Turun Seutusanomat Vakka 17.3.2022

Suosittu kampanja jatkuu!

17. maaliskuuta 2022

ROMUT EUROIKSI!!

Romuautosi noudettuna 150 €, toimitettuna toimipisteeseemme 200 € Meiltä saat virallisen romutustodistuksen.

Valko Ky, Kirikalliontie 8, Ihode

TEEMASIVUT

s.12-13

P. 0400596423, 0440596423 (myös whatsapp) myynti@valko.fi

KAIHTIMISTATURUNKALUSTEISIIN!

SEUTUSANOMAT

Meiltä saat niin sälekaihtimet, rullaverhot ja markiisit kuin kaikki kodin kalusteet keittiökalusteista liukuoviin.

www.sohvakauppa.net

Liljalaaksonkatu 15, U:ki • P. (02) 842 1710 TI-PE 10-18 • LA 10-14 • MA SULJETTU

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

YMPÄRISTÖSI ASIALLA SEUTUSANOMAT JO YLI 40 VUOTTA! YMPÄRISTÖSI ASIALLA UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

JO YLI 40 VUOTTA!

ILMESTYMME MAALISKUUSSA VIELÄ TORSTAINA 31.3.

Vaihtolavojen vuokraus Vaihtolavojen vuokraus akennusja purkutyömaille rakennus- ja purkutyömaille tai pihatalkoisiin

VAKKA

6. VSK

31.

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

maaliskuuta

17.3.2022

KÄDENTAITOMESSUT T U R KU 1 9. -2 0. 3. 2 0 2 2 LUOMISEN ILOA – KÄSIN TEHTY Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17

Teemana liikenne

tai pihatalkoisiin

Varaa oma ilmoituksesi!

Verstastie 4,4,Laitila, Verstastie Laitila, p.p.

0202 855855 990 990

VAKKA

Turun Messukeskus Ennakkoliput verkkokaupasta!

Sari Laurila

puh. 044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Jakelu 17.708 kpl

Postin premium -jakelussa eli päiväpostin mukana: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo

LISÄTIEDOT

WWW.KADENTAITOMESSUT.FI

TEMPUR POP UP avattu Kauppakatu 12!

Unelmoitko kesäduunista?

OP Lounaisrannikko tarjoaa 15-17 vuotiaille nuorille mahdollisuuden toteuttaa unelmia ja tutustua työelämään. Lahjoitamme ensi kesänä yhdistykselle kesätyöpalkkasi kahdeksi viikoksi. Tarjolla on 30 kiinnostavaa kesätyöpaikkaa.

TYYNYTARJOUS TEMPUR COMFORT -tyynyn ostajalle TEMPUR-unimaski KAUPAN PÄÄLLE!

PATJATARJOUS TEMPUR-SIJAUSPATJA 7 cm

Edun arvo 49€

Edun arvo 180x200 cm petarissa 280€

–15 %

Hae kesäduunia OP:n piikkiin 17.4.2022 mennessä.

TEMPUR-vuoteita ja -patjoja jopa –40%

Kesäduunit hakuohjeineen osoitteessa: op.fi/lounaisrannikko

1

Tempur Pop Up Rauma

Kauppakatu 12 • Avoinna (2.-31.3.) ma-pe 10-18, la 10-16 TILAA HELPOSTI NETISTÄ tempur.fi • AJANVARAUS tempurbrandstore.fi Varaa aika nukkumisergonomian kartoitukseen www.tempurbrandstore.fi ja saat lahjan!

2

TURUN

SEUTUSANOMAT

n PÄÄKIRJOITUS

17. maaliskuuta 2022

n MIELIPIDE

Valtava auttamisen into syntyi

Varsinais-Suomi tarvitsee oman Oodin

Tätä kirjoittaessani Ukrainan sota on kestänyt 19 päivää. Tilanne on muuttunut ukrainalaisten ihmisten näkökulmasta päivä päivältä vaikeammaksi – siviilien, naisten ja lasten, evakuoinnit monesta kaupungista ovat estyneet ja kaupunkien piiritysten myötä ihmisiä uhkaa nälänhätä sekä esimerkiksi lääkkeiden loppuminen.

Ukraina saa laajalti taloudellista, humanitääristä ja sotilaallista apua Euroopasta. Myös yksityisten ihmisten auttamisinto on noussut liki ennennäkemättömiin lukemiin. Hyvä niin.

Olen kuullut monen varsinaissuomalaisenkin sanovan: “Yleensä en juurikaan lahjoita keräyksiin, mutta nyt oli pakko.” Kun itse kävin pudottamassa roposeni Suomen Punaisen Ristin keräyslippaaseen, lipaskerääjä kertoi, että ihmiset ovat antaneet keräykseen pääasiassa seteleitä – kun normaalisti lippaaseen pudotellaan kolikoita.

Moni varsinaissuomalainen on myös päättänyt laittaa itsensä – ja osin myös yrityksensä – likoon. Varsinais-Suomesta lähtee päivittäin auto-, peräkärry- ja bussilasteittain avustuksena Puolan kautta Ukrainaan vietäviä ruokia, lääkkeitä, vaatteita ja hygieniatarvikkeita. Paluumatkalla monet tuovat ukrainalaisia pakolaisia turvaan sodan kurimuksesta.

On hienoa, että Ukrainan sota on herättänyt ihmisissä auttamisen halun. Ja ymmärrettävää, onhan Ukraina sota maantieteellisesti lähellä, ja media seuraa tapahtumia herkeämättä. Juuri kukaan ei ole voinut välttyä ukrainalaisten humanitäärisen kriisin näkemiseltä.

Nyt kun ihmiset ovat olleet valmiita auttamaan, on ehkä hyvä hetki muistuttaa siitä, miten arvokasta hyväntekeväisyys on vuoden ympäri. Joskus tämäkin kriisi on ohi – toivottavasti pian – ja kun itäisessäkin Euroopassa on palattu rauhan aikaan, meidän jokaisen olisi hyvä miettiä, olisiko meillä varaa tehdä edes pieni lahjoitus Ukrainan auttamisen lisäksi esimerkiksi Veteraanikeräykseen, Elämä Lapselle -keräykseen tai vaikkapa Nenäpäiväkeräykseen.

Tai johonkin oman kunnan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Ei anneta auttamisinnon laantua.

Kirjastoilla on merkittävä rooli sivistysyhteiskunnassa.

Yleiset kirjastot tarjoavat yhdenvertaiset mahdollisuudet jokaiselle sivistykseen ja kulttuuriin – ne mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja sivistymisen sekä aktiivisen kansalaisuuden.

Rohkenen väittää, että kirjastopalvelut ovat yksi Suomen yhdenvertaisimmista julkisista palveluista. Niitä käytetään laajasti taustoista riippumatta. Siksi niiden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen sivistykselle on merkittävä.

Tämän merkittävän sivistystehtävän turvaamiseksi myös tulevaisuudessa on nykyisiä kirjastopalveluita pystyttävä kehittämään eteenpäin. Niiden on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin, esimerkiksi digitalisaatioon, tietomäärän kasvamiseen sekä sivistyskäsityksen laventumiseen. Emme voi ajatella, että pelkkä tiedon ja aineistojen etsiminen sekä lainaaminen vastaisivat nykypäivänä ihmisten oppimisen ja sivistyksen janoon.

Näenkin, että nykyisistä yleisistä kirjastoista tulee luoda koko kansan olohuoneita ja uudenlaisia tiedon puistoja.

Helsingin keskustakirjasto Oodi on erinomainen esimerkki tällaisesta koko kansan olohuoneesta eli uudenlaisesta monipalvelukokonaisuudesta, joka mahdollistaa niin opiskelun, työskentelyn kuin harrastamisenkin. Oodi kokoaa yhteen niin julkisia palveluita kuin erilaisia ihmisiä, yhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä. Lisäksi siellä järjestetyt kuulemis- ja tiedotustilaisuudet tarjoavat foorumin demokratian kannalta äärettömän tärkeälle kansalaiskeskustelulle.

Helsingin Oodi ei pelkästään mahdollista sivistymistä uudella tavalla tai tuo julkisia palveluita lähemmäs asukkaita, se osaltaan tuo ihmisiä myös lähemmäs toisiaan.

Kaikille avoimet ja ilmaiset tilat sekä palvelut ehkäisevät muun muassa eriarvoisuutta sekä syrjäytymistä ja lisäävät näin yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.

Onkin tärkeää, että sivistys kuuluu nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikille. Siksi tarvitsemme yhä enemmän Helsingin Oodin kaltaisia kirjastoja, koko kansan olohuoneita, tulevaisuudessa.

Historiallisena sivistyksen keskuksena Varsinais-Suomessa tulee lähteä määrätietoisesti luomaan uusia tiedon puistoja. Varsinais-Suomen on luotava uudenlainen monipalvelu- ja sivistyskeskus.

Varsinaissuomalaisten laulussa lauletaan “täällä Suomen synnyin muistot, täällä työn ja tiedon puistot”. Ehdotankin, että Varsinais-Suomeen perustettavan kaikille avoimen koko kansan olohuoneen eli uudenlaisen sivistysja monipalvelukeskuksen nimeksi annettaisiinkin “Tiedon puisto”.

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Arttu Laaksonen Varsinais-Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtaja

n KUNTAPÄÄTTÄJÄN KULMA

Tervehdys Onnellisten saarilta

Taivassalo, Onnellisten saari, graniitin luja silakkapitäjä. Vihdoinkin brändimanageri on hoksannut sen, minkä taivassalolaiset ovat tienneet jo pitkään.

Auringon säteet hivelevät tänäänkin taivassalolaisia merenrantoja. Taivassaloon kuuluu yli 180 pientä saarta, hyvinkin onnellista. Kunta valmistautuu parhaillaan kesän turistikauteen ja iloksemme voimme todeta, että vapaa-ajan asukkaita, mökkiläisiä, alkaa olla jo ympäri vuoden ja talviturismiakin löytyy.

Uutena havaintona ja turisminmuotona ovat retkiluistelijat, joita saapuu majoittumaan kauempaakin. Kieltämättä nyt on ollut luistelijan talvi, myös tällaiselle pelokkaalle peltojäät ovat tarjonneet turvallisen piruettiareenan.

Päätöksenteko Taivassalossa on sujunut hyvin yksimielisesti ja onnekkaasti. Tänä vuonna mukaan astui ilo, kun saimme maaseudun sivistysliiton lähettämän iloisen päätöksenteon nuijan. Se on saapunut jokaiseen kuntaan, joten Suomen kunnista on tulossa iloisia ja hyviä päätöksiä.

Olisi ollut syytä lähettää sama lähetys myös muualle Eurooppaan, tai ainakin naapuriimme.

Maailman tilanne ei kovin positiiviselta nyt näytä, mutta jos jotain, niin ainakin Eurooppa on yhdentynyt ja Pohjoismaat tiivistäneet yhteistyötään.

Ehkä Vakka-Suomikin voisi entisestään vahvistaa yhteistyötään?

Varmasti on aihealueita, joita yhdessä edistämällä saataisiin helpommin toteutettua. Olemme olleet yksilölajin urheilijoita, vaikkakin joukkuelajit ovat viime vuosina nostaneet päätään. Olemme muuttumassa yksinhiihtäjistä nopeatempoisiksi salibandyn pelaajiksi.

Maailma muuttuu sähäkästi ja täällä halutaan olla tilanteen päällä, mukana pelaamassa seuraavaa maalia.

Eino Leino kuvailee ”Kel onni on, se onnen kätkekööt” – tämäkin on jossakin tilanteessa totta.

Me olemme kuitenkin kunnassa lopettaneet tämän nöyristelyn ja se on iloinen ja hyvä päätös.

Yhdessä olemme enemmän.

Milla Lahdenperä Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taivassalo

n KANNANOTTO

Kansanedustaja Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen energiahuollon toimivuudesta mahdollisissa poikkeusoloissa.

Lisäksi hän nostaa esille ulkomaiseen omistukseen liittyvistä riskit.

Elomaa kysyy hallitukselta energiahuollon toimintavarmuuden kehittämisestä, hallituksen varautumisesta energiahuollon osalta muuttuneeseen maailman tilanteeseen, ulkomaisen omistuksen riskeistä energiahuollolle sekä

turpeen energiakäytön lisäämisestä.

– Energiankulutus henkilöä kohden on Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuen korkealla tasolla. Yksityistalouksien lisäksi teollisuus kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri, jos energiahuolto ei pelaa, muistuttaa Elomaa.

Energiantuotanto Suomessa on hajautettua ja nojaa useisiin eri energianlähteisiin. Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan

niin kotimaisista energianlähteistä kuin tuontipolttoaineista. Vallitseva tilanne maailman ja erityisesti Euroopan energiamarkkinoilla on huolestuttava.

– Tilanne oli energian hinnan osalta haastava jo ennen Ukrainan kriisiä ja sen myötä näkymät synkkenivät entisestään. Kalliin energian lisäksi on noussut huoli energiahuollon toimivuudesta mahdollisten poikkeusolojen koittaessa. Tämä on aivan olennainen kysymys huolto-

varmuuden osalta.

Elomaan mielestä energiahuollon parissa toimivien yritysten ulkomaista omistusta tulisi tarkastella kriittisesti.

– Esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat olleet suurennuslasin alla silloin, kun kohde on sijainnut sotilaallisesti merkittävällä tai muuten strategisesti tärkeällä alueella. Mielestäni viimeistään nyt on pohdittava, voiko ulkomainen omistus energiaalalla olla riski Suomen

huoltovarmuudelle.

Suomi on energiahuollon osalta varautunut poikkeustilanteeseen varaamalla tuontipolttoaineita noin viiden kuukauden tarpeisiin.

Elomaan mielestä kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla.

– Olemme auttamattoman riippuvaisia tuontienergiasta. Millä suomalaisten kodit lämmitetään, jos emme esimerkiksi saa tuontisähköä muista Pohjoismaista?

– On selvää, ettei koti-

maisen energiantuotannon tai jakelujärjestelmän häiriöihin ole varaa etenkään mahdollisessa kriisitilanteessa. Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska haluan hallituksen ryhtyvän tosissaan miettimään energiahuollon turvaamista myös kriisitilanteessa, kertoo Elomaa.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

3

Vakka-Suomen alueen lapsiperheiden yöpäivystys Majakassa

Uusi sairaala palvelee lapsiperheitä entistä kokonaisvaltaisemmin Lasten ja nuorten klinikan muutto U-sairaalasta Majakkasairaalaan tapahtui helmikuussa portaittain niin, että toiminta jatkui siirtymänkin aikana keskeytyksettä.

PALVELUT Tyksin lasten ja nuorten päivystyksen toiminta alkoi uusissa tiloissa, Majakkasairaalan toisessa kerroksessa 8. helmikuuta. Alle 16-vuotiaiden päivystyksen osastonhoitaja Anniina Koskivirta ja osastonylilääkäri AnnaMaija Kujari ovat hyvillään hienosti sujuneesta muutosta.

– Olimme suunnitelleet ja aikatauluttaneet tarkasti jokaisen vaiheen etukäteen. Kaikkeen oli siis varauduttu hyvissä ajoin. Vielä muuttoa edeltävänä päivänä kävimme läpi simulaatioharjoituksen teho-osastolle siirrettävästä lapsesta, ja sellainen tilanne tuli eteen oikeastikin.

Puhelinneuvonta takaisinsoittojärjestelmineen on tärkeä osa klinikan toimintaa. Soittamalla saa yhteyden alansa ammattilaisiin, kokeneisiin sairaanhoitajiin, jotka tekevät hoitotarpeen arvioinnin puhelimitse.

Valtaosa potilaista (n.

80 %) tulee arvion mukaan päivystykseen puhelinsoiton perusteella.

Yhteydenotosta jää järjestelmään kirjaus, joka taas nopeuttaa hoitoon pääsyä, kun esitiedot ovat jo tallessa sairaalaan saapuessa.

– Joskus arviointi kaipaa tueksi kuvaa, tapauksissa joissa on vaikea sanoin kuvailla oireita, kuten esimerkiksi allergiasta johtuvista ihon muutoksista. Puhelinneu-

Katutasossa esteetön sisäänkäynti

• Koulukatu 7, U:ki • Vihtorinkränni, Laitila

Ajanvaraus p. 0400 593 129

HAMMASPROTEESIEN TARKISTUS Onko proteesit sopivat • Auttaisiko tiivistys •Ulkonäkö ei miellytä Varaa aika ilmaiseen tarkistukseen.

Erikoishammasteknikko Kalervo Kakko Alasinkuja 4, Uki. P. 0400 530 373

Teetä remontti paikallisella ammattilaisella!

- Ikkunat ja ovet - Terassi- ja parvekelasitukset - Terassit, lauteet, paneloinnit yms.

Majakkasairaalaan pääovesta sisään astuessa on heti selkeä ohjeistus lasten ja nuorten päivystykseen. Päivystyksen osastonylilääkäri Anna-Maija Kujari (vas.) ja osastonhoitaja Anniina Koskivirta kertovat, että päivystykseen pääsee suoraan näitä portaita pitkin. Lisäksi A-hissit ovat helposti saavutettavissa. Kuva: Ragip Önsoy. vontaan voi siis lähettää kuvia ja videoita, joiden perusteella voidaan päättää, miten hoitosuunnitelmassa edetään, voiko hoitaa kotona vai pitäisikö potilaan tulla paikan päälle, Anna-Maija Kujari toteaa.

– Erityisesti infektioaikana ennakoinnista on tullut entistäkin tärkeämpää, esimerkiksi potilaan koronapositiivisuus on hyvä olla tiedossa ennen sairaalaan tuloa, Anniina Koskivirta jatkaa.

Majakkasairaalan pääovesta sisään astuessa ykköskerroksesta löytyy muun muassa äidinmaitokeskus ja neljä leijonahuonetta, jotka ovat saaneet nimen sisustajiltaan eli Lions-järjestön A-piirin klubeilta. Alakerran makuuhuoneet on tarkoitettu kauempaa saapuvien pikkupotilaiden perheiden käyttöön. Yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen kun kuuluu Varsinais-Suomen lisäksi Satakunta ja Vaasa.

Tiesitkö?

- Tyksin Majakkasairaala on rakennettu moottoritien ja junaradan päälle. Uudisrakennuksen ilmeen suunnittelua ohjanneessa tarinassa sairaala loistaa majakkana, joka tuo valoa ympäristöönsä ja johdattelee turvaan hoidon ja hoivan piiriin. Saaristo ja merellisyys

Uuteen sairaalaan muuttivat lasten ja nuorten klinikan lisäksi osa kuvantamisen toiminnoista ja leikkausosastoista sekä naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien ja suu- ja leukasairauksien hoito.

– Vaikka päivystyksen tilat sijaitsevat toisessa kerroksessa, on tänne kuitenkin helppo tulla.

Saavutettavuus ja esteettömyys on huomioitu muun muassa erillisin asiakashissein, ensihoidolle on olemassa aivan oma hissinsä. Päivystykseen vieville portaille on myös selkeä ohjeistus heti pääovella, osastonylilääkäri Kujari kertoo.

Asiakkaat Majakkasairaalan eri kerroksissa ja osastoilla ovat kaikenikäisiä. Heitä ilahduttamaan on jokaiselle osastolle valittu oma tunnusvärinsä ja -eläimensä, joita voi bongata ympäri sairaalaa toteutetuissa maalauksissa. Uudessa sairaalas-

ovat kautta linjan kantavia teemoja sairaalan visuaalisessa ilmeessä.

- Ympäri vuorokauden joka päivä auki oleva Tyksin lasten ja nuorten klinikka palvelee alle 16-vuotiaita päivystyksellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Majakkasairaala toimii myös Vakka-Suomen alueen lapsiperheiden yöpäivystyksenä, sillä Tyks Vakka-Suomen sairaalan päi-

sa on esillä myös erityisen paljon muita taideteoksia muun muassa auloissa ja näköalasyvennyksissä.

– Tällä kaikella, sisustuksella ja visuaalisilla elementeillä, jotka poikkeavat perinteisestä sairaalamaailmasta, on haettu ennen kaikkea asiakkaiden viihtyvyyttä. Kaikki potilashuoneet ovat ikkunallisia, ja niissä on omat wc- ja suihkutilat, mikro ja jääkaappi sekä ergonomiset hoitopöydät, osastonylilääkäri Anna-Maija Kujari esittelee.

– Myös yksityisyyttä on parannettu vanhaan Usairaalaan nähden todella paljon, sillä lähes kaikki huoneet ovat yhden perheen huoneita, ja niissä on integroitu laivasänky toiselle vanhemmalle. Perheet otetaan kokonaisuutena huomioon siis entistä paremmin, osastonhoitaja Anniina Koskivirta lisää.

Ikkunatiimi Hellsten

P. 050 3300 263 • markus.hellsten@lammin.fi • www.ikkunatiimihellsten.fi

MYYTÄVÄNÄ Mercruiser sisäperämoottori 4,3 l, V6, vm. 1998 2-kurkkuinen kaasarikone.

Uudet pakosarjat, uusi startti ja uusi laturi.

Koneella ajettu noin 350 tuntia.

Toimiva asiallisessa kunnossa oleva kone.

Hp. 3500,00 Soita 040 706 2132

Nähtävänä FSD-Group, Velkua

LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

Katariina Mäkinen-Önsoy

vystys on auki kello 20:een asti.

- SOITA ENSIN – puhelinsoitto ennen päivystykseen lähtöä helpottaa oikea-aikaisen ja oikeassa paikassa tapahtuvan hoidon suunnittelua, vähentää tarpeettomia käyntejä ja ehkäisee ruuhkahuippujen syntymistä.

- Tyksin lasten ja nuorten päivystykseen tulee 15 000 – 20 000 potilasta vuodessa.

!

Kattojen KINGI

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

4

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

Taivassalon kunta jatkaa ylijäämäisten tilinpäätösten sarjaa Kunnan taseeseen on myös kertynyt mukavasti puskuria pahan päivän varalle.

TAIVASSALO Taivassalon kunnan talous on mallillaan: vuonna 2009 alkanut ylijäämäisten tilinpäätösten sarja ei ole katkeamassa, sillä vuoden 2021 tilinpäätösennuste on 815 000 euroa plussan puolella. Taloushallinto ilmoittaa virallisen lopputuloksen maaliskuun loppupuolella.

Mikä sitten on Taivassalon resepti kunnan talouden suhteen? Kunnanjohtaja Vesa Rantala toteaa, ettei vastaus taida olla sen ihmeellisempi salaisuus.

– Pääsääntöisesti olemme tehneet talousarviot alijäämäisinä. Esimerkiksi viime vuoden talousarvio oli alijäämäinen noin 400 000 eurolla.

Usean tekijän summasta johtuen arviot ovat toteutuneet ylijäämäisinä.

– Ehkä tässä on petraamisen varaa, että tehtäisiin realistisempia talousarvioita, Rantala naurahtaa.

Talouden lisäksi Taivassalosta löytyy muitakin asioita, jotka ovat hyvällä tolalla. Rantala kehuu esimerkiksi yhtä viime kesänä tehtyä muutosta.

– Viime heinäkuussa kunnallistettiin sosiaalipalveluiden ruokahuolto omaksi toiminnaksi, mikä on aivan loistava juttu.

Kuitenkin toiminnassa on myös aina parantamisen varaa kunnanjohtajan mukaan.

– Yhtä yksittäistä tekijää ei ehkä ole, mut-

Uusi koronarokote U-soten valikoimaan UUSIKAUPUNKI Suomen rokotemarkkinoille on saapunut uusi koronarokote nimeltään NUVAXOVID. Rokotetta on nyt saatavilla Uudenkaupungin Rokottamosta.

Uutta rokotetta haluavat voivat ottaa yhteyttä rokotepuhelimeen numeroon 02-4612517.

Kyseessä on muiden koronarokotteiden tavoin moniannospullo, jonka vuoksi ajanvaraus pitää keskittää tiettyihin ajankohtiin hävikin minimoimiseksi.

Taivassalon nykytilanne vaikuttaa siis hyvältä, mutta mitä kunta tekee seuraavaksi? Kuluvan vuoden talousarviosta selviää, että useita investointeja on tulossa: yhteensä 25 kohdetta, joista 19 kuuluu teknisille palveluille. Listalta löytyy muun muassa Hakkenpään uimaranta ja jäteaseman kunnostaminen, mutta yksi suurimmista investoinneista on uusi nuorisotila, joka kustantaa 300 000 euroa.

– Nykyinen nuorisotila korvataan todennäköi-

Taivassalon hyvä taloustilanne lämmittää kunnanjohtaja Vesa Rantalan mieltä.

Kuva: Seutusanomien kuva-arkisto. sesti uudisrakennuksella.

Myös uudet asukkaat olisivat tervetulleita Taivassaloon. Rantalan mukaan yksi kunnan merkittävimmistä hou-

kuttimista on viime vuonna alennettu tuloveroprosentti. Lisäksi edullisilla tonteilla ja ainutlaatuisella saaristomerellä houkutellaan muuttajia.

– Ne ovat päätekijät yhdistettyinä kunnan loistaviin palveluihin.

Liisa Kallio

Hyvinvointialueen valtuusto järjestäytyi

Ensisijaisesti rokote on tarkoitettu henkilöille, joille ei voida antaa mRNA- tai adenovirusvektorirokotetta. Rokote voidaan antaa myös henkilöille, jotka eivät halua muita valmisteita. Rokotteelle on suomessa myyntilupa 18 vuotta täyttäneille.

Perusrokotussarjaan kuuluu 2 rokotusta. Suomessa suositeltu annosväli on 6–12 viikkoa.

Seutusanomat Vakka

Laitila tukee jälleen kesäduuniviikon järjestämistä LAITILA Laitilan kaupunki tukee jälleen kesäkuussa pidettävän kesäduuniviikon järjestämistä 1080 eurolla. Asiasta päätti kaupunginhallitus maanantaina 28. helmikuuta.

Kaupungin tuki kattaa kesäduuniviikolle osallistuvien nuorten palkan.

Laitila-Pyhäranta 4Hyhdistys ja Laitilan kaupungin nuorisotoimi järjestävät toistamiseen laitilalaisille 13–17-vuotiaille nuorille kesäduuniviikon 13.–17. kesäkuuta. Mukaan duuniviikolle pääsee yhdek-

ta isommassa kuvassa erilaiset digitalisaation myötä tapahtuvat asiat ovat isompia kokonaisuuksia, mitä viedään eteenpäin.

sän nuorta, joista etusijalle ovat he, joilla ei ole vielä aiempaa työkokemusta eikä kesätyöpaikkaa tiedossa. Nuoret saavat viikon ajalta 120 euron palkan.

Viikon aikana nuoret oppivat työelämän pelisääntöjä, tekevät töitä ja harjoittelevat arjen taitoja. Ensimmäisen kerran kesäduuniviikko järjestettiin vuonna 2021.

Liisa Kallio

ALUEVALTUUSTO Historiallinen aluevaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin maaliskuun alussa ja ensimmäisen kokouksen asialistalla oli luonnollisesti järjestäytyminen henkilövalintoineen.

Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Ari Korhonen ja varapuheenjohtajistoon Laura Kaarniharju, Heidi Aaltonen sekä Maarit Koivisto.

Aluehallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Sanna Vauranoja, (varahenkilöksi Sini Ruohonen), varapuheenjohtajaksi Jouni Mutanen, (Jukka-Pekka Kuokkanen), toiseksi varapuheenjohtajaksi Niina Alho, (Ari Korhonen) sekä hallituksen jäseniksi Toni Forsblom (Lasse Lindholm), Kaija Hartiala (Janika Takatalo), Saku Nikkanen (Mika Maaskola), Kristiina Hellsten (Mari Lahti), Jani Kurvinen (Ulla Huittinen), Teija Ek-Marjamäki (Mauri Kontu), Nina Söderlund (Emma Lindqvist), Jukka Kärkkäinen (Jaakko Lindfors), Heikki Tamminen (Sanna Paasikivi), Janina Andersson (Sofia Engblom), Niklas Guseff (Merja Fredriksson) ja Juhani Nummentalo (Raimo Löfstedt).

Ensimmäisessä koko-

uksessa valittiin myös henkilöt eri lautakuntiin.

Aluevaltuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Sanna Pitkänen, varalla Teija Tiusanen.

Aluehallituksen konsernijaoston puheenjohtajaksi valittiin Sini Ruohonen, varalla Kaija Hartiala.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Lauri Heikkilä, varalla Markku Agge.

Kansalliskielilautakunnan puheenjohta-

jaksi valittiin Regina Koskinen, varalla Carita Backas.

Lasten ja nuorten palveluiden valmistelulautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Katri Kapanen, varalla Jenna Simola.

Työikäisten palveluiden valmistelulautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Susanna Majasuo, varalla Maria Lahtinen.

Ikääntyvien palveluiden valmistelulautakunnan puheenjohtajak-

si valittiin Päivi Maisila, varalla Mimmi Ruusunen.

Pelastustoimen palveluiden valmistelulautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Janne Laulumaa, varalla Jussi Rantanen.

Tulevaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Sauli Seittenranta, varalla Jyrki Sjöholm.

Marko Vuosjoki

Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin entinen Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen.

Kuva: Seutusanomien arkisto.

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

5

Kustavin kirjastossa suunnitellaan tulevaa KUSTAVI Julkiset palvelut ja tapahtumat avautuvat vähitellen rajoituksien poistuessa. Tämä vuosi näyttää Kustavin kirjastonhoitaja-kulttuurisihteerin Anna Leimolan mukaan lupaavalta.

– Jatkuviin tapahtumiin palataan tauon jälkeen pikkuhiljaa. Ääneen lukua ja käsitöitä yhdistelevät novellikoukut ovat seuraavaksi 28.3. ja 25.4. kello 18. Satutunteja sekä kirjoihin liittyviä askartelutuokioitakin on taas suunnitteilla ainakin syksylle, hän kertoo.

Kirjastoon on helppo tulla viereisestä Kivimaan koulusta.

– Se on mukavaa, että koululaiset käyvät ahkerasti lainaamassa vapaaajallaan sekä koulupäivän aikana pienryhmissä. Se on varmasti matalan kynnyksen toiminnan ja värikkään lastenosaston ansiota, Leimola kiittelee.

Kustavi kuuluu saaristokuntiin, joissa kesät ovat erityisen aktiivista aikaa. Kirjastonkin asiakasmäärät kaksinkertais-

Kustavin kirjastossa on houkuttelevan värikäs lastenosasto, johon on mukava istahtaa lukemaan ja viettämään aikaa. Kuva: Anna Leimola.

tuvat kesällä. Tästä syystä isommat tapahtumat keskittyvät tiettyihin kuukausiin.

– Siinä missä vuosi 2020 oli etätapahtumien aikaa, viime vuonna saimme pidettyä pienempiä tilaisuuksia myös paikan

päällä, rajoitukset huomioiden. Lisäksi syyskauden Mörk Ö -viikko osui sellaiseen väliin, että se onnistui hienosti suunnitelmien mukaisesti, toteaa Leimola.

Verkkokirjaston käyttö varauksineen kasvatti

suosiotaan poikkeuksellisten vuosien aikana.

– Kirjastot olivat useamman kuukauden kiinni, mutta sitten kun pääsi taas lainaamaan, asiakkaat katsoivat etukäteen netistä tai soittivat, mitä aineistoja on paikalla. Se

toimi hyvin, Leimola sanoo.

– Kokonaislainaus ei onneksi laskenut niin paljon kuin etukäteen pelkäsin, vaikka toiminta olikin rajoitettua, Leimola lisää.

Digitaalisista palveluista e-lehtiä on lainattu kaikkein eniten. Sen sijaan e-kirjamarkkinoita johtavat tällä hetkellä kaupalliset tahot.

Kustavin kirjastolle kartoitetaan parhaillaan uusia, tarkoitukseen paremmin sopivia tiloja.

– Kävimme katsomassa Kustavin seurakunnan kirjastotoimelle tarjoamaa tilaa entisessä pankkikiinteistössä, mutta suhtauduimme siihen varauksella, koska tiloissa on selviä puutteita. Etsintä jatkuu siis vielä, sillä aikaa voimme parantaa nykyisiä tiloja esimerkiksi hyllyjen uudelleenjärjestelyllä, Leimola toteaa.

Tiesitkö?

Vaski-kirjasto on vuonna 2008 perustettu, 18 kunnan alueella toimiva kirjastoyhteistyö.

Vaski-yhteistyö mahdollistaa asiakkaille muun muassa yhteisen kirjastokortin, varausjonon, käyttösäännöt ja e-aineistot sekä maksuttomat aineistokuljetukset.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa Vaski-kirjastoissa voi asioida yhtä kirjastokorttia käyttämällä.

Mikäli etsitty aineisto löytyy toisen Vaskikunnan kokoelmasta, sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.

Lainatut aineistot voi myös palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Vaski-kirjaston tunnistaa naakka-logosta. Vaski-asiakkaalla on koko alueen kokoelma käytettävissä.

Katariina Mäkinen-Önsoy

MAINOS: AUTOLLE.COM Ympäristöystävällisyys — auto voi olla myös arvovalinta Sähköauto on polttomoottoriautoa energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi. Kun sähköautoa lataa kotisähköllä, voi auton ympäristökuormitukseen vaikuttaa myös omilla valinnoilla.

Oman sähkösopimuksen voi valita esimerkiksi niin, että se tuotetaan uusiutuvalla energialla, kuten tuulitai vesivoimalla. Myös julkisissa latauspisteissä käytetään pääasiassa uusiutuvaa energiaa. Sähköautojen valmistustapoja kehitetään jatkuvasti ympäristöystävällisemmiksi ja myös valmistuksen aikaiset päästöt pienenevät koko ajan.

Siirtyäkö sähköautoon vai pysytelläkö bensa-autossa?

Bensan hinta nousee ja moni autoilija miettii kuumeisesti, mikä olisi paras vaihtoehto seuraavaksi autoksi.

Jatkaako tutulla polttomoottoriautolla vai onko aika siirtyä sähköautoiluun?

Sähköauto on polttomoottoria kalliimpi hankkia, mutta edullinen käytössä

Autoa valitessa kannattaa aina miettiä omia tarpeita ja autoilutottumuksia realistisesti. Miten pitkiä matkoja arjessa ajaa ja tuleeko säännöllisesti pidempiä reissuja esimerkiksi mökille? Toki kannattaa myös miettiä, mitä asioita autoilussa arvostaa. Toivooko autolta helppoutta, käytännöllisyyttä, edullista ajoa, vai ratkaiseeko hankintahinta? Painavatko vaakakupissa arvovalinnat, kuten ympäristöystävällisyys?

Lataus vai tankkaus – punnitse hintaa ja omaan arkeesi toimivinta tapaa Sähköllä ajaminen on edullisempaa, mutta sähköautoilijan on varmistettava, että käytössä on sopivat latausmahdollisuudet. Vähintään kotona tai työpaikalla olisi hyvä olla mahdollisuus ladata auto. Jos on pelkästään julkisen latausverkoston varassa, voi sähköautoilu osoittautua arjessa hankalaksi. Lataus onnistuu kuitenkin useimmiten esimerkiksi omakotitalon pihassa näppärästi ja taloyhtiöissäkin latausmahdollisuuksia alkaa olla enenevissä määrin. Toisaalta on hyvä muistaa että julkinen latausverkostokin kasvaa hyvää vauhtia, ja auton pikalatauskin on helppoa lähes kaikkialla Suomessa.

Miten sähköauton ja polttomoottoriauton huoltotarpeet eroavat toisistaan?

Polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautot ovat huoltovapaampia, eikä säännöllisiin huoltoihin, kuten öljynvaihtoon, kulu yhtä paljon rahaa. Toki kaikki autot tarvitsevat huoltoa ja toisinaan korjauksia. Osaava ja

käsistään kätevä voi korjata bensa-autoaan jossain määrin myös itse, mutta sähköautojen kohdalla tilanne on toinen. Kun kyseessä on korkeajänniteajoneuvo, huollot ja korjaukset on hoidettava aina koulutetulla ammattilaisella. Näin varmistetaan turvallisuus sekä huolto- ja korjaustöitä tehdessä että toimenpiteen jälkeen.

Kumpi on turvallisempi: sähkö- vai polttomoottoriauto?

Toisin kuin joskus saatetaan kuvitella, sähköauto ei syty palamaan itsestään tai yllättäen. Sähköauton voimanlähde eli akku on sijoitettu auton pohjaan, jolloin se jäykistää auton koria ja kolaritilanteessa auto pitää paremmin muotonsa, eikä esimerkiksi kierähdä ympäri kovin helposti. Sähköautojen kehittämisen myötä on siis samalla parannettu myös turvallisuutta.

Bensa-autossa iso moottori on auton keulassa ja se voi törmäystilanteessa aiheuttaa vaaraa matkustajille.

Nimensä mukaisesti polttomoottoriautossa on palavaa nestettä, joten auton syttymisen riski on yleisesti ottaen suurempi.

Hinta on usein yksi keskeisimmistä asioista, joita punnitaan ostopäätösvaiheessa. Täyssähköauto on hankintahinnaltaan vielä selvästi arvokkaampi vastaavaan polttomoottoriautoon verrattuna. Usein sähköauton valinta edellyttää isomman pääoman sitomista tai tuntuvaa autolainaa ja joskus se voi olla syy valita muu, edullisempi ratkaisu. Auton kustannuksia kannattaa kuitenkin tarkastella auton koko elinkaaren näkökulmasta. Sähköauton käyttökustannukset ovat varsin edulliset ja bensan hinnan noustessa jatkuvasti, käyttökustannusten erot polttomoottoriauton ja sähköauton välillä kasvavat.

Jos auton hankintaan ei ole mahdollisuutta sitoa suurta pääomaa tai ottaa isoa autolainaa, leasingauto on varteenotettava vaihtoehto. Tällöin kuukausittaiset kulut on helppo ennakoida ja lyhyellä, esimerkiksi vuoden mittaisella sopimuksella voi kokeilla, sopiiko sähköauto omaan arkeen.

Harkitsetko auton vaihtoa? Tule käymään Raision toimipisteessämme ja mietitään yhdessä, mikä on juuri sinulle paras ratkaisu seuraavaksi autoksi!

Tervetuloa Raision myymääläämme!

Sarkamaantie 12, 21280 Raisio ma–pe klo 10–18 la klo 10–16

6

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

Kiviteollisuuden kiinteistö varteenotettavin Vehmaan kunnanvirastoksi Kiviteollisuuden rakennukseen olisi mahdollista keskittää kaikki Vehmaan kunnan toiminnot.

VEHMAA Vehmaan kunnanvirasto etsii uusia toimitiloja. Nykyiset tilat Saarikontiellä Vinkkilässä ovat epäkäytännölliset ja ahtaat, ja osa rakennuksesta on suljettu sisäilmaongelmien takia. Ensisijainen kohde uudeksi virastoksi on kunnanjohtaja Ari Koskisen mukaan Vinkkilässä sijaitseva Kiviteollisuuden kiinteistö.

– Siellä toimii jo kunnan teknisen toimen varikko, ja rehellisesti sanoen kyseinen kiinteistö on vaikein realisoida eli pistää rahoiksi, Koskinen kertoo.

Vaikka Kiviteollisuuden rakennus sopisi parhaiten kunnanvirastoksi Vehmaan omistamista kiinteistöistä, ei muutto sinne tapahtuisi saman tien, sillä tilat vaativat remonttia.

– Olemme teettämässä parhaillaan Kiviteollisuuden korjaus- ja tilasuunnitelmaa. Kuntotarkastus onkin jo tehty.

Tilat Saarikontiellä eivät enää sovellu kunnanviraston toimitiloiksi.

Vaihtoehtoja kunnanviraston toimitiloiksi on muutamia: Kiviteollisuuden lisäksi aiemmin vuodeosastona toiminut Kivilinna on nostettu aiemmin esiin, mutta kyseiseen kiinteistöön liittyy riskejä.

– Kivilinna on soterakennus, joka siirtyy vuokrasopimuksella hyvinvointialueelle. Jos Kivilinnaan viedään virasto, sitä ei voi tarjota vuokralle ja kunta menettäisi vuokratulot. Sitä riskiä ei

kannata ottaa, Koskinen sanoo.

Lisäksi Vinkkilän vanha päiväkoti ja Lahdingon koulu ovat Vehmaan kunnan omistuksessa ja siitä syystä mahdollisia vaihtoehtoja kunnanviraston toimitiloiksi. Tilanne ei ole niiden suhteen kuitenkaan täysin suoraviivainen.

– Vinkkilässä on vielä varhaiskasvatuksen toimintaa, joka siirtyy kirkonkylälle siellä käynnissä olevien remonttien

valmistuttua.

Sitten saamme keskitettyä varhaiskasvatuksen yhteen paikkaan. Vanhaan Vinkkilän päiväkotiin on kuitenkin haasteellista saada kaikki kunnan toiminnot.

Lahdingon koulun kanssa on samat haasteet.

Kiviteollisuuden kiinteistön etuna on, että saman katon alle mahtuisivat kaikki Vehmaan kunnan toiminnot.

– Sitten voitaisiin yrittää realisoida Lahdingon koulu ja vanha päiväko-

ti. Kivilinna menisi taas vuokralle hyvinvointialueelle.

Aiemmin kunnanvirastoa kaavailtiin myös niin kutsuttuun Säästöpankkiin, jonka kunta vuokraisi Puuman Group Oy:ltä.

Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi ehdotuksen yksimielisellä päätöksellä siitä, että viraston toimitilat pitäisi yrittää löytää Vehmaan omistamista kiinteistöistä.

Viraston henkilökunta

toivoo pikaista ratkaisua tilakysymykseen, mutta tällä hetkellä aikataulua on mahdoton arvioida Koskisen mukaan.

– Kiirehditään kyllä koko ajan, sillä suhtaudumme tähän vakavasti ja haluamme ratkaista tilanteen mahdollisimman pian.

Liisa Kallio

95-vuotiaan Helga Aaltosen isä varmistui DNA-tutkimuksen avulla Isänsä henkilöllisyyden lisäksi Aaltonen löysi sukulaisiaan Suomesta ja Yhdysvalloista.

Helga Aaltosen isäksi varmistui Frans Ilmari Koskinen.

Kuva: Helga Aaltosen kotialbumi.

TAIVASSALO Taivassalossa asuvan 95–vuotiaan Helga Aaltosen isä varmistui helmikuussa DNA-testitulosten ja suullisen perimätiedon avulla.

Aaltosen isä oli Frans Ilmari Koskinen, joka oli syntynyt Aini Koskisen aviottomana lapsena New Yorkissa vuonna 1902. Hän oli jäänyt orvoksi 7–vuotiaana, jonka jälkeen hänet oli tuotu Kustaviin äitinsä vanhempien luokse – samaan kylään, jossa Helgan äiti Alina Luotonen asui.

Isän varmistumisen lisäksi Aaltonen sai kuulla, että hänellä on pikkuserkkuja Yhdysvalloissa.

Helgan tytär Annemari Lassila on helpottunut tilanteen ratkettua.

– Perimätietoon ei

aina voi luottaa, mutta tarkemman tutkimisen paikka siinä oli. Vuosia askarruttanut asia on selvinnyt, hän sanoo.

Aaltosen isän henkilöllisyyden selvitystyö alkoi viime vuoden loppupuolella. Lassila teetti äidilleen DNA-sukututkimustestin, jonka lähimmät osumat johdattivat Rymättylässä asuneiden Johan Stenholmin ja Josefa Sjöblomin jälkeläisten luo.

Mediahuomion ansiosta löytyi pariskunnan pojan lapsenlapsi, Eila Mäkelä, joka osoittautui Helgan pikkuserkuksi.

Seuraavaksi jäljet johdattivat takaisin Yhdysvaltoihin, jossa Ilmari oli syntynyt. DNA-sukututkija Jaana Hietala löysi muiden sukututkijoiden avustuksella Ilmarin

äidin sisaren lapsenlapsia Yhdysvalloista, joista Anna Hoffman oli tehnyt DNA-sukututkimustestin AncestryDNA:ssa.

Hän siirsi Hietalan pyynnöstä DNA-datansa MyHeritage-palveluun, jolloin hän osoittautui Helgan pikkuserkuksi.

Samalla varmistui, että Helga Aaltosen isä oli Ilmari Koskinen.

Samalla kun Aaltosen isä varmistui, selvisi myös hänen isänisänsä.

DNA-analyysin perusteella Ilmarin biologinen isä oli Johan Stenholmin ja Josefa Sjöblomin poika, Frans Oskar Larsson ent. Stenholm, joka asui New Yorkissa samaan aikaan kuin Ilmarin äiti Aini.

Aaltosen on vaikea käsittää, että Yhdysvalloista saakka on löyty-

nyt sukulaisia. Annemari-tyttärelle uusien sukulaisten löytyminen on ollut mieluisaa.

– Eilan jo tapasin, ja Annan kanssa viestit lentää edestakaisin. Tykkäämme molemmat vanhoista valokuvista, jotka kertovat sukuhistoriaa, Lassila kertoo.

Aaltosella itsellään on selvät tulevaisuuden suunnitelmat: isän haudalla pitää käydä.

– Juu, kesäl sit, kyl mää sen paikanki muistan.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

KAIKKIEN AIKOJEN AUTOKAUPPA

autoverkkokauppa.fi/ vaihtoautotarjous

TERVETULOA VIIKONLOPPUNÄYTTELYYN VANTAALLE, RAISIOON TAI VERKKOON!

Nyt kasko- ja liikennevakuutus lasiturvalla alk. 59 €/kk

#uusivuodeksi alkaen 215 €/kk

Suomen joustavin rahoitus: 6 kk lyhennysvapaalla!

Aina ja kaikkialla.

Lähelle sinua -toimitus 0€

7

8

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

ESITTELYSSÄ NYT MEILLÄ.

UUSI PEUGEOT 308 Tyylikkyyden uusi aika, myös lataushybridinä.

Nyt koeajettavissa Vantaalla ja Raisiossa!

Peugeot i-Cockpit® -ohjaamo • Full-LED -valot Digitaalinen mittaristo • Langaton Apple CarPlay / Android Auto Kevytmetallivanteet

308 mallisto alkaen 25 983 € (sis.toimituskulut 600 €). CO2 päästöt 125 g/km, EU-keskikulutus 5,5l/100 km. Saatavilla myös lataushybridinä.

Takuu 3 vuotta tai 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Koe ja aja

palkittu Hyundai-mallisto.

Korko 1 % ilman kuluja

Nyt koko uudistuneeseen Hyundai-mallistoon 1 % korko – ilman muita kuluja.

Toimi pian, etu on voimassa rajoitetun ajan!

Rahoitusesimerkki: auton hinta 45 990,00 €, käsiraha 0 €, rahoitettava osuus 45 990,00 € (perustamiskulu 0 €), sopimusaika 72 kk, käsittelymaksut 0 €, korko 1 %, kuukausierä 499 €, viimeinen suurempi erä 12 323,13 €.

Todellinen vuosikorko 1 %. Luottokustannukset 1 758,79 €, luotto ja luottokustannukset yhteensä 47 748,79 €. Maksimi luoton määrä 60 000 €. Rahoituksen tarjoaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki.

Edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitus- ja kaskovakuutuksen. Etu voimassa 31.5.2022 saakka uusiin asiakastilauksiin. Ei voi yhdistää muihin etuihin.

SIJAISAUTO KÄYTTÖÖSI EDULLISESTI Autoja tilataan tällä hetkellä enemmän kuin niitä saadaan tehtailta asiakkaille.

Nopeimmat tilaajat varmistavat sen, että uusi auto ehtii vielä tämän vuoden toimituksiin.

Kun myyt autosi meille, saat sijaisauton käyttöösi edullisesti uutta odotellessasi.

Kysy lisää myyjiltä!

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

CITROËN C3 POP!

TALVEN MUKAVIMMALLA EDULLA! NAVIGOINTI • VÄRIPAKETTI • KATON VÄRI JA KORISTELU • PERUUTUSKAMERA* • SUOMENKIELINEN KOSKETUSNÄYTTÖ

ALK. 18.993 €

15.993 € TAI 141 €/kk

ETUSI JOPA YLI 5.600 €!

RAJOITETTU ERÄ NOPEAAN TOIMITUKSEEN!

KORKO 0 % + KULUT | 6 KK LYHENNYSVAPAA SAATAVILLA MYÖS AUTOMAATTINA CO2 123 g/km, kulutus 5,0 l/100 km. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa rajattuun erään autoja 31.3.2022 asti tai niin kauan kuin autoja riittää. Autot tulee rekisteröidä 31.3.2022 mennessä. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Hinnat sis. tk. 600 €. Etu rahoitusta käytettäessä 5 638,36 €, etu käteiskaupassa 4 547 €. *Automaattimallissa. RAHOITUSESIMERKKI: Citroën C3 PureTech 82 Pop: hinta 15 993 € (sis. tk.), vaihtoauto/käsiraha 2 000 €, sopimusaika 72 kk, kk-erä 141,18 €, luoton määrä yht. 14 183 €, viimeinen suurempi erä 4 798 €. Kk-erä sis. koron 0 %, perustamismaksun 190 €, käsittelykulun 9 €/kk.

Luottokustannukset yht. 838 €, todellinen luottohinta 16 831 € ja todellinen vuosikorko 1,47 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. Kuvan auto erikoisvarustein.

UUSI

RENAULT ARKANA hybrid jossa on luonnetta

Alk.

Hybrid alk.

32 590 € 34 590 €

Vapaita autoja saapumassa vielä kevään toimituksiin!

Renault Arkana on urheilullisen tyylikäs katumaasturi. F1-maailmasta sovellettu E-TECH hybrid -teknologia yhdistää kaksi sähkömoottoria, bensiinimoottorin sekä älykkään monitilavaihteiston tarjoten ylivertaisen ajomukavuuden. Malliston CO2 109-132 g/km, WLTP-yhd. kulutus 4,8-5,8 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

AUTOKAUPAT HOITUVAT HELPOITEN VERKOSSA si uto toa eti h i a h V rvo a kosta! ver

Autokauppojen tekeminen verkossa on helppoa ja huoletonta. Myönnämme 30 päivän tyytyväisyystakuun verkko-ostoksille. Tutustu uudistuneeseen täyden palvelun verkkokauppaamme osoitteessa autoverkkokauppa.fi

renault.fi

9

10

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

UUSI DACIA SANDERO STEPWAY NYT MYÖS NOPEAAN TOIMITUKSEEN!

SANDERO-MALLISTO ALK .

14 999 €

SANDERO STEPWAY ALK. 16 999 €

Talvivertailu 2022 2. sija

Sandero Stepway TCe 90 aut Comfort Tekniikan Maailma 4/2022

HYÖDYNNÄ EDULLINEN DACIA-RAHOITUS JA 6 KK LYHENNYSVAPAA Rahoitussopimukseen sisältyy mahdollisuus 6 kuukauden veloituksettomaan lyhennysvapaaseen omavalintaisena aikana. Lyhennysvapaan saat, kun rahoitusyhtiönä on Dacia-rahoitus / DNB Auto Finance Oy. Sopimusaika maks. 60 kk. Kuvan Sandero Stepway alk. 16 999 €.

Hinta sis. toim.kulut 600 €. Sandero-malliston CO2-päästöt 119–140 g/km, WLTP-yhd. 5,3–6,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

DACIA.FI

AUTO EDULLISESTI KÄYTTÖÖSI KUUKAUSIMAKSULLA. • Ei käsirahaa • Ei riskiä • Ei pitkää sitoutumista • Ei arvonalenemista • Ei omistamisen vaivaa Alk.

159€/kk

24 kk/30 tkm

MELKEIN UUSI AUTO EDULLISESTI KÄYTTÖÖSI KUUKAUSIMAKSULLA! #melkeinuusi on käytettyjen autojen yksityisleasingsopimus – saat vähän ajetun auton käyttöösi kiinteällä kuukausimaksulla, etkä tarvitse käsirahaa. Sopimus kestää vähintään 24 kuukautta, jonka jälkeen voit irtisanoa sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla ja palauttaa auton Autoverkkokauppaan. Sopimukseen sisältyvä ajomäärä on 15 tai 25 tkm vuodessa.

Palvelumme kautta saat sitovan tarjouksen autostasi parhaimmillaan saman tien, kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa, riippuen autosi ominaisuuksista. Vaihtoautotarjouksen pyytäminen helppoa, nopeaa ja täysin maksutonta. Verkossa palvelemme 24/7. Osta siis uusi tai vaihtoauto vaikka kotisohvaltasi alusta loppuun verkossa! Liikkeemme löydät Vantaalta ja Raisiosta (MaTiKeToPeLaSu).

Raisio, Allastie 1. Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15. Puh. 0207 997 910

Aina ja kaikkialla.

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

11

Avanto sitoo huomaamatta mielen ja ajatukset hetkeen Toimittaja Liisa Kallio aloitti avantouinnin tämän vuoden tammikuussa.

Kuten monet muut, myös hän koukuttui harrastukseen heti.

TALVIUINTI Kylmää. Sitähän se vesi on helmikuussa, hemmetin kylmää. Uimaportaita on kuitenkin mentävä alas, vaikka hengitys salpautuu ja koko kroppa huutaa poistumista.

Hetken kuluttua nousen ylös vedestä, sujautan sandaalit jalkaan ja kävelen kohti saunaa, mutta jo ennen sinne pääsyä lämmin tunne valtaa kehon.

Olen käynyt avantouimassa kerran viikossa noin kahden kuukauden ajan ja siitä on jo tullut rakastettu, tärkeä rutiini minulle ja ystävälleni.

Jopa ystäväni työkaverit muistavat, että tiistaisin menemme avantoon.

Ajatus talviuinnista oli ehtinyt kyteä mielessäni viime syksyn, kunnes tammikuussa päätin,

että nyt mennään. Ystävääni ei tarvinnut suostutella ollenkaan vaan hän oli heti mukana.

Rutiinimme on aina sama: ensin menemme löylyihin, jonka jälkeen kastaudumme järvessä ensimmäisen kerran.

Seuraavaksi uudet löylyt, avantoon, löylyihin, viimeisen kerran avantoon ja sitten suihkun kautta paljuun. Joka ikinen kerta huomaan, että huolimatta siitä millainen viikko tai päivä minulla on käynnissä, unohdan sen kaiken talviuinnin aikana. Kuin uimapukuun vaihtaessa riisuisi niin negatiiviset kuin positiiviset ajatukset ja mieli tyhjenisi kokonaan arjen touhuista.

Talviuinnin ohessa parannamme maailmaa ystäväni kanssa löylyissä.

On ihanaa, kun joka viikko tapaamme saman tapahtuman merkeissä samaan aikaan ja jaamme pieniä, tärkeitä asioita, jotka muuten jäisivät luultavasti isompien juttujen varjoon, jos vaihtaisimme kuulumisia harvemmin. Hyvin usein pehmeissä löylyissä tai paljun lämmössä tulee juteltua myös muiden talviuimareiden kanssa.

Yksi parhaimmista talviuintiin liittyvistä asioista tapahtuu kuitenkin vasta kotona: olen aina rättiväsynyt astuessani kotiovesta sisään, mutta parhaalla mahdollisella tavalla: tiedän nimittäin nukkuvani aamuun asti kuin tukki. Riittää, että pää osuu tyynyyn, niin olen jo unten mailla.

Mieli nollautuu, aika tuntuu pysähtyvän, nu-

Hengitän aina muutaman kerran syvään ennen avantoon menemistä, ja portaita laskeutuessa päästän keuhkot tyhjiksi. Kun vain keskittyy rauhalliseen hengittämiseen, ei kylmä vesi saa yliotetta. kun paremmin kuin hyvin ja arki katkeaa hyvällä tavalla; omalla kohdallani on vaikeaa kiistää avantouinnin

hyviä puolia. Lisäksi kirsikkana kakun päällä on tieto siitä, että kaltaiseni uimista rakastava vesipeto voi jatkossa uida

vuoden ympäri. Eipä tarvitse odotella enää kesää.

Liisa Kallio

Volter Kilpi Kustavissa -viikolla juhlistetaan Mustajärven taiteen voimaa KUSTAVI Ensi kesän Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon ohjelmisto pitää sisällään unohtumattomia esityksiä, mielenkiintoisia luentoja sekä yllättäviä avauksia.

Kustavissa tullaan näkemään 13.–17. heinäkuuta toinen toistaan upeampia teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä luentoja. Kilpi-viikon Taide pelastaa maailman! -teemainen ohjelmisto pitää sisällään viihdettä, suuria tunteita sekä tietoa ja kantaaottavaa sisältöä.

Suuri osa saaristoluonnon syleilyssä järjestettävän festivaalin sisällöstä on yleisölle maksutonta.

– Ohjelmistossa politiikka ja paljetit yhdistyvät yleisöä viihdyttävällä tavalla, festivaalin taiteellisena johtajana toimiva kirjailija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Elina Kilkku kertoo.

Tuulentuvalla pidettävien avajaisten esiintyjiksi on kutsuttu rakastettu näyttelijä Seela Sella, kirjailija Emmi Itäranta sekä näyttelijä Heikki Herva.

Avajaispäivän ohjelmistoon kuuluvat lisäksi Juha Hurmeen luento, Nälkäteatterin Kilpi-näytelmä Vissi Humaus ja hengen ylennys, Laura Kokon

odotetun Volter Kilven elämäkerran julkaisutilaisuus sekä rasisminvastainen Sorry Books Finland -teatteriesitys.

Myöhemmin kirjallisuusviikolla kuullaan muun muassa lukupiirien tuottamaa hyvinvointia käsittelevä tieteellinen luento sekä koetaan Hanna Meretojan keväällä julkaistavaan romaaniin perustuva tunnelmallinen Elotulet-nuotioluento.

Suomen tietokirjailijoiden järjestämään luentopäivään sisältyy esimerkiksi säveltäjä Osmo Tapio Räihälän sekä tanssiteatteri ERIn johtajan, tanssija-koreografi Tiina Lindforsin luennot.

Viikon lopulla ensi-iltansa saa myös kesän uusi Kilpi-näytelmä Onnen saarella. Luotsiasemalla esitettävä, Kilpi-viikon taiteellisen johtajan Elina Kilkun dramatisoima ja ohjaama näytelmä perustuu Volter Kilven vuonna 1903 julkaistuun novelliin.

Seela Sellan, Pia Freundin, Louna Hosian ja Taina-Maaria Rautasuon Näin unta kesästä kerran -esitys Kustavin kirkossa on runokonsertti, jossa kuullaan Eino Leinon kuolemattomia runoja sekä Heikki Sarman-

rantasaunalla pääsee avantoon lauantaisin LAITILA

Kustavin kirkossa saadaan Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla nauttia Louna Hosian, Seela Sellan, Pia Freundin ja Taina-Maaria Rautasuon runokonsertista. Kuva: Mari Waegelein. non ja Olli Virtaperkon musiikkia.

ArtTeatrolla esitetään vain aikuisille suunnattu Punch Up! Resistance & Glitter -klubi, joka sisältää muun muassa standup-komiikkaa, dragia, ja burleskia. Tuulentuvalla kuullaan sen sijaan kirjailija, kuvataiteilija, teatteri- ja elokuvaohjaaja sekä tutkija Teemu Mäen, tanssitaiteilija Metsälintu Pahkinin sekä taiteilija Raisa Omaheimon luennot.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon ohjelmistoon sisältyy myös Teatteri Jurkan Maria Jotunin novellikokoelmaan perustuva näytelmä Kun on tunteet. Huippunäytelmien kimara jatkuu Nopean toiminnan naisten Kerrosvoileipä – Seuraa minua! -esityksellä sekä

Teatteri Telakan näyttelijöistä koostuvan Yövieraat-ryhmän Kilven teksteihin perustuvalla punk-henkisellä konsertilla.

Tapahtumaviikon päättävät työpajat, ArtTeatron sirkusesitykset sekä Tuija Rantalaisen musiikki kutsuvat yleisön nauttimaan kesäisestä saariston tunnelmasta Tuulentuvalle. Tapahtuman päättävät mezzosopraano Marika Kivisen ja pianisti Jenna Ristilän klassisen musiikin konsertti Kustavin kirkossa, sekä taiteilija Leena Kelan ohjaaman osallistavan työpajan värikäs mielenosoituskulkue Kustavin kaduilla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Padontiellä sijaitseva Mustajärven rantasauna on suosittu avantouintipaikka Laitilassa. Noin 25 vuotta rantasaunaa ylläpitäneen Suontaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Lähteenmäki kertoo, että lauantaisin saunalle kerääntyy kiitettävä määrä kävijöitä.

– Siellä käy vaihtelevasti 30–50 saunojaa kahden ja puolen tunnin aikana. On vakiouimarit, mutta lisäksi aina tulee uusia. Korona varsinkin aiheutti sen, että nyt kun sauna on auki, niin sitä odotetaan kovasti. Se on suosittu paikka, hän sanoo.

Yhä useammat ovat löytäneet uuden harrastuksen talviuinnista ja allekirjoittavat sen tuoman mielihyvän ja koukuttavuuden. Lähteenmäki arvelee, että myös terveydelliset vaikutukset saavat ihmiset pulahtamaan hyiseen veteen.

– Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi verenkierrolle, mutta avanto on myös nautinto monelle.

Talviuinti on lisäksi yhteisöllinen harrastus, joka vetää kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä puoleensa. Lähteenmäen mukaan muiden uimarien tapaaminen on osa harrastusta.

– Meillä on yhteissauna ja vilvoittelutila terassilla, jossa parannetaan maailmaa. Se on monelle tärkeää tänä päivänä, kun ei kyläillä enää tuosta noin vaan.

Saunassa ylläpidetään sosiaalisia suhteita.

Liisa Kallio

12

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

Metsätontit kiinnostavat peltotontteja enemmän

Meri houkuttelee rakentamaan

Uudessakaupungissa omakotitalojen raKeskustan läheisyy- tyylikkäästi ja halutessa mät ovat tontin suosiota kentaminen keskittyy dessä olevat pienet- myös hieman erikoinen lisääviä seikkoja.

Hiun alueelle. kin tontit ovat hyväk- talo aikaiseksi.

– Kaava-alueen reunasyttyjä omakotitalon Peltotontissa on toki mien tontit ovat suosi- UUSIKAUPUNKI tontiksi. omat hyvät puolensa, ku- tumpia kuin kaava-alu- Koko ajan laajeneva Hiun TONTIT Omakotitalorakentajien ensisijaiset toiveet tontin suhteen liittyvät tontin tyyppiin ja sijaintiin.

Lapsiperheiden suosikkeja ovat lähellä koulua sijaitsevat metsäiset tontit.

– Lasten koulut ja päiväkodit ovat erityisen tärkeät sijainnin kannalta. Linja-autoyhteydet maalta kouluihin koetaan haastaviksi, eikä ainakaan pysäkille saisi olla pitkää matkaa. Tontin sijainnissa lapsiperheille tärkeimmät asiat ovat siis koulujen, osin myös päiväkodin sijainti, kertoo Turun Talokulma Oy:n toimitusjohtaja, kiinteistövälittäjä LKV Pekka Tähtinen.

Tontin tyypissä ykkösenä on metsätontti – joka sopii olla myös rinnetontti.

– Metsäinen rinnetontti kiinnostaa rakentajia aina – siihen saadaan talo

ten salaojituksen rakentamisen helppous, mutta esimerkiksi paalutus nostaa rakentamisen hintaa peltotontille.

– On mukava kirjoittaa esitteeseen metsäinen tontti ja kalliota, sillä vaikka sille tontille olisikin hieman hankala rakentaa, niin vankka talo saadaan aikaan, kertoo Tähtinen.

Viime vuosina on nähty, että vanhemmat pariskunnat ovat muuttaneet omakotitaloihin – osin etätöiden mukanaan tuoman työtilan tarpeen vuoksi. Heille ei tietenkään koulujen sijainti ole enää merkittävä, kun lapset ovat jo varttuneet.

– Pandemian aikana on huomattu, että TYKS:n tai keskussairaalan läheisyys ei ole ollenkaan huono asia tontin sijaintia pohdittaessa.

Myös puistojen läheisyys ja merenrantanäky-

een keskellä olevat.

Haluttujen tonttien koot vaihtelevat alueittain, mutta etenkin keskustaajamien lähistöllä ei ole kovinkaan suuria uusia tontteja tarjolla.

– Mitä lähempänä keskustaa ollaan, sitä helpommin hyväksytään jopa 400-600 -neliöiset tontit.

Toki sen kokoiseen tonttiin on jo hankala sijoittaa autotalli, ja haastavaa myös rakentaa talo yhteen tasoon – joka on tällä hetkellä enimmäkseen rakentajien tavoitteena, kertoo Pekka Tähtinen.

Tonttien hinnatkin luonnollisesti vaihtelevat rajusti, riippuen kaupungista ja kunnasta, tontin koosta ja tyypistä.

– Alle 70.000 euron pitäisi hinnan pysyä, sillä liittymämaksut ja muut lisämaksut mietityttävät rakentajia aina.

Marko Vuosjoki

asuinalue Uudenkaupungin keskustan pohjoispuolella on omakotitalorakentajien suosiossa – ja pysyy sellaisena vielä pitkään, sillä alueelle on tulossa vielä lisää tontteja meneillään olevan kaavoituksen ansiosta.

– Hiun alueen tontit ovat selvästi suosituimpia Uudessakaupungissa tällä hetkellä. Alue on sijainniltaan todella hyvä, lähellä keskustaa ja lisäksi lähellä merta, kertoo Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén.

Uudessakaupungissa nimenomaan meren läheisyys on tonttien myyntivaltti numero yksi.

– Meri houkuttelee ihmisiä rakentamaan. Tontin tyypillä tai koolla ei ole suurtakaan merkitystä, kertoo Arvela-Hellén.

Hiun aluetta on määrätietoisesti laajennet-

Kuva: Uusikaupunki. tu vaihe kerrallaan. Alueen ykkösvaiheen tontit on myyty ja kakkosvaihekin on jo pitkälti rakentunut. Kolmosvaiheen tontit ovat tällä hetkellä kaupan ja nelosvaihetta kaavoitetaan. Neljännessä vaiheessa alueelle kaavoitetaan 20-30 omakotitonttia.

– Hiun alue on suuri ja kaupunki on ostanut sieltä määrätietoisesti maata, kertoo kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén.

Hiun alueen kaavoitus on ollut myös maltillista siinä mielessä, että tonttien määrää ei ole lähdetty ahnehtimaan.

– Tontit ovat yleisesti tuhannesta neliöstä kahteen tuhanteen neliöön, joten oikein hyvän kokoisia omakotitontteja, kertoo Arvela-Hellén.

Uudessakaupungissa rakentui viime vuonna kymmenkunta omakotitaloa ja kaupunginarkkitehti arvioi tämän vuoden saldon olevan samaa tasoa.

– Vuosittaiset vaihtelut valmistuvien omakotitalojen määrässä ovat Uudessakaupungissa olleet varsin vähäiset, kertoo kaupunginarkkitehti.

Marko Vuosjoki

Mietitkö vanhan takan vaihtoa uuteen?

Uudella puhtaasti palavalla ja tehokkaalla takalla saat lämmön ja tunnelman lisäksi mukavasti säästöä sähkölaskuihin.

Toimi heti — puramme vanhan takkasi jopa ilmaiseksi* vaihtaessasi sen uuteen.

www.tulikivi.fi

Tulikivi-studio

puh. 0403 063 078

Tammimäenkatu 6, Raisio

*Purettavan takan maksimikoko 2-kuutiota. Voimassa yli 5000€:n normaalihintaisiin uusiin Tulikivi-tulisijatilauksiin. Ei koske kampanjamalleja, ei voi yhdistää muihin etuihin.

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

13

Miten paljon kodinkoneet kuluttavat energiaa?

Saunominen maksaa kerrallaan euron tai pari – tietenkin kiukaasta ja saunomiseen käytettävästä ajasta riippuen.

SÄHKÖNKULUTUS Etenkin näinä aikoina, kun energian hinta on huimasti noussut, moni varmasti miettii, miten säästää sähkölaskussaan.

Otimme selvää, mitkä kodin laitteet ovat sähkösyöppöjä. Lähteenä käytimme Turku Energian nettisivuja, jonne on kerätty varsin kattavasti eri laitteiden keskimääräisiä kulutusmäriä.

Kylmälaitteista pakastin on luonnollisesti jääkaappia enemmän kuluttava – täytyyhän sen pitää lämpötila reilusti pakkasen puolella. Jääkaapin kulutukseksi kerrotaan 0,3–0,8 kilowattituntia vuorokaudessa, kun pakastin puolestaan kuluttaa virtaa noin tuplasti jääkaappiin verrattuna.

Ruoanvalmistuksessa eniten virtaa vievät laitteet ovat mikroaaltouuni ja vedenkeitin – onneksi niitä käytetään kerrallaan lyhyt aika. Viidessä minuutissa ne kuluttavat noin 0,1 kilowattituntia.

Sähköliesi kuluttaa keskimäärin alle 0,1 kilowattituntia tunnissa, liesituuletin puolestaan

kaksinkertaisen määrän.

Asioiden ja vaatteiden peseminen kuluttaa suurinpiirtein saman verran eli koneesta ja ohjelmasta riippuen noin 0,6–1,8 kilowattituntia per kerta. Kuivausrumpu on pahempi virtasyöppö, se kuluttaa jopa kaksi kilowattituntia kuivatessaan kolme kiloa puuvillapyykkiä.

Viihde-elektroniikan puolella kovimmat kulutuslukemat on plasmatelevisiolla. 42-tuumainen plasma-tv kuluttaa noin 0,3–0,4 kilowattitunia tunnissa, kun taas 55-tuumainen LED-tv kuluttaa tunnissa vain noin 0,1–0,15 kilowattituntia.

Kannettava tietokone kuluttaa Turku Energian julkaisemien tietojen mukaan noin 0,03 kilowattituntia tunnissa – tähän tietenkin vaikuttaa se, miten konetta käytetään.

Valaistuksen osalta perinteiset hehkulamput ovat eniten virtaa vieviä.

Lampun virrankulutushan paljastuu sen wattimerkinnästä – 40-wattinen hehkulamppu kuluttaa 40 kilowattituntia tuhan-

Saunominen maksaa kiukaasta, saunaan haluttavasta lämpötilasta ja saunomisen ajasta riippuen alle eurosta jopa pariin-kolmeen euroon per kerta. nessa tunnissa. Valaistuksessa säästöä hakeva voi käyttää esimerkiksi halogeenilamppua, joiden valotehokkuus on valtavasti hehkulamppuja parempi.

Entäpä sitten kiuas?

Usein julkisuudessa puhutaan, että jokainen saunominen maksaa jopa monta euroa. Turku Ener-

gian mukaan kertalämmitteinen kiuas kuluttaa noin 5–10 kilowattituntia per saunomiskerta – miten pitkään sitten itse kukin saunoo, se tietenkin vaikuttaa myös kulutuksen määrään.

Suurin osa kulutuksesta tapahtuu kuitenkin lämmittämisen aika-

Ota naapuri huomioon, kun lämmität puilla Kun puut palavat puhtaasti, ilmaan syntyy vähemmän ikäviä päästöjä.

LÄMMITTÄMINEN Etenkin nyt, kun energian hinta on noussut, moni omakotitaloasuja lämmittää taloaan takan avulla tai jopa klapeja puukattilassa polttaen. Joillakin on myös saunassa perinteinen puulla lämmitettävä kiuas.

Puiden polttaminen on hyvä tapa lämmittämiseeen, ja parhaimmillaan myös ympäristöystävällistä sekä edullista, mutta taajamissa on hyvä muistaa pari asiaa, jotta naapurustolle ei aiheutuisi puulla lämmittämisestä haittaa.

Puun polttamisesta syntyy luonnollisesti savua, joka voi olla naapurin mielestä epämiellyttävää ja aiheuttaa pahimmillaan jopa terveysriskin.

Jos puu ei pala kattilassa tai takassa kunnolla, niin sanottu epätäydellinen palaminen aiheuttaa erilaisia haitallisia ja pahanhajuisia hiukkaspäästöjä, häkää ja hiilivetyjä.

Puuta poltettaessa ehdottomasti tärkeintä on, että poltettava puu on kuivaa. Kostean puun ja roskien – kuten maitotölkkien – polttaminen aiheuttaa naapurustoon ikäviä hiukkaspäästöjä.

Puuta ei pidä polttaa tuoreena, vaan puiden kaatamisen ja klapeiksi pilkkomisen jälkeen puuta on syytä kuivattaa ulkona yhden kesän yli.

Hyvä perussääntö on, että puut kaadetaan ja pilkotaan klapeiksi talvella, pidetään ulkona sateelta suojattuna kesän yli, tuodaan sisälle pari vuorokautta ennen polttamista – ja sitten poltetaan oikeaoppisesti takassa, kattilassa tai kiukaan pesässä.

Oikeaoppisesti tehtäessä puut ladotaan melko väljästi tulipesään, joka täytetään aluksi korkeintaan puolilleen. Ilmanottoaukko tai -aukot avataan ja klapit sytytetään päältä. Hyviä sytykkei-

tä ovat tuohi ja lastut tai puupohjaiset sytykkeet.

Kun puut palavat kunnolla, vähennetään arinan alta tulevan ilman määrää.

Ensimmäisen lastauksen palettua hiillokselle, ladataan toinen pesällinen hiilloksen päälle, jolloin puut syttyvät nopeasti ja kunnolla.

Pienellä ”kituliekillä” ei pidä puita polttaa, sillä silloin ilmaan syntyy paljon savua.

Ilma-aukot ja pelti suljetaan kokonaan, kun

hiillos on täysin sammunut. Tutkimusten mukaan hiillosvaiheessa syntyy paljon häkää, joten häkämyrkytyksen välttämiseksi pesä pitää päästää mustaksi ennen peltien sulkemista.

Ja vielä; muistakaa nuohous! Vakituisessa asunnossa se vaaditaan vuosittain, vapaa-ajan asunnossa vähintään kolmen vuoden välein.

Lähteet: poltapuhtaasti.fi ja THL. Marko Vuosjoki

Takkaa lämmittäessä ehdoton edellytys puhtaalle polttamiselle on se, että puut ovat kuivia.

na. 6-kilowattinen kiuas kuluttaa puolen tunnin mittaisen lämmittämisen aikana kolme kilowattituntia. Lämmön ylläpitämisen tunnin saunomisen ajan arvioidaan kuluttavan samat kolme kilowattituntia.

Esimerkiksi allekirjoittaneen voimassaolevil-

la sähkösopimuksilla ja 6,8-kilowattisella kiukaalla yhden tavallisen pituisen saunomisen hinnaksi tulee noin euro-puolitoista, sisältäen myös siirtohinnat ja verot.

Marko Vuosjoki

KYSY MITÄ TAHANSA! – Olen myymässä 20 vuotta vanhaa omakotitaloani. Asuinpinta-ala on noin 140 neliötä. Pitääkö minun hankkia energiatodistus?

Miten energiatodistus tilataan?

Talon myyjä – Kyllä, sinun tulee hankkia lain mukaan energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa. Energiatodistuksen voi teettää useiden palveluntarjoajien kautta. Jos talossa tehdään kuntokartoitus ennen myynnin aloittamista, niin usein nämä samat tahot tekevät myös energiatodistuksia.

Kattavasti tietoa energiatodistuksesta löytyy esimerkiksi osoitteesta motiva.fi.

Lisäksi kaikki SKVL:n jäsenyritykset varmasti neuvovat näissäkin asioissa parhaalla asiantuntemuksella.

Jouni Paasio Toimitusjohtaja, LKV Kiinteistönvälitys Näytönpaikka Oy – Jos annan taloni myyntiin kiinteistövälittäjälle, sitooko sopimus minut tietyksi ajak-

VASTAA

si, ja miten suuri on yleensä kiinteistövälittäjän palkkio?

Epätietoinen – Toimeksiantosopimuksessa määritetään sopimuksen voimassaoloaika. Kun välittäjä tekee sopimuksen kuluttaja-asiakkaan kanssa, voi sopimus olla voimassa maksimissaan 4 kuukautta kerrallaan, jonka jälkeen se tulee kirjallisesti uusia. Sopimuksen voimassaolo voi siis olla mitä tahansa yhden päivän ja 4 kuukauden välillä. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisena.

Välittäjän palkkio vaihtelee melko paljonkin. Keskimäärin välityspalkkio on varmaankin 3–4 prosentin välissä velattomasta kauppahinnasta. Pitää kuitenkin muistaa, että useimmiten ammattivälittäjä määrittelee palkkion suuruuden kohdekohtaisesti, koska vaikuttavia tekijöitä on runsaasti.

Jouni Paasio Toimitusjohtaja, LKV Kiinteistönvälitys Näytönpaikka Oy

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

14

17. maaliskuuta 2022

Tee itsesi tiettäväksi, metelöi ja pidä hermot kylminä

Yhdistystoiminta-palsta Suden kohtaaminen luonnossa on poikkeuksellista Yhdistystoiminta-palstamme on tarkoitettu yleishyödyllisten yhdistysten avoimien ja maksuttomien tapahtumien ilmoittamiseen.

Jos haluat yhdistyksesi ilmoituksen tälle palstalle, lähetä lyhyt teksti viimeistään lehden ilmestymispäivää edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutusanomat.fi.

Ilmoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi, tapahtuman aika, tapahtuman nimike ja tapahtuman paikka – eikä muuta.

Esimerkiksi: Yhdistys ry. Ti 22.3. hyvinvointiluento yhdistyksen kerhotilassa, Yhdistystie 1, Kunta.

Yhdistystoiminta-palstalla ei julkaista esimerkiksi maksullisten tapahtumien tai kevät-, syys- tai vuosikokousten ilmoituksia.

Koska kyseessä on maksuton palvelu, lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää tekstejä tai tilanpuutteen vuoksi jättää ilmoituksia pois lehdestä. Pyrimme luonnollisesti julkaisemaan kaikki asianmukaiset ilmoitukset.

TURUN

SEUTUSANOMAT TEN S Y !

T S M I O D U YH H T AJA T T O D E I T

Koetteko jäsenten tavoittamisen tiedotusasioissa hankalaksi?

TIEDOTTAMALLA LEHDESSÄMME TAVOITATTE YHDISTYKSENNE JÄSENET KATTAVASTI! Olemme alueen ainut paikallislehti, jonka jakaa Posti erillisenä täyspeittojakeluna, poislukien mainoskiellot.

Mainoskieltokotitalouksissa lehtemme voi lukea maksutta verkkosivuiltamme tai napata mukaan noutopisteiltä.

VARSINAIS-SUOMESSA LEHTEMME KOKONAISJAKELUMÄÄRÄ ON SUURIMMILLAAN 148.258 KPL YHDISTYSTEN ILMOITUSHINNAT EDULLISET! Esim. 1x30 pmm (leveys 40 mm, korkeus 30 mm) kokousilmoituksen hinta vain 40,30 (sis. alv ja laskutuskulut)

Ä!

OTA YHTEYTT

Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 044 981 2780 Ismo Viskari 045 111 6932

TURUN

SEUTUSANOMAT WWW.TURUNSEUTUSANOMAT.FI

LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

n RISTIKON VASTAUS

R O U T O

I T A L I T A A P A A S U U S A

S A V O O N N E L A

K I V S A I L A A N T I S S O K N U N N A T T A

K O P A U S O L A V I O V

V A U V A

I N H O A V M A A D U E R O E S T O P A

N K A A D I K A E L I I V I N E S A L T J U K E M A T I M S A D E L T A S

K U V A T

M A S S I A T N O A S A U N H A O T T O A N

M U T I N A T K U T U T

A S A N A R I U S R U A K K O I S N I T A I T

K A M P I

U S E A

L E N T S K U K A T I S L A V O E T A L T A D O T M O Ä I N

M U T A I N J E O N D I A L L A A S U T N O E N

K E O T

Varsinais-Suomi on yksi Suomen tiheimmistä susialueista, mutta suden kohtaaminen luonnossa ei silti ole yleistä.

SUDET Suomessa elää neljä suurpetoa: karhu, ilves, ahma ja viimeisenä susi, joka herättää selkeästi eniten keskustelua Suomessa. Vaikka susia esiintyy lähes koko maassa, on suden ja ihmisen välisen kohtaamisen todennäköisyyttä kuitenkin mahdotonta sanoa Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mari Lylyn mukaan; se riippuu monesta eri tekijästä kuten siitä, onko kyseessä reviirialue.

– Noin yleisesti ottaen suden ja ihmisen kohtaaminen on harvinaista. Sen sijaan yleensä löydetään suden jälkiä tai nähdään susi etäältä, jolloin se pakenee. Kyllä susi tyypillisesti väistää, kun se ihmisen havaitsee, Lyly kertoo.

Poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa suden kohtaa luonnossa, on hyvä toimia kylmähermoisesti.

– Ensimmäisenä kannattaa tehdä itsensä tiettäväksi, ilmaista olinpaikkansa ja varmistaa, että susi on havainnut sinut.

Silloin susi yleensä poistuu. On tärkeää, ettei lähde juoksemaan. Se on saaliseläimelle tyypillinen reak-

tio, joka voi herättää suden saalistusvietin. Jos susi ei lähde poistumaan, niin pitää pyrkiä poispäin sudesta ja metelöidä ja tehdä itsensä isoksi esimerkiksi heiluttelemalla käsiä.

Lisäksi on hyvä hakeutua suden tavoittamattomiin esimerkiksi korkealle paikalle tai ajoneuvoon.

Kaikista susihavainnoista, kuten jäljistä ja näköhavainnoista, on hyvä ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Jos susi käyttäytyy uhkaavasti, pitää soittaa hätäkeskukseen.

kaan tiheästi asuttamassa maakunnassa sudet ovat väistämättä verrattain lähellä asutusta Lylyn mukaan.

– Suden liikkuminen asutun alueen tuntumassa ei ole välttämättä kuitenkaan sille epätyypillistä käytöstä, sillä se voi kokea alueen turvalliseksi kulkea esimerkiksi öisin, kun ihmisiä ei ole liikkeellä. Jos susi tulee hoidetulle pihamaalle päivällä eikä poistu ihmisen havaittuaan, niin silloin kannattaa olla hätäkeskukseen yhteydessä.

Vuosi sitten maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen tekemän kanta-arvion mukaan Suomessa eli tuolloin keskimäärin 300 sutta. Vaikka kannan voidaan olettaa kasvaneen uusien pentueiden myötä, luku jää määrällisesti kauas karhusta ja ilveksestä, joita on molempia yli 2000.

Eniten susia on Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon alueilla sekä Länsi-Suomessa. Juuri Varsinais-Suomi on yksi tiheimmistä reviirialueista, sillä maakunnassa on monta susireviiriä kylki kyljessä. Yli 400 000 asuk-

Miksi susi sitten herättää suomalaisissa niin paljon tunteita? Lylyn mukaan ilmiölle ei ole yhtä ainoaa syytä, mutta osasyy löytyy historiasta: viimeksi susi on tiettävästi vahingoittanut ihmistä vuonna 1882, ja se on edelleen hyvin ihmisten muistissa.

– Olen myös miettinyt sitä, että onko sillä merkitystä, että susi on laumaeläin. Useampi suurpeto kerralla on pelottavampi tilanne verrattuna siihen, että näkisi vain yhden.

Karhut myös nukkuvat talviunta, eli niitä ei kohtaa silloin. Lumiseen aikaan

Susilaumaan kuuluu alfapari ja sen jälkeläiset. Laumojen lisäksi on jonkin verran vaeltavia susia, jotka eivät ole vielä löytäneet uutta paria ja reviiriä. Kuva: Jaakko Alalantela / Suomen riistakeskus.

saatetaan taas susien reviirialueilla tehdä paljonkin havaintoja niiden jäljistä, eli sudet ovat näkyvämmin läsnä, Lyly pohtii.

Osittain susikeskusteluun vaikuttavat myös suden aiheuttamat koira- ja kotieläinvahingot.

Samaan aikaan susi kuitenkin suitsii esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan kasvua.

– On näkökulmasta kiinni, mitä sudesta ajattelee. Monelle on arvokas asia, että susi on lajina osa Suomen luontoa.

Liisa Kallio

Uusi Korjaustaito.fi-sivusto esitellään verkossa MUSEOT Museoviraston uudelle Korjaustaito.fi-sivustolle koottu tietoa säilyttävästä korjausrakentamisesta, ohjeet suojellun rakennuksen korjaushankkeesta, esimerkkejä onnistuneista korjaushankkeista sekä alan sanastoa.

Nettisivusto kokoaa saataville rakennusperinnön hoidon, säilyttävän korjaamisen ja restauroinnin tietoa, ohjeita, kokemuksia. Sisältö on suunniteltu kaikelle yleisölle ymmärrettäväksi ja ammattilaisia hyödyttävän päteväksi.

Korjaustaito-sivusto tukee valtakunnallisesti yhtenäistä toimintalinjaa ja ohjepohjaa suojeltujen kohteiden hankkeisiin osallistuville museoviranomaisille.

Myös ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen sisältävien Museoviraston korjauskorttien uusi koti löytyy Korjaustaito.fisivustolta. Restauroinnin polku -ohjeet ovat perus-

tuvat kokemuksiin hyvistä käytännöistä suojeltujen rakennusten korjaushankkeissa ja toimivat yleisinä suosituksina säilyttävän korjaamisen hankkeen päätöksentekoon, suunnitteluun ja rakennuttamiseen.

Sivustolle koottu sanasto määrittelee rakennetun ympäristön hoidon, säilyttävän korjaamisen ja restauroinnin keskeisiä käsitteitä.

Korjaustaidon sähköisessä näyteikkunassa julkaistaan esimerkkejä säilyttävän korjaamisen osaajilta ja asiantuntijoilta.

Museovirasto esittelee Korjaustaito-sivuston etäyhteydellä toteutettavassa tilaisuudessa 17. maaliskuuta kello 9–11.

Säilyttävästä korjausrakentamisesta ja Korjaustaito-sivustosta tilaisuudessa ovat keskustelemassa Museoviraston asiantuntijat.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu Museoviraston verkkosivujen kautta.

Tilaisuus tallennetaan, ja

se tulee katsottaviin Korjaustaidon Näyteikkunaosioon.

Korjaustaito perustuu rakennusperinnön vaalimisen periaatteisiin. Erityisten suojeltavien rakennusperintökohteiden ohella Korjaustaito palvelee yleisemminkin kestävän kehityksen toteutumista rakennetussa ympäristössä.

Rakennuksen arvoja säilyttävä toimintalinja perustuu kohteen yksilölliseen tuntemukseen ja arvostuk-

seen.

Museovirasto on kulttuuriympäristön suojelun valtakunnallinen viranomainen. Viraston tehtäviin kuuluu vastata alan kehittämisestä sekä kulttuuriperinnön yleisestä tuntemuksesta. Rakennusten kunnossapidon ja korjaamisen alalla virasto toimii asiantuntijana rakennusperinnön säilyttämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Seutusanomat Vakka

Ikkunoiden kunnostusta Kulttuurihuone Walolla, Laitilassa.

Kuva: Miikka Lappalainen.

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

15

Ukrainankielinen versio tehtiin pikavauhtia Muuttajille suunnattu Mobiililuotsi-sovellus toivottaa ukrainalaiset tervetulleeksi Vakka-Suomeen. auttaa. Hädässä ystävät ja myös upeat kumppanit tunnetaan. Urakoimme sovellukseen uuden kieliversion ja tarvittavat tekniset ratkaisut yhteistyökumppanimme Qalmarin kanssa. Tuotimme yhdessä Ukipoliksen kanssa sisältöjä suomeksi ja englanniksi ja käännöksissä auttoi Suomen Ukrainalaiset ry. Kaikki antoivat osaamisensa ja aikansa projektiin aivan kuten koko maailma on tehnyt viime viikkoina, kertoo toteutuksesta vastaavan CYF Digitalin Susanna Lahtinen.

Mobiililuotsin kehityksessä tiiviisti mukana olevat Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit lupasivat projektin toteuttamista varten myös rahoitusta. Se tullaan käyttämään käännöstyön vauhdikkaaseen edistämiseen.

– Nyt julkaistava ukrainankielinen versio auttaa alkuun. Mobiililuotsissa on lisäksi todella paljon hyödyllistä sisältöä pidempiaikaista asumista ja kotoutumista ajatellen. Näitä sisältöjä

HAUSK

Jorma Kemppainen 2022

Ottakaa mallia!

haluamme kääntää pikavauhtia ukrainaksi, sillä on nähtävissä, että ihmiset viipyvät seudulla ainakin jonkin aikaa. Tällöin sovellus auttaa heitä osaltaan rakentamaan uutta elämää alueella, kertoo Ukipoliksen projektipäällikkö ja kotoutumisen asiantuntija Mirva Salonen.

Sovellus ladataan osoitteesta mobiililuotsi.fi, eli käyttäjä ei tarvitse sovelluskauppoja. Sovellusta voi myös käyttää puhelimen selaimessa. Se on käyttäjille ilmainen ja mainosvapaa.

Sovellusta voi käyttää suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi. Ukrainankielinen versio on tällä hetkellä karsitumpi ja sisällöt, joita ei ole vielä käännetty, näkyvät käyttäjille englanniksi. Google Translaten avulla saa ainakin yleiskuvan sisällöistä kunnes lisää käännöksiä saadaan.

Toteuttajat seuraavat aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja päivittävät sisältöjä koko Vakka-Suomen osalta. Osa sisällöistä on valtakunnallisia.

halveksii syvästi

A

Muuttajien kotoutumista edistävä maksuton Mobiililuotsi-sovellus julkaistiin 25. tammikuuta.

Ukrainan kriisin alettua toteuttajat urakoivat sovellukseen pikavauhtia kieliversion ukrainaksi ja kokonaan uuden teemakokonaisuuden.

Ensimmäiset sisällöt on käännetty ukrainaksi ja lisäksi sovelluksesta löytyy tärkeää tietoa auttamisen tueksi. Mobiililuotsin voi ottaa käyttöön osoitteesta mobiililuotsi. fi.

Sovellus on alun perin toteutettu osana Ukipolis Oy:n hanketta yhteistyössä muuttajien digitaalisiin palveluihin erikoistuneen CYF Digitalin kanssa. Alkuperäistä toteutusta ovat rahoittaneet Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry ja Keskitien säätiö. Nyt päivitetty versio on tehty täysin pro bono -työnä.

– Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista.

Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika

tennisRafael Rand

ODKA 5

ILKKUA

rukoilla

“

“

tekosyy

Ii

ola

-su

metku

LP HEPO Jokunen hirveä

SEPITTEITÄ

Toimitusjohtaja

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus

Toimittaja

Katariina Mäkinen-Önsoy

korjattavia

Hauki on kala!

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

LAHTEA ekstaasissa

lyhenne

050 363 9290

IKIOMA

pantomiimi

viulussa

”ÄÄNI”

Yök!

“

“ LA

VAKKA

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

Päätoimittaja

KORPI

VELKOJAL

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

LÄHEISIÄ

NORMAALI

x2

NUHAKUUMEITA

ELVIÄ EPÄS ÄNIÄ Ä

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

Virta

-kana

Seutusanomat Vakka

kamerassa

HUIVI -viina

ulosteita

Mobiililuotsi ehdittiin julkaista tammikuussa, ja nyt sovellusta voi käyttää myös ukrainan kielellä.

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

koristelevyjä

RIV O

elin

Esimerkiksi kotimajoitukseen liittyen sovellukseen on koottu kattava tietopaketti kyseisestä auttamisen muodosta.

– Nyt toivomme, että Vakka-Suomen asukkaat ottavat itse sovelluksen käyttöön ja löytävät sieltä tärkeää tietoa auttamisen tueksi. Samalla sovelluksesta kannattaa vinkata tänne tuleville ukrainalaisille. Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osaalueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä.”, muistuttaa Mirva Salonen.

Sovellus on toteutettu siten, että se on valmis laajenemaan myös muihin Suomen kuntiin.

Parhaillaan käynnissä on Valtiovarainministeriön rahoittama pilotti, jonka avulla Mobiililuotsi kytketään kansalliseen AuroraAI-tekoälyverkkoon.

Poria

KOTOUTUMINEN

Sari Laurila

044 981 2780

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl

16

TURUN

SEUTUSANOMAT

17. maaliskuuta 2022

Kulttuurille kolme ja puoli miljoonaa euroa Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tuella toteutettu 132 kulttuuria edistävää hanketta.

KULTTUURI Varsinais-Suomen Leaderryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon.

– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu Leaderperiaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio.

Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta aukeaa, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee,

että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää.

– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa.

Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100.000 tuntia talkootyötä.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 132 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osa-

na laajempaa kokonaisuutta. 23 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita ja 17 hankkeessa kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita.

Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään.

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva VarsinaisSuomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on

Laitilan Kulttuuriseura Walon Kansanmusiikin matkassa -hanke loi lapsille draamallisen matkan kansanmusiikin historiaan. Esityksiä pidettiin kouluissa ja päiväkodeissa vuoden 2016 aikana.

Hankkeen kokonaisrahoitus oli 55 000 euroa ja Leader-tuen osuus 80 prosenttia.

koko rahoituksen määrästä noin 14 prosenttia.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää.

Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu halli-

Kohti kevättä Varaa koko kevään matkat edullisesti 21.3. mennessä osoitteessa tallinksilja.fi/ohoi

tus. Leader-rahoituksesta 42 prosenttia tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 prosenttia valtiolta ja 20 prosenttia alueen kunnilta.

Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppi-

laitokset ja säätiöt. Leaderhankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leaderhankkeissa luodaan aina jotain uutta.

Seutusanomat Vakka