Turun Seutusanomat länsi 19.01.2017

MENOVINKIT: Rattlers heittää levynjulkkarikeikan Raisiossa

Yläkoululaisten videoelokuva ensiesityksenä Naantalissa

SIVU 14

SIVU 6

Tämä lehti ilmestyi vuosina 1994 – 2015 nimellä Kaupunkiuutiset

23. VSK

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO Avaa ovi parempaan asumiseen!

Tasalanaukio 3, 21200 Raisio

ASUNTOKAUPPA ARI LEINO NEN

www.asuntoleinonen.fi

VALITSE PAIKALLINEN VÄLITTÄJÄ ASUNTOSI MYYJÄKSI! MEILLÄ VOIT VALITA PERINTEISEN KAUPPATAVAN TAI HALUTESSASI TARJOUSKAUPPAA -KAUPPATAVAN, VALINTA ON SINUN!

Turun Seutusanomat Seuraava lehti ilmestyy 26.1.

Välityspalkkio velattomasta hinnasta 3,95%+200 €, sis alv 24% tai sopim. mukaan.

Mika SolaBBA Sakari Leinonen, LKV Soile Halonen, LKV Minna Rapo, LKV Ari Leinonen, LKV Mika Sola, 044 986 3358 050 400 2615 044 052 5543 044 7525543 0500 525543 Myyntineuvottelija sakari@ soile@ minna@ ari@ mika@ 0449863358 asuntoleinonen.fi mika@ asuntoleinonen.fi

asuntoleinonen.fi

asuntoleinonen.fi

asuntoleinonen.fi

asuntoleinonen.fi

Hyvä yrittäjä, varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen:

MANDIBULA HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS

KOSKA OLET KÄYNYT VIIMEKSI HAMMASLÄÄKÄRISSÄ?

Mika Leinonen 040 706 2132

Puh. (02) 439 8330,

Varaa itsellesi myös särkypäivystys Tasalanaukio 3, Raisio vuositarkastusaika! www.mandibula.fi

länsi

19.1.2017

TURUN VPK TALO 21.1 – 30.1.2017 Valtava kokoelma eksoottisia matelijoita useasta maanosasta!

Ark. 15-20, la-su 12-18.

Arkipyhinä sunnuntain aukioloaika.

Aikuiset 16,Lapset (3-12v.) 13,Kimppalippu (2 aikuista, 2 lasta) 50,Ryhmät myös aamupäivisin.

Tilaukset 0500 821 721 Nopeuttaaksesi sisäänpääsyä maksa käteisellä.

Valokuvauta itsesi elävän käärmeen kanssa!

aie-, h a Purj llokaloj ia ja pa ppis Troorhosia pe Valokuvaus ja videointi kielletty.

orit aatt aan Allig altaass ssa oma

www.tropicalzoo.fi

Turun Seutusanomat Maksuttomia paikallisuutisia tasapuolisesti jokaiseen kotiin, koska meille tieto on

kuntalaisoikeus!

Josefiina Koti on yksityisen henkilön omistama, tyylikäs ja viihtyisä hoitokoti Turun Hirvensalossa.

Asiakkaaksi voi tulla itse maksaen, kunnan maksusitoumuksella tai palveluseteliä käyttäen.

Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista 26-paikkaisessa kodissa muistisairaille henkilöille.

tai pitkäaikaisvarastoksi.

Varastot sijaitsevat lämpimässä vapaa pääsy oma

Lisätiedot: palveluvastaava Helena Pietilä, puh: 044 5733 110, helena.pietila@josefiinakoti.fi

OTA YHTEYTTÄ

www.josefiinakoti.fi

Nyt on aika tilata

IKKUNAREMONTTI! Joustavat maksuehdot PARHAAT ASENNUSAJAT VARATAAN JUURI NYT!

alk.

99 /kk Soita ja tilaa esittely kotiisi!

Niklas Linna p. 0400 214 288 Markku Koistinen p. 0400 670 397

Nyt on aika tilata

KATTOREMONTTI! Joustavat maksuehdot Kattavaa palvelua!

alk.

99 /kk Soita ja tilaa esittely kotiisi!

Niklas Linna p. 0400 214 288 Markku Koistinen p. 0400 670 397

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Tämän kokoisen ilmoituksen saat 39 000 lehteen 200 eurolla (sis.alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132

19. tammikuuta 2017

2

n Pääkirjoitus

n Pakina

n Seurakuntakolumni

Positiivisuuden voimalla

Kalle ilkamoi

Toivon pilkahduksia

(Joillakin poliisiasemilla ja nimimies piireissä työskenteli vuosikymmeniä sitten kouluttamattomia poliisiharjoittelijoita, joita kutsuttiin ns. ”kesäpullukoiksi”. Tässä yksi tarina niiltä ajoilta.)

yvää alkanutta vuotta! Tätä me olemme toisillemme näin uuden vuoden alkaessa toivotelleet. Mitä hyvää me toisillemme oikeastaan toivomme? Toivommeko toisillemme terveyttä, lottovoittoa, palkankorotusta. Mitä itse haluaisit tämän vuoden tuovan mukanaan?

Hoikemman olemuksen, hyvää kuntoa, hyvää oloa, työpaikan, uuden ystävän. Uuden vuoden alkaessa moni on tehnyt myös uuden vuoden lupauksia. On luvattu laihduttaa, liikkua enemmän tai aloittaa uusi harrastus.

Jos haluamme saavuttaa jonkin ison asian, se lähtee pienestä. Jos tavoitteenasi on syödä koko omena, kannattaa ehkä aloittaa yhdellä puraisulla. Pienistä asioista kertyy vähitellen isoja kokonaisuuksia. Jos haluamme saada vuodestamme hyvän, kannattaa aloittaa pienistä asioista. Jokaisesta päivästä voi etsiä jotain hyvää ja mukavaa.

Joskus ilon aiheet ovat helpommin löydettävissä kuin toisinaan. Mutta jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Se ei ehkä löydy meistä itsestämme tai meidän tekemisistämme, vaan esimerkiksi luonnosta tai säästä, vastaantulevan ihmisen ystävällisestä hymystä tai lasten iloisista leikeistä. Joskus voi itse ilahduttaa muita, ja saada näin itselleenkin hyvän mielen. Jos jokaisena päivänä etsii muutaman ilon tai kiitoksen aiheen, alkaa kohta olla paljon iloa koossa. Ehkä silloin elämän asenne muuttuu pikku hiljaa tyytyväisemmäksi ja vuosi iloisemmaksi.

Hyvää uutta vuotta toivottaessamme taidamme toivottaa toisillemme toivoa, hyvää on vielä tulossa. Toivo auttaa jaksamaan, kantaa eteenpäin, ja tuo iloa. Rakkauttakin voisi toisille toivoa. Se tuo toivoa, että joku rakastaa tai on joku, jota voi rakastaa. Joskus elämässä on vaiheita, ettei lähellä ole toista ihmistä. Silloinkin voimme luottaa, että Taivaan Isä rakastaa meitä. Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon.

Dietrich Bonhoefferin virren sanoin, ” Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, rauha tuo.”

T

unnelin päässä kajastaa jo valoa. Monet signaalit puhuvat sen puolesta, että alkanut vuosi on vahvan kasvun aikaa. Varsinaissuomalaisten ja pk-yritysten odotukset ovat optimistisemmat kuin moneen vuoteen. Hiljattain julkaistu maakuntaennuste on oiva todiste siitä, että elinkeinoelämässä uskotaan juuri nyt puhaltavan suotuisia tuulia.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ilmoitti hiljan, että Varsinais-Suomesta luodaan Suomen ensimmäinen positiivisen rakennemuutoksen alue.

Turkulaisen pitkän linjan poliitikon Ilkka Kanervan (kok) aloitteesta luotiin jo viime vuoden puolella työryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää ja viedä eteenpäin useita konkreettisia toimia, joilla tuetaan alueellisten kasvualojen työvoima- ja osaamistarpeita.

Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko tiedotti aiemmin panostavan koulutustarjonnassaan niihin aloihin, joilla on juuri nyt kysyntää. Huhtikuussa Naantalissa järjestetään Meriverkostot-tapahtuma, jossa kerätään yhteen alueen meriklusterialan toimijat ja haetaan yhteistyön ja verkostoitumisen malleja. Nämä ovat juuri niitä oikeita toimia, joilla tuetaan koko Suomen nousua.

Suomessa on jo pitkään pohdittu keinoja päästä pois pysähtyneisyyden ja taantumuksen tilasta. Uskon, että Varsinais-Suomen esimerkki ja innostuneisuus on omiaan herättämään myös muita Suomen maakuntia saamaan aikaan positiivisia asioita. Hieman etäältä katsottuna tuntuu, että viimein on oivallettu yhdessä tekemisen ja ennen kaikkea positiivisuuden merkitys.

En tiedä kuinka naiivia se on, mutta itse uskon positiivisuuden voimaan. Hyviä asioita tapahtuu, jos aidosti uskoo asiaansa. Olet varmaan kuullut lumipalloteoriasta, jossa pallon päästessä vauhtiin, se kerää itseensä lunta kasvaakseen entistä isommaksi. Päästäkseen vauhtiin lumipallo vaatii vain työntöjä ja ponnisteluja. Siltä näyttää, että näitä työntöjä lumipallolle on nyt annettu ja nyt pallon pitää osata vain kerätä itseensä oikeanlaista nuoskalunta, jotta se voi kasvaa entisestään.

Sama asia pätee meihin kaikkiin ihmisiin. Uskomalla itseensä ja tekemällä oikeita päätöksiä voi vaikuttaa parempaan lopputulokseen pääsyyn – asiassa kuin asiassa. Eihän elämä pelkkää naurua ja laulua ole, saati ruusuilla tanssimista, mutta positiivisuudesta voi ammentaa itselleen ehtymättömän voimavaran. Eihän positiivisuutta ole aina joka hetkessä helppoa löytää, mutta siinä onkin meillä vielä oppimisen varaa. Positiivinen elämänasenne auttaa pääsyssä myös vaikeamman ajan yli.

K

errotaan Uudenkaupungin poliisilaitoksella olleen kesäharjoittelijana Anton Harju niminen nuorukainen. Eräänä päivänä ollessaan yksin työpaikallaan ”kesäkonstaapeli” vastaanotti seuraavan sisältöisen faxin Helsingin rikospoliisilta: Erittäin vaarallinen, väkivaltainen henkirikos vanki on tänään karannut Sörkän vankilasta. Mies on kotoisin Uudesta kaupungista. Pyrkii ilmeisesti kotiseudulleen? Ohessa miehen kasvokuvat edestä ja takaapäin, sekä lisäksi molemmat sivukuvat. Toimikaa nopeasti! Liikkuvat ovat tarvittaessa käytössänne.

Luettuaan viestin huolellisesti useampaan kertaan päätti Harju sisällään tuntevansa ahaa elämyksen siivittämänä hoitaa annetun tehtävän täysin itsenäisesti loppuun asti. Niin hän esimiestensä kauhuksi tekikin.

Muutamaa päivää myöhemmin otti päivystävä komisario pääkallopaikalla vastaan seuraavan sisältöisen viestin: Kolme pidätetty. Miehet tallessa lukkojen takana. Neljännestä olemme hajulla. Odotan lisäohjeita. ******** Raision suuressa teollisuuslaitoksessa työskenteli aikanaan työssään pidetty talouspäällikkö, joka nautti yhtiön sisällä suurta arvostusta hoitaessaan työtehtäviään pyyteettömästi, ja korkealla moraalilla: ”Kuten omiani”, oli miehellä tapanaan sanoa.

Hän sairastui yhtenä syksynä kulovalkean tavoin leviävään kulkutautiin, jota kutsuttiin Hongkongilaiseksi. Noina aikoina epidemia oli pahaksi äityessään todella vaarallinen. Miehen tilan heiketessä hänet siirrettiin teho hoitoon silloiseen Turun lääninsairaalaan.

Miehen työkaverit pääjohtajaa myöden olivat katsomassa ystäväänsä. Seistessään huolestuneina miehen vuoteen vieressä kuuntelivat he tarkkaavaisesti hoitajattaren selvitystä ylilääkärille potilaan sen hetkisestä tilasta: ”Tohtori, voimakas kuumeilu on lääkityksestä huolimatta yhä nousussa. Hänellä on reilusti yli neljäkymmentä yksi astetta kuumetta, joka on yhä nousussa”.

Samanaikaisesti potilas ponnahti istualleen vuoteensa reunalle keho vapisten, hikikarpaloiden valuessa ahavoituneilla kasvoilla, tuijottaen tyhjyyteen kuumeisena hourien: .....jos ne vielä siitä nousee siitä, niin myykää ihmeessä viimeksi hankkimamme osakkeet niin pian kuin mahdollista.

Ne ovat pitkässä juoksussa yhtä tyhjän kanssa…pelkkää roskapaperia…

H

Hanna Rinne, diakoni Nousiaisten seurakunta

Kimmo Muttilainen päätoimittaja

Meriverkostot kokoaa merialan toimijat yhteen Naantalissa Naantalissa järjestetään meriklusterialan toimijat yhteen verkostoitumaan. Tavoitteena on löytää isoille toimijoille alihankkijoita omasta maakunnasta.

Naantalin elinkeinoasiamies Jorma Ranta pitää huhtikuun alussa järjestettävää Meriverkostot-tapahtumaa hyvänä väylänä yrityksille verkostoitumisessa. Kuva: Teemu Heinonen.

TAPAHTUMAT. Naantalissa järjestetään ensimmäistä kertaa Meriverkostot-tapahtuma, joka kerää saman katon alle meriklusterialalla työskentelevät yritykset. 6. huhtikuuta järjestettävä Meriverkostot jatkaa kolmena edellisenä vuonna järjestetyn Teollisuus, logistiikka ja palvelut -tapahtuman jalanjäljillä, mutta nyt tapahtumaan on valittu yksi selkeä kohderyhmä.

– Alkuperäinen tapahtuma oli enemmän yleistapahtuma, kun taas tämänvuotinen kes-

kittyy vain meriklusteriin, joka tietysti pitää sisällään paljon erilaisia toimijoita. Uskon, että tällaiselle tapahtumalle riittää kysyntää, tapahtuman järjestäjistä, Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja Kristiina Sunell sanoo.

Yrittäjien lisäksi tapahtuman järjestämisestä vastaa Naantalin kaupunki. Kaupungin elinkeinoasiamies Jorma Ranta pitää juuri Naantalia oikeana paikkana tapahtuman järjestämiseen.

– Naantalista löytyy useita

meriklusterialan toimijoita. Tapahtuma on tarkoitettu tietysti kaikille alan toimijoille Varsinais-Suomen alueella. Naantali on lähellä Turkua, josta löytyy isompiakin toimijoita, kuten Meyerin telakka, Ranta perustelee.

– Lisäksi Naantalista löytyy myös aivan terävintä kärkiosaamista tuotekehittelyssä sekä venekaluston että polttoaineiden osalta, Sunell jatkaa.

Meriverkostot-tapahtuman tarkempi ohjelma ja puheenvuorot täsmentyvät lähempä-

nä ajankohtaa, mutta järjestäjät ovat kertoneet ottavansa vain 30 näytteilleasettajaa. Varsinaista vieraiden määrää ei ole rajattu millään lailla.

– Tapahtuma on yrityksille hyvä tilaisuus päästä verkostoitumaan ja keskustelemaan yhteistyöstä. Meyerin vahva tilauskanta asettaa haasteita alihankkijoille suoritusvarmuudelle ja tuotantokyvylle, Ranta sanoo.

Kimmo Muttilainen

3

19. tammikuuta 2017

Viime vuonna fuusioitunut Turku Science Park jalkautui kuntakierrokselle Viime kesänä Turku Science Park ja Turun Seudun Kehittämiskeskus fuusioituivat keskenään yhdeksi Turku Science Park Oy:ksi, joka jatkaa seutukunnan yritysten kehittämistä ja auttaa uusia yrityksiä alkutaipaleella. Uusi yhtiö kiertää nyt kaikki Turun seudun kunnat läpi kertomalla uudistuneista palveluistaan.

Naantalin seurakunta

www.naantalinseurakunta.fi

Kirkko avoinna: ke klo 12-14, su ja juhlapyhinä klo 9-12 Kirkkoherranvirasto avoinna: ma-pe klo 9-13 Diakonian päivystysajat: ma ja to klo 10-12 Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna: ma-to klo 10-14, ke klo 18 asti.

Torstai 19.1.

Sauvakävelyä, lähtö klo 10 Seurakuntakeskus, Aurinkotien puolelta.

Lähetyspiiri klo 13 Rh 4.

Omaishoitajien ryhmä klo 13 Rh 3. Kahvitarjoilu.

Yhteistyössä Nlin srk ja Nlin kaupunki.

Perjantai 20.1. Äijäbiljardia klo 17 Dipoli.

Sunnuntai 22.1.

Messu klo 10 kirkko. Saantola, Kairavuo, Murtoperä.

Tiistai 24.1.

Merikirkkopiiri klo 12 Rh 3.

Keskiviikko 25.1.

Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Lindberg, Hartikainen.

Tillukkapiiri klo 17 Rh 2.

Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/toiminta/lapset Päiväkerhot ja perhekerhot jatkuvat joulutauon jälkeen 11.1. alkaen.

Lego-pyhis ma klo 17.15-18.15 Srk-keskuksen lasten tiloissa.

Huom! Samaan aikaan maksuton Gospeljumppa yläsalissa.

Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/varhaisnuoret http://www.naantalinseurakunta.fi/leirit www.naantalinseurakunta.fi/nuoret

RAKENNUSKIELLON ASETTAMINEN

Erik Lehtonen kertoi Turku Science Parkin tarjoamista aloittavan yrityksen palveluista. Kuva: Kimmo Muttilainen.

NAANTALI. Uudistunut Turku Science Park Oy (TSP) esitteli yrityksille suunnattuja palveluitaan tiistaina 17.1.

Naantalin kylpylässä. Tästä lähti liikkeelle kaikki Turun seudun kunnat käsittävä kuntakierros, jonka tarkoituksena on kertoa paikkakunnan yrittäjille millaisia palveluita viime kesällä fuusioitunut TSP tarjoaa yrityksille veloituksetta.

Palvelutarjottimelta löytyy palveluita aloittaville yrityksille, kasvu- ja kehityspalveluita sekä kansainvälistymiseen pyrkiville yrityksille. Jokaisen kategorian alta löytyy yrityksille moninaisia palveluita. Yksi aloittavan yrittäjän palveluista on Potkuri, jossa tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa.

– Vuosina 2005–14 Turun seudulla perustettiin kaikkiaan 16 164 uutta yritystä, joista noin puolet hyödynsi Potkurin palveluita. Viiden vuoden jälkeen keskimäärin 63 % kaikista yrityksistä oli edelleen toiminnassa, kun Potkurin asiakkailla luku on 80 %. Siinä on siis huomattava ero, Aloittavan yrityksen palveluista vastaava Erik Lehtonen vertaa.

Räätälöityjä palveluita Kasvu- ja kehittämispalveluista vastaava Marko Puhtila kertoo, että Suomessa eläköityy lähivuosien aikana noin 70 000 yrittäjää.

– On tärkeää, että verotuloja ja työpaikkoja tuovat yritykset saataisiin joustavasti siirrettyä seuraaville sukupolville, Puhtila sanoo.

Muun muassa näihin ongelmakohtiin keskitytään kehittämispalveluissa, joissa tarjotaan räätälöityjä asiakaslähtöisiä palveluita, mutta samalla tarjotaan myös kasvua tukevia yhteistoimintamalleja. Räätälöityjä palveluita ovat muun muassa uusien asiakkuuksien tai osaavan työvoiman hankkiminen, toiminnan tehostaminen sekä sisäisen tai ulkoisen rahoituksen kartoittaminen.

Yhteistoimintamalleissa pyritään vahvistamaan innovatiivista ajattelua ja löytää yhteistyöverkostoja esimerkiksi oppilaitosten ja kuntien kanssa.

– Kunnat toimivat käytännössä samoilla periaatteilla, joten on tärkeää tietämään niiden toimintatavat yhteistyötä rakentaessa. Jos oppii toimi-

maan yhden kunnan kanssa, voi sitä hyödyntää hankkiessa yhteistyötä seuraavista kunnista, Puhtila sanoo.

Kohti kansainvälisyyttä Yhä enenemissä määrin Turun seudulla toimivissa yrityksissä on otettu askeleita kansainväliseen suuntaan. Tero Piispanen kansainvälistymispalveluista kertoo, että heidän palveluissaan tarjotaan yrityksille tukea muun muassa kansainvälisissä myynti- ja markkinointitehtävissä. Lisäksi he ovat auttaneet viemään paikallista osaamista ulkomaille. Esimerkiksi terveysalan yrityksiä on viety Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin.

– Esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta on avautunut mahdollisuuksia päästä tapaamaan isojenkin yrityksen aivan terävintä johtoa, Piispanen kertoo.

Turun seudun yrityksistä kansainvälistymispalveluita hyödynnettiin eniten Naantalissa ja Kaarinassa. TSP:n kuntakierros jalkautui seuraavaksi päiväksi jo Mynämäelle. Helmikuun puolella vuorossa ovat Rusko, Lieto ja Paimio. Maa-

Raision kaupunginhallitus on 31.10.2016 tekemällään päätöksellä asettanut rakennuskiellon kahdeksi vuodeksi Hulvelan vanhalle rakennuskaava-alueelle. Rakennuskielto päättyy 20.12.2018.

liskuussa vuoron saavat Raisio ja Kaarina. Muiden kunnalta ajankohdat eivät vielä ole varmentuneet.

Raisiossa 19.1.2017 KAUPUNGINHALLITUS

RAISION KAUPUNKI, puh. (02) 434 3111, www.raisio.fi

Kimmo Muttilainen

Taekwondo a uuden Tervetulo n pariin! se harrastuk

Turku Science Parkin kuntakierrokset: 8.2. Rusko 15.2. Lieto 16.2. Paimio 1.3. Raisio 8.3. Kaarina

Uudet peruskurssit alkavat: Raisiossa 23.1 klo 18.30 Ihalan koululla.

Lemussa sunnuntaina 29.1 klo 13.00 Lemun urheilutalolla.

Muiden kuntien osalta ajankohdat päivitetään nettisivuille: www.turkusciencepark.com

Taekwondo on Korealainen monipuolinen kamppailu- ja itsepuolustuslaji, joka tarjoaa puitteet kuntoliikunnasta huippu-urheiluun.

Opetusta yli 30-vuoden lajikokemusella!

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: saariston.taekwondo@hotmail.com

Saariston Taekwondo Park

VA A L I K U L M A Seuraa oman kuntasi vaaliasioita www.turunseutusanomat.fi verkkosivuilla.

Etusivultamme pääset Vaalikulmaan, josta löydät kuntakohtaisesti tuoreimmat mielipiteet ja kannanotot kuntasi vaaliasioista.

Turun Seutusanomien nettilehdessä tällä viikolla: VG:lle mitaleita aluemestaruuskisoista

Esittelyssä Raision museo Harkon tammikuun esine

www.turunseutusanomat.fi

Raisiolainen Tarmo Taipale menestyi valtakunnallisessa matikkakisassa

19. tammikuuta 2017

4

Naantalissa toiseksi paras yrittäjyysilmapiiri – Lieto jälleen ykkösenä Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 2017 julkistettiin 11. tammikuuta tuttuun tapaan Osuuspankkien ja Yrittäjien yhteistyönä. Suomen ja ruotsin kielillä 1.−15.11.2016 toteutetun maakuntaennustekyselyn tulokset ennakoivat, että viime vuonna alkanut myönteinen talouskehitys vahvistuu tänä vuonna.

YRITTÄJYYS. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2017 mukaan maakunnan yrittäjyysilmapiiri sekä arviot kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ovat parantuneet niin ikään edelleen viime vuodesta. Yrittäjyysilmapiiriltään parhaaksi seutukunnaksi nousi tänä vuonna Turun seutu ja parhaiksi kunniksi Lieto, Naantali ja Kaarina.

Naantalin yrittäjyysilmapiiriä pitää hyvänä tai erinomaisena 76 prosenttia kyselyyn vastanneista naantalilaisista yrittäjistä. Yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 74.

Vertailussa viimevuotiseen tapaan ensimmäiseksi sijoittuneessa Liedossa 83 prosenttia vastanneista yrittäjistä pitää yritysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena. Yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 81. Lietolaisyrittäjät ovat myös tyytyväisimpiä kunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön.

Kolmantena yrittäjyysilmapiirivertailussa on Kaarina, jossa 72 prosenttia pitää yrittäjyysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena ja yrittäjyysilmapiiriä kuvaava saldoluku on 63. Raisiossa yrittäjyysilmapiiriä hyvänä tai erinomaisena pitävien osuus on 67 prosenttia (saldoluku 61). Turussa vastaavat luvut ovat 53 prosenttia (saldoluku 47) sekä Salossa 61 prosenttia (saldoluku 51).

Varovaisia talousodotuksia Kun muissa kunnissa alkaneeseen vuoteen lähdetään viime vuotta toiveikkaammissa odotuksissa, ovat naantalilaiset ja raisiolaiset yrittäjät pääosin viime vuotta varovaisempia talousodotuksissaan. Raisiossa sekä investointiodotusten että henkilökunnan määrän odotukset ovat painuneet miinukselle, joskin kannattavuusodotuksissa Raisiossa ollaan selvästi viime vuotta toiveikkaampia.

Maakuntaennusteen tulos ennustaa, että niin ikään Naantalissa kokonaisinvestoinnit laskevat tänä vuonna. Molemmissa kunnissa investointiodotusten saldoluvut ovat miinuksella. Naantalissa -3 (pudotusta viime vuoteen peräti 28 yksikköä) ja Raisiossa -6 (pudotusta viime vuoteen 8 yksikköä).

Turkulaisyrittäjien ja lietolaisyrittäjien liikevaihto-odotuksia kuvaava saldoluku on noussut 10 yksiköllä eli eniten Turun alueen kunnista. Turussa liikevaihto-odotusten saldoluku on 41 ja Liedossa 36. Heti

näiden kahden kunnan perässä tulee Kaarina, jossa liikevaihtoodotusten saldoluku on noussut viime vuodesta 9 yksikköä ja se on tänä vuonna 34. Myös Raisiossa saldoluku on tänä vuonna 34, mutta siinä on pudotusta viime vuoteen 14 yksikköä. Naantalin liikevaihtoodotusten saldoluvussa 28 on 7 yksikön pudotus viime vuoteen.

Raisiossa kannattavuusodotuksia Kannattavuusodotukset ovat

nousseet Turun alueen kunnissa Naantalia lukuun ottamatta. Ilmestymisalueemme kunnista Raisiossa, jossa yrittäjien odotukset ovat tänä vuonna muilla mittareilla mitattuna heikompia kuin viime vuonna, on kannattavuusodotukset nousseet 14 yksikköä ja saldoluku on tänä vuonna 26.

Myös Kaarinassa kannattavuusodotusten saldoluku on noussut 14 yksikköä ja se on tänä vuonna 22. Naantalissakin saldoluku on 24, vaikka siinä on 3 yksikön pudotus viime vuoteen verrattuna. Turun seudun

keskiarvoa korkeammalle nousee vain Turku saldoluvulla 32 (nousua viime vuoteen 13 yksikköä). Lieto on saldoluvulla 28 (nousua viime vuoteen 11 yksikköä) Turun seudun saldokeskiarvon kanssa samassa lukemassa.

Seutukuntavertailussa toiveikkaimpia ovat Turun seudulla toimivat yrittäjät ja vähiten toiveikkaita vakkasuomalaiset yrittäjät. Talousodotusten saldoluvut ovat kuitenkin pääosin parantuneet viime vuodesta ja lähes kaikki saldoluvut ovat myös eri seutukunnissa plussalla. Toimialavertailussa toiveikkaimpia talousodotuksissaan ovat tänä vuonna teollisuudessa toimivat yrittäjät.

Maakuntaennusteen vastausten perusteella VarsinaisSuomeen voidaan arvioida syntyvän tänäkin vuonna tuhansia uusia pk-yritysten luomia työpaikkoja.

– Maakunnan yrittäjien yleinen myönteinen ilmapiiri sekä Turun telakan positiiviset heijastusvaikutukset alueen pkyritysten toimintaan voi lukea Maakuntaennusteesta selvästi.

Ne ilahduttavat tietenkin yrittäjäjärjestössä, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Jaakko Heininen toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Matkailun Oskari meni Vuoden karavaaniyhdistys urheilutapahtumakonseptille löytyy Naantalista PALKITUT. Visit Turun perinteinen Matkailun Oskari vuodelta 2016 on myönnetty Paavo Nurmi Festivalille. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin luovuttaman palkinnon otti vastaan PN Turku Oy:n toimitusjohtaja, raisiolainen Jari Salonen. Perjantaina 13.1. jaettu palkinto on järjestyksessään jo 20:s.

Palkinnon perusteena on pitkäjänteinen työ alueemme suurimman urheilutapahtumakokonaisuuden parissa. Turkulaisen juoksijalegenda Paavo Nurmen kulttuuriperintöä ja nimeä kunnioittavaa tapahtumaperhettä on vuosien ajan kehitetty tavoitteellisesti ja menestyksekkäästi. Vuonna 2017 juhlitaan Paavo Nurmen kilpai-

lujen 60. merkkivuotta ja Paavo Nurmen syntymän 120-vuotisjuhlaa.

– Arvostamme Matkailun Oskari -huomionosoituksen todella korkealle palkintokaapissamme. Paavo Nurmi -tapahtumatyötä tehdään suurella sydämellä ja tämä on hieno kiitos vuosikymmenten tekemiselle, joka edelleen kasvaa ja kehittyy, sanoo Salonen.

Kesäkuun Paavo Nurmi Festival -tapahtumaviikot tavoittavat liikkujia ja urheilijoita kaikilla ikä- ja kuntotasoilla. Paavo Nurmi Festivaliin kuuluvat Paavo Nurmi Gamesin lisäksi Paavo Nurmi Marathon, Paavo Nurmi Koulukiertue, Mehukatti Paavon Sporttipäivä ja Paavo Nurmi Junior / Mas-

ter Games -tapahtumat. Viime vuonna kokonaisuutta täydensi vielä Paavo Nurmen säätiön ensi kertaa Turussa järjestämä kansainvälinen lääketieteen Paavo Nurmi Symposium.

Paavo Nurmi Games on noussut kotimaisten yleisurheilutapahtumien kiistattomaan kärkeen. Huipputulosten myötä toteutunut Urheilupuiston kehittäminen on luonut lisää viihtyvyyttä kaupunkialueelle.

Myös kilpailun kansainvälinen tunnettuus kasvaa jatkuvasti.

Yksi osoitus työn onnistumisesta on Paavo Nurmi Gamesin nousu kansainvälisen yleisurheiluliiton maailmanliigaan IAAF World Challenge -sarjaan viime kesänä.

TSS

NAANTALI. SF-Caravan Naantali ry on valittu SF-Caravanin Vuoden yhdistykseksi 2016. Nimitys julkistettiin viikonvaihteessa Caravan Show -messujen avajaisissa Turussa.

SF-Caravan Naantali ry on perustettu 17.12.1979. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2016 lopussa oli 274. Yhdistyksen toimialue on Naantali ympäristöineen. Naantalin yhdistys tunnetaan maanlaajuisesti Salorannan leirintäalueesta, jonka avaaminen muutamia vuosia sitten mahdollisti myös ei-naantalilaisille karavaanareille Naantaliin tutustumisen laajamittaisesti. Yhdistys hoitaa Salorannan aluetta huolellisesti ja alueen siisteys ja turvallisuus saavat kehuja Sa-

lorannassa kävijöiltä. Hiljattain uudistettu lasten leikkikenttä on hyvä esimerkki yhdistyksen turvallisuusajattelusta.

Salorannan alue houkuttelee vierailijoita yhdistyksen puheenjohtajan Kari Rainetsalon mukaan siksi, että Naantali on kesäisin yksi maamme suosituimpia matkailukaupunkeja. Yhteistyö kaupungin toisen leirintäalueen, Kuparivuoren kanssa on sujuvaa. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä alueen yöpymisvuorokausista on merkittävä. Viime kesänä alueella vieraili 15 eri kansallisuutta.

Yhdistys järjestää tapahtumia, kuten Aurinkotreffit omalle jäsenistölleen ja tiedottaa kuulumisistaan VankkuriViesti -lehdessä.

SF-Caravanin hallitus arvostaa jäsenmäärältään pienen yhdistyksen tuloksellista yhteistyö- ja talkootyöhenkeä.

Erityisen kiitoksen Naantalin yhdistykselle SF-Caravan antaa avoimuudesta, suvaitsevaisuudesta ja hyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhdistyksen vieraana on ollut useina vuosina saksalaisia karavaanariryhmiä, ja kuulemma lisää on ensi kesänä tulossa.

TSS

5

19. tammikuuta 2017

K-SUPERMARKET MANHATTAN Suomi Finland 100 vuotta

TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 19.-22.1.2017 ellei toisin mainita

Manhattanilla Lammaskei

tto

nosta Mademuhen

okoulun ruuanlaitt Resepti: na 1920 usopillisen on at vu sv je ka oh in in Helsing Anna Olson ksinkertaista ruuan aj ht jo entisen rjasta ’’Y ’’ tä keittoki ja koulussa ilmestynees en kodissa rt va a to it anla eita 3/4 kg mat ttä 1/2 litraa ve 2 rkl voita epippuria 9 kpl maust a li pu si 2 1/ toa 1 kuppi mai hnäjauhoja 2 jäljistel ve aa ol 1 jäljistel su hletään on tu tä mateet ny aan veteen ja et , pa ta n Tuo yleine isti kiehuv ta, huuhdo ä made äk hdis lausta. Pist lkoiseksi. Pu paksuiksiksi va en tt si an um tu kaaputa 2 1/ enoksi hase sitten ppuri ja hi ta liemi ja leikkele kala, voi, pi us ne ur Pa Su . n. si eä. paloik ehumaa puolipehm li veteen ki kattu sipu maidolla kun kala on uhennoksessa, m ja n a ll ää keitet jauhoi pusa ja maiti n valkopip Mateenmak olataan, maustetaa ä. ll su i vä ät ei il m vo ta na mut ään herkku rilla ja syöd tuuri valmis kala on ju en sitten, kun keitettyjen perunoid a ol su ne Pa n Vie pöytää n. aa ll si ai m kanssa.

’’Huru-Ukot’’, keittiömestarit Reijo Haapanen ja Jari Merinen valmistavat mademuhennosta ja lammaskeittoa Helsingin kasvatusopillisen ruuanlaittokoulun entisen johtajan Anna Olsonin ohjeen mukaan vuonna 1920 ilmestyneestä keittokirjasta PERJANTAINA 20.1. klo 11-18

K-ruokamestarin takuumurea naudan ulkofilee palana, Suomi

Kariniemen

1795

Kananpojan minuuttipihvit 330-390 g (10,23-12,10/kg) Ilman korttia 5,35 rs (13,72-16,21/kg)

K-Menu

Alaskanseiti

400 g (5,00/kg) pakaste

yksittäin 2,35 pkt (5,88/kg)

Pinkerton

Resepti: Helsingin ka entisen joht svatusopillisen ruua nlaittokou aj lun ilmestynees an Anna Olsonin oh je vuonna tä keittoki 1920 rjasta 450 g laihaa 4 kuppia ky lampaanlihaa lmää vettä 2 ruokalus ikallista hö yryssä keit nejä ettyjä riisir yyVähän valk opippuria ja suolaa Hakkaa li ha hienoksi . Pane se yn joituun ka sa nä vesi em alhyvin puna riin. Anna sen seisoa , vesi värjäy iseksi. Kuu m tyy anna hiljal enna se sitt leen kiehua en hitaasti ja mausta keitto ja pa 10-15 minuuttia. Siiv ja ilöi ne suurusta ke itto riisijau sekaan riisiryynit ta hi hoilla.

Keuhkotau tia tahi ko va varten lait etusta keit a vilustusta sairasta osta ei tarv vaa ria pois. itse rasvaa kuoTärkkelysr ik vaa niin, et kaat riisiryynit imev ät itseensä tä ettei sitä rasnäy.

Kuumesaira sta varten vastoin on laitettavast ra a dellisimmin sva poistettava. Helpo keitosta sitä immin tapahtuu se das imu- ta si te n, että pann ja täyi silkkipape aan puhimee itseen ri keiton pi sä pienimm nnalle. Pa pe ätkin rasv ahiukkaset ri .

kg

PLUSSA-KORTILLA

-25%

399 rs

6€

pkt

Hyvän makuinen pinkertonavokado vihertää kypsänäkin

Avokado Israel

2,99

3

Tuore lohifilee

vakuumi, Norja rajoitus: 2 pkt/talous

1495 kg

kg

Aina uutta Suomen Manhattanilta! Tervetuloa!

Pitkämäenkatu 4, ark. 7-21, la 7-21. Su palvelemme 10-21

APTEEKKI MANHATTAN palvelee ark. 10-18, la 10-15.

Pakettiautomaatti

POSTI MANHATTAN Tervetuloa!

19. tammikuuta 2017

6

Yläkoululaisten videoelokuva ensiesityksenä Naantalissa Pohjalta ylös kertoo sosiaalisen median vaaroista ja väärinymmärryksistä nuorten keskuudessa.

NAANTALI. Naantalin Kuparivuoren koulussa järjestettiin 10. tammikuuta yläkoululaisten tekemän videoelokuvan ensiesitys. Naantalin kaupungin Suomi 100 -ohjelmaan kuuluu yläkoululaisten tekemä This is me -yhteisötaideprojekti, jota aloitettiin tekemään jo viime keväänä.

Sen tuloksena on syntynyt alusta loppuun asti 7–8-luokkalaisten nuorten suunnittelema, käsikirjoittama, näyttelemä ja leikkaama videoelokuva.

Teoksen nimi on Pohjalta ylös ja se kertoo sosiaalisen median tuomista vaaroista ja väärinymmärryksistä nuorten välisessä ystävyydessä.

– Idea sai alkunsa siitä, että nuoret laittoivat liikuntssalin lattialle ison valkoisen paperin ja he saivat äänestää, mikä aihe heitä kiinnostaa. Heitä sitten kiinnostivat snapchat ja kaverit, projektin vetäjä Annastiina Saastamoinen kertoo.

– Koko viime syksyn ajan kestäneeseen projektiin saimme runsaasti osallistuja. Nuorten kesken löytyi pian yhteisymmärrys, että tehdään videoelokuva nuorille tutusta aiheesta, snapchat ja kaverit, Saastamoinen jatkaa.

Kuvassa vasemmalta Aava Reponen, Akusti Suomi ja Mia Blom esittävät videoelokuvan kohtausta somen vaaroista. Kuva: Teemu Heinonen.

Neliminuuttisen videon tehneiden nuorten aloitteesta lyhytelokuvaa esitetään Naantalin alakoulun oppilaille ja Kuparivuoren koululla esitys toimi elokuvan kantaesityksenä ja ensi-iltana. Apuna pro-

jektissa toimivat nuorisotyöntekijä Annika Aaltonen ja kuraattori Pirjo Hintsa.

– Videoelokuvan tekijät myös päättivät itse, että näyttävät nuoremmille oppilaille elokuvan, Aaltonen iloitsee.

Nuoret itse kertovat elokuvaprojektin etenemisestä.

– Näyttelemisessä vaikeinta oli muistaa vuorosanat ja elokuvassa nopeasti vaihtuvat teemat, näyttelijä Aava Reponen kertoo.

– Käsikirjoittajan työssä oli hankalaa idean miettiminen, näyttelijäkin kunnostautunut Neea Ranta jatkaa.

Kaikkien videoelokuvan tekijöiden mielestä elokuvasta tuli loppujen lopuksi hyvä.

Nuoret yllättyivät kuinka paljon aikaa jälkituotanto ja editoiminen veivät.

– Siihen meni aikaa yli 10 tuntia. Lisäksi ohjaajan työssä oli vaikeaa saada kaikki samaan mielipiteeseen, kertoo ohjauksesta vastannut Helmiina Kos-Palkki 4 mm kinen.

Taideprojektin on tuottanut Naantalin kaupungin kulttuuripalvelut yhdessä Turun seudun kuntien oikeasti jotakin -kulttuuriverkoston ja Taiteen edistämiskeskuksen Lou- 7 mm nais-Suomen aluetoimipisteen kanssa. Sata kohtaamista-yhteisötaidehanke, johon This is me kuuluu, on osa virallista Suomi -juhlavuoden ohjelmaa. Hankeessa työskentelevät taiteilijat toteuttavat eri väestöryhmien kanssa yhteistyössä taideteoksia, jotka heijastavat 100-vuo34 tiaan Suomen monimuotoisuutta.

Videoelokuvan voi käydä katsomassa Youtubessa osoitteessa www.youtube.com/ 5 watch?v=oddC-ElF_yU Teemu Heinonen Kirjottaja suorittaa työssäoppimisjaksoaan Turun Seutusanomissa.

Mohanad Al-Zirjawi avaa turvapaikanhakijan sielunmaisemaa kuvin ja videoin lähtiessään kalaan. Usamin ja Mohammedin päivää piristää SPR:n vapaaehtoisena tukihenkilönä toimiva Teppo, joka pelaa heidän kanssaan dominoa, Al-Zirjawi lisää.

Toimettomuus turhauttaa

Mohanad Al-Zirjawin Tämäkin on Suomea – turvapaikanhakijan elämää Turussa -valokuvanäyttelyt Raision kirjastotalon Aulagalleriassa ja Itä-Turun Nummen kirjastossa ovat esillä tammikuun ajan.

RAISIO. Irakilaissyntyisen Mohanad Al-Zirjawin valokuvanäyttelyissä Raision kirjastotalon Aulagalleriassa ja Itä-Turussa sijaitsevassa Nummen kirjastossa tarkastellaan tammikuussa varsinaissuomalaista elämänmenoa turvaa hakevan silmin.

Tämäkin on Suomea – turva-

paikanhakijan elämää Turussa -näyttely esittelee Al-Zirjawin tapaan sotaa paenneita irakilaisia. Kuvauskohteisiinsa hän tutustui turkulaisessa vastaanottokeskuksessa.

– Jokaisella turvaa hakevalla on oma tarinansa kerrottavanaan. Kuvien avulla pyrin tuomaan esiin edes osan näis-

tä persoonallisuuksista, Al-Zirjawi sanoo.

– Kuvissa näkyy esimerkiksi Kailan, joka lukee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teosta oppiakseen suomen kielen.

Haitham puolestaan vastaa vastaanottokeskuksen ulkopihan kukkaistutuksista ja Abdulkader on onnellisimmillaan

Al-Zirjawi, 23, pakeni serkkunsa kanssa Bagdadista Suomeen syyskuussa 2015.

– Ennen kuin olin saanut työluvan, päivät koostuivat paljolti odottelusta vastaanottokeskuksessa muiden yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Silloin sain idean dokumentoida uutta ympäristöäni, sillä toimettomuus on pidemmän päälle erittäin turhauttavaa, valokuvauksesta ja videoinnista innostunut nuori mies toteaa.

Turun Varissuolle asettunut Al-Zirjawi opiskelee tällä hetkellä suomen kieltä Raisiossa ja tekee töitä rakennusalalla avustavissa tehtävissä ympäri Turun seutua.

– Kukaan tuntemistani tur-

vapaikanhakijoista ei halunnut jäädä toimettomaksi. Kaikki hakivat töitä heti työluvan saatuaan. Kiitos kuuluu Turussa toimivalle Henkilöstövuokraus Citywork Oy:lle, joka on auttanut työpaikan löytämisessä. SPR:n tukihenkilö Teppo sen sijaan on ollut isona apuna dokumenttien täyttämisessä ja byrokratiaviidakossa, joka liittyi esimerkiksi työturvallisuuskortin hankintaan. Ilman tuota korttia olisin jäänyt ilman tarjolla ollutta tehtävää, kiittelee Al-Zirjawi.

Inspiraatiota ei tarvitse hakea Valokuvaus astui Al-Zirjawin elämään vielä Irakissa asuessaan.

– Setäni opetti minut valokuvaamaan, Al-Zirjawi kertoo.

– En ole pysynyt laskuissa, mutta kuvia saattaa olla jo miljoonia, jatkaa Al-Zirjawi hymyillen.

Kysymykseen mikä inspiroi kuvaamaan Al-Zirjawilla on

vastaus valmiina: – Ihmiset, luonto, ihan kaikki. Seuraavaksi voisin tuoda näyttelytiloihin esille luontokuviani, jos vain ihmisiä kiinnostaa niitä nähdä. Minuun saa yhteyden sähköpostitse mohanad.al.zirjawi@gmail.com, Al-Zirjawi sanoo.

Al-Zirjawi oli mukana myös Omin sanoin – In my own words -lyhytdokumenttiprojektissa, jonka tuotoksia esitetään seuraavaksi turkulaisessa Taide- ja toimintatalo Vimmassa 14. helmikuuta.

Näytöksessä nähdään nuorten turvapaikanhakijoiden itse tekemiä videoita, jotka on työstetty Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin toteuttamassa valtakunnallisessa videohankkeessa. Hanke on osa #yksiturku-kampanjaa, jonka tarkoituksena on saada kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset turkulaiset harrastamaan ja tekemään asioita yhdessä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Säästä lehtitilausrahat, lue paikallisuutiset ilmaiseksi ja säästöillä hemmottele itseäsi!

TURUN

SEUTUSAN

LÄNSI-TUR

KU – MASKU

kattokattoremontti ! remontti!

Joustava maksueh t dot

99 /

Soita ja tilaa esittely

Turun Seutusanomat länsi ja Turun Seutusanomat itä, www.turunseutusanomat.fi

– MYNÄMÄK

I – NAANTALI

kotiisi!

OMAT

– NOUSIAINE

N – RAISIO

– RUSKO

ndibula.

PUOLI

Jo 15 yli kats 000 ojaa !

fi

SENTTIÄ

Turun Seutusano mat länsi EI OLE SAMA MILLAISTA SISÄILMAA HENGITÄT!

Jatkaa yleisön

ä rakastetusta

operettitähdestä

pyynnöst ä vielä kevään

18.2.2016

la

www.ma

TAMARA Musiikkinäytelm

22. VSK

län si

Mandibu

ikkunaikkunaremontti remontti!!

KATTOREMON kattoTTI! ikkunaremontt i! remont 99 99 ti!

2016!

3.3. jättijakel ussa teemana Autoilu & liikenne

7

19. tammikuuta 2017

Jumalanpalvelukset ja hartaudet Keskiviikko 1.2. klo 8 Arkiaamun ehtoollinen seurakuntatalossa.

Ruotsalo, Evans. klo 18 KirkonMenot -messu kirkossa.

Sunnuntai 22.1. klo 10 Messu kirkossa.

J. Rautiainen, V. Siltala, S. Nieminen.

Tiistai 24.1. klo 18.30 Arki-illan ehtoollinen kirkossa. V. Siltala, Ruotsalo.

Sunnuntai 5.2. klo 10 Messu kirkossa. Vuorio, Ruotsalo, Evans.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja tietoa alkavasta Yhteisvastuu-keräyksestä seurakuntatalossa.

Kirkkokuljetus, (lisätietoja: Erja Andersson, 044 716 0326). klo 14 Körökörö-vauvakirkko perheen pienimmille kirkossa. Oma helistin mukaan.

Sunnuntai 29.1. klo 10 Messu kirkossa. Ruotsalo, Lummikko, Saarinen ja Tiistai 7.2.

Korsulaulajat. Veteraanien tammisunnuntai. klo 18.30 Arki-illan ehtoollinen kirkossa.

Kirkkokahvit srk-talossa.

V. Siltala, Ruotsalo.

Kaikille avoin viihtyisä kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa, Tasalanaukio 5.

Tervetuloa!

Kahvila, Lähetysmyymälä ja Nettikahvila avoinna: ma-to klo 10-15, pe klo 10-13 Atk-opastusta ti klo 10-14 ja pe klo 10-12 Auttamiskeskuksen päivystys: to klo 10-14, p. 044 716 0347 Diakoniatyöntekijän vastaanotto ti klo 10-12: Mahdollisuus verenpaineen mittaukseen ja keskusteluun.

Kamarin pappi tavattavissa to klo 11-12. J. Rautiainen.

Kuukauden pappi tavattavissa ke 25.1. klo 10-12. Karoliina Haapakoski. ke 15.2. klo 10-12 Antti Pajunen Ohjelmatuokiot ma klo 11-12 23.1. Uudet apuvälineet, Marjo Laakso-Matikainen 30.1. Islamin monet kasvot, Jyrki Rautiainen 6.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus 2017, Päivi Leino 13.2. Raisionseudun Lausujat esiintyvät.

Yhteislauluhetket ke 25.1. ja 15.2. klo 11 Sini Niemisen johdolla.

Soppaa kavereille la 28.1. klo 13. Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille.

MUUTA TOIMINTAA Tasalan Kamarissa: Seurapelejä ke klo 12-15 Tuolijumppa ke klo 11-12 (ei yhteislaulupäivinä) Äiti Teresa - peittopiiri to klo 10-12 Sukkakerho to klo 12-14 Kamarin Kätevät -kädentaitoryhmä pe klo 10-12.30 Miehet Sanan äärellä pe 20.1., 3.2. ja 17.2. klo 18 Raamattuilta ma 30.1. ja 13.2. klo 18 Raamattupiiri pe 10.2. klo 18. Pajunen.

Runopiiri ma 6.2. klo 15.30.

Eläkkeellä olevat seurakunnan työntekijät ti 24.1. klo 15.

Lähetyksen askartelupiiri ke 1.2. ja 15.2. klo 15 MIELI-ryhmä pe 10.2. klo 13. Erja Andersson ja Hille Pajunen.

Sunnuntai 12.2. klo 10 Messu kirkossa. Lummikko, J. Rautiainen, Saarinen.

Palveluvuorossa rippikouluryhmä 6. klo 17 Raisiomessu. Sunnuntai-illan rento messu kaikenikäisille seurakuntatalolla: musiikkia, puheenvuoroja, ehtoollinen ja iltapala. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa. Vieraana terapeutti Eeva-Kaija Lemmetyinen aiheenaan ”Kristus lähimmäiselle. Kuinka jaksan kantaa muidenkin taakkoja?”

HULVELAN VIIKONAVAUKSET maanantaisin klo 10 Hulvelan Katrillisalissa.

PYHÄKOULUT su klo 12 Tikanmaan seurakuntakodissa, Petäsmäen päiväkodissa ja Konsan, Krookilan ja Kuloisten kouluilla.

Tapahtumia n MITÄ MIES? MIESTEN ILTAVAPAA Kaikille miehille avoin ilta. Mukana mm. Joel Hallikainen (musiikki), Seppo Niemeläinen, Vesa Parantainen ja Vesa Siltala. Puheenaiheena mm. ”Terve mies – kertomuksia miehen terveydestä ja sen horjumisesta”.

Illan päätteeksi yhteinen iltapala.

Vapaa pääsy.

Ke 25.1. klo 18. seurakuntatalossa.

Lisätiedot vesa.siltala@evl.fi tai p. 044 716 0339 n PERHEIDEN LAUANTAI Koko perheen tapahtumassa askartelua, leikkiä, laulua ym. ohjelmaa, yhdessäoloa ja pikkupurtavaa.

La 28.1. klo 10-13 seurakuntatalolla. n SUOMI 100 V. SUOMALAISEN MUSIIKIN KONSERTTI su 29.1. klo 18 kirkossa. Jukka Saarinen, urut, Stephen Evans, urut ja piano sekä Johanna Kaarto, huilu.

Vapaa pääsy. Käsiohjelma 5 €. n ILTA SINULLE Kaikille avoin illanvietto. Mielenkiintoinen alustus, musiikkia, vapaata keskustelua ja iltapala.

Puhujavieraana Anne Pohtamo aiheenaan ”Iloa arkeen evankeliumista”. Vapaa pääsy.

Ke 1.2. klo 18 seurakuntatalossa.

n ”KUINKA JAKSAN KANTAA MUIDENKIN TAAKKOJA?” Terapeutti Eeva-Kaija Lemmetyinen puhuu mm. omaishoitajia ja muita läheisten rinnalla kulkevia koskettavasta aiheesta helmikuun Raisiomessussa.

Raisiomessu-iltojen ohjelmaan kuuluu mielenkiintoisia puheenaiheita, musiikkia Messubändin säestyksellä sekä omaa ohjelmaa lapsille ja varhaisnuorille. Illan päätteeksi ehtoollinen, yhteinen iltapala ja mukavaa yhdessäoloa.

Su 12.2. klo 17 seurakuntatalossa. n RUKOUKSEN TALO Raision kirkko on avoinna kaikille joka tiistai klo 16.30.18.30. Voit pistäytyä sytyttämään kynttilän, hiljentyä rauhassa omine ajatuksinesi tai tuoda esirukouspyyntöjä ja kiitosaiheita itsesi tai läheistesi puolesta.

Ti 24.1. ehtoollinen illan päätteeksi klo 18.30.

Lisätietoja: vesa.siltala@evl.fi tai p. 044 716 0339 n NAISVERKKO Naisverkon työikäisille naisille kohdennetut suositut ja tunnelmalliset kutsuillat kodeissa jatkuvat. Kutsun voit saada ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi Hannele Siltalalle, jolta saat myös lisätietoja Naisverkon toiminnasta. hannele.siltala@evl.fi tai p. 044 7160 380. n MUSIIKIN JA LIIKUNNAN ILOA! Gospel-lattarit ja GL-kehonhuoltotunnit.

Yhteistyössä Raision Pyryjen kanssa Kuloisten koululla. ma klo 17.30 Gospel –lattarit ma klo 18.35 GL –kehonhuolto Ilmoittautumiset: www.raisionpyryt.fi Lisätietoja: hannele.siltala@evl.fi tai p. 044 7160380

ös piirroksien käytön taustakuvina.

Muissa tiloissa: Kaikille Raision kaupungin työntekijöille avoin rukouspiiri 30.1. klo 16.15 keskustan seurakuntatalossa.

Seniorikerho ke 25.1. ja 8.2. klo 12 Kokinvuoren seurakuntakodissa.

Varttuneiden kerhot to 19.1., 2.2. ja 16.2. Vaisaaren srk-kodissa. to 26.1. ja 9.2. seurakuntatalossa.

Peli- ja askartelukerho kehitysvammaisille la 21.1. ja 4.2. klo 13-14.30 Kokinvuoren seurakuntakodissa.

Sururyhmä Vertaistukiryhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille alkaa ti 24.1. klo 17 seurakuntatalossa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Erja Andersson, p. 044 716 0326 Teppo Lummikko p. 044 716 0350.

Vertaistukiryhmä erilaisten päihteiden käyttäjien läheisille.

Tiedustelut leena.a.nieminen@evl.fi tai p. 044 716 0375

DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYS maanantaisin klo 13-15.

Soittoaika maanantaisin klo 15-16 p. 044 716 0325.

Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse.

Vaate- ja tavara-apu NAULAKKO AVOINNA ma klo 14-16, to klo 12-14 Apuun oikeuttavia lomakkeita saa diakoniatoimiston päivystyksestä.

Lahjoitukset voi viedä torstaisin klo 10-11 osoitteeseen Purokatu 9 tai sopia erillisen ajan soittamalla p. 040 511 3706 RUOKAJAKELU Apuun oikeuttavia lomakkeita saa diakoniatoimiston päivystyksestä.

Lapsille ja perheille Pappilan perhetalo, Perhekahvila, Perhekerhot, Kullannuput, Muskarit, Perhepäivähoitajien kerhot, Leikkipuisto, Pyhäkoulut, Perhemessut, Perheretket ja -leirit, perhetapahtumat ym. lapsi- ja perhetoiminta.

Katso www.raisionseurakunta.fi/toiminta/lapsille-ja-perheille

Nuorille Nuortenillat, Nuorten aikuisten illat, Hengari, Teemis, Nuorten musiikkiryhmä, KirkonMenot, isoskoulutus, leirit ja retket…

Katso: www.raisionseurakunta.fi/toiminta/nuorille

Lisätietoja: www.raisionseurakunta.fi tai Facebook

Rakentaminen ja asuminen

8

19. tammikuuta 2017

Kestävän kaupungistumisen jäljillä Kaupungistuminen ja kansalaisten ikäjakauma tuo haasteita ja siihen yritettiin löytää uusia ratkaisumalleja Rakennusteollisuuden kuntakierros-tapahtumassa.

TURKU. Rakennusteollisuus RT:n kuntakiertue vieraili viime viikolla Logomossa. Avoimessa tilaisuudessa pohdittiin useiden alustajien ja panelistien voimalla sitä, mistä saadaan eväät kestävään kaupungistumiseen.

Turussa asukasluvun kasvu ja rakentaminen ovat tällä hetkellä ennätyslukemissa.

– Asukasluku kasvoi viime vuonna noin 2 000 hengellä ja tänä vuonna luku tulee olemaan samoilla tienoilla. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on samalla lähtenyt suureen kasvuun, kertoi Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalon mukaan lupakäytäntöön on nyt uskallettava laittaa resursseja.

Välillä tammi-lokakuu myönnettiin viimeisten tilastojen mukaan 2 300 rakennuslupaa, kun aiempi vuosittainen maksimi on ollut 1 300. Lupajärjestelmän henkilöstövaje ei saisi olla pullonkaulana kasvulle.

tärkeä myös Uudenkaupungin kehitykselle. Aro puolestaan piti tunnin junayhteyttä Helsinkiin yhtenä tärkeimmistä tulevaisuuden asioista Turulle.

Hannu Katajamäki ja Timo Aro väittelivät siitä, pitääkö kilpailukykyä hajauttaa vai keskittää.

tuovat yhteiskunnalle haasteita. Pitäisikö tässä tilanteessa hajauttaa kilpailukykyä vai keskittää sitä tiukemmin suuriin keskuksiin? Tästä asiasta väittelivät aluetieteiden emeritusprofessori Hannu Katajamäki ja aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Keskittymistä kaupunkeihin vai hajauttamista?

Kaupungistuminen ja kansalaisten ikäjakauman muutos

Kuramatto

- värit vaaleanharmaa ja ruskea / leveys 100 cm - antistaattinen ja liukastumista estävä pinta

11

Hän näki hajanaisuuden etuna ja suurten etäisyyksien maalle luonnollisena. Hänen mukaansa kaikki mahdollisuudet on hyödynnettävä myös suurten keskusten ulkopuolella.

– Turku on vahva seutukeskus ja sen tulisi toimia yhteistyössä ympäristökuntien kans-

sa maakunnan kehittämiseksi.

Vastakkainasettelu Turun ja ympäristökuntien kanssa olisi aivan vihoviimeistä. Seutua pitää katsoa kokonaisuutena, korosti Katajamäki.

Hän piti myös tärkeänä Turku – Uusikaupunki ratayhteyden käyttöönottoa. Se olisi

Noco GB40 –apukäynnistin

- kompakti 7000 joulen starttiboosteri - 12V / 1000A - integroitu taskulamppu - voidaan käyttää varavirtapankkina: puhelimet, tabletit jne..

€/m

JY100VH &

Aron mielestä resurssien jako menee siinä vaiheessa metsään, kun reuna-alueiden tukeminen heikentää terveiden alueiden kehittymistä. Tulevaisuudessa pitää Aron mukaan ottaa kaupunkiseudut paremmin huomioon.

Katajamäki oli toista mieltä.

159

JY100R

€

GB40

Turtle Wax 5 Sateesta -lasinpinnoite - parantaa veden poistumista tuulilasilta - estää lian ja hyönteisten tarttumisen - helpottaa huurteen poistoa talvella

VIIMA hiekoitussepeli

590

8

€

WKSEPELI

300.213

Kendall SHP –monikäyttörasva - NLGI 2 –luokiteltu voiteluaine - suojaa korroosiolta myös kosteissa olosuhteissa - laakerit, pallonivelet, kuljettimet, puristimet, hammaspyörät, alustavoitelu...

795

€

7894-567

tai

69,-/10okpl laatikk

Kai Saarto

- raekoko 3-6 mm - 15 kg

90 €

Ilmavaivat puhuttivat Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti asettui illan juontaneen Juha Salmen hiillostettavaksi. Salmea ja yleisöä kiinnostivat tietysti ajankohtaiset betonin ja asuntojen hintojen ”ilmavaivat”. Mikä oikein on suomalaisen rakentamisen taso tänä päivänä?

– Rakentamisen laadulle on annettu yleisesti kyselyissä välttävä arvosana. Viime vuosina olemme alalla altistaneet itseämme paremmin kritiikille. Rakentamisen laadussa on ollut käytössä vääriä mittareita ja niitä on parin viime vuoden aikana kehitetty. Betonin laatuongelmat Turussa ovat niin keskeisen tärkeä asia, että se on pakko tutkia laajasti. Heti kun jotain tuloksia asiasta saadaan, ne julkaistaan.

Pipatti ei tiedä miten betoniin on voinut joutua ilmaa, mutta hän on varma siitä, että tapauksen myötä betonin laaduntarkkailuun tulee merkittäviä parannuksia.

– Näin ei saa enää tapahtua.

On taloudellisestikin jo kestämätöntä, jos huonon betonin vuoksi joudutaan rakentamaan kahteen kertaan.

Asuntojen hinnoissa olevaan ilmaan Pipatti penäsi kuntapäättäjien apua. Pipatin mukaan asuntojen hinnoista olisi mahdollista höylätä 1 500 euroa neliöltä pois. Ylimääräisiä kuluja aiheuttavat esimerkiksi viranomaisten turhan tiukat määräykset väestösuojista, autopaikoista ja julkisivuista.

Niko S3 –lämpöpuhallin - tehoalueet 10/1500/3000 W - portaattomasti säädettävä termostaatti - IP44-suojattu (pöly ja kosteus)

HINTA

TARJOUS

65

€

(norm. 86 €) 83090003

AD-Turusta kaikki Thulen kattotelineet ajoneuvokohtaisilla kiinnikkeillä sekä suksiboksit!

Tarjoukset voimassa 31.1. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

AD-Turku Oy Kuloistentie 3, 21280 Raisio Puh. 020 7463 861 Palvelemme Myllyn alueella ark. 7–18, la 9–15 www.ad-turku.fi

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti oli varma, että betonin laaduntarkkailuun tulee merkittäviä parannuksia Tyksin T3-uudisrakennustyömaan betonirakenteiden lujuusongelmien paljastuttua.

Uudistaminen nousee Turun rakennusmessujen yhdeksi teemaksi MESSUT. Turun Rakenne & Sisusta -messut järjestetään tänä vuonna 10.–12. helmikuuta Turun messukeskuksessa.

Kolmen messupäivän tapahtumaan saapuu yli 300 näytteilleasettajaa ja paikan päälle odotetaan liki 20 000 kävijää.

– Kävijämäärä asettunee todennäköisesti siihen 15 000 ja 20 000 väliin. Positiivisin mie-

lin odotamme kävijöitä paikan päälle, messujen projektijohtaja Krista Ahonen sanoo.

Ahonen kertoo, että tämän vuoden messujen yksi teemoista on uudistaminen.

– Kodeista voi valita vaikkapa yhden kohteen, johon panostaa kunnolla. Esimerkiksi keittiöön voi laitattaa täysin uudet kalusteet ja kaapistot, Aho-

nen kertoo.

– Lisäksi älytekniikka tekee koko ajan tuloaan. Nykyään jokaisessa rakennusvaiheessa voidaan hyödyntää älykkäämpää tekniikkaa, hän jatkaa.

TSS

19. tammikuuta 2017

Rakentaminen ja asuminen

Suomalaisia rakentajia käytetään entistä enemmän KYSELY. Rakennusyritykset ovat sopeutuneet kysynnän äkilliseen kasvuun käyttämällä aliurakointia selvästi aiempaa enemmän. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei kuitenkaan ole enää kasvanut.

Se on jopa pienentynyt talonrakentamisessa kaikilla alueilla ja pysytellyt ennallaan infrarakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n tuoreimmasta työvoimakyselystä.

Rakentamisen nopea nousu muutaman taantumavuoden jälkeen näkyy työmaiden kokonaisvahvuuden voimakkaana kasvuna. Viime marraskuun alussa RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla työskenteli kaikkiaan runsaat 46 000 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin kolme vuotta sitten, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran. Valtaosa kasvusta on Uudeltamaalta, jossa on käynnissä poikkeuksellisen mittavia hankkeita.

Kapasiteettia on saatu nopeasti lisättyä aliurakoinnin avulla. Talonrakentamisessa oman työvoiman osuus on vähentynyt 21 prosenttiin ja infrarakentamisessa 45 prosenttiin.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan aliurakoinnin ja vuok-

ratyövoiman käytön yleistyminen on rakentamisessa pitkäaikainen suuntaus, koska niiden avulla toiminta joustaa tehokkaammin nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Aliurakoitsijoiden työntekijöistä huomattavasti isompi osa on ulkomaalaisia kuin pääurakoitsijoiden omilla palkkalistoilla olevasta henkilöstöstä. Ulkomaisen työvoiman osuus koko työvoimasta ei ole kuitenkaan enää kasvanut käsi kädessä aliurakoinnin kanssa.

Pääurakoitsijat ilmoittavat kyselyssä paitsi oman työvoimansa myös aliurakoitsijoidensa ja vuokratyöntekijöidensä tiedot.

Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömailla keskimäärin joka neljäs työntekijä on Uudellamaalla ulkomaalainen, kun kolme vuotta aiemmin ulkomaalaisia oli joka kolmas. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on laskenut kymmenestä viiteen prosenttiin. Infrarakentamisessa keskimäärin joka kymmenes työntekijä on ulkomailta osuuden ollessa vastaavasti suurempi Uudellamaalla ja pienempi maakunnissa.

– Rakentamisen vilkastuminen ei siis ole perustunut vain ulkomaisen työvoiman suurempaan käyttöön, vaan synty-

neistä työpaikoista entistä useampi on mennyt suomalaisille.

Myös osa ulkomaisista rakentajista on asettunut maahamme pysyvästi ja saanut Suomen kansalaisuuden. Todennäköisesti pakollinen veronumero ja ilmoitusmenettely ovat suitsineet ulkomaisten keikkatyöläisten lähettämistä Suomeen, Tapio Kari toteaa.

Rakennusyrityksissä tiedetään nykyisin entistä tarkemmin, keitä työmailla työskentelee sekä miten työehdot ja veronmaksu hoituvat. Vuodesta 2013 lähtien kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava veronumero ja heidät on merkittävä veronumerorekisteriin. Lisäksi vuonna 2014 voimaan tullut laki ilmoitusmenettelystä edellyttää, että aliurakoitsijat ilmoittavat työmaan työntekijätietonsa kuukausittain päätoteuttajalle. Päätoteuttaja puolestaan on velvollinen pitämään luetteloa työmaan kaikista työntekijöistä ja ilmoittamaan tiedot kuukausittain verottajalle.

Taustatiedot työvoimakyselystä Rakennusteollisuus RT:n työvoimakysely toteutettiin talonrakennusteollisuudessa seit-

semättä kertaa, ensimmäinen kysely oli vuonna 2007. Aluksi kyselyt tehtiin vuoden välein. Viimeksi tarkastelujakso oli kaksi vuotta, nyt edellisestä kyselystä oli kulunut kolme vuotta. Infrarakentamisessa kysely tehtiin nyt toisen kerran.

Kyselyssä yrityksiltä kysytään työmaiden ja työntekijöiden kokonaismäärää sekä erikseen eriteltynä omien työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden määrää sekä ulkomaisten työntekijöiden osuutta näistä. Tietoja kysytään läpileikkauksena yhdeltä päivältä marraskuun alussa.

Tällä kertaa päivämäärä oli 1. marraskuuta 2016.

Talonrakennusteollisuuden kyselyyn vastasi 206 yritystä ja infratoimialan kyselyyn 102 yritystä. Vastaukset eivät kata kaikkia RT:n jäsenyritysten työmaita eivätkä lainkaan jäsenkunnan ulkopuolisia työmaita. Kyselyn tulokset antavat kuitenkin suuntaa ulkomaisen työvoiman käytöstä koko rakennusalalla, koska kyselyyn osallistuvat yritykset ilmoittavat myös työmaillaan toimivien aliurakoitsijoidensa työntekijätiedot.

9 m2 60,0 60,0 60,0 60,0 62,5 m2 47,0 47,0 m2 76,5 77,0 79,0 79,0 72,0 79,5 79,5 m2 79,5 m2 97,5

2 H, K Petäsmäki Petäsmäki Petäsmäki Petäsmäki Petäsmäki 2 H, K, S Nuorikkala Nuorikkala 3 H, K Hakinmäki Petäsmäki Petäsmäki Petäsmäki Kerttula Kerttula Kerttula 3 H, K, S Petäsmäki 4 H, K Krookila

€ / kk+ erilliskulut 615,20 + sähkö 620,24 + sähkö 602,94 + sähkö 609,07 + sähkö 617,38 + sähkö € / kk + erilliskulut 784,09 + sähkö 796,41 + sähkö € / kk + erilliskulut 760,31 + sähkö 750,09 + sähkö 739,48 + sähkö 746,37 + sähkö 807,98 + sähkö 862,73 + sähkö 844,80 + sähkö € / kk + erilliskulut 900,67 + sähkö € / kk + erilliskulut 1064,41 + sähkö

Vakuusmaksu 1 kk vuokra. Ei välityspalkkiota!

Lisää asuntoja osoitteessa www.raisionvuokra-asunnot.fi Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min (alv 24 %). Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,0 snt/min (alv 24 %).

Raision Vuokra-asunnot Oy Keonkatu 3, 21200 Raisio Puhelin 010 228 7280 www.raisionvuokra-asunnot.fi

TSS

Mahittulan toimintakeskuksen avajaisia vietetään tänään RAISIO. Kesällä 2015 Raision kaupungin aikuissosiaalityölle siirtyneen ja vuotta myöhemmin nykyisen nimensä saaneen Mahittulan toimintakeskuksen avajaisia vietetään 19.1. klo 9–11. Keskuksessa toimii Mahittulan paja, Mahittulan keittiö, Arkiapu ja Valo-valmennus.

Mahittulan toimintakeskuksessa kuntouttavassa työtoiminnassa on tällä hetkellä noin 40 henkilöä. Henkilöiden

ikäjakauma on n. 20-58v. Työtoimintaa pyörittää 4 ohjaajaa, sekä 1 valo-valmentaja.

Kuntouttava työtoiminta parantaa asiakkaiden elämänrytmiä, tarjoaa sosiaalisen ympäristön ja työyhteisön, mielekästä työtä sekä tekemistä, itsetunnon kehittymistä ja aktivoitumista, parempaa työ- ja toimintakykyä sekä uusia oppimiskokemuksia. Mahittulan toimintakeskuksessa on työ-

toiminnan lisäksi asiakkaille erilaisia ryhmätoimintoja, kuten elämänhallinnan ryhmä ja työnhakuryhmä.

Mahittulan koulu on aloittanut toimintansa Ali-Räijälän päärakennuksessa (nyt Keittiö ja Arkiapu) vuonna 1883. YliRäijälän päärakennuksessa (nyt Mahittulan Pajan tilat) aloitettiin alakoulun pito vuonna 1912 ja osassa asui diakonissa.

Räijälän tila mainitaan ensim-

mäisen kerran vuonna 1540.

Mahittulan koulu lopetettiin Kerttulan koulun valmistuttua 1930-luvun alussa. Tämän jälkeen Mahittula toimi kulkutautisairaalana. Sotien jälkeen Mahittulan koulu aloitti jälleen ja toimi 1960-luvulle asti, jonka jälkeen päärakennus toimi nuorisotilana.

TSS

Kiertotalous toteutuu – Turun seudun jätevesistä biokaasua Gasum ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat solmineet jatkosopimuksen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lietteiden hyödyntämisestä biokaasuenergiaksi ja lannoitteiksi. Sopimuksen myötä Gasum tulee investoimaan Topinojalla sijaitsevaan biokaasulaitokseen. Sopimuskausi alkaa ensi vuonna, ja on voimassa vuoteen 2028 asti.

JÄTEVESI. Gasum käsittelee nykyisin Turun alueen jätevesilietteen Topinojan biokaasulaitoksessa. Nyt solmittavan jatkosopimuksen myötä Gasum tulee päivittämään biokäsittelylaitoksensa tekniikkaa Topinojan laitoksella. Aikeissa on muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, sekä jätteiden käsittelyn kehittäminen siten, että käsittelystä syntyvät päästöt vähenevät. Jätevesilietteen käsittelyssä syntyvä

aines hyödynnetään maanparannuksessa ja lannoituksessa.

Gasum selvittää myös Topinojan biokaasulaitoksen laajennusmahdollisuuksia palvelemaan entistä laajemmin Turun talousalueen biohajoavan jätteen käsittelyä. Mahdollisesta laajennuksesta tehdään erillinen päätös vuoden 2017 aikana.

Gasumin tavoitteena on lisätä biokaasun käyttökohteita Turun alueella. Kaasun käyttöä

tullaan Turussa kasvattamaan monin tavoin. Esimerkiksi kuorma-autot, jotka kuljettavat lietettä Topinojalle, tullaan vaihtamaan kaasukäyttöisiksi.

Gasum investoi kahteen LNGkäyttöiseen rekkaan, jotka hoitavat Topinojan ja Vehmaan biokaasulaitosten materiaalikuljetuksia. Turun Sataman yhteyteen avattiin syksyllä kaasutankkausasema kevyelle ja raskaalle liikenteelle.

– Olemme tehneet Turun

kaupungin kanssa jo pitkään yhteistyötä, ja olemme iloisia siitä, että pääsemme nyt kehittämään toimintaamme edelleen eteenpäin. Tämä on taas yksi askel lähemmäs kohti tavoitteitamme vähähiilisestä yhteiskunnasta. Turun seutu on meille tärkeä alue ja kiinnostusta kaasua kohtaan on sekä seudun teollisuudella että meri- ja maaliikenteellä, kertoo biokaasun tuotantojohtaja Ari Suomilammi Gasumilta.

Gasumin Turun Topinojan biokäsittelylaitos tuottaa vuosittain noin 30 gigawattituntia biokaasua, joka vastaa noin 3 000 henkilöauton vuosittaista energiankulutuksen määrää.

Nykyisin biokaasu käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon.

– Jatkamme mielellämme hyvin sujunutta yhteistyötä Gasumin kanssa. Pyrimme jätevedenpuhdistamon käytössä aina mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen kustannus-

tehokkaasti. Laitoksessa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet sekä alueen teollisuuden jätevedet.

Haluamme osaltamme pienentää hiilijalanjälkeä sekä edistää energiatehokkuuden ja kiertotalouden toteutumista Turun seudulla, sanoo toimitusjohtaja Mirva Levomäki Turun seudun puhdistamo Oy:stä.

TSS

19. tammikuuta 2017

10

Edullisesti loppuviikkoon!

399

Atria

kg

Kasslerpaisti Suomi, kokonaisena Noin 2,2 kg

Tarjoukset voimassa 19.-21.1. ellei toisin mainita

Lihamestarimme

Nauta-sika Jauheliha Suomi

Kiivi

Kreikka/Italia 500 g (1,98 kg)

Atria

599 099 kg

rs

1 1495 099

ERÄ! Tuore

LOHIFILEE Vakuumi Norja raj. 2 pak/tal

Kurjessuon

Suomi noin 1,5 kg

Taffel

Perunalastut

00

kuorittu

ANANAS

500 g (7,98 kg) Costa Rica

rs

495 099 kg

ps

120-150 g (8,25-6,60 kg)

kg

KANANMUNAT 10 kpl 580 g (1,71 kg)

Piknik paistirulla

rs

ARKIMIKRO ATERIAT 300 g (3,33 kg)

Kivikylän

399 119 089 rs

kg

APPELSIINI Egypti

Ida Red

OMENAT Puola

kg

Palvelemme: ma-la 07.00-21.00 su 10.00-21.00 RAISIO CENTER

a t s e d u a k k a R Ruokaan

Voudinkatu 5, 21200 RAISIO puh. 02 436 4600

Mielipiteet

19. tammikuuta 2017

11

Vetoomus yhdistykselle ja yhteisölle:

Tehdään yhdessä Naantalin historian uusin osa!

V

uonna 1894 perustettu Naantalin Työväenyhdistys on VPK:n jälkeen toiseksi vanhin yhdistys.

Yhdistystoiminta alkoi kulturellien työväenyhdistysten aatteelliselta pohjalta. Poliittisen toiminnan merkityksen kasvusta huolimatta emme ole unohtaneet kulttuurista ulottuvuutta. Olemme toimintamme

aikana pitäneet historian hyvää tuntemusta tärkeänä - yhtenä sivistyksen kulmakivenä. Tämän perinteen velvoittamana esitämme tämän vetoomuksen.

Olemme omilla vuosijuhlilla, esitelmillä ja historiikeilla kertoneet toiminnastamme.

Niiden tekemisen yhteydessä olemme nähneet yleisen Naantalin historian kirjoituksen tär-

keyden ja erityisesti sen, että Naantalin historian kirjoituksessa on puutteena sotien jälkeisen ajan lähes olematon käsittely. Historian neljättä osaa tarvitaan, on vankka käsityksemme.

Siksi Naantalin Työväenyhdistys esittää Naantalin muille yhdistyksille ja yhteisöille, että yhdistykset yhdessä Suo-

men itsenäisyyden juhlavuoden hengessä pyrkisivät aikaan saamaan Naantalin historian uusimman osan, koska kaupunki ei siihen ole ollut vielä valmis panostamaan.

Ehdotamme siis, että naantalilaiset yhdistykset ja muut yhteisöt perustavat Naantalin historiasäätiön, jonka tehtäväksi tulisi historian kirjoitta-

misen tarvittavien varojen keruu ja historian kirjoittamisen organisointi.

Yhdistyksemme on valmis panostamaan lahjoituksena 30 euro jäsentä kohden eli 5.000 euroa, joka kymmenennen osan säätiön perustamiseen vaadittavasta 50.000 euron määrästä.

Toivomme, että saamme

mukaan mahdollisimman monet osapuolet osittamaan Suomen neljänneksi vanhimman kaupungin asukkaiden kulttuuritahtoa.

Naantalissa 13.1. 2017 Naantalin Työväenyhdistys ry Mikko Rönnholm ja Hannu Aalto

Kunnat mukaan yhteysalusten kustannuksiin!

L

iikenne- ja viestintäministeriön mukaan valtion kustantama yhteysalusliikenne vähenee julkisen talouden tiukentuessa. Liikennekaari-kärkihankkeessa väylille halutaan uusia yksityisiä palveluntarjoajia, joita ministeriön mukaan ei synny saaristoliikenteeseen, jos yhteysalusliikenne on ilmaista. Yhteysalusliikenteessä kaikilta matkustajilta peritään jatkossa kohtuullinen maksu, jonka suuruus määritellään ministeriön valmistelemissa asetuksissa. Maksut ovat tulossa voimaan huhtikuun alussa

ja kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Varsinais-Suomessa kaikki tahot maakuntahallituksesta elinkeinon harjoittajiin ovat tyrmänneet uudistuksen jyrkin sanakääntein. Jo kokeilu ja pelkkä keskustelu maksulliseksi muuttuvasta liikenteestä on aiheuttanut taloudellisia tappioita saariston yrityksille.

Vastustuksesta huolimatta on suuri pelko, että maksullisuus toteutuu jossakin määrin, vaikka taksat maltillistuisivat. Pelkkä vastustaminen ei siis yksin riitä. On mietittävä vaihtoeh-

toisia keinoja korvata saariston asukkaille ja yrityksille koituva vahinko.

Suuret kaupungit Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat käynnistäneet tai käynnistämässä mittavia liikenneratkaisuja, joita kunnat itse rahoittavat kokonaan tai suureksi osaksi. Metro, raitiotiet, tunnin juna ja Tampereen alikulkutunneli esimerkiksi. Näissä puhutaan miljardeista euroista.

Meille tuttu ja hyvin toimiva Föli maksaa Turun kaupungille 17 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista matkaa tuetaan 2-3

eurolla suuntaansa. Naantali ja muut Fölin pienet kunnat maksavat 5-6 miljoonaa euroa vuodessa matkalipputulojen päälle.

Saariston yhteysalusliikenteen vuotuiset kustannukset ovat 17,5 miljoonaa euroa ja uusilla maksuilla tavoitellaan 4 miljoonan euron tuottoa.

Saaristosta kulkevien ja omaa autoa käyttävien mutta julkisten taksojen mukaan työmatkakorvavausta saavien korvaus aleni kun bussilipun hinta laski puoleen Fölissä aloittessa. Bussia käyttävien osuus työmatkaliikenteessä on kuitenkin

yhä häviävän pieni osa. Kaikki työmatkalaiset ja kunnallisveroa maksavat osallistuvat Fölillä matkustavien matkojen kattamiseen. Föli ei siis ole taloudellinen vaan poliittinen ratkaisu - mitä sitäkään ei pidä vähätellä.

Saaristossa lautat ja yhteysalukset ovat sopeutuneet kysynnän mukaisiin aikatauluihn ja asukkaat taipuneet niihin. Kaupungeissa sen sijaan vuoroja ja kalustoa lisätään ja ilmaislippuja jataan siinä toivoassa, että matkustajien määrä kasvaa – taloudellisesti vaikeista ajoista

huolimatta.

Fölille ja saariston yhteysalusliikenteelle voidaan asettaa yksi yhteinen vaatimus. Molempien aikataulut ja yhteydet tulee ylläpitää toiminnallisesti että taloudellisesti järkevästi. Saariston liikenneyhteyksien rahoituksessa kuntien mukana olo on poliityinen päätös ja Fölin tavoin se on mahdollista mahdollista ja toivottavaa, jos ministeriön päätä ei saada käännetyksi.

kiinnettävä maahanmuuttajien uinninopetukseen. Suurimalla osalla heistä vesi on outo elementti ja uimataidon oppimiseen ei riitä kouluissa annettava uinninopetus, joten haastan kaikki uimaseurat mukaan järjestämään maahanmuuttajille omia uimakouluja.

Uimataito elämässä tarpeellisena tietona ja taitona ei ole itsestäänselvyys ja siksi meidän on kaikin tavoin varmistettava, että lapsemme oppivat mahdol-

lisimman varhain uimataidon.

Hukkuminen on kolmanneksi yleisin tapaturmainen kuolinsyy maailmassa. Suomessa hukkuu vuosittain noin 100

ihmistä.

Juha Haapakoski, Naantali

Uimataito on kansalaistaito

T

ammikuun alussa julkaistiin kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksen tulokset. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Likesin sekä opetushallituksen kanssa. Tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että Suomessa on merkittävää eriarvoisuutta uinnin opetuksen suhteen. Tämä oli viides kerta, kun tutkimus toteutettiin. Tulokset osoittavat, että kuudesluokkalaista uimataitoisia on 76 %. Eli kolme neljästä osaa uida. Mielestäni se, että 24 % ei osaa uida tai uimataito on heikko, on erittäin huolestuttavaa.

Tutkimukseen osallistui noin 60 000 lasta, mikä tarkoittaa, että noin 15 000 kuudesluokkalaisista on uimataidottomia. Koulujen uinninopetuksella on erittäin iso merkitys lasten uimataidon opetuksessa ja siinä toteutetut laiminlyönnit kostautuvat lasten uimataidossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään selkeästi jopa luokkakohtaisesti kouluissa annettavan uinninopetuksen määrä ja taso. Lisäksi perusopetuslain 2§:n lausumassa määritellään, että opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Uima- ja pelastustaito on yksi tällaisesta taidosta.

Syyslukukauden 2016 alusta

voimassa olevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa liikunnan vuosiluokkien 3-6 tavoitteeksi on asetettu opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä. Kysymys kuuluukin, miksi koulut eivät noudata opetussuunnitelmien perusteita eikä perusopetuslakia. Arvoisat vanhemmat, vaatikaa kouluja järjestämään lastenne uinninopetus ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.

Uima ja vesipelastustaidot kun ovat kansalaistaitoja ja erittäin tärkeitä sellaisia. Uimataitoiseksi määritellään henkilö, joka uintisyvyiseen veteen hypättyään pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään. Osa kunnista ei järjestä opetusta lainkaan tai määrästä ja laadusta tingitään. Minusta opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on kuitenkin otettava vakavasti. Jatkossa erityishuomio on

Turun Seudun tilitoimistot palvelevat Tili-Finanssi Oy

JM-TILIT OY

Riihipolku 7, 21250 Masku Puh. 02-4327 853 www.tili-finanssi.fi

Hirsitie 1, 21530 PAIMIO Puh. 010 2792112 maarit.marjander@jm-tilit.fi www.jm-tilit.fi

Oy Tiliteho Ab

Tilitoimisto Johanna Immonen Oy

Puutarhakatu 38 A 39, 20100 Turku Puh. 020 7345 600 sirpa.pennanen@tiliteho.fi www.tiliteho.fi

TTPL Oy Tilitoimisto

Päivi Lähteenmäki Kaivokatu 4, 21100 Naantali Puh. 02 434 1550 www.ttpl.fi

Uotila & Laine

Tasalanaukio 7, 21200 Raisio Aninkaistenkatu 12 E 111, 20100 Turku Puh. 02 8800 240 www.tji.fi

Tilitoimisto Aarnio Oy

Kauppiaskatu 9 b A, 20100 Turku Puh. 02 478 4300 info@aarnio.fi www.aarnio.fi

Tili-Avekki Oy

Puutarhakatu 17 2.krs, 20100 Turku Puh. 02 277 2111, tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi

Multavierunkatu 1 D, 20100 Turku Puh. 02 469 1810 salla.sergelius@avekki.fi www.avekki.fi

Seuraavat lehdet ilmestyy: 16.2, 16.3, 12.4, 18.5, 15.6

VARAA TÄSTÄ OMAPAIKKASI ENSIKUUN LEHTEEN Maria-Leena Kontio 045 111 6931 maria-leena.kontio@turunseutusanomat.fi

Jukka Rantala, Raisio Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton pj.

TURUN

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

länsi

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 35 621 kpl.

Lisäksi telinejakelussa on n. 3 300 kpl.

Postinumero

20250 20320 21100 21110 21120 21130 21140 21150 21160 21180 21195 21200 21210 21220 21230 21240 21250 21260 21270 21280 21290 21310 20300

Toimipaikka

Taloudet

TURKU 310 TURKU 7490 NAANTALI 3523 NAANTALI 2966 RAISIO 708 POIKKO 307 RYMÄTTYLÄ 631 RÖÖLÄ 180 MERIMASKU 661 LIVONSAARI 108 VELKUA 122 RAISIO 5975 RAISIO 1034 RAISIO 649 LEMU 720 ASKAINEN 389 MASKU 2586 RAISIO 1427 NOUSIAINEN 1879 RAISIO 984 RUSKO 1702 VAHTO 670 KÄHÄRI (oma jakaja) 523

19. tammikuuta 2017

12

LÄNSIKESKUKSESTA

ARJEN SÄÄSTÖJÄ

HINNAT VOIMASSA TO-LA 19.-21.1.2017 KAIKISSA TURUN K-CITYMARKETEISSA FANTA APPELSIINI ja SPRITE 1,5 l

HK

NAUDAN JAUHELIHA 17 % 1 kg

ERÄ!

APPELSIINI 5 kg Espanja, 0,40/kg, rajoitus 1 säkki/talous

5,99/kg

2.-

5

5.-

99

SÄKKI

5

KG SÄKKI

Valiojogurtti

ei laktoositon, 0,95/kg, rajoitus 10 prk/talous

19 PRK

Ilman Plussa-korttia 0,45/prk (2,25/kg)

SIS. PANTIT 1,60

RS

Valio

Marjex

5,00-5,71/kg, yksittäin 2,39-2,49/rs (5,98-6,83/kg)

mustikka, puolukka ja marjamix, pakaste, 4,99/kg

OIVARIINI ja Kevyt Levi LEVITTEET 350-400 g

MAUSTETUT JOGURTIT 200 g

0

myös Fanta Appelsiini Zero ja Sprite Zero, 0,57/l, yksittäin 2,45/pl (sis. pantin 0,40) (1,37/l) Rajoitus 2 erää/talous

-57%

4.-

4 PL

KOTIMAISET MARJAT 1 kg

4

2 RS

99 PS

Kulta Katriina

JAUHETUT KAHVIT 450-500 g 5,99-6,66/kg,

myös tumma paahto ja luomu, (ei papukahvit), yksittäin 3,45/pkt (6,90-7,67/kg), rajoitus 2 erää/talous

5

99

Ingman Creamy

Santa Maria Tex Mex

myös laktoosittomat, 3,92/l, rajoitus 1 erä/talous

3,13/kg, ei täysjyvä, yksittäin 1,65/ps (5,16/kg)

PREMIUMJÄÄTELÖT 850 ml

SOFT TORTILLA 320 g

3

10.-

2.-

KPL

2

PKT

Ilman Plussa-korttia ja yks.

4,45-5,45/prk (5,24-6,41/l)

Hinnat voimassa 1.1.-31.1.

-25-38%

Pirteyttä päivään!

Minisun

Erittäin vahva koostumus antaa lisäenergiaa joka päivä!

2

Minisun D-vitamiinit jokaiseen päivään!

Minisun

Monivitamiini VAHVA 120 tabl. (0,13 €/tabl.)

15

00

D3-vitamiini 50 µg Vahva D-vitamiini

MA-LA 8-21, SU 10-21

200 tabl. (0,09 €/tabl.)

18

50

norm. 24,40 € (0,12 €/tabl.)

www.k-citymarket.fi

norm. 18,82 € (0,16 €/tabl.)

EITA TARJOUSTUOTT REILU MUTTA Ä!

RAJOITETTU ER

PS

LÄNSIKESKUS

Markulantie 150, puh. 01053 87400 MA-LA 8-21, SU 10-21 Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv. 24%)

13

19. tammikuuta 2017

n Viikon positiivisin

Sukkatöppöset lämmittävät vastasyntyneiden jalkoja juhlavuoden väreissä KERÄYS. Viime vuoden puolella alkanut villasukkakeräys Suomen 100-vuotisjuhlavuotena syntyville vauvoille on saanut käsitöitä enemmän tai vähemmän värkkäävien puikot viuhumaan. Villasukkien ulkonäölle on asetettu vain yksi kriteeri: niiden pitää olla sinivalkoiset.

Turun seudun keräysvastaavana toimiva käsityöyrittäjä Mira Rantalankila kertoo, että Turun yliopistollisen kes-

kussairaalan (Tyks) arviotarve on noin 4202 sukkaparia koko vuoden aikana. Viimeisimmän päivityksen (15.1.) mukaan pareja on kertynyt noin 1636.

– Valmiit sukat tulee toimittaa joko suoraan minulle, Turun Lankamaailmaan tai Käsityökeskus Tuumaan. Salossa sukkia vastaan ottaa Lanka- ja käsityöliike Anjalin, Rantalankila sanoo.

Ensimmäisen sukkatoimituksen Rantalankila toimit-

Turun seudun keräysvastaavana toimiva käsityöyrittäjä Mira Rantalankila kävi sunnuntaina 15. tammikuuta viemässä toisen lahjoitussatsin Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysosastolle. Kuvassa myös kätilöt Saara Malinen (vas.) ja Hanna Koivikko. Sukkia kudotaan ympäri maan ahkerien vapaaehtoisten toimesta sinivalkoisissa väreissä. Kuva: Tyks.

ti 26.12. Tyksin synnytysosastolle.

– Silloin vein 710 paria, ja viime viikonloppuna toimitin toisen erän eli 926 paria samaan paikkaan, Rantalankila toteaa.

Sukkien väritys täytyy olla sinivalkoinen, mutta käsialan, mallin ja tyylin jokainen voi päättää itse. Sukat tulee olla vastasyntyneen kokoa eli jalkaterän pituus noin 9–10 cm.

– Sinivalkoiset lahjasukat ovat käsityöihmisten kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suo-

melle. Kaikille avoin keräys kestää aina vuoden 2017 joulukuuhun asti, joten aikaa on runsaasti, valtakunnallisen keräyksen projektivastaava Tanja Kanniala muistuttaa.

Facebookiin perustetussa Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -kampanjaryhmässä on myös annettu ohjeeksi neuloa sukat terveenä ja hajusteettomana. Lisäksi eläintaloudessa sukkia neulovia sairaalat pyytävät laittamaan valmiit sukat pienessä pussissa pakastimeen pariksi päiväksi, sekä kirjoitta-

maan pussin päälle ”ELÄINTALOUS”.

– Sukat kannattaa liittää yhteen langalla, etteivät ne pääse hukkumaan. Lisäksi kannattaa laittaa mukaan tiedot käytetystä langasta sekä pesuohje. Halutessaan voi lisätä myös jonkin pienen tervehdyksen lahjan saajalle, vinkkaa Rantalankila.

– Ihmiset ovat lähteneet keräykseen hyvillä mielin ja hyvin tarkasti varmistelleet sopivatko heidän sukkamallinsa ja värinsä kampanjan tarkoituksiin. Värisävyt voivat hieman vaihdella,

mutta toivottavaa olisi, että sininen ja valkoinen ovat sukista tunnistettavissa. Kirittävää vielä on, sillä jatkuvasti syntyy uusia juhlavuosivauvoja, Rantalankila lisää.

Keräykseen voi osallistua jokaisen suomalaisen synnytyssairaalan alueella. Paikkakuntakohtaiset keräyspisteet löytyvät Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville -ryhmästä. Lisätietoja voi kysellä myös osoitteesta villasukkakampanja@gmail.com.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TERVETULOA AUTOKAUPOILLE PELTTARILLE! yli 100 ä j e k k r e Esim ihtoauton va tamme. s a m i o k i l va Suomen kauneimpaan automallistoon automaattivaihteisto nyt 490 €

Ford MONDEO 2.5 V6 Ghia Wagon 2003, 187 tkm 3.940,-

Uudistunut

Dacia-mallisto

Ei turhaa, vain kaikki tarpeellinen Nyt myös automaattina!

Ensiesittelyssä 14.–15.1.

Mitsubishi ASX 1,6 Cleartec Invite 2014, 57tkm 18.940,-

Nissan X-TRAIL 2.5 Business 5d A 2004, 160 tkm 9.440,Uudistuneet Dacia SANDERO, STEPWAY ja LOGAN MCV.

Opel VECTRA 2.2 Business Line Wagon 2008, 100 tkm 9.940,-

Hinta alkaen sisältäen toimituskulut 600 €

CLIO 15 590 €

CAPTUR 18 990 €

MEGANE 20 590 €

KADJAR 23 790 €

SCENIC 29 990 €

TALISMAN 29 290 €

Nyt saat Renault -mallistoon EDC-automaattivaihteiston hintaan 490 €. Etusi malleittain jopa: Clio 1 510 €, Captur 1 510 €, Megane 2 010 €, Kadjar 2 210 €, Scenic 1 910 €, Talisman 2 010 €.

Etu koskee 31.1.2017 mennessä tehtäviä uusia asiakastilauksia yksityishenkilöille. Autot on rekisteröitävä 30.6.2017 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin. Kuvan autot erikoisvarustein. Renault-kampanjamalliston hinta alkaen Clio 1,2 16v 75 Life 14 990 € + toimituskulut 600 €, CO2 127 g/km, yhdistetty kulutus 5,6 l /100 km. Renault-malliston yhdistetty kulutus 3,2 - 6,0 l / 100 km, CO2 päästöt 82 -135 g/km (Clio dCi 75 - Talisman TCe 200 4Contol).

Kari Asikainen Timo Nevalainen Miikka Sonkki Marko Suvanto Markus Ivanoff

040 161 8611 050 433 51 35 040 527 922 0 045 645 5189 044 560 1290

Alk.

10 599 € sis. tk

Laadun varmistaa Dacia-takuu: 3 vuotta tai 100 000 km, sisältäen 24h Tiepalvelun.

SANDERO – TCe 90, 9 999 € + toimituskulut 600 € = 10 599 €, CO2-päästöt 109 g/km, EU-yhd. 4,9 l/100 km.

STEPWAY – TCe 90, manuaali, 13 399 € + toimituskulut 600 € = 13 999 €, CO2-päästöt 115 g/km, EU-yhd. 5,1 l/100 km.

STEPWAY – TCe 90, Easy-R, 14 198 € + toimituskulut 600 € = 14 798 €, CO2-päästöt 114 g/km, EU-yhd. 5,1 l/100 km.

LOGAN MCV – TCe 90 S&S Laureate, manuaali, 13 399 € + toimituskulut 600 € = 13 999 €, CO2-päästöt 109 g/km, EU-yhd. 4,9 1 l/100 km.

Kuvan autot erikoisvarustein.

3TAKUU VUODEN TAI 100 000 KM

SISÄLTÄÄ 24 h TIEPALVELUN

www.dacia.fi

Toyota YARIS 1,33 Dual VVT-i Active 2014, 37 tkm 16.940,-

Takuu 4 vuotta tai 100 000 ja 24 h tiepalvelu.

ASIANTUNTEVAT MYYJÄMME:

Nyt saatavilla myös Easy-R -automatisoitu vaihteisto, vain 790 euron lisähintaan. Dacia-malliston varustelussa on keskitytty oleelliseen ja varusteista löytyy kaikki tarpeellinen ja hinnoilla, joille ei löydy vastinetta markkinoilla. Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen mallistoon!

Volkswagen TIGUAN Trend & Fun 1.4 TSI 2009, 97 tkm 19.940,-

www.autotalopelttari.fi Allastie 1, RAISIO Automyynti 044 5601 282 Huolto ja peltikorjaamo 044 5601 261

19. tammikuuta 2017

14

Rattlers heittää levynjulkkarikeikan Raisiossa

n Menovinkit MASKU

”Lähes 40 vuotta sitten tampatulla ladulla Rattlers on uskollisesti tarponut eikä tyyli ole vaihtunut vapaaksi, vaan perinteisellä mennään edelleen, välillä otsaa pyyhkien, havuja tarviten ja paitaa kuivaten”, todetaan Rattlers 18/21 -levyn kansiteksteissä.

To 26.1. klo 17-18 Maskun kunnan asukkaille ja yrityksille maksutonta lakineuvontaa, pääkirjasto, asianajajat Maija Halkosaari-Mäki tai Toni Läsp NAANTALI

harjoittelemaan. Ja pääsihän sinne, vaikka rockin kultaisella 80-luvulla tunkua niissä piireissä riittikin, toteaa Ruonala.

Viikon verran bändi oli nimeltään Tigerz, kunnes se sai lopullisen nimensä Rattlers, jonka voi suomentaa Rämistäjiksi.

– Sanakirjasta nappasimme sanan, joka kuvasti parhaiten sitä mitä teemme eli rämistämme, virnistää Ruonala.

Ke 25.1. klo 15.30-17.30 Kuntosaliohjausta, Maijamäen liikuntahallin kuntosali, Venevalkamantie, vinkkejä kuntosaliharjoitteluun ja laiteopastusta, järj. liikuntapalvelut 28.2. asti Luonto-liiton valokuvanäyttely Luonto lainassa, Naantalin pääkirjasto, Tullikatu 11, järj. kirjastopalvelut NOUSIAINEN Ke 25.1. klo 9.30-10.30 Satutunti kirjastossa, lorutellaan ja leikitään 27.1. asti Vakku ry:n taidenäyttely kirjaston galleriassa Pe 27.1. klo 17.30-18.30 Lukupiiri kirjastossa: Kirjana Sillanpään Hurskas kurjuus

”Home sweet home”

RAISIO Ti 24.1. klo 12-14.30 Näppärästi netissä – atk-neuvontaa, kirjaston lehtiosasto, Eeronkuja 2, järj. Kirjastopalvelut Ti 24.1. klo 16-19 Käskori-käsityökerho, Kirjastotalon lehtiosasto, Eeronkuja 2, teemana on keväällä kierrätys, omat tarvikkeet mukaan, järj. Kirjastopalvelut Ti 24.1. klo 18-20 Valokuvailta: teemana Raision postihistoria, Hulvelan palvelukeskuksen, Katrillisali, Hulvelankatu 20, järj. Raisio-Seura ry RUSKO Su 22.1. klo 10-15 Naisten Hyvinvointipäivä, Ruskotalo, Talkootie 3, Ohj. luennot: Suomi-Neito 100 vuotta aiheesta, Uskomaton Turun nainen, Aiju von Schöneman ja V-S naiset vaikuttajina itsenäisessä Suomessa, Taina Uusitalo, hoitoja, kukkien sidontaa, arpajaiset, buffet, järj. Ruskon Maa-ja Kotitalouset

Rattlersien debyyttipitkäsoitolla Rattlers 18/21 kuullaan vanhempaa materiaalia 1980-luvulta sekä tuoreempia kappaleita levyntekovaiheesta vuodelta 2015. Kuvassa alkuperäiskokoonpanosta Rinko Ruonala, Mike Jokinen, Jouni Salovaara ja Tom Vidqvist. Kuva: Lasse Jalonen.

MUSIIKKI. Raisiolaisen Rattlersin viime syyskuussa julkaiseman Rattlers 18/21 -debyyttialbumin julkkarikeikka kuullaan Raision Martinsalissa maanantaina 23. tammikuuta.

Vuonna 1976 perustettu bändi levytti uransa huippuvuosina 80-luvulla kaksi sinkkulohkaisua, mutta pitkäsoitto jäi silloin tekemättä.

Rattlersin nokkamies Rinko Ruonala on tyytyväinen, kun 40 vuotta vaivannut puute on saatu korjattua tuoreen lätyn myötä.

– Pitkäsoittolevyn toteuttaminen oli kytenyt mielessä pidemmän aikaa, sillä matkan varrella syntyneet biisit oli saatava tavalla tai toisella talteen, Ruonala sanoo innostusta ää-

Turun Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan paikallisia, maksuttomia ja kaikille avoimia tapahtumia!

Lähetä vinkkisi osoitteeseen: toimitus@turunseutusanomat.fi

Turun Seutusanomat Seuraava lehti ilmestyy 26.1.

Lähetä juttuvinkki: toimitus@turunseutusanomat.fi

nessään.

– Mukana vanhempaa materiaalia 1980-luvulta, tuoreempia kappaleita levyntekovaiheesta vuodelta 2015 sekä pari 2000-luvun taitteesta. Lopetusbiisi EiKoskaanLopetetaRenkutusta on ensimmäinen oma sävellykseni, joka on päätynyt levytykseen asti, lisää Ruonala.

Levyllä soittavat alkuperäisjäsenistä Rinko Ruonalan (laulu) lisäksi Mike Jokinen (kitara), Tom Vidqvist (kitara), Jouni Salovaara (basso) sekä uutena rumpalina Mikko Mielonen.

– Erityisen hienoa on saada alkuperäiskokoonpano kasaan, kun kotikontujen lauteille jälleen kivutaan, Ruonala iloitsee.

Rämistäjien alku Rattlersin perustaminen juontaa juurensa vuoteen 1976, jolloin perustajajäsenet Rinko, 13, ja Mike, 12, olivat nähneet Hurriganes-leffan.

– Siitä se idea viimeistään lähti, että oma bändi pitäisi laittaa pystyyn, nauraa Rinko Ruonala.

– Alkuun paukutimme saunakellarissa, kunnes porukat kyllästyivät siihen, jatkaa Ruonala.

Niin ikään 40-vuotisjuhliaan viime vuonna viettänyt Pommari-nuorisotila oli juuri sopivasti avattu Raision kaupungin toimesta.

– Sitä piti sitten selvittää, että kuinka Pommariin pääsee

Väestönsuoja Pommari, joka sai synttärilahjakseen mm. uudet pinnat, akustiikkalevyjä, tehokkaamman ilmanvaihdon ja studioremontin, toimi Rattlersin äänitysstudiona.

– Pommari on meille home sweet home – rakas paikka, johon tulee aina kuin kotiinsa, sanoo Ruonala.

– Remontin ansiosta tila tarjoaa entistäkin paremmat puitteet studiotyöskentelylle. Pommari on aina ollut erinomainen bänditila, ja jos vain mahdollista, nyt se on vieläkin parempi.

Akustiikkalevyjen lisäksi isot matot ja kaapit pitävät äänierityksen kohdallaan. Viherkasveja tiloissa saisi kyllä olla enemmän, lisää Ruonala.

Pommari on muutenkin edelleen aktiivikäytössä, siellä pidetään esimerkiksi bändikerhoa ja järjestetään rumputunteja. Harjoituspaikkaa kaipaavilla yhtyeillä tulee olla omat soittimet ja laitteet, mutta mitään maksua ei Pommarin käytöstä peritä.

Pommarista on ponnistanut monta suurten estradien bändiä, kuten Raisio Kids, josta myöhemmin muodostui SIG. – Meistä tuli pommarilaisia heti vuonna 1977, kun olin muuttanut Turusta Raisioon.

Ensimmäisiä siellä kuulemiani esiintyjiä oli juuri Raisio Kids, joka jätti lähtemättömän vaikutuksen, Ruonala muistelee.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Waltteri Rintala palkittiin Raision Vuoden urheilijana .

2 2 7 7 $ 9 $ .

8 9 $

3 $ , 6 ( $ / $ 9 $ ( / , 1

$ 5 . $ / $ $ 5 2 0 , . $ 6

/ , ( .

2 .

5 $ 3 8 2 3 $

$ / 8 ( $ . $ 9 $ 5 8 1 2 7

3 $ 6 6 $ $ $ 5 , 7 $ 5 ,

( 6 3 $ 1 $ / , 0 ( 7 , 7

/ 8 8 / 2 $ 6 7 , $ . $ 6 $

, / . . $ 1 $ 8 / $ 2 7 , 1

/ 8 . .

2 7 8 2 7 7 $ 9 $

9 $ 6 8 $ , 6 7 , $ 8 5 8 7

$ + $ 9 $ 1 , ( 7 2 .

6 ( 7

/ 8 1 $ 9 ( 6 7 $ . $ , ' (

0 , 1 1 $ 1 $ 7 6 , 7 , 8 7

, 7 , . $ 7 7 8 ( 7 $ 6 7 $

6 $ 7 , .

8 7 , , 5 6 7 $ 6

7 , , / , .

8 / 7 $ . $ / $

8 6 ( $ 5 ( 0 0 , + $ 7 8 7

8 8 7 7 $ $ $ , 7 $ 5 $ 7 $

RAISIO. Raision kaupunki palkitsi tiistaina 19.1. kaupungintalolla järjestetyssä tilaisuudessa viime vuoden ansioituneita urheilijoita ja toimijoita. Raision Vuoden 2016 urheilija on uintimenestystä roppakaupalla saavuttanut Waltteri Rintala.

Raision Urheilijoita edustava Rintala kauhoi Suomen mestariksi miesten 1 500 metrin vapaauinnissa. Komeaa vuot-

ta täydensi peräti seitsemän 18-vuotiaiden poikien sarjassa napattua Suomen mestaruutta.

Vuoden joukkuekin löytyy uintipuolelta, kun RaisU:n naisten 4 x 100 metrin sekaviestijoukkue palkittiin. SMhopeaa voittaneessa joukkueessa kilpailivat Janna Ovaska, Patricia Aschan, Hilla Kortetjärvi ja Sara Kazi. Hopean lisäksi joukkue sijoittui neljän-

neksi 4 x 100 ja 4 x 200 metrin vapaauintiviesteissä. Lisäksi uintinelikko menestyi hyvin henkilökohtaisilla matkoilla.

Vuoden valmentaja on Raision Kuulan Ari Kylmänen, joka toimii yleisurheilijoiden Johanna Kylmäsen ja Linnea Loukolan henkilökohtaisena valmentajana. Kylmänen toimii myös muun muassa seuran yli 14-vuotiaiden yleisurheili-

joiden ryhmävalmennuksessa.

Raision vapaa-aikalautakunta palkitsi myös tietoonsa saatetut Suomen mestarit ja kansainvälisissä arvokilpailuissa mitalisijan yltäneitä. Palkittuja oli neljä aikuisten sarjoista ja kaikkiaan 25 nuorten ja veteraanien sarjoista.

TSS

15

19. tammikuuta 2017

Naantalin Maa- ja kotitalousnaiset juhlistivat 90-vuotista taivaltaan NAANTALI. Naantalin Maa- ja kotitalousnaisten 90-vuotisjuhlat vietettiin Tammiston tilalla 8. tammikuuta. Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella kirkossa, jossa saarnaajana toimi vs. kappalainen Risto Räty, liturgina kappalainen Marja Saantola ja tekstinlukijana Maa- ja kotitalousnaisten varapuheenjohtaja Henny Mahlamäki.

Jumalanpalveluksen jälkeen yhdistyksen johtokunta laski kukan Naantalin kirkkomaalle haudattujen entisten puheenjohtajien Suoma Niemen, Leima Karvetin, Taimi Haapasen, Margit Hansonin, Elna Kaivolan ja Ritva-Liisa Karvetin sekä yhdistyksen pitkäaikaisimman sihteerin Eeva Lehtolan haudoille. Entisten puheenjohtajien Elsa Heikkilän, Helvi Heikkilän, Saima Silmusen ja Mirja Keihään muistoksi sytytettiin kynttilä muualle haudattujen muistomerkille.

Kirkossa oli esillä maatalousnaisten 40-vuotisjuhlan kunniaksi 16.11.1966 seurakunnalle lahjoittama vihkiryijy nimeltään On rakkaus, on meri, on maa, on iäisyys. Ryi-

jyn suunnitteli tekstiilitaiteilija Ritva Puotila.

Luolalasta se alkoi Yhdistyksen puheenjohtajan Ritva Mikkolan toivotettua vieraat tervetulleiksi yhdistyksen historiasta esitti lyhyen koosteen Leena Mattila, joka kirjoitti keväällä 2016 julkaistun historiateoksen Luolalasta se alkoi.

– Kunniakkaan 90-vuoden iän saavuttanut yhdistys on Lounais-Suomen vastaavista yhdistyksistä vanhin. Aiemmin myös Naantalin Maatalousnaiset nimisenä tunnettu yhdistys perustettiin alun perin Naantalin maaseurakuntaan eli maalaiskuntaan maamiesseuran naisosastoksi. Virallisesti se on edelleen vuodesta 1901 alkaen toimineen Naantalin maamiesseuran alainen, mutta siitä taloudellisesti riippumaton ja itsenäisesti toimiva, Mattila kertoo.

Mattilan mukaan alkusysäys yhdistyksen perustamiselle oli Naantalin Maamiesseuran 25-vuotisen toiminnan kunniaksi syyskuussa 1926 Luola-

Tilaisuudessa kukitettiin juhlaan osallistuneet yhdistyksen entiset puheenjohtajat edessä Lea Yli-Liipola (1969–1983), takana oikealla Airi Rantanen (1989–2008) ja keskellä Kaisu Hurme (1963–1965). Kuvassa myös yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Ritva Mikkola ja sihteeri Marja Jaakkola. Kuva: Henny Mahlamäki.

lan Isontalon tilalla järjestetty maatalousnäyttely. Sen yhteydessä olleen naisten käsityönäyttelyn saama hyvä palaute vakuutti miehet naisosaston tarpeellisuudesta ”paikkakunnan naisten harrastusten edistäjänä ja kotiseutumielen kohottajana”.

– Säännöt hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä vuonna 1926 ja seuraavan vuoden tammikuun 8. päivänä pidettiin perustamiskokous Naantalin

maaseurakunnan kunnanhuoneella, joksi kunnantoimistoa kutsuttiin. Se sijaitsi Naantalin kaupungissa Tullikadun Lähteenkorvassa. Maaseurakunnan nimi muutettiin maalaiskunnaksi vuonna 1945, sanoo Mattila.

Aktiivista toimintaa Vuosien varrella yhdistys on hoitanut lukemattomia muonituksia ja järjestänyt lukuisia kursseja, joista esimerkkeinä

ompelu-, kutoma- ja säilykekurssit. Sota-aikana pidettiin siirapinvalmistuskursseja, tallukkakursseja ja ompelukurssi Vanhasta uutta.

Mattila päätti esityksensä runoilija Yrjö Jylhän runoon Pyhä yö kiitoksena kaikille niille, joiden ansiosta Suomi voi tänä vuonna juhlia itsenäisyytensä sataa vuotta.

Merttu-Mari Huoponen lauloi kolme laulua miehensä Harri Laakson säestämänä.

Tilaisuudessa kukitettiin juhlaan osallistuneet yhdistyksen entiset puheenjohtajat Kaisu Hurme (1963–1965) Lea Yli-Liipola (1969–1983), Airi Rantanen (1989–2008) sekä nykyinen puheenjohtaja Ritva Mikkola ja nykyinen sihteeri Marja Jaakkola.

Juhla päättyi yhteiseen Varsinaissuomalaisten lauluun.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Jorma Kemppainen 2016

TURUN

pelkureiden koti

Tää on jo hyvällä mallilla!

-1.

kirjoittanut Tauno

nopea teko

PALVELEE

ajaa monen etua ker- laurassaan suttavia

KÄSITYS ON BISNES?

päi- ” Hyi vetsinua! tävä ” KA- asteSÄÄSAU- roidiDYTÖN SastaMIA kin MIT- malan TOJA tyttö

erottaa aineita

SEUTUSANOMAT

LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO

www.turunseutusanomat.fi JULKAISIJA ML-Mediat Oy ISSN 2342-3374 (painettu) ISSN 2342-3382 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA PunaMusta, Joensuu TOIMITUS toimitus@turunseutusanomat.fi Kimmo Muttilainen Päätoimittaja 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Laskutus

SIJOITTAJALLA

T

2 voi c armoa E=m Kurosawa

länsi

Tasalanaukio 1, 2 krs., 21200 Raisio

Aino Väänänen 045 112 4240

MYYNTINEUVOTTELIJAT Maria-Leena Kontio 045 111 6931 Mika Leinonen

040 706 2132

Seija Minkkinen

045 111 6932

Maritta Palmula-Kuloila 045 139 2151 Avainasiakaspäällikkö Sami Kiili 050 527 1690

MINIMI

SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi TIEDOTTEET toimitus@turunseutusanomat.fi ILMOITUSAINEISTOT aineistot@turunseutusanomat.fi

väliaikainen päättäjä

asuu kimpassa

Tampereen alue

Pikkarainen tulostin

peruukkeja

tulee keräyspaperi

+ ++

Suomenlinna Saturnuksen kuu

JAKELUPÄIVITYS 0200 7100 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi Itella 045 112 4240, ML-Mediat Oy TEKNISET TIEDOT: 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Julkisen sanan neuvosto

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

JAKELULEVIKKI 1. ja 3. lehti = 39.00 kpl 4. + mahd. 5. lehti = 27.000 kpl

19. tammikuuta 2017

16

SUPER-HYPER-JÄTTI-MEGA-

ALE ON VAUHDISSA!

399

15,6″

1920 x 1080

49″

6 GB

Full HD

Full HD

Huippunopea SSD-levy 256 GB

SÄÄSTÄ 100 €

1080p

499

Smart TV WiFi

SÄÄSTÄ 100 €

Aspire E5-575

• Acer Aspire E5-575 15,6” kannettava suorituskykyisellä Intel® Core™ i3 suorittimella, Full HD -näytöllä ja Acer TrueHarmony -äänellä on täydellinen kotikäyttöön ja työskentelyyn ACNXGE6ED050

Full HD Smart TV

• Sony 49” Full HD Smart TV tuottaa laadukkaan kuvan Full HD -resoluutiolla. X-Reality PRO -kuvaprosessori takaa terävän ja kirkkaan kuvan. Suomessa hyväksytyt virittimet antenni- ja kaapeliverkoille.

KDL49WD753BAE

Gigantti Megastore Turku Skanssi Biolinja 27, 20750 Turku Ark. 10–21, la 10–18 ja su 11–18

Gigantti Megastore Raisio Itäniityntie 14, 21280 Raisio Ark. 10–21, la 10–18 ja su 10–18

www.gigantti.fi Tarjoukset voimassa 22.1.2017 asti.

Kutakin tarjoustuotetta vain 1 kpl/asiakas. Tarjoustuotteita reilut, mutta rajoitetut erät. Ei jälleenmyyjille.

Kahdet Ray-Ban silmälasit yht. 99 € Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen: specsavers.fi

Turku Keskusta: Yliopistonkatu 25 (Kävelykatu), puh. 02 276 1234 Turku Länsikeskus CM: Markulantie 150, puh. 02 235 0895 Turku Skanssi: Skanssinkatu 10, puh. 02 253 8800 Raisio Mylly: Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 1 as 1194, puh. 02 880 8500

Ostaessasi Ray-Ban -silmälasit Valitse 2 Maksa 1 -hinnoittelun mukaisesti vakioyksiteholinsseillä alk. 99 €, saat toisen parin kaupan päälle joko samasta tai edullisemmasta hintaryhmästä. Muut linssit ja lisämukavuudet hinnaston mukaan.

Tarjous voimassa 5.2.2017 asti tai niin kauan kuin varastoa riittää. Molemmat parit samalla reseptillä. Ei voi yhdistää tarjouksiin. ©2017 Specsavers.