SEUTU
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO
S A NOM AT ITÄ
– PAIMIO
KUNTA- JA ALUEVAALIT 2025
ANNE-MAARIT VEHOSMAA
tarkastussihteeri, Turun kaupunki annemaaritvehosmaa.fi
Turku: Varsinais-Suomi:
Jaana Kiviluote
Kasvatustieteen tohtori, erityisluokanopettaja Kansanedustajan avustaja
SIVISTYSTÄ JA HYVINVOINTIA!
EI RAITIOTIETÄ TURKUUN TÄSSÄ TALOUSTILANTEESSA!
417 www.jaanakiviluotekokoomus.fi
KIRKKOHERRA, ALUEVALTUUTETTU, SIT. Perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen tinkimätön puolustaja. Kokemusta ja näkemystä sosiaali- ja terveysalalta yli 40 vuotta koko Varsinais-Suomen alueella.
Sosiaalineuvos, VTM, fysioterapeutti, Varsinais-Suomen hyvinvoitialueen, VARHAn valtuuston jäsen, VARHAn vammaisneuvoston puheenjohtaja
eeva-johanna.net
Nyt jos koskaan tarvitaan Turkuun kokemusta
Tavataan la 5.4. klo 11-13 Turun vaalitorilla.
Ei ratikalle.
164 2725
SÖDERSTRÖM
2428
•Opettaja •Valtuutettu
•Kaupunginhallituksen 1. varapj.
•Valtuustoryhmän pj.
Kuntavaali
Sinun ehdokas koko Varsinais-Suomessa
Ehdokkaan itse maksama mainos
MAKSAJA MEIDÄN TURKU RY
HANS EKROTH
KOKEMUSTA JA VASTUUTA EI RAITIOTIETÄ TURKUUN
Tekninen isännöitsijä, eläkkeellä
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen
Turun rakennus- ja lupalautakunnan jäsen
Jokaiselle parempi arki nyt ja tulevaisuudessa
TURKU
OLEMME EHDOLLA KUNTA- JA ALUEVAALEISSA.
Elämän mittainen hyvinvointi lapsista ikäihmisiin
TURKU
Kevään puhutuimmat teemat vaalikentällä
Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen hyvinvointialueille nosti varhaiskasvatuksen järjestämisen kunnan tärkeimpien tehtävien joukkoon.
VAALIT
Varhaiskasvattajien verkosto järjesti maaliskuussa Laadukasta varhaiskasvatusta – yhdessä! -keskustelutilaisuuden Turun pääkirjastolla osana kuntavaalikiertuettaan. Kuntalaisten kannalta varhaiskasvatuksen järjestäminen on yksi kevään vaalien tärkeimmistä teemoista. Yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden organisoima kuntavaalikiertue käynnistyi täältä, sillä Turun yksityisellä varhaiskasvatuksella on pitkät perinteet ja laaja, hyvä yhteistyö. Yksityinen varhaiskasvatus tarjoaa perheille laajasti vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Noin 31 prosenttia oleva yksityisten osuus koostuu sekä yhdistyspohjaisista päiväkodeista että yritystoimintana varhaiskasvatusta järjestävistä. Kumppanuuteen perustuva yhteistyö yksityisen ja kaupungin varhaiskasvatuksen välillä on molempien tahtotila, mikä useasti todettiin keskusteluissa.
Keskustelussa peräänkuulutettiin ja kaivattiin kustannusten avoimempaa avaamista ja vertailukelpoisuutta yksityisen ja kaupungin välillä. Nyt sitä ei Turussa eikä valtakunnallisestikaan ole. Kustannusten vertailukelpoisuus on yhtenä kohtana juuri lausuntokierroksella olevassa varhaiskasvatuksen palveluseteliä säätävässä laissa ja sai kannatusta kaikilta osallistujilta.
Keskustelun keskiöön nousi odotetusti palve-
Laadukasta varhaiskasvatusta – yhdessä! -tapahtuman huipentaneeseen vaalipaneeliin osallistuivat Janika Takatalo (Kok.), Sofia Engblom (Vihr.), Mimmi Ruusunen (Kesk.) ja Piia Elo (SDP, Kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari). Paneelin vetäjänä toimi Heljä Misukka ja alustajana Turun varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.
luseteli. Se on kunnalle järjestämisen tapa, jonka käyttöönotosta kunta päättää itse. Turun päätös olla tekemättä indeksiin sidottua palvelusetelin korotusta vuonna 2025, vaikka palvelusetelin käyttöä säätelevä sääntökirja sitä edellyttäisi, herätti tilaisuudessa vahvaa keskustelua.
Suurimmalle osalle panelisteja tieto siitä, että palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatus on merkittävästi edullisempaa
kaupungille kuin oma palvelutuotanto, oli uusi ja kiinnostava kaupungin taloustilanteenkin näkökulmasta. Valtakunnallisesti Halin selvityksen (2022–2023) mukaan palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatus on noin 20 prosenttia edullisempaa, Turussa vastaava luku on noin 15 prosenttia.
Yksityisen varhaiskasvatuksen toimijat muistuttivat, että Turun päätös siirtää esikoululaiset kouluille yhdistettynä päätökseen olla korotta-
matta palvelusetelin arvoa samanaikaisesti ajaa kuitenkin useita pieniä yksityisiä päiväkoteja taloudellisesti mahdottomaan tilanteeseen.
Tilaisuuden järjestäjänä ja kutsujana toimi yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden verkosto. Organisoinnista vastasivat yhteistyössä Pilke Päiväkodit, Touhula Päiväkodit, Norlandia sekä Verkanappulat.
Katariina
MäKinen-Önsoy
• Varhaiskasvattajien verkoston kuntavaalikiertue alkoi Turusta, josta se jatkui kahdeksaan muuhun suomalaiseen kaupunkiin.
• Keskustelun olennaisiksi kysymyksiksi nousivat, mitä laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa ja miten laadukasta varhaiskasvatusta voidaan tuottaa kustannustehokkaasti.
S A NOM AT
61 kuntaa pienentää valtuustokokoaan
VAALIT
Koko Suomessa valitaan tulevissa vaaleissa 273 valtuutettua vähemmän kuin neljä vuotta sitten, sillä 61 kuntaa pienentää valtuustokokoaan valtuustokaudelle 20252029.
Neljä vuotta sitten kuntien valtuustoihin valittiin 8.859 valtuutettua, tänä vuonna enää 8.586. Trendi on ollut samanlainen jo pitkään eli valtuustojen koot pienenevät ja kuntaliitosten vuoksi valtuustojakin on tietenkin vähemmän.
2000-luvulle tultaessa, kuntavaaleissa 2000, valtuutettuja valittiin Suomessa vielä yli 12.000.
Määrä on siis vähentynyt 25:ssa vuodessa lähes kolme ja puoli tuhatta.
Turun Seutusanomien ilmestymisalueilla kuntien valtuustokoot pysyvät ennallaan. Varsinais-Suomessa valtuustokokojaan pienentävät Loimaa, Pöytyä ja Uusikaupunki.
Loimaalla valitaan huh tikuussa 33 valtuutet
tua entisen 37:n sijaan, Pöytyällä määrä putoaa 35:stä 31:een ja Uudes-
maalla nämä vaalit ovat toiset peräkkäin, kun valtuutettujen määrä vähe-
37:ään, joten Loimaan valtuutettujen määrä on nyt pudonnut kaksissa
Ainoastaan yksi kunta Suomessa, Vaala, nostaa valtuutettujensa määrää
muuttuu Jämsässä, jossa valtuuston koko pienenee peräti 12:lla valtuutetulla 43:sta 31:een. Maakunnista ylivoimaisesti eniten valtuustokokojaan muuttavat Keski-Suomen kunnat, joista peräti 12 pienentää valtuustonsa kokoa. Keski-Suomessa on 22 kuntaa, joten yli puolet kunnista valitsee huhtikuussa vähemmän valtuutettuja kuin neljä vuotta sitten. Pienimpiä valtuustoja, joissa on vain 13 valtuutettua, oli neljä vuotta sitten vain kaksi; Pelkosenniemi ja Savukoski. Nyt näiden pikkuvaltuustojen määrä kasvaa kertaheitolla yhdeksään, kun Jämijärvi, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Lestijärvi, Merijärvi ja Pukkila pienentävät valtuustonsa koon.
Suurin valtuusto on luonnollisesti Helsingissä, jossa valitaan 85 val-
TURUSSA
PIIAELO.FI hyvinvointi kuuluu kaikille jokainen saa kasvaa omaksi parhaaksi itsekseen jokaiselle on osaamistaan vastaavaa työtä rakennetaan kestävää tulevaisuutta
Kuntavaalit pidetään 13. huhtikuuta.
Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta.
Ennakkoäänestys alkaa tänään
VAALIT
Kunta- ja aluevaalit lähestyvät, ja ovat itseasiassa tavallaan jo alkaneet, sillä ennakkoäänestys alkaa Suomessa tänään; keskiviikkona 2. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää viikon ajan, viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistaina 8. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta.
Ennakkoon voi äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Paikkoina palvelevat muun muassa kaupunkien ja kuntien virastotalot, kirjastot, kauppakeskukset ja marketit. Ennakkoäänestyspaikoista löytyy kattava listaus muun muassa oikeusministeriön tietoja tulospalvelusta osoitteesta https://tulospalvelu.vaalit.fi/fi/index.html.
Tiedon vaalipäivän äänestyspaikasta jokainen
äänioikeutettu löytää kotiin lähetetystä äänioikeusilmoituksesta tai sähköisesti Suomi.fi -palveluun lähetetystä ilmoituksesta.
Lisätietoa äänestämisestä saa muun muassa maksuttomasta palvelunumerosta 080094700 (suomi ja englanti), numerosta 080094771 (ruotsi ja englanti) ja WhatsApp-viestipalvelusta 0504388730.
Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025. Lisäksi äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueella asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomes-
sa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Kuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kunnassa asuvat Suomen, muiden EU-jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025. Lisäksi äänioikeutettuja ovat kunnassa asuvat 18 vuotta täyttäneet muut ulkomaalaiset, jos he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Lisäksi äänioikeutettuja ovat tietyin ehdoin hyvinvointialueella ja kunnassa asuvat EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä.
MarKo VuosjoKi
Nuoret aliedustettuina kaikissa vaaleissa
VAALIT
Nuorisoala tiedottaa, että edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten ehdokkaiden suhteellinen osuus laski kuntavaaleissa 8,6 % ja nousi aluevaaleissa 8,1 %. Nuoret ovat kuitenkin yhä aliedustettuina kaikissa vaaleissa. Kuten myös vuonna 2021, kokoomuksella, RKP:llä ja vihreillä on suhteessa eniten nuoria ehdokkaita.
Aluevaaleissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita on vain 8,2 pro-
senttia kaikista ehdokkaista. Nuorten ehdokkaiden osuus onneksi kuitenkin hieman nousi edellisistä, historian ensimmäisistä aluevaaleista, jolloin nuoria oli vain 7,6 % ehdokkaista.
Kuntavaaleissa puolestaan nuoria ehdokkaita on vielä heikommin kuin aluevaaleissa: vain 7,8 % ehdokkaista on alle 30-vuotiaita. Edellisissä kuntavaaleissa 8,5 % ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita.
Aikuisväestös-
Kristiina Hellstén
tä 18–29-vuotiaiden nuorten osuus on 16,9 %, mutta molemmissa vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus on noin puolet siitä. Yli 30-vuotiaita ehdokkaita oli molemmissa vaaleissa noin kolminkertainen määrä nuoriin ehdokkaisiin nähden, kun vertaa ehdokkaiden määrää ikäluokkien kokoon. 2004 kuntavaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli 11 prosenttia.
Katariina MäKinen-Önsoy
Kaupunginvaltuutettu
Aluevaltuutettu
Filoso�an tohtori
Terveydenhuollon maisteri
Kuntavaalit 120
2669 Aluevaalit
Kokemusta ja kokonaisnäkemystä
REILUA KUNTAPOLITIIKK
Kyllä palveluita eri kaupunginosiin, ei vain keskustaan
Ei kohtuuttomia asumiskuluja
Kyllä 100 % palkkatukea yhdistyksille
Turussa kuntavaaleissa Filosofian maisteri, naivistitaiteilija
S A NOM AT
Pieni ele -keräys tekee hyvää
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi järjestettävä Pieni ele -vaalikeräys alkaa 2.4. alue- ja kuntavaalien äänestyspaikoilla.
VAALIT
Perinteinen Pieni ele -vaalikeräys näkyy jälleen kunta- ja aluevaalien aikana äänestyspaikoilla. Suomen vanhimpiin keräyksiin kuuluva Pieni ele -vaalikeräys keräsi vuoden 2023 eduskuntavaalien vapaaehtoisten lipaskerääjien avulla lähes miljoona euroa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi.
Suurin osa lahjoituksista annetaan yleensä käteisenä äänestyspaikoilla, jotka ovat auki 2.–8.4. ja 13.4. kunta- ja aluevaalien ajan. Lahjoittaa voi myös tekstiviestillä, MobilePaylla tai tilisiirrolla. Ohjeet löytyvät Pieni ele -verkkosivuilta.
Apu menee perille yli 700 paikallisen vammais- ja kansanterveysyhdistyksen kautta ympäri Suomen. Yhdistyksillä on merkittävä rooli vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyvinvoinnin tukemisessa eri tavoin.
Kaikki lahjoitukset jäävät Suomeen ja niillä autetaan muun muassa sydänsairaita, epilepsiaa sairastavia, vammaisia, sokeita, kuuroja, aivosai- tusta ja piristystä elä- huolehtivat vapaaehtoisina, että apua ja tukea on mahdollista saada muillekin. Monelle suomalaiselle keräykseen osallistuminen äänestämisen yhteydessä on pitkä perinne.
Tarmokkaat vapaaehtoiset lipasvahdit keräsivät lahjoituksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille viimeksi presidentinvaalien äänestyspaikoilla. Nyt vuorossa ovat kunta- ja aluevaalit. Kuva: Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys Uumu ry.
– Käytännön tasolla
pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tulot voivat olla erittäin pienet ja lisäkuluja tulee lääkkeistä ja muista erityistarpeista. Myös pitkään sairastaminen ja ehkä jopa elämän pituiset kivut sekä hankaluu-
Tiesitkö?
• Vapaaehtoisten lipaskerääjien avulla lahjoituksilla saatava apu menee perille ympäri Suomen. Kaikki lahjoitukset jäävät Suomeen ja niillä autetaan muun muassa sydänsairaita, epilepsiaa sairastavia, vammaisia, sokeita, kuuroja, aivosairaita; lapsia, nuoria, aikuisia ja heidän perheitään.
• Lahjoitusten apu menee perille Pieneseleessä mukana olevien 15 kotimaan vammais- ja terveysjärjestön kautta. Järjestöt ja niiden paikallisyhdistykset käyttävät kerä-
Mäntylä Suomessa vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat järjestäneet itse yli 100 vuoden ajan Pieni ele -vaalikeräystä, jolla on hankittu varoja avun järjestämiseksi. Leikkausten toteutuessa niin suurina kuin on kaavailtu, on hyväntekeväisyyslahjoituksilla entistä suurempi merkitys ruohonjuuritason avun järjestämisessä. Tällöin yksittäisten ihmisten antamat lahjoitukset antavat mahdollisuuden jatkaa sellaista tukea, jota ei jatkossa välttämättä pystyttäisi antamaan sitä tarvitseville.
Keräyksessä on mukana 15 kotimaista vammais- ja terveysjärjestöä ja niiden yli 700 paikallisyhdistystä ympäri Suomen. Vapaaehtoiset lipasvahdit ovat kaivattuja ja tervetulleita mukaan. Kertaluonteisessa tehtävässä vahditaan lipasta ja tervehditään ja kiitetään lahjoittajia.
Äänestyspaikan toimiessa keräyspaikkana lipasvahdit eivät pyydä lahjoituksia. Näin kunnioitetaan vaalirauhaa.
Pieni ele -keräys on toiminut jo yli sata vuotta vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hyväksi. Lahjoittaminen on ollut monelle tärkeä perinne äänestyspaikoilla jo yli 100 vuoden ajan.
det voivat aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Tällöin kaikki hyvät asiat tuovat arkeen pieniä parempia hetkiä, joita esimerkiksi lahjoitustuotoilla voidaan toteuttaa, kertoo Pieni ele ry:n toiminnanjohtaja Erika
ysvarat mm. vertaistukeen, kuntoutukseen, neuvontaan ja apuvälineiden hankintaan.
• Pieni ele -vaalikeräyksessä mukana ovat Epilepsialiitto, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kuuloliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuaisja maksaliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Neuroliitto, Kuurojen Liitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Psoriasisliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Sydänliitto.
Katariina MäKinen-Önsoy