Turun Seutusanomat itä 23.1.2020

Kello- ja kultasepänliike Itäharjun Prismassa

AVAAMME FYSIOTERAPIA JA HIERONTA TOIMIPISTEEN PIIKKIÖÖN MA 3.2.

Katso lisää netistä korucorona.fi

Varaa aika www.relaxion.fi tai 040 511 8294 Osoite: Hadvalantie 8, Piikkiö Tervetuloa!

11. VSK Seuraava lehti ilmestyy 6.2.2020

23.1.2020

TURUN VPK-TALO 25.1.-4.2.

2019 25.1-3.2.2020

Romuautoja nurkissa?

Toimimme Turun seudulla

ESKELINKATU 5

Osteopaatti Liput 10€. Vain käteismaksu.

100 EKAA AAMUN VIRKKUA SAA LAHJAN, ARVO n. 15€!

teron.talli@gmail.com www.romuautoturku.fi

hoitaa selkä- ja niska-, päänsärky, huimaus, raajojen puutumiset, iskiasvaivat 24 vuoden kokemuksella.

Tämän ilmoituksen hinta on

PUOLI SENTTIÄ

Ajanvaraus

0400 780 097

KAIHTIMET • MARKIISIT

Kieskikatu 10 B 14, Kaarina Helsingintie 17, Salo www.osteovirtanen.fi

Lue lisää nettisivulta: www.turunseutusanomat.fi

Kattomiehet alueella

i s u U

Tämän kokoisen ilmoituksen saat 47 877 lehteen 200 eurolla (sis. alv 24%), jolloin yhden lehden ilmoituksen kontaktihinnaksi jää 0,005 euroa.

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 040 706 2132

i t h e l a m tee

Pyydä ilmainen esittely 02 435 8006 Etunimi Sukunimi: 040 123 Niklas Linna p. 0400 2144567 288 Etunimi Sukunimi: 040 123 4567

VOIT VOITTAA

ilmestyy 6.2.

10.000€ REMONTIN

KATSO: KYMPPI-KATTO.FI

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

AVAIMET KÄTEEN • TAKUUTYÖTÄ • PITÄVÄT AIKATAULUT

keskusta

2

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

n Pääkirjoitus

n Mielipide

n Kuntapäättäjän kulma

Varsinais-Suomessa pulaa tukiperheistä

Sorateiden huono kunto rajoittaa maaseutujen elinvoimaa

Keppiä, porkkanaa vain jotain ihan muuta?

V

uosi Pelastakaa Lapset ry julkaisi tällä viikolla joulukeräyksensä ennätystuloksen: yli 1,7 miljoonaa euroa. Tuo potti käytetään suoraan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lapset ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Kuluneen joulun keräysvaroin on tavoitteena tukea jopa 35 000 lasta ja nuorta.

Moni suomalaisnuori joutuu päättämään opintonsa peruskouluun, koska varaa toisen asteen oppikirjoihin tai muihin kuluihin ei ole. Muun muassa näitä nuoria yhdistys pyrkii tänä vuonna auttamaan. On hienoa, että on tällaisia kampanjoita ja niihin osallistuvia ihmisiä, mutta toisaalta kenenkään toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla muiden laupeudesta kiinni. On valtion tehtävä pitää huolta siitä, että uusi sukupolvi koulutetaan. Onneksi asia osittain jo etenee.

Köyhyys on suuri, mutta ei toki ainoa lapsiperheitä rienaava ongelma. Varsinais-Suomessa yli 60 lasta jonottaa tällä hetkellä tukiperhettä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kautta. MLL kouluttaa uusia vapaaehtoisia Turussa Perhetalo Heidekenillä taas 4.–13. helmikuuta.

Tukihenkilöt toimivat kaverina 6–17-vuotiaalle lapselle tai perhekummina lapsiperheelle, jonka tukiverkosto kaipaa vahvistusta. Monesti tukihenkilöä haetaan MLL:n mukaan silloin, kun elämästä puuttuu turvallinen aikuinen, jonka kanssa jutella, jakaa arjen iloja ja suruja tai vaikka kokeilla uusia harrastuksia. Tukihenkilöiksi sopivat kaikenikäiset aikuiset, joilla on mahdollisuus sitoutua tapaamaan tuettavaa lasta, nuorta tai perhettä noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Erityisesti pulaa on tällä hetkellä miespuolisista tukihenkilöistä.

Myös Pelastakaa Lapset ry pestaa tukiperheitä Varsinais-Suomessa. Pelastakaa Lapset ry:n Turun aluetoimiston tukiperhevalmennus alkaa torstaina 30.1. klo 17.30– 20.30.

Janica Vilen Päätoimittaja

Maarian pappilalle Kalm-huone ja kasvimaa TURKU. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tiistaina 14. tammikuuta Turun museokeskuksen museopuutarhuri Leena Halmin pyynnön saada perustaa Pehr Kalm -huone Maarian vanhaan pappilarakennukseen, joka on 1600-luvun lopulta.

Vanha pappila sijaitsee nykyisen uudemman, vuonna 1791 valmistuneen pappilarakennuksen pihapiirissä. Samalla kokouksessa annettiin lupa perustaa Pehr Kalm-kasvinäytemaa pappilan läheisyyteen.

Siellä on tarkoitus esitellä Kalmin aikaisia kasveja.

Kasvitieteen isän, Maarian kirkkoherrana toimineen Pehr Kalmin aikaan Maariassa puu-

tarhassa kasvoi hedelmäpuita, maustekasveja ja kukkia.

Pehr Kalm vihittiin 1757 Piikkiön seurakunnan kirkkoherran virkaan, josta hän siirtyi 1763 Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Hän oli syntynyt 1716 ja kuoli vuonna 1779. Kalm toimi Turun Akatemiassa taloustieteen professorina, oli Carl Linnén oppilas ja teki tutkimusmatkoja, joista tunnetuin oli vuosia kestänyt matka Amerikkaan.

Maarian lisäksi Kalmilla oli puutarha Hirvensalossa ja yliopistollinen puutarha Piispankadun ja Aurajoen välissä.

TSS

K

auppareissulle lähteminen tuntuu tällä hetkellä todella ärsyttävältä. Jos asut soratien varrella, tiedät varmaan sen tunteen kun lähdet kotoa ajamaan ja mietit, että joko nyt jo olisi tie lanattu, ettei tarvitsisi seilata tietä laidasta laitaan ja väistellä kuoppia. Välillä tilanne on myös niin paha, että väistäminen ei enää auta. On vain ajettava ihan todella hiljaa. Kesäkuussa 2020 astuukin voimaan laki, joka sakottaa alinopeudesta. Sorateiden asukkaat saavat kyllä alkaa jo nyt säästämään alinopeussakkoja varten, mikäli sorateiden kuntoon ei aleta ihan konkreettisesti panostaa joka puolella Suomea.

Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille?

Olen viime syksyn ja talven aikana soittanut lukemattomia kertoja liikenteen asiakaspalveluun ELY-keskukseen ja kertonut oman kotitieni kunnosta. Minulle on myös lukemattomat kerrat vastattu, että ”välitämme tiedon urakoitsijalle”. Minulle on kerrottu myös, että he tekevät parhaansa asian korjaamiseksi. Uskon, että sekä ELY- keskus että urakoitsijat varmasti tekevät parhaansa. Missä siis on vika?

Hoitoluokitus myös määrittelee sitä, mikä tie on prioriteeteissä korkealla. Sitä määrittelee liikenteen määrä, merkityksellisyys ja maankäyttö. Pyysin viimeisimmällä kerralla soittaessani liikenteen asiakaspalveluun, että minulle soittaisi joku takaisin, jonka kanssa voisin keskustella siitä, mikä oikeasti mättää. Minulle soitettiinkin parin viikon kuluttua ja kerrottiin, että kunnostukseen hoitourakoissa on määrätty tietty määrä rahaa ja mursketta vuosittain, joita tietylle tielle käytetään. Oma kotitieni ei ole kuulemma prioriteettilistan kärjessä, koska liikennettä ei ole tarpeeksi. Myös vedottiin siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa lumisten talvien puutetta, jolloin lumi tuleekin vetenä ja aiheuttaa sorateiden huonoa kuntoa entisestään. Tämäkin on ymmärrettävää, eikä ihmisillä ole valtaa määrätä, missä muodossa vesi taivaalta tulee.

Mielestäni pitäisi kuitenkin voida sopeutua siihen tilanteeseen, mikä parhaillaan vallitsee.

Otin kyllä hieman itseeni siitä, että minun kulkeminen täältä muualle tai yritykseni asiakkaiden tänne pääseminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi jollain sellaisilla ihmisillä, jotka asuvat sellaisen tien varressa joka on prioriteettilistan kärjessä. Kotitieni ei ole mikään kinttupolku mielestäni.

Keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen – pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään? Jos tulevat talvet ovat jatkossa vähälumisia eikä aurausta tai hiekotusta tarvita samalla lailla kuin ennen, olisi mielestäni aika ajankohtaista miettiä uudelleen miten hoidamme teitämme tulevaisuudessa, jotta maaseudulla voisi jatkossakin asua, elää ja yrittää.

”

Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille?”

Henna Takatalo, Lieto Keskustanuorten varapuheenjohtaja

M

ediassa on käyty viime viikot kiivasta keskustelua pääministeri Sanna Marinin hallituksen suunnitelluista ja ennen kaikkea spekuloiduista keinoista työllisyyden lisäämiseksi. Asiantuntijoita on haastateltu ja ministerien asettamien työryhmien työstä on pyritty onkimaan tietoa keinolla, jos toisellakin.

Työministeri Tuula Haataisen mukaan nyt on aika käydä perusteellisia keskusteluja ja pohdintoja sen sijaan, että päätöksiä tehdään nopeasti ja pahimmillaan yön pimeydessä ilman riittävää tietopohjaa. Keskusteluja onkin syytä käydä ja lisäksi mahdollisimman laajalla pohjalla, jotta niiden lopputulos perustuu asiantuntemukseen sekä lainsäädännöstä että etenkin konkreettisesta työstä työllistämisen parissa.

Olen saanut seurata läheltä erilaisia vuosien varrella käynnissä olleita työvoimapoliittisia uudistuksia ja kokeiluja.

Näistä Paltamon täystyöllistämismalli lienee kuuluisin ja aktiivimalli surullisen kuuluisin. Toisaalta viime vuosien kuntakokeilut ovat saaneet myös osansa julkisessa keskustelussa.

Tavoitteena näissä uudistuksissa ja kokeilussa on ollut työllisyyden lisääminen. Osa niistä on ollut vaikuttavampia kuin toiset, mutta yhteistä niille on, että yksikään niistä ei pysty yksinään ratkaisemaan työttömyyden ongelmaa.

Miksi ei? Siksi, että työttömyys on ilmiönä monisyinen ja ulottuu monelle eri elämän alueelle. Työttömyydessä kyse on yhtäältä työmarkkinoiden toiminnasta ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanon onnistumisesta. Toisaalta kyse on aina työttömistä ihmisistä ja heidän elämästään: toimeentulosta, sosiaalisista suhteista, osallistumisesta yhteiskuntaan ja omiin asioihin vaikuttamisesta.

Tärkeää on muistaa, että työtön on aina yksilö ja yhtä lailla kansalainen, jolla on oikeus olla täysipainoisesti osa yhteiskuntaa. Hänellä pitää olla mahdollisuus hyvään terveyteen, sosiaaliseen elämään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen siinä missä muillakin. Tulevaisuuteen pitää saada uskoa ja siellä pitää olla jotain, jota tavoitella. Yhteiskunnan ulkopuolelle sulkeminen on pahinta, mitä voimme kenellekään tehdä.

Turun alueella on jälleen alkamassa työllisyyden kuntakokeilu. Palvelujärjestelmän kehittämiseen on vahva tahto, mutta ilman riittäviä resursseja työllistämisen asiantuntijat palavat ennen pitkää loppuun. Pelkkä tahto ja suuri sydän eivät riitä, kun tehdään pitkäjänteistä työtä usein (ja ymmärrettävästi) väsyneiden ja turhautuneiden asiakkaiden kanssa.

Meillä Liedossa työllisyyden hoitoa ei tarvitse enää kokeilla. Olemme löytäneet oikeat ihmiset ja kohtuulliset resurssit tehdä monialaista työtä työttömien hyväksi yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Työllisyyden hoito ei ole yksin työvoimapolitiikkaa, vaan mitä suuremmassa määrin elinkeino-, maankäyttö-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka.

Kun tämä ymmärretään ja sisäistetään osaksi kunnan toimintaa, päästään, kuten Liedossa, lähes täystyöllisyyslukuihin.

Suomessa on toki muitakin kuntia, joissa viranomaisyhteistyöllä ja innovatiivisella otteella on saatu työllisyys kasvu-uralle. Näiden kuntien hyviä käytäntöjä kannattaisi hyödyntää myös lainsäädäntötyössä. Viisaus kun ei asu yksin byrokraatin pöydän takana.

Minna Ylikännö, sd.

Liedon kunnanvaltuuston pj.

Seutusanomat tarjoaa maksuttomia paikallisuutisia jokaiseen kotiin, koska meille tieto on kuntalaisoikeus!

23. tammikuuta 2020

SEUTUSANOMAT

3

Tuorlan tiedekeskus on hiihtolomalla täynnä toimintaa Miltä haisee Marsissa?

Tuorlan Tiedekeskuksessa saa vastauksen tähän ja moniin muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin maailmankaikkeudesta, auringosta tai vaikka mustista aukoista.

KAARINA. Tiedekeskus Tuorlassa valmistaudutaan hiihtolomaan, jota vietetään 17. helmikuuta alkaen. Luvassa on ohjelmaa lomaviikon jokaiselle päivälle.

– Hiihtolomaviikon perjantaina meillä on avoimet ovet. Silloin luvassa on ainakin planetaario-esitys ja observatoriokierros. Maanantaista tiistaihin järjestämme lapsille kahden päivän minileirin, jossa ohjelmaa on molempina päivinä kello 9–16. Luvassa on ainakin ohjelmointia, tutustumista VR-huoneeseen ja labrassa työskentelyä. Mukaan mahtuu 16 lasta, kertoo tähtitieteen tutkija ja Tiedekeskus Tuorlan yksikön johtaja Pasi Nurmi.

Lisäksi jokaisella hiihtoloman päivällä on oma teemansa. Viikon aikana Laboratoriossa päästään muun muassa haistamaan, miltä haisee Marsissa tai Jupiterin kaasukehällä. tutustutaan fysiikkaan, mustiin aukkoihin, aurinkokuntaan, historiaan sekä kekin pärjäävät joukossa hyvin. kaukoputkelle vain kaksi kertaa, mutta keväälmiaan ja biologiaan.

Tuorlassa järjestetään myös tiedeiltoja, joihin lä kelit ovat perinteisesti paremmat. Ilmoitam– Aloitamme planetaarioesityksellä ja sen pienet lapset voivat tulla yhdessä aikuisen kans- me aina samana päivänä Facebook-sivuilla, onko jälkeen on luvassa aktiviteettiosio. Esimerkiksi sa. Planetaario-esityksistä Tähtikeikka on Tuor- näytös vai ei, Nurmi kertoo. aurinkokuntapäivänä tutustutaan labrassa ko- lassa tehty esitys pikkulapsille.

– Ensin katsotaan planetaariossa, mitä kaikmeettoihin ja siihen, miltä haisee Marsissa tai kea tähtitaivaalla näkyy juuri silloin. Ja sen jälKeskiviikkoisin katsellaan taivaalle Jupiterin kaasukehällä, Nurmi kertoo. keen mennään kaukoputkella katsomaan. MuPlanetaariossa esitetään esimerkiksi lapsille kana on aina myös tähtitieteilijöitä, joilta voi tehtyä elokuvaa nimeltä Aika-avaruuden arvoi- Loma-aikojen ulkopuolella Tuorlassa on toimin- kysellä asioita, Nurmi jatkaa. tus. Elokuva kertoo aikuisillekin haastavasta ai- taa pääsääntöisesti viikonloppuisin ja tilauksesta. heesta, eli painovoimasta ja sen takana olevasta Keskiviikkoillat on kuitenkin varattu tähtinäy- Tiedekeskuksen tulevaisuutta ratkotaan töksille. Silloin yleisö pääsee katsomaan tähtiyleisestä suhteellisuusteoriasta. Myös yksi uusi taivasta Suomen suurimmalla kaukoputkella kel- parhaillaan elokuva esitellään hiihtolomaviikon kunniaksi. lo 18–20.30.

Nurmen mukaan alkuvuosi on ollut TiedekesNurmi suosittelee ohjelmaa kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille, mutta jos mielenkiin– Tapahtuma on joka keskiviikko, jos sää on kuksessa hiljainen. Luultavasti siitä syystä, että yliopisto on irtisanonut Tiedekeskuksen vuoktoa ja keskittymiskykyä riittää, niin pienemmät- sellainen, että se onnistuu. Syksyllä pääsimme rasopimuksen. Asiasta uutisoitiin viime vuon-

na ja moni on luullut toiminnan jo loppuneen.

– Näillä vuokrausehdoilla toimintaa ei pystytä jatkamaan. Yksi mahdollisuus, jota nyt selvitetään, olisi säätiö, jonka omistukseen Tiedekeskus siirtyisi. Silloin toiminta voisi jäädä tänne uusilla ehdoilla. Tällä systeemillä yliopistot ovat pystyneet pitämään joitain tämäntyyppisiä tiloja, joissa ei ole enää tutkimusta, selventää Nurmi.

Kiinteistöt omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jos toiminnan jatkumiselle saadaan varmuus, sitä lähdetään kehittämään entisestään. Suunnitteilla on esimerkiksi uusi pakopeli, jossa hyödynnetään Tuorlan historiaa. Nyt jo Tiedekeskuksessa on kaksi pakopeliä. Toista voi pelata korkeintaan kolmen hengen joukkueissa VR-laseilla ja toinen on sijoitettu Tiedekeskuksen alla olevaan 70-metriseen tunneliin. Tuorlan pakopelit ovat olleet viime kuukausina suosittuja synttärihuveja.

Eksoplaneetat ja maailmankaikkeuden synty kiinnostavat Nurmen mukaan tähtitieteessä ainakin rahallisesti suurin satsaus on nyt eksoplaneettojen tutkimuksessa.

– Kaikkia kiehtoo kysymys, onko maapallon ulkopuolella elämää. Nyt jo tiedetään, että on olemassa sellaisia planeettoja, jotka ovat sellaisella etäisyydellä tähdestä, että siellä on nestemäistä vettä. Seuraavaksi tarvitaan sellaiset havaintolaitteet, että voidaan selvittää tarkemmin näiden planeettojen ja niiden kaasukehien koostumusta, selittää Nurmi.

– Ei siis etsitä suoraan älyllistä elämää, vaan elämän merkkejä, hän jatkaa.

Hänen oma tutkimusaiheensa liittyy kuitenkin kosmologiaan eli maailmankaikkeuden syntyyn ja rakentumiseen.

Janica Vilen Tuorlan 70-metrinen luola rakennettiin aikanaan tutkimuskäyttöön, kun tarvittiin stabiilit ja pimeät tutkimusolosuhteet. Nyt siellä on myös pakopeli.

4

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

Nyt Hyundai-mallistoon

7 vuoden takuu ja talvipaketti

Uutuudet nyt esittelyssä!

Renault TRAFIC ja Renault MASTER

Vain koeajamalla tiedät, miltä uusi työpaikkasi tuntuu!

NYT TRAFICIIN AUTOMAATTI VELOITUKSETTA! (Etusi 2000 €)

Korko 0 %

Renault Trafic dCi 120 hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition

Renault Master dCi 150 hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition

33 190 € sis. toim.kulut

Saat nyt Hyundai-mallistoon veloituksetta talvirenkaat vanteineen ja lämpöpaketin* asennettuna. Etusi on jopa 4 000 €. Halutessasi myös edullinen rahoitus. Ja kaupan päälle vielä markkinoiden paras takuu. Lue lisää hyundai.fi

38 290 € sis. toim.kulut

MASTER- JA TRAFIC-MALLEIHIN TALVIRENKAAT JA VETOKOUKKU VELOITUKSETTA!

Koko Hyundai-mallistoon 7 vuoden takuu ilman kilometrirajaa.

Renault Trafic -mallisto alkaen: dCi 120hv L1H1 5,2 m3 Navi Edition 33 190 € (sis. toim.kulut 600 €) , CO2 187 g/km, EU-yhd. 7,2 l/100 km.

Teho 120 hv/320 Nm. Vetopaino 750/2 000 kg. Renault Master -mallisto alkaen: dCi 150hv TwinTurbo L2H2 10,8 m3 Navi Edition 38 290 € (sis. toim. kulut 600 €), CO2 247 g/km, EU-yhd. 9,4 l/100 km. Teho 150 hv/ 385 Nm. Vetopaino 750/2 500 kg. Kuvan autot erikoisvarustein.

Takuu 4 vuotta tai 100 000 km.

7 vuoden takuu myönnetään 1.9.2018 jälkeen rekisteröityihin uusiin vuosimallin 2019 Hyundai-autoihin. Rahoitusesimerkki: auton hinta 22 990 €, vaihtoauto/käsiraha 6 000 €, rahoitettava osuus 17 170 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 60 kk, käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 199 €, viimeinen suurempi erä 5 960 €. Todellinen vuosikorko 1,24 %. Luottokustannukset 720 €, auton todellinen luottohinta 23 710 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.1.2020 saakka, ei tehdastilauksiin. Etua ei voi yhdistää muihin asiakasetuihin. Hyundai-malliston EU-yhd. kulutus 0–7,8 l/100 km, CO2 0–191 g/km (WLTP). * Lämpöpaketti vain malleihin, joihin se on mahdollista asentaa. Ei koske i20-mallistoa

Kampanja koskee uusia asiakastilauksia ja autot on rekisteröitävä 29.2.2020 mennessä. Tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin eikä se koske aiemmin tehtyjä tilaussopimuksia eikä suurasiakaskauppoja. Kuvien autot erikoisvarustein.

YLI 300 vaihtoautoa, joista 100 Raisiossa 36.950 Renault TALISMAN Sport Tourer TCe 160 EDC7-aut Intens 6 tkm -19

31.200 Renault KADJAR TCe 160 EDC7-aut Bose AT 18 tkm -19

29.300 Mercedes-Benz CLA 180 A Premium Busin. Panoraamakattoluukku, Park Assist ,57 tkm -16

Mercedes-Benz A 220 CDI 4Matic A Premium Business (MY14) 64 tkm -14

Mitsubishi ASX 1,6 Inform 96 tkm -11

KOLME HYVÄÄ SYYTÄ ostaa Pelttarilta vaihtoauto:

Tarjoukset voimassa 31.1.2020 asti.

12.700 Citroen C3 PureTech 82 Shine 45 tkm -17

9.900 Seat TOLEDO 1,2 TSI 90 Start&Stop Reference 78 tkm -16

1

0,99%

Esim. Auton hinta 20000 €, käsiraha 5.000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 15.000 €, rahoitusaika 60 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 272,61 €,todellinen vuosikorko 3,52 %, luottokustannukset yhteensä 1 356,86 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 21 356,86 €. Rahoituksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

7.490

7.790

2

Pelttari Plus

LISÄTURVA

BMW 116 i E81 HB 3-ov 150 tkm -08

99€

Pelttari Plus lisäturva vaihtoautoihin - huoletonta autoilua ja turvaa vaihtoautokauppaan.

Tutustu lisäturvan ehtoihin kotisivuillamme.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI ǀ Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18, la 10–14 puh. 044 560 1282

Ford FIESTA 1,0 80 Start/Stop Titanium 5ov (MY13) 40 tkm -13

Opel CORSA 3-ov Color Edition 1,4 Twinport 74 Sporttinen OPC-Line pak.118 tkm -11

+ kulut*

11.900

11.990

7.950

Kiinteä rahoituskorko

17.490 Renault CAPTUR TCe 90 Zen (MY18.A) 8 tkm -18

Peugeot PARTNER TEPEE Tepee Style e-HDi 92 FAP 69 tkm -13

Citroen C3 VTi 68 Confort 80 tkm -13

Hyundai I30 WAGON 1,0 T-GDI 120 hv Fresh WLTP 5 tkm -19

19.900 Hyundai TUCSON 1,6 ISG Classic 34 tkm -15

Hyundai I30 WAGON 1,4 T-GDI 7DCT Comfort 42 tkm -18

Mercedes-Benz C 200 CDI BE Premium Business Autom 172 tkm -10

Hyundai I30 HATCHBACK 1,4 T-GDI 140 hv 7-DCT-aut. Fresh WLTP 2 tkm -19

22.900

14.900

10.800

10.900 Volkswagen MULTIVAN Highline 2,5 TDI 128kw Retkeilyauton käyttömaksulla, 7 hlö, 359 tkm -06

Mercedes-Benz E 220 CDI T BlueEffiency Autom.

164 tkm -14

15.900 Isuzu D-MAX Space Cab 2.5 TDi LS 4x4 sis alv 164 tkm -11

Hyundai KONA 1,6 T-GDI 7DCT-aut. Comfort WLTP 10 tkm -19

19.900

23.900

25.900

24.490

27.900

16.900 Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Comfort A 88 tkm -14

25.900 Renault GRAND SCENIC dCi 110 EDC7-aut Navi Style 7hengen 45 tkm -17

HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297

3

REILU HYVITYS

nykyisestä autostasi Hyvitämme pihaan ajetusta autostasi vähintään 999 € vaihdossa yli 5.000 € vaihtoautoihin.

Hyvitystä voidaan käyttää rahoituksen käsirahana.

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

5

Liedon Kisällistä löytyy paljon laadukasta kierrätystavaraa Kierrätyskeskus Kisällin suosituimpia myyntiartikkeleita ovat taloustavarat ja koriste-esineet. Myymälästä vastaava Ellinoora Jalonen uskoo, että Kisällistä löytyy kierrätettynä kaikki tarvittava, jos edessä on vaikkapa muutto ensimmäiseen omaan kotiin.

LIETO. Viime vuonna 25 vuoden ikäänsä juhlinut Liedon kierrätyskeskus Kisälli toimii vahvana tekijänä kierrätyksen edistäjänä. Kisällin myymälän tuotteet saavat kierrätyksen ansiosta uuden elämän – toisen mahdollisuuden sen jälkeen, kun niiden alkuperäiset omistajat eivät niitä enää tarvitse.

Kisällissä vuoden verran myymälästä vastaavana työvalmentajana toiminut Ellinoora Jalonen kertoo taloustavaroiden ja erilaisten koriste-esineiden olevan Kisällin suosituimpia myyntiartikkeleita – ja niitä ihmiset myös tuovat eniten kierrätykseen.

– Lautasia, mukeja ja laseja sekä muita ruokailuvälineitä – niitä meillä on kattava valikoima. Ja hinnat ovat takuulla edulliset, kertoo Jalonen.

Koriste-esineitä on myös laidasta laitaan, etenkin lasisia kodin kaunistajia löytyy myymälästä yllin kyllin. Muita kierrätystuotteita ovat lelut, pelit, huonekalut, kirjat, CD-levyt, elokuvat ja sähkölaitteet.

Kierrätyskeskukseen voi tuoda käytöstä poistettavia tavaroita maksutta – jos ne ovat käyttökelpoisia ja ehjiä.

– Sähkölaitteet ja metallit voi aina tuoda maksutta, niiden kunnosta riippumatta, kuten myös vaaralliset jätteet.

Muut tuotteet pitää olla ehjiä, siistejä ja toimivia – muuten niistä menee kierrätysmaksu, selittää Jalonen kierrätyksen sääntöjä.

Myytäväksi kelpaamattomien tuotteiden kierrätys maksaa Jos Kisälliin tuotavat tavarat eivät ole enää myyntiin kelvollisia, ne joudutaan kierrättämään normaalien jätehuoltoreittien kautta – ja se ei ole ilmaista.

– Suurin osa asiakkaistamme ym-

Opiskelija voisi hankkia edullisesti liki täydellisen keittiötarvikkeiden setin Kisällistä. Ellinoora Jalosen malliksi kokoamat lasit, mukit, lautaset ja ruokailuvälineet maksavat Kisällissä vain muutaman euron.

märtää tämän periaatteen aivan täysin. Jotkut silti yhä ihmettelevät, kun joudumme ottamaan heidän tuomistaan tuotteista kierrätysmaksun. Asiakkaalla on silloin aina mahdollisuus olla jättämättä tavaroitaan meille ja viedä ne itse Topinojan jätekeskukseen, kertoo Jalonen.

Yksi suosituksi noussut kierrätystuotteiden joukko Kisällistä toki puuttuu.

– Vaatteita emme voi valitettavasti ottaa vastaan lainkaan, sillä meillä ei ole riittävästi tilaa niiden myyntiin asettamiseen, eikä riittävästi ihmisiä eikä tiloja vaatteiden kunnostamiseen, kertoo Jalonen.

Nuorillekin olisi paljon tarjolla Vaatteiden puuttuminen valikoimasta saattakin osaltaan selittää sitä, että

nuoret eivät ole oikein löytäneet kierrätyskeskus Kisällin myymälää.

– Teimme taas viime vuoden lopulla asiakastyytyväisyystutkimuksen, ja sen perusteella etenkin yli 50-vuotiaat käyvät myymälässämme paljon – ja ovat myös tyytyväisiä valikoimaan, asiakaspalveluun ja tuotteiden laatuun sekä hintoihin ja myymälän siistiyteen, kertoo Jalonen.

Alle 35-vuotiaita Kisällin asiakaskunnassa näkyy sen sijaan harvemmin.

– Se onkin harmi, sillä vaikka meillä ei ole vaatteita myynnissä, esimerkiksi nuori opiskelija voisi meidän tuotteillamme hyvinkin edullisesti sisustaa opiskelukämppänsä. Meiltä voi hankkia kaikki tarvittavat ruokailuvälineet ja pitkälti myös ruoanlaittoon tarvittavat välineet keittiöönsä ja jopa ostaa kodinkoneita halvalla, luettelee Jalonen nuorillekin tärkeätä tuotevalikoimaa.

Viime vuosi ylitti tavoitteet Kisällin viime vuosi oli erittäin menestyksekäs. Kisällin tavoitteena on se, että vähintään puolet Kisällin työllistämispalveluiden asiakkaista olisi asiakkuutensa jälkeen muualla kuin työttömänä.

Kisällillä oli viime vuonna 561 lietolaista asiakasta, ja asiakkuutensa jälkeen 61 prosenttia oli muualla kuin työttömänä. Nuorten osalta tulos oli vieläkin parempi; alle 29-vuotiasta Kisällin asiakkaista peräti 80 prosenttia oli muualla kuin työttömänä. Etsivän nuorisotyön kautta Kisällin asiakkaiksi tulleista nuorista 95 prosenttia on ohjattu palveluihin.

– Asiakkaat voivat tulla meidän palveluiden pariin eri reittejä; jotkut ottavat itse yhteyttä, osan meille ohjaa TE-toimisto ja osan yhteistyökumppanimme

kuten Liedon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Nuoria tulee lisäksi etsivän nuorisotyön kautta, kertoo työllistämispäällikkö Soile Nieminen.

Työttömäksi jäävä saa opastusta ja neuvontaa myös Liedon kunnantalon Rekry-pisteestä, mistä osataan ohjata oikeaan suuntaan ja avustetaan esimerkiksi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisessa.

”

Lautasia, mukeja ja laseja sekä muita ruokailuvälineitä – niitä meillä on kattava valikoima.”

Marko Vuosjoki

Pop up -lajitteluasema aloittaa kierroksensa Piikkiöstä Lounais-Suomen Jätehuollon pop up -lajitteluasemalle voi tuoda maksutta muun muassa pieniä määriä kotitalouksien vaarallista jätettä ja sähkölaiteromua. Asema kiertää eri paikkakunnilla, joista ensimmäisenä vuorossa on Piikkiö.

Pop up -asemalle voi tuoda muun muassa vanhoja vaatteita.

KIERRÄTYS. Lounais-Suomen Jätehuollon pop up -lajitteluasema saapuu Piikkiön yhtenäiskoululle 27. tammikuuta. Lajitteluasemalle voi tuoda maksutta kotitalouksien vaarallista jätettä, kuten maalia ja liimoja, pieniä sähkölaitteita, poistotekstiiliä, loisteputkia, LED- ja energiansäästö-

lamppuja ja paristoja. Vastaanottokapasiteetin vuoksi asemalle voi tuoda sylillisen verran jätettä.

Pop up -lajitteluaseman mukana kiertää myös palveluneuvoja. Hänen kanssaan voi muun muassa tehdä muutoksia oman jäteastian tyhjennysväleihin.

Piikkiöstä lajitteluasema jatkaa Ruskolle 28. tammikuuta. Kevään aikana se kiertää 21 kohteessa Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella ja erilaisissa tapahtumissa.

TSS

6

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

Kristian Palotie on koripallon monitoimimies Kaarinan Ura Basket on tullut Korisliigaan jäädäkseen. Selostajana aiemmin tunnettu Kristian Palotie luotsaa joukkuettaan toista kautta liigaparketeilla.

na vuonna 2017. Tavoitteemme silloin oli nousta Korisliigaan neljän vuoden sisällä, mutta se tavoite täyttyikin heti samantien, kun nousimme vuonna 2018 liigaan.

KORIPALLO. Kaarinan Ura Basket

Pelaajien pelipäivän rytmistä on puhuttu iät ajat, ja todella monet pääsarjatason pelurit valmistautuvat illan peliin päiväunten avulla. Valmentaja Palotie käyttää samaa metodia.

Suihkussa ennen peliä

nousi toissakauden päätteeksi Korisliigaan, ja on päävalmentaja Kristian Palotien mukaan tullut liigaparketeille jäädäkseen.

– Peli kulkee taas heikomman hetken jälkeen hyvin. Taistelemme täysillä pääsystä kahdeksan parhaan pudotuspeleihin, sanoo Palotie.

Ura Basketin kuluva kausi näyttääkin kulkevan viime kautta voitokkaammin. Viime kauden päätteeksi joukkue joutui karsimaan pääsarjapaikastaan, ja selvitti aina niin vaativan karsinnan. Tänä vuonna – jos pelit jatkuvat nykyiseen malliin – ei karsintapeikosta ole vaaraa.

Ison muutoksen Ura Basketin pelaamiseen toi pienimuotoinen pelaajaruletti. Kauden aloittaneisiin ulkomaalaisiin ei oltu tyytyväisiä, joten joukkueen johto päätti vaihtaa miehiä.

– Emme saaneet kahdelta ulkomaalaiselta sitä panosta, mitä toivoimme.

Vaihdoimme pelinrakentajan ja ison laiturin sekä hankimme lisäksi uuden ison kaaripelaajan, kertoo Palotie pelaajien vaihtoruletista.

Uudet ulkomaalaisvahvistukset ovat olleet sitä, mitä heiltä vaaditaan – vahvistuksia.

– Nyt pelimme kehittyy taas oikeaan suuntaan. Olemme uusien pelaajien ansiosta vahvempia niin hyökkäys- kuin puolustuspäässäkin, kehuu Palotie hyviä pelaajahankintoja.

Kristian Palotie on ehtinyt nousta isoon rooliin suomalaisen koripallon asiantuntijana, selostajana ja valmentajana, vaikka miehellä on ikää vasta 32 vuotta.

Valmentaja ja selostaja Kristian Palotie on koripallon monitoimimies. Vaikka 32-vuotiaalla Palotiellä ei ole meriittejä omalta pelaajauraltaan, hänet tunnetaan koripallon asiantuntijana laajalti ympäri Suomea – syynä se, että mies on selostanut ko-

ripalloa vuosikaudet.

– Aloitin selostamisen säännöllisesti vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoista. Sen jälkeen olen selostanut muun muassa NBA:ta Ruutu-palve-

lulle ja Euroliigaa Viasatille, kertoo Palotie.

Mies toimii edelleen selostajana Ura Basketin päävalmentajan töiden lisäksi. Kaarinaan mies löysi kaudel-

le 2017/2018.

– Ura oli noussut juuri divisioona A:han ja haki uutta päävalmentajaa.

Löysimme seurajohdon kanssa yhteisen sävelen ja aloitin päävalmentaja-

Turun tuomiokirkko etsii tarinoita itsestään SEURAKUNTA. Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön 17.6.1300. Vuonna 2020 kirkko täyttää siis 720 vuotta. Tuomiokirkon vuosisatoihin mahtuu paljon historiaa, mutta myös lukemattomia tarinoita meidänkin ajaltamme. Turun tuomiokirkkoseurakunta haluaa nyt kerätä muistoja, tarinoita ja ajatuksia kirkon 720-vuotisjuhlaa varten.

Tarinoita ja muistoja voi lähettää osoitteella turun.tuomiokirkko@evl.fi tai postiosoitteella Turun tuomiokirkko, Tuomiokirkonkatu 1, 20500 Turku. (Kuoreen maininta ”Muistoja”.) Maaliskuun loppuun mennessä saapuneita tarinoita julkaistaan

nimettöminä Tuomiokirkon syntymäpäivillä kesäkuussa 2020. Tarinoita ja muistitietoa voi kuitenkin lähettää vielä senkin jälkeen. Se, mikä nykypäivänä tuntuu vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, voi jo parinsadan vuoden päästä olla arvokasta tietoa.

Tuomiokirkko on aikojen saatossa vaikuttanut lukuisten ihmisten elämään monin eri tavoin. Joku näki lapsena Kaarina Maununtyttären sarkofagin kirkossa, ja innostui historiasta niin kovasti, että opiskelee nyt alaa yliopistossa. Joku tervehtii Tuomiokirkkoa kohteliaasti aina sen ohi kävellessään, joku taas tietää ehtivänsä bussiin, jos hän töistä lähdettyään kuu-

lee varttikellon lyövän kerran Brahenpuiston kohdalla. Eräs kävijä luki lapsena Lappeenrannassa Mika Waltarin kirjan Mikael Karvajalka, ja päätti vielä joskus käydä ”tuossa mystisessä lännen kirkossa”. Ja monet aiempien vuosikymmenten morsiamet muistavat hyvin kirkon käytävän punaisen juuttimaton, joka nyki huntua koko matkan alttarille.

Turun tuomiokirkko on kansallisaarre, mutta se on loppujen lopuksi rakennettu ihmisiä varten. Tarinankeruun tarkoituksena onkin antaa ihmisille mahdollisuus kertoa, mitä Tuomiokirkko heille merkitsee.

TSS

– Minäkin nukun usein puolentoista tunnin päiväunet pelipäivänä, nauraa Palotie.

Pelipäivän aamu alkaa kevyellä aamutreenillä ja videopalaverilla.

– Katsomme joukkueen kanssa koosteen illan vastustajasta ja käymme pelillisiä asioita läpi. Aamutreenin tarkoitus on olla kevyt aamujumppa, ja saada ajatukset liikkeelle kohti illan peliä.

Vieraspelimatkoilla bussimatkan aikana valmentaja tekee kovasti töitä pelillisten vaihtoehtojen punnitsemisessa.

– Käyn läpi erilaisia peliskenaarioita – miten toimimme, jos pelisapluunamme ei toimi, miten meidän pitää puolustaa eri tilanteissa ja mitä teemme ottelun loppuvaiheilla – joko johtoa puolustaen tai loppukiriä viritellen. Erilaisten tilanteiden läpikäynti on minulle ennenkaikkea oman itseluottamuksen kohottamista.

Ennen peliä, kun pelaajat lämmittelevät, valmentaja tekee viimeisen silauksen varsin persoonallisella tavalla.

– Viimeinen 45 minuuttia ennen pelin alkua on pitkä aika vain odottaa.

Selvennän omia ajatuksiani ja rentoudun käymällä suihkussa ennen peliä, kertoo Palotie erikoisesta tavastaan.

Marko Vuosjoki

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

7

Rhapsody-lounasravintola haluaa erottua boheemilla ruualla Joulukuussa Itäharjulla avattu lounasravintola Rhapsody on onnistunut lyhyessä ajassa löytämään asiakaskuntaa paikallisten yritysten asiakkaista ja puskaradion avulla. Ravintolan perustajakaksikolla on paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

YRITYSUUTISET. Itäharjun yrityshallien keskelle on ilmestynyt uunituore lounasravintola, jonka nimi muistuttaa heti brittiläisestä Queen-yhtyeestä. Rhapsody-ravintolan perustajat, turkulainen Niclas Angerman ja alunperin Skotlannista kotoisin oleva Stuart Selway, tutustuivat toisiinsa työn kautta. Molemmat ovat nähneet eri ravintoloiden toimintatapoja, mikä toimi osana sysäystä oman ruokapaikan perustamiselle. Kaksikko halusi tehdä asiat omalla, terveellisellä tavallaan.

Ruuasta puhuttaessa yrittäjät pääsevät kunnolla vauhtiin. Jo ravintolan nimi antaa vihjeen siitä, millaisesta ravintolasta on kyse.

– Halusimme ruuasta boheemia ja kansainvälistä, siitä nimi Rhapsody. Emme myöskään lisää valkoista sokeria ruokaan vaan käytämme luonnollisia raaka-aineita. Sillä tavalla ruokamme erottuu muista, he kertovat.

Alkukankeudesta kunnolla vauhtiin

Rhapsodyn perustajia Niclas Angermania ja Stuart Selwayta yhdistää samanlainen ajatusmaailma ruuasta ja raaka-aineista.

Liiketila löytyi lokakuussa. Aiemmin siinä toimi sukellustarvikekauppa. Kaksikko on tehnyt selkeästi pitkää päivää saadakseen ruokapaikan remontoitua uuteen uskoon.

– Uusimme lattiat ja keittiön kokonaan. Kalusteiden kanssa saimme apua alalla toimivilta ystäviltä.

Halusimme myös paikasta raikkaan ja rentouttavan, sillä monet lounasravintolat muistuttavat hammaslääkärin vastaanottoa. Sen takia täällä on paljon kasveja esimerkiksi, Selway kertoo.

Lyhyessä ajassa ravintolalla on tapahtunut paljon. Kaksi päivää ennen avajaisia kiinteistössä tapahtui vesivahinko putkirikon takia. Kaksikko oli myös ajatellut ravintolan keräävän helposti suuren määrän asiakkaita esimerkiksi vieressä toimivasta Postista ja

Leipomo Salosesta.

– Sitten selvisi, että monet alueen työntekijät tuovat omat eväät töihin, koska he eivät saa poistua työpaikalta vuoronsa aikana.

Onneksi aloimme levittää sanaa täällä, jolloin ihmiset löysivät ravintolan. Tulokset ovat parantuneet koko ajan, kaksikko kertoo.

– Ensi viikolla aloitamme aamiaistarjoilun. Aiomme laajentaa myös pitopalvelupuolelle. Oli kyse sitten mistä tahansa tilaisuudesta, hoidamme sen. Ravintolan tilaa voisi myös käyttää tulevaisuudessa juhlia varten.

Liisa Kallio

Paljon suunnitelmia Hieman yli kuukauden auki ollut Rhapsody ei ole jäämässä kaksikon ainoaksi projektiksi. Angermanilla ja Selwaylla on selkeät suunnitelmat tulevaisuuden varalle.

”

Halusimme ruuasta boheemia ja kansainvälistä, siitä nimi Rhapsody.”

www.turunseutusanomat.fi Seuraa meitä myös somessa: @Seutusanomat

Posti jakaa tämän lehden torstain päiväpostissa seuraaville postinumeroalueille yht. 48.070 kpl.

Postinumero

Taloudet kpl

Postinumero

Taloudet kpl

20380 TURKU 20520 TURKU 20540 TURKU 20610 TURKU 20660 LITTOINEN 20730 TURKU 20740 TURKU 20750 TURKU 20760 PIISPANRISTI 20780 KAARINA 21340 TORTINMÄKI 21350 ILMARINEN 21360 LIETO AS 21410 VANHALINNA

935 2035 7907 4948 2370 421 4085 1927 1864 4842 241 715 687 879

21420 LIETO 21430 YLISKULMA 21450 TARVASJOKI 21500 PIIKKIÖ 21510 HEVONPÄÄ 21520 NASKARLA 21530 PAIMIO 21540 PREITILÄ 21555 TAATILA 21570 SAUVO 21590 KARUNA 21610 KIRJALA 21620 KUUSISTO

3360 316 766 2752 205 0 3623 476 134 1173 234 464 711

SPORTSMAN 570 EFI 4X4 • Suomen ylivoimaisesti suosituin • Saa ajaa tiellä 60km/h alk. 15v • Rekisteröity kahdelle • Automaattinen 100 % neliveto

+ TELINEJAKELUSSA 2.411KPL

YHTEENSÄ 50.481 KPL

• SALO, Joensuunkatu 5 (02) 7211 400 • SOMERO, Ruunalantie 5 (02) 7489 300

• KAARINA, Hallimestarinkatu 4 (02) 7211 500 • LOIMAA, Lamminkatu 40 (02) 7211 300

8

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

Uudelle ammattikoulukampukselle etsitään paikkaa

Tiedepuisto Kupittaalla laajenee ja kehittyy Turkulainen osaaminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin Kupittaalle. Helmikuussa sata vuotta täyttävä yliopisto tarjoaa ensi syksystä alkaen tekniikan opetusta, mitä pidetään suurena voittona koko Turun seudulle. Ammattikorkeakoulun uusi kampus valmistuu syksyllä ja tulevaisuudessa myös ammattikouluopetus siirtyy samoille nurkille.

KUPITTAA. Turun tiedepuisto on yritystoiminnan ja tutkimuksen keskittymä, jossa toimii useita korkeakouluja, satoja yrityksiä ja yliopistollinen keskussairaala. Kupittaan sisään kätkeytyvä tiedepuisto on kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan paitsi tulevaisuuden uusi kaupunginosa myös tapa toimia.

– Tiedepuistossa ollaan opittu tekemään yhteistyötä. Korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa on yhteiset tavoitteet ja yhteiset tulokset. Toimintamalli on Turun seudulla käänteentekevä, kaupunginjohtaja kehuu.

Alueen tilat ovat pääsääntöisesti loppuunmyytyjä ja kysyntä on hurjaa. Lisää rakennetaan koko ajan.

– Tämän vuosikymmenen aikana tulee tapahtumaan jo paljon, mutta seuraavakin vuosikymmen ehtii kulua ennen kuin uusi kaupunginosa tulee valmiiksi, Arve toteaa aikataulusta.

Kaupunginjohtaja uskoo myös tulevien ratikkaratkaisujen vaikuttavan positiivisesti alueen kehittymiseen.

Tekniikan opetusta 100-vuotiaassa yliopistossa Turun yliopistossa on koulutettu bio- ja tietotekniikan diplomi-insinöörejä jo 20 vuoden ajan. Syksyllä 2020 koulutustarjonta täydentyy konetekniikan ja materiaalitekniikan tutkinto-ohjelmilla, ja tietotekniikka laajenee tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaksi. Neljä diplomi-insinöörin koulutusohjelmaa muodostavat Turun yliopistoon uuden tekniikan koulutuksen kokonaisuuden.

– Moni taho, joka on halunnut tätä koulutusta Turkuun, on nyt lähtenyt rahoittamaan, kiittelee kaupunginjohtaja.

Tekniikan alan yliopistokoulutuksen uskotaan olevan avain tulevaisuuden työelämään, sillä diplomi-insinöörien kysyntä kasvaa niin Turussa, Suomessa kuin maailmallakin. Osaavan työvoiman löytäminen on yrityksille yhä merkittävämpi haaste. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yrityksiin eri puolille Suomea tarvitaan vuosittain jopa 5 500 uutta korkeakoulutettua osaajaa, ja korkean osaamisen tarpeen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään.

Lounais-Suomessa pitkään jatkunut talouskasvu on entisestään lisännyt alueen yritysten huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. Vakituisten työpaikkojen ohella yrityksillä on ollut vaikeuksia houkutella diplomi-insinööriopiskelijoita opiskelukaupungeistaan kesätöihin Turun seudulle. Kesätyöntekijöitä houkutellaan Turun seudulle kesäteekkarikampanjalla muun muassa asunto- ja bussikorttieduin. Kampanja saa tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös kansainvälisen kulman: kolmasosa Turun seudun paikoista on korvamerkitty kansainvälisille opiskelijoille.

Uusi AMK-kampus rakentuu parhaillaan ICT-Cityn ja Lemminkäisenkadun väliselle tontille.

Uusi AMK-kampus avataan syksyllä Ammattikorkeakoulukampus saadaan valmiiksi ensi syksynä. Turun toimialajohtaja Timo Jalonen kertoo, että aikataulu on hiukan myöhässä, mutta syksyllä kuitenkin päästään avaamaan. Lähes 30 000 neliön kampusta ICT-Cityn ja Lemminkäisenkadun väliselle tontille rakennuttaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy. Pääurakoitsijana toimii YIT Oy. Suurin osa Turun AMK:n toiminnasta on jo keskittynyt alueelle. Työ kohti yhtenäistä kampusaluetta aloitettiin vuonna 2015.

Uudisrakennuksen käyttöönoton jälkeen kaikki Turun 40 000 korkeakouluopiskelijaa opiskelevat samalla aleella.

Amiksetkin siirtyvät Kupittaalle Turussa on tehty linjauspäätös myös uudesta ammattikoulukampuksesta Kupittaalle tai sen läheisyyteen vuonna 2024. Sen jälkeen Turussa on vain kaksi ammatillista kampusta: toinen Kupittaalla ja toinen Peltolassa. Kaikista muista yksiköistä toiminta siirtynee Kupittaalle.

– Kaavoitusprosessi on vielä kesken, mutta tavoitteena olisi löytää uudelle ammatilliselle kampukselle paikka läheltä nyt rakentuvaa AMK-kampusta. Siinä olisi synergiaetua, jos ne toimisivat lähekkäin, Jalonen kertoo.

Paimion seurakuntaan vieras Nepalista saakka Kirkon Ulkomaanavun ja arkkihiippakunnan diakonian ajankohtaispäivää saapuu viettämään Yhteisvastuukeräyksen nepalilaisvieras. Päivää vietetään 30. tammikuuta Paimion kirkossa ja seurakuntatalolla.

SEURAKUNTA. Kirkon ulkomaanavun Nepalin työntekijä Binaya Acharya viettää ajankohtaispäivää Yhteisvastuukeräyksen vieraana Paimion seu-

rakunnassa. Hän vastaa Kirkon Ulkomaanavun Nepalin työn laatustandardien toteutumisesta ja osallistuu projektien suunnitteluun ja arviointiin. Kirkon

Ulkomaanavussa hän on työskennellyt kaksi vuotta.

Turun arkkihiippakunta toimii Yhteisvastuukeräyksen isäntähiippakuntana. Siitä syystä Acharya vierailee erityisesti arkkihiippakunnan alueella keräyksen avajaisjumalanpalvelusta edeltävällä viikolla. Jumalanpalvelus pidetään Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 2. helmikuuta.

Yhteensä Kupittaalle siirtyisi tämän hetken suunnitelman mukaan noin 4000 oppilasta.

Vanhoista ammattikoulurakennuksista suurin osa on kaupungin omistuksessa.

– Kellonsoittajankatu lakkautuu jo tänä kesänä ja sieltä oppilaat siirtyvät muutamaksi vuodeksi Ruiskadulle. Lopulta myös Ruiskatu lakkaa ja siirtyy Kupittaalle. Ruiskadun rakennus on jo niin vanha, ettei sille varmaankaan keksitä enää uusiokäyttöä, eikä sillä ole kulttuurihistoriallista arvoakaan, joten se tultaneen purkamaan. Siinä on iso tontti, joten tilalle mahtuisi esimerkiksi puolentusinaa kerrostaloa, Jalonen sanoo.

– Kellonsoittajankatu taas on yksityisessä omistuksessa. Se tultaneen purkamaan kerrostalojen tieltä, Jalonen jatkaa.

Aninkaisten tilojen kohtalosta ei vielä tiedetä, mutta kysymys linkittyy osittain myös konserttitalon tulevaisuuteen. Tällä hetkellä ammattikouluopetusta on myös Juhannuskukkulalla ja Datacityssa.

Janica Vilen

Hyvä lukija, Hiippakunnallisen diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun ajankohtaispäivä on tarkoitettu diakoniatyöntekijöille, ulkomaanavun yhteyshenkilöille, luottamushenkilöille ja Yhteisvastuukeräyksen sekä kansainvälisen diakonian vastuutehtävien vapaaehtoisille.

TSS

lähetä juttuvinkkisi: toimitus@turun seutusanomat.fi

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

Sauvoon tulossa uusia asuntoja kehitysvammaisille Sauvon keskustaan valmistuu 12 yksiötä kehitysvammaisille asukkaille. Asuntoihin pääsee muuttamaan vuoden 2021 alkupuolella.

SAUVO. Uudet asunnot sijoittuvat Hakkistielle rakennettavaan kiinteistöön. Sen läheisyydestä löytyy esimerkiksi ruokakauppa, pankki ja kirjasto. Asuntojen rakennuttaja Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO pyrkii lisäämään kyseisten asumisyksiköiden ja -palvelujen määrää Varsinais-Suomessa.

– Sauvossa ei vielä ollut tällaista asumisyksikköä. Meillä on pyrkimys siihen, että peruspalvelut olisivat kävelymatkan päässä asunnoista ja Sauvossa se onnistuu. KTO:n asumispalveluiden johtaja Sari Hietala kertoo.

Hietalan mukaan suurta apua tarvitseville kehitysvammaisille on tällä hetkellä liian vähän asuntoja. Osa heistä asuu tästä syystä suotta kuntoutuspalveluissa, koska asuntoja ei ole tarjolla.

– Asunnoista on kova puute tällä hetkellä. Kun asumisyksikkö on suunniteltu alusta alkaen kehitysvammaisille asukkaille, on tuen tarve helposti järjestettävissä.

Itsenäistä asumista tuetusti Uudet asunnot rakennetaan kolmeen eri asuntoryhmään, joihin kuuluu neljä asuntoa. Jokaisessa asuntoryhmässä on oma henkilökuntansa ja yhteiset oleskelutilat ja pienet keittiöt, joissa asukkaat saavat halutessaan viettää aikaa ja tehdä ruokaa yhdessä. Asuntojen keittiöt varustetaan tarpeen mukaan, jos asukas sitä tarvitsee.

Rakennettavassa kiinteistössä on asuntojen lisäksi yhteiset sauna- ja vapaa-ajan

9

24h Soita meille, se on turvallista!

viettotilat.

Hakkistielle muuttavat asukkaat tarvitsevat apua erilaisissa asioissa, minkä takia heitä on auttamassa KTO:n henkilökunta.

– Muun muassa arjen hallinta ja kodin ulkopuolella liikkuminen ovat asioita, joissa asukkaat tarvitsevat tukea. Me tuetaan niin pitkälle sitä itsenäistä olemista ja tekemistä kuin asukkaan kohdalla on mahdollista, Hietala sanoo.

Uuden asumisyksikön myötä KTO palkkaa uusia työntekijöitä Sauvoon.

– Osa voi olla meidän vanhoja työntekijöitä, mutta määrällisesti pitää lisätä henkilöstömäärää. Perehdytämme kaikki uudet työntekijät kattavasti ennen töiden alkua.

Liisa Kallio

0400 527971

∙ SÄHKÖASENNUKSET ∙ KORJAUKSET ∙ SUUNNITTELU ∙ TUULI- JA AURINKOENERGIA

Henrikinkirkko la 25.1. klo 18 Sateenkaarimessu, pastori Jaana Rantala, valmistelut klo 16 alkaen, artistivieraana Petri Laaksonen. Lisätietoja tiinakaisa.honkasalo@evl.fi su 26.1. klo 11 Messu, Uhinki-Suominen, Odell, Rautakoski, Messukuoro, kirkkokahvit su 26.1. ja 2.2. klo 16.30 Perhekahvila (vapaaehtoisten vetämänä), Nuorisotila Piikki ke 29.1. ja 5.2. klo 16 Lapsikuoro, Pelkonen. ke 29.1. ja 5.2. klo 18 Henrik´s Singers, Laakkonen, harjoitukset alkaneet su 2.2. klo 11 Kynttilänpäivän messu, Honkasalo, Miettinen, Pelkonen, Messukuoro, kirkkokahvit Lausteen srk-koti ke 29.1. klo 13 Lausteen piiri

Suomen parasta kaupunginosaa etsitään jälleen

Kauppakeskus Skanssi 2.krs ma 27.1. ja 3.2. klo 13 Vauvatreffit, Reijo. Tervetuloa kaikki vauvaperheet! ti 28.1. ja 4.2. klo 9.30 Perhekerho, Reijo

Kilpailuun voi ehdottaa omaa kaupunginosaa, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia. Alueen täytyy kuitenkin olla urbaani kaupunginosa.

Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen.

KILPAILU. Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailu on jälleen käynnissä. Kilpailussa etsitään Suomen parasta kaupunginosaa, joka on viihtyisä ja yhteisöllinen. Kaupunginosassa pitäisi olla monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä ja kaikille avoimia tapahtumia.

Kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Ohjeiden mukaan hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen ja turvallista elää.

Vuoden kaupunginosa -kilpailua on järjestetty vuodesta 2011. Sen jälkeen jokavuotisen kilpailun voittajia on löy-

Vuokkokoti (Murkionkatu 10) ti 28.1. klo 13-14 "Nollast sataan"-treffit, kaikille avoin senioreiden ja lasten yhteinen hetki: lauluja, leikkejä ym. Lämpimästi tervetuloa! ti 4.2. klo 13 "Nollast sataan"-treffit, etkot Koivulan srk-talo, klo 14-15 jatkot Vuokkokodissa

henrikinseurakunta.fi

Port Arthur valittiin Suomen ensimmäiseksi parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2001. tynyt muun muassa Helsingistä Jyväskylästä, Lahdesta, Vaasasta ja Porista. Varsinais-Suomeen voitto on tullut kolmesti: kahdesti Turkuun ja kerran Somerolle.

Port Arthur voitti vuonna 2001, ja sen lisäksi voitto tuli Kakskertaan vuonna 2013.

Someron Häntälä voitti vuonna 2011.

Viime vuonna kilpailun voitti Tuiran

kaupunginosa Oulusta. Voittajan valitsee eri alojen asiantuntijoista koostuva raati, ja se julkaistaan 13. toukokuuta.

Oman ehdotuksen parhaasta kaupunginosasta voi ilmoittaa Kotiseutuliiton nettisivuilla.

Liisa Kallio

Kesäkuussa järjestettävä Saaristo Open laajenee kolmipäiväiseksi festariksi kymmenen vuoden jälkeen. Tapahtuma on jo julkaissut tulevan kesän esiintyjäkaartia.

-tapahtumaksi. Uudistuksella järjestäjät tavoittelevat sujuvampia palveluita ja entistä viihdyttävämpää festivaalikokemusta.

Vuosien saatossa tapahtuma-alue on kasvanut kaksinkertaisesti suosion lisääntymisen ansiosta.

Suomalaisartistien tykitystä Saaristo Open on jo julkaissut tulevan kesän esiintyjiä. Tuoreimpana julkaisulistalla ovat

Arttu Wiskari, Ellinoora, Happoradio, Laura Voutilainen, Popeda ja Reino Nordin. Heidän lisäkseen festarilla esiintyy muun muassa Elastinen, Kaija Koo ja Erin.

Saariston Open järjestetään kesäkuun alussa Hovirinnan rannassa.

www.turunseutusanomat.fi

VUOD

EN 20

19 VA

UVAT

SEUTUSANOMAT JULKAISEE 6.2. ILMESTYVÄSSÄ LEHDESSÄ VUONNA 2019 SYNTYNEIDEN VAUVOJEN KUVAT JA TIEDOT. ILMOITA VAUVASI MUKAAN VUODEN SULOISIMMALLE SIVULLE!

Saaristo Open laajenee kolmipäiväiseksi

KAARINA. Hovirinnan rannassa järjestettävä Saaristo Open uudistuu. Kolmipäiväiseksi kasvava musiikkifestivaali muuttuu myös kokonaan K-18

Koivulan srk-koti pe 24.1. ja 31.1. klo 9.30 Perhekerho ma 27.1. ja 3.2. klo 17 Väriä elämään! Aikuisten paperin värittäjien ilta, Lindroos to 6.2. klo 17.30 Tempputorstai yhteistyössä Koivulan MLL

TSS

Toimita vauvasi kuva sekä nimi, syntymäaika, kotikunta ja vanhempien nimet 27.1. mennessä osoitteeseen aineistot@turunseutusanomat.fi Vauvailmoituksen hinta on 20 euroa (sis. alv.).

TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA

keskusta

Seuraava lehti ilmestyy to 6. helmikuuta

SEUTUSANOMAT

10

23. tammikuuta 2020

Emma Teatterissa nauretaan ensi kesänä eroon pääsemisen vaikeudelle

n Menovinkit ITÄ-TURKU

Pe 31.1. klo 10 Seikkailupuiston satuaamu Nummen kirjastossa.

KAARINA

Pe 24.1. klo 16.30–18.30 Mini Lystikäs Ristikallion lastentalossa.

La 25.1. klo 11–13 Rauvolan entisen jätevedenpuhdistamon parkkipaikalla yleisöpihabongaus. Järj. Turun lintutieteellinen yhdistys.

Yleisöpihabongauksessa on hyvä tilaisuus tutustua talvilinnustoon asiantuntijoiden opastuksella.

La 25.1. klo 10–13 Lasten Lystikäs Vaparissa, La 25.1. klo 13–15 ikärajaton Erityislasten Lystikäs Vaparissa.

Su 26.1. klo 11 Urkutuokio ja uusien urkujen esittely Piikkiön kirkossa. Tiina Ilonen kertoo uruista ja soittaa muutaman urkukappaleen. Lyhyen esittelyn ja urkutuokion jälkeen on mahdollista siirtyä urkuparvelle tutustumaan urkuihin lähemmin. Tilaisuudessa julkistetaan myös taulu, jossa on urkuhanketta tukeneiden henkilöiden, yritysten ja yhdistysten nimet.

Pe 31.1. asti Kaarina-talossa taidegraafikko Petra Kallion taidenäyttely: Hehku.

Pe 31.1. asti Minna Aallon näyttely: Veden voima mökki Galleriassa, Iso-Rauhalinnantie 5.

LIETO To 23.1. klo 18 Ilkka Virta esitelmöi Liedon kunnantalolla Siirtoväen kansakoulukysymyksestä sotavuosien Suomessa.

Järj. Liedon Veteraaniperinnetoimikunta.

Pe 24.1. klo 18.30–21.30 Lietotanssit Lietohallilla. Järj.

Liedon kunnan liikuntapalvelut.

Su 26.1. klo 12–15 Lauri Nautelan museo avoinna (Nautelankoskentie 40).

Ke 29.1. klo 18.30–20 Jokilaakson koululla Seppo Posion luento: Suomen hevonen isänmaan puolustajana ja talouden rakentajana.

To 30.1. klo 16.50–17.45 Yleisöluistelu Tarvasjoen jäähallissa. .

PAIMIO

Pe 24.1. klo 9.30–10 Satumummin satutunti kirjastossa.

Ke 29.1. klo 14–16 Paimion rekrymessut kaupungintalolla nuorille, jotka etsivät kesätöitä sekä yrityksille, jotka etsivät työntekijöitä. Järj. Paimion Yrittäjät ja lukion ja Vistan koulun ysien yrittäjyyskurssien oppilaat.

Ke 5.2. klo 18 Paimion kirjaston lukusalongin avajaiset.

Kirjastonhoitaja vinkkaa lukukokemuksia. Kahvitarjoilu.

SAUVO

Ke 5.2. klo 15–16.30 Some- ja älylaitepaja kirjastolla. Kouluttajana Ida-Maria Tanhua.

Kesällä 2020 Emma Teatteri marssittaa näyttämölle aiemmilta vuosilta tutun tekijäkaartin, kun sketsikomedia Helppo ero naurattaa kesäteatterikansaa toukokuusta elokuuhun. Näytelmä pohtii hersyvällä otteellaan sitä, miten vaikeaa meidän on päästä eroon asioista. Komedia vaikuttaakin iskevän suomalaisyleisöön kesästä toiseen.

TURKU. Jokainen meistä tunnistaa itsessään varmasti piirteen, että haluamme eroon tietyistä asioista: liiasta tavarasta, lehtimyyjistä, tupakasta tai huonosta parisuhteesta. Haluamme ehkä eroon myös kanssaihmisten ärsyttävistä tavoista. Lopulta on kuitenkin niin, että useasti eroon on vaikeaa päästä oikein mistään.

Tätä pohdiskelivat Turun Kaupunginteatterin Satu Rasila, Mikko Kouki ja Arto Valkama, ja niin lähti syntymään Kaupunginteatterin ja Emma Teatterin ensi kesän yhteistuotanto, sketsikomedia Helppo ero.

Hervoton näytelmä tutustuttaa katsojat muun muassa Mika Laakso -nimiseen mieheen, joka päättää konmarittaa kaiken turhan elämästään pois, mistä syntyy kaikkien aikojen ero-operaatio. Omintakeisia keinoja käyttävä itseoppinut terapeutti pyrkii ratkomaan vastaanotollaan potilaidensa eropulmia, mutta ei tahdo itsekään päästä riippakivistään eroon, ja pian vastaanotolla onkin jo liuta myös muita ongelmia.

Inhimillisyydelle on hyvä nauraa Helpon eron ohjaa Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Mikko Kouki ja käsikirjoituksesta vastaa dramaturgi Satu Rasila.

– Kirjoitustyön aloitin viime kesän jälkeen. Prosessin aikana olen tajunnut paljon asioita myös itsestäni: jos haluan vaikkapa eroon suklaasta, tekee mieleni sitä silloin oikeastaan vain enemmän! Ihmiset suhtautuvat näihin asioihin neuroottisesti ja tietyllä tavalla on ollut lohdullista havaita, että ihminen on jatkuvassa prosessissa, ja se on inhimillistä. Tälle asialle on hyvä nauraa, Rasila hymähtää.

Näyttelijöinä nähdään edellisiltä vuosilta tuttuja kasvoja: Teemu Aromaa, Mis-

Turun Teatterisäätiö jakoi joulukuussa Satu Rasilalle vuoden 2019 tunnustuspalkintonsa.

Hänet palkittiin merkittävästä pitkäaikaisesta työstä näytelmäkirjailijana ja dramaturgina 15 000 eurolla.

ka Kaukonen, Tom Petäjä sekä Linda Wiklund. Harjoitukset aloitetaan huhtikuussa.

– Näytelmä soveltuu ihan kaiken ikäisille ja se on monelle varmasti hyvin samaistuttava. Helppo ero on eräänlainen donquijotemainen taistelu tuulimyllyjä vastaan, Rasila kuvaa.

Puvustuksesta vastaa Tuomas Lampinen ja terapeutin vastaanoton on näyttämölle loihtinut lavastaja Jani Uljas.

Komedia uppoaa suomalaisiin Satu Rasilan mukaan ympäri maan tehdään kesäteatterinäytelmiä kiinnostavista aiheista.

– Esimerkiksi monissa maaseututeattereissa tehdään hienoja näytelmiä isoista yhteiskunnallisista aiheista, sotateemoista tai sitten vaikkapa ihan Tankki täyteen.

Emma Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa Turun seudun teatterikesässä uusien komedioiden tekijänä. Useasti aiheet ovat olleet myös jollakin tavoin paikallisia.

Suomalaiseen kesäteatterimakuun hän uskookin komedian uppoavan hyvin.

– Kesäteatterissa yleisö on tasa-arvoista ja kesällä halutaan ennen kaikkea nauraa yhdessä.

Käsikirjoittaja katselee tulevaa kesää kohti hyvillä mielin.

– Odotan tietenkin valoa ja aurinkoa, mutta ennen kaikkea sitä, että saamme työskennellä juuri näiden näyttelijöiden kanssa. Toinen iso projektini on tällä hetkellä huhtikuussa ensi-iltansa saava Kaupunginteatterin Toinen tuntematon, joka perustuu samannimiseen novellikokoelmaan. Teosta varten pyydettiin suomalaisia kirjailijoita kirjoittamaan sodasta Linnan Tuntematon sotilas -romaanin naishenkilöiden silmin. Vastaan esityksen dramatisoinnista ja ohjauksesta, Rasila kertoo.

Jaakko Virrankoski

Helppo ero saa ensi-iltansa Naantalin Emma Teatterissa 28.5.2020 ja esitykset jatkuvat aina elokuun puoleenväliin saakka.

Seutusanomien menovinkkipalstalla julkaistaan kaikille avoimia ja sisäänpääsymaksuttomia tapahtumia.

Vinkit: toimitus@turunseutusanomat.fi

J U O K S U M P A T T R O

O L I O R U K I I T

R P A K A P O T O S N A A N T T I O S U S T U E R T L A L A N A T

A L U S

S E N K K O I T O R T A N S T A A A N N E A N

I L T A

T U O R E K E A T I V A A T A S A E L E T A

T A L I L I S T A O L S U S S A I K S U N S A

V A I T I O L O T J E T I T

K A P A L O U T I D A A A R U I L I E N A O A I J A

T T O U H U A I O R A S K R E H K I I I A O K S A S T O U I O I I R I S T A V O I T E T A N T A T L O I R O M U T T A A P I T A H E T E I S E T T L I E T E U K U L E L E S T I T A T

Mistä haluaisit lukea Seutusanomissa? toimitus@ turunseutusanomat.fi

Liedon La Teamin Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila hopealle niin vakio- kuin latinalaistansseissakin TANSSI. Erittäin tasokkaat vakio- ja latinalaistanssien GP-kilpailut nähtiin viime lauantaina 18. tammikuuta Raision Kerttulan liikuntahallissa. Tason takasivat eri sarjojen ranking-listan kärkiparit sekä Baltiasta saapuneet vieraat. Tanssiurheiluseura Boleron järjestämiin kisoihin osallistui lähes sata paria.

Pääluokan eli aikuisten Champion-sarjan voitot menivät sekä vakio- että latinalaistansseissa Helsinkiin TK Masterin parille Gleb Bannikov – Ada Varstala. Varsinaissuomalaisista pareista Kaarinan Fre-

golinaa edustavat Henrik Saastamoinen ja Iida Johansson jäivät vakiotansseissa niukasti neljänneksi, vain yhden sijalukupisteen pronssitilasta. Järjestävän seuran Boleron pari Otto Ståhlberg – Kelly Hallik sijoittui finaalissa kuudenneksi.

Juniorisarjoista tulivat Turun alueen parhaat sijoitukset. Liedon La Teamia edustavat juniorisarjan eli 12–15-vuotiaiden ikäsarjan Elias Saastamoinen ja Emmiina Alimattila saavuttivat niin vakio- kuin latinalaistansseissakin hopeiset pokaalit.

Tanssiurheiluseurat ottavat mielellään

vastaan uusia lajin harrastajia. Esimerkiksi Tanssiurheiluluseura Bolero tarjoaa mahdollisuuksia tanssiharrastuksen aloittamiseen tällä viikolla niin Turussa, Kaarinassa, Pöytyällä kuin Paimiossakin. Tarjonta kattaa lasten tanssista ja paritanssien alkeista lasten showtanssiin, aikuisbalettiin kuin Paimiossa sunnuntaina 26. tammikuuta alkavaan uuteen Latin Style Duo -tanssimuotoon, jossa latinalaistansseja tanssitaan parin kanssa, mutta ilman tanssiotteita.

TSS

SEUTUSANOMAT

Viikon positiivisin

23. tammikuuta 2020

11

Kaarinan lukion opiskelijat ideoivat ekologisia ratkaisuja koululle Kaarinan lukiossa palkittiin kaksi opiskelijaa heidän ideoistaan ympäristökuorman vähentämiseksi.

Myös idea koulun hävikkiruuan jakelun aloittamisesta tuli opiskelijoilta.

Jorma Kemppainen 2019

KAARINA. Kaarinan lukio järjesti opiskelijoilleen kilpailun, jossa kerättiin ehdotuksia koulun ympäristökuorman vähentämiseksi. Ideoita tuli kaiken kaikkiaan noin 15. Monet ideoista liittyivät kouluruokailuun ja kasvisruokaan. Kahdesta parhaasta ehdotuksesta palkittiin Saara Vähämiko, 17 ja Laura Peltola, 18.

Vähämikon idea oli panostaa kasvisruuan laatuun ja käyttää lähiruokaa enemmän.

– Kasvisruuan hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin lihan, joten olisi merkittävä ympäristöteko panostaa siihen, hän kertoo.

Peltola ehdotti vapaaehtoista kasvisruokavaihtoehtoa kaikille ja että hyötyliikunnasta saisi esimerkiksi liikuntatunteja vapaaksi.

– Tällä hetkellä kasvisruuan saavat vain ne opiskelijat, jotka ovat ilmoittaneet erikseen ruokavaliostaan. Ideat perustavat vapaaehtoisuuteen, jolloin ketään ei pakoteta mihinkään,

Laura Peltola ja Saara Vähämiko palkittiin hyvistä ympäristöideoista vip-korteilla.

Peltola selittää.

Voittajat saivat palkinnoksi vip-kortit, joilla pääsee ruokailussa jonon ohi tammikuussa.

Ideasta käytännöksi Kaarinan lukion rehtorin Kimmo Laitisen mukaan kilpailu ympäristökuorman

Huvikseni treenaan!

x2

vähentämisideoista järjestettiin, koska koulujen täytyy olla esimerkillisiä hiilijalanjäljen pienentämisessä. Lukion katolle on esimerkiksi jo asennettu aurinkopaneelit ja eri hankinnoissa otetaan huomioon ympäristö. Yksi kilpailussa esille tullut idea on jo otettu käytäntöön.

– Yksi ensimmäisinä tul-

leista ideoista oli aloittaa koulun hävikkiruuan jakelu.

Muutamassa muussa Kaarinan koulussa tätä on jo tehty. SPR ja opiskelijat lähtivät tähän mukaan vapaaehtoisiksi auttamaan jakelussa, Laitinen kertoo.

Hävikkiruuan jakaminen alkoi 13. tammikuuta. Kävi-

jämäärät ovat olleet kasvussa jatkuvasti. Ruokaa saa tulla hakemaan kuka vain.

– Paljon käy eläkeläisiä, yksin asuvia, lapsiperheitä ja opiskelijoita. Ruokaa hakiessa täytyy vain ottaa oma astia ruualle.

Torstaina 16. tammikuuta ruokaa jakamassa olivat SPR:n vapaaehtoinen Kristina Airo ja Kaarinan lukion opiskeli-

USA:n tiedotuspalvelu

tyttö M edelläkin

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

NHLTuukka

VÄLIKATTO

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/lomakkeet/postinjakeluhairio.html

C BA x2 Wirtanen

Heiniö

löylyille

sakka

maali a

e' sallia

-ROTTA

haltia

raakaa viinaa

täkykala

urkki saksalaisia

NÖYRÄÄ

045 112 4240 ML-Mediat

-

Toimitusjohtaja

Päätoimittaja Toimittaja

tätejä ?

murskata

?

LASKELMIA

TÖRMIÄ

tunturi

kenraali Airo

SÄLLEJÄ

sydämilläkin

tutkimuslaitos

samea seos

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Janica Vilen 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Mediamyynti

x2

ahkeria

Ag+

Laskutus

nyljin

'Äite

kelpo

-kortti

Cl

riutta

Liisa Kallio

x2

KÄÄRITTÄVIÄ

JOKA PÄIVÄ

ja Mimosa Vähäkangas, 17.

Kaikki tarjolla ollut hävikkiruoka meni kaupaksi.

– Osa ruokaa hakeneista on käynyt aiemmin muissa kouluissa ja tulivat ensimmäistä kertaa tänne. Ihmisten auttaminen on tehty helpoksi, ja tämä on loistava idea, vapaaehtoiset kertovat.

Mika Leinonen 040 706 2132 Jari Matikainen 050 363 9290 Mika Saloaro 045 111 6931

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN!

Jakelulevikki

Jättijako 50 000 kpl Jättijako + saaristo 52 000 kpl

12

SEUTUSANOMAT

23. tammikuuta 2020

TOK haastaa K-ryhmän Turun Osuuskauppa remontoi parhaillaan ruokakauppojaan. Tänä vuonna valmistuu uusi S-market Manhattanille sekä Liedon ja Paraisten remontit.

YRITYSUUTISET. Turun Osuuskaupan marketeista ja liikenneasemista vastaava toimialajohtaja Mikko Junttila haluaa haastaa kilpailijansa tänä keväänä.

– Tämä on ainoa alue Suomessa, jossa olemme altavastaajan asemassa. Täällä meillä on Suomen parhaat kilpailijat. Meillä on 118 vuotta pitkä historia, ja siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Vahva tavoite on aidosti haastaa meidän pääkilpailija, kertoo lokakuussa työnsä aloittanut Junttila.

Millä keinoin piikkipaikkaa sitten lähdetään hakemaan?

– Kevään mittaan viestimme tarkemmin, mitä tekoja on luvassa. Paljonkin on jo laitettu muutossiemeniä itämään, mutta siihen menee aikaan ennen kuin ne näkyvät asiakkaille asti, Junttila vastaa.

Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa 160 000 kotitaloudessa on S-etukortti.

– Me alisuoritamme TOK:n alueella, kun S-etukorttien määrän suhteuttaa kotitalouksien kokonaismäärään. S-etukorttien määrä on hyvä mittari meidän onnistumisesta. Jos asiakasomistajaksi ei haluta liittyä, edut eivät ole riittävät. Nyt meidän on pureuduttava siihen juurisyyhyn, miksi ne edut eivät ole olleet riittävät, Junttila perkaa.

Paljon työmaita käynnissä Yksi keino kilpailuaseman parantamiseen on Junttilan mukaan myymälöiden ja liikenneasemien kuntoisuuden ja tarjooman parantaminen. Niitä kehitetään koko ajan. Paimion

S-market ja Piispanristin Prisma saatiin remontoitua viime vuonna. Piispanristin valmistumisen myötä remontin ajan siellä palvellut modulirakenteinen S-market puolestaan siirrettiin kesällä Piikkiöön.

Tällä hetkellä remontoidaan Liedossa ja Paraisilla. Lieto valmistuu vuoden loppuun mennessä ja Parainen kesällä.

– Paraisille on tulossa todella iso muutos. Jatkossa siellä on myös kauppakassipalvelu, jolloin esimerkiksi mökkireissulle saaristoon voi napata valmiiksi kerätyt ostokset Paraisilta, Junttila kertoo.

Ruuan verkkokauppa kasvaakin koko ajan. TOK:lla verkko-ostosten noutopisteet ovat tällä hetkellä Myllyssä ja Itäharjulla. Kotiin toimitettujen tilausten määrä on jo kolmannes kaikista tilauksista.

– Verkkokauppaa kehitetään koko ajan paremmaksi yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa, Junttila sanoo.

Lisäksi Turun Manhattanille aukeaa huhtikuussa kokonaan uusi S-market.

– Kaikki nämä yksiköt tehdään täysin uudella konseptilla, joka kestää vaativammankin asiakkaan tarpeet. Uusia hienoja ratkaisuja saadaan aikaan muun muassa valoilla, väreillä ja kalusteilla. Luvassa on monenlaisia erikoiselementtejä, Junttila valottaa.

Keskellä toriremonttia S-market Wiklund Herkku on menettänyt toriremontin myötä jonkin verran asiakkaita, mutta Junttilan mukaan itse asiassa vähemmän kuin pelättiin.

TOK tarjoaa Wiklundin katolta Walo Rooftop Barista kaupunkilaisille paraatipaikan katsella torin työmaan edistymistä. S-ryhmän ravintoloiden ja Sokoksen tekemien satsausten S-market Wiklund Herkku on menettänyt asiakkaita odotettua vähemmän.

– Toivotaan, että tilanne paranee nopeasti entiselleen, kun remontti loppuu. Ja toisaalta Wiklund on meille kokonaisuus. Sokosta ja ravintoloita on kehitetty, mikä on jonkin verran kompensoinut tilannetta, Junttila sanoo.

TOK onkin suhtautunut remonttiin positiivisen kautta. Se tarjoaa Wiklundin katolta Walo Rooftop Barista kaupunkilaisille paraatipaikan katsella torin työmaan edistymistä ja Turun keskustan kehittymistä.

Liikenneasemille mobiilipalveluita TOK:n liikennemyymälät alkaa olla jo remontoituja Paimion Tammisiltaa lukuunottamatta.

– Tammisiltakin on jo elin-

kaarensa lopussa. Meillä on sen suhteen aktiivinen pohdinta päällä. Jotain siellä täytyy tehdä joka tapauksessa, Junttila pohtii.

Kaikille liikenneasemille tuodaan parhaillaan lisää mobiilipalveluita. Jatkossa niissä voi tankata mobiilisti sekä maksaa autopesut ja ruuatkin mobiilisti.

Janica Vilen

Mikko Junttila on vastannut TOK:n marketeista ja liikenneasemista viime lokakuusta asti.

Paimion Yrittäjät on Varsinais-Suomen paras yrittäjäyhdistys PAIMIO. Varsinais-Suomen Yrittäjät palkitsi sunnuntaina 19. tammikuuta Paimion Yrittäjät vuoden 2019 paikallisyhdistyksenä. Palkinnon perusteluina on muun muassa paikallisyhdistyksen aktiivinen toiminta ja kehittämisote sekä kasvava jäsenmäärä. Paimion Yrittäjissä on reilut 200 jäsentä. Paimion Yrittäjissä on myös tiivistetty ja kehitetty yhteistyötä Paimion

kaupungin kanssa.

– Palkinnon voittaminen on ihan mahtava juttu! On hienoa saada tunnustusta tehdystä työstä puheenjohtajana ja koko yhdistyksen kesken. Tämä varmasti vahvistaa yhdistyksessämme tunnetta, että teemme oikeita asioita, Paimion Yrittäjien puheenjohtaja Salla Axelin sanoo.

Yhdistys saa palkinnoksi 500 euroa toiminnan tueksi.

Valinnan vuoden paikallisyhdistyksestä teki Varsinais-Suomen Yrittäjien vaalivaliokunta.

– Paimion Yrittäjät on aktiivinen paikallisyhdistys. On hienoa, että jäsenmäärä nousee ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Avoin viestintä ja toimiva yhteistyö kaupungin kanssa olivat myös tärkeitä asioita voittajaa valitessamme, vaalivaliokunnan puheenjohtaja Lasse Lintervo toteaa.

Salla Axelinin mukaan yhdistyksessä on tehty paljon töitä muun muassa toiminnan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

– Haluamme tarjota aitoa hyötyä jäsenille. Kolmiportaisen järjestömme jäsenedut ovat aidosti hyviä. Yksi parhaista on järjestön tiedotus. Yrittämiseen liittyvät asiat tuntuvat muuttuvan jatkuvasti ja on hienoa, kun Yrittäjistä

tulee aina napakkaa tietoa selkokielellä kirjoitettuna, Axelin sanoo.

Paimion Yrittäjät perusti viime vuonna tiimejä, jotka vastaavat toiminnan eri osa-alueista.

– Ajatuksenamme on, että myös hallituksen ulkopuoliset jäsenet pääsevät aiempaa enemmän suunnittelemaan toimintaa ja tekemään yhdessä asioita. Tätä tiimityöskentelyä

kehitämme yhä paremmaksi ensimmäisen koevuoden opeilla. Jatkossa on tarkoitus myös tehdä entistä enemmän yhteistyötä muiden paikallisyhdistysten kanssa. Tulossa on tapahtumientäyteinen vuosi, Axelin kertoo.

TSS