Turun Seutusanomat itä 28.3.2018

Alvar Aalto -matkailureitti syntyi työpajoissa, joista viimeiset pidettiin Paimiossa ja Turussa maaliskuussa

ää !

Hy v iäistä s pää

SIVU 7

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO 300 g

(50,00/kg) Norm. 21,89

Pääsiäisenä palvelemme: pe 30.3. 12-18 la 31.3. 9-17 su 1.4. 12-18 ja ma 2.4. 12-18

Mehiläinen Kauppiaskatu Kauppiaskatu 8, Turku Mehiläinen NEO Joukahaisenkatu 6, Turku

Soitto 010-alkuiseen yritysnumeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,1669 e/min.

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ Palveleva puhelin

0400 22 11 80 Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Tämän kokoisen ilmoituksen saat 44 500 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Palveleva chat

Ota yhteyttä:

Palveleva puhelin puhelin Palveleva Mika Leinonen,

0400 22 22 11 11 80 80 0400 Arkisin 18-01, Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

Elämä solmussa?

Palveleva Palveleva chat chat Palveleva Puhu, senetti auttaa.

Palveleva Palveleva puhelin puhelin Palveleva Elämä solmussa?

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ 0400 118080 Palveleva netti netti Palveleva 222211Luottamuksella, netti Puhu, se0400 auttaa. sinua kuunnellen Arkisin 18-01,

Palveleva kirje

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03 viikonloppuisin 18-03

PL 210, 00131 Helsinki Palveleva Palveleva Palveleva Palveleva chat Palveleva kirje kirje kirje

Luottamuksella, sinua kuunnellen

PL 210, PL210 210, 00131 00131Helsinki Helsinki PL 00131 Helsinki

040 706 2132

12.4.

ilmestyy

rakentamisen ja asumisen teemalehti, joka jaetaan myös Paraisille.

Kylätalkkari Liedossa hakee lisää töitä!

Palveleva netti kirkonkeskusteluapua.fi kirkonkeskusteluapua.fi Katso www.awirem.fi. kirkonkeskusteluapua.fi Soita 040-5721308 Palveleva kirje

Soita edustajillemme ja kysy lisää!

Puh. 010 414 00 www.mehilainen.fi

Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Yhteistyössä Meiltä saat Bonusta vapaankaupan tuotteista! www.pyhahenrik.fi AboaPharm Oy

chat

45

TAPATURMAPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ

Onneksi on myös Drive-In Apteekki

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤

28.3.2018

Soita niin kerromme miksi juuri nyt on hyvä katto-, ikkuna- tai oviremontin aika.

Elixi Heartbene edistää verenpaineen pysymistä normaalina, alentaa veren kolesterolitasoa ja edistää sydämen normaalia toimintaa. Kotimaisen pellavansiemenrouheen, kasvisterolin, tiamiinin sekä kalium- ja kalsium-suolojen patentoitu seos.

15,-

itä

KOTI KUNTOON!

HEARTBENE

Säästä jopa 31%

9. VSK

tiimi-ikkuna.fi kymppi-katto.fi

Niklas Linna p. 0400 214288 Juuso Ikonen p. 0400 385597

PIHA & PUUTARHA 6.–8.4.

-MESSUILLA INSPIRAATIO PUHKEAA KUKKAAN

Ohjelmassa mm. maisemasuunnittelija Eva Wuiten luentoja kasveilla stailaamisesta niin sisällä kuin ulkona sekä puutarhuri-hortonomi Minna Toivasen työnäytöksiä aiheenaan mm. perennojen kuningatar pioni, kesäkukkien herkulliset trendit ja omenapuun rakenneleikkaukset.

LISÄKSI: Ammattiopisto Livian suunnittelema ja toteuttama yleiskoristelualue Vehreä kaupunkipuutarha -teemalla, perinnekasvinäyttely, puutarhaneuvontaa ja ohjelmaa lapsille.

AVOINNA pe–la 10–18, su 10–17 • LIPUT 16 / 13 / 5 € Katso koko ohjelma ja näytteilleasettajat PIHAPUUTARHAMESSUT.FI ENNAKKOLIPUT VERKKOKAUPASTA

-3 € 5.4. SAAKKA.

SAMALLA LIPULLA MÖKKI & MERI TEEMANA KALASTUS.

TURUN

2

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. maaliskuuta 2018

n Pääkirjoitus

n Seurakuntakolumni

Mämmiä vai makkaraa?

Pääsiäisen pyhä jysäys

U

udessakaupungissa järjestetään lankalauantaina mämminsyöntikilpailu klo 13 torin lavalla.

Hauskasta ideasta huolimatta Uusikaupunki ei ole mikään varsinainen mämmikaupunki. Alun perin 1700-luvulta lähtöisin oleva varsinaissuomalainen mämmi on levinnyt hitaasti koko Suomeen ja nykyään sitä syödään eniten ihan muualla. SOK:n tekemän selvityksen mukaan Suomen mämmikeskus on Kitee, niukalla erolla seuraavaan eli Kemijärveen nähden. Loimaa sentään kiilaa kolmanneksi.

Vähiten mämmiä syödään pääkaupunkiseudun kunnissa ja Turussa.

Kun annoin mämmiä lapselleni hänen ollessa alle kaksivuotias, hän totesi jo ensimmäisen lusikallisen jälkeen, ettei tykkää, mutta halusi silti maistaa sitä kuusi kertaa, sillä hän ei päässyt mausta jyvälle. Minutkin se yllättää edelleen. Maltainen, makea, rukiinen, imelä… Paljon makuja tiivistetyssä muodossa.

Mämmiä syödään vuosittain Suomessa Marttojen mukaan kaksi miljoonaa kiloa. Missään muualla sitä ei oikeastaan sitten syödäkään. Noin 35 kiloa siitä menee kuuleman mukaan pääsiäisen aikana Juha Miedon vatsaan ja viidennes siitä nautitaan pääsiäissesongin ulkopuolella.

Ja vinkiksi ruokahävikkiä välttäville: Jos mämmiä jää pääsiäispöydästä yli, siitä saa leivottua taivaallisen mutakakun tai uskomattoman hyvää pääsiäisleipää – makeaa ja mehevää!

Hämmentävää kyllä, makkaraa syödään pääsiäisenä jo enemmän kuin mämmiä. HKScanin mukaan suurin osa suomalaisista avaa grillikauden pääsiäisenä ja makkaraa ostetaan pääsiäissesongin aikana kaksi miljoonaa kiloa. Eikä makkara ole ainoa kummallisuus. Myös joulukinkulla on uusi sesonki pääsiäisenä. HKScanin mukaan joulukinkkua syödään joulun jälkeen yli 20 000 kiloa kuukaudessa, mutta pääsiäisen aikaan erityisesti, koska joulukinkkujen myynti loppuu suurimmassa osassa Suomea juuri pääsiäisenä.

Vaikka karitsat mainitaan aina pääsiäisen perinteeksi ruokapöydissä, possuihin verrattuna lampaat saavat olla aika rauhassa. Lammasta syödään Suomessa koko vuoden aikana alle neljä miljoonaa kiloa, eli suunnilleen saman verran kuin makkaraa pelkästään juhannuksen aikana.

Ja osansa pääsiäisperinteistä saavat toki myös linnut. Kananmunien sesonki osuu sattuneesta syystä pääsiäisenä ja lisäksi linnut menettävät sulkansa, koska ihmisten pääsiäiskoristeet. Viime pääsiäisenä asuin Ruotsissa ja silloinen kotikuntani irtisanoutui höyhenten käytöstä ja koristeli juhlapyhät muilla materiaaleilla, sillä kukaan ei pystynyt toimittamaan höyheniä, jotka olisi varmasti synteettisiä tai edes syntyneet lihantuotannon sivutuotteena eikä elävistä linnuista kynimällä.

Ahdistaako ihmisten julmuus? Ei hätää, perinteet kyllä muuttuvat – ajan kanssa.

Sata vuotta sitten yksi pitkäperjantain suosikkiperinne oli lasten piiskaaminen muistutukseksi Jeesuksen kärsimyksistä. Eteenpäin on menty!

M Jukka Haroma, vanhempi konstaapeli Eero Kuisma ja Lars Stjernvall mittaamassa Littoistenjärven jäätä. Kuva: Pentti Jäntti.

Littoistenjärven jäänpaksuus on 49 senttiä!

Lähes tuhannesta arvaajasta viisi veikkasi oikein LITTOINEN. Lions Club Littoisten vuosittainen arvauskilpailun on ratkennut. Littoistenjärven jäänpaksuus oli 15. maaliskuuta tehdyssä virallisessa mittauksessa 49 senttiä. Arvauskilpailuun osallistui lähes tuhat ihmistä, joista viisi arvasi oikein. Oikein vastanneista Jarmo Haapasaari arvottiin voittajaksi. Hän saa palkinnoksi lahjakortin optikkoliikkeeseen.

– Arvauskilpailun tulos ratkaistiin hienossa kevättalven säässä, kertoo LC Littoisten tiedotussihteeri Pentti Jäntti.

Hänen kanssaan mittausta olivat suorittamassa Jukka Haroma ja Lars Stjernvall sekä vanhempi konstaapeli Eero Kuisma, joka vastasi kilpailun virallisesta valvonnasta.

Perinteikkäässä kilpailussa arvataan jäänpaksuus aina 15. maalikuuta ja samasta kohdasta mitattuna. Perinne on jatkunut jo vuodesta 1979. Tänä vuonna jää oli paksumpi kuin keskimäärin 2000-luvulla. Viime vuonna se oli 39,6 senttiä, vuonna 2016 33,7 senttiä ja ohuimmillaan se on ollut 16,8 senttiä vuonna 2015; paksuimmillaan taas 71,9 senttiä vuonna 2003.

Kilpailu on samalla varainkeruutempaus. Jokainen arvaus maksoi yhden euron. Kilpailun tuoton klubi lahjoittaa koululaisten stipendeihin.

– Kaarinan jokaiselta ysiluokalta yksi oppilas tulee saamaan stipendin, eli yhteensä niitä jaetaan yli 20 oppilaalle, täsmentää Pentti.

Janica Vilen

uistan väkevästi tapahtuman, jonka koin parikymppisenä työskennellessäni hoitoapulaisena ikäihmisten hoivakodissa.

Nuorena miehenalkuna sain olla läsnä saattohoitohuoneessa, jonne tutuksi tullut vanhempi rouva oli pyytänyt minua.

Jokin riipaisi syvältä. Ei siksi, että tilanne olisi millään tavalla ollut epämiellyttävä. Päinvastoin, tilanne tuntui monessa mielessä hyvin kauniilta. Hetki pisti kuitenkin miettimään, miten äsken olin pitänyt kiinni iäkkään ystäväni kädestä, ja toisena hetkenä hän ei enää ollut siinä. Tilanteessa oli jotakin sellaista, jota voisin ajatella pyhän kokemuksen pitävän sisällään.

Jälkikäteen olen tilannetta usein miettinyt. Mikä teki tilanteesta minulle pyhän? Kokemus ei nimittäin ollut millään tavalla ymmärrystäni ylittävä tai järjellistä maailmankuvaani mullistava. Silti se täytti jotkin sisäiset määrittelemättömät pyhän tunnusmerkit. Ehkä pyhä oli eräänlaista elämän ja tuntemattoman välisiin rajapintoihin havahtumista. Sitä, että näkee, miten uskomattoman ihmeellistä ja arvokasta elämä kaikessa kukoistuksessaan on ja toisaalta oivaltaa, miten haurasta ja hiipuvaa se samalla on. Pyhän kokeminen auttoi nuorta miestä ymmärtämään elämän arvokkuuden ja sen, että elämä jo itsessään on pyhää!

Se oli kokemukseni pyhästä – tuiki tavallinen ja maailman realiteetteja noudattava. Nyt hiljaisella viikolla saamme kuitenkin keskittyä miettimään Jeesuksen ja hänen seuraajiensa kokemuksia parin tuhannen vuoden takaa. Jeesus kulki ilmeisestä vetovoimaisuudestaan, teoistaan ja opetuksistaan huolimatta opetuslapsiensa rinnalla kuin kuka tahansa mies, aterioiden, itkien ja nauraen. Lopulta hän joutui kokemaan traagisen lopun. Opetuslasten kokema pettymys oli valtava. He olivat uskoneet opettajastaan paljon enemmän kuin tavallisesta miehestä. Myös suru ja epäoikeudenmukaisuuden tunne olivat varmasti vahvasti läsnä, sillä heille läheiseksi tullut Nasaretin mies oli heidän inhimillisen kokemusmaailmansa perusteella lopullisesti poissa.

Sitten tapahtui jotakin mullistavaa: Jeesuksen seuraajat sanoivat hänen nousseen kuolleista. Voi vain tuumia, että jos meissä saattaa pyhän tunteen herättää elämän ja kuoleman rajapintoihin havahtuminen, niin minkälainen on ollut kokemus ylösnousemuksen todistajilla. Parin tuhannen vuoden takaista kokemusta voi hyvällä syyllä kutsua pyhäksi jysäykseksi. Se oli jysäys, josta kirkon elämä sai alkunsa ja joka yhä edelleen luo toivon valoa rajapintoihin. Myös me saamme tulevana pääsiäisenä toistaa ne elämän kannalta toiveikkaat sanat ”Kristus nousi kuolleista”, ja ikään kuin vahvistavana sinettinä vielä vastata ”Totisesti nousi”.

Daniel Räsänen pastori Liedon seurakunta

Janica Vilen päätoimittaja

n Viikon kysymys Miten aiot viettää pääsiäistä?

Perheen kanssa kotimaisemissa. Perinteisiin kuuluu lähinnä hyvä ruoka ja sukulaisten kanssa vierailu.

Janette Berg, Raisio

Pääsiäinen menee varmaan työn merkeissä.

Markku Saarinen, Rauma

Vietän pääsiäisen juhlien. Pienenä kävin itse virpomassa, nyt perinne on siirtynyt perheen nuorimmille.

Mia Hämäläinen, Turku

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. maaliskuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

J.E. Salomaa oli edistyksellinen kasvatusajattelija

Arto Salomaan mukaan hänen isänsä menestyi koulussa aina hyvin. Muista oppiaineista hän sai kympin, mutta uskonnosta tuli jonakin vuonna 9. Niinpä muuan ystävä oli kysynyt häneltä: ”Kui sul niin huono usko on”?

Kulttuuri yhtä kuin kasvatus Symposiumissa luennoineen Matti Tanelin (KT, FM, TM) mukaan J.E. Salomaa ei ollut minkään tietyn koulukunnan kannattaja, vaan pyrki luomaan itse oman kasvatuksellisen järjestelmänsä.

– Salomaa oli monipuolinen ja edistyksellinen mies.

Hän otti vaikutteita esimerkiksi Immanuel Kantilta ja Arthur Schopenhauerilta. Myös Friedrich Nietzschen filosofiaan hän oli perehtynyt syvällisesti, vaikkei hänen ajatteluaan sellaisenaan kannattanutkaan, Taneli kertoo.

Eräänlaisia esikuvia Salomaalle olivat J.V. Snellman, H.G.Porthan ja G.I. Hartman.

Snellmanilta hän omaksui erityisesti persoonallisuuden kä-

sitteen ja kansallisen kasvatuksen periaatteen.

– Salomaan kulttuurifilosofia perustui arvojen, kasvatuksen ja kulttuurin kolmiyhteyteen. Kulttuurin ja kasvatuksen päämääränä olivat hänen mukaansa henkisten arvojen omaksuminen ja sisäistäminen, joka on varsinaisen ihmisyyden edellytys. Kulttuuri tarkoitti hänelle samaa kuin kasvatus.

Salomaan mukaan kasvatuksen päämääränä oli persoonallisuuden kehittäminen, ja persoonallisuudet voivat kehittyä vain kulttuurin pohjalta. Koulun tuli kasvattaa persoonallisuuksia eikä tietosanakirjaviisaita.

– Hän kritisoi aikansa oppikoulua ja yliopistoa siitä, että ne kehittivät yksipuolisesti älyä

ja jakoivat tietoa, mutta laiminlöivät kasvatustehtävän. Hänen mukaansa kasvatuksessa tuli panostaa asioiden ymmärtämiseen ja kansallisten arvojen omaksumiseen, Taneli kuvaa.

Isä, opettaja ja ystävä Myös J.E. Salomaan poika, akateemikko Arto Salomaa, oli paikalla. Hän kuvaa suhdettaan isään lämpimäksi, ja J.E. Salomaa olikin hänen sanojensa mukaan sekä isä, opettaja että ystävä. Arto Salomaa muisteli isäänsä ennen muuta lämpimällä huumorilla.

– Älä sinä, poikani, mene takaisin Lietoon, kun minä olen sieltä kerran lähtenyt, isä ohjeisti. Hänen mielestään Lieto oli siihen aikaan paikka, jossa ei tapahtunut mitään, Salomaa

3

Piikkiön Osuuspankin vakavaraisuus parani

J.E. Salomaa oli Liedossa syntynyt filosofi ja Turun yliopiston professori. Liedon kunnantalolla järjestettiin tieteen parissa laaja-alaisesti vaikuttaneen Salomaan elämäntyötä käsittelevä symposium viime lauantaina. Eri esitelmöitsijät valottivat tieteentekijän elämää muun muassa hänen kasvatusajatustensa, jälkipolville jättämänsä perinnön ja kansanvalistustyön näkökulmista.

LIETO. Liedon kunnantalon valtuustosalissa järjestettiin lauantaina 24. maaliskuuta Turun yliopistossa professorina toimineen filosofin ja aikanaan runsaasti julkisuudessakin esillä olleen Jalmari Edvard Salomaan (1891–1960) elämäntyötä käsittelevä symposium. Salomaa toimi niin kasvatustieteen, filosofian kuin psykologiankin aloilla julkaisten myös lukuisia tieteellisiä opuksia.

Salomaa syntyi vuonna 1891 Liedon Ankan kylässä.

Oppinsa hän sai Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleinen historia ja jatko-opinnot hän suoritti Saksassa Leipzigin yliopistossa.

itä

kertoilee.

Arto Salomaan mukaan isä siirtyi elämänsä aikana filosofiasta yhä enemmän muiden tieteenalojen, kuten juuri kasvatustieteen ja psykologian, pariin. Työssään hän pyrki hahmottelemaan suuria historiallisia kokonaisuuksia.

– Yliopistossa isä tunnettiin myös lempeänä tentaattorina.

Riitti, jos tentissä 7/10 oli oikein. Erityisesti tehtävästään Turun kesäyliopiston rehtorina hän oli innoissaan. Eniten häntä urallaan taisi jäädä harmittamaan professuurin häviäminen Helsingin yliopistossa Eino Kailalle vuonna 1930.

Jaakko Virrankoski

YRITYSUUTISET. POP Pankki -ryhmään kuuluvan Piikkiön Osuuspankin vuoden 2017 liikevoitto oli 742.000 euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,7 prosenttia. Vakavaraisuus kasvoi 4,2 prosenttiyksikköä ollen vuodenvaihteessa 24,5 prosentin tasolla. Talletukset kasvoivat 6,1 prosenttia ja vakuutus- ja rahastosijoitukset 12,2 prosenttia.

– Osa asiakkaista arvostaa turvallisia pankkitalletuksia ja osa hakee parempaa tuottoa esimerkiksi vakuutus- ja rahastosijoituksista, toteaa pankin toimitusjohtaja Jari Heinonen.

– Kuluvan vuoden maaliskuussa olemme laajentaneet sijoitusvalikoimaa UB:n reaaliomaisuusrahastoilla, joihin onkin ollut kiinnostusta, hän jatkaa.

Piikkiön Osuuspankin luottokanta kasvoi 2,1 prosenttia.

Luottoja nostettiin ja uudistettiin 21 miljoonaa euroa.

– Ennusteet korkojen nou-

susta ovat lisänneet asiakkaiden halukkuutta ottaa lainalleen korkokatto tai kiinteäkorko, jolloin korkonousu ei vaikuta perheen arkeen, Heinonen toteaa.

Piikkiön Osuuspankki avasi Kaarinan keskustaan helmikuussa uuden konttorin.

– Uusi pankkikonttori uudistuvan Kaarinan keskustassa antaa oivan mahdollisuuden asiakkaiden ja pankin kohtaamiselle. Haluamme olla asiakkaiden helposti saavutettavissa, Heinonen sanoo.

– Kehitämme koko ajan henkilökuntamme osaamista, joten asiakkaat saavat asiantuntevaa ja monipuolista palvelua, hän jatkaa.

Pankin naapuriksi muutti Aninkaisten Kiinteistövälityksen Kaarinan konttori. Näin asunnonvaihtajille on tarjolla apua niin asunnon myyntiin ja ostoon kuin rahoitukseen saman katon alta.

TSS

Operaatio Pajunkissa pääsiäisliikenteen turvana LIIKENNE. Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Pajunkissa päivystää jälleen pääsiäisliikenteessä 29.3.–2.4. ajalla.

Kelit voivat olla varsinkin aamuisin liukkaita, joten kesärenkaita ei kannata vielä vaihtaa.

Operaation aikana Autoliiton yleisen tiepalvelun vapaaehtoiset tiepalvelumiehet ovat tehostetussa valmiudessa auttamaan pulaan joutuneita tienkäyttäjiä.

– Autoilijan on syytä tiedostaa, että illalla auringon laskiessa sulamisvesien kastelema tienpinta jäätyy nopeasti liukkaaksi. Päivisinkin jäisiä kohtia voi olla esimerkiksi ajettaessa aurinkoiselta peltoaukeamalta metsän varjoon, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen varoittaa.

Pääsiäisen viettoon kannattaakin vielä lähteä talvirenkailla. Vaikka paikoitellen ajellaan jo kesäisillä tienpinnoilla, saattavat olosuhteet vaihdella hyvinkin nopeasti.

– Yksin talvirenkaat eivät kuitenkaan takaa turvallista

etenemistä, vaan myös kuljettajalta edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta, Vesalainen muistuttaa.

Muista turvaväli Pääsiäisen viettoon mentäessä ja sieltä palattaessa liikenne jonoutuu paikoitellen pääväylillä.

Kun edessä on autoja silmänkantamattomiin, ei ohittelulla voita juuri aikaa – pikemminkin jonossa pomppiminen vain puurouttaa liikennettä entisestään. Ajamalla liikennevirran mukana tasaisella nopeudella ja ilman turhia ohituksia pääsee perille leppoisammin ja turvallisemmin.

– Hyvä nyrkkisääntö turvaväliksi on, että kun etäisyyden edellä ajavaan pystyy säätämään pelkän kaasupolkimen avulla, on turvaväliä riittävästi.

Mikäli vähän väliä on tarpeen siirtää jalkaa jarrupolkimelle, ajaa liian lähellä, Vesalainen neuvoo.

TSS

Hyvä yrittäjä,

Matti Taneli esitelmöi monipuolisesti J.E. Salomaan tekemästä työstä symposiumia järjestämässä olleen Lieto-Oppaat ry:n Eliisa Lehden avustuksella.

varaa ilmoitustilasi ajoissa alueen suurimpaan paikallislehteen.

Katso postinumerokohtaiset jakelumäärät etusivulta ja osoitteesta www.turunseutusanomat.fi mediakortit-otsikon alta

TURUN

4

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. maaliskuuta 2018

Seutusanomat ja Karjurock yhteistyöhön!

Robert Sainio (vas.) ja Mika Leinonen löivät kättä päälle.

Seutusanomat toimii jatkossa Karjurockin seutukunnallinen päämediayhteistyökumppanina.

TAPAHTUMAT. Seutusanomat on Uudenkaupungin Lokalahdella 19.–21. heinäkuuta järjestettävän Karjurock-festivaalin seutukunnallinen päämediayhteistyökumppani.

Yhteistyöhön kuuluu muun muassa 28. kesäkuuta ilmestyvien Seutusanomien välissä jaettava Karjurockin liitelehti.

Seutusanomia julkaisevan ML-Mediat Oy:n toimitusjohtaja Mika Leinonen kävi tutustumassa festarialueeseen eli Nopperlan kartanoon ja maatilaan – tapahtuman promoottori Robert Sainion lapsuudenkotiin. Tila on ollut samalla suvulla jo useamman vuosikymmenen ajan.

Nopperlassa keskitytään täl-

lä hetkellä matkailuun, antiikkiin ja perinnelaiduntamiseen.

– Meillä on ylämaan karjaa laiduntamassa järvenrantoja. Eläimet ovat täällä siis perinnelaidunnuksen eikä lihan vuoksi, hän kertoo.

Muitakin eläimiä löytyy: biisoneita, kanoja, lampaita, pupuja…

– Ja oli meillä aikanaan villisikojakin. Siitä Karjurock on saanut nimensäkin, kertoo Sainio.

Ensi kesänä pihakanalaan on tulossa fasaaneja. Nähtäväksi jää, järjestävätkö ne heinäkuussa Karjurokin aikaan kilpailevan konsertin.

Ensimmäinen Karjurock järjestettiin kesällä 2007. Ensim-

mäisenä vuonna kävijöitä oli satoja, viimeisimpinä vuosina ihmisiä on tullut jo toistakymmentä tuhatta.

– Taustayhtiö on muuttunut pari kertaa. Nykyinen järjestäjä eli South Festivals Oy perustettiin vajaa kymmenen vuotta sitten, Sainio taustoittaa.

Nopperlan kartano tarjoaa tilukset Sainion itse ideoiman Karjurockin lisäksi myös muille tapahtumille. Esimerkiksi Natural High Healing Festival järjestetään Nopperlassa 13.– 15. heinäkuuta. Yhteensä tilalla vierailee vuosittain 25 000 – 30 000 kävijää.

Sainion vanhemmat pitävät tilalla myös Klaara-nimistä antiikkiliikettä.

Mika Leinonen pitää hienona, että Seutusanomat pääsee tekemään yhteistyötä Karjurockin kanssa.

– Odotan innolla, mitä kaikkea yhdessä dynaamisen ja idearikkaan tapahtumajärjestäjän kanssa vielä keksitään.

Karjurockista on kasvanut yksi alueen ehdottomasti suurin tapahtuma ja ennenkaikkea koko perheen tapahtuma, joten tämä sopii meidän koko perheen lehdellekin hienosti, hän kommentoi.

Janica Vilen

Mökki & Meri sekä Piha & Puutarha tuovat keväisen tuulahduksen Messukeskukseen TAPAHTUMAT. Turun Messukeskuksessa 6.–8. maaliskuuta järjestetään Mökki & Meri -messut samaan aikaan Piha & Puutarha -messujen kanssa.

Kevään tervetulleeksi seudulle toivottavat messut esittelevät tänä vuonna muun muassa uusia sauna-, laituri- ja puutarharatkaisut sekä kalastustuotteet.

Kokonaisuuden odotetaan jälleen kiinnostavan alueen runsasta mökkikansaa. −Varsinais-Suomessa on noin 50 000 mökkiä, joissa tänäkin kesänä suunnitellaan monenlaista kohennusta ja hankintaa, toteaa projektijohtaja Tiina Heiskari.

Erityisteemaksi on tällä kertaa valikoitunut kalastus. Kokonaisuuden toteuttamisessa on keskeisesti mukana paikallinen kalastusopas Jani Ollikainen. − Kalastuksen ystävä löytää tapahtumasta vinkkejä muun muassa jigikalastukseen, hauen heittokalastukseen ja lasten kanssa kalastamiseen sekä kalan käsittelyyn, Ollikainen sanoo.

Tapahtumassa on esillä esimerkiksi kalastusveneitä ja paikalla paikallisia kalastusoppaita. Kalastuspuolella ohjelmaa juontaa Osku Valtonen. Ka-

lastusopas Pasi Tuike kertoo kuulijoille jigikalastuksen monimuotoisuudesta sekä nykyaikaisesta kalastusveneestä. Antti Heinosen aiheena on elektroniikan käyttö hauen heittokalastuksessa.

Vehreää hyggeilyä Puutarhamessut hätkähdyttävät tänä vuonna yleisöä muun muassa vehreällä kaupunkipuutarhalla. Ammattiopisto Livian toteuttama yleiskoristelu sisältää muun muassa viihtyisän oleskelutilan, lyhtyjä, räsymattoja sekä upeita istutuksia.

Piha & Puutarha -messut ovat kokonaisuutena jälleen omaperäinen ja uutuusarvoltaan tuore. Luvassa on esimerkiksi yllätyksellistä hyggeilyä lattiatasolta korkeuksiin.

Myyntiin tulee uutuuksia ja erikoisuuksia. Fengshui ja pionit näkyvät nekin messuilla.

Kukkasidontaa, puiden varrentamista ja paljon muuta ohjelmaa on luvassa kaikki päivinä.

Greencare sekä puutarhuri, arboristi Minna Toivanen toteuttavat messuilla omenapuun rakenneleikkauksia mm. säleikkömuotoon, pilariksi ja satoa tuottavaksi pikkupuuksi. Työnäytösaiheina ovat myös kurkku kasvumaassa, yhteensopivat kasvuparit kasvupussissa, puun istuttaminen, perennojen kuningatar pioni, metsäisen pihan istutus ja kesäkukkien trendit.

Yksi kesäkukkaistutus toteutetaan mm. kokonaan syötävillä kukilla.

TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. maaliskuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

5

Sote- ja maakuntauudistusten vaikutuksia puitiin Kaarinassa Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo kävi Kaarinassa 15. maaliskuuta järjestetyssä tilaisuudessa läpi maakuntamallia yleensä. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran ja sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järven aiheena olivat muutoksen vaikutukset kaupungin asukkaille.

KAARINA. Kaarinatalossa järjestettiin 15. maaliskuuta Suuri sote-ilta, jossa Varsinais-Suomen sotemuutosjohtaja Antti Parpo avasi yleisölle uudistuksen aikataulua sekä tavoitteita.

Hallitus antoi 8. maaliskuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen eduskunnalle, jonka on määrä hyväksyä ja vahvistaa sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden lait tulevana kesänä.

Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen.

Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille.

– On selvää, että uudistus ei tule valmiiksi vuoden 2020 alkuun mennessä, vaan sitä kehitetään jatkuvasti palautteen myötä. Toimivuutta tarkkaillaan ja ollaan avoimia ja läpinäkyviä kaikelle palautteelle, Parpo sanoo.

Parpo näkee, että sote- ja maakuntauudistukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa peruspalvelujen saatavuutta.

– Aito ongelma tällä hetkellä on, että järjestelmä on palvelujen saatavuuden näkökulmasta eriarvoinen ja pääsy peruspalveluihin viivästelee. Hypoteesina on, että valinnanvapauden ansiosta hoitoon pääsee jatkossa nopeammin, lisää Parpo.

Jättimyllerrys koskettaa työntekijöitä, kiinteistöjä ja ICT-järjestelmiä Uudistus tuo tullessaan ison myllerryksen, joka koskee Varsinais-Suomessa julkisen sote-sektorin 22 000 työntekijää ja 31 soteorganisaatiota.

– Sote-sektorilla työnantajat muuttuvat kautta linjan, kun palvelujen järjestäminen erotetaan tuottamisesta. Järjestäjänä on maakunta demokraattisessa ohjauksessa, ja tuotanto on eri tekijöiden käsissä, Parpo selventää.

Isoja haasteita tuottavat Parpon mukaan myös tietojärjestelmät, jotka eivät tällä hetkellä toimi yhteen toivotulla tavalla.

– Varsinais-Suomessa on käytössä noin 600 erilaista tietojärjestelmää, joista noin 300 siirtyy maakunnalle. Jotta valinnanvapausjärjestelmä saadaan toimimaan, on asiakastiedon liikuttava tuottajalta toiselle mutkattomasti. Monet muutkin maakunnat painivat saman ongelman kanssa eli VarsinaisSuomi ei ole yksin, jatkaa Parpo.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta kertoo, että soteuudistus tulee vaikuttamaan myös kiinteistöihin.

– Riskinä on, että maakunta ei haluakaan jatkaa sote-palveluja nykyisissä kiinteistöissä.

Kiinteistöt ovat kuitenkin hy-

Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpon mukaan uudistuksessa vältetään tuotantolähtöistä järjestelmää. ”Tärkeintä on tehdä palvelun järjestäjästä eli maakunnasta vahva toimija. Toinen asia on pompottelun vähentäminen eli palvelun tulee löytyä sieltä, mistä potilas sitä hakee” Parpo huomauttaa. Kuvat: Ragip Önsoy.

väkuntoisia ja sijainniltaan oivallisia, joten ne on myytävissä tai muutettavissa eri käyttötarkoituksiin, Virta kommentoi.

Sote-keskukset ja asiakassetelit käyttöön Kaarinan sosiaalija terveysjohtaja Anna ArolaJärvi esittelee muutosta

asukkaan eli sote-palvelujen asiakkaan näkökulmasta: – Asukas valitsee sote-keskuksen kerran puolessa vuodessa. Pakkoa ei ole, mikäli henkilö ei itse ole tehnyt valintaa, määrää maakunta hänet lähimmän sote-keskuksen asiakkaaksi, Arola-Järvi selittää.

Muutosjohtaja Antti Parpo erittelee asiakassetelisysteemiä: – Asiakasmaksu on aina sama ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maksun suuruudesta päätös tehdään syksyllä, Parpo sanoo.

Palvelujen toimivuus ja tasa-arvoisuus keskusteluttavat

Kaarinalaista Erkki Paanasta mietityttää, kuinka eriarvoiseen asemaan kuntien asukkaat joutuvat erikokoisissa maakunnissa.

Heti keskustelun alussa muutosjohtaja esittää, että mahdollisissa kysymyksissä ja mielipiteissä ei riideltäisi siitä, ovatko uudistukset hyviä vai huonoja, tai että tuleeko niitä lainkaan.

– Tämä tilaisuus käsittelee aihetta siltä kantilta, että uudistukset tulevat voimaan 1.1.2020, Parpo muistuttaa.

Kaarinalainen Timo Holke-

”Varsinais-Suomessa on käytössä noin 600 erilaista tietojärjestelmää, joista noin 300 siirtyy maakunnalle.

Jotta valinnanvapausjärjestelmä saadaan toimimaan, on asiakastiedon liikuttava tuottajalta toiselle mutkattomasti. Monet muutkin maakunnat painivat saman ongelman kanssa eli Varsinais-Suomi ei ole yksin.”

Antti Parpo, Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja

ri toivoo laajempia päivystysaikoja kaupunkiin.

– Kunhan saamme ilta- ja viikonloppupäivystyksen takaisin Kaarinaan, kaikki on hyvin! hän toteaa.

Kaarinalaista Erkki Paanasta mietityttää, kuinka eriarvoiseen asemaan kuntien asukkaat joutuvat erikokoisissa maakunnissa.

– Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kaupungeilta 18 maakunnalle, jotka ovat asukasmääriltään hyvin erilaisia. On esimerkiksi vajaan 70 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa ja 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Varsinais-Suomi on yli 470 000 asukkaallaan maakunnista kolmanneksi suurin.

Mistä kunnista maakuntahallituksen jäsenet sekä valtuute-

tut valitaan tehtävään, ja kuinka monta paikkaa heille on varattu? kysyy Paananen.

Parpo vastaa, että valtuusto tulee olemaan 79-paikkainen.

Hallituksen kokoa ei ole vielä päätetty.

– Päätöksenteko tulee kaikesta päätellen Varsinais-Suomessa keskittymään Turun seudulle, Turkuun ja sen lähikuntiin. Edustajistossa ei ole tasausta kuntien kesken, Parpo jatkaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Rauno Nikander

0440 121 715 Kirjastolantie 84, 24240 Salo

TURUN

6

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. maaliskuuta 2018

Meriteollisuuden verkostot kokoontuivat Naantalissa Naantalin Kylpylässä 13.3. järjestetyssä Meriverkostot-tapahtumassa puhuttivat meriteollisuuden työllistämisvaikutukset sekä kestävä kehitys ja laivatuotannon elinkaari rakennustelakalta purkutelakalle. Tilaisuudessa oli mukana paljon paikallisia yrityksiä kuten esimerkiksi kaarinalaiset Naval Interior Team Oy, Pesupalvelu Hans Langh Oy ja Piikkiö Works Oy sekä lietolainen Zinaltec Ltd ja paimiolainen AT-Eristys Oy. MERITEOLLISUUS. Meriteollisuutta kotimaassa sekä kansainvälisesti vahvistetaan urakalla erilaisin verkostotapahtumin. Toista kertaa järjestetty Meriverkostottapahtuma houkutteli 13. maaliskuuta Naantalin Kylpylään kaiken kaikkiaan 350 alan ammattilaista.

– Kiinnostuneita on riittänyt jopa siinä määrin, että näytteilleasettajia jouduttiin jättämään pois tapahtumasta, koska neliöt tulivat jo vastaan. Yhteistyö Naantalin Kylpylän kanssa on ollut sujuvaa. Tilat ja tekniikka soveltuvat hienosti tapahtumalle, Naantalin kaupungin elinkeinoasiamies Jorma Ranta kiittelee.

Seuraavana päivänä 14.

maaliskuuta Helsingin Aaltoyliopiston matchmaking-tilaisuudessa kohtasivat puolestaan Suomen meriteollisuuden yritykset ja tulevaisuuden osaajat. Molemmissa tapahtumissa keskusteltiin eritoten LounaisSuomen kasvukyvystä meriteollisuuden saralla.

Monialainen osaajien tarve

Meriverkostot järjestettiin Naantalin Kylpylässä 13. maaliskuuta. Kuvat: Kiia Siilin.

Laajaan osaamistarpeeseen on havahduttu Turun seudulla.

Laivansuunnittelun ja -rakentamisen osaajien lisäksi alalla toimii hyvin monenlaisia yrityksiä: suunnittelutoimistoja, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajia sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoita.

Meyer Turku Oy rekrytoi vuosittain noin 200 ihmistä, mutta verkostossa kasvu on vielä suurempaa.

– Kokonaistyöllistämisvaikutuksemme kasvaa muutaman seuraavan vuoden aikana noin 8 000:sta ainakin 15 000:een. Tästä Meyer Turun

Naantalin kaupungin elinkeinoasiamies Jorma Ranta on iloinen Meriverkostot-tapahtuman saavuttamasta suosiosta. Tapahtuma houkutteli Naantalin Kylpylään kaiken kaikkiaan 350 alan ammattilaista.

kasvua on noin 500 työntekijän verran, Meyer Turku Oy:n viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.

Lounais-Suomen kasvavilla teollisuudenaloilla, kuten meriteollisuudella, on lähivuosina tarjota työpaikkoja sadoille eri alojen diplomi-insinööreille vuosittain. Työvoiman koulutuksesta vastaavat yritykset yhdessä syksyllä startanneen tekniikan alan yhteistyöyliopiston (FITech, Finnish Institute of Technology) kanssa.

Meyer Turku Oy:n varustelujohtaja Ville Laaksosen mukaan koulutuksen korkea laatu on merkityksellisenä tekijänä sille, että Suomessa on oltu edistyksellisiä lukuisissa laivakonsepteissa jo pidemmän aikaa.

– Puhumme kansainvälisenä yrityksenä eurooppalaisesta laadusta, johon sisältyy ennen kaikkea turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Teollisuudelle tarvitaan näissä kysymyksis-

sä yhdet yhteneväiset säännöt, joita kaikkien alalla toimivien täytyy noudattaa, Laaksonen jatkaa.

Verkoston osaaminen käyttöön Kaarinan Piikkiössä toimiva Naval Interior Team Oy vastaa alusten sisustus-, kansi- ja teknisten tilojen kokonaistoimituksista.

– Euroopan laajuisella työskentelyalueella vahvoista verkostoista on selvää hyötyä.

Verkosto on jo olemassa, sitä pitää vain entisestään kehittää kilpailuedun saavuttamiseksi.

Huomiota tulee kiinnittää erityisesti joustavaan palveluun, tehokkuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn, Naval Interior Teamin myynti- ja ostojohtaja Sebastian Lagerlöf kertoo.

– Monialaisessa verkostossa on se etu, että sieltä löytyy nopeasti parhaat tekijät optimaaliseen toimitusaikatauluun, li-

sää Lagerlöf.

Seudun kuntien yrityspalveluista vastaava Turku Science Park on käynnistämässä meriteollisuuden kiihdytysohjelmaa, josta järjestetään workshop-seminaari ensi kuun puolivälissä.

– Meneillään oleva positiivinen rakennemuutos luo valtavasti tilaisuuksia toteuttaa uusia liiketoimintakonsepteja Suomessa. Rakenteilla olevan kiihdyttämöohjelman tarkoituksena on vahvistaa kytkentöjä perinteisen ja tulevaisuuden teknologioiden välillä ja tukea siten suomalaisen merija valmistavan teollisuuden innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä. Haku ohjelmaan on start-up-yrityksille globaalisti avoin, Turku Science Park Oy:n meriteollisuuskiihdyttämöhanketta vetävä DI Jukka Laiterä toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Säästä lehtitilausrahat, lue paikallisuutisia ilmaiseksi ja säästöillä LAITA KOTISI JUHLAKUNTOON!

Turun Seutusanomat länsi ja Turun Seutusanomat itä www.turunseutusanomat.fi

Paimion ja Sauvo-Karunan kirkkovaltuustot yksimielisiä seur Seurakuntaliitoksessa Sauvo-Karunan seurakunnan jäsenten kirkollisveroprosentin arvioidaan laskevan ja seurakunnallisen työn taloudellisten edellytysten paranevan. Seurakuntien yhdistymisen ja nimen päättää Kirkkohallitus huhti–toukokuussa.

SEURAKUNTA. Sauvo-Karunan ja Paimion kirkkovaltuustot päättivät tiistaina 20. maaliskuuta Paimion ja SauvoKarunan seurakuntien yhdistämisestä yhdeksi seurakunnaksi 1.1.2019 lukien. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitu-

li kokoustaa asiasta 28. maaliskuuta, jonka jälkeen lopullisen päätöksen Sauvo-Karunan seurakunnan lakkauttamisesta 31.12.2018 ja liittämisestä Paimion seurakuntaan tekee Kirkkohallitus huhti–toukokuussa.

Sauvo-Karunan seurakun-

nan kirkkoherra Kalle Elonheimo kertoo, että yhteinen käytännön suunnittelu jatkuu seurakunnan eri työaloilla.

– Seurakuntatalouden liitosta on nyt suunniteltu vajaan vuoden verran. Yhdistymistä aloimme valmistella turvatak-

semme seurakuntaelämän tulevaisuuden Sauvossa ja Karunassa, koska seurakuntamme talous oli ajautunut alijäämäiseksi, Elonheimo toteaa.

Yhteiset seurakuntavaalit syksyllä Myös molempien seurakuntien nimeämistä viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä jatkaa

työskentelyään ohje- ja johtosääntöjen sekä vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelulla.

– Tänä vuonna valmistaudumme jo marraskuussa pidettäviin yhteisiin seurakuntavaaleihin, joissa ehdokaslistat koskevat koko tulevaa yhdistynyttä seurakuntaa. Vaalilautakunnassa jäseniä on sekä Paimiosta että Sauvo-Karunasta. Äänestysalueina pysyvät ny-

kyiset seurakunnat, Elonheimo lisää.

Elonheimo arvioi, että seurakuntaliitos tuo tullessaan muutamia positiivisia asioita sauvolaisnäkökulmasta tarkasteltuna.

– Sauvolaisten kirkollisveroprosentti laskee 1,7 prosentista Paimion kirkollisveroprosentin eli 1,5 prosentin tasolle. Yhdistymisen ansiosta kirkollisia toimituksia voi olla

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. maaliskuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

7

Vuosikymmenten arkkitehtuuritarinat pakettiin

Alvar Aalto -matkailureitillä poiketaan Paimion parantolaan Aalto-matkailu tuotteistetaan kevään aikana Visit Alvar Aalto -verkkopalveluksi, jota voivat hyödyntää niin yksittäiset matkailijat kuin matkailijaryhmätkin.

MATKAILU. Alvar Aalto -säätiössä valmisteilla oleva valtakunnallinen matkailureittihanke kokoaa yhteen Alvar Aallon tuotannon helmet ja matkailullisesti kiinnostavat kohteet. Visit Alvar Aalto avataan netissä toukokuun lopulla.

Kansainvälisesti tunnetun arkkitehdin ja muotoilijan tuotannon parhaimmistoa 1920–1970-luvuilta esittelevän reitin tavoitteena on lisätä tietoutta Aallon elämäntyöstä sekä herättää kiinnostusta ja ymmärrystä rakennettua ympäristöä kohtaan.

– Paimiossa tulevat esiin erityisesti funkkiskauden teemat, jotka ovat edustettuina Paimion parantolassa. Luonnon keskellä sijaitsevan rakennuksen läheinen suhde ympäristöönsä ja mänty keskeisenä materiaalina henkivät aikakautensa arkkitehtuuria, Alvar Aalto -matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili sanoo.

Paimio monessa mukana Matkailureittiin kootaan Aallon arkkitehtuurikohteiden lisäksi teemaa tukevia paikallisia matkailupalveluja, kuten muun muassa ruokailuja majoituspaikkoja.

– Yhteistyöhanke, jossa Aalto-kohteiden henkilöstö, yritykset, yhteisöt, museot ja kunnat työskentelevät yhdessä, edistää matkailua merkittävästi. Pienenä kaupunkina meillä ei olisi mahdollista toteuttaa matkailuhanketta tässä laajuudessa ilman verkostoa, Paimion kulttuuriasiainhoitaja ja matkailuneuvoja Jouni Lehtiranta toteaa.

Lehtiranta kertoo, että Paimio on mukana Paimion parantolan (1929–1933) ja lounaspaikan voimin myös kahden päivän paketissa, jonka muut kohdepaikkakunnat ovat Kauttua ja Noormarkku.

lut käsitteenä olemassa lähinnä arkkitehtuuriopiskelijoiden piirissä jo jonkin aikaa. Hankkeella haluamme edistää Suomea arkkitehtuuri- ja designmatkailumaana ihan kaikkien, niin kotimaan kuin kansainvälistenkin matkailijoiden, keskuudessa. Vihdoin saamme Aalto-matkailun tuotteistettua, Lindh lisää.

Vierailukohde Kaarinaan?

Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh (vas.), tiedottaja Mirkka Vidgrén, matkailureittihankkeen tuottaja Noora Kiili ja Paimion kulttuuriasiainhoitaja-matkailuneuvoja Jouni Lehtiranta kokoontuivat Paimiossa 14.3. ja Turussa 15.3. pidettyihin Alvar Aalto -matkailureitin työpajoihin. Kuvat: Ragip Önsoy.

– Paimioon suunniteltuun pakettiin sisältyy paikallisia museo- ja ruokailukohteita, mutta ei yöpymisiä. Lisäksi valmisteluvaiheessa on Turku– Paimio-paketti. Lounais-Suomen matkapaketteja alkaa myydä MagniMundi-niminen yritys, joka jo tälläkin hetkellä organisoi parantolan opastettuja kierroksia, jatkaa Lehtiranta.

Alvar Aalto -matkailureittihanketta on suunniteltu työryhmätapaamissa, joihin on osallistunut vuosi sitten perustetun Alvar Aalto -kaupunkien verkoston jäsenkaupunke-

”Kaarinassa toimiva Korhosen huonekalutehdas tunnetaan erityisesti Alvar Aallon suunnittelemien Artek-kalusteiden valmistajana, ja olisi näin ollen otollinen vierailukohde reitistössämme.”

Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiön johtaja

Matkailureitti syntyi työpajoissa Kokonaisuus tuotetaan Visit Alvar Aalto -verkkopalveluksi, jota voivat hyödyntää niin yksittäiset matkailijat kuin matkailijaryhmätkin.

Kuluvana keväänä valmistuvan verkkopalvelun oheen valmistellaan myös opaskarttaa sekä painettua arkkitehtuuriopasta.

teista ympärillä. Ajatuksena on houkutella matkailijoita sellaisiin Aalto-kohteisiin, joiden läheltä löytyy palveluja, Alvar Aalto -säätiön tiedottaja Mirkka Vidgrén tiivistää.

ja sekä paikkakuntien keskeisiä matkailutoimijoita.

– Työryhmätapaamisten avulla olemme keränneet yksiin kansiin tietoa, miten kohteisiin pääsee ja koska ne ovat auki. Verkkopalvelusta löytyy myös tietoa ruokailu- ja majoituspalveluista sekä muutamista muista valituista matkailukoh-

Suomesta arkkitehtuurin ja muotoilun matkailumaa

tuustossa Susanna Katajainen esitti Antti Rusin kannattamana seuraavanlaista lisäystä päätökseen: ”Koska kyseessä on kahden ikiaikaisen, jo kirkkomme varhaisvaiheissa, viimeistään 1300-luvun alussa syntyneen seurakunnan yhdistyminen, ja koska näin syntyvä seurakunta kattaa kaksi kuntaa, kirkkovaltuusto toivoo Kirkkohallituksen vakavasti harkitsevan

seurakunnan nimeä joko siten, että siinä näkyy kumpikin seurakunta – Paimio-Sauvon seurakunta – tai siten, että se viittaa alueeseen – Peimarin seurakunta.”.

– Toivomusponnen sen sijaan valtuusto hyväksyi yksimielisesti, Elonheimo sanoo.

– Se on varmaa, että yhdistyessään seurakunnan kirkkoherrana jatkaisi Paimion nykyinen kirkkoherra, ja että pääkirkkona

Viimeisimmissä Paimiossa ja Turussa 14. ja 15. maaliskuuta kokoontuneissa työpajoissa päästiin Alvar Aallon varhaisen modernismin äärelle. Talven ja kevään aikana eri puolilla

Lindh haluaa haastaa myös huonekaluvalmistaja Artekin mukaan matkailureitistöön.

– Kaarinassa toimiva Korhosen huonekalutehdas tunnetaan erityisesti Alvar Aallon suunnittelemien Artek-kalusteiden valmistajana, ja olisi näin ollen otollinen vierailukohde reitistössämme, Lindh sanoo.

Alvar Aalto -säätiön koordinoima hanke on saanut avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen hankerahastosta. Jatkossa tavoitteena on laajentaa valtakunnallista matkailureittiä myös ulkomaille, jolloin se voisi liittyä osaksi kansainvälistä Euroopan neuvoston kulttuurireitistöä.

Suomea järjestettyjen työpajojen yhteydessä on myös tutustuttu Aallon suunnittelemiin rakennuksiin Seinäjoella, Alajärvellä, Porin Noormarkussa, Euran Kauttualla, Kotkan Sunilassa ja Kouvolan Inkeroisissa.

– Turun seudun kohteisiin kuuluu kansainvälisestikin maineikkaan Paimion parantolan lisäksi Turun puolella oleva Turun Sanomien toimitalo (1927–1930). Muita Aallon varhaisia töitä täällä ovat muun muassa Lounais-Suomen Maalaistentalo (1927– 1928) Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulmassa ja Standardivuokratalo (1927– 1929) Läntisellä Pitkäkadulla, reitistöhanketta koordinoivan Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh kertoo.

– Aalto-matkailu on ol-

Paimioon on suunniteltu useampia Alvar Aalto -matkailupaketteja, joiden pääkohteena on Paimion parantola.

toimisi Paimion kirkko. Kirkkoherranvirasto toimisi edelleen Paimiossa ja seurakuntatoimisto Sauvossa, kappalaiseksi liitoksen myötä nimitettävä Sauvo-Karunan nykyinen kirkkoherra Kalle Elonheimo jatkaa.

Kaarinan ja Piikkiön seurakuntien, Maarian ja Paattisten seurakuntien sekä Katariinanseurakunnan ja Henrikinseurakunnan yhdistymisiä käsiteltiin kirkkohallituksessa tiistaina 27. maaliskuuta.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Päätöksistä voi lukea nettisivuiltamme www.turunseutusanomat.fi.

Katariina Mäkinen-Önsoy

akuntaliitoksesta joka viikonvaihteessa ja Paimion seurakunnan leirikeskus on myös sauvolaisten käytettävissä. Tähän mennessä esimerkiksi rippileirejä varten on pitänyt hankkia tiloja aina erikseen, Elonheimo enteilee.

Nimestä tehtiin toivomusponsi Viime kädessä sekä päätös yhdistymisestä sekä seurakunta-

liitoksen uudesta nimestä on Kirkkohallituksen. 20. maaliskuuta kokoontuneessa SauvoKarunan kirkkovaltuustossa Satu Simelius esitti muutosta, jossa sopimus olisi hyväksytty nimeä lukuun ottamatta. Äänestys ratkesi äänin 11–4 pohjaehdotuksen hyväksi. Samana iltana kokoontuneessa Paimion kirkkovaltuustossa ei äänestyksiä käyty.

Sauvo-Karunan kirkkoval-

TURUN

8

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

ITÄKULMA

28. maaliskuuta 2018

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Turun Kaupunginteatteri ja Paleface tekevät räp-musikaalin Varissuosta ”Esillä on koko inhimillisen elämän kirjo suruista ja mokista rakkauteen, onnistumisiin ja läpimurtoihin.” Paleface avaa Seutusanomien haastattelussa syksyllä ensi-iltansa saavan Varissuo-musikaalin teemoja ja musiikillista maisemaa.

TEATTERI. Syyskausi 2018 tuo Turun Kaupunginteatteriin odotetun päätösosan Kakolan ja Seilin aloittamalle Turkutrilogialle: Päänäyttämöllä nähdään uusi kotimainen musikaali Varissuo, jonka kantaesitys on 7. syyskuuta. Kakolan ja Seilin tapaan esityksen ohjaa Mikko Kouki, liikettä lavalle luo koreografi Reija Wäre.

Varissuon lähiötarinat kertovat eri-ikäisistä ja -taustaisista asukkaista, joiden juuret ovat syvällä betonissa, mutta unelmat kurkottavat pilviin. Tekstin ovat kirjoittaneet Satu Rasila ja kantaaottavista räp-lyriikoista tunnettu Paleface (Karri Miettinen).

– Varissuo sulkee ympyrän, jonka aloituspisteessä lähdimme tutkimaan paikallisaiheiden kytkemistä uuden kotimaisen musikaalin muotoon. Kakolan, Seilin ja Varissuon ytimessä on ihminen tekemässä elämänsä ratkaisevimpia valintoja olosuhteissa, joihin ei voi kokonaan itse vaikuttaa. Varissuossa keskipisteenä on tavallinen ihminen tässä ajassa. Kuin kuka tahansa meistä, kertoo käsikirjoittaja Satu Rasila, joka on ollut mukana myös Kakolassa ja Seilissä.

Palceface sen sijaan on Turun Kaupunginteatterin tiimissä uusi nimi.

– Olen todella innoissani tästä. Tämä on musiikillisesti todella poikkeuksellinen ja korkealaatuinen näytelmä, hän hehkuttaa.

Sukupolvien ja kulttuurien törmäys Palefacelle Varissuo on tuttu paikka siellä asuneiden kavereiden kautta ja on hän siellä käynyt keikallakin. Työryhmän kanssa hän on tutustunut paikkaan nyt uusin silmin.

– Ollaan käyty siellä tutkimusretkellä. Varissuon ostarin henki on läsnä, Paleface paljastaa.

Vaikka miljöö on turkulaisille tuttu, tarina voisi oikeastaan sijoittua mihin tahansa betonilähiöön.

– Tässä tulee hyvin esille se, että mikään asuinalue ei ole huonompi kuin toinen. Elämä on samanlaista kaikkialla, mutta toki tämä leikittelee sillä maineella, joka Vakkella on ollut vuosien mittaan. Esiin nousee vähän sulkeutuneen betonilähiön yleismaailmalliset piirteet, jotka ovat samat, ollaan sitten Turussa tai New Yorkin esikau-

Varissuo-musikaali tulee Turun Kaupunginteatterin ensi-iltaan 7.9.2018.

punkialueella. Fokus ei ole ongelmissa, vaan ympäristö tarjoaa inhmillisen kokemuksen.

Ihmiset rakastavat omia kotikulmiaan, Paleface summaa.

Täysin fiktiivinen tarina kokoaa yhteen monta varissuolaista ihmiskohtaloa. Juoni keskittyy neljän päähenkilön ja heidän ympärillään olevien hahmojen suhteisiin.

– Siinä on paljon sukupolvien välistä tematiikkaa – lasten ja vanhempien välistä jännitettä. Tarina korostaa inhimillisten valintojen merkitystä elämässä. Sitä, kuinka pienillä teoilla on suuri merkitys, Pale-

face kertoo.

Lisäksi näkyy kulttuurien väliset suhteet. Todellisuudessa Varissuon lapsista 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

– Meillä on Suomessa kokonainen sukupolvi, jolla on juuret kahdessa kulttuurissa. Sitä tuodaan esiin. Monikulttuurisuus on yksi teemoista ja se näkyy vahvasti myös roolituksessa, Paleface avaa.

Räppia ja träppia Sävellyksistä vastaavat Tom of Finland -musikaalissa yhteistyönsä aloittaneet Jori Sjöroos ja Jussi Vahvaselkä sekä

Tuomo Prättälä. Varissuolla aikanaan itsekin asunut Sjöroos muistetaan muun muassa PMMP:n ja Vestan tuottajana, Vahvaselkä lukuisten musikaalien kapellimestarina ja Prättälä Emma-palkittuna soul-artisti Tuomona.

– Se toimii todella hyvin.

Mä oon tehnyt tekstit ja sävellyksen vetovastuu on ollut näillä kolmella, Paleface kertoo.

Kun Paleface kulkee Varissuon kadulla, hänen päässään soi urbaani musiikki. Sellainen, jonka hän ajattelee soivan vastaan tulevien nuorten kuulokkeissa. Sama tunnelma on tullut myös musikaaliin.

– Mukana on monenlaista urbaania musaa: modernia RnB:tä, räppia ja träppia. Siellä on sellaista päälle kolmekymppistä hahmoa, jotka ovat tiukasti kiinni old school räpissa ja sitten nuorempia, jotka edustavat träppia, eli uutta räppia, jossa räpätään vähän eri tempoissa, Paleface selittää.

Turkuun räp-vaikutteinen musikaali sopii Palefacen mielestä hyvin, sillä hän pitää Turkua yhtenä Suomen keskeisimmistä räppikaupungeista.

– Turku oli yksi suomalaisen hip hopin keskuspaikoista

jo 90-luvulla. Turusta tuli esimerkiksi Pääkköset ja MC Nikke T, hän muistelee.

Räp ja teatteri toimivat hyvin yhteen Varissuo on suurin, mutta ei suinkaan ensimmäinen teatteriproduktio, jossa Paleface on mukana. Tänä keväänä ympäri Suomea esitetään hänen kirjoittamaansa koululaisoopperaa Ihmepoika A:ta, ja viime syksynä ensi-iltansa sai tamperelaisen Ahaa Teatterin Betoniviidakko, johon Paleface teki musiikit.

– Räppi kiinnostaa nyt teatteriväkeä ilmaisukeinona. Ne ovatkin oikeastaan lähellä toisiaan. Teatterinäyttelemisessä ja räppi-keikassa on vähän samanlaista ajatuksenvaihtoa yleisön kanssa. Sinällään on hauskaa, että tätä yhdistelmää ollaan alettu käyttää enemmän vasta nyt, Paleface pohtii.

Trendi alkoi vuonna 2015 New Yorkin Bradwaylla, jossa ensi-iltansa sai paljon puhuttanut ja massoja liikuttanut Hamilton-musikaali, joka sijoittuu 1700-luvulle, mutta jonka kaikki vuorosanat räpätään.

Janica Vilen

KATARIINANSEURAKUNNASSA TAPAHTUU: PYHÄN KATARIINAN KIRKKO: to 29.3. klo 16.30 CANTIO SACRA: Heinrich Schütz, Matteus-passio, Turun konservatorion kuoro ja solistit, joht. Marko Autio, vapaa pääsy, ohjelma 5 eur, klo 19 Kiirastorstain messu, Toljamo, Ronkainen (av), Lautjärvi, pe 30.3. klo 10 Pitkäperjantain sanajp, Forsström-Roivanen, Kairavuo (s), Lautjärvi, P. Katariinan kuoro, klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus, Kairavuo, Lautjärvi, su 1.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu, Toljamo, Kairavuo (s), muu papisto (av), Lautjärvi, P. Katariinan kuoro, maksuton pääsiäisruokailu Katariinan pappilassa, maksuton kirkkobussikuljetus klo 9.10 reittiä: Varissuon kko-Littoistent-Satakielenk-Tilhenk-Littoistent-Västäräkink-Jaanint-Säkönk-KarjakjVirmunt-Petkelt-Kuralank-Kohmo-Kuralank-V.Hämeent-Tammit-Hakapellonk-P.Katariinan kko, paluu n. klo 12.30, ma 2.4. klo 10 2. pääsiäispäivän sanajp, Kairavuo, Viirros (s), Kerokoski, su 8.4. klo 10 Messu, Toljamo, Kairavuo, Iina Paasikivi (av), Lautjärvi, eteiskahvit VARISSUON KIRKKO: tiistaisin klo 17 Donkkis-kerho, keskiviikkoisin klo 16.30 Avoin rukouspiiri, klo 17-19 Avoimet ovet, klo 17 Hepreanpiiri, 29.3. klo 19 Kiirastorstain messu, Viirros, Forsström-Roivanen, Kerokoski, pe 30.3. klo 12 Pitkäperjantain sanajp, Forsström-Roivanen, Kairavuo (s), Kerokoski, su 1.4. EI MESSUA, maksuton kirkkobussikuljetus P. Katariinan kirkkoon, ma 2.4. klo 10 2. pääsiäispäivän sanajp, Kairavuo, Viirros (s), Kerokoski, klo 17 Yhteyden messu, Ronkainen, ti 3.4. klo 13 Raamatun äärellä ”Paavalin Jeesus”, pe 6.4. klo 9.30 Perhekerho, su 8.4. klo 12 Vierasvara-messu, Hälli, Kairavuo (av), Kerokoski, ma 9.4. klo 12-15 Pikkutupa, ti 10.4. klo 12 Valpurin kammari, klo 14 Toivoa naisille –ryhmä ”Kambodzan naiset”, klo 17 Donkkis Big Night, ke 11.4. klo 18 Miesten piiri, klo 19 Iltavesper, Frondelius, Kerokoski, to 12.4. klo 15 Laulun iltapäivä, klo 18 Timon Raamis NUMMEN SRK-KOTI: tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) HANNUNNIITUN SRK-TALO: torstaisin (EI 29.3.) klo 9.30 Perhekerho, ke 4.4. klo 11 Annantupa, su 8.4. klo 12 Messu, Toljamo, Lautjärvi, kirkkokahvit, ma 9.4. klo 9.30 Arkitasapainoliikunta, klo 13 Omaishoitajat, ke 11.4. klo 17.30 Iltaperhekerho HURTTIVUOREN SRK-KOTI: to 5.4. klo 13 Varttuneen väen kerho, ma 9.4. klo 9 Leikkikaverit Hurttivuoressa JAANIN SRK-TALO: keskiviikkoisin klo 18 Nuortenilta, torstaisin klo 9.30 Tuolijumppa, klo 16 After School, pe 6.4. klo 9.30 Vauvaperhekahvila JAANIN SOKKELO: ma 9.4. klo 14 Jaanin kerho varttuneelle väelle PETKELTIE 5 KERHOHUONE: torstaisin klo 13 Kortteliklubi +60 –vuotiaille, ma 9.4. klo 12 Raamattupiiri KIMPPAKESKUS, KATTELUKSENK. 5: torstaisin klo 13 Kortteliklubi +60 –vuotiaille, pe 6.4. klo 12 Arkitasapainoliikunta

KUULUTUKSET: Katariina evl

Kastetut Elmeri Matti Esko Haule Aliina Matilda Leino Nuutti Jooa Johannes Vilja Ilmi Kaarina Hermonen Nikita Dominic Podleski Tinja Elsa Lea-Amalia Seppälä Kuolleet Vieno Johanna Keränen 92 v Helmi Maija Eufemia Alén 95 v Eila Annikki Kurki 89 v Ritva Marketta Ketola 77 v Olavi Kalervo Hongisto 76 v Ritva Eeva-Liisa Uusiluoto 76 v Marko Peetter Pihlava 48 v

 TOISEN PÄÄSIÄISPÄIVÄN SANAJUMALANPALVELUKSET Toisena pääsiäispäivänä 2.4. kannamme syntimme konkreettisesti ristin äärelle ja messun päätteeksi jokainen saa tuohukseensa pääsiäiskynttilästä Kristus-valon. Jumalanpalvelukset klo 10 Pyhän Katariinan kirkossa ja klo 12 Varissuon kirkossa, toimittajina Leena Kairavuo, Johanna Viirros ja Elina Kerokoski. ”Täältä kun me lähdemme kulkemaan, pääsiäinen jatkua saa. Toiveikkaasti uskomme tulevaan, pääsiäinen jatkua saa.”  NUMMEN AVOIN OLKKARI ALOITTAA 5.4. ”Rakennetaan hyvää arkea Nummella. Tuodaan apu lähelle.” Kahvia ja aamupuuroa 0,50€. Torstaisin klo 10-12 (5.4. alkaen) Nummen Punainen tupa (Papinkatu 2). Tervetuloa!  KANSALAISSODAN AIKA NUMMENMÄELLÄ - SOVINTO 100 To 5.4. klo 18 Katariinan pappilassa (Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7) syvennytään sadan vuoden takaisiin asioihin teemalla Kansalaissodan aika Nummenmäellä - Sovinto 100. Alustus kasvatustoimenjohtaja emeritus Lasse Urho, kommenttipuheenvuorot Heikki Suominen, Harri Raitis, Pertti Paasio ja Unto Salo. Tilaisuuden juonto khra Leena Kairavuo, musiikissa Rafaelin enkelit. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Vapaa pääsy.

seurakuntatoimisto p. 040 3417 350 varauspalvelu p. 040 3417 011

www.katariinanseurakunta.fi www.facebook.com/katariinanseurakunta Instagram: katariinansrk

TURUN

SEUTUSANOMAT

ITÄKULMA

28. maaliskuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

itä

9

Unelmien keskuspuisto alkaa rakentua Varissuolle jo tänä keväänä Varissuolle suunnitellaan parhaillaan Unelmien liikuntapuistoa yhdessä asukkaiden kanssa. Luonnosta esitellään normaalikoululla 11. huhtikuuta.

Suunnitelma valmistunee luonnoksesta saadun palautteen perusteella elokuuhun mennessä ja rakentaminen alkaa vuonna 2019 Varissuon kenttien alueelta. Jotain tehdään kuitenkin jo tänä keväänä!

VARISSUO. Varissuon– Lausteen yhdyskuntatyöryhmä kokoontui 15. maaliskuuta Varissuon kirkolla. Tapaamisessa nähtiin ensimmäisen kerran Varissuon keskuspuiston ja Unelmien liikuntapuiston nimellä kulkevan suunnitelman luonnos. Virallisesti luonnos tulee nähtäville 11. huhtikuuta, jolloin sitä esitellään Varissuon normaalikoulun auditoriossa kello 17.30. Lisäksi suunnitelma tulee pdf-muodossa Turun nettisivulle kommentoitavaksi.

Siitä yritetään saada julkaisuun mennessä valmiiksi myös 3Dluonnos, jossa suunnitelma havainnollistuu paremmin.

Luonnosta esittelivät yhdyskuntatyöryhmässä Turun kaupungilta vastaava rakennuttaja ja hankkeen vetäjä Anna-Kaisa Kaukola ja suunnittelija Johanna Salmela.

– Varissuon liikunta- ja leikkipaikat ovat olleet kovassa käytössä ja olemme odotelleet, koska niitä päästään uusimaan. Nyt kehityshanke on käynnissä. Se aloitettiin vii-

me vuonna asukaslähtöisesti.

Suunnittelun lähtökohta on se, että varissuolaiset ovat tämän tässä niitä parhaita asiantuntijoita, Kaukola esittelee.

– Järjestimme toukokuussa aloitustilaisuuden ja sen jälkeen nettikyselyn sekä erilaisille ryhmille suunnattuja kävelyitä ja kierroksia, joiden aikana saimme paljon toiveita ja ideoita ylös, jatkaa Kaukola.

Hän itse oli mukana esimerkiksi 6-vuotiaiden kierroksella.

– Kaikki sanoivat viettävänsä vapaa-aikaa Pelttarin kentällä ja leikkipaikoilla perheensä kanssa. Olen aina ihaillut Varissuota siinä, että asukkaat osaavat arvostaa täällä omia lähialueitaan ja niiden luontoarvoja – ihan jo eskarilaisista alkaen ikäihmisiin asti, hän kiittelee.

Eskarilaiset toivoivat muun muassa kirsikkapuita ja kiipeilytelineitä. Vaikka rakentaminen aloitetaan varsinaisesti vasta ensi vuonna, jotain tehdään jo nyt. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kanssa toteutetaan pop up -puisto jo tänä keväänä

Varissuon unelmien keskuspuiston luonnosta esiteltiin ennakkoon yhdyskuntatyöryhmälle. Kuvassa plakaattia pitelee Turun kaupungin osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala.

ja Varissuon kenttien alueelle tulee iso kiipeilypyramidi heti alkukesästä.

– Yritämme toteuttaa erityisesti näitä lasten toiveita mahdollisimman pian, ettei käy niin, että se mitä lapsi toivoi eskarissa, toteutuu sitten, kun hän on mopoikäinen. Se olisi kunnon huti, Kaukola toteaa.

Myös ikäihmiset huomioidaan jo tänä keväänä uusimalla penkkejä ja muuttamalla niiden paikkoja.

– Olemme kiertäneet aluetta yhdessä ikäihmisten kanssa ja katsoneet penkkien paikat niin, että levähdyspaikkoja on tarpeeksi tiheästi ja sopivissa paikoissa, Kaukola kertoo.

Tekonurmi ja pikkukoreja

Turun kaupungilta vastaava rakennuttaja ja hankkeen vetäjä Anna-Kaisa Kaukola pyytää ihmisiä kommentoimaan luonnosta aktiivisesti ja tulemaan paikalle esittelytilaisuuteen 11.4. klo 17.30.

Kaikkia jo esitettyjä toiveita ei pystytä toteuttamaan, esimerkiksi uimapaikka on jätetty luonnoksesta pois. Sen sijaan siinä on mukana jalkapallokentän siirtäminen nykyisten tenniskenttien paikalle ja sen päällystäminen tekonurmella.

Rakentamisvaiheessa on hetken aikaa käytössä kaksi vierekkäistä kenttää.

Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen muistutti kokouksessa suunnittelijoita siitä, että nykyään Pelttarin kenttä on koko talvikauden ralliratana.

– Jotta tekonurmi pysyy hyvänä, kannattaa uusi kenttä sulkea kunnon aidoilla, ettei sinne

pääse ajamaan rallia, hän neuvoo.

Koripallokenttä tulee saamat viivat ja uudet sukat koreihin. Lisäksi luonnokseen laitetaan matalampia koreja lasten poikkikentällistä peliä varten.

Karvataskun leikkipaikka on luonnoksessa entisellä paikallaan, mutta sitäkin laajennetaan. Lapset saavat äänestää, millä väriteemalla leikkipuisto toteutetaan.

Lisäksi luonnoksessa on ulkokuntoiluvälineitä ja piknikpaikkoja.

– Asukkaiden toiveesta olen tehnyt luonnoksesta mahdollisimman esteettömän ja valaistun. Tänne on ehdotettu muun muassa kohovalaisimia, joilla saadaan pintoihin tehtyä erilaisia valokuvioita. Heittokuvioita voitaisiin tehdä esimerkiksi yhteistyössä paikallisten koululaisten kanssa, Johanna Salmela ideoi.

Salmela on tuonut luonnokseen paljon runsasta puistomaista kasvillisuutta, kukkivia lajeja ja lämpimiä sävyjä.

– Ehdotan luonnoksessa, että nykyistä puustoa avattaisiin. Uusittu kasvillisuus loisi vehreyttä, mutta ei sulkisi näkymiä, hän selittää ajatustaan.

Nyt on siis aika antaa palautetta!

– Ja muistakaa kertoa myös, mikä suunnitelmassa on hyvää, niin tiedämme, mikä ainakin kannattaa säilyttää, Kauko-

la pyytää.

Enemmistön mielipide?

Yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki kysyy suunnittelijoilta, miten maahanmuuttajataustaisten asukkaiden mielipiteet ollaan huomioitu.

– He ovat täällä jo enemmistö. Miten enemmistöä kuullaan? hän kysyy.

Kaukolan mukaan heitä on yritetty saadan mukaan tilaisuuksiin, mutta huonolla menestyksellä.

– Mutta maahanmuuttajataustaiset lapset ovat olleet hyvin äänessä. Heidän toiveensa on luonnoksessa mukana, Kaukola sanoo.

Yhdyskuntatyöryhmän toiveesta kaupungin edustajat lupaavat viedä luonnoksen nähtäville myös Yhdessä-yhdistyksen tiloihin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman hyvin kaikki mahdolliset asukkaat.

Janica Vilen

Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen muistutti kokouksessa suunnittelijoita siitä, että nykyään Pelttarin kenttä on koko talvikauden ralliratana.

Schützin Matteus-passio Pyhän Katariinan kirkossa 29.3.

Perussuomalaisten lähiökiertue tulee huhtikuussa Varissuolle

MUSIIKKI. Pyhän Katariinan kirkon Cantio sacra -matineasarjassa kuullaan kiirastorstaina 29. maaliskuuta kello 16.30 Heinrich Schützin Matteuspassio Turun konservatorion kuoron ja solistien esittämänä.

Teoksen johtaa kapellimestari Marko Autio.

Heinrich Schütz (1585– 1672), saksalainen säveltäjä ja

POLITIIKKA. Turun Perussuomalaiset kiertää kevään aikana teltan kanssa lähiöissä tapaamassa turkulaisia ja kuuntelemassa heidän ajatuksiaan.

Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin lauantaina 10. maaliskuuta Turun suurimmassa lähiössä Runosmäessä. Paikalla olivat myös Varsinais-Suomen vaalipiirin perussuomalaiset

urkuri, aloitti musiikin harrastamisen laulamalla kuorossa, opiskeli sittemmin lakia Marburgissa ja musiikkia Venetsiassa. Opiskelunsa jälkeen Schütz toimi urkurina Kasselissa, mutta siirtyi vuodesta 1615 säveltämään musiikkia Dresdeniin, jossa työskenteli kuolemaansa asti. Schütziä pidetään yleisesti tärkeimpänä saksalaisena

säveltäjänä ennen J.S.Bachin aikakautta ja yhtenä merkittävimmistä 1600-luvun säveltäjistä. Hän sävelsi muun muassa ensimmäisen saksalaisen oopperan, vuonna 1627 Torgaussa ensiesitetyn Dafnen. Teoksen musiikki on sittemmin kadonnut.

Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelma maksaa 5 euroa.

kansanedustajat Kike Elomaa ja Ville Tavio.

– Perussuomalaisten kannatus vaihtelee suuresti eri äänestysalueilla, lähiöt ovat perinteisesti olleet meille vahvoja alueita. Uskon, että saamme heräteltyä lähiöiden äänestysintoa, jos olemme ihmisten tavoitettavissa ja tuomme oman poliittisen vaihtoehtomme

esiin, pohtii Turun Perussuomalaisten puheenjohtaja Kai Sorto.

Seuraavaksi Turun PS:n teltta on suuntaamassa Varissuolle 28. huhtikuuta ja Pansioon 19. toukokuuta.

TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

10

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. maaliskuuta 2018

Paimion ja Naantalin kirkot valtaavassa pääsiäiskonsertissa kuljetaan tummien sävyjen kautta valoon

n Menovinkit L ä h e t ä m e novi n k k i s i os oi t tees een : to i m i t u s@ t u ru n s eu t u s an omat. f i

ITÄ-TURKU

To 29.3. ja 5.4. klo 10–12 Toimintatorstai, Varissuon kirjaston alakerta, Nisse Kavon katu 3, Järj. Yhdessä-yhdistys ry.

Ma 2.4. ja 9.4. klo 14–18 Miesten tila, Vanha Hämeentie 29, Järj. Tsemppi ry.

To 5.4. klo 18–20 Sovinto 100 – kansalaissodan aika Nummenmäellä -tilaisuus, Katariinan pappila, Pyhän Katariinan Kirkkokatu 7, tapahtuma alkaa kahveilla klo 17.30, luvassa paikallishistoriaa ja musiikkia.

Su 8.4. klo 12–14 Avoimet ovet, Turun vesilaitosmuseo, Halistentie 4, Järj. Aurajokisäätiö.

Ma 9.4. klo 9 Keväinen satuhetki, Lausteen kirjasto.

KAARINA

Ke 4.4. klo 18-20 Sisäilmailta Kaarina-Talossa, Lautakunnankatu 1, Lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tiina Tuomela,Kaupungin sisäilmatyöryhmän terveiset Kaarinan kaupungin tekninen isännöitsijä Mirka Salonen, Sisäilmasta sairastuneen puheenvuoro Satu Eskola, järj. kaarinalaisten koulujen vanhempainyhdistykset.

To 5.4. klo 9.30-12 SPR:n Terveyspiste Piikkiön kirjastossa.

La 7.4. klo 12–19 – su 8.4. klo 9–17 Turkuturnaus 2018, Kaarinan jäähalli, Erotuomarinkatu 6, Järj. Turun Nuorisokiekko ry.

Ma 9.4. klo 18 Kaarinan Nivelkerho kokoontuu Järvelän kosteikon parkkipaikalla, järj. Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

LIETO

Pe 6.4. klo 18.30–21.30 Tanssit Lietohallilla, Urheilutie 2, Järj. kunnan liikuntapalvelut.

Su 8.4. klo 11 Suuri lastentarvikekirppis, keskuskoulu, Opintie 1 B, Järj. MLL Liedon yhdistys.

Ke 11.4. klo 18 Jokilaakson koulun kevätmarkkinat, Karjatie 9, Järj. Jokilaakson koulun vanhempainyhdistys ry.

Pe 30.3. klo 15 Selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen esiintyy mm. Händelin, Vivaldin, Schubertin ja Scarlattin sävelin, Paimion kirkko, Järj. Paimion seurakunta.

Ma 2.4. klo 16 Markus Yli-Jokipiin johtaman Cantus Å ja barokkiyhtyeen Pimeydestä valoon -pääsiäiskonsertti, Paimion kirkko, Järj. Paimion seurakunta.

Ti 3.4. klo 18–19 Vivelan ja Kohti laulutaitoa -kuoron konsertti, Paimion kirjasto, Vistantie 18.

Ti 10.4. klo 17.30 Lukupiirissä käsittelyssä J.P. Pulkkisen Kaikki onnelliset perheet, Paimion kirjasto.

Ti 10.4. asti Peimarin Picassot -yhteisnäyttely, Paimion kaupungintalon näyttelyparvi, Järj. Paimion opisto.

SAUVO

Ma 2.4. ja 9.4. klo 13 Juttutupa, Saustilantien kerhohuone, Järj. Sauvo-Karunan seurakunta.

La 7.4. klo 10.30 Satutunti, Sauvon kirjasto.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia.

H Ä N N Ä N T U P S T U

A L I A S E I L E N

R O T U K A N A T O S K A R I

R A P A

I M U R I A T T A L A A N S O A T O V T

S A N A N S I J A A L K O T

T E H T O H O A R J U O S T O R S A A R T E E

L E A T

L I I S T T E A P O I T T A N M I I E E M S I

K U N T O I L U T V I T S A T

T O U T A I N M A D E L

M U R U S R A A H O K I A T I O S N K A I A L

U R U T

N I T O J E A T H O E R L K A H A I N K I I T

PAIMIO. Pääsiäismaanantaina 2. huhtikuuta kello 16 kuullaan Paimion kirkossa konsertti Pimeydestä valoon, jossa esiintyy Lauluyhtye Cantus Å sekä barokkiyhtye Markus Yli-Jokipiin johdolla. Konsertti esitetään ensimmäisen kerran Naantalin kirkossa pääsiäissunnuntaina 1. huhtikuuta kello 18.

T A A L A S T U T A I A A T E H L U U H U U S

Konsertin ohjelmassa ovat J.S. Bachin katumuspsalmiin Syvyydestä minä huudan sinua, Herra säveltämä kantaatti Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir sekä A. Vivaldin Gloria. Konsertin johtaa monipuolinen kapellimestari, kuoronjohtaja ja kuoronjohdon opettaja Markus Yli-Jokipii, jonka Suomen kuo-

ronjohtajayhdistys valitsi Vuoden kuoronjohtajaksi 2017.

Lauluyhtye Cantus Å on perustettu keväällä 2017 Naantalin seurakunnan kanttorin, Elisa Murtoperän toimesta. Yhtye koostuu Turun seudulla asuvista musiikin ammattilaisista ja aktiivisista harrastajista. Cantus Å:n laulajia yhdistää tin-

TSS

Tuorlan majatalossa hiljennytään ikonien äärelle KAARINA. Ikonitaiteilija Ulla Tschurbanoffin ikoneja on esillä Tuorlan majatalon salissa 8. huhtikuuta asti. Näyttelyyn pääsee tutustumaan joka päivä pitkäperjantaita lukuun ottamatta.

Tschurbanoff on opiskellut ikonimaalausta vuodesta 1976 lähtien lukuisten opettajien johdolla. Taideopintojen lisäksi Tschurbanoff on opiskellut taidehistoriaa ja kasva-

PAIMIO

K S A P S A L E L I K I T U K A K E N I J R V A J A A S M I T N E L

Keväällä 2017 perustettu lauluyhtye Cantus Å vastaa konsertin lauluosuuksista.

kimätön halu tehdä musiikkia laadukkaasti täydellä sydämellä. Konsertin solisteina toimivat yhtyeen omat laulajat Sini Kunnaala, Elisa Murtoperä, Teija Siirtola, Päivi Niittyvaara, Aapo Korhonen ja Sakari Eirola. Konsertissa soittava barokkiyhtye on tätä projektia varten koottu vanhan musiikin ammattilaisten yhtye. Autenttista barokin ajan sointia haetaan suolikielin ja matalammasta vireestä.

Konsertissa kuljetaan matka hiljaisen viikon tummien sävyjen kautta kohti pääsiäisen valoa. Riipaisevan kaunis kantaatti Aus der Tiefen on yksi Bachin varhaisimpia säilyneitä kantaatteja. Vivaldin klassikkoteos Gloria on täynnä mukaansatempaavaa rytmiikkaa ja kauniita melodioita. Tunnelmat vaihtelevat riemusta ja ilosta surumielisempiin sävyihin.

tustieteitä Turun yliopistossa ja Aalto yliopistossa. Hänellä on ollut lukuisia näyttelyitä ja hänen ikoneitaan on muun muassa Turun ortodoksisessa kirkossa, Kiteen ortodoksisessa kirjossa, Martin kirkossa ja St Stephen in the fields -kirkossa Kanadassa. Venäjällä hänen ikoneitaan on esimerkiksi entisellä piispa Aleksilla ja Siperiassa sijaitsevan naisvankilan kirkossa.

Vuodesta 1999 vuoteen 2006 Tscurbanoff toimi Valamon päätoimisena opettajana.

Hänen oppilainaan oli tuolloin suomalaisten maalareiden lisäksi useasta Euroopan maasta, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Intiasta kursseille tulleet ihmiset. Hän on opettanut myös Valamon munkki Vladimiria sekä Lintulan ja Birgittalaisluostarin sisaria.

Mittava opetustyö on ollut Valamon kansanopistossa kurssilaisten toteuttama ikonostaasin ikonien maalaaminen Uhtuan kirkkoon, Venäjälle.

Taiteilijan mukaan ikonimaalaus ei ole pelkkää teknistä suoritusta, piirtämistä ja värien levittämistä laudalle, vaan se on erittäin syvällisesti hengellinen tapahtuma, joka voidaan rinnastaa rukoukseen.

– Ikonimaalaus on rukousta ja rukous tukee ikonimaalausta. Ikonimaalari tarvitsee ruko-

usta, yhteyttä Luojaansa, toteaa Tschurbanoff.

Majatalon myyntinäyttelyssä on esillä 17 puhuttelevaa ikonia.

A N T O

Avoinna su - to 13-02, pe-la 11-03 Hyvättyläntie 8, LIETO

TSS

TURUN

SEUTUSANOMAT

28. maaliskuuta 2018

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

11

n Viikon positiivisin

Kaarinan SOS-lapsikylän nuoret sisustavat asuntonsa yhdessä Raision IKEAn kanssa SOS-lapsikylissä täysi-ikäisyyttä lähestyvät nuoret pääsevät harjoittelemaan omien valmiuksiensa mukaisesti itsenäistymistä asumisharjoitteluasunnoissa. IKEA on alkanut SOS-lapsikylien kumppaniksi harjoitteluasuntojen sisustamisessa nuorten ideoiden mukaan. Ensimmäisenä yhteistyöparina ovat Kaarinan SOS-lapsikylä ja Raision IKEA. jä. Sijaishuollossa nuoret ovat 18 ikävuoteen asti, Carlsson kertoo.

Tukea tärkeään siirtymävaiheeseen SOS-lapsikylien tavoitteena on, että nuoret saavat itsenäistyä omien valmiuksiensa mukaisesti. He saavat yksilöllistä sosiaalityöntekijän kanssa suunniteltua apua siirtymävaiheeseen. Harjoitteluasunnossa harjoitellaan arkipäiväisiä askareita sekä oman kodin kunnioittamista.

– Nuoren itsenäisessä elämässä tarvitsemat taidot arvioidaan hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointimenetelmien avulla. Itsenäistymistä ohjaa hoito- ja kasvatussuunnitelmassa sovittu työnteki-

Iloista kevättä!

Kodin viihtyvyydellä on merkitystä

Kuvassa Sini Kari ja Toni Hietanen IKEA Raision tavaratalosta kantamassa huonekaluja Kaarinan SOS-lapsikylässä sijaitseviin asumisharjoitteluasuntoihin. Kuva: Matti Immonen.

IKEA Suomen vastuullisuuspäällikön Tiina Suvannon mukaan projekti on ollut molemmin puolin mieluinen ja ideologiaan sopiva.

– SOS-lapsikylillä ja IKEAlla on samankaltainen tapa ajatella kodin merkityksestä.

Ikea-toiminnan perusajatus on luoda parempi arki meille kaikille tavallisille ihmisille. Yhteistyön tavoitteena on-

kin tarjota nuorille kehitystä ja kasvua tukeva viihtyisä koti, sanoo Suvanto.

– Myös työntekijämme lähtivät projektiin mukaan ilolla.

Meistä kaikista on mukavaa, kun voimme kohdistaa ammattitaitomme paikallisten perheiden ja nuorten elämänvaiheiden tukemiseen, lisää Suvanto.

Suvanto kertoo, että mallia on tarkoitus toteuttaa myös

la

a ak

KAVIOISTA

VALTAA

H JOKA PÄIVÄ

muilla IKEA-paikkakunnilla.

– Tampere on seuraavana kiikarissa, Suvanto toteaa.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on kymmenen SOS-lapsikylää. Kaarinassa SOS-lapsikylä on toiminut vuodesta 2003 alkaen.

Katariina Mäkinen-Önsoy

U VALJ

Yök!

Tamperetta

Poutiainen

Rane holisteja

Hruštšev

“ VERINESTEITÄ

tänään huomenna

pidäke

itä HETI

Ilmari

velvoittavaa

x2

herua

aine

hammasmätä Lutherilta

LASITE

Ilmoitusvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi

Mika Leinonen 040 706 2132

o ink

kuinka?

Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilen 045 126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000

Myyntineuvottelijat

-1. pyytää

TAUTI nokosille

x2

Toimitusjohtaja

Kennedy jenkin

Es- +t poota

keja

Collins

045 112 4240 ML-Mediat

-suo

ruuk-

“

-

kirjan

polku

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka PunaMusta Oy Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

vänskä

? TV

itä

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

ME-

tukiköysi

www.turunseutu sanomat.fi

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

Viljo vanha Ruotsin PELIKIN kaup.

Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa?

Lähetä meille juttuvinkki toimitus@ turunseutusanomat.fi

SEUTUSANOMAT

RUNOTAR

SÄLÖ

Hyvä lukija,

TURUN

“

Jorma Kemppainen 2018

17-vuotiaat asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hankkeeseen, jossa he ovat itse päässeet ideoimaan sisustusta yhdessä IKEAn sisustussuunnittelun ammattilaisten kanssa, Carlsson toteaa iloisena.

– Yhteistyötä jatketaan neljän muun asumisharjoitteluasuntomme osalta, kun seuraavat nuoret muuttajat ovat siihen valmiita, jatkaa Carlsson.

“

KAARINA. IKEA Raision sisustussuunnittelijat vierailivat maaliskuun alussa Kaarinan SOS-lapsikylässä ideoimassa asumisharjoitteluasuntojen sisustusta yhdessä kylän nuorten kanssa.

– IKEA Suomen ja SOSlapsikylien valtakunnallinen yhteistyö sai alkunsa Kaarinasta, johon IKEA Raisio lahjoitti joululahjoja joulukuussa.

Lahjoituksen yhteydessä pohdittiin jatkoa ja nyt nuo visiot on tuotu toteen, SOS-lapsikylä Kaarinan johtaja Sari Carlsson sanoo.

– Yhteistyöhön on kuulunut tapaaminen asunnoilla sekä IKEA-tavaratalovierailu Raisiossa, jossa nuoret ovat itse valinneet tulevaan kotiinsa huonekaluja ja sisustustavaroita, Carlsson lisää.

Jokaisen SOS-lapsikylän alueella sijaitsee asumisharjoitteluasuntoja, joihin täysi-ikäisyyttä lähestyvät nuoret voivat muuttaa harjoittelemaan itsenäistä asumista turvallisessa ympäristössä.

– Ensimmäiset kaksi itsenäistymistä tukevaa harjoitteluasuntoa Kaarinassa on nyt sisustettu ja asukkaat ovat päässeet muuttamaan sisään.

lätkkäu i R

-p

lokuuuhe p

Seija Minkkinen 045 111 6932 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 45 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

TURUN

Shellin tavaramerkkien käyttö perustuu Shell Brands International AG:n myöntämään lisenssiin St1:lle.

12

SEUTUSANOMAT

ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO

itä

28. maaliskuuta 2018

Shell HelmiSimpukka Lieto

2 RUOKA-ANNOSTA YHDEN HINNALLA Tule tutustumaan uudistettuun valikoimaamme ja laajennettuihin palveluihimme! Nappaa tarjous ja saat kaksi ruoka-annosta yhden hinnalla! Keittiömme on avoinna joka päivä 8–18. Tervetuloa herkuttelemaan!

Haemme kasvavaan lehtiperheeseemme

MYYNTINEUVOTTELIJAA myymään mainosilaa Turun Seutusanomiin Saat meiltä:

Odotamme sinulta:

– näköalapaikan Varsinais-Suomen suurimmassa kasvavassa lehtiperheessä – työpisteen ja työkalut – oman valmiin asiakasrekisterin, jota voit oma-aloitteisesti kasvattaa – myynnin, johdon ja tuotannon tuen!

– myyntikokemusta, mielellään media-alalta – hyviä sosiaalisia taitoja – ahkeruutta – pitkäjänteisyyttä – joustavuutta – täsmällisyyttä.

ML-Mediat Oy julkaisee Varsinais-Suomessa kolmea maksutonta paikallislehteä: Turun Seutusanomat Itä Turun Seutusanomat Länsi Seutusanomat Vakka

Tällä kupongilla

2 RUOKAANNOSTA

YHDEN HINNALLA (maks. 2 annosta / kuponki). Tarjous voimassa vain Liedon asemalla 15.4.2018 asti.

Shell HelmiSimpukka Lieto Simpukkatie 2, 21420 Lieto Uudet aukioloajat: ma-pe 5-22,la 7-22, su 8-22 shellhelmisimpukka.fi

K i e h t o v a

v a i h t u v a

Palkkaus sopimuksen mukaan.

Lisätiedot ja hakemukset CV:n kera: ML-Mediat Oy:n toimitusjohtaja Mika Leinonen mika.leinonen@turunseutusanomat.fi

www.turunseutusanomat.fi

n ä y t t e l y

Menetetyt majakat Forum Marinumissa 31.1.-7.5.2018

2

1

Linnankatu 72, Turku avoinna ti-su 11-19 www.forum-marinum.fi