Seutusanomat Vakka 15.10.2020

Stadin Silakkamarkkinoilla kolmas sija

Politiikka ei houkuttele nuoria

SIVU 3

Hupsista Keikkaa -kerhon kepparikisailua

SIVU 5

SIVU 10

SEUTUSANOMAT

4. VSK

ava Seura estyy m il lehti 5.11. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO 15.10.2020 OMAKOTITALO, PIENTILA Sipontie 190, Laitila. Isohko 1985 rakennettu tiiliverhoiltu omakotitalo, 4mh+iso oh/ruokailutila ja keittiö+3wc, takkahuone, työh.+ saunaos. ja varastotilaa. Osa tiloista sijaitsee kellarikerroksessa. Tilalla on vanhempi ulkorak, jossa varaston lisäksi hakelämpökeskus.

Erillinen hallirak. n. 500 m². Isoja OMAKOTITALO, Kalanti kasvihuoneita, peltopalsta, kasteluallas, Umprinkuja 7, 2h+k+saunaos. +varasto ja at, 63/130 m². Pieni omakotitalo porakaivoja 3 kpl. Koko tilan pinta-ala 4,8 ha. Monien mahdollisuuksien tila.

Kylähiidessä. Sähkö, oma porakaivo.

Laitilan keskustaan 15 km.

Keittiössä puuliesi ja takka. Tontti 1900 Hintapyyntö 340.000 €. m².

KERROSTALOSTA, Kalanti Pankkitie 3, 2h+avok.+s, 56,5 m², I krs. (ei maan tasalla) Siisti, uutta vastaava asunto hissitalossa, Kalannin keskustassa.

Iso vaatehuone, tilava lasitettu parveke.

Velaton hintapyyntö 129.000 € (myyntihinta 17.100 € + lainaosuus 111.900 €)

10 VUOTTA

KATSASTUSTA MYNÄMÄELLÄ

SYNTTÄRITARJOUS

Hintapyyntö 39.000 €.

OMAKOTITALO, Vehmaa Peltolantie 16, 5h+k+ph+s, 135 m2.

Omakotitalo Rautilassa. Toimiva pohjaratkaisu. Asuintilat kahdessa kerroksessa. Mukava ja aurinkoinen tontti 2530 m2. 2 pientä varastorakennusta.

Ostettavissa tontti, jossa iso ja korkea hallitila.

Hintapyyntö 88.000 €

25,-

OMAKOTITALO/LIIKETILA Tunnelitie 18, Kalanti. Vanha hirsirunkoinen ja mansardikattoinen talo, joka kaipaa remonttia. Alakerrassa k+wc+liiketila+varasto, yläkerrassa 2h+aula. Sähkölämmitys, kaupungin vesi ja viemäri.

Hintapyyntö 49.000 €.

PELTOA/VAPAA-AIKAAN Padontie 322, Laitila. 2 erillistä tilaa, joiden kokonaispinta-ala 3,98 ha. Tiloilla on vanha heikkokuntoinen rakennus, kastelulampi sekä peltopalstoja yht. n. 2 ha. Hintapyyntö 40.000 €.

Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

OMAKOTITALO, Lokalahti Erkontie 8, 4h+k+2wc+saunaos. 120 m². Aivan keskustassa sijaitseva 1-kerroksinen omakotitalo. Pieni helppohoitoinen tontti 780 m².

Hintapyyntö 80.000 €.

MULTIOIL

KUN AMMATILLINEN OSAAMINEN JA LUOTTAMUS MERKITSEVÄT. Multioil Oy tekee ammattitaidolla raskaankaluston huollot ja korjaukset, kunto-ja vauriokartoitukset sekä varustelut niin ajoneuvoille, kuormatiloille, perävaunuille, työ- ja apulaitteille VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA. Myös pakettiautot ovat osana arkeamme.

Eikä pelkästään tätä päivää!

Hoidamme historiikkimallit asiantuntemuksella ja taidolla.

RASKAANKALUSTON AMMATTILAINEN OTA YHTEYTTÄ!

MULTIOIL OY

Ota yhteyttä niin sovitaan näyttöaikaa kohteisiin!

Rydöntie 24, 20360 Turku Puh. 040-502 7170 tai 02-238 88885

Uudet talvirenkaat nyt nettohintaan!

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI

Useita merkkejä edullisista - testivoittajiin

17 589 kpl

195/65R15: 249€ -Siimespolku 399€ 2, 23600 Kalanti p. 050 5554723 205/55R16: 279€kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi - 499€ www.kalanninkaluste.fi 205/60R16: 299€Ammattitaito, - 519€vuosikymmenien kokemus,

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

MYÖS MUITA laadukkaat materiaalit ja edistyksellinen

Sis. 4 rengasta vanteille suunnitteluohjelma takaavatKOKOJA, Sinulle juuri sellaiset kaapistotPYYDÄ kuin toivot! asennettuna.

TARJOUS! Voimassa 17.10.2020 asti.

Vähäheikkiläntie 54, Turku Ma-pe 9-18 ja la 10-15

Trump Keep Am Great 20erica 20

040 825 8010 nettorengas.fi

Siimespolku 2, 2, 23600 Siimespolku 23600 Kalanti Kalanti p. 050 050 5554723 5554723 p. kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi www.kalanninkaluste.fi www.kalanninkaluste.fi

Ammattitaito, vuosikymmenien vuosikymmenien kokemus, Ammattitaito, kokemus, laadukkaat materiaalit ja edistyksellinen laadukkaat materiaalit ja edistyksellinen suunnitteluohjelma takaavat Sinulle juuri sellaiset suunnitteluohjelma takaavat Sinulle juuri sellaiset kaapistot kuin toivot! kaapistot kuin toivot!

OP Koti Lounaisrannikko Oy LKV Uusikaupunki, Rantakatu 27 Laitila, Keskuskatu 20 Masku, Keskuskaari 5 Kustavi, Taivassalo, Ihattulantie 5

p. 010 253 9807 p. 045 170 6656 p. 050 342 4514 p. 050 401 8700

2

15. lokaikuuta 2020

n Pääkirjoitus

n Pakina

Milloin maskia tulee käyttää?

Häiriköt oven takana, part I

Koronapandemia ja sen ”toinen aalto”, joka jyllää tällä hetkellä Euroopassa – Suomessakin – ovat luonnollisesti päivän ykkösuutisia vielä pitkään. Tällä hetkellä eduskuntatasollakin käydään kovaa väittelyä kasvomaskeista.

Opposition puolelta on jopa syytelty hallitusta maskisuositusten antamisen hitaudesta ja esitetty väitteitä siihen suuntaan, että kasvomaskien käyttöä ei ohjeistettu, koska tiedossa oli niiden riittämättömyys. Hallitushan antoi maskisuosituksen elokuussa, vaikka monessa Euroopan maissa niiden käyttöä suositeltiin vahvasti jo keväällä.

Maskien hyödyistä ja haitoista on esitetty ajan kuluessa vaihtelevaa tietoa. Keväällä kerrottiin, että väärin käytettynä maskista saattaa olla jopa haittaa.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että maskista on monellakin tavalla hyötyä.

Ensinnäkin, se suurin hyöty. Jos ihminen on taudinkantaja – hänhän voi olla täysin oireetonkin, mutta silti levittää koronavirusta – maski suojaa nimenomaan muita ihmisiä tautia kantavan ihmisen pärskeiltä. Maskin pukeminen onkin ennenkaikkea välittämistä muiden ihmisten terveydestä, sillä tutkimusten mukaan se vahvasti estää taudin levittämistä.

Toinen hyöty, josta totta puhuen moni ihminen on kiinnostunut, on miten maskin käyttö suojaa maskin takana olevaa ihmistä. Alunperin keväällä vielä puhuttiin, että maski ei estä pöpöjen pääsemistä maskin takana hengittävän ihmisen elimistöön, mutta tuoreimmat tutkimukset kertovat jo hieman toisenlaista tarinaa.

Ainakin jenkkitutkijat ovat kertoneet, että maskin läpi ei pääse taudinaiheuttajia siinä määrin kuin ilman maskia. Maskin läpi voi sairastua – se on totta – mutta tutkimusten valossa maskia käyttävät sairastuvat vähintäänkin lievemmin kuin ilman maskia ihmisten parissa liikkuvat.

Edelleenkin, on syytä muistaa terveydenhuollon ammattilaisten ohjeet kasvomaskin käytöstä. Uusi maski kasvoille kun se joudutaan välillä riisumaan, käsihygienian rooli myös maskin käytössä on erittäin tärkeä ja maskin pitää tietenkin peittää suu ja nenä.

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

AJA T T I O ILM

!

Tiesitkö, että me olemme

TAVOITETUIN EROTTUVIN

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

PYYDÄ TARJOUS! Sari Laurila puh. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi TURUN

SEUTUSANOMAT

KESKUSTA – MARTTI – VASARAMÄKI – RUISSALO – HIRVENSALO – KAKSKERTA – UITTAMO

keskusta

Joitakin viikkoja sitten kirjoitin, kuinka omaa, tylsää, mautonta, mitätöntä arkeani häiritsivät puhelinsoitot.

Vaikka olenkin saattanut olla innoittajana J.Karjalaisen kappaleeseen ”Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään”, niin se ei tarkoita, että kaipaisin sosiaalisia kontakteja, jotka osuvat kohdalle pyytämättä. Joskus pyydetytkin kontaktit ovat henkisesti turhan kuormittavia. Niistä kun ei välttämättä vastapuolikaan selviä ilman henkisiä kolhuja. Kysykää vaikka työkavereiltani, jotka joutuvat katsomaan epäsosiaalista minuuttani palkkansa eteen.

Muistan jo aivan lapsuudestani tapauksia, joissa oven takana seisoi jos jonkinlaista imurikauppiasta (tämä eläinlaji on onneksemme kuollut sukupuuttoon) ja muuta viheliäistä olentoa aina kirjasarjakauppiaista alkaen.

Pahimpia olivat aatteen ja vakaumuksen puolesta liikkeellä olleet.

Olin jotain kahdeksannella luokalla koulussa, teini-ikä pahimmillaan finneinä naamassa ja orastava karvoitus kainaloissa ja where ever, kun juuri koulusta kotiin palattuani soi ovikello. Heitin koulupussini (silloisen T-lähikaupan muovikassin) eteisen lattialle ja avasin oven.

Rappukäytävällä seisoi kaksi pukumiestä. Molemmilla kädessään lehti. Joku Vartiotorni toisella ja oliko se Hävetkää tai jotain sinnepäin toisella.

– Onko vanhempia kotosalla, kysyi herra Vartiotorni.

– No ei kyllä satu olemaan. Ovat töissä kumpikin, sanoin ja ajattelin, että näidenkin miesten olisi hyvä painella vetelemään

vaikka telakalle hitsaussaumaa laivankylkeen sen sijaan, että kuluttavat aikaansa kerrostalojen rappukäytävillä norkoillen.

Vastaukseni oli miehille mustissa ilmeisimmin yllättävä, sillä he katsoivat toisiaan aivan kuin olisin kertonut uskovien ylöstempauksen juuri tapahtuneen ja siksi vanhempani eivät olleet kotosalla. Herra Vartiotorni sai kuitenkin suunsa auki ensimmäisenä: – Voisimmeko siitä huolimatta keskustella hetken ikuisuusasioista?

Kysymys oli nuorelle teinipojalle vähintäänkin hämmentävä.

– Jaa, no mikäs siinä. Kyllä se vaan käy, vastasin ja vedin oven hämmentyneenä kiinni.

Kului kymmenen sekuntia ja ovikello soi uudelleen.

Nyt vuorostaan herra Hävetkää tai jotain sinnepäin sai suunsa auki: – Niin, tarkoitimme sinun kanssasi.

Kummankin miehen katse oli kuin koiranpennulla, joka kerjää rasvaista makupalaa.

Tässä kohtaa turvauduin niin paksuun valheeseen, etten vielä tänä päivänäkään tahdo uskoa, miten saatoin päästää suustani niin ison, paksun rupisammakon, kuin silloin lipsautin. Kyseessä oli oikea emävale, josta varmaan joudun vielä ajasta ikuisuuteen siirtyessäni vastaamaan syytetyn penkillä.

Oikein vieläkin hävettää se, miten sujuvasanaisesti, kieli rasvattuna lipsautin paikkansa pitämättömyyden kahdelle rappukäytävässä seisoneelle hitsauspuikottomalle pyhälle ajantappajalle: – Olen pahoillani, mutta mun täytyy tehdä läksyt. En ehdi.

n Kolumni

Tosi-tv:n huumaa Kuka muistaa vielä alkuperäisen Idols-laulukilpailuohjelman vuodelta 2003? Idols oli ensimmäisiä todellisen läpimurron tehneistä “tosi-tv” -ohjelmista Suomessa. Osa katsojista oli järkyttyneitä siitä, miten tylysti nuoria koelaulajia kohdeltiin, osa vain naureskeli epävireisille esityksille ja jotkut katselivat ohjelmaa lähinnä hyvistä lauluesityksistä nauttien – tosin tätä nautintoahan saatiin isommassa mittakaavassa vasta ohjelman edettyä finaalivaiheeseen.

Sen jälkeen Suomessakin on nähty – ja nähdään – jos jonkinlaista tosi-tv:tä. Big Brother aloitti vuonna 2005, Selviytyjät Suomi 2012, Temptation Islandin ensimmäinen kausi taidettiin kuvata vuonna 2015 ja Jyrki Sukula laittoi kuppiloita kuntoon jo vuonna 2012.

Nykyään televisiossa esitetään päivittäin valtava kattaus ”tosi-tv:tä”. Laitan mielelläni tosi-tv:n lainausmerkkeihin, koska pikkuisen epäilen sitä, että osallistujat tekevät kaiken oman halunsa mukaan – oma ajatukseni on, että ainakin monissa ohjelmissa on tietynlainen suuntaa-antava käsikirjoitus tai ainakin osallistujia ohjeistetaan tietynlaiseen toimintaan kameroiden

edessä. No, se minun epäilyksistäni.

Vilkaisin nopeasti maanantai-illan (12. lokakuuta) ohjelmistoa. Montakohan tuntia on mahdollista katsella illan mittaan tosi-tv:tä?

Ylen TV2:lla näytettiin kello 19 Sohvaperunat, Maikkarilla kello 20 Maajussille Morsian ja Nelosella kello 21 Big Brother Suomi.

Ja jos illan tv-maratonin aloitti aiemmin, kello 17 pääsi seuraamaan Sub:lta Suomen surkeinta kuskia ja Vitoselta kello 18 Sinkkuillallista.

Entäs sitten myöhäisemmän illan tarjonta? Jimiltä kello 22 Amerikan kovimmat keräilijät ja kello 23.05 Liviltä Paratiisihotelli Ruotsi.

Näin. Alkuillasta yöhön asti pelkkää tosi-tv-maratonia. Kaipa näille kaikille katsojia riittää, tuskin niitä muuten viikosta toiseen näytettäisiin...

Marko Vuosjoki

Kuntoportaat valaistusta vaille valmiit Laitilassa Kuntoportaat ovat toivottu uudistus kaupunkiin.

LAITILA. Vesitornin juurelle rakennetut Voima-kuntoportaat ovat valmistumassa. Rakennusprosessi alkoi kesällä. Itse portaat ovat jo valmiit, mutta niiden valaistus on vielä vaiheessa.

Kuntoportaat ovat 71 askeleen mittaiset ja maltilliset jyrkkyydeltään.

– Voima-portaat sopivat kaikenkuntoisille ja -ikäisille, kertoo Laitilan kaupungin vapaa-aikapäällikkö Emilia Andersson.

Hän kannustaa kuntalaisia

treenaamaan upouusille kuntoportaille. Vaikka valaistus vielä puuttuu, voi portaisiin kuitenkin mennä harjoittelemaan. Talvisaikaan portaissa ei ole kunnossapitoa.

Laitilan kaupunki investoi kuntoportaisiin laitilalaisten toiveesta. Niiden materiaalina on käytetty painekyllästettyä puuta, joka ei muutu liukkaaksi ja on askeltuntumaltaan suotuisa liikkujille. Materiaali kestää myös hyvin erilaisia sääolosuhteita.

Portaita oli rahoittamassa myös Leader Ravakka, ja sponsoreina mukana olivat VSV-Konserni ja

Kuntoportaat on valmistettu painekyllästetystä puusta.

Vakka-Suomen Voima.

Portaisiin pääsee Varppeentien suunnasta tai vesitornin

toiselta puolelta tullessa Pähkinäpolulta.

TSS

3

15. lokakuuta 2020

Stadin Silakkamarkkinoiden kilpailussa kolmossija Menestystä on tullut myös aiempina vuosina taivassalolaiselle yrittäjälle.

TAIVASSALO. Yrittäjä Pirjo Salonen on tullut kolmannelle sijalle Stadin Silakkamarkkinoiden Vuoden Maustekala -kilpailusarjassa. Hän osallistui kilpailuun perinteisellä anjovistyylisellä maustekalatuotteella. Salosen mukaan kilpailussa pärjääminen riippuu tuotteen lisäksi myös tuomareista.

– Tiedän, että tuotteeni ovat hyviä, mutta tietyt ainesosat, kuten valkosipuli, jakavat mielipiteitä. Paljon on myös siitä kiinni, milloin tuote on tehty, sillä nämähän eivät ole heti valmiita syötäväksi, hän kertoo.

Taivassalolainen Salonen osallistui myös silakkamarkkinoilla Silakkayllätys -kilpailusarjaan, jossa kilpailijat saavat valmistaa haluamansa tuotteen täysin vapaasti. Tänä vuonna Salonen ei sijoittunut kyseisessä sarjassa, mutta viime vuonna hän sijoittui toiseksi molemmissa kilpailusarjoissa.

– Olen kyllä tyytyväinen tämän vuoden sijoitukseen. On aina mukavaa, kun pärjää ja saa mainintaa.

Kesäkalamyynti paikkasi peruttuja markkinoita Jo yli 30 vuotta yrittäjänä toiminut Salonen päätyi kala-alalle entisen miehensä kautta. Yhdessä he perustivat Pirjo ja Reima Salonen -yrityksen Taivassalon Hakalanrantaan. Nykypäivänä Pirjo Salonen kiertää myymässä yrityksen tuotteita markkinoilla ympäri Suomea.

Yrityksen tulot ovat aina koostuneet pääosin markkinamyynnistä, joten viime keväänä iskenyt koronavirus vavisutti hetkellisesti elinkeinoa. Ratkaisu tilanteeseen löytyi kuitenkin nopeasti.

Se alkuperäinen Perttala

Voita ilmainen kattotai ränniremppa!

Pyydä tarjous ja osallistu arvontaan.

Soita 02 3619 7961 Kisan säännöt:

vesivek.fi Pirjo Salonen pääsi palkintosijoille Stadin Silakkamarkkinoilla.

– Keväällä ajattelin, että miten nyt hoidan tämän, mutta täytyi vain kokeilla kepillä jäätä. Aloitin kesäkalamyynnin kuukautta aiemmin kuin edellisinä vuosina. Ihmisiä liikkui sen verran, että toiminta kannatti. Jatkoin myyntiä Stadin Silakkamarkkinoihin asti. Ei ole tarvinnut hakea avustuksia, kun kauppa on käynyt mukavasti, Salonen kertoo.

Markkinoilla Salosella on myynnissä yleensä erilaatuisia silakkajalosteita sipulisilakasta sinappi- ja valkosipulisilakkaan.

Valikoimasta löytyy myös silak-

kapasteijoita. Taivassalolaisuus on tärkeä arvo yrityksessä.

– Paikallisuus on tärkeää, ja olen hyvinkin ylpeä tästä. Mainitsen aina mistä tulen.

Tuotteita kauppoihin Normaalisti Pirjo ja Reima Salonen -yrityksen vuosi käynnistyy myynnin osalta kevään markkinoilla, jotka jatkuvat jälleen syksyllä. Vuosi päättyy joulumarkkinoihin, ja varsinkin Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat Turussa ovat muodostuneet perinteeksi Saloselle.

Toinen vuosittainen perinne

hänelle on ollut lokakuun loppupuolella järjestettävät Turun silakkamarkkinat, jotka peruttiin tänä vuonna.

Kuitenkin ratkaisua on jo pohdittu.

– Muutamana vuonna meillä on ollut kalatuotteita myynnissä Turun kaupoissa. Ajattelimme laittaa tänä vuonna taas kampanjan päälle siihen aikaan, kun Turun Silakkamarkkinoiden piti olla ja saada tuotteet kauppoihin myyntiin.

Liisa Kallio

Opi museossa -viikkoa vietettiin U:gissa Opi museossa -viikkoa vietettiin 6.-9.10.2020.

Koululaisten ja opiskelijoiden oman museoviikon teema oli tänä vuonna saavutettavuus. Museot ympäri Suomen tarjosivat erityisesti digitaalisia oppimateriaaleja opettajien, koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön.

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin museon panostus digitaalisiin sisältöihin oli yhdeksän mobiiliopastusreittiä, joihin tutustuttiin älylaitteilla tai tietokoneella. Mobiilioppaissa esiteltiin Uudenkaupungin historiaa kuvin, tekstein ja videoin.

MUISTOKIVIPÄIVÄ La . ...... .:.. - :..

Linnankatu

Opi museossa -viikkoa varten Uudenkaupungin museo tuotti oppaisiin liittyviä tehtäviä erityisesti opettajia varten.

Koululaisten ja opiskelijoiden ohella nämä oppaat ovat kaikkien historiasta kiinnostuneiden käytössä, ja löytyvät osoitteesta http://tarinasoitin.fi/ uudenkaupunginmuseo Mobiilioppaiden avulla Uudenkaupungin museon näyttelyt sekä kaupungin mielenkiintoinen historia ovat saavutettavissa myös museon ulkopuolella. Oppaita voi käyttää ”karttana” ulkona liikkuessa tai niiden avulla voi tutustua kaupungin historiaan mukavasti kotisohvalta käsin.

Uusin reiteistä liittyy museon tämän vuoden päänäyttelyyn Talotarinoita. Oppaassa esitellään kymmenen jo puretun rakennuksen historiaa ja vaiheita. Pieniä tarinoita Wahlbergin museotalosta -mobiilioppaan videot taas kertovat museon perusnäyttelyn esineisiin liittyviä tarinoita.

Kaupunginlahden historiaa valokuvin, kartoin ja tekstein esittelevästä -oppaasta näkee miltä tällä suositulla virkistysalueella on aikaisemmin näyttänyt.

Wahlbergin talon Kartsallanäyttelyn yhteyteen tehty opaste esittelee niitä paikkoja, joissa nuoriso hengaili 1950-90-luku-

jen Uudessakaupungissa. Museo kännykässä -opaste taas keskittyy nykynuorten suosimiin paikkoihin sekä kertoo näiden paikkojen historiasta.

Wähälasten Uusikaupunki -opaste kertoo lasten elämään olennaisesti liittyvistä paikoista 1800-1900-lukujen vaihteen Uudessakaupungissa. Tästä opasteesta löytyy myös pieni tietokilpailu.

Lisäksi U:gin museo on valmistanut oppaat, jotka esittelevät Ruokolanjärven ympäristöä, sisällissodan tapahtumapaikkoja sekä kaupungin julkisia muistomerkkejä ja veistoksia.

SSV

Kaikki tuulilasipalvelut Laakkoselta.

Tuulilasin vaihdot, korjaukset ja kalibroinnit ammattitaidolla. ○ Toimimme yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa.

○ Tuulilasin kuntotarkastus ja vaihtotarpeen ○ ○ ○ ○ ○

arviointi odottaessa.

Kalibroimme kamerat aina valmistajan ohjeiden mukaan, jotta autosi toimii suunnitellusti myös lasin vaihdon jälkeen.

Koulutettu henkilökunta suorittaa lasien vaihdot ammattitaitoisesti ja käyttävät erikoistyökaluja.

Ajanvaraus helposti puhelimitse tai netissä.

Työtakuu ja varaosatakuu 12 kk.

Sijaisauto kätevästi lasinvaihtoa varatessa.

Tervetuloa lasiammattilaisten palveltavaksi Laakkoselle!

FordStore Laakkonen TURKU Nikkarinkatu 121280 Raisio Huolto avoinna ma-pe 7.30-17

FordStore LAAKKONEN TURKU Mekaanikonkatu 12

Proautolasipalvelu Puh. 010 214 9400 ProAutolasipalveluOC@laakkonen.fi

Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

4

15. lokaikuuta 2020

Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen syksy koronan varjossa

Toiminnot käynnistyneet osin rajoittetuna Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen toiminnat jatkuvat syksyllä koronan varjosta huolimatta monessa eri muodossa ja monipuolisesti. Kuitenkin sekä henkilöstön että asiakkaiden turvallisuus etusijalla.

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin nuorisopalveluissa toiminnot käynnistyvät hyvin samoin mitä ne olivat kesäkuussa, edelleen rajatusti. Nuorisotaloilla on rajattu nuorten määrää ja aukioloaikoja on kohdennettu pienemmille ryhmille. Retkiä ei tällä hetkellä järjestetä.

Syysloman suunnittelu on käynnissä. Siinä myös huomioidaan, että viime vuosien kaltaisia tapahtumia ei voida järjestää. Ulos jalkautuvaa työtä on tehty kesän läpi ja tehdään vielä, kun säät sallivat.

– On ollut ilo nähdä miten hyvin nuoret ottavat kontaktia tuttuihin työntekijöihin, vaikka puitteiltaan toiminta ei ole samanlaista, kuin ennen, kertoo nuorisopalvelujen vastaava Katriina Rauman.

– Nuorten tarve jutella aikuisten kanssa ja kertoa kuulumisia on suuri. Koulunuorisotyötä tehdään koulujen antamien rajojen puitteissa. Ilmoitamme aukioloista ja toiminnasta somessa ja nettisivuilla viikkokohtaisesti, kuten kesälläkin. Kaikki nuorisopalveluiden työntekijät ovat koronasta huolimatta hyvin tavoitettavissa. Toivommekin, että meihin ollaan yhteydessä, oli kyseessä oma pulmatilanne tai halu vain jutella.

Uimakouluja odotettavissa syksylläkin Liikuntapalveluiden kausi on lähtenyt mukavasti käyntiin.

Uimahalli avattiin poikkeuksellisista kaksi viikkoa aiemmin ra-

joitetuin aukioloajoin.

– Asiakkaita kävi lämpimistä kesäkeleistä ja koronasta huolimatta hyvin, muttei kuitenkaan niin, että olisimme joutuneet rajoittamaan asiakkaiden määrää. Uimakouluja järjestettiin heti kauden alkuun, mutta huomattavasti normaalia pienemmissä ryhmissä, kertoo liikuntapalveluiden vastaava Heidi Vuori.

– Jos rajoitukset eivät tästä tiukkene, tullaan uimakouluja järjestämään syyskaudenkin aikana. Ryhmäliikuntatunnit ovat käynnistyneet myös asteittain niin uimahallissa kuin muissakin tiloissa. Joihinkin suosituimpiin jumppiin olemme ottaneet ennakkoilmoittautumisen käyttöön, jotta voimme turvata kaikkien asiakkaiden turvallisuuden. Muutamia ryhmiä on nyt myös jätetty kokonaan pois.

Uimahallilla huolehditaan myös avaimien, välineiden ja lelujen hygieniasta aina käytön jälkeen. Kuntosaleilla on laitteiden puhdistamista varten omat puhdistusaineet asiakkaille.

Kaupungin liikuntatilojen käytöstä ja niihin liittyvistä ohjeista on tiedotettu kaikkia käyttäjiä.

Keskeisimmät liikuntatilojen käyttöön liittyvät ohjeet ovat: Harjoittelussa ryhmät pyritään pitämään mahdollisimman samoina aina kun mahdollista; Harjoituksiin ei saavuta ennen oman vuoron alkua, eikä tilaan jäädä myöskään harjoituksen päätyttyä. Eri ryhmien harjoitusvuorojen välissä suositellaan viiden minuutin siirtymäaikaa; Pohitullin liikuntasaliin siirrytään ulko-ovelta katsoen ensimmäisestä portaikosta ja poistutaan takimmaisesta; Liikuntavaatteet tulisi pukea jo kotona, pukuhuoneessa vietetty pidetään mahdollisimman lyhyenä. Kentälle saavutaan ja poistutaan harjoitusvarustuk-

Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden viisikko, Mari Jalava (vas.), Petri Hatakka, Katriina Rauman, Tiina Wiik ja Heidi Vuori ovat valmiit koronasta huolimatta aktiiviseen syksyyn.

sessa; Harjoituksiin saavutaan ja poistutaan ripeästi. Tiloihin ei jäädä oleskelemaan.

Crusellin yleisömäärää rajoitettu Kulttuuripalveluiden toimintaa ja tapahtumia suunnitellaan rajoitusten puitteissa.

Tulevan Lasten kuu-marraskuu – kulttuurikuukauden ohjelma mukautetaan vallitseviin määräyksiin ja esimerkiksi aiemmilta vuosilta perinteiset koulujen ja päiväkotien yhteisnäytökset tullaan korvaamaan pienimuotoisemmalla ryhmissä toteutettavalla toiminnalla.

– Tavoitteena on tuottaa jälleen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monipuolista toimintaa ja piristystä lapsille ja nuorille. Muun toiminnan ohella kulttuuripalvelut jatkavat digitaalisten sisältöjen tuottamista niin omiin kuin muidenkin yksiköiden tarpeisiin, listaa kulttuuripalvelujen vastaava Petri Hatakka.

– Kulttuurikeskus Crusellin toiminta pyörii niin ikään rajoitusten sallimissa puitteissa. Liljelund-hallin taidenäyttely on auki normaalisti, mutta Crusellin salin yleisötilaisuuksissa katsojamäärä on rajattu noin 100 henkeen. Vaadittavien turvaetäisyyksien saavuttamiseksi joka toinen penkkirivi on poistettu käytöstä ja käytössä olevissa riveistä vain osa paikoista on käytössä. Konsertteja ja muita tilaisuuksia on kuitenkin tulossa, vaikka osa esityksistä onkin siirretty edelleen tai järjestetään vaihtoehtoisessa tilassa.

–Uudenkaupungin teatterin esitystoiminta jatkuu marraskuussa. Tilaisuuksiin ei pidä osallistua sairaana tai oireisena ja suosittelemme kasvomaskin käyttöä.

Kymmenen hengen ryhmissä museoon Uudenkaupungin museon toimisto, arkisto, tietopalvelu sekä

Wahlbergin museotalo ovat avoinna normaalisti yksittäisille museoasiakkaille.

– Ryhmävierailuja rajaamme yhä siten, että ryhmäkoko museotiloissa on kymmenen henkilöä. Ryhmien on myös varattava käynti ennakolta.

Valmistelemme myös joulunajan näyttelytoimintaa. Markkinoimme aktiivisesti digisisältöjämme. Tuotamme myös uutta aineistoa opetuksen käyttöön mm. tekemällä tehtäviä jo olemassa olevien digisisältöjen oheen, kertoo va. hyvinvointijohtaja, museonjohtaja Mari Jalava.

Pääkirjasto toimii väistötiloissa Uudenkaupungin kirjaston eri yksiköt toimivat lähes normaalisti. Kalannin kirjastossa on käytössä sekä palveluaika että omatoimikirjasto. Kirjastoauto kiertää aikataulun mukaisesti.

Koulujen pysäkeillä luokat käyvät lainaamassa omilla

vuoroillaan. Joissain kouluissa opettajat lainaavat lukemista koko luokalle. Kirjastoautosta voi tilata valmiita aineistolaatikoita kouluille ja päiväkodeille.

– Pääkirjasto avasi ovensa väistötiloissa kesäkuussa ja aunokirjallisuuden sekä lasten ja nuorten aineistoa on tarjolla lähes normaalisti, painottaa kirjastotoimenjohtaja Tiina Wiik.

– Aikuisten tietokirjoista esillä on vain uutuudet, mutta kaikkea aineistoa on tilattavissa - kuljetus kolme kertaa viikossa. Sanomalehdet ovat luettavissa Raijan Kioskin kahvilassa.

– Kirjastossa on lisätty myös sähköisen aineiston tarjontaa.

Luokat, päiväkotiryhmät ja perhepäivähoitoryhmät voivat tulla kirjastokäynnille varaamalla ajan ennakkoon. Järjestämme myös joitain tapahtumia kirjaston ulkopuolella väistötilaa isommissa tiloissa.

Rainer Tähtinen

Kesätyöpaikoilla puutteita työnjohdon toiminnassa Työsuojeluviranomainen valvoi kesätyöpaikkoja kesällä 2020 – työvuorosuunnittelu hiertää palvelualan työpaikoilla.

KESÄTYÖT. Työsuojeluviranomainen tarkasti kesän 2020 aikana valtakunnallisesti 250 työpaikkaa. Valvonnassa havaittiin toistuvia puutteita työterveyshuollon järjestämisessä, työehdoista sopimisessa, työvuorosuunnittelussa ja työehtosopimuksen palkkamääräysten noudattamisessa.

Suurin osa valvontakohteista oli nuorille tyypillisiä palvelualan kohteita: jäätelökioskeja, kesäkahviloita ja marjanmyyntipisteitä. Kesätyöpaikkoja on valvottu aiemminkin, mutta tänä kesänä pyrittiin erityisesti keskustelemaan työntekijöiden kanssa ja varmistumaan siitä, että työuran alussa olevilla työntekijöillä on käsitys omista oikeuksistaan.

Jopa puolella tarkastuksista jouduttiin antamaan velvoitteita työterveyshuoltoon liitty-

en. Viidesosalla työpaikoista työterveyshuolto puuttui kokonaan. Työpaikoilla koettiin, ettei lakisääteisellä työterveyshuollolla ole merkitystä kausityöpaikoilla. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työterveyshuolto on pakollinen kaikilla työpaikoilla, joilla on työsuhteisia työntekijöitä.

Työterveyshuolto pystyy tukemaan myös kausityöpaikkoja työpaikan omassa työsuojelutyössä ja onkin tärkeää muistaa hyödyntää työterveyshuollon ennaltaehkäisevää

palvelua. Terveystarkastukset ja työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset ovat tärkeitä myös kausityöpaikoille.

Työntekijän näkökulmasta huolestuttavimmat havainnot liittyivät työehdoista sopimiseen, työvuorosuunnitteluun ja työehtosopimuksen palkkamääräysten noudattamiseen.

Joka viidennellä tarkastuksella havaittiin puutteita työsuhteen ehdoissa ja kahdeksalla prosentilla tarkastuksista havainto liittyi palkan määräytymisen perusteisiin. Työpai-

kalla oli joko sovellettu väärää työehtosopimusta tai palkka oli työsopimuksessa sovittu alle alan yleissitovan työehtosopimuksen.

Kesätyöpaikoilla tyypillisesti muutetaan työvuoroluetteloita säätilan muuttuessa. Työsuojelutarkastajat ovat vuosia puuttuneet lain vastaisiin menettelyihin, mutta edelleen näitä tilanteita tulee toistuvasti tarkastuksilla vastaan.

Työsuojeluviranomainen muistuttaakin, että työntekijöille tiedotettua työvuoro-

luetteloa ei pääsääntöisesti saa muuttaa ilman työntekijän suostumusta. Työntekijä ei myöskään voi antaa pysyvää suostumusta siihen, että hänen työvuorojaan voidaan muuttaa muutaman tunnin varoitusajalla. Yhdellä työpaikalla kymmenestä havaittiin puutteita työvuoroluettelossa.

TSS

5

15. lokakuuta 2020

Esteenä julkisen arvostelun pelko

Politiikka ei houkuttele nuoria POLITIIKKA. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ei houkuttele nuoria. Peräti 73 % ei koe osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon ollenkaan. Yleisin este osallistumiselle on, että nuoret eivät halua olla julkisesti esillä eivätkä muiden arvosteltavana. Tätä mieltä oli peräti 46 % niistä nuorista, jotka eivät kokeneet osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan.

Tulokset käyvät ilmi Ajatuspaja Alkion tuoreesta kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin 15-29 -vuotiaiden nuorten kansalaistoimijuutta, arvoja sekä puoluenäkemyksiä. Toiseksi suurin este nuorten osallistumiselle on se, että yhteiskunnalliset asiat koetaan monimutkaisina ja vaikeina.

– Nuorilta saatu viesti on vahva ja kertoo politiikanteon raadollisuudesta tänä päivänä: Tarjolla on vaikeita ja monimutkaisia asioita ja paljon arvostelua. Tutkimuksem-

me mukaan nuorten luottamus poliittisiin päätöksentekijöihin ja puolueisiin on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, mutta päättäjän tielle ei uskalleta itse lähteä julkisen arvostelun pelossa. Tämä on iso haaste kaikille puolueille näin kuntavaalien alla, kertoo Ajatuspaja Alkion tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen.

Sosiaalinen media nostaa kynnystä Sosiaalisen median keskustelukulttuuri nostanee osaltaan kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalisen median vihapuheesta pitäisi rangaista nykyistä kovemmalla kädellä. Etenkin naiset (63%) kannattavat kovempia rangaistuksia, mikä voi johtua siitä, että naiset joutuvat kohtaamaan enemmän vihapuhet-

Tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen kertoo, että nuoret eivät uskalla lähteä politiikkaan julkisen arvostelun pelossa.

ta. Ilmiö on tuttu myös muista selvityksistä.

– Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa nuoreen ruotsalaiseen ilmastoaktivisti Greta

Thunbergiin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa.

Nuoria ei houkuttele osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jos heidät tyrmätään heti

Varsinais-Suomen ELY-keskus parantaa liikenteenohjausta lauttarannoilla Tienpitäjänä toimiva ELYkeskus parantaa Pärnäisten, Retaisten ja Galtbyn lauttarantojen liikenteenohjausta digitaalisin keinoin ja liikennevaloin. Myös muilla suuren ja pienen Rengastien lauttapaikoilla tehdään pieniä parannustoimenpiteitä.

Tavoitteena on lauttarantojen liikenneympäristöjen yhdenmukaistaminen ja liikenne- sekä lauttahenkilökunnan turvallisuuden parantaminen.

RENGASTIE. Galtbyn lauttapaikka Korppoossa on ollut vuosia haasteellinen Rengastien matkailuliikenteen näkökulmasta. Lauttarannasta lähtee kaksi lauttaa, jotka voivat mennä aikatausta riippuen joko Norrskataan, Houtskariin tai kiertää Norrskatan kautta Houtskariin.

Ajoittain tienkäyttäjät ovat joutuneet väärään määränpäähän ja eksyneet Rengastieltä Norrskataan. Galtbyn lauttarannan liikennevalot ovat myös aiheuttaneet hämmennystä, kun Norrskatan ja Kittuisten jonotuskaistoilla on ollut ns. tasoristeysvalot ja etuajo-oikeuskaistalta valot ovat puuttuneet kokonaan. Liikennevalot ovat olleet vaikeasti tienkäyttäjien tulkittavissa.

Pärnäisten ja Retaisten laut-

keski-ikäisten toimesta, viestittää Elisa Gebhard, joka toimii Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana.

Helpot ja kertaluonteiset osallistumistavat vetoavat nuoriin. Äänestäminen, nettiadressien allekirjoittaminen ja kyselyihin vastaaminen olivat nuorille mieluisimmat tavat vaikuttaa. Paikkariippumaton toiminta, kuten webinaariosallistuminen, olisi niin ikään kyselyn mukaan nousussa.

– Nuoret eivät sitoudu elämänmittaisiin tai monimutkaisiin vaikuttamisprojekteihin, joita johdetaan ulkopuolelta.

Nuorilla on halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin tässä ja nyt ja pitää langat nk. omis-

SYKSY TULEE! Teetä remontti paikallisella ammattilaisella!

sa käsissä. Vaikuttaminen lähtee itsestä, mikä näkyy kyselytutkimuksessamme siinä, että muun muassa elintavoista ollaan valmiita tinkimään, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Myös ostoboikotteihin ja kulutuslakkoihin lähdetään mukaan, viestittää tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen Alkiosta.

Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä 18.8.2020 – 4.9.2020. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1028 iältään 15 – 29-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

SSV Lasita terassisi nyt.

Voit nauttia syksystä pidempään lasitetulla terassilla!

- Ikkunat ja ovet - Terassi- ja parvekelasitukset - Terassipohjat, -rungot ja -kaiteet

Ikkunatiimi Hellsten

P. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi

Merinovillainen torkkupeitto TEMPUR-tyynyn ostajalle!

Arvo 79€ esim. TEMPUR Ombracio -tyyny 189€

Rengastien kannalta tärkeille lauttarannoille tulee entistä selkeämpi liikenteenohjaus.

tarannat ovat olleet ahtaat ja jonotusjärjestelyt liikennemääriin nähden heikot. Pärnäisissä yhteysalussataman liikenteen sekoittuminen muuhun Saaristotien liikenteeseen on ollut sekavaa ja liikennejärjestelyt epämääräiset.

Selkeyttä ja turvallisuutta rantoihin Galtbyn lauttarannassa on otettu käyttöön selkeä opastaulu, jossa kerrotaan kumpaa lauttaa lastataan ja minne lautta on lähdössä. Samalla kaikille kolmelle jonotuskaistalle tulee lauttahenkilöstön ohjaamat selkeät liikennevalot, jollaisia on tällä hetkellä käytössä muun muassa Parainen-Nauvo-lauttapaikalla.

Liikennevaloilla ja opastaululla

helpotetaan lauttojen lastausta ja tienkäyttäjien kulkemista oikealle lautalle.

Pärnäisten ja Retaisten lauttarantoihin rakennetaan parhaillaan käynnissä olevassa lauttarantojen muutos- ja parannushankkeessa kunnon jonotuskaistat, kaistaopasteet ja kaistojen liikennevalo-ohjaus.

Muutoksen jälkeen kaikissa Saaristotien suurimmissa lauttapaikoissa Parainen-Nauvo, Nauvo-Korppoo ja Galtby on yhtenäiset liikennejärjestelyt.

Lisäksi parannetaan Pärnäisten satama-alueen liikennejärjestelyjä ja kehitetään sekä laajennetaan Pärnäisten yhteysalusliikennettä palvelevaa paikoitusaluetta. Hanke parantaa liikennejärjestelyjä, sujuvoittaa

liikennettä ja lisää lauttarantojen turvallisuutta.

ELY-keskus tulee tekemään pieniä parannustöitä 2020– 2021 myös muilla Rengasteiden lautapaikoilla muun muassa yhtenäistämällä lauttarantojen nopeusrajoituksia, liikennemerkistöä ja parantamalla kaistamaalauksia ja -järjestelyjä.

Toimenpiteet ovat jatkumoa 2010-luvulla alkaneille toimenpiteille, joiden myötä Rengasteiden lauttarantoja on parannettu ja kehitetty vastaamaan liikenteellisiä tarpeita sekä turvaamaan saaristolle elintärkeiden lauttayhteyksien toimivuus.

SSV

Lisää terveitä ja aktiivisia vu osia!

Suomalainen keksintö !

6

15. lokaikuuta 2020

Raision toimipiste 5 vuotta – HUIKEITA TARJOUKSIA kaikissa toimipisteissämme 17.10. asti!

Sellainen kuin haluat.

SUZUKI 4X4-MALLISTO

Hyundai KONA

ERÄ Vitaroita aidolla NELIVEDOLLA, AUTOMAATILLA ja METALLIVÄRILLÄ vain

28.990 €

(sis. tk 600 €)

ETUSI YLI 3 500 €! TOIMI HETI!

KORKO

0%

(+ kulut)

NYT 6 KK LYHENNYSVAPAA!

Korko

0,9 % + kulut

HUOM! ERIKOISHINTAISIA AUTOJA MÄÄRÄERÄ. TOIMI NOPEASTI!

suzuki.fi

Tule nyt viikonloppuna tutustumaan kiiteltyyn Suzuki-mallistoon. Suzuki tunnetaan erittäin kestävien autojen valmistajana. Esillä ovat mm.

Suomen suosituin kompakti nelivetoinen katumaasturi Vitara Hybrid, runsaalla vakiovarustellulla kiitosta saanut Swift Hybrid ja edullisin nelivetoinen katumaasturi Ignis Hybrid. Suzukin AllGrip-nelivetojärjestelmä varmistaa vakauden erilaisissa tie- ja keliolosuhteissa. Vitaraja Swift-mallit ovat saatavina myös automaattivaihteistolla. SUOMEN SÄÄTÄ ET VOI VALITA – SUZUKIN VOIT. VOIT VITARA-mallisto alk. 1.4 BOOSTERJET 2WD GL+ 6AT LIMITED 24 589 € (sis. tk 600 €). CO2-päästöt 129 172 g/km, EU-yhd. kulutus 5,7 - 7,6 l/100 km (WLTP). SWIFT 1.2 Dualjet 4WD GLX 5MT Hybrid 19 290 € sis. tk. 600 €. CO2 (WLTP) 128 g/km, EU-yhd. 5,7 l/100 km. IGNIS 1.2 Dualjet 4WD GLX 5MT Hybrid 19 290 € sis. tk. 600 €. CO2 (WLTP) 127 g/km, EU-yhd. 5,7 l/100 km. Takuu 3 vuotta tai 100 000 km.

Suzuki SmartDrive -autovakuutus 39 €/kk ensimmäisen vuoden ajan, jonka jälkeen se jatkuu yksilöllisen tarjouksen mukaan. Kaupan päälle veloitukseton maksuturva, joka suojaa työttömyyden varalta 400 €/kk korvauksella jopa 24 kk ajan. Korvausta maksetaan enintään 12 kk kerrallaan yhden työttömyysjakson ajalta sekä yhteensä enintään 24 kk vakuutettua kohden. *Rahoitusesimerkki: auton hinta esim. 24 589 €, vaihtoauto/käsiraha 4589 €, rahoitettava osuus 20 000 € (max. 20 000 €), perustamiskulu 180 €, rahoitusaika 60 kk (max. 72 kk), käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0 %, kk-erä 249,34 €, viimeinen suurempi erä 6 000 €. Todellinen vuosikorko 1,10 %. Korko sopimusajalta 0,00 €. Luottokustannukset 720,00 €. Auton todellinen luottohinta yhteensä 25 309 €.

Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Normaali luottopäätöskäytäntö. Rahoitus edellyttää rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Tarjoukset ovat voimassa uusiin asiakastilauksiin 31.10.2020 asti. Kuvien autot erikoisvarustein.

KAIKKIIN vaihto- ja esittelyautoihin rahoitus

Hyundai SmartDrive Autovakuutus 39 €/kk 12 kk Maksuturvalla

Tehdas Packit

–50 %

Juhlatarjous! 3000€ hinnasta pois!

Hyundai Kona 1.0 T-GDI 120hv MT Comfort – erä autoja vain 19.990€!

Hyundai Kona 1.6 T-GDI 177hv 7-DCT autom. Comfort – erä autoja vain 25.990€.

Hinnat sis. toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. KONA 1.6 T-GDI 177 hv 2WD 7-DCT-aut. EU-yhd. kulutus 7,7 l/100 km, CO2 164 g/km. KONA 4Edition 1.6 T-GDI 177 hv 4WD 7-DCT-aut. EU-yhd. kulutus 8,2 l/100 km, CO2 186 g/km (WLTP). Rahoitusesimerkki: auton hinta 28 590 €, vaihtoauto/käsiraha 8 835,33 €, rahoitettava osuus 19 934,67 € (sis. perustamiskulun 180 €), sopimusaika 60 kk,käsittelymaksu 9 €/erä, korko 0,9 %, kk-erä 349 €. Todellinen vuosikorko 2,3 %. Luottokustannukset 1 179,24 €, luotto ja luottokustannukset yhteensä 20 933,91 €. Maksimi luoton määrä 30 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Edut voimassa määräerään autoja 31.10.2020 saakka. Hyundai-malliston EU-yhd. kulutus 0–7,8 l/100 km, CO2 0–191 g/km (WLTP)

Uusi Renault CLIO Nyt varustetason korotus veloituksetta sekä korko 0 % + kulut – aloita lyhennykset vasta 6 kk kuluttua.

vain

0,99

%

+kulut*!

Rahoitusesimerkkilaskelma: Auton hinta esim. 25 000 €, käsiraha 5 000 € ( käy myös vaihtoauto ), rahoitettava osuus 20 000 €, rahoitusaika 60 kk, perustamismaksu 250 €, laskutusmaksu 12 €/lasku, korko 0,99 %, kk-erä 349,50 €, todellinen vuosikorko 1,90 %, luottokustannukset yhteensä 970 €, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 25 970 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen ja rahoitus-ja kaskovakuutuksen. Rahoitus max. 20 000€ / 60kk. Etu voimassa 17.10.2020 asti.

Yksityisleasing alk. vain 189€/kk!

Renault-vakuutus maksuturvalla 39 €/kk!

SCe 75 life 16 990 € | TCe 100 Zen nyt 16 990 € 17 590 € TCe 100 Intens nyt 17 590 € 18 990 € Kampanjat voimassa uusiin asiakastilauksiin 1.9. alkaen ja niitä ei voi yhdistää muihin etuihin tai kampanjoihin. Autot rekisteröitävä 15.12.2020 mennessä. Kuvan auto erikoisvarustein.

Malliston WLTP CO2 -päästöt 116-130 g/km, yhd. kulutus 5,2-5,7 l/100 km. Hinnat sis. toimituskulut 600 €. CLIO TCe 100 Zen 16 990 € (sis varustetason korotuksen ja toimituskulut), esim. 198 €/kk.

CO2 116 g/km, WLTP-yhd. kulutus 5,2 l/100 km. Rahoitusesimerkki: auton hinta 16 990 €, vaihtoauto /käsiraha 3 000 €, rahoitettava osuus 14 180 € (sis. perustamiskulun 190 €), rahoitusaika max. 72 kk, käsittelymaksu 9 € /erä, korko 0 %, kk-erä 180,55 €. Poikkeava viimeinen erä 2 000 €. Todellinen vuosikorko 1,72 %. Luoton ja luottokustannusten yhteissumma 14 828 €.

Auton todellinen luottohinta yhteensä 17 828 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen.

Autotalo Pelttari RAISIO ǀ PORI Allastie 1, RAISIO www.autotalopelttari.fi ǀ puh. 044 560 1282 Automyynti ma–pe 9–18 la 10–14 puh. 044 560 1282

ǀ HUITTINEN

Huolto ja korikorjaamo ma–pe 8–16.30 puh. 02 560 1250 Varaosat ma–pe 8–16 puh. 044 560 1297

7

15. lokakuuta 2020

Rautila-brändi valmistui viestijöiden käyttöön ”Kaikilla paikkakunnilla on oma olemuksensa.

Se elää kyläläisten, vierailijoiden sekä ulkopaikkakuntalaisten mielissä, puheissa ja tarinoissa ruokkien kyläläisten yhteishenkeä sekä ylpeyttä ja kiintymystä kotipaikkaansa kohtaan. Tätä aineetonta, yhteistä omaisuutta voidaan kutsua myös brändiksi.” (Rautilan brändikirja) VEHMAA. Kehittämisyhdistys Leader Ravakan vetämä ja rahoittama kahden vuoden kyläbrändäys-projekti on valmistunut. Rautila-brändi julkistettiin Rautilan Syysmarkkinoilla.

Brändikäsikirja ohjeistaa viestijöitä muun muassa logon, värien ja tyylin käyttöön erilaisissa ympäristöissä.

Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry:llä on ollut merkittävä rooli brändiprojektissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

– Vaikka brändityö on ollut pitkälti kyläyhdistysvetoinen, ei tämä ei ole pelkästään kyläyhdistyksen brändi vaan koko alueen. Tarkoitus on tehdä yhteistyötä kunnan ja paikallisten yrittäjien kanssa alueen tunnettuuden lisäämisessä ja markkinoinnissa, tarkentaa kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola.

Kahden vuoden kansainvälinen projekti Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Jussi Jaakkola ja tiedottaja Soila Jaakkola kertovat, että aloite brändiprojektiin osallistumiselle tuli Leader Ravakalta.

– He hakivat vapaaehtois-

Jaakkolat rantasaunan laiturilla. Soila Jaakkola on suunnitellut terassilla näkyvät roll-up-julisteet uuden Rautila-brändin mukaisesti.

Brändikirjan mukaan Rautila on rauhallinen, vehreä ja luonnollinen – nämä elementit voi löytää myös logon kuvioista ja värityksestä.

ta aluetta kansainväliseen kyläbrändäysprojektiin (Place Branding for Rural Development), jossa toisena suomalaisena toimijana oli Pyhämaan matkailuyhdistys. Projektissa osallisina olivat myös Taalainmaan maakunta Ruotsista ja Smiltenen kaupunki Latviasta.

Projektin aikana tehtiin opintomatkat Latviaan ja Ruotsiin, ja vastavuoroisesti ruotsalaiset ja latvialaiset vierailivat Suomessa.

– Latviassa ja Ruotsissa organisaatiot ja alueet ovat paljon suurempia kuin meillä, mutta samojen asioiden kans-

sa kuitenkin painitaan, vaikka eri mittakaavassa, Jussi Jaakkola toteaa.

– Yhteistä kaikille on esimerkiksi muuttoliike isompiin keskuksiin ja tavoite lisätä syrjäisempien alueiden vetovoimaisuutta ja sitouttaa maalle muuttaneita uuteen ympäristöön.

Rautila-brändi rakentui yhdessä kyläläisten ja suunnittelutoimisto Majamen kanssa muun muassa brändityöpajojen ja erilaisten kyselyiden ja haastattelujen avulla.

– Valmistelu oli massiivinen, suunnittelijat tutustuivat

kylään ja alueisiin ja saivat näin taustamateriaalia työhönsä. Kyläläiset ja muut toimijat saivat äänensä kuuluviin: mikä meidän mielestämme Rautila on ja mitä tänne halutaan, Soila Jaakkola kertoo.

Neljäkymmentä vuotta kylätoimintaa Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry on kahden vehmaalaisen kylän – Rautilan ja Irjalan – yhteinen yhdistys, joka perustettiin 1981 pidetyssä kyläkokouksessa nimellä Rautilan-Irjalan koulupiirien kylätoimikunta.

Yhdistyksen keskus on 2006

valmistunut rantasauna, joka on kovassa käytössä lähes ympäri vuoden ja jota vuokrataan myös ulkopuolisille. Yhdistys on mukana monissa lähiseudun tapahtumissa.

– Meillä on jäseniä 130, joista aktiiveja parisenkymmentä, kertoo Jussi Jaakkola.

– Uusia aktiivisia jäseniä toivotaan mukaan. Kylätoiminta voi tarjota uutta sisältöä elämään tässä ihan lähellä, kannustaa Soila Jaakkola.

Helka Suomi

Sukellushistoriallinen Yhdistys kaipaa tietoja raskaskypäristä SUKELLUS. Raskaskypärällä sukeltamisen aika on ohi. Viimeisin oheisten kuvien mukaista kypärää käyttänyt ammattisukeltaja jäi ansaitulle eläkkeelleen vuonna 2012.

Sukeltajat ovat ”menneet”, mutta sukeltajien tarinat ja kypärät elävät edelleen. Kuvan kypärän tarina on lyhyesti siinä, että se on yksi monien maailmalla valmistettujen joukosta, mutta se on valmistettu Suomessa.

Kypärän mallina on ollut englantilainen Siebe-Gormanin kypärä. Suomalainen on kuitenkin mitattaessa hieman kompaktimpi. Parhaiten tämän kypärän, josta asiantuntijat Euroopassa käyttävät nimitystä Siebe-Gorman, Made in Finland erottaa kypärän rintaosasta puuttuvasta soikion muotoisesta laatasta. Aidossa Siebe-Gormannissa laatassa on valmistajan SiebeGormannin nimi ja merkintä

”London”. Joistakin kypäröistä laatta saattaa puuttua, mutta siitä on kuitenkin kypärän rinnassa jälki.

Kypärät on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta numeroitu. S-G kypärässä on viisinumeroinen merkintä sekä rinnassa että kypärässä. Suomessa valmistetussa kypärässä numero on kypärän takana olevan varmistusklipsun alla.

Numero voi olla todennäköisesti 1–24 välillä. Samoja numeroita on olemassa, joka viittaisi useampaan sarjaan.

Kyse ei todennäköisesti siis ole ”nyrkkipajasta”, vaan teollisesta valmistuksesta.

Missä valmistettu? Tätä tietoa ollaan hakemassa. Vanhat sukeltajat puhuvat ”raumalaisesta”, mutta Raumalta ei valmistajaa ole löydetty. GW Sohlberg oli vuonna 1948 Oslossa teollisessa messutapahtumassa ja mukana oli mm peltiseppä Kaukorannan teke-

Suomessa valmistetussa raskaskypärässä ei ole rintaosassa soikion muotoista laattaa.

mä sukelluskypärä, joka ehkä on ollut se ainoa.

Suomen Sukellushistoriallinen Yhdistys on eurooppalaisten sisaryhdistysten

”lievän painostuksen” pakottamana lähtenyt selvittämään tämän suomalaisen kypärän historiaa (ja juuria).

Yhdistys kaipaa tietoja suu-

relta yleisöltä erityisesti tästä kypärämallista, mutta myös kaikista muista kypäröistä, jotka eivät ole Siebe-Gorman -kypäröitä. Venäläiset kolmen

pultin kypärät ovat tämän tiedon keruun ulkopuolella.

Lisäksi kaivataan tietoa, jonka perusteella voidaan lähteä selvittämään kypäröiden valmistajaa.

Yhdistyksellä on tietoa vajaasta kymmenestä Suomessa valmistetusta kypärästä, mutta ei esimerkiksi tarkkoja kuvia kaikista.

Mikäli tämä asia kiinnostaa ja lukijalla on antaa tietoa, joka auttaa tässä selvitystyössä, voi ottaa yhteyttä: Jouko Moisala: jouko. moisala(ät)dnainternet.net tai 040-550 10 64.

Löydetyt kypärät tullaan paikan päälle kuvaamaan ja tarinat muistiin merkitsemään. Hienoa olisi, jos kypärästä löytyisi käyttökuvia.

Suomen Sukellushistoriallinen Yhdistys, Jouko Moisala

8

15. lokaikuuta 2020

Laitilassa riskiarvioinnit lisäävät työturvallisuutta LAITILA. Vaaranpaikkojen jatkuva tunnistaminen ja henkilöstön vahva mukanaolo ovat johtaneet hyviin tuloksiin Pilkington Automotive Finlandin tekemässä turvallisuuden kehittämistyössä.

– Viime vuosina tapaturmien ehkäisyssä on keskitytty yhä enemmän ihmisten omaan toimintaan ja turvallisuuskäyttäytymiseen turvallisuusjohtamisen ohella, kertoo toimitusjohtaja Jussi Parkkali ja kiittää samalla henkilöstöä hyvästä tuloksiin johtaneesta turvallisuustyöstä.

Pilkington Automotivessa vaarojen jatkuva tunnistaminen ja poistaminen ovat jokaisen työntekijän tehtävä. Työkaluja tunnistamiseen ovat mm. riskinarvioinnit ja turvallisuuhavainnot. Tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista otetaan opiksi ja oppi jaetaan kaikille.

Kaiken perusta on hyvä turvallisuusjohtaminen, jolla luodaan hyvää turvallisuuskulttuuria. Epäkohtiin puututaan aktiivisesti ja kaikki ottavat vastuuta turvallisuudesta. Erilaisia turvallisuusjohtamisen työkaluja hyödyntämällä saadaan koko henkilöstö sitoutumaan turvallisuuteen. Perusajatuksena on jatkuva turvallisuuden parantaminen.

– Sitoutuminen lähtee ylemmästä johdosta ja siirtyy sieltä koskemaan koko henkilöstöä.

Johdon tulee näyttää suunta ja

esimerkki, kertoo Parkkali. Pilkingtonin johto tekee Suomen tehtailla säännöllisesti turvallisuuskävelyitä ja turvallisuushavaintoja.

Turvallisuusviestintä on tärkeä osa turvallisuusjohtamista.

Hyvä turvallisuusviestintä on päivittäin tapahtuvaa säännöllistä, avointa ja vastavuoroista.

Siinä työntekijää kuunnellaan ja hän saa osallistua sekä pystyy vaikuttamaan asioihin. Tämä lisää sitoutumista turvallisuustyöhön ja muuttaa asenteita.

Osana turvallisuuskulttuurin kehittämistä Pilkington Automotive viettää vuosittain NSG Groupin kansainvälistä turvallisuuspäivää, joka järjestetään nyt jo kymmenennen kerran. Lokakuun 8. päivä pidettävässä tapahtumassa turvallisuuspäivää vietetään pienryhmissä konsernin Covid-19-ohjeistuksen mukaisesti. Aiheina ovat mm. oman työpisteen turvallisuuden arviointi, trukki- ja jalankulkuturvallisuus sekä turvallisuus kotona.

– On tärkeää, että kaikki tuntevat turvallisuuden omaksi asiakseen. Ennaltaehkäisevä lähestyminen, kaikkien mukaanotto ja jatkuva keskustelu turvallisuuden ympärillä johtavat parhaisiin tuloksiin, toimitusjohtaja Parkkali kiteyttää.

SSV

Yhteistyön voimaa. Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstö ui samaan suuntaan yhdessä. Nyt myös visuaalisen ilmeen myötä.

HyVa-palveluiden ydinviesti Uudessakaupungissa:

Yhteistyöllä aikaan enemmän Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden palvelukeskus toimii tällä hetkellä ilman vakituista johtajaa, mutta va. hyvinvointijohtaja, museonjohtaja Mari Jalava on luotsannut sitä yhdessä muiden vastaavien kanssa kohti tiivistä yhteistyötä. Yksi yhteistyön hedelmä on uusi ulkoinen ilme.

UUSIKAUPUNKI. Uudenkaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiden tarina alkoi vuoden 2019 alusta, ja sen jälkeen onkin tapahtunut paljon.

– Koimme että uusi, pippurinen ja tehokas palvelukeskuksemme ansaitsee oman ilmeen ja aihetunnisteen, joka olisi yhtenäinen kaikkien yksiköidemme kesken. Tähän asti jo-

Syyslomaviikoilla voi leikkiä historiantutkijaa ja salapoliisia.

Tule museoon leikkimään historiantutkijaa ja salapoliisia Wahlbergin museotalossa Uudessakaupungissa on mukavaa tekemistä lapsille syyslomaviikoilla 42 ja 43.

MUSEO. Museon alakerran Talotarinoita -näyttelyssä pääsee eläytymään historian tutkijaksi. Lapset saavat tutkia vanhoihin taloihin liittyviä esineitä, ja vastata niiden perusteella kysymyksiin. Jokainen

museokävijä saa museo-oppaalta kysymyslomakkeen, jonka voi täyttää itse tai esimerkiksi vanhemman avustuksella. Kysymyksistä suoriutuneet saavat pienen palkinnon.

Museon perusnäyttelyissä voi lisäksi tehdä salapoliisitehtäviä, joissa etsitään esineitä kuvien avulla.

Wahlbergin talo on avoinna ti-pe klo 12-15.

SSV

kaisella ovat olleet omat logot ja ilmeet, mutta nyt halusimme yhtenäistää ilmettä. Toivomme, että jatkossa kuka tahansa tunnistaa meidät juuri “HyValaisiksi”, kertoo va. hyvinvointijohtaja, museonjohtaja Mari Jalava.

– Aihetunniste #olemukanaUki syntyi esimiesten yhteisessä brändipajassa, jossa kävimme läpi mm. ajatuksia siitä mitä haluamme kaupunkilaisille viestittää. Vahvaksi teemaksi nousi yhteisöllisyys sekä mukaan ottaminen ja mukaan pääseminen. Uudessakaupungissa on paljon uusia asukkaita ja haluamme toivottaa myös heidät tervetulleeksi mukaan yhteisöön.

Värimaailma logoihin valikoitui kaupungin graafisen ohjeen mukaisesti, jossa kullekin palvelukeskukselle on osoitet-

tu oma väri.

– Halusimme, että yhteisessä logossa on sekä pirteyttä että samalla rauhallisuutta. Yksiköille valitut värit haluttiin toisintaa kunkin logon mukana pieninä palloina muistutuksena siitä, että vaikka kukin yksikkö toimii itsenäisesti, olemme yhtä joukkoa.

Graafinen ilme tehtiin yhteistyössä VS Designtuotannon Miia Mannisen kanssa.

Luontevaa yhteistyötä yli hallintokuntarajojen Yhteistyön eri hallintokuntien välille Jalava tiivistää yhteen lauseeseen: – Asiakkaalleemme, eli uusikaupunkilaiselle sektoriajattelu on vierasta.

Nuorisopalvelujen vastaava Katriina Rauman puolestaan vahvistaa tämän näkemyksen, jossa kaikilla on yhteiset

asiakkaat.

– On ollut mahtavaa, että henkilöstö on lähtenyt tähän mukaan ja voimme vaihtaa yhteistä osaamista keskenämme.

Kaiken lisäksi yhteistyö on ollut luontevaa, eikä hallintokuntarajoja juurikaan näy, hän vahvistaa ja lisää, että asiakaskunta on sama ja työn päämäärä; kuntalaisen hyvinvointi.

Yhteistyö yli palvelusektoreiden alkoi jo edellisen hyvinvointijohtajan aikana ja nyt odotellaan uuden johtajan valintaa.

– Itsessään jo korona-aika on tiivistänyt yhteistyötä ja olemme kiitollisia siitä, että olemme voineet tänäkin aikana tehdä töitä. Se näkyy nyt tiiviimpänä työskentelynä kuntalaisten hyvinvoiunnin eteen, Rauman toteaa.

Rainer Tähtinen

Kulttuuriympäristöohjelma on päivitetty Kulttuuriympäristöohjelma tähtää Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

YMPÄRISTÖ.Kulttuuriympäristöllä on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin luojana ja eri aikakausien kerrostumia on syytä säilyttää.

Parhaimmillaan ympäristö

on viihtyisä, elinvoimainen, turvallinen ja kaunis.

Varsinais-Suomen ensimmäinen maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma laadittiin vuonna 1994 ja sitä on sen jälkeen päivitetty kahdesti. Lisäksi ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan viiden vuoden välein ja seurannan pohjalta laaditaan aina uudet tavoitteet.

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitystä koordinoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

sekä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä eli KULTU, johon kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisista organisaatioista, kuten Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Museovirasto, Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo, Metsähallitus, ProAgria Länsi-Suomi, Finska Hushållningssällskapet, Valonia sekä eri kuntien edustajia.

Uusi ohjelma julkaistiin syyskuun lopulla uudistetul-

la teemasivustolla osoitteessa https://ymparistonyt.fi/ kulttuuriymparisto-3/varsinais-suomi.

Ohjelman lisäksi sivuilta löytyy nyt eri alojen asiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja kulttuurimaisemasta, sekä esimerkkejä kulttuuriympäristökohteista ja tietoa erilaisista avustuksista.

SSV

9

15. lokakuuta 2020

5G-yhteys on paljon muutakin kuin nopea laajakaista

Monia eri mahdollisuuksia Tällä hetkellä 5G-yhteyttä markkinoidaan kuluttajille huippunopeana mobiiliteknologiana, mutta yhteydellä on käyttömahdollisuuksia lähes rajattomasti.

TEKNOLOGIA. 3G. 4G. Viimeisenä uusin sukupolvi, 5G, josta on puhuttu jo pitkään paljon. Se näkyy niin katukuvassa kuin televisiossa mainoksina, kun eri operaattorit markkinoivat kuluttajille koko ajan laajemmalle leviävää yhteyttä. Mitä 5G kuitenkin käytännössä tarkoittaa?

– 5G on viidennen sukupolven langaton mobiiliteknologia, joka on 4G:stä seuraava.

Se mahdollistaa vielä nopeamman laajakaistan kuin edeltäjänsä, Traficomin 5G Momentum tiimin johtava asiantuntija

Heidi Himmanen kertoo.

4G-yhteyteen verrattuna 5G on paranneltu versio. Muun muassa 5G:n tietoturvaa on parannettu merkittävästi ja energiakulutukseen on kiinnitetty enemmän huomiota Himmasen mukaan. 5G:n taajuus on myös edeltäjäänsä korkeampi.

– 5G:n antennitekniikka eroaa 4G:stä. 5G lähettää tehoa suoraan käyttäjälle, jolloin se ei mene harakoille, kun 4G:n tukiasemat taas säteilevät jatkuvasti annettuun suuntaan. 5G mahdollistaa sen, että säästetään tukiaseman virtaa ja tukiasema kuuluu myös kauemmas, Himmanen sanoo.

Hänen mukaansa 5G-yhteys on saatavilla noin 50 paikkakunnalla Suomessa, ja operaattorit laajentavat verkkoa jatkuvasti. Verkon rakenta-

5G ja turvallisuus Säteilyturvakeskus toteaa sivuillaan 5G:n käytön olevan turvallista siinä muodossa kun sitä Suomeen rakennetaan, mutta asia on uusi ja sitä pitää tutkia kuten muitakin uusia ja kehittyviä tekniikoita.

Rakenteilla oleva 5Gverkko toimii aluksi vain 3,5 gigahertsin taajuusalueella, joka ei poikkea merkittävästi 2G:n, 3G:n ja 4G:n käyttämistä taajuuksista. Myöhemmin 5G-verkko alkaa hyödyntää noin 26 gigahertsin ja alle 1 gigahertsin taajuusalueita. 5G:n taajuusalueet eivät ole uusia, sillä niitä on aiemmin hyödynnetty muun muassa nopeus-

valvontatutkissa.

5G-verkon tukiasemat eivät ole lisäämässä merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.

Lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa. Tutkimustiedon perusteella ei ole myöskään syytä epäillä, että myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla olisi haitallisia terveysvaikutuksia raja-arvot alittavassa altistuksessa. Ne esimerkiksi etenevät heikosti kudoksessa eivätkä tunkeudu ihon tai silmien pintakerroksia syvemmälle.

Lähde: Säteilyturvakeskus

5G-verkon käyttö vaatii 5G-verkkostandardia tukevan puhelimen toimiakseen.

minen on aloitettu kaupungin keskuksista. Esimerkiksi Elisa-operaattorin 5G-verkko kattaa Turun, Raision ja Kaarinan sekä pieniä osia Naantalia. Muuten Elisan 5G-yhteys on saatavilla vain Salon alueella Varsinais-Suomessa.

Teknologiaa kehitetään jatkuvasti Himmasen mukaan 5G on kuitenkin paljon muutakin kuin vain huippunopea yhteys. Himmanen kehottaa ajattelemaan 5G:n kolmiona, jonka yksi kulma on kuluttajille tuttu, nopea laajakaista.

– Esineiden internet on kolmion toinen kulma. 5G mahdollistaa sen, että voidaan

laittaa paljon sensoreita tai mittareita pienelle alueelle tarkkailemaan ja mittaamaan esimerkiksi ilman laatua. Virran kulutus on pieni, ja sensoreiden akku voi kestää 10 vuotta, jolloin niitä ei tarvitse olla vaihtamassa. 5G mahdollistaa juuri sensoreiden suuren määrän pienellä alueella ja pienen virran kulutuksen. Tätä teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi älykodeissa, Himmanen sanoo.

Kolmas kulma 5G-kolmiossa on robotisaatio ja automaatio. 5G-yhteys mahdollistaa hyvin lyhyen viiveen, kun tarvitaan lyhyttä reaktioaikaa esimerkiksi robottien etäohjauksessa. Tällöin avautuu uudenlaisia käyttötapauksia teol-

lisuudessa kuin myös liikenteen automaatiossa.

– Esineiden internet ja robotisaatio ja automaatio ovat kuitenkin tulossa eri tahdissa.

Ensin rakennetaan 5G-verkkoa huippunopealle, langattomalle laajakaistalle, jota nytkin markkinoidaan. Viimeisenä tulee robotisaatio ja automaatio.

Pikkuhiljaa tulee uusia ominaisuuksia. 5G onkin kuin iso työkalupakki, josta voi valita tarvittavan työkalun tiettyyn käyttötarkoitukseen.

5G-verkon kärkimaita Traficom edistää 5G:n käyttöönottoa ja pyrkii tuomaan yhteen verkon kehittäjät ja hyödyntäjät. Sen tavoitteena

on tehdä Suomesta 5G-verkon kärkimaa. Himmanen uskaltautuu sanomaan, että Suomi on ainakin jo yksi kärkimaista maailmassa.

– Suomessa ratkaiseva tekijä on taajuuspolitiikka, ja taajuuksia on myönnetty nopeasti.

Meillä on myös hyvät edellytykset rakentaa 5G-verkkoja.

Yhteistyö viranomaisten, operaattoreiden, tutkijoiden ja yrittäjien kanssa on todella hyvää.

Voimme myös esitellä jo hyviä kokemuksia 5G:stä ja olla esimerkkinä muille. Muut maat myös haluavat kuulla meidän kokemuksiamme, hän sanoo.

Liisa Kallio

n Kannanotto

Vihreät: mielenterveysongelmat ovat erityisesti nuorten kansantauti, johon tulee viimein puuttua kunnolla KANNANOTTO. Vihreät kansanedustajat Iiris Suomela ja Saara Hyrkkö esittivät maailman mielenterveyspäivänä neljää keinoa mielenterveyden edistämiseen Suomessa. Taustalla on huoli mielenterveystyön aliresursoinnista ja puutteista.

– Mielenterveys on noussut yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa. Lisäksi mielenterveyden häiriöiden vuoksi jäädään sairaslomalle yli kaksi kertaa useammin tänä vuonna kuin vain muutama vuosi sitten. Samalla kun-

tien tarjoamien mielenterveyspalveluiden suhteellinen osuus terveydenhuollon kustannuksista on kuitenkin vuosi vuodelta pienentynyt - ei kasvanut, vaikka tarvetta olisi selkeästi ollut, Iiris Suomela vertaa.

Yhteensä mielenterveyden syistä työkyvyttömyyseläkkeellä on 58 000 suomalaista. Ongelma korostuu etenkin nuorten kohdalla.

– Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla. Jopa puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 15 ikävuotta. Sa-

moin on todella hälyttävää, että suomalaistutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä jopa miltei joka viides oli syönyt jossain vaiheessa elämäänsä masennuslääkkeitä 25 ikävuoteen mennessä.

Näiden lukujen pitäisi viimeistään herättää päättäjät ympäri maan ja kirvoittaa esiin todellisia ja oikean mittaluokan toimia mielenterveyden puolesta, Saara Hyrkkö toteaa.

Hyrkön ja Suomelan avauksessaan esiin nostamiin keinoihin lukeutuvat lakisääteiset lyhytterapiat osaksi niin

oppilas-, opiskelija- ja työterveyshuoltoa, jokaiseen maakuntaan avattavat mielenterveyden walk in -vastaanotot, laajemmat mielenterveystarkastukset oppilashuollossa sekä kunnille ja palveluntarjoajille riittävän rahoituksen takaaminen.

– On keskeisen tärkeää, että mielenterveyden palvelut ovat helposti ja nopeasti saavutettavissa niin lapsille ja nuorille, työssäkäyville kuin iäkkäämmille ihmisryhmille.

Esimerkiksi kuntouttavaan psykoterapiaan pääseminen on kohtuuttoman hidas, by-

rokraattinen ja kuormittava prosessi apua tarvitsevalle.

Tällä on kova hinta niin inhimillisesti kuin taloudellisesti, kun ihmiset eivät saa apua ajoissa vaan ongelmat pääsevät pahenemaan ja viemään esimerkiksi ihmisen työkyvyn kokonaan, Suomela korostaa.

– Koronakevät, eristäytyminen ja epävarmuus tulevasta ovat vain lisänneet mielenterveyden haasteita entisestään. Kaikkein karuimmassa muodossaan se näkyy itsemurhien määrän merkittävänä kasvuna. Kuten muutkaan

pitkittyneet sairaudet, mielenterveyden haasteet eivät yleensä korjaudu itsestään.

Jos apua ei ole tarjolla ajoissa, ongelmat vain pahenevat, Hyrkkö jatkaa.

Maailman mielenterveyspäivä on Maailman terveysjärjestön (WHO) vuosittainen teemapäivä, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmien kirjosta ja edistää mielenterveystyötä kaikkialla maailmassa.

Suomelan ja Hyrkön avaus on luettavissa kokonaisuudessaan Vihreiden verkkosivuilla.

10

15. lokaikuuta 2020

Hupsista Keikkaa -kerhon kepparikisailua Hupsista keikkaa on ikärajaton ja maksuton Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pyhärannan paikallisosaston liikuntakerho, jossa teemat vaihtelevat viikoittain. Kerho kokoontuu vuoroviikoin eri kylissä keskiviikkoisin klo 18–19.

PYHÄRANTA. Rohdaisten pururadalle on keskiviikkona 7.10. kokoontunut parisenkymmentä 3–10-vuotiasta kerholaista keppihevoset mukanaan. Kerhon ohjaajat ovat rakentaneet pururadan alkupäähän esteradan ja sen ulkopuolella pääsee ratsastamaan myös maastoon.

Ohjaaja ja paikallisosaston sihteeri Sanna Siivonen kokoaa ryhmän aluksi yhteen ja toivottaa osallistujat tervetulleeksi. Kaikki saavat esitellä itsensä ja kertoa minkä niminen keppari heillä on ratsunaan. Mukana ovat ainakin Heppa, Musti, Rusetti, Minttu ja Pekka-hevonen. Sitten lähdetään radalle.

Meno on alusta alkaen vauhdikasta. Ohjaajat avustavat, kannustavat ja säätelevät esteiden korkeutta sopivan haasteelliseksi eri kokoisille ja

ikäisille ratsukoille. Isommat kiertävät välillä maastolenkkiä ja palaavat sitten taas esteradalle.

Yhdistyksessä ideoidaan yhdessä MLL:n Pyhärannan paikallisyhdistys järjestää toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille Pyhärannan alueella.

Lasten liikuntakerhon lisäksi järjestetään perhekahviloita ja tapahtumia myös yhdessä muiden alueen yhdistysten kanssa. Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin ja ottaa mielellään mukaan uusia toiminnasta kiinnostuneita. Puheenjohtajana toimii Maria Mäkimattila, hallituksessa on 12 jäsentä.

– Kerho-ohjelmat muotoutuvat hallituksen kesken, ideoidaan yhdessä ja toteutetaan.

Jos tulee vinkkejä ja toiveita, niin pyritään toteuttamaan niitäkin. Ohjelmistoon vaikuttaa myös se, minkä ikäisiä lapsia on ja onko enemmistö tyttöjä vai poikia, Siivonen pohtii.

– Meillä MLL:ssä on hyvä porukka, aina on löytynyt vapaaehtoisia ohjaajia kerhoihin. Muutama viikko sitten pelattiin NERF-taistelupeliä, joka keräsi paljon kouluikäisiä osanottajia ja varsinkin poi-

Liikuntakerhon keppariradan ohjaajat vasemmalta Tiia Niemi, Riikka Maikola ja Sanna Siivonen sekä Elli Siivonen äidin sylissä.

kia. Silloin mukana oli useita ohjaajia, koska pelissä oli niin kova meno päällä, useimmiten meitä on kahdesta neljään, ohjaaja Tiia Niemi kertoo.

– Kaikki tämän syksyn toiminnot on suunniteltu ulko-

na tapahtuviksi, niin että pystymme pitämään tarpeelliset turvavälit. Tulossa on vielä Yhteinen leikkihetki Santtiolla, Halloween-party Ihodessa ja Syyspäättäjäiset Hierkonpään laavulla, Siivonen lisää.

”Vieläkö heppa jaksaa hypätä?”

Tunti kuluu nopeasti, mutta lopussa alkaa jo väsyttää.

Ohjaajat kokoavat kerholaiset piiriaskellukseen: yhdessä

laukataan, ravataan ja tehdään vielä muitakin askelkuvioita.

Ensi viikolla taas tavataan!

Helka Suomi

Este korkeimmillaan ja Iina Eravuori ratsuineen ylittää sen reilusti.

Esteellä hyppyvuorossa Salla Laurikkala.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon teema julkaistiin Kirjallisuusviikon teema julkaistiin torstaina 8. elokuuta Turun kaupunginkirjastossa.

KUSTAVI. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon teemana on ensi kesänä Pyhä.

Idea kyseisestä teemasta syntyi muutama vuosi sitten kirjallisuusviikon aikana, kun tapahtuman taiteellinen johtaja Anni Mikkelsson keskusteli aiheesta Tuulentuvan pihalla.

– Vanhempi kävijä tuli ky-

symään minulta, että mitä mieltä olen Kilven suhteesta uskontoon ja pyhään. Keskustelimme siitä Tuulentuvan pihassa ja totesimme sen olevan Kilven kohdalla laaja käsitys, josta nousee myös luontoyhteys esiin, hän kertoo.

Mikkelssonin mukaan teemaan liittyy myös muun muassa ilmastonmuutos.

– Minua kiinnostaa tarttua siihen, miten luonnon uudelleen pyhittäminen voisi antaa välineitä ilmastokriisin ratkai-

sussa. Myös Kustavissa kauniissa luonnossa on pyhän liikettä, kun kokoonnumme yhdessä sanan ja suurten kysymysten äärelle. Kirjallisuusviikko tarjoaa monenlaisia tulokulmia aiheeseen, ja haluankin kutsua kaikki tänäkin vuonna pyörittelemään tätä teemaa.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon ohjelmisto julkaistaan perinteisesti maaliskuussa ensi vuonna. Kaikkea Mikkelsson ei vielä paljasta, mutta hän kertoo tälle vuodel-

le suunniteltujen uudistusten olevan mukana ensi vuoden tapahtumassa.

– Uutuutena on muun muassa Iltaklubit. Ohjelmistossa on myös taidetta, musiikkia, artisteja, keskustelutilaisuuksia, luentoja ja teatteria. Kävijät pääsevät keskustelemaan Kilvestä, teemasta ja teeman vierestä.

Tänä vuonna kirjallisuusviikkoa vietettiin etätapahtumana koronaviruksen takia.

Livetapahtuman peruuntumi-

sesta löytyi kuitenkin myös positiivisia puolia.

– Etätapahtuma loi meille tietotaitoa ja osaamista tuottaa verkkosisältöä jatkossakin. Jos ei esimerkiksi pääse Kustaviin kirjallisuusviikolle, niin tapahtumasta voi nauttia verkossa.

Livekohtaamisissa on tapahtuman ydin, mutta oli ihanaa saada hyvää palautetta verkko-ohjelmasta, Mikkelsson kertoo.

Koronavirus vaikuttaa luultavasti myös ensi vuoden tapahtumaan. Järjestäjät ovat jo

ottaneet sen huomioon suunnittelussa.

– Varmasti siirrämme tapahtumia ulkotiloihin. Olemme myös suunnitelleet rajoittavamme ihmismäärää Tuulentuvassa ja striimaavamme luennon ulos, että osa voi kuunnella sitä ulkona. Tietysti seuraamme tilannetta ja noudatamme sen ajan säädöksiä.

Liisa Kallio

11

15. lokakuuta 2020

n Mielipide

Kunnianhimon hinta

Emma Huttunen ja Helena Vartiainen olivat iloisesti yllättyneitä saadessaan museovierailun aluksi asianmukaiset suojamaskit Uudenkaupungin Automuseolla. Kotimaista autotuotantoa sekä monipuolisesti myös muuta auto- ja liikennekulttuuria esittelevä Uudenkaupungin Automuseo oli muutenkin positiivinen yllätys ensivierailullaan olleelle Huttuselle.

Positiivinen yllätys koronan keskellä Suojamaski ilmaiseksi kaikille museovieraille Uudenkaupungin Automuseolla UUSIKAUPUNKI. Covid-19 pandemia koettelee Suomea ja melkein koko maailmaa monin tavoin. Suomen valtiovalta on vedonnut voimakkaasti kaikkiin kansalaisiin, yrityksiin ja yhteisöihin tuon monin tavoin haitallisen viruksen leviämisen torjumiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

Uudenkaupungin Automuseo on heti ensimmäisen Suomessa ilmenneen korona-tapauksen ilmaantumisen jälkeen ryhtynyt toimiin sekä museon henkilökunnan, että museovieraiden suojaamiseksi.

Museon käytäviin on tehty

tarvittavia levityksiä sekä nostettu hygieniatasoa entisestään. Lokakuun alusta alkaen on ryhdytty jakamaan kaikille museovieraille ilmaiseksi kotimaista valmistetta oleva laadukas suu-nenäsuojus.

Kokeilu alkoi jo päivää aikaisemmin syyskuun viimeisenä päivänä. Ensimmäisenä kokeilijana olivat melko tuore uusikaupunkilainen Emma Huttunen ja hänet automuseovierailulle tuonut kaupungin Gran Old Lady Helena Vartiainen.

He olivat iloisesti yllättyneitä saadessaan heti museovierailun aluksi asianmukaiset suojamaskit. Museon monipuolisuus ja laajuus olivat myös positiivinen yllätys vasta jonkin aikaa Uudessa-

kaupungissa asuneelle Emma Huttuselle.

Pitkäaikaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana tunnettu Helena Vartiainen toivoo, että kaikki suomalaiset osallistuisivat aktiivisesti koronan torjuntaan tähtääviin toimiin ja pitää automuseon aloitteellisuutta tässäkin asiassa hyvänä.

Hän totesi automuseon taas kehittyneen ja uudistuneen sitten hänen viime vierailunsa ja toivoi uusikaupunkilaisten sekä kaikkien suomalaisten nyt entistä paremmin huomaavan myös kotimaisen matkailun monipuoliset mahdollisuudet.

Uudenkaupungin automuseo on avoinna joka päivä kello 11 – 17.

SSV

Jorma Kemppainen 2020

laulun VOI tantta UUTTA veden Väänänen ääni

+ laskea eräs t dum- paino u n a t t i o kirj Nin pattuja Anna almu!

lätkäJanne

PU S

TA

Odin

törky EU-joki

Puskii!

KIERO

Jokinen

azer ortum

i

meilläkin

10 dl

Jan

Nepalia

jokikin

N

ie m

epäselvää

Ag+

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

Find-ialanIrja

sooloja

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

suunnitelmia

seM a an-

huonoja viinoja

Vilhelm Junnila Kansanedustaja (ps)

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy

Koli

Eliel

"

Vikman I

ei ole pihi

-tunto

"

sanataidetta

KUR

Hesaa

ETSII

nustettavuutta ja kilpailukykyä pystytä nykytoimilla turvaamaan. Hyvä esimerkki on Scania, joka ilmoitti lakkauttavansa linjaautojen korien valmistamisen Lahdessa, vaikka samaan aikaan Pohjoismaiden suurin liikennöitsijä Nobina ilmoitti tilaavansa toista sataa sähkölinja-autoa Turkuun ja Helsinkiin – mutta Kiinasta.

KMPG:n tutkimuksen mukaan vientiteollisuus työllistää Suomessa edelleen noin 470 000 ihmistä, välillisten vaikutusten ulottuessa jopa 1,1 miljoonaan ihmiseen. Verotuloja saadaan yli 28 miljardia euroa ja kokonaisvaikutus arvonlisään on 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä. Tämän tulisi jokaisen muistaa. Tällä hetkellä teollisuuspolitiikan kärkenä vaikuttaa olevan työpaikkojen vienti ulkomaille, sillä uusien työpaikkojen synty on suhteellisesti sitä mittavampaa, mitä pienemmästä toimipaikasta on kysymys. Suuret ja perinteiset vientiyritykset tekevät investointinsa ulkomaille, kuten pörssiyhtiö Neste Singaporeen ja Rotterdamiin. Ilmastotoimista on trendikästä puhua, mutta laskusuhdanteessa tulisi huolehtia yli hallituskausien ulottuvasta teollisuuden toimintaympäristöstä. Muutoin investoinnit ajautuvat maihin, joissa ilmastopolitiikka on vähemmän säänneltyä. Hiilivuoto kumoaa päästövähennykset siinä missä vie työpaikatkin. Näin ei voi jatkua.

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

nyt Ulvilaa

IÄINEN

Meistä tulee vesipetoja!

Helsinki julisti ilmastohätätilan ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Maailmalla näitä symbolisia julistuksia on tehty sadoissa eri kaupungeissa ja monet kunnat Varsinais-Suomessakin pohtivat peesaamista. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttäisi 7,6 prosentin vuotuista päästövähennystä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan hallituskauden aikana päästöt vähenevät kuitenkin ainoastaan kahden prosentin vuosivauhtia. Tavoitteeseen ei siis päästä ilman radikaaleja toimia.

Esimakua on jo saatu. Polttonesteiden ja lämmitysöljyn veronkorotukset johtavat liikkumisen ja asumisen kallistumiseen, mutta suurimmat vaikutukset kohdistuvat teollisuuteen ja energiantuotantoon.

Tuotekehityksellä saadaan myös kilpailuetua globaalissa maailmassa, esimerkkinä teräsyhtiöjätti SSAB, joka pyrkii aloittamaan hiilivapaan tuotannon 2026 mennessä. Ympäristöystävällisyyteen kannustamisella ja valtavilla veronkorotuksilla, rajoituksilla ja kielloilla on kuitenkin aivan keskeinen eroavaisuus. Teollisuustuotannon ja tuotteiden käytön osuus kokonaispäästöistä on nimittäin vain 10 prosentin luokkaa. Kunnianhimon hinta näkyy jo työpaikoissa, sillä nettomaksajien määrä supistuu jatkuvasti.

Vasta viime viikkoina on herätty valtaviin yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin.

Pilkington, CGI, Konecranes, Posti, Onnibus, UPM, Alma, Teleste, Finnair, Meyer Turku, Neste, Orion, If… lista tuntuu loputtomalta. Teollisuuspolitiikka on jäänyt täysin ilmastotoimien varjoon, eikä en-

aliaaxs Aj

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen

040 706 2132 Laskutus

Aino Väänänen

045 112 4240 Päätoimittaja

Marko Vuosjoki

045 126 1698 Toimittajat

Liisa Kallio

045 655 5000

Rainer Tähtinen

040 722 8991 Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit

etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

Sari Laurila

050 568 5454

Mika Leinonen

040 706 2132 Sivunvalmistus Rake Product Oy

Nezirin laji

< 10

HERJAA

komea tunturi

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! KOKONAISLEVIKKI 17 589 kpl

12

15. lokaikuuta 2020

Influenssarokotteet apteekeissa lokakuun aikana Koronatartuntojen kiihtyessä kannattaa mahdollista influenssatartuntaa torjua rokotteella.

Influenssakausi ajoittuu tavallisesti joulu–huhtikuulle. Influenssarokotteen ottaminen hyvissä ajoin ennen tartuntakauden alkua on tehokkain keino suojautua kausi-influenssalta.

Koko aikuisväestöstä kolme neljästä (75 %) luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin.

Sanomalehtien luotettavuus kasvanut Sanomalehtien ykkösasema luotettavimpana mediana on vahvistunut suomalaisten, aivan erityisesti 18–24-vuotiaiden keskuudessa, ilmenee IRO Researchin elo-syyskuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

SANOMALEHDET. Nuorista aikuisista 88 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Tulos on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Sanomalehtien luotettavuus on nuorten mielestä aivan omaa luokkaansa. Toiseksi sijoittuvaa televisiota pitää luotettavana vain 35 prosenttia nuorista aikuisista. Ero sanomalehtiin on peräti 53 prosenttiyksikköä.

Koko aikuisväestöstä kolme neljästä (75 %) luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (58 %) ja radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin (43 %). Sanomalehtien asema on myös vahvistunut medioiden keskinäisessä luottamusvertailussa. Sanomalehtien luotettavuus on säilynyt yhtä vahvana kuin edellisvuonna, mutta television ja radion luotettavuus on kummallakin laskenut 6 prosenttiyksikköä.

Googlen, verkossa olevien uutisportaalien, sosiaalisen median, tubettajien ja blogien luo-

tettavuus on kaikkien aikuisten keskuudessa hyvin alhaisella 2–6 prosentin ja nuorimpien osalta 3–15 prosentin tasolla.

Luotettavuus tärkein ominaisuus Sanomalehtien erittäin vahva asema luotettavuudessa on merkityksellinen, koska luotettavuus on suomalaisten mielestä uutis- ja ajankohtaismedian tärkein ominaisuus. Näin ajattelee yhdeksän kymmenestä (89 %) suomalaisesta.

– Tuloksista on nähtävissä, että erityisesti nuoret aikuiset kokevat sanomalehtien lunastavan erittäin hyvin uutis- ja ajankohtaismedialle tärkeimmän ominaisuuden. Kun luotettavuutta pitää tärkeänä 89 prosenttia nuorista, niin jokseenkin saman verran, 88 prosenttia, myös pitää sanomalehtiä luotettavina, kommentoi Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Toiseksi tärkein ominaisuus on kaikkien vastaajien mielestä asiantuntevuus (76 %) ja nuorille aikuisille laadukkuus (79 %). Neljän tärkeimmän ominaisuuden joukkoon sijoittuvat myös asiantuntevuus ja riippumattomuus.

Suurin ero ominaisuuksien tärkeydessä nuorten aikuisten ja koko aikuisväestön välillä syntyy laadukkuuden kohdalla. Kun kaikista aikuisista laadukkuutta pitää tärkeänä vajaa puolet (45 %), niin 18–24-vuo-

tiaista peräti neljä viidestä nostaa laadukkuuden tärkeäksi ominaisuudeksi.

– Nuoret käyttävät selvästi vanhempia enemmän erilaisia digitaalisia medioita ja kohtaavat hyvin monella tavalla tuotettua sisältöä. Ehkä laatuvaatimus uutismedialle, luotettavuuden rinnalla, nousee tästä taustasta.

Jostain pitää tuntea varmuutta, että faktat on tarkistettu eikä sisällön laadusta tingitä, Kirjonen arvioi.

Sanomalehdillä on merkitystä yhteiskunnassa Nuorista aikuisista 90 prosenttia ja kaikista aikuisista 82 prosenttia pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä. Nuorista lähes puolet (44 %) pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisesti vieläpä erittäin merkityksellisenä.

Paikallisten asioiden edistäjänä sanomalehtien toimintaa pitää merkityksellisenä kaikista aikuisista 80 prosenttia ja 18–24-vuotiaista 85 prosenttia.

Kaikkien vastaajien näkemykset ovat edellisvuoteen verrattuna ennallaan, mutta yhä useampi nuori aikuinen arvioi sanomalehtien yhteiskunnallisen ja paikallisen merkityksen suuremmaksi kuin vuosi sitten.

SSV

ROKOTUKSET. Suomessa influenssakauden tautihuippu ajoittuu yleensä tammi–helmikuulle. Koronapandemiaan liittyvät toimenpiteet kuten käsihygienia ja lähikontaktien välttäminen saattavat vaikuttaa tulevan influenssakauden ajoitukseen.

– Influenssarokote kannattaa ottaa loka–marraskuussa ennen epidemian oletettua alkamisajankohtaa, jotta rokote antaisi parhaan mahdollisen suojan.

Suojavaikutus muodostuu noin kahdessa viikossa rokottamisesta, farmaseuttinen johtaja Kati Vuorikallas Yliopiston Apteekista kertoo.

Influenssan ja koronavirusinfektion taudinkuvat muistuttavat paljon toisiaan. Influenssan oireita ovat äkillisesti nouseva kuume ja kuiva, hakkaava yskä.

Myös lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta voi esiintyä.

Lapsilla saattaa esiintyä myös maha-suolikanavan oireita.

Aikuiset toipuvat influenssasta pääosin 1–2 viikon vuodelevolla ja oireenmukaisella lääkehoidolla. Riskiryhmään kuuluvat ovat taipuvaisempia sairastumaan influenssan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen ja korvatulehdukseen.

– Influenssarokote vähentää kausi-influenssaan sairastumisen riskiä ja hoidettavien influenssapotilaiden määrää terveydenhuollossa. Rokot-

teen ottaminen on vastuullista, etenkin tässä koronatilanteessa, Vuorikallas sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO antaa vuosittain suosituksen rokotteessa käytettävistä viruskannoista. Nyt alkavalla influenssakaudella rokotteiden molemmat A-viruskannat ja toinen B-viruskanta on vaihdettu viime kauden rokotteeseen verrattuna. Rokotteet eivät sisällä eläviä viruksia, joten ne eivät aiheuta influenssaa.

Lääkärin reseptin vaativat kausi-influenssarokotteet ovat saatavilla viikoista 41–42 alkaen. Kaupungit ja kunnat tiedottavat erikseen julkisessa terveydenhuollossa annettavien riskiryhmien rokotuksien ajankohdista. Influenssarokote ei suojaa koronaviruksen aiheuttamalta taudilta eikä tavalliselta nuhakuumeelta eli flunssalta.

SSV

Influenssarokottaminen käynnistyy poikkeusoloissa VSSHP:n alueella Ensimmäinen erä kauden influenssarokotteista on saapunut sairaanhoitopiirin lääkekeskukseen. Rokottaminen on tarkoitus aloittaa heti vastaanottokäyntien yhteydessä. Yhteistoiminta-alue kattaa Uudenkaupungin lisäksi Pyhärannan, Taivassalon, Kustavin ja Vehmaan kunnat.

ROKOTUKSET. Varsinaisia rokotuspäiviä ilman ajanvarausta ei tänä vuonna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella järjestetä, vaan kaikki rokotustoiminta tapahtuu ajanvarauksella. Ajanvaraus hoituu helpoiten verkosta ja sitä suositellaan kaikille. Ajan varaaminen sähköisesti on helppoa ja nopeaa eikä se vaadi tunnistautumista, mikäli asiakas on yhteistoiminta-alueen kuntalainen ja aiemmin palveluissa asioinut. Sähköiseen ajanvaraukseen pääsee Uudenkaupungin verkkosivulta terveyspalveluiden valikosta. Rokotusaikoja tulee kaikille

yhteistoiminta-alueen terveysasemille.

Erillisestä rokotusnumerosta tiedotetaan vielä tulevaisuudessa, josta aikoja saa halutessaan myös varata, mikäli sähköinen asiointi ei jostain syystä onnistu.

Rokottaminen alkaa vaihtelevasti terveysasemittain lokakuun puolen välin jälkeen, vilkastuen marraskuussa. Mutta nyt jo vastaanotolla muista syistä asioiville tarjotaan rokotusta. Terveysasemalla hoitajan vastaanotolla asioiva, neuvolassa tai kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, voi samalla kysyä rokottamisen mahdollisuutta.

Asiasta tiedotetaan lisää paikallislehdissä ja sähköisissä kanavissa. Kaikille rokotukselle tulevilla asiakkailla tulee olla puettuna suu-nenäsuojus.

Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä.

Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, raskaana olevat naiset, kaikki 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri sekä varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset.

Suojan syntymiseen menee noin 2 viikkoa. Influenssarokotteiden suojateho vaihtelee kaudesta toiseen. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

SSV Sivun 11 ristikon ratkaisu.

Kuvapankki Laitilasta palvelee viesteissä LAITILA. Laitilan kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin uuden graafisen ohjeiston ja viestintästrategian 21.9.2020.

Strategiassa todetaan, että kaupungin viestinnässä otetaan huomioon visuaalisuus, koska se tukee tiedonvälittämistä tehden siitä vaikuttavampaa ja ymmärrettävämpää.

Graafinen ohjeisto tukee strategian ajatusta ja kehottaa

kaupunkia ja sen tapahtumia kuvaavien valokuvien käyttämiseen viestinnässä.

Ohjeisto johdattaa kuvapankin äärelle, joka löytyy netistä www.laitila.fi/kuvapankki. Kuvapankki ei yksin ole kaupungin henkilöstön käytettävissä, vaan se on syystäkin julkaistu nettisivuilla. Kuvia voi sivulta ladata kuka vain ja käyttää Laitilan markkinoinnissa, mai-

nonnassa, tiedottamisessa, uutisoinnissa ja ilmoituksissa.

Kuvapankissa on tällä hetkellä 227 valokuvaa ja kuvia on Laitilan eri kohteista niin keskustasta kuin sen ulkopuoleltakin, eri tapahtumista ja laitilalaisittain tavallisista arjen maisemista. Myös jokunen mustavalkoinen kuva vanhasta Laitilasta on kuvapankissa sekä kuvia kaupunginjohtajista. Tar-

koituksena on pitää kuvapankki päivittyvänä kokonaisuutena ja ladata sinne säännöllisesti uutta materiaalia. Kuvapankkiin otetaankin vastaan Laitila-aiheisia kuvia, jos joku haluaa antaa kuviaan tähän käyttöön. Kuvia voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tuulia.kujanpaa@laitila.fi.

SSV

L A P S U K A I A S E T

A N A I S N O U S U

U B U T T P P U O A L V O K U N U T T H O I T T N I N T O A T T A

I D E A

M O N A

A L A R A O J N T A A T A A R A K A E A P P V A U A L L A I

T A V A R A

A J A T O N

S A A R I N E N

O T S O U O

I T O K I P L U T P O L A I I L A A S A E N K A I T S E R E A H A L A A I R M A L A U R I S O T A T P I K R I E N A A L A S

O H E N E S R O T S K I V A I K E N V A L A S A L A A R I A A R A U S A N A T T E G O A L E H A N K A A I D A S A A N I A S T I

N E I T O S E T T A I T A A

www.turunseutusanomat.fi