Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän puheenjohtajan terveiset
Viimeinen tämän kauden täysi vuosi lähenee loppuaan ja ensi vuonna on taas vaalit edessä. Tämän vuoden talousarvio neuvottelut päättyivät 0.2 prosenttiyksikön veronkorotukseen. Verojen ja maksujen korotukset eivät ole koskaan hyviä asioita. Osa ryhmistä kannattivat reilumpiakin korotuksia. Yksi vaihtoehto olisi ollut mittavammat henkilöstön irtisanomiset, sekään ei ole koskaan miellyttävä asia.
Kaupungin tulot eivät riitä sen kaikkiin menoihin. Investointivauhti on kovaa ja velan määrä kasvaa kasvamistaan, kun kaikki joudutaan tekemään velaksi. Velan kasvaessa korkomenot tulevat nousemaan merkittäväksi menoeräksi. Investoinneissa on merkittävä
määrä kouluja ja päiväkoteja. Niitä tehdään vielä pitkään, jotta saadaan kaikki pois väliaikaisista ja kalliista väistötiloista. Ensi kaudella merkittävin investointipommi on Varissuon ja sataman välinen raitiotie, mikäli tulevat valtuutetut näin haluavat. Minä en halua, eikä meidän ryhmämme. Korkea työllisyysaste on hyväksi taloudelle ja vuoden vaihteen työllisyyspalveluiden muutos kuntien kontolle tarvitsee saumattoman ja ripeän aloituksen. Turulla itsellään on suuri vastuu tulevasta uudistuksesta. Olemme veturi isona kaupunkina siinäkin. Huonosti onnistuessa työttömien määrän kasvu lisää menoja. Kaupungin väestö on joka vuosi ollut kasvusuunnalla ja viime vuosina
jopa kiihtymään päin. Suurin osa tulijoista on ollut maahanmuuttajia, joille kielen ja kulttuurin omaksuminen nopealla aikataululla edistäisi kouluttautumista sekä työllistymistä. Onnistuminen edellyttää henkilön
omaa tahtoa mitä suurimmissa määrin.
Kaupunki muuttuu myös maisemallisesti, jokirannan ahtaalle tontille nousee musiikkitalo Fuuga. Aika näyttää, miten liikennöinti alkaa siellä sujua vai sujuuko lainkaan.
Itäinen Rantakatu kokee myös uudistuksen, pysäköintipaikat pois ja tilalle tulee pyörätiet. Pysäköinti on muutenkin ollut puheenaiheena. Toiset haluaisivat kieltää yksityisautoilun keskustasta kokonaan, jolloin ei kyllä pysäköintipaikkojakaan enää tarvittaisi. Hintoja on korotettu ja maksullisuuden aikaväliä venytetty. Kolmen tunnin asiointi keskustassa maksaa jo lounaan verran. Onko se kohtuullista? Mi-
nusta ei.
Ensimmäinen pormestarikausi lähenee loppuaan, mutta miten siinä on onnistuttu? Vauhtia on ollut ja paljon asioita on saatu päätettyä, sekä hyviä että vähemmän hyviä. Toiseen pormestarikauteen ja kohti Turun 800-vuotispäiviä lähdetään tekemällä pieniä työskentelyä tehostavia muutoksia organisaatioon. Vuodet ennen syntymäpäiviä tulevat olemaan taloudellisesti tiukkoja, toivoa sopii, että käänne parempaan tapahtuu viimeistään merkkivuonna.
Juha anttila Valtuustoryhmän puheenJohtaJa (ps) KaupunginValtuutettu
Juha Anttila
Kuulemme työn ääniä
Münchhausen kertoi vetäneen itsensä omista hiuksistaan ylös suosta. Kuntaveron korottaminen on kuin tuo paronin tarina.
Turun kunta- sekä yhteisövero kohentuvat vain työn tuottavuutta parantamalla, ei osaoptimoimalla. Johtoajatuksemme on, että terveeseen arkeen pääsemme luomalla edellytykset talouden kasvulle, tehostamalla palveluntuotantoa sekä investoimalla kaupungin kantokyvyn mukaisesti kohtuullisella aikajänteellä. Vielä ei ole aika tarttua hätäjarruun!
Turun tehtävä on luoda elinkeinoelämälle mahdollisuuksia. Pidämme menestyvistä yrityksistä lujasti kiinni. Meillä on huippuosaamista laivateollisuuden sekä bio- ja lääketeollisuuden aloilla.
Pidämme niistä huolta. Tehostamme fokusointia yritysten tarpeisiin ja parannamme vuoropuhelua.
Sujuva kaavoitus, työvoiman saatavuus, osaamisen taso, helppo arki, palvelut, turvallisuus ja hyvät liikenneyhteydet sekä positiivinen mielikuva ovat
brändimme. Ne luovat toimeliaisuutta.
Tiedämme, että ilman lisäarvoa ei kukaan investoi ja työllistä. Työvoimapulan-ongelmat nitistytämme panemalla pussauskoppiin niin työnantajat, kouluttajat kuin työntekijät. Hyvinvointi syntyy omasta työstä ja osaamisesta, ei saaduista tuista! Laitetaan automatiikka ja tekoäly tai oma luova mieli töihin uusien, mielekkäiden ja tuottavien työpaikkojen luomiseksi.
Kuinka kustannustehokkaasti tuotamme omia palveluita? Se on oleellisin kysymys.
Oikea vastaus optimoi ja hillitsee käyttötalouden korkeita kustannuksia. Kasvatus ja opetus ovat suurin kustannuserä. Onko siellä mahdollista tehostaa toimintoja?
Poliittisessa keskustelussa vaaditaan “lisää rahaa”. Se on löysää puhetta. Turku käyttää varhaiskasvatukseen keskiarvolta 800 euroa/lapsi enemmän kuin muut kuusikkokaupungit, mutta vastaavasti 276 eu-
Koulutuksen
roa/lapsi vähemmän ateriapalveluihin. Näin me toimimme kaupungissa, jossa lapset syövät nälkäänsä kalapuikkoja lattialta.
Se, miten muut kuusikkokaupungit pystyvät tuottamaan palvelunsa kustannustehokkaammin säästämättä ruuasta ja puhtaudesta löytyy hyvästä henkilöstöhallinnosta.
Vuoden 2025 talousarvio lienee 17,7 miljoonaa alijäämäinen. ”Turku panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin” on raflaava otsikko.
Investoimme seiniin ja kattoihin. Taloutta ei optimoida kalapuikkojen määrää laskemalla vaan tehostamalla henkilöstökustannusten hallintaa.
Turku voi ottaa velkaa vain kohtuullisessa ajassa taloudellista lisäarvoa tuottaviin investointeihin. Niiden skenaarioissa olemme etukäteen jälkiviisaita.
Velkaraha on kallista. Velanhoidon kantokyky on hallittava selkeästi mittareiden avulla. Kaiken toimeliaisuuden tulee olla kustannustehokasta sekä
todennettavaa. Velaksi eläminen on mielestämme taloudellista pedofiiliutta − lähemmäs miljardin euron investoinnit (ilman ratikkaa). Velka luo sietämättömän paineen tulevaisuuden käyttötalouteen. Ylivelkaantuminen johtaa “mustaan aukkoon”. Ajaudummeko tilanteeseen, jossa kauppaamme Turku Energian siirtoverkot Carunalle? Perhehopeita eli konserniyhtiöitä ja perusinfraa ei tule myydä. Meidän pitää varoa tilannet-
haasteet Turussa
ja suomalaisen koulujärjestelmän kriisi
Turun kaupungilla on koulutuksen saralla vahvat perinteet, jotka ulottuvat keskiajalle asti. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 15.1.1872 ja tänä vuonna Turun kouluilla on käynnissä jo 153. toimintavuosi.
Kansakoululaitoksen alkuvaiheessa keskeisiä haasteita olivat taloudelliset vaikeudet, opettajapula, pitkät välimatkat sekä vastustus koulua kohtaan siellä, missä koulutuksen merkitystä ei usein ymmärretty. Vaikka koulun arki on kokenut muutoksen historiasta nykypäivään, osa haasteista heijastuu yhä peruskouluihin.
Väistötiloja, säästöjä, kasvavaa kysyntää
Koulutuksesta tuli kuntien tärkein tehtävä sote-uudistuksen astuttua voimaan. Muutoksen mittavuudesta kertoo se, että Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan toimikate muodostaa peräti 70 prosenttia koko kaupungin katteesta. Koulutusmenoista taas puolet koostuu palkkamenoista.
Hankalasta taloustilanteesta huolimatta päiväkoteihin ja
kouluihin tehtävät rakennusinvestoinnit ovat olleet historiallisen suuria. Tilamuutoksia on tulossa poikkeuksellisen paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tänä lukuvuonna jopa viidennes lapsista käy päiväkotia tai koulua erilaisissa väistötiloissa.
Turun väestö kasvaa nopeasti, erityisesti maahanmuuton seurauksena, mutta tämä ei tuo verotuloja samassa suhteessa kuin mitä palvelujen ja tukitoimien tarve kasvaa. Kasvatus- ja opetustoimen budjetti uhkasikin ylittyä jopa 15 miljoonalla eurolla, ja säästöjä jouduttiin etsimään jopa ryhmäkokoja kasvattamalla. Ellei merkittäviä muutoksia tapahdu, edessä on samankaltaisia leikkauksia myös tulevina vuosina, jopa laajemmassa mittakaavassa.
Perheiden huoli lastensa palveluista on otettava vakavasti.
Syyllisiä etsittäessä on kuitenkin muistettava, että syntynyt tilanne on seurausta päättäjien aiemmista toimista. Koulujen ja päiväkotien henkilökunta tekee parhaansa vastatakseen kasvavaan palvelutarpeeseen käytet-
tävissä olevin resurssein.
Miten suomalainen koulujärjestelmä ajautui kriisiin?
Viime vuosina on uutisoitu paljon Suomen Pisa-tulosten heikentymisestä. Vaikka lasten määrä vähenee alhaisen syntyvyyden seurauksena, opetukseen käytetty rahamäärä kasvaa jatkuvasti.
Samaan aikaan osaamisen taso kuitenkin laskee kaiken aikaa. Yhteiskunta pettää lapsen, jos tämä voi siirtyä luokalta seuraavalle osaamatta kunnolla edes lukea ja kirjoittaa. Missä kohtaa maailmalla ihailtu suomalainen koulujärjestelmä on mennyt vikaan?
Kouluopetuksen pakkodigitalisointi on yksi merkittävistä syistä oppimistulosten laskuun. Kun opiskeluympäristö on levoton ja täynnä meteliä, ja oppilaat käyttävät teknisiä laitteita muuhun kuin oppimiseen, ei ole mikään ihme, että keskittymiskyky ja oppimistaidot heikkenevät.
Myös opetuksen laadulliset muutokset ovat keskeinen te-
kijä. Aiemmin luonnontieteisiin painottunut opetussuunnitelma rapautuu, jos opetusta "monimuotoistetaan" hivuttamalla sekaan ideologisesti värittynyttä hölynpölyä. Esimerkiksi woke-ideologian vieminen opetussuunnitelmiin voi häiritä lasten normaalia kehitystä ja johtaa siihen, että osa lapsista kokee epävarmuutta omasta sukupuolestaan ja identiteetistään.
Kotikasvatuksella on myös merkittävä rooli. Jos vanhemmat eivät aseta lapsilleen rajoja ja antavat jatkuvasti periksi, opettajat joutuvat kohtaamaan
ta, jossa joudumme tämän asian kanssa selkä seinää vasten. MiKAel MiiKKolA KAupunGinvAltuutettu (ps) vAltuuston 3. vArApuheenjohtAjA
jyrKi ÅlAnd vArAvAltuutettu (ps) KAupunKiyMpäristölAutAKunnAn jäsen
oppilaita, joilla on 5-vuotiaan käytöstavat ja tunteidenkäsittelytaidot. Lapsen kasvatusvastuu on vanhemmilla, eikä sitä voi siirtää kouluille.
Alice Girs
KAupunGinvAltuutettu (ps)
KAupunGinhAllituKsen vArAjäsen
KAi sorto vArAvAltuutettu (ps)
KAsvAtus- jA opetuslAutAKunnAn jäsen
Alice Girs
Kai Sorto
Mikael Miikkola Jyrki Åland
Kaksi näkökulmaa Turun rakentamispolitiikkaan
Raitiotiehanke − kuka maksaa viulut?
Onko tosiaan laillista, että maksetaan 200 suunnittelijalle palkkoja ja korvauksia raitiotien suunnittelusta, kun rakentamisen päätöstä koko asiasta ei ole vielä tehty? Tämäkin maksaa veronmaksajille 10 miljoona euroa vuodessa. Kun lisäksi yhteys Varissuolta satamaan käsittää vain noin 17-20 prosenttia Turun asukkaista, niin onko se tasa-arvoa turkulaisten aikanaan tulevaisuudessa saamasta kyseenalaisesta hyödystä, jota Turun päättäjät nyt tuovat esille?
Lisäksi valtio on viisaudessaan luvannut rahoittaa tätä hanketta vain vajaalla 10 prosentilla. Se on uusimman laskelman mukaan mitätön apu koko puolen miljardin kustannuksesta. Tätä ihanuutta sitten pääsisi nauttimaan vain todella pieni otos asukkaista.
Raitiovaunun tuotto myös taloudellisessa mielessä on täysin kohtuuton saatuun hyötyyn ja kustannuksiin verraten. Lisäksi haittaa aiheuttavat mittava infra, maankaivuu ja siirtotyöt tuovat runsaasti kuluja.
On myös huomioitava, että
useimmat lähiöt jäävät vaille raitsikka mahdollisuutta, mutta joutuvat maksavat silti. Jokainen uusi linjaveto raitiotielle maksaa vähintään saman kuin mitä nyt suunnitellaan. Onko Turulla edes varaa ajatella tätä hanketta?
Kun talous on niin valtakunnassa kuin kunnissa kuralla, eikä paremmasta ole edes vuosiin näkymiä, olisi pormestaristossa nyt otettava tosiasiat huomioon ja pantava hanke jäihin.
Tähtäin on suunnattava kansalaisten hyvinvointiin; vaikuttavia kohteita ovat esim. lasten, opiskelijoiden ja vanhusten tarpeiden huomioiminen. Näihin kohteisiin vähätkin ylimääräiset eurot on käytettävä.
Vaalit tulevat ja turkulaisten hyvinvointi on seuraavan valtuuston ja hallituksen varassa, pormestareista puhumattakaan.
Jos ihmisen pyrkimys toteuttaa omasta näkökulmasta hyvää elämää on hyvinvointia, on myös nykyaikaisten rakennusten tuettava tätä ja oltava muunneltavissa enemmän yksilöllisten vaatimusten ja muuttuvien elämäntilanteiden, sekä käyttötarkoitusten mukaan. Kaupungissa on panostettava enemmän kaupunkilaisten osallistamiseen kaavoitusprosesseissa.
jouKo laaKso varavaltuutettu (Ps) vaNHuusNeuvostoN jäseN
Paremmin, korkeammalle, enemmän Turku, jossa historiallinen keskusta yhdistyy nykyaikaiseen elämään, voi tulevaisuudessa tarjota valtavia mahdollisuuksia. Tämä kuitenkin vaatii, että meillä on paikallista ylpeyttä omasta identiteetistä ja moraalia vaatia nykyistä parempaa. Kaupunkisuunnittelu on omanlaisensa taidemuoto. Voidaan kuitenkin kysyä, onko se sitä enää vai onko se muuttunut eräänlaiseksi kopiokoneeksi, joka monistaa edelleen jo 70-luvulta asti toteutettuja DDR-tyylisiä laatikoita. Historiallisen keskustan suo-
jelu ja samanaikainen kehittäminen on suuri haaste. Keskusta ei voi olla pelkkä museo, vaan sen elinvoimaa ja vetovoimaa on lisättävä. Uudet isot investoinnit sekä tiiviyteen ja korkeuteen pyrkivä kaavoitus ovat elinehto niin Turulle itselleen kuin sen asukkaille. Ne luovat uusia työpaikkoja, palveluja ja virikkeitä kaupunkilaisille.
Kun rakennetaan tiiviimmin, rakennusten julkisivujen ja niiden ympäristön laatu korostuu. Niiden on vastattava ihmisten esteettisiin tarpeisiin ja käyttäjien on koettava ne toimiviksi sekä viihtyisiksi.
Kannustetaan ihmisiä liikkumaan
Kaupungin tavoitteena on edistää liikunnan ja aktiivisen elämäntavan lisäämistä asukkailleen.
Vuoden alusta alkaen Turku on toteuttanut liikuntapalveluiden valmisteleman uudistuksen, jossa liikuntapaikkojen hinnoittelua on selkeytetty ja erillisiä maksuluokkia on karsittu.
Uudistuksessa hinnoittelun painopiste on siirtynyt kertamaksuista kausimaksuihin. Muutokset on otettu pääsääntöisesti positiivisesti vastaan kuntalaisten keskuudessa.
Uudistuksen myötä liikunnan harrastaminen kaupungin liikuntapaikoilla on edullista ja erityisesti paljon liikkuvat hyötyvät siitä. Kaupunki huolehtii hyvin myös yli 65-vuotiaiden seniorien liikkumisesta ja hyvinvoinnista. Edullinen senioriranneke sisältää omatoimiliikunnan lisäksi myös ohjattua toimintaa ja kaupungin tarjoamia kulttuuripalveluja.
Hyvin edenneen uudistuksen varjopuolena on kuitenkin se, että kaupungin liikuntapaikat ovat ajoittain ruuhkaisia. Jot-
ta kehitys pysyisi positiivisella uralla, kaupungin tulisi lisätä liikuntapaikkatarjontaa kausihinnoittelun piiriin kaikkien käyttäjien saataville.
Lasten ja nuorten liikkumattomuuden syyt ovat moninaisia ja näitä syitä Turku lähtee ratkaisemaan.
Vuoden 2025 alussa Turussa otetaan käyttöön haaste-etu Boostii, joka on suunnattu turkulaisille lapsille ja nuorille. Kortti takaa kaikille 7–19-vuotiaille mahdollisuuden osallistua ohjattuun liikuntaan kaupungissa toimivissa liikuntaedun ehdot täyttävissä seuroissa tai yhdistyksissä. Aluksi 160–260 euron etu kuulostaa varsin houkuttelevalta, mutta kääntöpuolelta löytyy myös haasteita. Kaupungin ilmaiset liikuntapaikat muuttuvat maksullisiksi, myös lasten ja nuorten osalta. Ilmaisia tiloja käyttäneet seurat, jotka ovat tarjonneet edullista harrastamista lapsille ja nuorille, ovatkin uuden edessä, sillä tilavuokrat nostavat harrastamisen kustannuksia.
Tämä monimutkainen uudistus on ainutlaatuinen koko
Suomessa, ja sen onnistumista seurataan muualla maassa vähintäänkin uteliaisuudella.
Harraste-etu ja yksityisten liikuntatilojen 70 %:n korvattavuus voivat vaatia rahallista lisäpanostusta ja lisätä kaupungin taloudellisia haasteita, sillä kaupungin taloustilanne ei ole helpottumassa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksensä ja käyttökokemusten myötä voidaan arvioida, onko uudistus taloudellisesti hallittavissa ja saavuttaako se tavoitteensa, kuten lisääntyneet harrastemäärät ja kaupungin toivomat yksityiset liikuntapaikat.
Alkuvaiheessa ainakin jälkimmäinen etenee heikosti, sillä Artukaisiin suunniteltu yksityinen jäähallihanke kaatui veronmaksajien syliin. On selvää, että kaupunki ei voi jäädä odottamaan yksityisten hankkeiden käynnistymistä pitkään, koska sillä on suuri korjausvelka ydinliikuntapaikoissaan.
Turussa on tarjolla myös runsaasti ilmaisia liikuntapaikkoja, jotka ovat vapaasti kuntalaisten käytössä.
Kesäkaudella tarjolla on muun muassa uimarantoja ja kuntopolkuja, ja talvella sään salliessa tehdään hiihtolatuja ja jäädytetään luistelukenttiä vaihtelevalla menestyksellä. Jääkenttien osalta Perussuomalaiset ovat ehdottaneet vaihtoehtoisia ratkaisuja ja haluavat muuttaa käytäntöjä siirtämällä jäädytyksen kalenteriperusteisesta sääperusteiseksi koko kaupungin alueella. Liikkumattomuus on kiistaton kansanterveydellinen ongelma. Me Perussuomalaiset haluamme edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia lisäämäl-
Kun kaupunki uudistuu myös kulkuväylien toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pelkästään kevyen liikenteen ehdoilla tehty pakkorakentaminen on johtanut kaupungin liikenteen ongelmiin ja ratkaisut ovat pääosin olleet surkuhupaisan toimimattomia värillisen kirjavine pyöräteineen. Näillä ratkaisuilla on heikennetty yritysten toimintamahdollisuuksia.
Toivottavaa olisi, että yritysten mielipidettä ei ainoastaan kuunneltaisi vaan niitä myös huomioitaisiin.
martti siPilä varavaltuutettu (Ps) raKeNNus- ja luPalautaKuNNaN jäseN
lä kaupunkilaisille mielekästä liikuntaa, ja siksi emme jätä yhtään kiveä kääntämättä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Pirjo NiiNivirta KauPuNgiNvaltuutettu (Ps) HyviNvoiNNiN ja terveydeN edistämiseN lautaKuNNaN jäseN
joNi laaKso varavaltuutettu (Ps) liiKuNtalautaKuNNaN varaPuHeeNjoHtaja
Pirjo Niinivirta
Joni Laakso
Jouko Laakso
Martti Sipilä
Viimeinen sammuttaa valot?
Turun kaupungin virallinen kasvuennuste julkaistiin hiljattain ja ennusteen fokus nojaa pääosin kaupungin tiedotteen mukaan ”maahanmuuttoskenaarioon”.
Kasvu – oli se sitten minkälaista tahansa – ei saa, eikä se voikaan olla itseisarvo pelkästään kasvun itsensä vuoksi. Kasvua ei myöskään pidä väen väkisin tavoitella, jos sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä mitattuna haitallisia ja kasvun hinta kantaväestölle korkeampi, kuin mitkä sen tuotto-odotukset ovat; oli kyse sitten talouskasvusta ja inflaatiosta tai väestönkasvusta ja maahanmuutosta.
Turun kaupungin johtavat tahot näet ylpeilevät sillä, että jo pelkästään viime vuonna Turun väkiluvun kasvusta peräti 69 prosenttia tuli ulkomailta ja sama meno vain kiihtyisi vuoden 2040 toimiessa tarkastelun päätepisteenä.
Tällä tavoin suomalaisten veronmaksajien osuus Turussa asuvista vähenisi samalla kuin maahanmuuttajataustaisten uusturkulaisten osuus räjähtää silmille.
Kyllä, kuten ”maahanmuuttoskenaariossa” todetaan, Turun väkiluku on kasvanut ja tulee kaupungin laitavasemmistoa edustavan virkamies- ja pormestaristokaartin mukaan kasvamaankin ”työikäisellä” maahanmuuttajaväestöllä –vaan ei selvästikään työllistyvällä sellaisella.
Maahanmuuton, joka niin Suomeen kuin Suomen Turkuunkin kohdistuu, pitäisi olla laadullisesti onnistunutta ja nettovaikutuksiltaan positiivista, jotta sillä voidaan perustella minkäänlaista kasvua. Myös maahanmuuttajien tulee tuottaa heidät vastaanottavalle maalle tai kaupungille sosioekonomista lisäarvoa, eikä olla –kuten tähän asti tilastollisella todennäköisyydellä on havaittu – lähinnä sosiaalietuuksien nettosaajia, joilta juhla- ja mainospuheissa odotettu ”rikkaus” on näkynyt lähinnä prosentuaalisena yliedustuksena Tilastokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun rikostilastoissa.
Mediassa ja punavihreiden poliitikkojen mainospuheissa ylistetyt moniosaajat ja kulttuurinrikastuttajat eivät työllisty siinä
määrin, että heidän taloudellinen yhteiskunnallinen nettovaikutuksensa yltäisi edes nollatulokseen.
Tähän epäyhtälöön kun lisää vielä suomalaisia suuremman tilastollisen todennäköisyyden syyllistyä vakaviin omaisuus-, seksuaali- ja väkivaltarikoksiin, niin millä perustein Turun kaupunkia edustavat tahot luulevat voivansa perustella huolestuneille kaupunkilaisille tällaisen väestönkasvun olevan millään tavoin hyvä idea tai positiivinen tekijä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna?
Turun kaupungin jo valmiiksi heikoissa kantimissa oleva,
muun muassa kannattamattomilla rakennushankkeilla pilattu alijäämätalous nojaa nyt julkaistun skenaarion mukaan eritoten maahanmuuttoon ja tällä tavoin lisääntyväksi väitettyyn verokertymään. Kuitenkin tilastollisia ja tosiasiallisia realiteetteja tarkastellessa töissä käyvien suomalaisten verokertymästä kustannettavat sosiaalietuuksiin käytettävät menot menevät kaksinkertaisella-, ja työttömyyskorvaukset peräti nelinkertaisella todennäköisyydellä maahanmuuttajataustaiselle henkilölle kuin kantasuomalaiselle.
Tämä ei kuulosta tavoittelemisen arvoiselta, kannattavalta kasvulta Turun kaltaiselle historialliselle kulttuurikaupungille.
Lopulta lapsiperheiden paetessa lisääntynyttä turvattomuutta ja ontuvaa turkulaista kaavoitus- ja rakennuspolitiikkaa naapurikuntiin täältä betonisen neuvostokolhoosisimulaation keskeltä onkin aiheellista kysyä, kuka on se viimeinen Turkuun jäävä asukas, joka sammuttaa valot lähteissään, kun kaupungin kirstu on lapattu tyhjiin.
kasper HoLtari VaraVaLtuutettu (ps) VaLtuustoryHmän siHteeri sami peLtoLa VaraVaLtuutettu (ps) LiikuntaLautakunnan Varajäsen
Kasvavan kaupungin näivettyvä keskusta
Turku suunnittelee yksityisautoiluun merkittäviä rajoituksia erityisesti keskustan alueelle.
Suunnitelmissa olevat rajoitukset yhdistettyinä keskustan alueella jo toteutettuihin sekä suunnitteilla oleviin pysäköinnin rajoituksiin, pysäköintipaikkojen vähentämisiin ja pysäköinnin maksullisuuden laajentamiseen vaikuttavat haitallisesti erityisesti keskustaalueen yrittäjien toimintaan.
Suunnitelmat karkottavat omilla autoillaan liikkuvat henkilöt keskustan ulkopuolella oleviin kauppakeskuksiin ja siten vähentävät keskusta-alueen elinvoimaa.
Raision Myllyssä pysäköinti on ilmaista. Pitkäkestoinen pysäköinti Turun keskustassa voi kustantaa henkilön usean nettotuntipalkan verran, jolloin auton keula kääntyy kohti vaikkapa Raisiota.
Suunniteltaessa liikkumista Turussa tulee kaikkien tarpeet liikkumistavasta huolimatta huomioida tasavertaisesti. Turun tulisi jatkossa luopua kaikista sellaisista suunnitelmista, jotka entisestään hankaloittavat yksityisautolla asiointia kes-
kustan alueella.
Näitä suunnitelmissa olevia rajoituksia on mm. pysäköinnin maksullisuuden laajentaminen ajoradoilla. Pysäköintipaikkojen määrää ajoradoilla ei myöskään pidä rajoittaa valtaamalla niitä esim. polkupyörä- tai skuuttiparkeiksi.
Talviaikaan lumenajo tulee suorittaa siten, että lumikasoja ei ajeta pysäköintiruutuihin ja lumikasat kuljetetaan mahdollisimman nopeasti pois keskustan alueelta.
Linja-autojen uudet runkolinjat tulevat helpottamaan kaupunkilaisten liikkumista ilman bussin vaihtoa Turun keskustassa. Uudet runkolinjat ovat hyvää ja tarpeellista kehitystä.
Kuitenkin osa keskustassa aiemmin bussin vaihdon takia asioimaan jääneistä saattaa jäädä pois. Tämä huomioiden yksityisautoilua tulisi kaikin keinoin helpottaa ja sillä tavoin houkutella yksityisautoilevia keskustaan.
Raitiotien toteuttaminen tulisi haittaamaan merkittävästi kaikkea muuta liikkumista, erityisesti yksityisautoilua.
Hanke on kustannusten ja liikenteellisen toimivuuden osalta järjetön ja erityisesti kaupungin erittäin heikko taloudellinen asema huomioiden täysin tarpeeton.
Raitiotiehanketta edistetään tällä hetkellä määrätietoisesti piilossa kaikelta poliittiselta keskustelulta ja päätöksenteolta.
Merkillistä on myös se, että raitiotie on jatkuvasti kaikkien suunnitelmien perusteluissa esillä yhtä varmana asiana kuin vuoroveden vaihtelu ja auringonnousu eli kaupungin kehitystä perustellaan hankkeella, jonka lopullista toteutuspäätöstä ei edes ole tehty.
Kumipyörillä toteutettava julkinen liikenne on väliaikaisten esteiden ilmetessä helposti ohjattavissa poikkeaville reiteille toisin kuin kiskoilla kulkeva liikenne.
Tilapäisjärjestelyjen tarvetta liikenteeseen voi aiheuttaa esim. katujen alla olevan kunnallistekniikan korjaus- ja saneeraustarpeet.
Lisäksi ikääntyvän keskustan rakennuskannan peruskorjaus-
hankkeet vaativat usein työmaan suojaetäisyyksiksi tilaa liikenteen kaistoilta. Turun kaupungin liikennesuunnittelussa tapahtuu muutoinkin merkillisiä asioita. Yksi kaupungin merkittävistä pääväylistä, Itäinen Pitkäkatu, muutetaan osin pyörätieksi ja pääsy Itäiselle Pitkäkadulle osasta sivuteistä estetään kokonaan.
Tämä entisestään hankaloittaa keskusta-alueella asiointia ja siten osaltaan vähentää lähikunnista Turkuun suuntautuvaa asiointia.
Talvipyöräilyn volyymin
kasvu on muutamien idealistien ajatuksia. Merkittäviä määriä ostoksia ei ole mahdollista tuoda kotiin pyörän tarakalla.
Heikki Laaksonen VaraVaLtuutettu (ps) tarkastusLautakunnan jäsen
sami kesäLäinen kaupunginVaLtuutettu (ps) kaupunginHaLLituksen Varajäsen
Heikki Laaksonen
Sami Kesäläinen
Kasper Holtari
Sami Peltola