Turun Seutusanomat Vakka 17.2.2022

TURUN

17. helmikuuta 2022

Aito into ja kiinnostus vievät askeleen lähemmäs kesätyöpaikkaa

1 SEUTUSANOMAT EkoSparraamosta apua

Vuoden 2021 varhaiskasvatuskunta -kunniamaininta Kustaviin

s. 3

kestävän kehityksen tekoihin

s. 5

s. 15

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

6. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

3.

maaliskuuta

17.2.2022

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

Maaliskuussa ilmestymme 3.3., 17.3. ja 31.3.

PALOJA! A T I A P A V LA ETUSIVUIL

VAKKA

TORSTAINA 3.3.

Varaa oma ilmoituksesi!

Sari Laurila

puh.044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Lehtien sisäsivuilla teemana liikenne!

Jakelu 17.708 kpl

Postin premium -jakelussa eli päiväpostin mukana: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo

HAMMASIMPLANTTIPÄIVÄ 1.3.2022 klo 10-16 Hammas Mehiläinen Koulukatu 1,

*Puhelun hinta 0,084 €/min.

Uusikaupunki

Miten puuttuvien hampaiden korvaaminen voi parantaa elämänlaatuasi? Tervetuloa maksuttomaan konsultaatioon.

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Kimmo Vähätalo arvioi implanttihoidon tarpeesi – Saat maksuttoman yksilöllisen hoitosuunnitelman, kustannusarvion sekä tarvittaessa arvion tueksi maksuttoman röntgentutkimuksen.

Varaa aikasi etukäteen hammasmehilainen.fi tai soita 010 273 8000*

Kimmo Vähätalo

Tuomas Tursas

Erikoishammaslääkäri

Vastaava hammaslääkäri

Kuva: Crowst Oy.

Talviloma on ulkona liikkumisen aikaa Koululaisten talviloma – tai kuten sitä aiemmin kutsuttiin, hiihtoloma, on ehdottomasti ulkoliikunnan aikaa. Hiihto, luistelu, pipolätkä tai vain yksinkertaisesti talvisessa luonnossa liikkuminen kasvattaa suosiotaan talviloman aikana.

Vakka-Suomessakin on paljon tekemistä talvilomalla – ulkona voi liikkua omatoimisesti tai osallistua järjestettyihin tapahtumiin.

LUE LISÄÄ SIVULTA 4.

2

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n SEURAKUNTAKOLUMNI

n KOLUMNI

Yrittäjät toivovat jo vakautta

Piispa ja kultamitali

Penkkiurhelijan ilot ja kärsimykset

Vuoden alun aikana olemme saaneet lukea paristakin eri barometristä yrittäjien odotuksia tulevaisuudesta. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyssä yrittäjät olivat erittäin positiivisella mielellä ja uskoivat tästä vuodesta tulevan taloudellisesti vahvan. Tuorein kyselytulos pk-barometrissä kuitenkin paljastaa, että yrittäjien suhdanneodotukset ovat merkittävässä laskussa verrattuna viime syksyyn.

Syy on yksinkertainen: koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset.

Vuoden alussa omikronin kiihdyttämä koronapandemia ja sen vuoksi tiukentuneet rajoitukset vaikuttivat välittömästi yrittäjien odotuksiin. Viime syksynä tehdyn Maakuntaennusteen kyselyn ja pk-barometrin kyselyn tulokset ovat lähes vastakkaiset keskenään. Siinä missä Maakuntaennusteessa odotettiin vahvaa kasvua oikeastaan kaikilla sektoreilla, nyt yrittäjien liikevaihto-odotukset ovat taas laskusuunnassa.

Yrittäjät luonnollisesti toivovat, että rajoitusten aika olisi jo pikkuhiljaa ohi. On selvää, että ihmiset eivät rajoitusten voimassolon aikana käytä yrittäjien tarjoamia palveluita samassa määrin kuin “normaaliaikana” – jos normaaliajan määritelmänä käytetään aikaa ennen koronaa.

Vakaus ja ennustettavuus ovat yrittäjien toivelistalla. Yhteiskunnan asteittainen avaaminen on taas alkanut vuoden alun pahimman koronatilanteen hellittäessä, mutta useiden alojen yrittäjille kuukauden-parinkin heikko tulos aiheuttaa suuria haasteita toiminnan kannattavuudelle.

On helppo yhtyä yrittäjien toiveeseen. Varmasti me kaikki haluamme jo tilanteen vakiintumista ja yhteiskunnan avautumista – jos ei muuten, niin ainakin niin sanottuun “uuteen normaaliin”.

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Ajat muuttuvat, mutta on sentään jotakin pysyvää, joka säilyy. Piispa Mari Leppäsen vieraillessa Laitilan seurakunnassa 10. helmikuuta, huomasimme, että pysyvää oli se, kuinka piispan vierailu saa meissä seurakunnan työntekijöissä liikettä aikaan. Piispan vierailun lähestyessä oli hetkessä ilmoitustaulu maalattu ja tiet aurattu! Myös armon kokemus oli pysyvää. Koimme vierailun rohkaisevana. Piispa ja tuomiokapituli kulkevat rinnallamme näissä nykyajan haastavissa muutoksissa. Emme ole yksin.

Piispa kannusti meitä katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Laitilan seurakunnan tulevaisuudessa olennaista on yhteisön rakentaminen, jossa vapaaehtoisilla on yhä paremmin mahdollisuus toimia ja saada vastuuta. Yhteisöllisyyden toteutumiseksi tarvitaan armossa kasvamista, jotta voimme olla aidosti ihmisiä ihmisille. Tämän päivän seurakunnassamme merkille pantiin kaikki vauvasta vaariin tehtävä hyvä työ eri työaloilla. Huomiota kiinnitettiin myös striimaustemme ja paikallistelevisiolähetystemme laadukkuuteen. Käykääpä tutustumassa!

Piispan vierailun lisäksi toinen merkittävä viime päivien tapahtuma, joka on koskettanut meitä, on ollut Iivo Niskasen olympiakultamitali.

Nykypäivänä kultamitalit tuntuvat olevan harvinaista herkkua. Laitilan Sorolan kylässä syntynyt piispa Erik Sorolainen (1546-1625) muistutti tämän ajankohdan saarnatekstissään tärkeimmästä palkinnosta, jonka arvoa ei voi mitata. Jumala antaa kultamitalin, iankaikkisen elämän, armosta, Jeesuksen tähden. Sorolainen kirjoitti: ”Sentähden myös ijankaikkinen elämä ei anneta yhdengän ihmisen ansiosta: mutta Jumalan sulasta armosta meidän Herran Jesuksen ansion tähden, joka on meidän edestän piinan ja kuoleman kärsinyt ja työtä tehnyt. Sentähden ijankaikkinen elämä palkan verraksi vedetän ja kutsutan palkaksi, että meidän Herra Jesus Kristus on sen meille ansainnut.”

Petri Laitinen Kirkkoherra Laitilan seurakunta

Olen monesti aiemminkin myöntänyt, että olen armoitettu penkkiurheilija. Tällä hetkellä ovat siis menossa iloiset ajat – tarjoaahan olympialaiset valtavan määrän elämyksiä meille urheilua seuraaville.

Suomalaisia on joskus kuvailtu urheiluhulluksi kansaksi, mutta ehkä lähempänä totuutta on termi menestyshullu. Miten paljon jääkiekon ensimmäinen MM-kulta vuonna 1995 meille merkitsikään, tai miten suurta riemua Iivo Niskasen perjantainen olympiakulta 15 kilometrillä meissä herättikään?

Jokainen voi itse omassa mielessään pohtia, miten hienoa oli seurata Iivon kultahiihtoa tai Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken mitalitaisteluita edellisenä päivänä – verrattuna esimerkiksi sunnuntaiseen miesten viestihiihtoon, jossa mitalitoiveet murskaantuivat täydellisesti jo viestin kolmannella osuudella, kun hienosti henkilökohtaisilla matkoilla hiihtänyt Perttu Hyvärinen sippasi ja putosi mitaliletkasta.

Itse ainakin myönnän, että Hyvärisen kärsimys aiheutti kiinnostuksen laimentumisen. Kun Suomi ei enää ollut mukana mitalitaistossa, kisan seuraaminen ei tarjonnut samaa jännitystä kuin viikon varrella käydyt henkilökohtaiset kisat.

Menestyshulluus aiheuttaakin meissä – ainakin minussa – sen, että arvokisojen seuraaminen on yhtä ilon ja kärsimyksen vuoropuhelua. Kun suomalaiset yltävät mitaleille, kisojen seuraaminen on yhtä juhlaa, ja kun tulee tappion hetki, kotisohvallakin koetaan kärsimystä yhdessä urheilijoiden kanssa.

Tätä kirjoittaessa Suomen joukkue on saavuttanut Pekingistä neljä mitalia. Lehtemme ilmestyessä tilanne voi olla jo toinen – onhan esimerkiksi keskiviikkona käyty parisprintit ja naisten jääkiekon mitalistit ovat selvillä.

Toivottavasti saamme vielä muutaman päivän aikana kokea ilon hetkiä – ja toivottavasti myös muistamme tappion hetkillä, että kilpailu maailman huipulla on ankaraa, ja että huippu-urheilussa tulee onnistumisia ja epäonnistumisia. Muillekin kuin suomalaisille.

Marko Vuosjoki

Meren monet merkitykset Forum Marinumin uusi julkaisu Lähestyvä horisontti tähystää meren ja ihmisen suhteisiin.

KIRJALLISUUS Forum Marinumin uusi julkaisu, Sari Mäenpään toimittama Lähestyvä horisontti avaa useita näkökulmia meren ja ihmisen väliseen suhteeseen. Kirja on tuorein julkaisu Merikeskus Forum Marinumin merenkulun historian julkaisusarjassa.

Meret ja niiden ympäristötila saavat paljon huomiota nykyisessä ilmastokeskustelussa. Merimuseoiden näkökulma on perinteisesti painottunut lähinnä merenkulkuun, ja meren muut merkitykset ovat usein

jääneet vähemmälle huomiolle. Uutuuskirjan arvo piileekin ennen kaikkea meren moniulotteisuuden huomioimisessa.

Viime aikoina on herännyt huoli meriympäristön, erityisesti Itämeren tilasta. Siksi keskustelu ihmisten merisuhteesta on alkanut vilkastua Suomessakin. Ihmisten toiminta ja arvot näkyvät maapallon romahtaneena tilana.

Teos haluaa herättää lukijoita miettimään, mikä on ihmisten vaikutus meriympäristössä- meren pinnalla, pinnan alla ja

horisontissa nopeasti lähestyvässä ympäristökatastrofissa?

Artikkeleissa tähyillään sekä saaristoon että meren pinnan alaisiin eläimiin ja laivojen hylkyihin: mitä eläimet ja toisaalta ihmisten merten pohjiin jättämät hylyt kertovat merisuhteestamme ja historiastamme? Entä miten kulkutaudit ovat puolestaan vaikuttaneet moderniin risteilyteollisuuteen?

Teoksessa kuvataan lisäksi merimuseoiden ja saaristolaisten tapoja hyödyntää merta tiedollisena, tarinallisena ja

jopa esteettisenä resurssina. Esimerkiksi haaksirikot ovat tärkeitä tapahtumia paitsi aikalaisille mutta myös merelliselle kulttuuriperinnölle. Teos nostaa myös keskusteluun arvioita koronapandemian seurauksista merielinkeinoille, erityisesti risteilyteollisuudelle. Kokonaisuutena kirja haluaa herättää lukijoita miettimään ihmisten vaikutusta meriympäristöön ja meren vaikutusta kulttuuriperintöön. Kirja on kokonaisuudessaan julkaistu kolmella kielellä- suomeksi, ruotsiksi ja eng-

Lähestyvä horisontti on Forum Marinumin tuorein julkaisu, jossa tähystetään meren ja ihmisen välisiin suhteisiin. lanniksi.

Lähestyvä horisontti -kirjassa on 237 sivua.

Sen on toimittanut Sari Mäenpää. Kirjan kirjoittajat ovat FT Otto Latva, FT Laura Seesmeri, FM Jouni Mustonen, TkT Mar-

jo Keiramo ja KTT Salla Siivonen. Teos on myynnissä Forum Marinumin museopuodissa sekä Trafiikki-museot ry:n verkkokaupassa.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

Aito into ja kiinnostus vievät askeleen lähemmäs kesätyöpaikkaa Monien kuntien ja yrityksien kesätyöhaku käy juuri nyt kuumana. Kerää tästä jutusta parhaat vinkit hakemuksen kirjoittamiseen ja haastattelutilanteeseen.

KESÄTYÖT Monelle tuleva kesä tarkoittaa ensimmäistä kesätyöpaikkaa, työsopimusta ja verokortin tekemistä.

Niiden parissa moni kaipaa apua, jota saa esimerkiksi Turun kaupungin nuorisopalvelujen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu NuortenTurusta. Tietopalveluohjaaja Mari Mielonen kertoo, että nuoret kyselevät monia eri asioita kesätöihin liittyen.

– Yleisimmät kysymykset koskevat sitä, että minkäikäisenä voi hakea kesätöitä. Mistä kesätyöpaikkoja löytää, miten lähestyä työnantajaa ja miten erottua muista hakemuksessa? Lisäksi moni miettii sitä, että kun työkokemusta ei vielä ole, niin mitä voi laittaa ansioluetteloon ja miten verokortin kanssa toimitaan, hän sanoo.

Nuoret etsivät myös itse tietoa NuortenTurun viime keväänä lanseeraamasta kesätyökansiosta, joka on saavuttanut Mielosen mukaan suuren suosion. Kansioon on kerätty kesätyöpaikkoja, jotka eivät vaadi paljon kokemusta ja koulutusta.

Kaikki alkaa kesätöiden kohdalla paikkojen hake-

misesta eli hakemuksen ja CV:n kirjoittamisesta.

Turun Nuorisopalveluiden Kesäduuniin-striimiin osallistuneiden työnantajien mukaan on tärkeää tuoda hakemuksessa selkeästi esiin oma kiinnostus ja innostus tehtävää kohtaan.

Hakemus olisi myös hyvä räätälöidä haettavan työn mukaan.

– Miksi on kiinnostunut paikasta? Mitä osaamista itsellä voisi olla ja miten oma persoona sopii tehtävään? Kukaan työnantaja ei odota, että nuorella olisi hirveästi jo työkokemusta, joten sitä ei tarvitse pelätä vaan voi nostaa esiin muita taitoja, Mielonen sanoo.

– Työnantajat saavat monia hakemuksia, joissa hakija kertoo olevansa reipas ja iloinen. Kuvailemalla miten se näkyy voi nousta uudelle tasolle.

Myös hakiessa esimerkiksi asiakaspalveluun voi kertoa jostakin hyvästä asiakaspalvelukokemuksesta, joka on jäänyt mieleen ja kertoa pyrkivänsä itse samaan, hän jatkaa.

Tekstimuotoisen hakemuksen lisäksi Mielonen kertoo työnantajien kannustaneen lyhyen videohakemuksen tekemiseen, sillä sen avulla voi tuoda omaa persoonaa ja intoa

Taivassalon kunnan kesätyöhaku käynnistyi tammikuussa. Muun muassa teknisessä toimessa, palvelukeskus Poijussa, varhaiskasvatuksessa ja vapaaaikatoimessa on tarjolla kesätöitä 15–18-vuotiaille, taivassalolaisille nuorille. Yksi työjakso kestää viikkoa, josta kertyy 600 euroa palkkaa.

Kunnan rakennusmestari Sophia Nieminen kertoo, että tekniseen toimeen on aiempina vuosina palkattu neljästä viiteen kesätyöntekijää, joille on tarjolla monipuolisia tehtäviä.

– Riippuu mistä kukin on kiinnostunut ja mitä osaamista on. Viime kesänä kesätyöntekijät pääsivät muun muassa olemaan mukana leikki- ja liikuntapuis-

to Toivonpuiston istutustöissä sekä frisbeegolfradan laajennustöissä, Nieminen sanoo.

Vapaa-aikatoimen puolella on tarjolla yksi kesätyöpaikka, johon kuuluu kerho- ja leiritoimintaa sekä uimakoulua. Vs. vapaa-aikasihteeri Lotta Huuhtasen mukaan kesätyöntekijän pitääkin olla uimataitoinen ja häneltä on löydyttävä jokin ajokortti liikkumista varten.

– Viime vuonna oli ensimmäistä kertaa ikinä mahdollista päästä kesätöihin vapaa-aikatoimeen.

Silloin hakemuksia tuli noin 10, Huuhtanen kertoo.

Varhaiskasvatus on monessa kunnassa suosittu kesätyöpaikka, eikä Taivassalo ole poikkeus varhaiskasvatuksen johtaja Sanna Laakson mukaan. Aiempi-

Katutasossa esteetön sisäänkäynti

• Koulukatu 7, U:ki • Vihtorinkränni, Laitila

Ajanvaraus p. 0400 593 129

Seuraa meitä

SOMESSA

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN PÄÄTÖS Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 24/2022, 1.2.2022 myöntänyt määräaikaisen ympäristöluvan. Hakija: Teho-Turve Oy. Asia: Isosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Mynämäki. Päätös on nähtävillä osoitteessa ylupa.avi.fi.

Valitusaika päättyy 10.3.2022.

Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Maiju Juntunen, puh. 0295 016 322.

@turunseutusanomat.fi

Omannäköinen, työpaikan mukaan räätälöity ja viimeistelty työhakemus auttaa kesätyöpaikan saamisessa. Kuvituskuva. enemmän esiin.

– Työnantajat kuitenkin korostivat myös, että he hakevat paljon erilaisia tyyppejä töihin. Myös heitä, jotka eivät ole supersosiaalisia. Jos on esimerkiksi arempi tai ujompi, niin voi miettiä muita juttuja, joita tuoda hakemuksessa esiin.

Hakemuksen jälkeen vuorossa on yleensä työhaastattelu, joka on monelle hyvin jännittävä tilanne. Mielonen muistuttaa, että haastattelun aikana kannattaa olla oma itsensä eikä miettiä liikaa odotuksia vaan sitä, mitä itsellä on tarjottavana.

– Jos jännittää hirveästi, sen voi sanoa ääneen ja tilanne usein laukeaa.

Jos myös jää jotain tärkeää kertomatta, niin siihen voi aina palata esimerkiksi lopussa, kun sana on vapaa. On myös tärkeää kysyä jotakin työnantajalta ja osoittaa sillä tavalla kiin-

nostusta.

Panostuksesta huolimatta voi käydä niin, ettei kuitenkaan saa haluamaansa kesätyötä.

Kokemusta voi kuitenkin Mielosen mukaan hankkia myös ilman palkkatöitä.

– Esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta saa työkokemukseen rinnastettavaa kokemusta.

Vaihtoehtoisesti voi myös ideoida oman kesätyön, jos yrittäjyys sopii itselle, mutta se pitää toki valmistella hyvissä ajoin. Näillä keinoilla voi sitten helpottaa ensi kesän työnhakua.

Kolme vinkkiä kesätyöhakuun: 1. Ole ajoissa liikkeellä.

2. Hae moneen paikkaan kesätöihin.

3. Julkisten hakujen lisäksi kannattaa lähestyä työnantajia suoraan avoimella hakemuksella.

Liisa Kallio

Pihatöistä leiritoimintaan ja päiväkotiin – Taivassalossa tarjolla monipuolisesti kesätöitä TAIVASSALO

3

na vuosina päiväkotiin on palkattu noin kolme kesätyöntekijää, mutta määrä riippuu kiinnostuneiden määrästä.

– He pääsevät mukaan lapsiryhmätyöskentelyyn sekä leikkimään ja pelaamaan lasten kanssa. He ovat myös ulkoilussa mukana, pesevät leluja ja askartelevat muun muassa kortteja, Laakso kertoo.

Niin Sophia Nieminen, Lotta Huuhtanen kuin Sanna Laakso ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä kesätyöntekijä tulee töihin reippaalla asenteella. Niemisen mukaan kuitenkin kaikille persoonille on tarvetta teknisessä toimessa.

– Kiinnostus erilaisiin viher- ja puistotöihin on toivottavaa, mutta tekniselle puolelle ovat kuitenkin

myös erittäin tervetulleita ne, jotka toivovat kesätyöjaksolta jotakin yksinkertaisempaa, kuten vain ruohon leikkuuta. Mikäli innokkuutta ja oma-aloitteisuutta löytyy, töitä on mahdollista päästä tekemään hyvinkin monipuolisesti, hän sanoo.

Huuhtasen ja Laakson mukaan vapaa-aikatoimeen ja varhaiskasvatukseen kaivataan kesätyöntekijöitä, jotka tulevat toimeen lasten kanssa ja ottavat kontaktia heihin kuin myös muuhun henkilökuntaan.

– Hyvä kesätyöntekijä on aktiivinen kyselijä. Vuorovaikutuksellisuus on tärkeää, Laakso sanoo.

Kesätyöhaku päättyy Taivassalossa 28. helmikuuta.

Liisa Kallio

@seutusanomat TURUN

SEUTUSANOMAT

ME EMME HUKU

MAINOSTEN JOUKKOON! Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

TURUN

SEUTUSANOMAT Nyt talvihinnat!

Tilaa nyt 5 ikkunaa, 6:s kaupan päälle! voimassa toistaiseksi.

Soita ja sovi tapaaminen. Pääset kuulemaan miten työ tehdään nopeasti ja ammattitaidolla.

Tilaa ilmainen arviokäynti.

Edustajasi alueella palvelee myös iltaisin: Janne Lempinen p. 040 584 8913 Ikkunamyyntiä jo vuodesta 1996 Suomen tiimi-ikkuna Oy, tiimi-ikkuna.fi

!

Kattojen KINGI

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

4

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

Talviloma = hiihtoloma

Lähimatkailu kasvattaa suosiotaan tulevilla viikoilla Lomaviikolla 21.–25.2. on tarjolla monipuolisia paikallistapahtumia. Ohessa Seutusanomien otteita laajasta ohjelmatarjonnasta.

TAPAHTUMAT Hiihtolomille lompsitaan helmi–maaliskuussa, ja ensimmäisenä lomaviikosta pääsevät nauttimaan varsinaissuomalaiset. 21.–25. helmikuuta (viikko 8) ajoittuva talviloma voi toimia pienenä irtiottona arjen aherruksesta.

Osa työssäkäyvistä pitää lomansa jonain muuna ajankohtana lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana, mutta varsinkin lapsiperheelliset usein säästelevät vapaitaan tähän hetkeen.

Ohessa vinkkejä lähiseudun hiihtolomaohjelmaan, josta osassa on osallistumismaksu, ja osa on kaikille täysin ilmaista ja avointa. Tapahtumanjärjestäjät ovat pidättäneet oikeudet muutoksiin, joten kannattaa ajantasaisin tieto aina tarkistaa heidän nettisivuiltaan.

Kustavin Laukkarin laavulla talvilomaviikolle otetaan varaslähtö Saariston Tulet -laavutapahtumassa 20.2. klo 12–14.

Ohjelmassa on grillausta ja pilkkiopastusta. Kunta tarjoa grillimakkaran ja mehua. Mukaan voi ottaa myös omia eväitä.

Kustavin vapaa-aikatoimi järjestää luistelukoulun 4–8-vuotiaille ja kiekkokoulun 6–13-vuotiaille 24.–25. helmikuuta. Luistelukouluun osallistuvilla tulee olla mukana oma kypärä ja kiekkokouluun osallistuvilla kypärä, maila ja kiekko.

Laitila–Pyhäranta 4Hyhdistys toteuttaa hiihtolomapuuhaa alakouluikäisille 23. helmikuuta kello 13–18 Laitilassa, osoitteessa Vihtorinkatu 12.

Pyhärannan Rohdaisten urheilukentällä on ohjelmassa reipasta hiihtolomatoimintaa 22. helmikuuta kello 14–17.

Taivassalon vapaa-aikatoimelta voi varata 21.–25.2. klo 9–15 väliseksi ajaksi perhevuoron liikuntahallille. Hiihtolomaviikon avoimia, maksuttomia vuoroja voi tiedustella vapaa-aikasihteeri Lotta Huuhtaselta.

Uudenkaupungin nuorisopalvelujen 21.–27.2. järjestämiin tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen Vello-ajanvarausjärjestelmän kautta.

Kalannin nuokkarin vaatteiden tuunauspaja on 21.2. ja 22.2. kello 12– 16. Anime-elokuvia katsellaan torstaina Vantissa ja Kalannin kirjastolla klo 16–18. Höntsäilykisoihin voi osallistua maanantai-

na Hiun Laavulla, tiistaina urheilukeskuksessa ja torstaina Kalannin erämiesten majalla klo 15 eteenpäin.

Uki Open Stage! kutsuu 25.2. klo 18 Kulttuurikeskus Cruselliin. Samaan aikaan Crusellissa vietetään uuden näyttelyn avajaisia. Virolaistaiteilijat Riin Pallon ja Kairi Orgusaar esittelevät Invisible Horizons -näyttelyssä maa-

lauksiaan viimeisen kahden vuoden ajalta.

Vehmaan seurakunta järjestää hiihtoloman perhekerhon Myllyjärven leirimajalla 23.2. kello 10–13 ja laskiaissunnuntain koko perheen talviriehan 27.2. kello 11–13 päiväkoti Päivänkakkaran piha-alueella ja luistelukentällä.

Koko viikon kattavana ohjelmana Uudenkau-

pungin kirjastolla avautuu taidekuja, johon voi tuoda tai lähettää anime-, manga- tai Japani-aiheisia töitä 21.2. mennessä.

Jatkuvana toimintana on muun muassa Uudenkaupungin museon tuottama Menneen ajan talvitouhut -mobiilipeli, joka on pelattavissa 19.2.–13.3. välisen ajan.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Crowst selvitti hiihtolomasuunnitelmia Helmikuussa 2022 Crowst Oy:n toteuttaman kyselyn tuloksista voi päätellä, että hiihtolomasta hyötyvät suhteellisesti eniten kotimaiset ja paikalliset palveluntarjoajat.

Kyselyyn vastasi 1 200 hiihtolomaansa suunnittelevaa ympäri Suomen. Noin 43 prosenttia vastaajista toteaa, että koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet loman

suunnitteluun jonkin verran tai erittäin paljon.

Suunnitelmallisesti hiihtolomaa viettävistä 69 prosenttia aikoo matkustaa kotimaassa hiihtolomallaan, 89 prosenttia aikoo liikkua tai urheilla, ja yli 26 prosenttia aikoo polskia lomallaan uimahallissa tai kylpylässä.

Yleisestä koronatilanteesta sekä rajoituksista johtuen ihmiset

eivät ole voineet suunnitella ulkomaanmatkoja hiihtolomaviikolle samaan tapaan kuin ennen.

Tämä näkyy aktiivisena matkailuna ja palvelujen käyttönä kotimaassa.

Hiihtolomaa jo suunnitelleista vastaajista noin 12 prosenttia kertoo matkustavansa ulkomaille hiihtolomaviikollaan.

Halu liikkua nousee vahvasti esiin kyselyn kokonaistuloksissa; lomaa

suunnitelleista vastaajista jopa 89 prosenttia aikoo liikkua tai urheilla. Kiinnostus ulkoilmassa tapahtuvaa liikuntaa kohtaan on korkeampi sisätiloissa tapahtuvaan liikuntaan verrattuna.

Kyselyn perusteella suosituimmat top 4 ulkolajia ovat kävely, hiihto, lenkkeily ja juokseminen, sekä laskettelu ja lumilautailu. Suosituimmat top 4 sisälajia

hiihtolomalla ovat kuntosali, uinti, jooga ja pallopelit (tennis, sulkapallo, squash, jne.).

Kyselyn tulosten perusteella hiihtolomaa suunnittelevat varaavat myös aikaa muuhun kuin liikuntaan. Rauhallista, hyvää mieltä tuoviksi puuhasteluiksi koetaan erityisesti sarjojen ja elokuvien katsominen suoratoistopalveluista, ajan viettäminen perheen pa-

rissa, hyvän ruoan kokkaaminen ja leipominen, sekä myös kavereiden ja sukulaisten tapaaminen.

Myös kirjojen lukeminen ja äänikirjojen kuuntelu, kodin siivoaminen sekä konsoli- ja tietokonepelien pelaaminen nousevat korkealle kyselyn tuloksissa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Laitila suosii jatkossakin kotimaisen ruuan käyttöä

Kunnanviraston työntekijät saavat etäillä puolet työajasta

LAITILA Laitilan kaupunki suosii tarjoiluissaan kotimaisen ja lähellä tuotetun ruuan käyttöä myös jatkossa.

Näin totesi kaupunginvaltuusto 7. helmikuuta vastauksessaan Keskustan ja Kristillisdemokraattien

VEHMAA Vehmaan kunnanviraston työntekijät saavat olla etätöissä enintään 50 prosenttia työajasta.

Asiasta päätti kunnanhallitus 31. tammikuuta.

Muun muassa asiakaspalvelu ja neuvottelut

valtuustoryhmien aloitteeseen, jossa ehdotettiin kaupungin käyttävän kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa tarjoiluissaan.

Valtuuston vastineen mukaan Hinku-kuntana Laitila on jo kiinnittänyt asiaan huomiota ja toimii

niin jatkossakin. Hinkuverkosto pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta ja kokoaa yhteen muun muassa päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat.

Liisa Kallio

edellyttävät työntekijöiden läsnäoloa, jonka takia kunta rajaa etätyön määrää 50 prosenttiin viikon työajasta.

Etätöitä tekevän työntekijän on oltava kunnan etätyöohjeen mukaan tavoitettavissa etätyöpäi-

vän aikana. Työnantajalle eli Vehmaan kunnalle ei saa myöskään syntyä etätyön takia lisäkuluja esimerkiksi laitteiston hankinnasta.

Liisa Kallio

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

5

Saaristolaisuuskulttuuri mukana kasvatuksessa

Vuoden 2021 varhaiskasvatuskunta -kunniamaininta Kustaviin Helmikuun alussa kokoontunut Kustavin sivistyslautakunta päätti maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkumisesta edelleen nykyisten kriteereiden mukaisesti.

KUSTAVI Vuoden varhaiskasvatuskuntien joukkoon kunniamaininnan myötä noussut Kustavi huolehtii kuntansa lapsista laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Kustavin varhaiskasvatuksen johtajan Jenni Leppäsen mukaan kunta toimii esimerkillisesti lapsiperheiden palveluiden ja tukimuotojen tuottajana.

Tammikuussa jaetun Vuoden 2021 varhaiskasvatuskunta -kunniamaininnan perusteluihin lukeutuvat luonnollisesti myös henkilöstön mitoituksista sekä hyvinvoinnista huolehtiminen.

– Kustavi arvostaa työntekijöitään satsaamalla työhyvinvointiin. Myös palkkataso on selvästi naapurikuntia korkeampi var-

haiskasvatusalalla. Henkilöstömitoitus on lakien ja säädösten mukainen, ja olemme jo valmistautuneet vuonna 2030 tulevaan lakimuutokseen muun muassa muuttamalla eläköityneen lastenhoitajan toimen varhaiskasvatuksen opettajan toimeksi, Leppänen kertoo.

Suotorpan päiväkodin laajennusosa valmistui juuri sopivasti vastaamaan kasvaviin tarpeisiin, onhan Kustavin varhaiskasvatuksen käyttöaste noussut lähes sataan prosenttiin.

– Uusi eteinen on otettu jo käyttöön, ja tämä on toimintamme kannalta erittäin hyvä uudistus, nyt kun lapsiakin on niin paljon, iloitsee Leppänen.

Tilanne ei ole ollut helppo viime aikoina kenellekään. Korona-ajoista on silti selviydytty ja selviydytään edelleen mallikkaasti saaristokunnan sisukkaalla Koko Kustavi kasvattaa -toimintamallilla.

Varhaiskasvatusjoh-

taja näkee, että kustavilaisille lapsille voidaan taata turvallinen ja tasapuolinen varhaiskasvatus myös jatkossa. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnaksi valittu Kustavi valmistelee saaristolaisuuteen painottuvaa suunnitelmaa 5-vuotiaiden toiminnalliseen eskariin.

Kunnassa on sitouduttu kasvatushenkilökunnan lisäkoulutukseen.

– Olemme onneksi vielä saaneet hyviä ja tuttuja sijaisia. Kustavi on mukana 2-vuotisessa esiopetuskokeilussa, joten meidän neljällä varhaiskasvatuksen opettajalla on myös siihen vaadittava esiopetuspätevyys, Leppänen jatkaa.

Kustavi tarjoaa varhaiskasvatusta Suotorpan päiväkodissa, jossa toimii kaksi varhaiskasvatuksen ryhmää. Esiopetus järjestetään muuten Kivimaan koululla, paitsi esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus on päiväkodin tiloissa.

– Tällä hetkellä lapsia

on 31. Näillä näkymin lapsimäärään ei ole tulossa suuria muutoksia. Hakumme on auki jatkuvasti, kuten nykyään kaikkialla, toteaa Jenni Leppänen.

Leppänen kertoo, että vuonna 2018 alkanut varhaiskasvatuksen maksuttomuus on tuonut tullessaan varsin myönteisiä vaikutuksia Kustavin kunnalle.

– Kaikki kunnan varhaiskasvatusikäiset lapset ovat kirjoillamme. Vuosi sitten keväällä varhaiskasvatuksen piirissä oli ennätysmäärä 36 lasta. Tietysti toivomme, että maksuttomuus houkuttelee kuntaan uusia lapsiperheitä.

Kustavin sivistyslautakunta päätti 1.2. pitämässään kokouksessa maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkumisesta edelleen nykyisten kriteereiden mukaisesti. Samalla päivitetyt kriteerit siirrettiin uudelleen valmisteltaviksi ja käyttöönotettaviksi toimintavuoden 2022–2023 alussa.

Kustavi tarjoaa kuntalaisilleen maksuttoman varhaiskasvatuksen, jota käytetään lähes sataprosenttisesti.

Kuva: Kustavin kunta.

Kustavin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti päiväkodin arkeen kuuluu tiivis yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa. Jenni Leppänen harmittelee, että korona-aika on valitettavasti syönyt yhteistyömahdollisuudet melkein kokonaisuudessaan.

– Pyrimme suunnittelemaan yhteistä toimintoja ja painotamme samoja asioita. Esimerkiksi saaristolaisuus on yhteinen punainen lankamme.

Perhepäivälliset ovat yhtenä tärkeänä osana Suotorpan päiväkodin normaalia toimintaa.

– Korona-aikana emme ole voineet näitäkään (perhepäivällisiä) pitää. Onneksi näemme vanhempia päivittäin ja yhteistyö heidän kanssaan on lä-

heistä. Kaikki yhteistyömuodot ovat nyt jouduttu pitämään etänä. Toisaalta olemme saaneet perheiltä hyvää palautetta etäjuhlistamme, Leppänen lisää.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Tiesitkö?

Kustavin sivistyslautakunnan 1.2. pidetyn kokouksen listalle oli nostettu pykälä maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkumisesta sekä kriteerien mahdollisesta päivittämisestä.

Sivistyslautakunta päätti maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkumisesta edelleen nykyisten kriteereiden mukaisesti sekä päätti siirtää kokouksessa esitellyt päivitetyt kriteerit uudelleen valmisteltaviksi ja käyttöönotettaviksi toimintavuoden 2022–2023 alussa

Talviloma!

Suksi laivalle Suosikkiartistit Turusta Baltic Princessillä

21.2.

22.2.

24.2.

26.2.

SANNI Cledos Antti Tuisku Mikael Gabriel

Suosikkiartistit Helsingistä Silja Symphonylla

20.2. Robin 22.2. Antti Tuisku 24.2. SANNI

Hiihdä laivalle osoitteesta silja.fi

6

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

Ekspressiivinen maalaus pyhärantalaisittain tutusta maisemasta

Pyhärannan valtuustosaliin uusi taidehankinta PYHÄRANTA Pyhärannan kunnan Rauno Luttiselta tilaama Maisema Pyhärannan kirkonkylästä -teos julkistettiin 8. helmikuuta.

Valtuustosaliin ripustetun maalauksen julkistustilaisuutta vietettiin juuri ennen kunnanvaltuuston kokouksen alkua.

Paikallisen kuvataiteilijan Rauno Luttisen maalaus kuvaa kiireetöntä kirkonkylää, jota hallitsevat hengellisen ja maallisen vallan majakat, kirkko ja kunnantalo.

– Niiden ympärille sijoittuvat pelkistetyin muodoin ja ääriviivoin perusväreillä toteutetut pyhärantalaismaisemalle tyypilliset pienet pellot ja puistot. Niitä rajaava meri symboloi purjehdusmerenkulun kulta-aikaa, jolloin maalauksessakin kuvatut merimiesten "muijat ja mukulat" jättävät hyvästejä taustalle sijoittuvan Marikarin suntin

Pyhärantalainen kuvataiteilija Rauno Luttinen kuvaili valtuustosalissa 8.2. järjestetyssä julkistustilaisuudessa suurikokoista Maisema Pyhärannan kirkonkylästä -teostaan ekspressiiviseksi ja naivistiseksi. Kuva: Helka Huttela. kautta merten ulapoille purjehtiville kuunareille ja kaljaaseille, Luttinen luonnehtii työtään.

Tekijänsä lapsuudesta

tutun maiseman toteutusta hallitsee sisäisestä näkemyksestä syntynyt tunneperäinen ja omakohtainen tulkinta, tu-

loksena ekspressiivinen maisemamaalaus voimakkaine siveltimenvetoineen ja väreineen.

– Teoksen on tarkoi-

tus välittää katsojalleen lämpöä, valoa ja iloisuutta. Se on eräänlainen elämäkertatyö, josta näkyvät taiteilijan maal-

SUOMEN SUURIN KALASTUS- JA METSÄSTYSLIIKE

lisen vaelluksen vaiheet, Hirslahden Pajulasta kotoisin oleva Luttinen kertoo.

Pyhärannan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miikka Roos sanoo, että kyse on hänen kautensa ensimmäisestä taidehankinnasta.

– Kunta on tehnyt ennenkin julkisia taidehankintoja ainakin valtuustosaliin ja kouluihin.

Tämä Rauno Luttisen näyttävänkokoinen teos toimii hienona värillisenä piristyksenä vaalealla seinällä, jatkaa Roos.

Roos arvelee, että seuraavat julkiset taidehankinnat sijoittuvat uusiin päiväkoteihin.

– Pyhärannassa on kaksi päiväkotihanketta kesken. Uskoisin, että kunta tukee kuvataiteilijoita jatkossakin tekemällä teoshankintoja myös varhaiskasvatuksen uusia tiloja koristamaan, hän toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

RUOTO MEGA STORE KAARINA AVAJAISET 26.2.2022

Laasmäenkatu 6, 20780 Kaarina 020 779 0978 kaarina@ruoto.fi

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

TIEDÄTKÖ, MITÄ SAISIT NYKYISESTÄ AUTOSTASI? Näyttävä uutuus Renault ARKANA nyt koeajettavissa

Palkittu täyssähköinen Hyundai IONIQ 5 mm. Vuoden auto Saksassa

#uusivuodeksi: alkaen 215 €/kk

Ensiesittelyssä täysin uusi Peugeot 308 myös lataushybridinä

ME M A ANN HINNAN UN L I SA! E S R O K VER

Nyt myynnissä uusi Dacia Sandero Stepway – myös automaattina

Kasko- ja liikennevakuutus alk. 59 €/kk lasiturvalla

KATSO AUTOSI ARVO: autoverkkokauppa.fi/vaihtoautotarjous Muutamalla klikkauksella saat selville autosi reilun vaihtoarvon ja sitten vaan valitsemaan uutta.

Voit ostaa uuden tai käytetyn auton juuri silloin, kun se sinulle parhaiten sopii, sillä me palvelemme verkossa ympäri vuorokauden.

Huomioithan, että autoja tilataan tällä hetkellä enemmän kuin niitä saadaan tehtaalta asiakkaille. Nopeimmat tilaajat varmistavat sen, että uusi auto ehtii vielä tämän vuoden toimituksiin. Ostamme nykyisen autosi pois ja tarjoamme sinulle sijausauton edullisesti käyttöösi, jotta uuden auton odotus sujuu vaivatta. Nopeaan toimitukseen on kuitenkin saatavilla esimerkiksi Renault Clio- ja Captur-malleja.

Aina ja kaikkialla.

7

8

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022 AUTOVERKKOKAUPPA.fi

ENSIESITTELYSSÄ

11.2. ALKAEN

UUSI PEUGEOT 308 Tyylikkyyden uusi aika, myös lataushybridinä.

Nyt koeajettavissa Petikossa ja Raisiossa!

Peugeot i-Cockpit® -ohjaamo • Full-LED -valot Digitaalinen mittaristo • Langaton Apple CarPlay / Android Auto Kevytmetallivanteet

308 mallisto alkaen 25 983 € (sis.toimituskulut 600 €). CO2 päästöt 125 g/km, EU-keskikulutus 5,5l/100 km. Saatavilla myös lataushybridinä.

Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Korko 1 % ilman kuluja

Koe ja aja

palkittu Hyundai-mallisto.

Nyt koko uudistuneeseen Hyundai-mallistoon 1 % korko – ilman muita kuluja. Lisäksi saat erään Hyundai-malleja talvirenkaat vain 299 eurolla*. Ja kaupan päälle vielä takuu ilman kilometrirajaa. Toimi pian, etu on voimassa rajoitetun ajan!

Rahoitusesimerkki: auton hinta 49 319,40 €, käsiraha 8 165,40 €, rahoitettava osuus 41 154,00 € (perustamiskulu 0 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksut 0 €, korko 1 %, kuukausierä 395 €, viimeinen suurempi erä 14 795,82 €. Todellinen vuosikorko 1 %. Luottokustannukset 1 685,74 €, luotto ja luottokustannukset yhteensä 51 005,14 €. Maksimi luoton määrä 60 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Edut voimassa 28.2.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin. Ei voi yhdistää muihin etuihin. *Talvirengasetu ei koske IONIQ 5-, KONA Electric-, TUCSON-, SANTA FE- tai N-mallistoja.

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022 AUTOVERKKOKAUPPA.fi

CITROËN C3 POP!

TALVEN MUKAVIMMALLA EDULLA! NAVIGOINTI • VÄRIPAKETTI • KATON VÄRI JA KORISTELU • PERUUTUSKAMERA* • SUOMENKIELINEN KOSKETUSNÄYTTÖ

ALK. 18.993 €

15.993 € TAI 141 €/kk

ETUSI JOPA YLI 5.600 €!

RAJOITETTU ERÄ NOPEAAN TOIMITUKSEEN!

KORKO 0 % + KULUT | 6 KK LYHENNYSVAPAA SAATAVILLA MYÖS AUTOMAATTINA CO2 123 g/km, kulutus 5,0 l/100 km. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa rajattuun erään autoja 31.3.2022 asti tai niin kauan kuin autoja riittää. Autot tulee rekisteröidä 31.3.2022 mennessä. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Hinnat sis. tk. 600 €. Etu rahoitusta käytettäessä 5 638,36 €, etu käteiskaupassa 4 547 €. *Automaattimallissa. RAHOITUSESIMERKKI: Citroën C3 PureTech 82 Pop: hinta 15 993 € (sis. tk.), vaihtoauto/käsiraha 2 000 €, sopimusaika 72 kk, kk-erä 141,18 €, luoton määrä yht. 14 183 €, viimeinen suurempi erä 4 798 €. Kk-erä sis. koron 0 %, perustamismaksun 190 €, käsittelykulun 9 €/kk.

Luottokustannukset yht. 838 €, todellinen luottohinta 16 831 € ja todellinen vuosikorko 1,47 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Kuvan auto erikoisvarustein.

UUSI

RENAULT ARKANA hybrid jossa on luonnetta

Alk.

Hybrid alk.

32 590 € 34 590 € Renault Arkana on urheilullisen tyylikäs katumaasturi. F1-maailmasta sovellettu E-TECH hybrid -teknologia yhdistää kaksi sähkömoottoria, bensiinimoottorin sekä älykkään monitilavaihteiston tarjoten ylivertaisen ajomukavuuden. Malliston CO2 109-132 g/km, WLTP-yhd. kulutus 4,8-5,8 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

renault.fi

9

TURUN

SEUTUSANOMAT

10

17. helmikuuta 2022

UUSI DACIA SANDERO STEPWAY NYT MYÖS NOPEAAN TOIMITUKSEEN!

SANDERO-MALLISTO ALK .

14 999 €

SANDERO STEPWAY ALK. 16 999 €

HYÖDYNNÄ EDULLINEN DACIA-RAHOITUS JA 6 KK LYHENNYSVAPAA Rahoitussopimukseen sisältyy mahdollisuus 6 kuukauden veloituksettomaan lyhennysvapaaseen omavalintaisena aikana. Lyhennysvapaan saat, kun rahoitusyhtiönä on Dacia-rahoitus / DNB Auto Finance Oy. Sopimusaika maks. 60 kk. Kuvan Sandero Stepway alk. 16 999 €.

Hinta sis. toim.kulut 600 €. Sandero-malliston CO2-päästöt 119–140 g/km, WLTP-yhd. 5,3–6,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

DACIA.FI

#MELKEINUUSI

MELKEIN UUSI AUTO EDULLISESTI KÄYTTÖÖSI KUUKAUSIMAKSULLA! Renault Clio Sport Tourer kompakti farkku

159

Alk.

€/kk

(24 kk / 30 tkm)

Peugeot 308 Allure automaatti Alk.

239

AUTOJA MÄÄRÄERÄ!

NYT NOPEILLE TILAAJILLE ETUHINTAAN!

€/kk

(24 kk / 30 tkm)

#melkeinuusi on käytettyjen autojen yksityisleasing-sopimus – saat vähän ajetun auton käyttöösi kiinteällä kuukausimaksulla, etkä tarvitse käsirahaa. Sopimus kestää vähintään 24 kuukautta, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla ja palauttaa auton Autoverkkokauppaan. Sopimukseen sisältyvä ajomäärä on 15 tai 25 tkm vuodessa. Kuvien autot erikoisvarustein. !

LIIKE UUSI

Vantaa, Petikko

Raisio

Allastie 1

Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6

Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910 Vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930

Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, 0207 997 850 Vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830

Aina ja kaikkialla.

Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %).

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

11

Lukiolaiset toivat metsän Laitilan neuvolaan Neuvolan ilmettä piristäneet maalaukset olivat neuvolan henkilökunnan, lukion ja kaupungin yhteistyön lopputulos.

LAITILA Laitilan neuvola sai tammikuussa uutta väriä ylleen, kun lukiolaiset maalasivat luontoaiheisia teoksia käytävän pylväisiin ja eteisaulaan. Kolme viikkoa kestänyt projekti on saanut aikaan paljon ihastuneita kommentteja niin neuvolan henkilökunnalta kuin tiloissa käyneiltä ihmisiltä. Terveydenhoitaja Monica Mäenpää kertoo, että he ovat hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.

– Neuvolassa käy paljon lapsia ja aikuisia, ja maalauksista onkin iloa kaikille. He voivat yhdessä tutustua teoksiin ja käydä niitä katsomassa. Yksikin äiti sanoi, että he käyvät kaikki pylväät läpi, kun on niin paljon nähtävää, hän sanoo.

Kaiken kaikkiaan lukiolaiset maalasivat neljä pylvästä koivuiksi ja havupuiksi. Lisäksi eteisaulaan maalattiin yksi iso puu.

Mäenpään mukaan tilan ilme piristyi huomattavasti.

– Maalaukset tekivät ison muutoksen ja veivät tilaa hyvään suuntaan.

Idea neuvolan tilojen elävöittämisestä sai alkunsa oikeastaan jo tammikuussa 2021, kun Laitilan neuvola muutti terveystalolta kaupungintalolle. Uudet tilat olivat vanhoihin verrattuna käytännöllisemmät, mutta Mäenpään

mukaan toimistomaiset ja hieman kylmät. Työntekijät päättivätkin kutsua lukion kuvataiteen opiskelijat maalaamaan tiloja.

Kuvataiteen lehtori Elisa Huhtinen innostui ideasta ja mukaan lähti yhteensä 21 opiskelijaa.

– Meillä sattui juuri osuvasti alkamaan kuviksen 2. opintojakso, jonka sisältöihin tällainen tilan suunnitteluun liittyvä projekti istuu luontevasti. Myös opiskelijat innostuivat projektista, vaikka alussa he pohtivatkin, että onko heistä tällaiseen. Mitä syvemmälle päästiin projektiin sisään, sitä enemmän into kasvoi, Huhtinen kertoo.

Maalausten suunnittelu alkoi jo viime vuonna.

Joululoman jälkeen koronatilanne aiheutti epätietoisuutta projektin jatkumisesta, mutta tammikuussa opiskelijat pääsivät lopulta tarttumaan pensseleihin. Ensimmäiset päivät sisälsivät hieman alkukankeutta Huhtisen mukaan.

– Kun iso porukka tulee vieraaseen tilaan tekemään, niin se vaatii alussa hieman totuttelua. Henkilökunta otti meidät kuitenkin hyvin lämpimästi vastaan ja he tarjosivat omia tilojaan esimerkiksi tarvikkeiden pesuun, mikä oli todella hienoa.

Myös opiskelijat näkivät, että heidän työtään arvostettiin, kun vastaanotto oli

aina innostunut.

Valmista tuli kolmessa viikossa, ja Huhtisen mukaan koko työryhmä oli oikein tyytyväinen lopputulokseen. Päällimmäisenä maalausprojektista jäi mieleen neuvolan positiivinen ilmapiiri.

– Opiskelijoille oli myös hieno hetki, kun kaiken suunnittelun ja epävarmuuden jälkeen päästiin asiaan eli maalaamaan. Pidimme myös yhteisen lopetushetken, jolloin opiskelijat saivat leffaliput ja minä kukkia. Se oli hieno tapa päättää opintojakso.

Vaikka maalaukset ovat valmiita ja kaikkien neuvolassa kävijöiden ihasteltavana, ei projekti kuitenkaan ole välttämättä jäämässä vielä tähän.

Suunnitelmia uusien maalausten varalle on jo tehty, sillä tilaa kyllä on.

– Kyllähän tänne vielä mahtuisi lisää maalauksia esimerkiksi eteiseen, mutta se riippuu monesta tekijästä. Täytyykin kiittää myös kaupungin teknistä toimea, kun heiltä saimme maalit, Mäenpää kertoo.

– Tarkoituksena on luoda metsämaisemaa uuden ryhmän kanssa, mutta katsotaan. Tätä projektia voi jatkaa myöhemminkin, sillä maalia on jäljellä vaikka kuinka paljon, Huhtinen lisää.

Liisa Kallio

Laitilan lukion opiskelijat työn touhussa. Itse maalaaminen vei porukalta kolme viikkoa.

Kuva: Elisa Huhtinen.

Hyvinvointialueen puolueiden paikkajako linjattiin ALUEVAALIT

Neuvottelujen varapuheenjohtaja Niina Alho Kaarinasta on tyytyväinen siihen, että neuvottelujen osapuolet ovat sitoutuneita yhteisen hyvinvointialueen rakentamiseen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoryhmät ovat sopineet puolueiden välisestä paikkajaosta. Toimielinten paikkajaosta sovittiin valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa 11. helmikuuta.

– Hyvinvointialueen rakentaminen on valtava työ. Olen iloinen, että puolueiden välinen keskustelu on edennyt hyvässä hengessä. Vielä riittää tekemistä. On tärkeää, että hyvinvointialue toimii demokraattisesti ja lisäksi kuulee kansalaisia laajasti, neuvotteluiden puheenjohtaja Ville Valkonen sanoo.

Hyvinvointialueen

suurin puolue Kokoomus ottaa johtaakseen aluehallituksen ja konsernijaoston. Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtajuus on keskustalla ja toinen SDP:llä. Kaikkiaan aluehallituksessa on 15 paikkaa, neljä kokoomuksella, kolme SDP:llä sekä keskustalla, kaksi vasemmistoliitolla sekä yksi paikka perussuomalaisilla, vihreillä ja RKP:llä kullakin.

Aluevaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut SDP johtaa valtuuston puhetta. Valtuuston varapuheenjohtajuudet menevät perussuomalaisille, vihreille ja vasemmistoliitolle.

Samalla päätettiin val-

mistelulautakuntien ja vaikuttamiselinten puheenjohtajuuksista. Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtajuus on menossa vasemmistoliitolle, työikäisten lautakunta kokoomukselle ja ikääntyneiden lautakunta keskustalle.

Pelastuslautakunnan johtoon tulee SDP ja ruotsinkielisten palveluiden lautakuntaan RKP. Tarkastuslautakuntaa johtaa perussuomalaiset sekä Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukuntaa kokoomus.

Lisäksi vaikuttamiselimiin asetetaan muutamia poliittisia paikkoja. Vanhusneuvoston puheenjohtajuus on keskustalla,

vammaisneuvoston vasemmistoliitolla ja monikulttuurisuusneuvosto SDP:llä.

Aluevaltuustoryhmien neuvotteluja jatketaan perjantaina 18. helmikuuta.

– Valmistelut ensimmäistä aluevaltuuston kokousta varten etenevät nyt nopeasti ja aikataulut ovat kireitä. Se haastaa niin valmistelijoita kuin aluevaltuutettujakin, mutta kaikki ovat sitoutuneita yhteisen hyvinvointialueen rakentamiseen, neuvotteluiden varapuheenjohtaja Niina Alho kertoo.

Seutusanomat Vakka

12

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

Vehmaan seurakunta perustaa nuorten vaikuttajaryhmän: ”Ryhmästä tehdään alusta alkaen nuorten näköinen” Vaikuttajaryhmän perustaminen on jokaisella seurakunnalla edessä, mutta Vehmaalla työt ryhmän eteen haluttiin jo aloittaa.

VEHMAA Vehmaan seurakunta on perustamassa uutta, alle 29-vuotiaiden nuorten omaa vaikuttajaryhmää, joka edustaa vehmaalaisia nuoria seurakunnan päätöksenteossa. Seurakunnan diakoni Tuija Suomisen mukaan tarkoituksena on edistää nuorten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta ja tiedottaa nuoria seurakunnan päätöksenteosta.

– Ryhmästä tehdään alusta alkaen nuorten näköinen. Ei ole valmista sapluunaa, vaan lähdetään yhdessä tuumin tekemään. Ryhmä muovautuu nuorten näköiseksi, hän kertoo.

Vaikuttajaryhmän myötä nuoret pääsevät edustamaan itsensä lisäksi kaikkia vehmaalaisia nuoria ja heidän halujaan ja toiveitaan.

Suomisen mukaan on tärkeää, että nuoret pääsevät vaikuttamaan.

– Vaikuttajaryhmän avulla vahvistetaan myös osallisuutta ja kuulluksi tulemista.

Vaikuttajaryhmään ovat tervetulleita kaikki vehmaalaiset alle 29-vuotiaat nuoret. Kuvassa isoset Nea Kittilä (vas.), Minttu Laine ja Inka Lehtonen Nuorten iltamessun jälkeen sunnuntaina 13.2.

Vaikuttajaryhmän perustaminen ei ole Vehmaan seurakunnan oma idea, vaan sellainen on tulossa lopulta kaikkiin seurakuntiin.

Kirkolliskokous päätti asiasta

marraskuussa 2019, mutta päätös tulee voimaan vielä keskeneräisen, uuden kirkkolain myötä.

Vehmaan seurakunta halusi kuitenkin pistää ryhmän jo pystyyn.

– Nuorten vaikuttajaryhmän perustaminen on ollut Lapsi- ja nuorisotyön työryhmässä vireillä jo viime vuonna, mutta korona sotki aikataulun. Siksi perustaminen päästiin aloittamaan vasta tänä vuonna, Suominen kertoo.

Ryhmään saavat lähteä mukaan alle 29-vuotiaat, konfirmoidut nuoret. Suomisen mukaan ihannetilanne olisi saada 6–10 jäsentä ryhmään mukaan.

– Vehmaa on kuitenkin pieni kunta, joten jos 3–4 nuorta lähtisi mukaan, niin voitaisiin jo puhua ryhmästä. Toivomme myös eri-ikäisiä nuoria mukaan, varsinkin yli 18-vuotiaita, joita on vaikeampi tavoittaa kuin rippikouluikäisiä ja isosina toimivia.

Ilmoittautuminen mukaan ryhmään päättyi 15. helmikuuta. Seuraavaksi vuorossa on järjestäytyminen. Nuorien on tärkeää sitoutua toimintaan mukaan vähintään vuodeksi, mutta mukana voisi olla myös use-

amman vuoden.

– Yhden vuoden jälkeen voisi olla vielä optio kahdelle tai kolmelle vuodelle. Joka vuosi voisi olla myös mahdollisuus ottaa uusia jäseniä mukaan, jotta saadaan toiminnalle jatkumoa.

Aiemmin seurakunta ei ole kiinnittänyt huomiota näin tavoitteellisesti nuorten äänen kuulumiseen, mutta tällä hetkellä nuoriin halutaan panostaa Suomisen mukaan.

– Lähtötilanne on eri, kun ryhmän myötä tarjotaan mahdollisuus vaikuttamiseen. On tärkeää, että seurakunta pystyisi palvelemaan niin, että nuoret kokisivat olevansa tervetulleita toimintaan.

Vehmaalla ollaan toisin sanoen uuden edessä, mutta Suomisen mukaan tavoitteena on vakiinnuttaa vaikuttajaryhmä osaksi seurakuntaa. Ilmapiiri uudelle ryhmälle on oikein otollinen.

– Tätä on odotettu innolla, että päästään käynnistämään ryhmä.

Edessä on paljon pitkäjänteistä työtä, eikä tulosta saavuteta noin vain vaan pikkuhiljaa.

Liisa Kallio

Voimaa ruuasta -hanke tukee ikäihmisiä ravitsemusasioissa SENIORIT Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Gery ry:n hanke, jonka kautta ikäihmiset saavat maksutonta tukea ravitsemusasioissa.

Hankkeessa tarjotaan yksilöllistä ravitsemusneuvontaa, luentoja ja ryhmävalmennusta alueen ikäihmisille.

Geryn toiminnanjohtaja, ETT ja dosentti Merja Suominen on huomannut, että koropandemian aikana ikäihmisten väliset erot ravitsemus- ja liikuntatottumuksissa ovat kärjistyneet.

– Näyttää siltä, että jo aiemmin ravitsemus- ja liikunta-asioiden kanssa kamppailleiden senioreiden hyvinvointi on

heikentynyt entisestään.

Sen sijaan aktiiviset seniorit ovat löytäneet keinoja huolehtia itsestään myös poikkeuksellisena aikana, Suominen kertoo.

Yksilöllistä neuvontaa tarjotaan aina perjantaisin kello 10–12 tai erikseen sovittuna ajankohtana puhelinnumerossa 044 985 6950.

– Ravitsemusneuvonta, luennot ja ryhmävalmennus on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille.

Niihin voi toki osallistua myös yhdessä omaisen kanssa, Suominen sanoo.

Ennen sovittua yksilöllistä ohjauskertaa pidetään ruokapäiväkirjaa, joka toimitetaan Geryn ravitsemusasiantuntijal-

le. Ruokapäiväkirjapohjan saa Geryn asiantuntijalta.

– Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, jota toteutamme Varsinais-Suomen lisäksi Etelä-Karjalan alueella. Keräämme palautetta hankkeesta ja arvioimme neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta, Suominen sanoo.

Voimaa ruuasta -webinaareja järjestetään vaihtuvin ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyvin teemoin. Maksuttomat ja kaikille avoimet web-seminaarit ovat suunnattu kotona asuville ikäihmisille. Mukaan voi osallistua etäyhteydellä yksin, kumppanin tai ystävien kanssa. Omaisena voi suositella tilaisuutta lä-

Gery ry muistuttaa Voimaa ruuasta -hankkeellaan ruokailun ja ravitsemuksen tärkeydestä ikäihmisen arjessa. Kuva: Gery ry.

heiselle ikäihmiselle ja osallistua yhdessä hänen kanssaan.

Maaliskuun webinaarit toteutetaan kahtena tiistaina. 1.3. kello 10 aiheena on: ”Onko terveellinen ruoka kallista?”. 29.3. kel-

lo 10 keskustellaan sen sijaan ravintolisistä ja vitamiineista.

Gery ry:n Voimaa ruuasta -hanke on käynnissä vuosina 2021–2024.

Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen, toimintaky-

vyn ja hyvinvoinnin edistämishanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI – EHDOLLA JHL:N EDUSTAJISTOON

2 MARIKA ANTILA

lähihoitaja / luottamusmies

3 ANNA-LENA ASPEGREN-TÖRNROOS

4 JESSICA BERGHOLM lähihoitaja

arbetarskyddsfullmäktige /vårdare

9 TANJA HEIKURINEN lähihoitaja / pääluottamusmies

10 TAPIO HEINO

16 TAINA KIRJONEN

laboratorioanalyytikko / yhdistyksen tiedottaja

17 ruokapalvelu- ja siivousesimies / puheenjohtaja

23 JOANNA KRAWCZYK SNÄLL

lähihoitaja / luottamusmies

JAANA KOLI

närvårdare

nuorisokeskuksen ohjaaja

30 PEKKA LIIKANEN

asukaskoordinaattori

37 KAROLIINA PAJU

44

kuntoutuksen ohjaaja / AMK-opiskelija

JONNA KOSKI

työsuojeluvaltuutettu / kartoittaja

13 PÄIVI HUHTALA

20

TEPPO MÄENPÄÄ rata-asentaja / varapuheenjohtaja

HEIDI PIKKUJÄMSÄ -WISS ohjaaja

lähihoitaja / pääluottamusmies

koulunkäynninohjaaja / pääluottamusmies

54

koulunkäynninohjaaja / työsuojeluvaltuutettu

JHL:n vaalit 2022. Äänestysaika 7.2.–1.3.2022.

58 ELENA ZYKINA lähihoitaja

Äänestä osoitteessa jhl.fi/vaalit22 tai postita äänestyslipukkeesi viimeistään perjantaina 18.2.

36 ANNE NYMAN

ohjaaja / luottamusmies

42 SUSANNA PÖYSTI

lastenhoitaja / luottamusmies

43 HEIDI RAJAKANGAS ohjaaja

49 EIJA SALMI

50 MAARIT SALONEN

päivähoitaja

55 ERJA VALTONEN

29

35

48 MAARIT SALAMA

puistotyöntekijä / varapääluottamusmies

työnsuunnittelija

köksförman / keittiöesimies

tietojärjestelmäasiantuntija

IRIS PITKÄAHO

MINNA KOTTI

JARI LEHTIVAARA

kiinteistönhoitaja / varapääluottamusmies

41

47 ALEKSI ROIHA

IIKKA LEHTINEN

ANNELI NIKULAINEN

liikunnanohjaaja

22

28

34

40

energiavalvoja / luottamusmies

vahtimestari / sosionomiopiskelija (AMK)

SAKU NIKKANEN

15

21

27

33

ohjaaja

nuoriso-ohjaaja

KIMMO KOSONEN

puheenjohtaja / pääluottamusmies

MIKA HARJULA

JERE JÄRVINEN

työsuojeluvaltuutettu

EMMA LAPINMÄKI

linja-autonkuljettaja, puheenjohtaja

8

14 ANU ISOTUPA

pääluottamusmies / laitoshuoltaja

26

KALERVO TUOMI

lähihoitaja / luottamusmies

palveluesimies

RAMI LAAKSO

7 MARJUT FREDRIKSON

päiväkodin johtaja / työsuojeluvaltuutettu

TIINA KOSKI

varhaiskasvatuksen opettaja

53 JUHA TAKANEN

TEIJA EISANEN

19

46 lähihoitaja / pääluottamusmies

psykiatrinen sairaanhoitaja / pääluottamusmies

asiantuntija / pääluottamusmies

39

52 JANNE SJÖLUND

lähihoitaja

ANNUKKA MAUNULA

MIIRA REITAMA

työsuojeluvaltuutettu / ruokapalvelutyöntekijä

SINI HORTTANAINEN

32

45

51 VIIVU SEILA

perhepäivähoitaja, luottamusmies

dieettikokki, luottamusmies

SATU RANTANEN

psykiatrinen sairaanhoitaja

LEILA KVARNSTRÖM

6

12

25

SATU PARTTIMAA

ruokapalveluvastaava

PÄIVI RANTANEN

laitoshuoltaja / pääluottamusmies

38 SATU PARKKILA

työsuojeluvaltuutettu

KATJA KOPPANEN

31 MIKA MAASKOLA

koulunkäynninohjaaja

ruokapalvelutyöntekijä / pääluottamusmies

18

24 SUSANNA KRONLUND

ELINA BERGSTRÖM

11 NINA HILTUNEN

rakennusammattimies, puheenjohtaja

5

kirjansitoja / luottamusmies

56 ARI VIRTA

asuntotarkastaja / isännöitsijä

57 CARITA VIRTANEN asiantuntija / varaluottamusmies

13

14

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

Yrittäjien odotukset taas laskussa Tuore pk-barometri: Varsinaissuomalaisten yritysten odotukset lähteneet voimakkaaseen laskuun, odotukset henkilöstömäärän kehityksestä ovat parantuneet.

YRITTÄJYYS Varsinais-Suomen yritysten yleiset suhdanne- ja liikevaihto-odotukset ovat lähteneet vuoden 2021 alusta alkaneen kasvun jälkeen jälleen laskuun. Tämä käy ilmi maanantaina julkaistusta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-barometrista, johon vastasi Varsinais-Suomessa 451 yrittäjää.

Tuoreessa pk-barometrissa selvitettiin pk-yritysten näkemyksiä muun muassa suhdannetilanteista, yrityksen taloudellisesta kehityksestä sekä rahoituksesta. Lisäksi yrittäjiltä kysyttiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja niiden vaikutuksesta liiketoimintaan.

Tuoreesta pk-barometrista selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät merkittävästi negatiivisemmin verrattuna syksyn 2021 barometriin verrattuna. Suhdanteita ku-

vaava saldoluku on nyt 10 %, kun syksyllä se oli 21 %. Pandemian uudelleen kiihtyminen on heijastunut suoraan pienten ja keskisuurien yritysten lähitulevaisuuden odotuksiin.

– Alueen valtakunnallistakin tasoa paremmat suhdanneodotukset ovat sitä mukaa heikentyneet, kun yhteiskuntaa on lähdetty jälleen sulkemaan.

Tämä on myös nähtävissä tuoreen pk-barometrin ja tammikuun alussa julkaistun Maakuntaennusteen päinvastaisista tuloksista. Maakuntaennusteen kyselyyn yrittäjät vastasivat syksyn lopulla vielä toiveikkaissa tunnelmissa, mutta vuoden vaihteessa alkaneet rajut rajoitustoimenpiteet ovat ymmärrettävästi vaikuttaneet yrittäjien odotuksiin, VarsinaisSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.

Sen sijaan myönteisiä tuloksia on nähtävissä yritysten odotuksissa henkilöstön määrän kehi-

tyksen osalta.

– Varsinais-Suomessa henkilöstömäärän uskotaan kehittyvän muutakin maata paremmin.

Alueemme yrityksiä rasittaa kuitenkin työvoiman saatavuusongelmat, jotka ovat barometrin mukaan hieman valtakunnallista tasoa korkeammalla. Lähes 60 % varsinaissuomalaisista yrittäjistä näkee työvoiman saatavuuden merkittävänä tai jossakin määrin kasvua estävänä haasteena, Munter lisää.

Tuoreen pk-barometrin mukaan 48 % varsinaissuomalaisista yrityksistä on selvittänyt oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen, kun taas koko maassa tuloksen tietää vain 33 % yrityksistä. Suosituimmat toimenpiteet oman liiketoiminnan ilmastovaikutusten vähentämiseksi olivat kierrätyksen tehostaminen ja ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönotto sekä yrityksen energiakäytön tehostaminen. Alueen yritykset ovat myös siirtyneet muutama maa-

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo koronarajoitusten näkyvän negatiivisella tavalla yrittäjien odotuksissa. ta useammin fossiilittomaan energiaan.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet vaikuttavat hyvin epätasa-arvoisesti eri alojen yrityksiin. Erityisesti liikenteeseen kohdistuvat päästövähennystavoitteet kohtelevat kohtuuttomasti kuljetusyrittäjiä. Osa alueemme yrityksissä näkee merkittäviä uusia mahdollisuuksia omalle liiketoi-

minnalleen erityisesti teknologian ja uusiutuvan/vähäpäästöisen energian aloilla ja toimitusketjuissa. Kuitenkin 28 % yrityksistämme uskoo ilmastotoimien tuovan haasteita omalle liiketoiminnalle. Näen tärkeänä, että yrityksiä autetaan tässä toimintaympäristön muutoksessa ja tiukkaa pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä vältetään, sanoo Munter.

Kevään 2022 pk-yritysbarometriin vastasi Varsinais-Suomessa 451 yrittäjää. Heistä 59 prosenttia toimii palvelualalla ja 18 prosenttia kaupan alalla. Vastaajista 13 prosenttia on rakennus- ja 11 prosenttia teollisuusalan yrityksiä. Kysely teetettiin joulu-tammikuun aikana.

Seutusanomat Vakka

Kuntabarometri on auki: Nyt mitataan yrittäjän kotikunnan yrittäjämyönteisyyttä YRITTÄJYYS Suomen Yrittäjät mittaa jälleen kuntien onnistumista yrittäjyyden edistämisessä. Järjestö kartoittaa yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä, sen onnistumisista ja kehittämistarpeista.

Suomen Yrittäjät on mitannut kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista joka toinen vuosi.

Nyt tulosten raportointi uudistuu ja vertailumahdollisuudet paranevat. Jatkossa kuka tahansa

voi avoimesti verkossa vertailla valitsemiensa kuntien tuloksia keskenään kysymyskohtaisesti. Näin käyttäjä pystyy rankkaamaan parhaiten menestyneet kunnat esimerkiksi julkisia hankintoja käsittelevissä kysymyksissä.

Kyselyyn vastasi vuonna 2020 peräti 10.400 yrittäjää eri puolilta maata. Tällöin parhaat tulokset saivat kuntakokoluokan mukaisesti Seinäjoki, Kärsämäki ja Lieto.

Elinkeinopolitiikan ko-

n RISTIKON VASTAUS

S O T A V A R U S T E L U

L A K A N A K A T A I N E N

U R S U S S A A R A L I V E

M A A T A A S S I P A D O T

I N T I I M I T O U H U T A

P A I S T A A A R V O T O N

A P P A A A J A A A S A N A

L U U T I A A V U T U L O S

L O K A S T A A L O M A U T

O L E S K E L L A L I S T A

J I V E U H A T A A N O I A

A N I T R A K A S I E N N E

I N T I A A N I I N T E R

A S K O A T R I A S E I N Ä

S U U T A R I K O I R A A T

E I L A R A K O V A A T I A

I R L A N T I L E K K E R I

N A A L I S A A L I K E O T

A N T I T U T I A T O T T A

konaisarvosanaksi Lieto sai tuloksen 4,18 – 5 oli maksimi ja vastasi sanallisesti erittäin hyvää – Naantali 3,89, Paimio 3,50, Laitila 3,28, Kaarina 3,23, Rusko 3,22, Raisio 3,02, Mynämäki tasan 3, Masku 2,82, Nousiainen 2,71, Uusikaupunki 2,71, Turku 2,64, Taivassalo 2,58, Sauvo 2,56 ja Vehmaa 2,50. Pyhärannan tulos oli vaatimattomin, se sai elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi ainoastaan 1,75.

Kysely tehdään, jotta

yrittämisen olosuhteisiin voitaisiin vaikuttaa positiivisesti.

– Tarvitsemme tutkittua tietoa, jotta yrittäjäjärjestö voi vaikuttaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, jotta yrittämisen olosuhteet kunnissa ovat parhaat mahdolliset, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Tutkimuksesta saadut tulokset ovat tärkeä työkalu yrittäjien ja kuntien yhteistyön kehittämisek-

si ja konkreettisten uudistustoimenpiteiden sopimiseksi.

– Vastaaminen on todella tärkeää, jotta saamme tietää mitä Varsinais-Suomen yrittäjät ajattelevat kuntien yrittäjämyönteisyydestä, sanoo Munter.

Kyselyn tulokset julkistetaan Kunnallisjohdon seminaarissa keskiviikkona 18. toukokuuta.

Kunnille ja yrittäjäyhdistyksille toimitetaan kyselytutkimuksen tulokset. Ne ovat myös avoi-

mesti verkossa nähtävillä.

Jotta tuloksissa näkyy aidosti yrittäjien mielipiteet, on tärkeää, että jokainen jäsenyrittäjä kertoo oman näkemyksensä.

Kyselyn vastausaika 31. maaliskuuta asti. Siihen voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Yrittäjät pääsevät vastaamaan kyselyyn osoitteessa https://eu5se.voxco.com/SE/32/13924/.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa Jari Valkonen (ps.) esitti asian palauttamista valmisteluun, ja sai kannatuksen Mikko Saarelta (ps.). Äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 33-10, ja valtuus-

ton päätökseksi tuli siis lautakuntien pitäminen ennallaan.

Marko Vuosjoki

Ei liikuntalautakuntaa Uuteenkaupunkiin UUSIKAUPUNKI

Kaupunginvaltuutettu Jari Vaitiniemen (ps.) valtuustoaloite liikuntalautakunnan perustamisesta Uuteenkaupunkiin ei saanut riittävää kannatusta. Kaupunginvaltuusto päätti hyvin-

vointi- ja vapaa-aikapalveluiden selvityksen perusteella, että liikunta pysyy nykyisellään hyvinvointi- ja vapaaaikalautakunnan alaisena toimintana, eikä liikuntalautakuntaa perusteta.

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

EkoSparraamosta apua kestävän kehityksen tekoihin

Jorma Kemppainen 2022

stn er Co

e

to la

TANSSI

Ah

Lapin haltija vas LUET- vajaakar TELO mieli- eti- Turun syys äinen seura umami

+

“

suora lähetys

UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin Golfklubi ja ja FresCo aloittavat yhteistyön maaliskuun alusta lähtien.

Jatkossa suosittu golfklubin ravintola on FresCo-ravintola.

– Avaamme Uudenkaupungin golfklubin ravintolan aprillipäivänä, kertoo FresCon toimitusjohtaja ja perustaja Seija Aronen.

Golfklubin ravintola on FresCon ensimmäinen Vakka-Suomessa.

Yrityksellä on ravintoloita Turussa, Porissa, Raumalla ja Eurajoella.

– Tahtotilamme on vahvistaa ravintolapalveluidemme jalansijaa länsirannikolla edelleen, kertoo Aronen.

Arosen mukaan Uudessakaupungissa ei juuri muutoksia tarvitse tehdä – klubi itsessään sekä ympäristö ovat kauniita ja houkuttelevia.

– Klubin tilat ovat erittäin hyvät ja ruokalistat ovat mainiot, joten tutulla, hyväksi koetulla kaavalla toimintaa jatketaan.

Roin

hartiahuivi Rahat tänne!

“

PUSSI-

LÄHEINEN

-

“

Antaa tulla!

Täältä pesee ja linkoaa!

x2 Nortia

antuntijan apua käsillä olevaan kysymykseen.

– Minulla on hyvä yleiskäsitys kestävästä kehityksestä. Ja jos apua tarvitsee johonkin oikein spesifiin kysymykseen, niin etsin sopivan asiantuntijan avuksi, Fagerlund lupaa.

Konsultointiaikoja voi kysellä sähköpostilla osoitteesta ina.fagerlund@varsinhyva.fi.

Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään osa alueeseen: ekologiseen, Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlund auttaa kuntia, yhdistyktaloudelliseen, kulttuu- siä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöasiakkaita. riseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. EkoSparraamosta voi kysyä apua näihin kaikkiin! Usein kestävyyteen, hän jat- raamo voi järjestää myös yhdellä teolla onnistu- kaa. koulutusta, vierailuja tai taan kasvattamaan kesHyviä esimerkkejä infotilaisuuksia. tävyyttä useammastakin kestävistä teoista maa– Kevään aikana olemnäkökulmasta. seudulla on Fagerlun- me suunnitelleet vierai– Jos onnistuu esi- din mukaan esimerkiksi lua Salon uuteen ekomerkiksi vähentämään yksittäisten kauppiai- voimalaitokseen ja energiankulutusta, sillä den organisoimat kaup- koulutusta kompostoinon yleensä positiivinen pabussit, jotka keräävät nista. Ideoita muistakin vaikutus sekä ympäris- kaikki kylän vanhukset koulutuksista ja vieraitön että talouden näkö- samaan aikaan kaup- lukohteista otetaan vaskulmasta, Fagerlund ker- paan. Ympäristö kiittää taan, Fagerlund vinkkaa. too esimerkkinä. kimppakyydistä ja ikäihYmpäristösuunnit– Tai jos suunnittelee miset saavat ruokaostos- telijan avulla voi tehdä kyläyhdistykselle sellais- ten lomassa sosiaalisia myös ympäristösitouta toimintaa, jonka kaut- kontakteja. muksia ja laskelmia esita saa mukaan uusia suKestävän kehityksen merkiksi energian tai vekupolvia ja juuri maalle teko voi olla pieni tai denkulutuksesta. muuttaneita, sillä on suuri – neuvontaa tarjovaikutusta sekä kulttuu- taan matalalla kynnykriseen että sosiaaliseen sellä kaikille. EkoSparSeutusanomat Vakka

Uudenkaupungin golfklubin ravintola on jatkossa FresCo

“

YMPÄRISTÖ Haluaisitko oppia vähentämään energiankulutusta, kompostoimaan tai järjestämään kestävämpiä tapahtumia?

Oletko suunnitellut pörriäispellon perustamista tai vieraslajien torjuntaa? Nyt voit varata maksuttoman tapaamisen Leader Varsin Hyvän ympäristösuunnittelijan kanssa ja toteuttaa unelmat ammattilaisen avulla.

Leader Varsin Hyvän EkoTeko-hankkeen lanseeraama EkoSparraamo on ensi kesään asti hyödynnettävissä Varsin Hyvän toiminta-alueella, eli Kaarinan, Liedon, Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Taivassalon ja Turun maaseutualueilla.

Myös Leader Ravakan alueella Vakka-Suomessa on vastaava EkoSparraamo.

EkoSparraamo auttaa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä kuntia, yhdistyksiä, yhteisöjä tai vaikka yksityishenkilöitä. Ympäristösuunnittelija Ina Fagerlundin kanssa voi sopia maksuttoman konsultaation, jossa saa asi-

15

lohi on kala

Aronen haluaa muistuttaa, että Golfklubin palvelut eivät jää pelkkään ruokailuun.

– Haluamme nostaa Golfklubin korkeatasoiseksi juhla- ja kokouspalveluja tarjoavaksi keskukseksi. Klubin sydämenä toimii FresCon ruoka ja palvelu. Yhdessä hienojen tilojen kanssa niistä muodostuu ravintolakokemus asiakkaan järjestäessä kesä- tai perhejuhlia, kokouksen sekä yritys- tai ryhmätilaisuuden illallisineen, kertoo Aronen.

Uudenkaupungin Golfklubin sijainnin ansiosta paikka on myös suosittu lounasravintola.

– Asiakkaat lienevät puoliksi golfin pelaajia ja puoliksi ei-golfaavia asiakkaita.

Ravintola onkin huhtikuun alun avajaistensa jälkeen auki ympärivuotisesti – siis myös golfkauden ulkopuolella.

Marko Vuosjoki

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Au

täydellinen JÄTTIPUITA

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet Toimitusjohtaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus Päätoimittaja Toimittaja

Katariina Mäkinen-Önsoy

ITÄAUTOJA

REPIÄ

o

tr as

C

“

HELP- -1.

PO HÄTÄI- elelee LYÄ yksin

“

“

ViisikkoBlyton

ti

Ka

enteellisiäkin

lätkämatseissa

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

“

Kaari

k. 1918

Kouvolaa

050 363 9290

Sari Laurila

044 981 2780

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl

16

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. helmikuuta 2022

TURUN

SEUTUSANOMAT Pyhäranta Laitila UUSIKAUPUNKI Mynämäki Vehmaa Kustavi Taivassalo Naantali

Nousiainen Masku Rusko RAISIO

Lieto Paimio

TURKU

KAARINA Sauvo

Parainen

LUKIJATAVOITTAVUUS Tavoittavuus 285217* ihmistä + noutopistejakelu 5230 kpl!

Postin jakelumäärä 145519 kpl suoraan postilaatikoihin ja luukkuihin Varsinais-Suomessa! *Jakelumäärä x asuinkunnan keskikoko 1,96. Tilastokeskus 2019.

Diginäkyvyys! Verkossa 40.000 kävijää/kk.

ALUEEN SUURIN KERTATAVOITTAVUUS!