Turun Seutusanomat Keskusta 25.1.2023

Yrittäjien odotukset ennätysalhaiset Suomalaiset siirtolaiset maailmalla

Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Osuuspankki ovat julkaisseet vuosittaista Maakuntaennustettaan jo vuodesta 1994. Loppiaisen jälkeen julkaistu tuore maakuntaennuste vuodelle 2023 paljastaa, että yrittäjien kasvuodotukset ovat maakuntaennusteen 30-vuotisessa historiassa paikoin ennätysalhaiset.

Maakuntaennuste on yleisesti osannut ennustaa alkaneen vuoden trendit varsinaissuosuomalaisessa yritysmaailmassa varsin hyvin. Nyt sopiikin toivoa, että marraskuussa tehdyn kyselyn perusteella kootun ennusteen yritysnäkymät eivät toteutuisi niin alhaisina, kuin yrittäjät niitä marraskuussa arvioivat.

Sinänsä vaatimattomat kasvuodotukset eivät yllätä. Marraskuussa, kun kysely tehtiin, yrittäjien – kuten meidän muidenkin – toimintaympäristöä kuvasi parhaiten sana ”epävarmuus”.

Epävakaa turvallisuustilanne ja kohonnut hintataso johtuvat pitkälti siitä samasta murheenkryynistä, josta olemme tavalla tai toisella kärsineet jo kohta vuoden; Ukrainan sodasta.

Maakuntaennusteessa kootaan yrittäjien odotukset neljällä merkittävällä mittarilla; liikevaihto-odotuksella, kannattavuusodotuksella, henkilöstön määrän odotuksella ja investointiaikeiden odotuksella. Tämän vuoden maakuntaennusteessa kaikki neljä mittaria putosivat vuoden takaisesta.

Tuloksessa näkyy, että kasvua ennakoivat yritykset ovat vähentyneet ja vastaavasti laskua ennakoivat lisääntyneet.

Minun ei käy yrittäjää kateeksi. Koronavuosien jälkeen olisi toivonut edes muutamaksi vuodeksi tasapainoista tilannetta, mutta kun ei.

Älkäämme kuitenkaan vaipuko epätoivoon. Yrittäjät ovat kovapintaista sakkia. Haluankin tässä yhteydessä toivottaa kaikille yrittäjille jaksamista, voimaa ja väkevyyttä!

Löydämmekö Turun seudun tulevaisuuden supervoiman?

Turun seutu kuuluu kaupungistumisen voittajiin muun muassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun kanssa. Kaupungistuminen on voimistunut Suomessa viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja joka toinen suomalainen asuu tänä päivänä kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla.

Suomen kaupungistumisaste on noin 80 prosenttia. Siitä huolimatta, Suomessa ei juuri kaupunkipolitiikkaa ole harrastettu, lähinnä vain aluepolitiikkaa, joka yrittää kääntää kelloa kulkemaan taaksepäin. Se on toiveajattelua, eikä tule onnistumaan. Kaupungistuminen jatkuu myös tulevaisuudessa, koska ihmiset kaipaavat sinne, missä on muita ihmisiä, palveluita, tapahtumia, työtä ja opiskelumahdollisuuksia.

Samalla kaupunkien välinen kilpailu kiristyy ja seudut etsivät uusia kilpailukyvyn elinvoiman ja pitovoiman keinoja. Niin tekee myös Turun seutu. Syksyllä aloitimme uudenlaisen, tiiviin seutuyhteistyön ydinkaupunkiseudun kuntien kesken ja uusi seutustrategiatyö käynnistyy vielä tammikuun aikana.

Perinteisien tonttitarjonnan, koulutustarjonnan ja liikenneyhteyksien rinnalle tarvitaan uusia, pehmeämpiä kilpailukykytekijöitä ja ennen kaikkea hyvää ja vetovoimaista mielikuvaa. Se tarkoittaa yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista. Se tarkoittaa myös kiinnostavuutta ja dynaamisuutta, hauskuutta, viihtyisyyttä, kestäviä arvoja, avoimuutta uudelle, toimeliaisuutta sekä kansainvälisyyttä. Ja vielä, ehkä kaikista tärkeimpänä asiana, yhteisöllisyyttä ja ihmislähtöisyyttä kaikessa tekemisessä. Saaristo, luonto ja historia eivät auta, ellei niitä nähdä osana ihmisten elämää, viihtymistä ja vahvuutta kokeilla ja rakentaa uutta. Löydämmekö yhdessä Tu run seudun supervoiman?

Vanhan sanonnan mukaan missään Jumala ei tule niin helposti ihmisen ajatuksiin kuin merellä seilatessa. Aava ja autio meri puhuttelee, elo kaukana kotoa herkistää mielen. Merimiehen hengellisiä tarpeita varten ovat syntyneet merimieskirkot.

Myös siirtolaiset ovat kaukana kotoa, kaukana rakkaistaan, vieraan ympäristön keskellä. Elämää hallitsevat yksinäisyys ja monenlainen epävarmuus. Olosuhteet muistuttavat siis merimiehen elämää, vaikka ollaan tiukasti maankamaralla. Siirtolaiset ovatkin aina olleet kirkollisesti aktiivisia.

Suuremmassa määrin Suomesta on muutettu Ruotsiin (1960-1970-luvuilla: 400.000 henkeä) ja Yhdysvaltoihin (1890-1920-luvuilla: 300 000 henkeä). Ruotsinsuomalaiset ovat etsiytyneet Ruotsin kirkkoon, joka on kehittänyt monenlaista suomenkielistä työtä. Yhdysvalloissa kehitys oli toisenlaista. Siellä ei menty mukaan mihinkään ”valmiiseen” kirkkoon, vaan rakennettiin kokonaan uusi. Voikin sanoa, että suomalaisia evankelisluterilaisia kirkkoja ei ole vain yhtä, vaan niitä on kaksi: toinen täällä Suomessa ja toinen Yhdysvalloissa. Jälkimmäistä kutsuttiin pitkään Amerikan Suomi-Synodiksi. Nykyään se on yhdistynyt Amerikan luterilaiseen kirkkoon (ELCA), johon kuuluvat ”kaikki” mantereen luterilaiset, eivät vain suomalaistaustaiset.

Vuoteen 1945 mennessä Suomi-Synodin suomalaiset olivat rakentaneet Amerikkaan 157 kirkkoa. Aikamoinen saavutus. Toki nämä kirkot ovat keskimäärin pienempiä kuin Suomen kirkkorakennukset, mutta ne rakennettiin vain muutaman lyhyen vuosikymmenen aikana ja rakentajia oli joltisenkin niukasti. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Suomessa on noin 800 kirkkoa ja niiden rakentamiseen on mennyt sellaiset 900 vuotta.

Suomi-Synodia vaivasi työvoimapula. Seikkailunhaluisia pappeja kyllä saatiin lähtemään kotiSuomesta rapakon taakse, mutta koska työ uusissa oloissa oli raskasta ja kuluttavaa, moni palasi nopeasti kotiin. Hancockiin Michiganin osavaltioon perustettiinkin suomalainen pappisseminaari pappispulaa torjumaan. Nykyisin koulu on nimeltään Finlandia University ja se tarjoaa laaja-alaista opetusta eri tieteenaloilla. Kappale upeaa sivistyshistoriaa sekin.

Ihmiset muuttavat ja ovat jatkuvassa liikkeessä. Suomalaistaustaisia arvioidaan asuvan ympäri maailmaa tänä päivänä 1,5 miljoonaa. Mukanaan he ovat kuljettaneet aina myös meidän omaa suomalaista kristillistä perinnettämme.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Ville Niittynen Lääninrovasti

Valtiotieteiden tohtori

KANNANOTTO

Hallituksen on tuettava yrittäjiä energiakriisissä maksuaikojen pidennyksellä, mahdollisesti Finnveran energialainalla ja pahanpäivän varalta valmisteltavalla yleisellä energiatuella, todetaan Suomen Yrittäjien kannanotossa.

– Monella yrittäjällä on isoja hankaluuksissa suurien sähkölaskujen kanssa. Tukiohjelmalla pitää varmistaa, että yritykset pysyvät hengissä ja voivat jatkossakin tarjota työpaikkoja, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä.

Yrittäjät kiirehtii hallituksen toimenpiteitä. Maksuaikojen pidennys on parhaillaan lausunnoilla. Finnveran energialainasta ja yleisestä tuesta odotetaan esitystä.

Yrittäjät esittää, että Finnveran tai muun julkusen

toimijan tulisi tuoda markkinoille valtion takaama, korkotuettu laina, jolla muuten terveet yritykset voisivat hoitaa energian hinnan noususta johtuvat yllättävät rahoitustarpeet.

– Finnveran energialaina auttaisi elinkelpoisia yrityksiä sähkölaskupiikkien hoitamisessa. Takaisin maksettavat lainat olisivat valtiontaloudelle kohtuuhintainen mutta tehokas tukitoimi, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjät on esittänyt jo kuukausia hallitukselle, että on syytä varautua tilanteen heikkenemiseen valmistelemalla tukimalli, jossa tuki kohdennetaan toimiala- ja yritysmuotoriippumattomasti yrityksiin, joiden energiakulut ovat eniten nousseet.

Valtiokonttori olisi hyvä taho jakamaan tukea korona-ajan yleisen kustannustuen lailla. Tuen pitää kannustaa säästämään energiaa.

– On hyvä, että hallitus on ottanut tarpeen tosis-

saan, ja esitys on valmistelussa. Lainsäädäntö asiasta on tehtävä ja se voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi asetuksella, sanoo Malinen.

– Kuten viimeinen vuosi on osoittanut, energiakriisin etenemistä on vaikea ennustaa, ja tukitoimien tarve voi syntyä yllättäen. Myös ensi talvi voi olla vaikea. Pitää olla valmius ottaa käyttöön kustannustuen kaltainen energiatukimalli, sanoo Pentikäinen.

Marraskuisessa Yrittäjägallupissa neljä prosenttia yrittäjistä sanoi tarvitsevansa välttämättä energiatukea. Teollisuudessa osuus oli selvästi suurempi. Energian hintojen nousu iskee lujaa erityisesti teollisuuteen.

– Hallituksen pitää tehdä valmiiksi malli yritysten energiatukeen, ja ottaa se tarvittaessa nopeasti käyttöön, sanoo Pentikäinen.

Turun pormestari

Yrittäjien kasvuodotukset historiallisen heikot

ATK-alalla luvassa rekrytointeja, kuljetusalalla huolestuttavat kannattavuusnäkymät.

ENNUSTE

Epävarmuus heijastuu tänä vuonna voimakkaasti varsinaissuomalaisten yrittäjien kasvuodotuksissa. Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankin vuosittaisen Maakuntaennusteen 30-vuotisen historian aikana talouden kasvuodotukset ovat tänä vuonna paikoitellen ennätysalhaalla. Henkilöstön määrän odotuksissa ja uusien työpaikkojen syntymisessä voidaan kuitenkin nähdä pieniä optimismin pilkahduksia.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely toteutettiin marraskuussa, jolloin yrittäjien toimintaympäristöä leimasi suuri epävarmuus. Suurimmaksi yksittäiseksi huolenaiheeksi varsi

vuoden jälkeen, vuoden 2022 Maakuntaennusteessa, koettu nousupiikki on kääntynyt merkittävään laskuun.

Liikevaihto-odotuksia kuvaava niin sanottu saldoluku on 3 (muutos viime vuodesta -29 yksikköä), kannattavuusodotusten saldoluku on -14

hieman plussan puolella, mutta kannattavuusodotukset ja investointiaikeet ovat todella alhaiset.

Odotukset vaihtelevat rajusti aloittain, mikä on nykyisessä maailmantilanteessa hyvin ymmärrettävää. Huolestuttava tilanne on esi

yrityksissä on edelleen näkyvissä positiivisia näkymiä. Tietotekniik ka-alan yrittäjät ovat positiivisimpia henkilös tömäärän odotuksissaan. ATK ei silti ole ainoa ala, jolle on odotettavissa rek rytointeja, sillä myös esi merkiksi teollisuudessa uskotaan henkilöstömää

Aurajoen itärannan talvipyörätien ylläpito on saanut pyöräilijöiltä kiitosta. Se on turvallinen myös jalan liikkuville. Uran suolaus ei puhko pyörän renkaita kuten yleisesti aiemmin liukkauden esteenä käytetty sepeli. Paljas tienpinta estää myös liukastumisia. Useat pyöräilijät Turussa ovat esittäneet, että olevaa talvipyöräilyverkkoa laajennettaisiin, pidentämällä sitä aluksi keskeisimmille koulu-, työ- ja asuntoalueille johtavilla kevyen liikenteen urilla.

Jatkossa talvikunnossapito olisi luontevaa ulottaa kaupungin sisääntuloväylille, jolloin se palvelisi myös useita muita liikuntalajeja.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään talvipyöräilyverkoston laajentamista Turussa. Aloitteen jätti Mikael Miikkola ja sitä kannatti 15 muuta valtuutettua, myös muista puolueista kuin perussuomalaisista.

Marko Vuosjoki

Ruskon kunnassa otettiin käyttöön vuonna 2021 nanny-palvelu, jossa kuntalaiset voivat lainata lastenkasvatuksen ammattilaisten apua perheitä askarruttavissa tai vaivaavissa kasvatuskysymyksissä. Turun kaupunginvaltuutettu Sara Koiranen (vas.) on yhdessä 26 ajatusta kannattaneen valtuutetun kanssa jättänyt valtuustoaloitteen, jossa vastaavaa palvelua ehdotetaan toteutettavaksi myös Turussa.

Ruskon nanny-palvelu on suunnattu alle kouluikäisten lasten perheille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä pyytää apua ja tukea perheitä oikea-aikaisesti.

Palvelu on osoittautunut suosituksi ja käyttäjäkokemukset ovat positiivisia. Ruskon nanny-palvelu on nähty ennaltaehkäisevänä palveluna, ja toimintamalli on ollut myös ehdolla kansallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi. Toiminta on käynnistetty Varsin Hyvä ry:n Leader-rahoituksella.

Marko Vuosjoki

TPS Juniorijääkiekko valittiin Tähtiseuraksi

JÄÄKIEKKO

TPS Juniorijääkiekko ry on saanut Tähtiseura-tunnuksen lasten ja nuorten toiminnasta viime vuoden lopulla.

Tähtimerkki on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, joka tukee ja kehittää suomalaisten urheilun keskeistä vahvuutta ja selkärankaa eli seuratoimintaa.

Tähtimerkin saa seura, joka on moderni, ketterä ja inhimillinen. Tähtimerkki on lupaus laadusta sekä sitoutumisesta jatkuvaan kehitystyöhön. Tähtiseura

vastaa erilaisten liikkujien ja urheilijoiden tarpeisiin ja kehittyy heidän mukanaan.

Tähtiseuramerkin TPS Juniorijääkiekolle ojensivat Suomen Jääkiekkoliiton Länsirannikon aluepäällikkö Jouni Myllymaa sekä liikunnan aluejärjestö LiikU:n seuratoiminnan kehittämispäällikkö Marko Mäenpää. Merkkiä olivat vastaanottamassa TPS Juniorijääkiekon puheenjohtaja Janne Uotila, toiminnanjohtaja Kalle Lahti sekä toimistopäällikkö Katri Hoffmann.

Turun Seutsuanomat

juhlakiertueelleen

MUSIIKKI

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun Jyrki Anttila piti ensikonserttinsa Kajaanissa. Tenori Anttila juhlistaa tätä vuotta useilla eri konserteilla ja opereteilla koko vuoden ajan. Jyrki Anttila esiintyy 5.2. Turun konserttitalossa Kertokaa se hänelle -konserttissaan, jossa hän tulkitsee Mauno Kuusiston ja Tapio Rautavaaran tutuksi tuomia lauluja.

Nämä kaksi laulajaa merkitsivät hyvin paljon Anttilan lapsuudessa ja nuoruudessaan. He olivat hänen kaksi suosikkilaulajaansa ja heidän laulustaan hän halusi ottaa mallia.

Rautavaaran ja Kuusiston kappaleista on mukana muun muassa Kulkuri ja joutsen, Rakovalkealla, En päivääkään vaihtaisi pois, Mun kaunis kotimaani, Anema e core ja tietenkin Kertokaa se hänelle. Kun Mauno Kuusisto levytti singlen vuonna 1959, niin siitä tulikin kaikkien aikojen myydyin single Suomessa.

Anttilan omasta repertuaarista tulee mukaan muun muassa Jussi Rasinkankaan säveltämä Oot kaunis niin, I te vurria vasa, Granada

Konsertin pianistina toimii Maija Anttila ja mukaan on saatu myös harmonikkataiteilija Petri Ikkelä.

Turun Seutusanomat

Turun Seutusanomien asiakkaat ovat viime aikoina saaneet yhteydenottoja kahdelta uudelta myynnin ammattilaiselta. Seutusanomien myyntiorganisaatiota ovat tulleet vahvistamaan myyntipäällikkö Kristiina Engström ja myyntineuvottelija Kaisa Puisto Kaisa aloitti Turun Seutusanomien palveluksessa viime vuoden syyskuussa ja Kristiina tuli taloon kuluvan vuoden alussa. Molemmat ovat aloittaneet energiaa puhkuen.

– Olen todella innostunut ja iloinen uudessa työssäni, joka päivä uutta oppien, kertoo Kaisa Puisto.

– On mahtavaa tutustua painetun median maailmaan, vieläpä alueen suurimman jakelumäärän lehtiperheessä, toteaa puolestaan Kristiina Engström.

Kaisa Puiston työhistoriaan ennen Turun Seutusanomia kuuluvat 26 vuoden kokemus parturi-kampaamo -yrittäjänä sekä myyntityöstä vaatealalla ja ilmanvaihtojärjestelmistä. Kristiinalla on taustallaan vakuutusalan töitä sekä kokemusta pankki- ja sijoitusalalta, mutta viimeisin työurakka ennen Seutusanomia hänelläkin on yrittäjyydestä, kodintekstiilien parista.

Molemmat korostavat työssään asiakaslähtöisyyttä.

– Sujuva ja tuloksellinen asiakaspalvelu on tämän työn tärkeimmät tavoitteet, miettii Kaisa.

MIKÄLI SEURAAVA KUVAUS TUNTUU TUTULTA, OLET ETSIMÄMME HENKILÖ:

• Mekaanikkona työskentely on sinulle luontevaa, innostavaa ja palkitsevaa

• Olet perusopinnot jo suorittanut

• Olet innokas oppimaan uutta ja viihdyt tavoitehakuisessa ympäristössä

• Ymmärrät miten ajoneuvotekniikka on kehittymässä ja haluat olla mukana alan huippuosaajana

• Ymmärrät hyvän palveluasenteen merkityksen asiakkaan ja autoliikkeen kannalta

• Autoiluun liittyvien digitaalisten palveluiden hyödyntäminen on sinulle luontevaa

Lisätietoja kehitys- ja koulutusohjelmasta antaa: Peter Åhman, Promira Group Oy Puhelin: 050 052 7001, peter.ahman@promira.

ŠKODA-maahantuojana

YHDEN VUODEN OPPISOPIMUSAIKANA TARJOAMME SINULLE:

• Palkallisen työn valtuutetussa ŠKODA Service -merkkihuollossa

• Osatutkinnon ajoneuvoalan ammattitutkinnosta

• Mahdollisuuden suorittaa ajoneuvoalan ammattitutkinto oppisopimuskauden jälkeen

• ŠKODA Serti oinnin

Mikäli koet, että olet etsimämme henkilö, katso lisätiedot ja täytä hakemus osoitteessa skoda. /rekry. Hakuaika päättyy 31.1.2023.

KOULUTUS ALKAA MAALISKUUSSA 2023.

TPS:n juniorijääkiekon edustajat vastaanottivat kunnianosoituksen, valinnan Tähtiseuraksi.

nomien myyntiin uutta energiaa

Hali-Koira vie kävelijät tutustumaan kulttuurikohteisiin Voit osallistua vain viikon toiseen kävelyyn Ilmoittautua ei tarvitse, ellei ole erikseen mainittu HUOM! Ethän ota omaa koiraasi mukaan Hali-Koiralla on erikseen lupa vierailla tutustumiskohteissa.

KE 25 1 ja TO 26 1 klo 12 Apteekkimuseo Kokoontuminen Turun työväenopisto n 1 km KE 1.2. ja TO 2.2. klo 12 ja klo 13 Terveydenhuoltomuseo Ilmoittautuminen Maaritille 25 1 mennessä Kokoontuminen museon edessä KE 8 2 ja TO 9 2 klo 12 Pyhän hengen kappeli Benito Casagranden opastamana Kokoontuminen Wercafe, Verkatehtaankatu 4, n 1 km Jos tarvitset avustajaa, ota yhteyttä Kulttuuriystäviin vähintään kolme päivää ennen kävelytreffeille osallistumista p 046 920 4142 SPR Turun osasto

SEUTU SANOMAT

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

– Haluan tarjota asiakkaillemme alueen parasta palvelua ja iloista asennetta kaikessa tekemisessämme, kertoo Kristiina.

Vapaa-ajallaan Kaisa ja Kristiina viihtyvät ulkosalla ja tietenkin läheisten ihmisten seurassa.

– Olen hyvin perhekeskeinen, ja koska olen mummu, yksi tärkeimmistä harrastuksistani on mummoilu, nauraa Kaisa Puisto.

– Ulkoilun lisäksi harrastuksiini kuuluvat yhdistystoiminta, yrittäjyyden tu-

keminen ja tietenkin hyvä ruoka! mainitsee puolestaan Kristiina Engström.

Kaisa ja Kristiina muistuttavat, että jokainen kotiin kannettu Turun Seutusanomat kannattaa lukea. Painettu lehti on tiedonvälityksen korvaamaton voimavara – ja sitä paitsi, koskaan ei tiedä, kenestä tutusta lehdessä on juttua!

Lisätietoja kävelyistä: Helena, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry / Projektikoordinaattori p 044 082 0213 Maarit, Kävelytreffien ohjaaja p 050 344 2881

SEUTU SANOMAT

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa. Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Maalaa hiirellä uutisen teksti. Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva. Klikkaa kaiuttimen kuvaa.

Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana

Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä. Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

Nettisivuillamme satsataan helppolukuisuuteen ja saavutettavuuteen

Marko Vuosjoki

Kristiina Engström ja Kaisa Puisto vahvistavat lehtemme myyntitiimiä.

Vuoden rakennuttaja 2023 on OP Kiinteistösijoitus Oy

RAKENTAMINEN

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on valinnut vuoden rakennuttajaksi 2023 OP Kiinteistösijoitus Oy:n. Yritys on yksi Suomen suurimpia kiinteistövarallisuuden hoitajia ja rakennuttaa monipuolisesti uusia asuinympäristöjä ja yhteiskunnallista infraa koko Suomen laajuisesti. OP Kiinteistösijoitus on myös tunnettu useiden haastavien kohteiden rakennuttajana, kuten Kansi ja Areena -hankkeen Tampereella. Vuoden rakennuttajan 2023 toiminnassa vastuullisuus on vahvasti näkyvissä. OP Kiinteistösijoitus on sitonut vastuullisuustavoitteitaan ja tekemistään kotimaisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin toimien esimerkkinä muille alan toimijoille. Osana sosiaalista vastuuta vuoden rakennuttaja käy jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa esimerkiksi rakennuttajan ja vuokralaisten yhteisistä vastuullisuustavoitteista.

OP Kiinteistösijoitus osallistuu aktiivisesti myös alan kehittämiseen. Tästä esimerkkinä ovat puurakentamisen hankkeet ja tietomallien hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa. He ovat olleet myös tiiviisti mukana EU-taksonomiaan liittyvässä työssä ja pohtimassa taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakentamisalaan. Pitkäaikaisena ja vastuullisena omistajana OP Kiinteistösijoitus on lisäksi kehittänyt rakennuttamisen ja ylläpidon prosesseja. Uudet hankinta- ja toteutusmuodot sekä toiminnan tehokkuus ovat vuoden rakennuttajan kiinteistökehittämisen ja rakennuttamisen keskiössä. Kehityshankkeita toteuttaa OP Kiinteistösijoituksen aktiivinen ja osaava henkilöstö, todetaan valinnan perusteissa.

Luparuuhkaa purettu Turussa

Turun rakennusvalvonnan uutteran työn, onnistuneiden rekrytointien ja uusien toimintatapojen ansiosta lupahakemusten käsittelyajat saatiin viime vuonna laskuun.

– Lupahakemusten käsittelyajat pääsivät puutteellisten resurssien vuoksi venähtämään viime vuosina valitettavan pitkiksi, mistä koitui paljon valitettavaa haittaa asiakkaillemme, kertoo rakennusvalvontapäällikkö Annika Alppi Turun kaupungilta.

Tilanne paranee kuitenkin koko ajan ja keskimääräinen käsittelyaika lyhenee. Vuoden 2022 aikana tehdyissä lupapäätöksissä käsittelyaika oli keskimäärin 80 vuorokautta, kun se vuoden 2021 aikana tehdyissä lupapäätöksissä oli 102 vuorokautta.

Tavoitteena on vuoden 2023 aikana laskea keskimääräinen käsittelyaika kaikki lupatyypit huomioiden 60 vuorokauteen. Lopullinen tavoite on vakiinnuttaa se 30 vuorokauteen.

SKVL vastaa lukijoiden kysymyksiin

SKVL eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on toiminut vuodesta 1946. SKVL:n jäseninä olevat kiinteistönvälitystoimistot, joita on Suomessa yli 500, ovat sitoutuneita välityslainsäädännön ja hyvän välitystavan mukaiseen toimintaan. Toimintaa valvovat aluehallintovirastot, mutta sen lisäksi SKVL valvoo itse jäsenyritysten toimintaa.

Järjestö myös kouluttaa alalla toimivia lainsäädännön sekä kestävän kehityksen osaajiksi asumisessa. Yksi tärkeä toiminnan kulmakivi on julkaista puolueetonta, tarkkaa tietoa markkinoista ja neljännesvuosittain kertoa alueellisesta asumisen tilanteesta ja sen kehityksestä Suomessa.

Kysy mitä vaan -palstalla SKVL:n VarsinaisSuomen aluejaoston jäsenet vastaavat Turun Seutusanomien lukijoiden kysymyksiin.

Voit lähettää oman asuntokauppaan liittyvän kysymyksesi osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi. Pyydämme vastauksia lähetettyihin kysymyksiin kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uuteen Kotiin -teemassamme.

Marko Vuosjoki

Kysy mitä vaan –SKVL vastaa

Turun Seutusanomat

Turun Seutusanomat

Mitä tarkoittaa talon loppukatselmus? Jos siitä ei löydy dokumenttia, mistä sitä voi kysyä?

Omakotitalon isäntä –

Talon rakennuslupaan liittyy monia tarkistuksia – esimerkiksi viemärit, sähköt ja niin edelleen. Kun talo on valmis, kunnan viranomainen kuten rakennustarkastaja, tekee lopputarkastuksen, toiselta nimeltään loppukatselmuksen. Tässä tarkistetaan, että kaikki vaadittavat perus- ja turvallisuustarkastukset on tehty ja asianmukaisesti dokumentoitu. Taloonhan voi muuttaa käyttöönottotarkastuksen jälkeen, silloin esimerkiksi pihatöitä voi olla vielä kesken – mutta lopputarkastus on tehtävä, kun kaikki on valmista.

– Oikein vanhojen talojen suhteen lopputarkastuksesta voi olla vaikea löytää dokumentteja. Yleisesti ne kyllä löytyvät hyvin kunnan arkistoista. Jos dokumentit ovat itseltä kadonneet, niitä voi siis kysyä kunnan viranomaisilta. Talon myyntiin laittavan ei tarvitse itse tästä huolehtia, sillä kaikkien tarvittavien dokumenttien hankinta kuuluu välittäjän perustehtäviin.

Pekka Tähtinen, Turun Talokulma Oy

Marko Vuosjoki

Ensiasunnon ostajalle on nyt mahtavat markkinat

ASUNTOMARKKINAT

Sota ja siitä aiheutuneet inflaatio, korkojen nousu ja orastava energiakriisi hiljensivät asuntomarkkinoita viime vuoden loppupuolella – mutta joulukuussakin oli havaittavissa jo pientä piristymistä.

– Erityisesti marraskuu oli hiljainen kuukausi. Viime vuosi oli pitkään hyvä, kuten edellinenkin, mutta Ukrainan sota on vaikuttanut energiaan, korkoihin ja tulevaisuuden uskoon, ja näistä syistä asuntokauppa hiljeni loppuvuodesta. Joulukuussa oli näkyvissä jo hieman piristystä, ja vaikka tammikuukin näyttää hiljaiselta, uskon, että asuntomarkkinoilla nähdään taas nousua lähikuukausina – niin on aiemminkin käynyt, kertoo SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston jäsen, Turun Talokulma Oy LKV:n yrittäjä Pekka Tähtinen Tähtinen vertaa nykyistä tilannetta esimerkiksi 1990-luvun raakaan lamaan ja 2000-luvun finanssikriisiin. Toki, kuten Tähtinen myöntää, Euroopassa käytävä sota on äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne. – Vuoden 2008 finanssikriisin aikaan asuntokauppa kävi hiljaisena puolisen vuotta, kunnes lähti taas kiihtymään. On totta, että Ukrainan sota luo poikkeuksellisen tilanteen, mutta ihmisten asuntojen tarve ei ole mihinkään poistunut. Tietenkin parasta olisi – kaikin puolin, ei pelkästään asuntokaupan takia – että sota päättyisi mahdollisimman pian.

Asuntotyypeistä parhaiten kauppansa ovat tehneet omakotitalot ja rivitaloasunnot, sekä kerrostaloasunnot taloissa, joissa putkiremontit on jo tehty. Aiemmin suosikkikohteita ovat olleet pienet kerrostaloasunnot, esimerkiksi yksiöt, mutta niiden menekki on ollut viime aikoina alhainen.

– Tämä johtuu oikeastaan kahdesta asiasta. Ensinnäkin asuntosijoittajat ovat olleet viime aikoina varovaisia ja toisaalta opiskelijoiden vanhemmat eivät ole enää ostaneet lastensa opiskelupaikkakunnilta kerrostaloyksiöitä niin kuin aiemmin. Kohonnut korkotaso ja energiakulut sekä lähtökohtaisesti korkealla olleet asuntojen hinnat ovat saaneet nämä ostajaryhmät laittamaan jarruja päälle. Asuntojen hintojen korjaukset ovat tästäkin syystä aiheellisia, kertoo Tähtinen.

Nykyinen markkinatilanne onkin luonut tietyille ostajaryhmille nyt erityisen suotuisat markkinat. Tähtinen mainitsee erityisesti ensiasunnon ostajat.

– Ensiasunnon ostajille olisi nyt mahtavat markkinat. Asuntoja on paljon tarjolla ja hinnat ovat tulleet alas. Kunhan rahoitus on kunnossa, asiallisen tarjouksen jättämällä voi tehdä erittäin hyvät kaupat, kannustaa Tähtinen oman asunnon ostoa harkitsevia. Ensiasunnon ostajilla on tietenkin se valttikortti, että heidän ei tarvitse huolehtia vanhan asunnon myynnistä. Tämä ongelma koskee nykyisessä tilanteessa erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä.

Piristystä on siis kuitenkin ollut nähtävissä.

– Ihmisten määrä asuntonäytöissä on ollut jo kasvamaan päin. Asuntokaupan piristymistä tukee myös asuntojen hintatilanne – pitkään hinnat olivat varsin korkealla, nyt hintoja on korjattu hieman alaspäin. Sekin tietenkin lisää ostohalukkuutta.

Pekka Tähtinen muistuttaa vielä, että suunta piristyvään asuntomarkkinaan on ollut selvästi nähtävissä.

– Asuntojen hinnat ovat laskeneet ja energiankin suhteen tilanne näyttää jo paremmalta kuin vielä muutama kuukausi takaperin. Uskon vahvasti, että markkinat piristyvät, pohtii Tähtinen.

Marko Vuosjoki

TEEMASIVUT ILMESTYVÄT SEURAAVAKSI 22.2. ! 8.2.

Pekka Tähtinen on ollut vuosia aktiivisesti mukana SKVL:n eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n toiminnassa, niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Nykyisin hän on Varsinais-Suomen aluejaoston jäsen. Aiemmin Tähtinen toimi useita vuosia SKVL:n valtakunnallisen tilastovaliokunnan puheenjohtajana. Hänet on valittu SKVL:n vuoden välittäjäksi vuonna 2020.

– Arvostan liittoa valtavan paljon. Vaikka en enää ole liiton valtakunnallisissa tehtävissä, osallistun edelleen aktiivisesti muun muassa liiton järjestämiin koulutuksiin. SKVL tukee yrittäjää todella merkittävästi, kehuu Tähtinen.

Pekka Tähtisen luotsaama Turun Talokulma Oy LKV oli viime vuonna mukana SKVL:n vuoden välittäjäyritys -finalistien joukossa. Valituksi tuli Etta LKV, niin ikään turkulainen yritys. Turkulaiset olivat muu-

Rakennusmessu -liite jaossa Aktiivinen SKVL:n veteraani Pekka Tähtinen kannustaa ensiasunnon ostoa harkitsevia olemaan nyt aktiivisia – nykyisessä markkinatilanteessa voi tehdä äärimmäisen hyvät asuntokaupat.

tönpaikan Krista Aaltonen. Sarjan voitto meni tällä kertaa raumalaiselle Linda Leinolle. Inaria Studio Turku Petteri Loukola inariaturku@gmail.com 0500 112 225

Liukuovet ja kaapistot millilleen. Meiltä takuuasennus!

Ota yhteyttä, laitetaan kotisi järjestykseen tyylillä! *Tarjous voimassa 30.1. saakka. Koskee vain uusia tilauksia. Tarjous ei koske Inaria WingLine -mallistoa.

Vuosjoki Kauppakeskus Länsi1 Viilarinkatu 5 20320 Turku

Li Anderssonin kampanjapäälliköksi Mirka Muukkonen Turusta

Puolueet ja poliitikot alkavat valmistautua vauhdilla kohti tulevia eduskuntavaaleja. Yksi Suomen suosituimmista poliitikoista, vasemmistoliiton Li Andersson, joka on tällä hetkellä paitsi kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu, myös Suomen opetusministeri, on valinnut kampanjapäällikökseen turkulaisen valtuutetun Mirka Muukkosen

– Kevään 2023 eduskuntavaaleista tulee mielenkiintoiset. Meillä Varsinais-Suomessa on mahdollista äänestää yhtä Suomen suosituinta poliitikkoa eli Li Anderssonia, kertoo Muukkonen, eikä tietenkään unohda kehua Anderssonia myös taitavaksi ja kokeneeksi päättäjäksi.

Li Andersson on jo pitkään ollut yksi äänestäjien suosikeista ja on yltänyt niin eduskuntavaaleissa kuin aluevaaleissakin Varsinais-Suomen ääniharavaksi.

– Seuraavissa eduskuntavaaleissa keskeistä on tarve jatkaa panostuksia koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon,

kulttuuriin sekä ilmastopolitiikkaan. Valtiontalouden tasapainottaminen on mahdollista tehdä kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, Suomella ei ole varaa palata 2010-luvun eriarvoisuutta kasvattavalle leikkauspolitiikan tielle, Andersson toteaa.

Kampanjapäällikkö Muukkosen kommenteista ilmenee, että vasemmistoliitto aikoo pysyä jatkossakin hallituksessa.

– Li Andersson on toiminut näkyvästi ja tavoitteellisesti uudistuksia tehden opetusministerinä, vaikka kulunut kausi on ollut hyvin haastava ja poikkeuksellinen koronan ja Ukrainan sodan vuoksi. Suomi tarvitsee jatkossakin vahvan, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta arvostavan vasemmistolaisen ministerin, linjaa Muukkonen.

Vasemmistoliiton kannatus on gallupeissa ollut edellisiä eduskuntavaaleja korkeammalla tasolla. Muukkosen ja Anderssoninkin tavoitteena kevään vaaleissa on saavuttaa puolueelle vaalivoitto. Tällä hetkellä vasemmistoliitolla on 16 kansanedustajaa, joten vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksella mitattuna va-

semmistoliitto on Suomen kuudenneksi suurin puolue. Puolueella on kaksi ministeriä; Li Andersson sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.

Vaalien alla käydään

totutusti kovaa mediataistelua – hallituspuolueet puolustavat tekemäänsä politiikkaa, ja oppositiopuolueet yleisesti puolestaan kritisoivat viimeisten vajaan neljän vuoden toimintaa.

– Kulunut hallituskausi on monine kriiseineen ollut poikkeuksellinen, mutta hallitus on siitä huolimatta kasvattanut koulutuksen rahoitusta ja parantanut perusturvaa. Epävarmoina aikoina on

erityisen tärkeää huolehtia tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, napauttaa Li Andersson.

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus järjesti vaalivuoden 2023 ensimmäisen kokouksensa Aurassa lauantaina 7. tammikuuta.

Samassa kokouksessa piirihallitus järjestäytyi työskentelykokoonpanoonsa, sekä totesi eduskuntavaaliehdokaslistalla tapahtuneen muutoksen.

Turkulainen Sanna Paasikivi joutui vetäytymään ehdokkuudesta terveyssyistä ja Perussuomalaisten puoluehallitus oli

vahvistanut hänen tilalleen Mikko Taavitsaisen Nousiaisista. Perussuomalaisilla on siis jatkossakin Varsinais-Suomessa täysi seitsemäntoista ehdokkaan eduskuntavaalilista.

Vuoden 2022 yhdistyksen syyskokous oli valinnut piirihallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2023 turkulaisen Jyrki Ålandin.

Varapuheenjohtajiksi piirihallitus valitsi keskuudestaan Juhani Pilpolan Liedosta, Asmo Mikkolan Oripäästä, sekä Matti Naavasalon Naantalista.

Piirisihteerinä aloittaa pitkäaikainen Turun Perussuomalaisten sihteeri, Kasper Holtari ja uutena taloudenhoitajana Jarmo Metsänperä Loimaalta.

– Varsinais-Suomen piirin tavoitteena on puolustaa maakunnan suurimman puolueen asemaa myös tämän kevään eduskuntavaaleissa, sekä saada yksi lisäpaikka, jolloin meillä on Arkadianmäellä viisi kansanedustajaa puolustamassa perussuomalaista aatetta ja varsinaissuomalaisten etua näinä hulluina aikoina, toteaa piirin puheenjohtaja Jyrki Åland.

Niin Varsinais-Suomen Perussuomalaiset, kuin sen eri jäsenyhdistyksetkin tulevat olemaan laajasti esillä eri tapahtumissa ympäri maakuntaa vaalien alla pitäen yllä puolueen mainetta Suomen suurimpana tori- ja telttapuolueena.

Marko Vuosjoki

POLITIIKKA

Eduskuntavaaleihin on aikaa reilut kolme kuukautta. Turun Seutusanomat julkaisee vaalien lähestyessä artikkeleita valtakunnallisesti erityisen tunnetuista varsinaissuomalaisista poliitikoista, jotka ovat ehdolla tulevissa vaaleissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tavoittelee kansanedustajan paikkaa tulevissa vaaleissa.

Tieto ja osaaminen vaalipaneelin aiheina Turun yliopistolla

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa ohjaa avoin tutkimus, jonka rahoitusmallit ovat yksi tulevan eduskuntakauden tärkeimmistä keskustelunaiheista.

POLITIIKKA

Eduskuntavaalipaneeli keräsi paikallisista ja valtakunnallisistakin aiheista kiinnostuneita Turun yliopistolle 16. tammikuuta.

Iltapäivä alkoi yliopistonmäen Natura-rakennuksessa ryhmäkeskusteluilla, joissa aiheina olivat osaava työvoima, Saaristomeri ja luonto sekä alueellinen saavutettavuus.

Samaiset teemat nousivat esiin myös aloitustilaisuutta seuranneessa yleisölle avoimessa Tieto ja osaaminen VarsinaisSuomessa -paneelikeskustelussa.

Vaalipaneeliin osallistuivat kansanedustaja Li Andersson (VAS), kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP), erityisopettaja Perttu Helin (KESK), kansanedustaja Petteri Orpo (KOK), kansanedustaja Ville Tavio (PS) ja tutkimusavustaja, opiskelija Aliisa Wahlsten (VIHR).

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan, apulaisprofessori Markku Jokisipilän fasilitoiman paneelin keskustelijoiksi kutsutut kuuden suurimman puolueen edustajat ovat kaikki käyneet joko Turun yliopistoa tai Åbo Akademia.

Punaisella tai vihreällä äänestyslipukkeella ehdokkaat saivat osoittaa kantansa kolmeen kinkkiseen kysymykseen, joista ensimmäinen koski yliopistojen perusrahoituksen nostamista ja toinen Seilin ja Kevon tutkimusasemien toimintaan tarkoitettua ilmastonmuutoksen ja luontokadon tutkimuksen valtiontukea.

Kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla ehdokkaat olivat melko samoilla linjoilla vihreine lappuineen, joskin taloudelliset seikat vaikuttivat valinnanvaikeuteen. Viimeinen kysymys jakoi mielipiteitä kenties kaikkein eniten. Siinä kysyttiin, tulisiko varsinaissuomalaisten kansanedustajien asettaa turkulaisten korkeakoulujen etu maan muiden korkeakoulujen edelle. Vih-

reät kyllä-laput nostivat Andersson, Eloranta ja Tavio. Helin nosti pelkän punaisen ei-lapun ja Orpo ja Wahlsten olivat kahden vaiheilla molemmilla lapuillaan.

Tulevasta eduskuntakaudesta puhutaan tiukkojen päätösten kautena. Markku Jokisipilä kysyy ehdokkaiden näkemystä siitä, miltä korkeakoulutuksen rahoituksen tulevaisuus näyttää julkisen talouden tasapainottamistoimissa.

– Opiskelijoihin suunnattu rahoitus on erityisen tärkeää, että saisimme tulevaisuuden tieteentekijöitä, nuoria tutkijoita tieteen pariin, vihreiden Aliisa Wahlsten tiivistää.

Keskustan Perttu Helinistä on vaikea nähdä sellaista taloustilannetta, jossa parlamentaarisesti

päätetystä rahoituksesta lähdettäisi tinkimään.

– Kansainvälisen ja yhteiskuntajärjestelmän suojaamiseksi tieteellä on valtava merkitys, oli kyseessä sitten luonnontieteet tai yhteiskuntatieteet. Tavoite on asetettu ja siihen on sitouduttu, Helin lisää.

SDP:n Eeva-Johanna Eloranta sanoo, että koulutuksella ja tutkimuksella on olennainen merkitys työllisyystason kasvattamisessa entisestään

– Me emme Suomena pärjää muuten kuin osaamiseen panostamalla. Koulutus ja tutkimus ovat aivan selkeä tulevaisuusinvestointi, Eloranta jatkaa.

Vasemmistoliiton Li Andersson ottaa esiin TKI-rahoituksen nostamisen neljään prosenttiin, mikä on äärimmäisen tärkeää elinkeinoelämän

Kiusaaminen ja häirintä poistettava

Laastareiden asettamien sinne tänne ei riitä, vihreiden Noora Koponen sanoo.

kannalta.

– Siitä ei ole keskusteltu, miten rahoitus jakautuu tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden välillä. Välttämätöntä on resurssien varmistaminen kaikilla koulutusasteilla, myös tieteen rahoitus, sekä uudet investoinnit koulutusjärjestelmään. Rahoitusta tarvitaan aloituspaikkojen lisäämiseen, Andersson toteaa.

Perussuomalaisten Ville Tavion mukaan korkeakoulujen tulisi itsekriittisesti tarkastella, mikä tiede on kansantaloudellisesti hyödyllisintä.

– Tarvitsemme pitkäaikaisen suunnitelman korkeakoulujen perusrahoituksen paikkaamiseen. Yliopiston tulisi pyrkiä sellaiseen tieteeseen ja tutkimukseen, joka auttaa Suomen painopisteitä esimerkiksi korkean teknologian ja innovaatioi-

den maana, Tavio sanoo. Kokoomuksen Petteri Orpo muistuttaa, että kestävä talouden kasvu vaikuttaa suoraan koulutuksen investointeihin.

– Toisaalta talouden kasvua ei tapahdu ilman korkeaa osaamista, innovaatioita ja yritystoimintaa, jota syntyy korkeakouluissa, Orpo summaa.

Tieto ja osaaminen Varsinais-Suomessa -paneelikeskustelun järjestelyistä vastasivat Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto ja Turun kaupunki.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö?

• Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Vaaleilla valitaan kansanedustajat eduskuntaan kaudelle 2023–2027.

• Tieto ja osaaminen Varsinais-Suomessa -eduskuntavaalipaneelikeskustelun avainsanoiksi nousivat tiedon ja osaamisen lisäksi muun muassa kilpailukyky, talous, saavutettavuus, kestävä kehitys, ympäristö, Saaristomeri, koulutus, tulevaisuusinvestointi, monialaisuus sekä kansainvälisyys.

gia panostaisi kattavamman tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden keräämiseen sekä toimeenpanoon.

Kansanedustajat Koponen, Kilpi ja Elomaa jättivät aloitteen; Kiusaaminen ja häirintä poistettava kansallisella strategialla.

Kiusaaminen ja häirintä on Suomessa monitahoinen ongelma, jota tulisi tunnistaa nykyistä monipuolisemmin, selvittää nykyistä laajemmin sekä kitkeä nykyistä tehokkaammin. Selvitysten mukaan työpaikkakiusatuksi joutuu vuosittain 125 000 suomalaista. Koulukiusaamista kohtaa 30 000 lasta joka ikinen päivä. Lähisuhdeväkivallassa Suomi on Euroopan kärkimaa.

– Suomi on valitettavasti monilta osin kiusaamisen mallimaa. Vaikka kiusaamista ja häirintää on pyritty kitkemään lukuisilla projekteilla ja ohjelmilla, on ongelma kuitenkin niin laaja ja monitahoinen, ettei yksittäisillä toimilla päästä riittävän kattavaan ratkaisuun.

Koska kiusaamisen kaikkia osa-alueita ja vaikutuksia ei ole kattavasti tutkittu, on mahdotonta sanoa tarkkaa summaa kiusaamisen ja häirinnän taloudellisista vaikutuksista. Selvää kuitenkin on, että puhe on miljardeista.

– Kiusaamisen vaikutukset ulottuvat hyvin arkisiin asioihin. Työ- ja koulupoissaoloista merkittävä osuus liittyy kiusaamiseen. Lisäksi tulee voimakkaat kansanterveydelliset vaikutukset, kuten stressi, unettomuus, uupuminen ja sitä kautta mielenterveyshaasteet tai sydän- ja verisuonisairaudet. On myös tutkittu, että kiusaaminen on suuri sisäisen turvallisuuden heikentäjä, Koponen, Kilpi ja Elomaa listaavat.

Noora Koponen (vihr.), Marko Kilpi (kok.) ja Ritva Elomaa (ps.) ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen kiusaamisen poistamista tavoittelevan strategian valmistelusta. Poikkihallinnollinen strate-

– Osana strategiaa luotaisiin kiusaamisen uhrien tukikeskus, joka olisi erikoistunut uhrin asemaan sekä terveydellisiin, oikeudellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin, perussuomalaisten Ritva Elomaa kertoo.

Tukikeskus kasaisi yhteen alan asiantuntijoita ja muita toimijoita.

– Nykytilanteessa isona ongelmana on, että meillä ei ole johtajuutta ongelman hoitamiseksi ja sitä kautta ei ole minkäänlaisia yhtenäisiä toimintamalleja. Se luo toimimattomuuden lisäksi kestämätöntä eriarvoisuutta, kokoomuksen Marko Kilpi summaa.

Kansanedustajat

Noora Koponen (vihr.) Marko Kilpi (kok.) Ritva Elomaa (ps.)

Turun yliopistolla pidettyyn eduskuntavaalipaneeliin osallistuivat kansanedustaja Ville Tavio (PS), kansanedustaja Li Andersson (VAS), kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP), erityisopettaja Perttu Helin (KESK), tutkimusavustaja, opiskelija Aliisa Wahlsten (VIHR) ja kansanedustaja Petteri Orpo (KOK).

n YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Omaishoitokeskus

Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia.

Pe 27.1. klo 13–14.30 TraBand laulaa ja laulattaa vanhoja, tuttuja tanssikappaleita. Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan mukana! Kahvitarjoilu 3 €.

To 2.2. klo 13–14.30 Terve suu, näin se onnistuu! Ohjeita ja vinkkejä asiantuntijalta suun päivittäiseen hoitoon. Asiantuntijasuuhygienisti Laura Virtanen. Kahvitarjoilu 3 €.

To 9.2. klo 13–14.30 Lauluryhmä Pilkahdus esiintyy. Kahvitarjoilu 3€.

Ti 14.2. klo 12–14.30 Ystävänpäivän lounas ja tanssit. Tarjolla lohikeittoa klo 12–13. Marjo Tiainen laulaa kotimaista tanssimusiikkia. Tansseissa mukana on Turun Siskojen ja Simojen vapaaehtoisia tanssittamassa ja rupattelemassa. Tanssien aikana saatavilla myös palveluohjausta Liikkuvan resurssikeskuksen työntekijöiltä sekä ikääntyneiden palveluohjaajalta. Kahvitarjoilu. Ilmoittaudu lounasta varten viimeistään 9.2. p. 040 681 4965

Ti 14.2. klo 14–16 Kuulolähipalvelua. Turun Kuuloyhdistys ry. Neuvontaa ja opastusta kuulokojeen käytössä. Apua korvakappaleen pesussa ja letkun vaihdossa.

Omaishoitajille ja läheistään auttaville on saatavana maksutonta digitukea kotiin. Mikäli sinä haluaisit oppia tabletin käyttöä tai kaipaisit kotiin opastajaa tietokoneen tai älypuhelimen kanssa, niin ota yhteyttä! Yhteystiedot: Digiohjaaja p. 040 683 9595 / digi.tutuks@gmail.com.

Omaishoitokeskuksessa on myös vertaistukiryhmiä ja iäkkäiden päivätoimintaa arkisin! Osoite: Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku. p. 040 681 4965. www.omaishoitokeskus.fi

Turun seudun Vanhustuki Ma 30.1. Tietoisku, klo 13–14.30. Yleisimmät rannevaivat ja niiden itsehoito ja ennaltaehkäisy. Toiminnallinen tietoiskuaiheesta rannevaivojen ennaltaehkäisy ja itsehoito. Milka Reponen, Tule-tietokeskus. Ti 31.1. Elämänkertapiiri klo 10–11.30. Muistellaan menneitä keskustellen ja kirjoittaen.

Ti 31.1. klo 13–14 toimintaesittely.

Ke 1.2. Käsityökerho klo 12.30- 15.

To 2.2. Avoin yksinäisten vertaisryhmä klo 13–15.

Pe 3.2. Pelikerho klo 10–11.30. Ma 6.2. Bingo klo 13–14.30

Ti 7.2. Vanhustuen iltapäivä klo 13–14.30, Mikaelin seurankuntakoti. Ohjelmassa mm; Lahjan tytöt senioriryhmä, Duo TraBand viihdyttää ja laulattaa. Juontaa Sirpa Vaitinen. Maksuton sisäänpääsy.

To 9.2. Ikivireät klo 13–14.30 Hyväntuulista ajatustenvaihtoa kahvikupin ääressä. Pe 10.2. Pelikerho klo 10–11.30.

Turun Kylätalo ry

Turun Kylätalo - kaikille avoin kohtaamispaikka. Kahvia, päivän lehdet, löytöjä, kohtaamisia, tunnelmaa. Tervetuloa piipahtamaan! Avoinna ma 9–13, ti 9–15, ke 9–15, to 9–15, pe 9–13, osoitteessa Martinkatu 16 B 15–16, Turku, p. 045 234 3823

AL-ANON

Vertaistukiryhmiä alkoholistien läheisille Turussa:

• tiistaisin klo 19 Kupittaankatu 108 (katutason liikehuoneisto)

• torstaisin klo 19 Yliopistonkatu 10 (Elokolo, katutason liikehuoneisto). Lisää tietoa: www.al-anon.fi. AA:n auttava puhelin, myös läheisille: (09) 750 200, joka päivä klo 9–21. Nimettömyys, luottamuksellisuus.

Ikonitaidetta ja symbolisimia

Puupiirtäjä Maria Pihlin taidenäyttely Jumalan kukat Taidekappelissa helmikuussa.

SEURAKUNTA

Maria Pihlin näyttely Värejä, tunteita, pyhyyden ja ihmisyyden kokemuksia on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turussa 2.–26. helmikuuta.

Maria Pihl (s. 1981) on jyväskyläläinen taidegraafikko, tarkemmin sanottuna puupiirtäjä, joka toteuttaa puupiirroksensa katoavan laatan tekniikalla. Töissä näkyy vahvoja viitteitä ikonitaiteeseen ja symbolismiin.

Maria Pihlin teokset ovat hyvin tunnistettavia ja omaleimaisia. Hänet tunnetaan runsaista

Katedraali soi -tapahtuma Tuomiokirkossa

SEURAKUNTA

Perinteinen Katedraali soi -tapahtuma järjestetään tänä vuonna jo 27:nnen kerran. Maanantaista 6. helmikuuta sunnuntaihin 12. helmikuuta Turun Tuomiokirkko toimii kirkkomusiikkiviikon pitopaikkana.

Tänä vuonna ohjelmassa kuullaan erityisesti kuoroja, ja kantaesityksensä saa Mikko Heiniön teos Koraaleja kanteleelle, viululle, baritonille ja jousiorkesterille.

Konserttiviikon maanantaina 6. helmikuuta aloittavat Turun sellokilpailun 2022 voittaja Tatu Kauppinen ja pianisti Da-

vid Munk-Nielsen, jotka esiintyvät Turun musiik-

väreistä, joilla on myös symbolinen merkitys. Sattumalla on vahva rooli tämän intuitiivisen taiteilijan töissä, Pihlillä ei aina välttämättä ole selkeätä kuvaa työn lopputuloksesta, vaan se syntyy työskentelyprosessin aikana.

Teosten teemat ja aiheet käsittelevät ihmisyyttä, mielentiloja ja tunteita, joita hän yleensä kuvaa ihmis- ja eläinhahmoilla.

Maria Pihl valmistui kuvataiteilijaksi LABammattikorkeakoulusta keväällä 2020, ja on siitä lähtien toiminut aktiivisesti kentällä pitäen yksityisnäyttelyitä ja osallistuen ryhmänäyttelyihin. Hän työskentelee Jyväskylässä grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa, jossa hän myös opettaa eri grafiikan tekniikoita.

kijuhlien konsertissa. Mikko Heiniön teoksen kantaesitys on vuorossa lauantaina. Kahdeksanosainen teos polveilee kanteleen ja jousiorkesterin sekä viulun ja laulun kannattelemana Tuomiokirkon alttaritaulun maisemissa.

Konserttiviikon päättää jousitrio; viulisti Pekka Häkkinen, alttoviulisti Jussi Aalto sekä sellisti Kirsti Väyrynen.

Lisätietoja, täydellinen ohjelma sekä tietoa konserteista löytyy verkosta: katedraalisoi.fi

Turun Seutusanomat

MARTIN SEURAKUNNAN ILMOITUKSET

Martinkirkossa:

Su 29.1. klo 10 messu, jossa messuryhmä mukana. Klo 14 Rippikoulusunnuntain messu rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen.

Su 5.2. klo 10 Messu ja Yhteisvastuu-keräyksen aloitus. Uuden seurakuntaneuvoston siunaaminen tehtäväänsä.

Uittamon seurakuntakoti Rushollinrinne 1 Messu ja kirkkokahvit su 5.2. klo 15.

Maria Pihlin värikkäät ja omaleimaiset teokset ovat nähtävillä Pyhän Henrikin Taidekappelissa helmikuussa.

Turun Tuomikirkossa vietetään Katedraali soi -kirkkomusiikkiviikkoa alkaen maanantaina 6. helmikuuta. Kuva: Seilo Ristimäki.

Maria Pihl tuo Turun taidekappeliin laajan kokonaisuuden töitään, joista osa on täysin uusia ja osa hieman vanhempia, jotka eivät vielä ole olleet esille muissa näyttelyissä. Avajaiset pidetään keskiviikkona 1. helmikuuta kello 17.30.

Maria Pihlin näyttely Värejä, tunteita, pyhyyden ja ihmisyyden kokemuksia on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turussa 2.–26. helmikuuta.

Työllisyyspalvelut täyttää 105 vuotta

Turun kaupungin työllisyyspalvelut täyttää 105 vuotta 24.1.2023. Työ alkoi hätäaputöinä tallukoiden valmistuksesta. Tänä päivänä Työpiste palvelee turkulaisia, alueen yrityksiä ja Turun seudun kuntakokeilun asiakkaita kaikissa työllistymiseen liittyvissä asioissa. Tarjoamme uraohjausta, koulutusneuvontaa, työnhakuvalmennusta ja tuetun työllistymisen paikkoja. Juhlimme työn merkeissä.

Yhdistystoiminta-palstalle avoimia

ja maksuttomia tapahtumia

Turun Seutusanomien yhdistystoimintapalstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksuttomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmestymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuoksi keskiviikolle, yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalenterin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www.turunseutusanomat.fi.

Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi. Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdistyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.

Turun Seutusanomat

A K K I A T E R

T

A I T O A P I K K U I S E

M A N S I T U S K O T A N A I S

N K A A A R I A T U I N T E T L A U T A S E T H M I L L I T A L I L U U P O R A E O K U L A A R I P A T E T U N O J A T L O K I T S O V U T T M O N O A P A J A O N E R V A R I S T I S A N A A V A I N I L I A S O M I A N A P U A L A H T I E H I L L A S A A V I T P U L A M A N N I N

Helmikuun alussa juhlitaan arkkitehtuuria ja muotoilua

ArkMuoto-päivillä paljon paikallista ohjelmaa Turussa

Sisäministeriö suosittaa toista kertaa nostamaan Suomen lipun salkoon 3. helmikuuta Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi.

TAPAHTUMAT

Arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä vietetään 1.–5. helmikuuta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Elämisen laatu -teemainen tapahtumaviikko juhlistaa yhdessä arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivän kanssa hyvän suunnittelun merkitystä. Perjantaina 3. helmikuuta vietetään myös Alvar Aallon 125:ttä syntymäpäivää.

Suomen parhaaksi asuinalueeksi viime vuonna valittuun Jyrkkälään yleisö pääsee tu-

tustumaan opastetuilla aluekävelyillä 4. helmikuuta. Perjantaina KOy Jyrkkälänpolun kiinteistössä vietetään ammattilaistapahtumaa. Kävelyillä tutustutaan alueen arkkitehtuuriin, teknisiin ratkaisuihin ja näyttelyyn. Lähtö tapahtuu A talon edestä kello 12 ja 13.30. Auton voi pysäköidä Jyrkkälänkatu 2:n tolpattomille autopaikoille.

Tapahtumassa perehdytään alueen historiaan, arkkitehtuuriin sekä rakennusten elinkaaren kaksinkertaistamiseen suoritetulla perusparannuksella. Parannustyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota yhteisön vahvistamiseen, asukasosallistumiseen (Charrette-menetelmällä), analyyseihin ja suunnitteluohjeisiin CASE-metodilla, sekä saneeraustekniikan kehittämiseen. Elämisen laatu -teemaa vaalien kuullaan, mitä konkreettisia vaikutuksia

perusparannustyöllä on ollut muun muassa asiakaskokemukseen, asukasdemokratiaan, vuokrataloyhtiön käyttöasteeseen, kunnossapitoon ja energiankulutuksiin.

Turun Jyrkkälä edusti Suomea Kova ry:n valitsemana edustajana Pohjoismaiden paras asuinalue -kilpailussa viime vuonna. Vaikka NBO Housing Award 2022 – The Best Living Environment In the Nordic Countries -palkintoa ei Jyrkkälään tullutkaan, saamme seudulla olla ylpeitä jo paikallisesta ehdokasnimityksestä.

Paimion parantola osallistuu juhlaviikkoon arkkitehtuuriopastuksilla, joilla tutustutaan Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteoksen muotoihin ja merkityksiin. Opastuksilla Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja, arkkitehti Tommi Lindh johdattaa vierailijat parantolan humaaniin suunnitte-

ArkMuoto-päivillä pääsee tutustumaan Suomen parhaaksi asuinalueeksi viime vuonna valittuun Turun Jyrkkälään sekä KOy Jyrkkälänpolun saneeraustekniikkaan. Kuva: KOy Jyrkkälänpolku.

luun ja Aaltojen mielenmaisemaan 90 minuutin kierroksilla. Ennakkovarausta vaativat arkkitehtuurikierrokset järjestetään Paimion parantolassa lauantaina 4. helmikuuta kello 11 ja 13.

Matkatoimisto Magni Mundi on mukana juhlaviikolla Life on a Leaf -talon opastetulla kierroksella. Opastus järjestetään Turun Hirvensalossa sijaitsevassa lehdenmuotoisessa rakennuksessa 5.

helmikuuta kello 13.

Tilaisuudessa pääsee keskustelemaan taiteen ja arkkitehtuurin yhtymäkohdista sekä värien vaikutuksesta elämän laatuun taiteilija JanErik Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkärannan suunnittelemassa lehdenmuotoisessa talossa, joka toimii nykyään taiteilijaresidenssinä. Pihalla voi tutustua myös sipulinmuotoiseen saunaan ja upouuteen Kuusi-o-ra-

kennukseen. Osallistujamäärä on rajattu ja liput tulee hankkia etukäteen Visit Turun tai Magni Mundin verkkokaupasta. ArkMuoto-päiviin myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #arkmuoto ja #elämisenlaatu. Tapahtumaviikon aikana on käynnissä kuvahaaste ArkMuoto-päivien sosiaalisen median kanavissa.

Katariina Mäkinen-Önsoy