vuosina Var sinais-Suomen ja koko Suomenkin ehdotonta eliittiä.
Myös muut kunnat Tu run Seutusanomien il mestymisalueilla me nestyivät tutkimuksessa. Liedon jälkeen seuraava na alueemme kunnista oli Kaarina, joka sijoittui seitsemänneksi. Kaarinan elinvoimaindeksiluku oli tutkimuksessa 157, eli ai
noastaan yhden pisteen Liedon takana.
Naantalin sijoitus ver tailussa oli 16:s. Naanta li saavutti tutkimuksessa pisteluvun 150.
Turun läntiseltä puo lelta kehuja sai myös Masku, joka jäi Naanta lista ainoastaan kuuden pisteen päähän. Masku si joittui 144:llä pisteellään vertailussa sijaluvulle 25.
Turku puolestaan oli vertailussa sijaluvulla 37. Turun elinvoimaindeksik si määräytyi tutkimukses sa 139. Turun edelle kii lasi alueemme kunnista myös Raisio, jonka sijoi tus oli 32 ja pistemäärä 142.
Rusko saavutti vertai lussa sijaluvun 39 (138 pistettä), Paimio sija luvun 61 (132 pistettä), Nousiainen sijaluvun 65 (130 pistettä), Sauvo sija luvun 104 (118 pistettä), Mynämäki sijaluvun 125 (110 pistettä) ja Vehmaa sijaluvun 155 (101 pistet tä).
Huomionarvoista on, että Turun ja lähiseudun kunnat olivat lähes kaik ki vertailussa puolenvä lin paremmalla puolella. Listan häntäpäästä löy tyvien Rautavaaran (37 pistettä), Puolangan (37 pistettä) ja Rääkkylän (42 pistettä) tilanne ei järin hyvältä näytä. Kyseisiin pistelukuihin verrattuna
dessä ja elivoimaisuudessa.
Vehmaankin tilanne on varsin mainio.
Isojen kaupunkien ver tailussa voiton vie Espoo (158 pistettä), joka oli siis tasoissa Liedon kanssa. Vantaa oli vertailussa yh deksäs (154 pistettä), Hel sinki ja Tampere jaetulla 13:nnella sijalla (151 pis tettä), Oulu 18:s (149 pis tettä) ja Turku siis 37:s.
Toista kertaa Suomes sa tehty WSP Finlandin Alueiden tutkimus mit taa kuntien, maakuntien ja suurten kaupunkiseu tujen elinvoimaisuutta ja kykyä sopeutua tulevai suuteen.
2. marraskuuta ilmestyneessä lehdessämme oli juttu ”Matalan kynnyksen taidegalleria”. Jutun kuvateks tistä oli jäänyt pois lause, jossa kerrotaan, kenen tai deteoksia galleriassa oli kuvan ottohetkellä. Kysees sä oleva taiteilija on Kaisa Sovero.
Saara Ilvessalo (vihr.) ja Timo Furuholm (vas.) ovat jättäneet Turussa valtuustoaloitteen ilmastoystäväl lisestä mainonnasta.
– Turku on Suomen, Euroopan ja maailman tasolla johtava ja esimerkillinen ilmastokaupunki. Jotta on nistumme yhteisessä tavoitteessamme olla ilmasto positiivinen vain seitsemän vuoden päästä, tarvitaan jokainen kaupungin toiminto, kuntalainen ja yritys mukaan tekemään positiivista muutosta, mainitaan aloitteessa.
Kaupungilla on mainospaikkojensa kilpailutuksis sa laaja vapaus määritellä, mitä halutaan mainostaa.
– Me ehdotamme, että kaupungin ja sen alaisuudes
sa toimivien organisaatioiden mainospaikkoja kilpai lutettaessa otetaan jatkossa vahvemmin ilmasto huo mioon. Ilmastolle haitallista mainontaa rajoitetaan jo monissa kaupungeissa, esimerkiksi Amsterdamissa, Sydneyssä ja joissain Ranskan kaupungeissa.
– Esitämme, että Turun kaupunki kehittää ulkomai nostensa kilpailutukseen ilmastokriteerit, joilla edis tetään ilmastoneutraaleja ja -positiivisia mainoksia ja vastaavasti hillitään ilmastohaitallista mainontaa, sa novat Ilvessalo ja Furuholm.
Naantalin Asuntomessujen kävijät sai vat äänestää kohteista omia suosikke jaan. Eniten ääniä keräsi lietolaisen RSInsinöörien suunnittelema ja rakentama Jämerä-kivitalo Naantalin Aurinkolinna, joka voitti sekä Paras Messukohde- että Paras Sisustus -äänestykset. Parhaan Pi han palkinnon puolestaan pokkasi Hon ka Haiku.
Aurinkolinnan jälkeen kakkoseksi Pa ras Messukohde-äänestyksessä sijoittui Rauhalanrinne ja kolmanneksi Torppa Rauhala. Kaikki kolme ovat kivitaloja.
Aurinkolinnaa kehuttiin monin ta voin. Mainittuja adjektiiveja olivat muun muassa tyylikäs ja laadukas. Myös avarat tilat ja maisemien huomiointi miellyttivät kävijöitä. Ja edelleen, Au rinkolinnan energiaviisaus sai positii vista huomiota.
RS-Insinöörien suunnittelema ja rakentama Naantalin Aurinkolinna nousi yleisön suosikiksi Naantalin Asuntomessuilla. Aurinkolinna voitti Parhaan Messukohteen ja Parhaan Sisustuksen palkinnot.
Talon rakentanut RS-Insinöörit toi mii etupäässä Turun talousalueella. Yri tyksen toimitusjohtaja Rauno Rusi piti Asuntomessuille osallistumista tärkeä nä.
– Kun Asuntomessut-tapahtuma jär jestettiin näin lähellä, tuntui luonte valta lähteä mukaan. Naantalin Au rinkolinnasta tuli meille merkittävä referenssikohde. Nyt meillä on enem män tilauksia, kuin koskaan aiemmin, hän sanoo.
Aurinkolinnan menestys jatkui Paras Sisustus-äänestyksessä, sillä sisustus suunnittelija Jutta Karihtalan ja Alek si Rusin luoma sisustus voitti kyseisen äänestyksen. Tuplavoitto Aurinkolin nalle siis.
Parhaan Pihan tittelin sai Honka Hai ku, jonka atriumpiha on japanilaisen pi hasuunnittelijan Asako Hashimoton kä sialaa.
Marko VuosjokiLoviisan Aitassa on esillä perinteikkyyttä ja tätä päivää yhdisteleviä sisustusvinkkejä juhlakauteen.
Koti on edelleen monelle ensisijainen paikka joulunviettoon. Nyt on siis aika kiinnittää huomiota joulukauteen valmistautumiseen ja koristeiden sekä valojen asetteluun sinne, missä juhlapyhät vietämme.
Joulu on värejä, tuoksuja ja sädehtivää taikaa tulvillaan. Tänä vuonna kauden sisustustyyleistä ei puutu ainakaan vä rikylläisyyttä ja vaihtelevuutta.
– Runsaus on avainsanana, kun ale taan pukea kotia jouluun. Yleisimmis tä jouluun liitetyistä väreistä on tarjolla useita eri sävyjä ja monet lähivuosi en trendit sekoittuvat toisiinsa mielen kiintoisella tavalla, toteaa Loviisan Ai tan Elina Aho-Mullo
Juhlakauteen valmistaudutaan luon nosta ammennetuilla koristeilla ja sä vyillä, mutta toisaalta kimallustakaan ei tarvitse unohtaa. Perintökoristeet voi tuoda helposti nykypäivään kierrättä mällä ne uusiin asetelmiin.
– Kerroksellisuus nostaa päätään juhlasisustuksessakin. Autenttiset ma teriaalit ja glitter ovat ikään kuin su lautuneet yhteen tuoden kotiin joulun tunnelmaa, Aho-Mullo jatkaa.
Tuoksuvat havut ja kiiltävät oksat asetellaan maljakoihin tai osaksi pöy täkattausta. Kuusenoksilta paikkansa
hakevat edelleen linnut ja sulat.
– Uutena koristeena juhlakauttam me ilahduttamaan lennähtävät pienois kuumailmapallot, jotka on valmistet tu ensilentonsa vuonna 1783 tehneen kuumailmapallon perusteella, AhoMullo sanoo.
– Niitä voi ripustaa vaikkapa jou lupuuhun tai sitten pitää pöytäkoris teena. Ne toimivat pikkuisten koriensa ansiosta myös esimerkiksi joulukalen terina. Koriin voi sujauttaa pienen yllä tyksen jokaiselle joulua edeltävälle päi välle, vinkkaa Aho-Mullo. Energiakriisissä on hyvä muistuttaa kuluttajia vaihtamaan kausivalonsa le deihin.
– Nyt on hyvä aika tarkistaa jouluva
lot, kyntteliköt ja kuusenvalot. Ledeillä voi ainakin varmistaa, että sähkönkulu tus on niiden osalta minimissään, AhoMullo toteaa.
Perinteiseen tapaan joulu on tietys ti myös parasta aikaa kynttilänvalossa tunnelmointiin.
– Kynttilöitä on tarjolla aivan kai kenlaisia ja -sävyisiä ihaniin jouluisiin kattauksiin aseteltavaksi. kertoo Elina Aho-Mullo.
– Leditalot ovat olleet suosittuja jo useamman vuoden ajan. Niiden rinnal le nousee tänä jouluna myös eläväpin taisesta materiaalista valmistetut upe at tuikkutalot, lisää Aho-Mullo.
Katariina Mäkinen-ÖnsoyKiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yhdessä miehensä Jukan kanssa omistava Mari Kangas on kokenut SKVL:n jäsenyrityksenä olemisen erittäin hyödylliseksi – niin yrittäjän omasta, kuin myös asiakkaiden näkökulmasta.
– SKVL takaa muun muassa sen, että saamme aina ajantasaista koulutusta, esi merkiksi lakimuutosten yhteydessä. SKVL:n jäsenyrityksen asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että heitä auttaa kouluttautunut ja asiansa osaava välittäjä, kertoo Mari Kangas.
Koulutusten ja valtakunnallisen tuen lisäksi Kankaan mielestä tärkeää on kol legoiden tapaaminen.
– Ympäri Suomea työskentelevien kollegoiden tapaaminen on suuri voimavara. Itse olen kokenut tämän erittäin tärkeäksi.
Mari Kangas on toiminut SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihteerinä alue jaoston aloitettua toimintansa vuoden alussa. Hän on myös jäsenenä valtakunnal lisessa SKVL:n laatu- ja koulutusvaliokunnassa. Paikallisella tasolla Kangas on ol lut yhdistysaktiivi heti vuodesta 2019 alkaen, jolloin he yhdessä miehensä Jukan kanssa Turkuun muutettuaan ostivat yrityksensä.
Vapaa-ajallaan Mari Kangas harrastaa ulkoilua, yhdistystoimintaa ja kutomista. Lietolaissyntyinen Kangas on LKV-tutkintonsa lisäksi kouluttautunut insinööriksi.
Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihteeri Mari Kangas muistuttaa, että kiinteistövälittäjä tekee asunnon myymisen myyjän puolesta mahdollisimman helpoksi.
Realistiset hinta- ja myyntiaika-arviot edesauttavat onnistuneeseen asunto kauppaan.
Asuntonsa myyntiin laittava tarvitsee lähes poikkeuksetta ammattilaisen apua onnistuneen asuntokaupan saavuttami sessa. Asiansa osaava kiinteistövälittäjä tekee asunnon myynnin myyjälle mah dollisimman helpoksi, sillä ammattilai nen auttaa koko matkan myyntipäätök sestä kaupan allekirjoittamiseen asti. – Kiinteistövälittäjä tulee aluksi pai kan päälle, tutustuu myytävään koh teeseen, kerää kaikki tarvittavat perus tiedot ja tekee realistisen arvon siitä, mihin hintaan asuntoa kannattaa myy
dä ja mikä on arvioitu myyntiaika, luet telee Kiinteistötoimisto Optimiasunnot Oy:n yrittäjä, SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston sihteeri Mari Kangas asun non myynnin ensiaskeleita.
Edellä mainittujen seikkojen lisäk si arviointiin vaikuttaa luonnollises ti ajantasainen markkinatilanne. Usein alan ammattilaisen arvio on hieman eri lainen, kuin mitä asunnon myyjällä it sellään on.
– On tietenkin luonnollista, ettei ih misillä ole välttämättä oikeaa kuvaa oman kotinsa arvosta. Meidän tehtä vämme ammattilaisina on tehdä realis tinen arvio asunnon arvosta ja oletetus ta myyntiajasta.
Kun asunto laitetaan kaupan, kiinteis tövälittäjä tietenkin auttaa myyjää askel askeleelta – muun muassa kohteen ku vaamisessa.
– Me käytämme aina ammattivalo kuvaajaa, kun otamme kuvat myyn ti-ilmoitukseen. Ostajaehdokkaiden on saatava kuvien avulla oikea käsitys kohteesta. Ennen kuvien ottoa voi ky syä välittäjältä vinkkejä, miten esimer kiksi asunnon tiloista saadaan rauhalli sen näköiset.
Korona-aikoina yleiset näytöt olivat tauolla, mutta nyt niitä taas myytävissä kohteissa järjestetään.
– Molemmille – niin yleisille kuin erikseen sovittavillekin – näytöille on oma paikkansa. Yleisissä näytöissä käy taas väkeä, kertoo Mari Kangas.
Kiinteistövälittäjä auttaa myyjää luonnollisesti myös vaadittavissa ”pa peritöissä”.
– Omakotitaloissa, jotka ovat yli 50 neliön kokoisia, pitää olla energiatodis
tus. Sen lisäksi on syytä tehdä kunto kartoitus, joka voidaan tehdä joko heti myyntiin laittamisen yhteydessä tai vas ta myöhemmin kaupanteon lähestyessä.
Asunnon myyntiin sisältyy siis mo nia vaiheita ja paljon huomioitavia asi oita. Alan ammattilaiselle nämä kuiten kin ovat kaikki arkipäivää.
– Asunnon myyntiä ei pidä ”pelätä”, sillä asiansa osaava kiinteistövälittäjä hoitaa myyjän puolesta kaikki käytän nön asiat. Ja vaikka markkinatilantees sa tapahtuukin pieniä muutoksia – nou suja ja laskuja – oma ajatukseni on, että myyntiä ei koskaan kannata pantata, vaan aina on hyvä aika myydä, kannus taa Mari Kangas.
Marko VuosjokiMillaisia remontteja kannattaa yleisesti tehdä ennen talon myyntiin laittamista? Jos esimerkiksi teettää perusteellisen kylpyhuoneremontin tai laitattaa aurinkopaneelit katolle, saako investoinnin takaisin myyntihinnassa? Myyntiä harkitseva
Tähän kysymykseen ei oikein ole yleispätevää vastausta. Kaikki kohteet ovat kuitenkin yksilöitä ja näin on myös hyvin yksilöllistä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Lähtökohtaisesti kuitenkin remontoitu menee aina helpom min kaupaksi ja toki myös korkeammalla hinnalla. Lähtötilanne kuitenkin vaikuttaa myös siihen, kannattaako remonttia alkaa tekemään.
Aurinkopaneelit ovat tällä hetkellä kovassa suosiossa ja varmasti myös vaikuttavat positiivisesti myyntiin. Tässäkin kuitenkin vaikuttaa suuresti minkälaisesta ja -hintaisesta talosta on kyse. Kuinka suurta talon säh könkulutus on ja millaista säästöä paneelit tuottavat – näillä kaikilla on oma vaikutuksensa. Paneelikokonaisuuk sia on myös laidasta laitaan ja hinnat heittelevät suuresti.
Marko Vuosjoki#uusivuodeksi -sopimuksella saat uuden auton käyttöösi kiinteällä kk-maksulla. Sopimus kestää vähintään 12 kk, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1
ja palauttaa auton. Ajokilometrit 15 tai 25 tkm/v. Tarvittaessa teemme ostotarjouksen vaihtoautostasi.
#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasing-sopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi ostamme nykyisen autosi pois.
#uusivuodeksi -sopimuksella saat uuden auton käyttöösi kiinteällä kk-maksulla. Sopimus kestää vähintään 12 kk, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja palauttaa auton. Ajokilometrit
Valikoimastamme löydät sananmukaisesti melkein uusia autoja tarpeeseen kuin tarpeeseen. Et tarvitse käsirahaa ja maksat vain edullista ja kiinteää kuukausimaksua auton käytöstä. Halutessasi ostamme nykyisen autosi. #melkeinuusi-sopimus on voimassa ajoneuvosta riippuen joko 12–36 tai 24–48 kuukautta sisältäen 15 000 tai 25 000 ajokilometriä vuodessa. Vähimmäisajan jälkeen voit päättää sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla ja palauttaa auton, jolloin velvoitteesi loppuvat.
Nyt on oiva tilaisuus, koska olemme koostaneet tarjolle pienen määräerän vaihtoautoja, joita yhdistää edullinen hinta, erinomainen kunto sekä kohtuulliset ajokilometrit. Kaiken tämän tarjoamme pimeän edullisella rahoituskorolla!
Muistijälki – identtisten kaksosten Jyrki ja Jouni Suomisen muistelmien ajankuvaukset 1960- ja 1970-luvuilta ovat monella tapaa mielen kiintoisia muistijälkiä nyt 50 vuotta myöhemmin.
Paikallisessa yrityselä mässä oman elinkeinon harjoittamisesta aina edunvalvontatehtäviin vahvasti jo vuosikymme niä mukana olleet veljek set Jouni ja Jyrki Suo minen ovat julkaisseet kirjan. Kyseessä on ai nutlaatuinen julkaisu, sil lä vaikka kaksosiin liitty viä kirjallisia teoksia on ollut ennenkin, niin har vemmin niiden kirjoitta jina ovat toimineet kak soset itse.
Suomisen veljesten kynäilemä Muistijäl ki-kirja pureutuu vuo siin 1962–1978, mikä kä sittää ajanjakson heidän lapsuudestaan nuoriksi miehiksi saakka. Teoksen alussa kaksoset muiste
Kun
levat ensimmäisen luo kan aloitusta Ristimäen kansakoulussa, johon he kulkivat Nummenpakal la asuessaan.
Muistijälki perustuu sii hen, että identtiset kak soset ovat elämänsä varrella kohdanneet mo nenlaisia tilanteita, jois sa ympäristö ja olosuh
teet ovat molemmille täysin samat. Silti veljek set muistavat kokeman sa ajoittain aivan erilailla.
– Projekti lähti liikkeel le toisena koronavuotena niin, että kirjoitin muis tojani ylös 500:n sivun verran. Se oli mahdollis ta, koska isämme oli sääs tänyt kaikenlaisia asia kirjoja; muistiinpanoja,
vihkoja, valokuvia ja leh tileikkeitä. Pelkän ulko muistin varassa tällaisen teoksen toteuttaminen olisi ollutkin aikamoisen tuskan takana, Jyrki Suo minen sanoo.
Tarinoita ylös kirjoit taessaan Jyrkiä kiinnosti, voiko hän muistaa näi tä asioita. Projektista in nostui myös Jouni saa
dessaan muistelopostia veljeltään.
– Sieltä tuli aika pian vastaus ”Ei se nyt noin mennyt!”, että me muis tamme tuon asian nyt kyllä ihan eri tavoin.
– Kirjassa on henkilö kohtaisten muistojem me lisäksi esiteltynä pal jon ajankuvaa, millaista elämänmeno oli tuolloin, Jyrki ja Jouni jatkavat.
Veljekset eivät teokses taan alun perinkään ta voitelleet kaikenkattavaa historiikkia.
– Ajatuksena oli tuo da esiin sellaiset muistot, jotka ovat kertomisen ar voisia. Kaksostutkimuk sen kannalta on mielen kiintoista, että aika paljon muistamme samoja asi oita, mutta tulkinnat eli kokemusjäljet ovat hyvin erilaisia, Jouni Suominen sanoo.
Urheilu ja musiikki ryt mittivät miesten elämää hyvin varhaisista vaiheis ta alkaen. Yrittäjiksi Suo miset päätyivät monen vaiheen kautta.
– Bändimme oli taval laan yrittäjyytemme en
simmäinen vaihe, sillä me kaksi vedimme toimintaa treeni- ja keikkasopimuk set mukaan luettuna. Yh tyeessä on ollut 17 kave ria soittamassa, joten se on vaatinut organisoin tikykyä, Jyrki Suominen kertoo.
Kirjassa käsiteltyjen ajanjaksojen jälkeen Jyr ki ja Jouni Suominen ovat molemmat vaikuttaneet muun muassa raisiolai sessa elinkeinoelämässä niin yrittäjinä kuin edun valvontatehtävissäkin.
Veljekset toteavatkin, että teoksen ulkopuolel le jääneet aiheet ovat asia erikseen. Noin kymmenen vuoden ajan he kulkivat omia polkujaan, kunnes kirja taas yhdisti heidät yhteisen projektin ääreen.
– Niistä voisi kirjoit taa aivan omat kokemuk sensa, sillä elämä on vie nyt meitä molempia mitä merkillisimmille poluille.
Jyrki Suominen & Jou ni Suominen: Muistijälki (Grafiro 2022).
Katariina Mäkinen-Önsoy
Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen ja koodaus?
Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto? Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle. Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk. Hakuaika päättyy 27.11.2022
Ammattiopisto Livian Floristiikkatalon joulu näyttelyn teemana on tänä vuonna “Rauhassa”.
Kukkatiimin opettajat valitsivat näyttelylle yh dessä monimerkitykselli sen teeman, joka puhut teli kaikkia tiimin jäseniä. Yhdelle se toi mieleen joulun rauhan, toisel le mielenrauhan, mutta kaikille yhteisesti maa
ilmantilanteeseen liitty vän rauhan toiveen. Flo ristiopiskelijat tulkitsevat teemaa erilaisin muodoin, värein ja materiaalein.
Näyttelyn yhteydessä olevassa elämysmyymä lässä opiskelijat myyvät itse valmistamiaan tuot teita, mm. kransseja ja is tutuksia, sekä Tuorlassa kasvatettuja joulun ruuk kukukkia. Tämän vuoden uutuutena on kranssipaja, jossa opiskelijat koriste levat kransseja asiakkaan
itse valitsemilla materi aaleilla.
Floristiikkatalon jou lunäyttelyä on järjestet ty vuodesta 2009. Kävijöi tä näyttelyssä on kolmen viikon aikana ollut vuo sittain muutama tuhat.
Joulunäyttely ja elä myspuoti ovat itsenäi syyspäivää lukuun ot tamatta avoinna 26. marraskuuta – 18. joulu kuuta.
Seurakuntien toimitalolla Eerikinkadulla kuullaan ensimmäisenä adventtisun nuntaina Lukkarin kaksi rakkautta -konsertti.
Turussa seurakuntien toimitalolla sukelletaan ensimmäisenä advent tisunnuntaina paikalli seen lähetyshistoriaan, kun Temppeli-Teatteri ry esittää lähetyssaarnaa ja Frans Hannulan perin nöstä kertovan konsertti kokonaisuuden. Esityksen tarina kertoo Viljakkalan (nyk. Ylöjärvi) kanttorista Matti Wilhelm Poussasta, joka kuulee Hannulan pu huvan.
Poussa oli hämeenky röläisen Poussan talon vanhin poika, joka vas toin odotuksia ei jäänyt vanhimpana lapsena ta
loa pitämään, vaan päätyi kanttoriksi Viljakkalaan. Kanttorin toimen lisäksi hän toimi pitäjän kirjuri na, opettajana ja välskäri nä. Lisäksi hän piti saar noja kirkkoherran ollessa estynyt. Lähetyksen asia oli tärkeää Matti Wilhel mille ja hänen puolisol leen Olga Aliinalle. Hei dän jälkeläisensä ovat olleet lähetystyössä Afri kassa jo kolmannessa su kupolvessa. Tapio Parkki nen kuuli Matti Wilhelm Poussan tarinan tämän tyttärentyttäreltä Kirs ti Löytyltä ja kirjoitti sen pohjalta näytelmän ”Luk karin kaksi rakkautta”. Keväällä 2022 TemppeliTeatteri muotoili näytel
män lauluista juonnetun konserttikokonaisuuden. Frans Hannula oli ka rismaattinen lähetyssaar naaja. Hän toimi Suomen Lähetysseuran lähetys saarnaajana Afrikassa 1800-luvun lopussa, jon ka jälkeen palasi Suo meen. Hannula kiersi pal jon Lounais-Suomessa, ”Hannulan herätykseksi” kutsuttu liike innosti ih misiä laajalti. Turun Lä hetysyhdistys perustet tiin liikkeen keskukseksi 1905, ja sitä varten raken nettiin mm. nykyinen Be tel-kirkko. Toivo Hannu la, Frans Hannulan poika oli Turun kristillisen opis ton ensimmäinen rehtori vuosina 1925-1930.
Lukkarin kaksi rakkaut ta -konsertin laulut ovat Sakari ja Jaakko Löytyn käsialaa. Säestyksestä vastaavat Jaakko Löytty, Sanna Natunen ja Juk ka-Pekka Nakari. Laulu ja esittävät Inga Sulin, Mirka Myrskyranta, Aar re Aalto ja Jaakko Löytty. Käsikirjoittajana ja kerto jana on Tapio Parkkinen.
Lukkarin kaksi rakkaut ta -konsertti seurakuntien toimitalon juhlasalissa en simmäisenä adventtisun nuntaina 27.11. klo 15. Va paa pääsy.
tensa jouluja ja kertoo myös mietteitä joulun us konnollisesta sanomasta.
Turun NMKY:n Aura
Brass Band esiintyy 3. joulukuuta Turun Martin kirkossa ja 18. joulukuuta Liedon kirkossa.
Joulukonserteissa kuul laan perinteisen joulu musiikin lisäksi histori antutkija–tarinankertoja Juhani Kostet, joka lukee Nobel-kirjailija F.E. Sil lanpään painavia edel leen ajankohtaisia Jou lusaarnan tekstejä joissa ”Taata” kuvailee lapsuu
Näitä Sillanpään lukemia tekstejä hiljennyttiin suo malaisissa kodeissa kuu lemaan usean vuoden ajan.
Tänä vuonna Aura Brass Bandin joulukon sertissa kuultava joulu saarnan teksti on vuodel ta 1953.
Konsertin sävelet sekä joulusaarnan teksti vie vät kuulijansa perimmäi sen sanoman äärelle.
Aura Brass Band on jo
10 vuoden ajan esittänyt joulun alla jouluista mu siikkia ja Taatan joulupa kinoita.
”Joulu, joulu – tuohon tapaan lienen sitä äännel lyt silloin tällöin kautta tämän ikäni puhetaitoi sen jakson.
Se on minulle hieno ja kallisarvoinen sana”
”Taata” eli Frans Emil Sillanpää kirjoitti ja luki joulupakinoita radiossa jouluisin vuosina 1945–1963.
Turun NMKY:n Aura Brass Band on vuonna
2004 perustettu englan tilaistyylinen vaskior kesteri, jonka soittajisto koostuu innokkaista vas kimusiikin harrastajista ja ammattilaisista. Orkeste ri konsertoi säännöllises ti kotikaupunkinsa Turun lisäksi myös muualla Suo messa. Kapellimestarina toimii Hannes Merisaari. Turun Seutusanomat
Tuomiokirkko auki päivittäin klo 9-18 Pappi paikalla joka päivä klo 15-17
Sunnuntaisin klo 10 Messu (Myös netissä osoitteessa virtuaalikirkko.fi)
Su 27.11. klo 10 Ensimmäisen adventin messu / klo 16 Luottamuksen messu / klo 18 Hoosianna kirkko pienille ja suurille / Su 4.12. klo 10 Pappis- ja diakoniavihkimys
Viikkomessut ke klo 8, to klo 12 ja la klo 18 Service in English Sundays at 4pm
La 26.11. klo 15.45 Tuomiokirkkotorilla Tuomiokirkon kuusijuhla ja joulukuusen valojen sytytys
Tuomiokirkon kivijalan Domcafé auki adventtiviikonloppujen la ja su klo 11-17
Kauneimmat Joululaulut Tuomiokirkossa:
Pe 2.12. klo 21 Mukana SUMU Big Band
Pe 9.12. klo 15
Su 11.12. klo 18 Tulkkaus viitotulle puheelle
Su 11.12. klo 20
Pe 16.12. klo 22
Su 18.12. klo 18 Perheiden joululaulut
Su 18.12. klo 20
Su 25.12. klo 10 Joululaulumessu
To 24.11. Kaffetreffit: Skip-Boa ja kahvitte lua klo 10 yhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15. Vapaamuotoista kahvittelua ja Skip-Bon pelaamista.
Ma 28.11. Lonkan ja polven nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteysmahdollisuus.
To 1.12. Luento klo 14.30. Lakimies, OTM Kaisa Mähkä luennoi aiheesta edunvalvon tavaltuutus Tarmon talolla, Virusmäentie 10, Turku. Esteetön kulku sisäpihankautta.
Ke 7.12. Yhteislaulut klo 18 Happy Houses sa, Ursininkatu 11, Turku.
Turun Kylätalo - kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Martinkatu 16 B 15–16, Turku, p. 045 2343823
Vertaistukiryhmiä alkoholistien läheisille Turussa:
• tiistaisin klo 19 Kupittaankatu 108 (katutason liikehuoneisto)
• torstaisin klo 19 Yliopistonkatu 10 (Elokolo, katutason liikehuoneisto).
Lisää tietoa: www.al-anon.fi. AA:n auttava puhelin, myös läheisille: (09) 750 200, joka päivä klo 9–21. Nimettömyys, luottamuksellisuus.
Yhdistystoimintapalstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia
Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoimintailmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona.
Lehtiemme ilmestymiskalenterin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www.
turunseutusanomat.fi.
Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi. Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.
Joulun polku -tapah tumakokonaisuus tuo joulun: Taianomainen joulu levittäytyy koko Turun keskustaan.
Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskus tayhdistyksen yhdessä järjestämän Lumiku ningatar-äänestyksen tulos paljastuu tulevana lauantaina Kauppatorilla, kun vasta valittu Lumi kuningatar ottaa vastaan Kirjastosillan kupeesta kello 16.45 Kauppatoria kohti lähtevän joulupa raatin. Lumikuningatar saa myös kunnian sytyt tää joulukadun valot noin kello 18 aikaan.
Tänä vuonna lauantai na 26. marraskuuta jär jestettävä Satumainen joulunavaus on taian omainen. Turun keskus tassa voi törmätä päivän mittaan sirkustaiteilijoi hin, taikureihin ja muihin joulun taikaa tuoviin yl lätyksiin, jotka saattele vat keskustaan ostoksille tulleet jouluiseen tunnel
maan.
Satumaisessa Joulunavauksessa selviää, kuka on tänä vuonna Turun Seutusanomien lukijoiden valitsema Lumikuningatar. Viime vuonna Lumikuningatar-äänestyksen voitti Assi Paananen.
Tänä vuonna saam me viettää joulun aikaa upeassa, uudistuneessa keskustassa. Tämä vuosi on erityinen, sillä voim me pitkän tauon jälkeen nauttia keskustan ainut
laatuisesta tunnelmasta ja järjestää isoja tapahtu mia mittavien remonttien valmistumisen jälkeen. Keskustaan on nyt help poa ja vaivatonta tulla ja jouluisesta tunnelmasta pääsee nauttimaan mo
nella eri tavalla, kertoo Turku Centerin toimin nanjohtaja Kirsi Eronen.
Satumainen joulunavaus näkyy päivän mittaan ympäri keskustaa taian omaisen teeman ympäril-
Joulupostia ikäihmisille -kampanjassa on tänä vuonna mukana ennätyk selliset 135 paikkakuntaa.
Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjestää yhteistyö kumppaneineen jo kym menennen Joulupostia ikäihmisille -kampanjan. 14.11.–5.12. käynnissä olevassa kampanjassa kotihoidon ja asumis palveluiden ikääntyneitä asiakkaita ilahdutetaan joulukorttikeräyksellä.
Edelliset vuodet ovat kertoneet kampanjan tar peellisuudesta. Joulukor tit ovat monille ikäänty neille joulun kohokohta, joiden kanssa on menty jopa nukkumaan. Joulu muistaminen saattaa olla ainoa laatuaan ja sitäkin tärkeämpi torjumaan yk sinäisyyttä.
– Tänä vuonna ikäih misiä ilahduttamassa on mukana ennätysmäärä paikkakuntia. On hienoa, että koskettaminen kor tilla herättää vastakaikua
Vehmaalaisen sarjakuvataiteilija, kuvittaja, pilapiirtäjä ja taidemaalari Olavi Vikaisen (1915–2005) joulu- ja uudenvuodenkortteja. KUVITUSKUVA / Seutusanomien kuva-arkisto.
eri puolilla Suomea. Us komme myös korttien te kijöiden osallistuvan in nokkaasti kampanjaan, Siskot ja Simot ry:n toi minnanjohtaja Eero Väi sänen sanoo.
Tänä vuonna kampan jan jouluilo pirskahtelee ennätyksellisesti 135:lla paikkakunnalla Helsingis
tä Inariin saakka. Joulun iloisimpaan korttikerä ykseen voi siis osallistua laajasti myös Turun seu dulla. Lähimmät keräys pisteet löytyvät Kaarinas ta, Liedosta, Maskusta, Mynämäestä, Raisiosta, Ruskolta ja Turusta.
Joulupostia ikäihmisil le -kampanja on ilahdut
tanut asumispalvelujen ja kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä jo yhdeksän vuotta. Kaksi vuotta sit ten kampanja laajeni val takunnalliseksi yhteisölli sen jouluilon tuottajaksi.
lä. Turku Centerin jä senyritykset sekä alueen seurat ja muut yhdistyk set tuottavat ohjelmaa taikuuden ja taiteen teemalla.
Iltaohjelma starttaa noin kello 16.45 keskus tan puolelta Aurajokea, läheltä Kirjastosiltaa, jol loin jouluparaati lähtee jokivartta pitkin jouluka dun poikki kauppatorille. Paraatissa ovat mukana paraatityttöjen, joulupu kin, tonttujen, kirkonrot tien sekä lumikeijujen li säksi tänä vuonna myös sirkustaiteilijoita.
Kauppatorille saavut taessa paraatin vastaan ottaa siis vasta valittu Lumikuningatar, joka sy tyttää joulukadun valot yhdessä taikurin kanssa noin kello 18.00. Avajai set huipentaa viihdyttävä show täynnä taikaa.
Satumainen joulun avaus järjestetään yh teistyössä Turku Cente rin, sen jäsenyritysten ja Turun kaupungin kanssa. Haluamme luoda ihanaa ja iloista joulunalustun nelmaa keskustaan tule ville. Satumainen joulun
avaus aloittaa jouluun asti ulottuvan tapahtumi en kokonaisuuden, joten tulevina viikkoina keskus tassa riittää paljon näh tävää ja koettavaa ostos ten lomassa, vinkkaa Kirsi Eronen.
Uudistetulla kauppa torilla pääsee aistimaan jouluista tunnelmaa Satumaisesta joulun avauksesta aina jouluun asti. Jouluisen tunnel man kauppatorille tuo upean valaistuksen lisäksi elämyksellinen lumisadepallo sekä ta pahtumaviikonloppuina muun muassa joulupukki ja kuoroesitykset.
Joulun taikaa ja valojen aikaa päästään ihastele maan Turun kaupungin valonpolku -tapahtuman avajaispäivänä 3.12. Va lonpolun valotaideteos ten kiertelyn lomassa voit nähdä vilauksen tonttuty töistä kauppatorilla. On nekkaat saavat tonttuty töiltä flyerin, jota vastaan voi hakea Turku Centerin jäsenliikkeestä kangas kassin, joista muutamiin on piilotettu lahjakortte
ja jäsenliikkeisiin. Tonttulasten puuha päivä lauantaina 10.12. kutsuu myös koko per heen nauttimaan moni puolisesti joulun taias ta. Luvassa on jouluisia tanssi- ja lauluesityksiä sekä työpajoja keskus tan liikkeissä. Kauppato rilla lapsilla on mahdol lisuus päästä silittämään eläimiä sekä tavata jou lupukki tonttuineen. Tänä vuonna kauppatorille tu lee myös Korvatunturin oma postilaatikko, johon voi jättää kirjeen joulu pukille. Kirjeen jättänei den kesken arvotaan yl lätyspalkintoja, jotka ovat noudettavissa kes kusta-alueen liikkeistä. Päivän mittaan voi osal listua myös taianomai seen tonttusuunnistuk seen koko perheen voimin oman aikataulun puitteis sa.
Koko ohjelmaan, mukana oleviin yrityksiin ja ai katauluihin voi tutustua osoitteessa joulunpolku.fi.
Kehon äärialueet (sormet, varpaat, posket, nenä ja korvat), ovat eniten alttiita pakkasvaurioille, kun verenkierto näissä osissa osoittautuu kylmässä riittämättömäksi.
Työkäsineiden valinta vaatii harkintaa ja aikaa. Joskus ei osata arvioida riskejä oikein, toisinaan työympäristö tai sää asettaa rajansa.
Mukavuus
Oikean kokoiset, hyvin istuvat käsineet ovat mukavat käyttää ja suojaavat käsiäsi, joten et oikeastaan huomaakaan niitä.
Kestävyys
Käsineiden valmistukseen käytetyt materiaalit, työympäristö ja sää määräävät, kuinka hyvin käsineet kestävät.
Lämmönpitävyys
Kerroksellisuus toimii myös käsineissä. Kestävän päällysmateriaalin alla oleva Thinsulate-vuori on erittäin ohut, mutta sillä on erittäin hyvät eristysominaisuudet, joten kädet pysyvät lämpiminä. Vedenpitävä kalvo käsineissä suojaa kosteudelta ja sateelta.
Hengittävyys
Myös kädet tarvitsevat tuuletusta, kun lämpötila käsineiden sisällä alkaa nousta. Hyvä ilmanvaihto käsineissä pitää kätesi kunnossa!