Turun Seutusanomat Vakka 20.1.2022

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022 Varsinais-Suomen koronarajoitukset jatkuvat kohdennetusti

ALUEVAALIT 2022

s. 3

s. 7-9

SEUTUSANOMAT VAKKA

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO RIVITALOSTA, Lokalahti Eskontie 3, 2h+k+s 65 m².

Saunallinen rivitalon päätyasunto.

Rauhallinen, metsään ulottuva takapiha.

Asuntoon kuuluu ulko-varasto, sekä autotalli.

Hintapyyntö 47.000€ RIVITALOSTA, Uusikaupunki Majavakuja 1, 2h+k, 63 m².

Peruskuntoinen rivitalon päätyasunto.

Kiva takapiha. Häkkivarasto ja autopaikka.

Hintapyyntö 79.000 € KERROSTALOSTA, Uusikaupunki Koivukuja 6, 2h+k, 58 m², I krs.

Erittäin siistissä kunnossa oleva asunto.

Asunnossa on lasitettu parveke ja paljon säilytystilaa.

Hintapyyntö 64.000 €.

KERROSTALOSTA, Vehmaa Piparruuttikuja 1, 2h+k, 56,5 m², II krs. hissitalossa.

Peruskuntoinen asunto hyvällä pohjaratkaisulla. Lasitettu parveke.

Hintapyyntö 54.000 €.

1

Äänestä päätellen oikea!

OMAKOTITALO, Lokalahti Erkontie 8, 4h+k+2wc+saunaos. 120 m².

Aivan Lokalahden keskustassa 1-kerroksinen omakotitalo.

Pieni helppohoitoinen tontti 780 m².

Hintapyyntö 65.000€ OMAKOTITALO, Vehmaa Peltolantie 16, 5h+k+aula+ pkh+ph+s, 135 m².

Hyvä koti Rautilassa lapsiperheelle.

Iso keittiö ja tilavat makuuhuoneet.

Hyvät säilytystilat. Toimiva pohjaratkaisu.

Mukava aurinkoinen pihapiiri, tontti 2530 m². Oma vesi/kunnan vesi. Iso ulkorakennus.

Hintapyyntö 84.000 €

6. VSK SEURAAVA LEHTI ILMESTYY

Tavoita asiakkaasi helmikuussa ja maaliskuussa:

TORSTAINA 3.2.

UURIN ALUEEN S KAISU! L ERIKOISJU

ERIKOISJULKAISU Kokonaisjakelumäärä

Alkavia työvoimakoulutuksia Uudessakaupungissa Kuorma-auton- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja nro 702541 aloitus 7.3.2022, kesto 6-12 kk, viim.hakupäivä 2.2.2022 Viihdytkö tien päällä ja nautit itsenäisestä tekemisestä?

Hakeudu koulutukseen, jos olet vähintään 21-vuotias ja motivoitunut suorittamaan kuljettajakoulutuksen.

Suoritat C- ja/tai CE-luokan ajokortit, perustason ammattipätevyyskoulutuksen sekä muita logistiikan perustutkintoon liittyviä opintoja. Suoritat myös ADR-ajolupakoulutuksen ja vaadittavat lupakortit.

Lisätiedot: Aleksi Lehikoinen, 044 705 6589, aleksi.lehikoinen@novida.fi

Omalle alalle oppisopimuksen kautta? nro 702539 1.3. - 31.5.2022, viimeinen hakupäivä 6.2.2022 Tarvitsetko lisää tietoa ammateista ja työpaikoista? Oletko tekemällä oppija eikä koulun penkki kiinnosta? Löydä taitojasi vastaava ammatti, tutustu eri alojen perustutkintokoulutuksiin, työpaikkoihin ja työtehtäviin.

Hakeutuminen: te-palvelut.fi

VAKKA

Rakentamisen ja sisustamisen

Avoinna ma-pe 8-16 Huolto 02 857 6503 Varaosat 02 857 6502 Kaukolantie 18, 23800 Laitila

ŠKODA kokemusta vuodesta 1983 www.autoteam.fi

Lisätiedot: Tiina Alkio, 040 485 0090, tiina.alkio@novida.fi

20.1.2022 UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

Tunnelitie 18, Kalanti.

Vanha hirsirunkoinen ja mansardikattoinen talo, joka kaipaa remonttia.

Alakerrassa k+wc+ liiketila+varasto, yläkerrassa 2h+ aula.

Hintapyyntö 29.000 €.

Suoritat osan yhteisistä tutkinnon osista ja osallistut työelämäjaksolle. Samalla hakeudut alan koulutukseen ja saat apua oppisopimuspaikan löytymiseen.

helmikuuta

SEUTUSANOMAT

VALTUUTETTU ŠKODA SERVICE -MERKKIHUOLTO

OMAKOTITALO/LIIKETILA

Katso kohteitamme: www.oikotie.fi

3.

141.713 kpl Helmikuussa ilmestymme myös torstaina 17.2.

TORSTAINA 3.3 Levysepänkatu 15, 23500 Uusikaupunki

YHTEISÖLLISTÄ, TURVALLISTA JA TARPEISIISI VASTAAVAA SENIORIASUMISTA!

Asukkaan esimerkkilaskelma Asunnon vuokra (32m2, lasitettu parveke) Vesimaksu Kevyt tukipaketti* Asumisen kokonaiskulu

560 €/kk 20 €/kk 459 €/kk 1039 €/kk

*Sisältää mm. yksilöllisen palvelusuunnitelman, päivittäisen lounasruokailun, turvapuhelimen ja -rannekkeen 24/7, talon yhteiset aktiviteetit. Hoitohenkilöstö tavoitettavissa seniorikodilla aamusta iltaan.

Asukastyytyväisyys: 88% asukkaistamme kertoi elämänlaatunsa kohentuneen Aurahoviin muuton jälkeen!

VIELÄ MUUTAMA ASUNTO VAPAANA! Evamaria Ståhlberg, Aurahovi p. 040 163 4737

Teemana autoilu &liikenne

TORSTAINA 17.3.

UUTEEN KOTIIN

Aurahovi - Koti tuen ja palveluiden äärellä www.aurahovi.fi

info@aurahovi.fi

JA !

OITTA

ILM Lehtiperheemme Lehtiperheemme jakelumäärä on jakelumäärä on Tiesitkö, suurimmillaan suurimmillaan

148.

148.258 että me olemme

TAVOITETUIN EROTTUVIN jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

KAPPALETTA KAPPALETTA

TURUN

TURUN TURUN

SEUTUSANOMAT

SEUTUSANOMAT SEUTUSANOMAT

Asumisen teemasivut Varaa oma ilmoituksesi!

Sari Laurila

puh.044 981 2780 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

Jakelu

17.708 kpl Postin premium -jakelussa eli päiväpostin mukana: Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo

2

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

Miten käy äänestysprosentin?

Millaista osaamista Kehitysvammaisten palvelut unohtuneet aluevaltuustoihin aluevaaliteemoista tarvitaan?

Kirjoitan ja pohdin tätä maanantaina, kun aluevaalien ennakkoäänestystä on vielä jäljellä kaksi päivää. Pystyykö viiden päivän ennakkoäänestysajan jälkeen tekemään päätelmiä aluevaalien lopullisesta äänestysprosentista?

Tietenkin päätelmiä voi tehdä, niiden paikkansapitävyys on sitten toinen juttu...

Joka tapauksessa, aluevaalien äänestysinnon on pelätty jäävän kovin alhaiseksi. Monien kyselyjen pohjalta on jopa pelätty, että lopullinen äänestysprosentti voi jäädä alle maagisen 50:n rajan.

Kun ennakkoon on voinut äänestää viiden päivän ajan, Varsinais-Suomessa ollaan hieman koko maata edellä – reilun prosenttiyksikön verran. Ennakkoon oli maanantaihin mennessä käynyt äänestämässä 17,5 prosenttia varsinaissuomalaisista eli hieman alle 70.000.

Jos parina viimeisenä ennakkopäivänä äänensä antoi yhtä monta ihmistä kuin edellisen viikon arkipäivinä, ennakkoäänien määrässä päästiin yli 100.000:n. Se tarkoittaa yli 25 prosentin äänestysaktiivisuutta.

Viime kesän kuntavaaleissa Varsinais-Suomessa äänensä ennakkoon antoi 33 prosenttia ja lopullinen äänestysprosentti oli 56.

Te olette tätä lukiessanne jo paljon viisaampia kuin minä tätä kirjoittaessani. Turun Seutusanomien ilmestymispäivänä ennakkoäänestys on päättynyt, ja tiedämme, onko äänestysprosentti noussut yli 25:n tai jopa yli 30:n. Toivottavasti jälkimmäinen on toteutunut, sillä se antaisi odottaa lopullisen äänestysprosentin kipuamista vähintaankin viiteenkymmeneen.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Varsinais-Suomen aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Kustavista, Kemiönsaarelta, Naantalista ja Turusta. Erityisen paljon kirittävää on Pyhärannassa ja Laitilassa, joissa äänestysinto näyttää olevan vaisua – ainakin ennakkoäänestyksen perusteella.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

n MIELIPIDE

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä aluepelastuslaitos siirtyvät kunnista uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Samaan organisaatioon tulevat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät sekä monia muita pienempiä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä.

Alueet järjestävät esimerkiksi seuraavia palveluita: erikoissairaanhoito, terveyskeskukset, hammashoito, vanhuspalvelut, lastensuojelu ja pelastustoimi.

Tammikuun vaaleissa valittavalla aluevaltuustollamme on valta päättää, miten yllä mainitut palvelut käytännössä toteutetaan.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee jatkossa olemaan yli 20.000 henkilön työnantaja, jolla on yli kahden miljardin euron budjetti!

Hyvinvointialue tulee olemaan myös tärkeä hankintaorganisaatio, joka hankkii erityyppisiä palveluja toimintansa hoitamiseksi.

Tämän hetken tiedon valossa vaalien äänestysaktiivisuus uhkaa jäädä vaisuksi. Ei anneta tämän ennusteen toteutua, vaan otetaan homma vahvasti omiin käsiimme.

Päättäjiä valitessa on hyvää pitää mielessä seuraavat kriteerit: Kokemus sosiaali- ja terveystoimen päätöksenteosta, toiminta-alueen tuntemus ja maakunnalliset luottamustehtävät sekä kokemus isojen organisaatioiden päätöksenteosta.

Nyt viimeistään on syytä kiinnostua aiheesta ja varmistaa, että hyvinvointialueemme valtuustoon saadaan mahdollisimman pätevät ja osaavat henkilöt viemään eteenpäin vaativaa muutostilannetta.

Niko Aaltonen (kok.)

Kirjoittaja on Turun kaupunginhallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen, joka on toiminut myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.

Hyvinvointialueesta tulee tärkeä osa monen kehitysvammaisen elämää. Voisi melkein puhua elämänkumppanista, sillä kyse on palvelusuhteesta, joka kulkee rinnalla koko elämän ajan. Uuden hyvinvointialueen tärkeimpiin tehtäviin siis kuuluukin se, ettei vammaisten elämänlaatu saa heiketä alueuudistuksen myötä.

Sote-palveluista puhuttaessa aiheet kuitenkin tuntuvat keskittyvän akuuttiin hoidontarpeeseen ja tähtäin on pikaisessa parantumisessa. Pinnalle ei tunnu juurikaan nousevan se, miten aina ei paraneminen ole mahdollista vaan tavoite onkin elämänmittaisessa elämänlaadun parantamisessa.

Varsinais-Suomessa kehitysvamma-ala on keskittynyt suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin, joka Mylly-Antin koulua lukuun ottamatta siirtyy kokonaisuudessaan uuteen hyvinvointialueeseen. Samoin ruotsinkieliseen palveluun keskittyvä Kårkullan kuntayhtymä sulautuu uudistukseen. Mutta vaikka tammikuun vaalit ovat jo ovella, ei mitään selkeää suunnitelmaa ole siitä, miten kehitysvammaisten palvelut järjestetään jatkossa.

Voikin sanoa, että aluevaalihypetyksessä kehitysvammaisten asia on valitettavasti jäänyt kaikkien muiden sote-alojen alle. Yksikään valtamedioiden vaalikoneista ei saanut satojen kysymysten joukkoon edes yhtä ainoaa kysymystä kehitysvammaisten palveluista.

Kun media sekä soten valmisteluelimet ovat näin sysänneet kehitysvammaisten palvelut sivuun, toivon sydämestäni tulevien hyvinvointialuevaltuutettujen ottavan tilanteen tosissaan. Pelkkä harras toive siitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttaa tai luopua tärkeistä palveluistaan ei ole tarpeeksi. Hiljaisuuden on päätyttävä kehitysvammaisten palveluiden osalta. Sillä heille tulevan hyvinvointialueen palvelut saattavat olla suurin ja tärkein elämänkumppani.

Julia Koskinen (kesk.) aluevaaliehdokas

n MIELIPIDE

Annatko avoimen valtakirjan muille?

Aluevaalit lähestyvät kovaa vahtia! Moni vielä empii, kannattaako lainkaan äänestää. Älä emmi, vaan äänestä! Jos ihmiset ajattelevat, ettei yksi ääni vaikuta, niin he ovat aika varmasti oikeassa – mutta joskus se on ollut tosi pienestä kiinni, mihin valta on kääntynyt. Yksikin ääni on siis merkityksellinen ja arvokas!

Mietipä, jos sinun lisäksesi iso joukko miettii samalla tavalla! Sittenpä sillä onkin jo valtava vaikutus.

Näistä käyttämättä jätetyistä äänistä muodostuu iso määrä avoimia valta-

kirjoja niille porukoille, joiden kannattajat äänestävät aina kaikissa vaaleissa.

Aamulehti kirjoitti aluevaalien äänestyskäyttäytymisestä otsikolla: Vaaliuurnilla käyvät aktiivisimmin ne, jotka eivät sote-palveluita itse tarvitse - ja lisäsi dosentti Hanna Wass’n kommentin, että ”Näissä vaaleissa tämä on valitettavasti erityisen irvikuvallista”. Hanna Wass viittaa jutussa siihen, että aluevaaleissa on nimenomaan kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, saatavuudesta, kohdentamisesta ja laadusta.

Jos siis käytät julkisia sote-palveluita, äänestä!

Hyvin toimeentulevat äänestävät varmasti – siis ne, joista iso osa on kattavien yksityisten terveyspalvelujen piirissä. Mitäköhän he ajattelevat sinun palveluistasi?

Olisiko sinusta hyvä, että sotepalvelut olisivat saatavissa sieltä, mistä niitä nytkin saa tai vastaavan matkan päästä? Eikö olisikin hyvä pyrkiä turvaamaan, että niihin pääsisi autottomatkin, eli ne olisivat kaikkien tavoitettavissa? Pitäisikö hyvinvointialueen palveluiden

lähtöajatuksen yhden luukun periaatteesta toteutua - eli sama taho tuottaisi pääosan palveluista, eikä sinua juoksutettaisi eri palvelutuottajien luona hankkimassa yhtä palvelua yhden ja toista toisen luota? Onko mielestäsi niiden hinta nyt sopiva, vai pitäisikö niitä nostaa tai kelpaisiko sinulle palveluseteli, vaikkei sen arvo ihan riittäisikään tarvitsemasi palvelun ostoon? Minusta nämä olisivat tärkeitä asioita puolustettavaksi! En haluaisi, että niistä päättäisivät toiset ihan vaan siksi, että jätimme avoi-

men valtakirjan heille. Äänestä siis!

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän pj Minna Arve ja Vaten pj Matti Bergendahl kirjoittivat Turun Sanomissa 6.1. hyvinvointialueesta ja sen valmistelu-/päätöksentekoelimistä vaaleja ennen ja niiden jälkeen. He toteavat, että aluevaltuustoon valittavat edustajat päättävät mm. hyvinvointialueen palveluiden järjestämisestä (=kuka niitä tuottaa) ja palveluverkosta (=lähipalvelut, keskitetty malli, vai jotain siltä väliltä). Jokaisen

arkea jollain tavoin koskettavia asioita siis. Mitä mieltä sinä olet näistä – kerro se äänestämällä! Äänestät sitten ketä tahansa ehdokasta, niin lue tai kysy, mitä hän ajattelee näistä asioista – lähipalvelut, palvelusetelit, ulkoistamiset, yhtiöittämiset, palvelujen laatu ja saatavuus vai kustannussäästöt edellä?

Minä ainakin äänestän julkisten, kaikkien tavoitettavissa olevien palvelujen puolesta.

Maaret Laakso Aluepäällikkö, JHL

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Varsinais-Suomen koronarajoitukset jatkuvat kohdennetusti

Katutasossa esteetön sisäänkäynti

• Koulukatu 7, U:ki • Vihtorinkränni, Laitila

Ajanvaraus p. 0400 593 129

Hyvä uutinen on, että lasten ja nuorten harrastustoiminta saa jatkua.

Nimitysuutisia Lounaisrannikon Osuuspankki -konsernissa

KORONA Lounais-Suomen aluehallintovirasto jatkoi, mutta samalla tarkensi Varsinais-Suomessa jo voimassa olevia määräyksiä. Uudet päätökset ovat voimassa 28. tammikuuta asti.

Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on edelleen kiellettyä – sekä sisä- että ulkotiloissa. Koronapassin käyttö ei siis ole voimassa.

Lisäksi velvoitetaan, että yleisölle avoimissa tai rajatun osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa toiminta on järjestettävä niin, että osallistujat pystyvät välttämään lähikontakteja.

Näistä järjestelyistä on tehtävä kirjallinen suunnitelma, joka pidetään tiloissa nähtävillä.

Jos tartuntariskiä ei voida tilajärjestelyin vähentää, asiakas- ja osallistujatilat on pidettävä suljettuina.

Liikunta- ja virkistystiloja voidaan pitää auki, jos tiloissa huomioidaan terveysturvallisuus. Esimerkiksi kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit, kylpylät, sisäleikkipaikat ja teemapuistot saavat pitää tilojaan auki asiakkaille.

Tilojen sulkemista kos-

Jenna Kallionpää

Tiina Ripatti

Krista Rautanen

Pirjo Moilanen

Tiina Vikman

Anni Laaksonen

on nimitetty asiakkuusasiantuntijaksi Lounaisrannikon Osuuspankin yritystiimiin. Jennan tehtävänä on hoitaa yritysasiakkaita pääasiassa Laitilan alueella.

Hän on työskennellyt aiemmin Länsi-Suomen Osuuspankissa.

kevat määräykset kohdennetaankin nyt tiloihin ja toimintoihin, joissa osallistujien määrä tai sijoittuminen, lähikontaktien mahdollisuus ja runsas aerosolituotto muodostavat erityisen riskin tartuntojen leviämiselle.

Koronavirus leviää pisara- ja aerosolivälitteisesti ja esimerkiksi laulettaessa tai hengitettäessä raskaasti aerosolit leviävät tehokkaasti. Tätä tarkoittaa siis runsas aerosolituotto.

Avi onkin määrännyt suljettavaksi tilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajeihin, kuoro-

lauluun ja harrastajateatteriin – lisäksi tanssipaikat on pidettävä kiinni.

– Nykyisessä epidemiatilanteessa tiukkoja rajoituksia on syytä kohdentaa niihin tilanteisiin, joissa on asiantuntijoiden mukaan merkittävä riski uusien laajojen tartuntaryppäiden syntymiselle.

Osallistujien oma velvollisuus välttää lähikontakteja ja noudattaa hygieniatoimia korostuu nyt tartuntojen leviämisen estämisessä, painottaa viraston ylijohtaja Leena Räsänen.

Pelkona oli, että lasten ja nuorten harrastukset seisahtuvat. Avin päätök-

sessä hyvä uutinen onkin se, että vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret voivat jatkaa ohjattua harrastustoimintaa muuten suljetuiksi määrätyissä tiloissa.

Päätös ei myöskään koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa.

Päätökset koskevat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kuntia ja ovat voimassa 28. tammikuuta asti.

Marko Vuosjoki

on nimitetty asiakkuusneuvojaksi Lounaisrannikon Osuuspankin rahoitustiimiin. Kristan tehtävänä on hoitaa henkilöasiakkaiden rahoitushankkeita. Hän on työskennellyt aiemmin Vakka-Auranmaan Osuuspankissa.

Rokotteella suojaat itsesi lisäksi myös muita, muistuttaa Mikko Pietilä.

Koronarokotukset aloitettiin joulukuussa 2020, ja lähes 80 prosenttia eli noin 375.000 varsinaissuomalaisista on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta.

Koronarokotuksen aiheuttaman kuume-

reaktion tai pistoskohdan paikallisen reaktion vuoksi on ollut vain muutamia päivystyspotilaita runsaan vuoden aikana. Rokotteiden aiheuttamien reaktioiden vuoksi ei sairaalahoidon tarve siis ole kasvanut, päinvastoin.

– Sosiaalisessa mediassa liikkuu sairaalahoitoon johtaneiden

oireiden syistä täysin virheellistä tietoa, kerrotaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Rokotehaitat ovat siis olleet erittäin vähäisiä verrattuna koronaviruksen aiheuttamiin sairastumisiin.

on nimitetty asiakkuuspäälliköksi Lounaisrannikon Osuuspankin yritystiimiin. Tiinan tehtävänä on hoitaa maa- ja metsätalousasiakkaita. Hän on työskennellyt Lounaisrannikon Osuuspankissa vuodesta 2011.

on nimitetty asiakkuusneuvojaksi Lounaisrannikon Osuuspankin rahoitustiimiin. Pirjon tehtävänä on hoitaa henkilöasiakkaiden rahoitushankkeita. Hän on työskennellyt aiemmin Pohjois-Savon Osuuspankissa.

on nimitetty myyntineuvottelijaksi OP Koti Lounaisrannikko Oy:öön.

Annin tehtävänä on hoitaa mm. vuokravälitystä. Hän on työskennellyt aiemmin LähiTapiola Länsi-Suomen Uudenkaupungin toimipaikassa.

on nimitetty hallintoassistentiksi Lounaisrannikon Osuuspankissa.

Hän on työskennellyt aiemmin Lounaisrannikon Osuuspankissa asiakkuusneuvojana.

Hoitoa vaatineita rokotushaittoja on ollut hyvin vähän ROKOTUKSET Yksi syy, miksi ihmiset ovat kieltäytyneet koronarokotteesta, on pelko rokotteen aiheuttamista haitoista.

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo pelon olevan turha.

– Rokottautuminen on paras keino suojautua vakavaa koronainfektion aiheuttamaa tautia vastaan.

3

!

Kattojen KINGI

Marko Vuosjoki

Pekka Viitanen p.0400 169 823 Juhani Ruuth p.0400 375 160 Joustavat MAKSUEHDOT alk. 99,-/kk

4

TURUN

SEUTUSANOMAT HALUTAAN VUOKRATA Kiva kakkoskoti Uudestakaupungista.

Vähintään 2 huonetta. Pihatyöt plussaa.

P. 044 9812780

20. tammikuuta 2022

Kustavin kunnanjohtajaksi 14 hakijaa

TURUN

SEUTUSANOMAT NETTISIVUILLAMME SATSATAAN HELPPOLUKUISUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN

Turun Seutusanomien nettiuutisia voi myös kuunnella Maalaa hiirellä uutisen teksti.

Viereen ilmestyy kaiuttimen kuva.

Klikkaa kaiuttimen kuvaa.

Kuuntele uutinen suomeksi puhuttuna.

Lue uutiset isompana Suurenna uutisen tekstiä klikkaamalla symbolia jutun vierestä, vasemmalla ylhäällä.

Suurenna teksti toivomustesi mukaisesti.

Mukavia luku- ja kuunteluhetkiä Turun Seutusanomien nettisivujen parissa!

LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

KUSTAVI Kuntarekryssä tiistaina 11. tammikuuta päättynyt Kustavin kunnanjohtajahaku kiinnosti laaja-alaisesti hyvin eritaustaisia henkilöitä niin koulutukseltaan kuin työkokemukseltaankin.

Paikallisia yhteensä 14:n hakijan joukossa ovat sotatieteiden maisteri, Merivoimien esikunnan valmiussektorin johtaja Sami Jalonen Kustavista, valtiotieteiden maisteri, Helen Oy:n edunvalvontapäällikkö Miikka Koski Kustavista, hallintotieteiden maisteri, Varsinais-Suo-

HAEMME OSALLISTUJIA ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKETUTKIMUKSEEN Tutkimus selvittää, onko kanakinumabi-niminen tulehdusta estävä lääkeaine turvallinen henkilöillä, joilla on alkava Alzheimerin tauti ja onko sillä edullisia vaikutuksia heidän muistiinsa ja ajattelukykyynsä.

Saatatte soveltua osallistujaksi tähän tutkimukseen, jos olette 45–90-vuotias; Teillä on lieväasteisia muistitoimintojen häiriöitä, jotka saattavat ennakoida Alzheimerin tautia TAI lievässä vaiheessa oleva, lääkärin toteama Alzheimerin tauti; Teillä on käytettävissänne luotettava tukihenkilö, joka voi tulla mukaanne kaikille tutkimuskäynneille.

Tutkimuksen toteuttaa CRST Oy Turussa. Tutkimuslääke ja käynteihin liittyvät tutkimukset ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuja saa jatkaa mahdollisen aikaisemman Alzheimer-lääkityksensä käyttöä.

Tutkimuskäyntien matkakulut korvataan.

Lisätietoja tutkimuksesta Puhelin (arkisin klo 12-15): 040 8418400 tai 050 5514667 Sähköposti: tutkimus693@crst.fi

men aluepelastuslaitoksen suunnittelija Mikael Mattila Paraisilta, yhteiskuntatieteiden maisteri, oikeustieteen kandidaatti, Liedon kunnan vs. kunnanjohtaja Rauno Peltola Salosta, yhteiskunta- ja kasvatustieteen maisteri, Vehmaan kunnan peruspalvelujohtaja Maria Silver Uudestakaupungista, oikeustieteen maisteri, Reaktor Innovations Oy:n kumppanuusjohtaja Ville Sinisalo Kustavista, oikeustieteen maisteri, Finferriesin turvallisuusja laatupäällikkö Meeri Tengström Kustavista ja kauppatieteiden mais-

teri, Kuntamaisema Oy:n asiantuntija Marja Tuohimaa Turusta.

Heidän lisäkseen Kustavin kunnanjohtajan paikkaa tavoittelevat valtiotieteiden tohtori, Ulvilan kaupungin hallintopäällikkö Timo Forsten Porista, tradenomi YAMK, ammattiopisto Varian opettaja ja hankeasiantuntija Raino Laakso Salosta, diplomi-insinööri, myyntijohtaja Anssi Lehmusvaara Porista, kauppatieteiden maisteri, business mentor, neuvonantaja Khalil Mozaffari Tampereelta, kauppatieteen maisteri, toimitusjohtaja Antti Ritvonen

Espoosta sekä kauppatieteiden maisteri, Tuusulan kunnan elinvoimajohtaja Kristiina Salo Tuusulasta.

Kustavin nykyinen kunnanjohtaja Veijo Katara on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1. lokakuuta alkaen.

Kataran viimeinen varsinainen virantoimituspäivä on huhtikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen hän on vuosilomalla eläköitymiseensä saakka.

Hakijoista haastatteluun kutsuttavat valitsee kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajisto.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Pyhärannan valtuusto päätti käynnistää irtisanomismenettelyn PYHÄRANTA Pyhärannan kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen enemmistöäänin 11. tammikuuta pitämässään kokouksessa kuntalain mukaisen irtisanomismenettelyn käynnistämisestä. Kuntalain § 43 mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Asian käsittelyn aikana valtuutettu Janne Lehtinen esitti Sinikka Pirttinokan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun. Pohjaesityksestä poikkeavan esityksen myötä suoritetussa äänestyksessä annettiin käsittelyn jatkamisen puolesta 12 (Aerila, Alitalo, Arvonen, Gottschalk, Halminen, Huttela, From, Kim, Koivula, Laivo, Kaupinsalo, Roos) ja 6 ääntä asian palauttamisesta valmisteluun (Junkola-Lehtonen, Laine, Lehtinen, Pirttinokka, Vilponen, Valmunen-Karru). Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen äänin 12– 6

jatkaa asian käsittelyä.

Irtisanomismenettelyn käynnistämiseksi kunnanvaltuusto perusti tilapäisen valiokunnan. Valiokuntaan nimettiin Piia Gottschalk (varajäsen Anna Kim), Pauli Laivo (varajäsen Lauri Juhola), Sari From (varajäsen Hannele Koivula), Tino Halminen (varajäsen Ville Aerila) ja Mika Alitalo (varajäsen Maria Mäkimattila). Piia Gottschalk valittiin tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi ja Pauli Laivo varapuheenjohtajaksi. Yhteinen Pyhäranta tiedusteli Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliliitolta esitystä viidenneksi valiokunnan jäseneksi ja varajäseneksi, mutta he eivät nimenneet siihen ehdokastaan.

Menettelyn käynnistämiseksi perustetun valiokunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin kunnan hallintosäännön määräyksiä.

Pyhärannan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Miikka Roos on pidättänyt vt. kunnanjohtaja

Harri Hiitiön virantoimituksesta määräajaksi seuraavaan kunnanvaltuuston kokoukseen saakka.

Virantoimituksesta pidättämisestä voi päättää valtuusto, jonka seuraava kokoontuminen Pyhärannassa on 7. helmikuuta.

Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.

Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Kunnanhallitus valitsi tammikuun alussa pitämässään kokouksessaan kunnanjohtajan virkaa sijaistamaan yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Merja Kosken.

Asia liittyy LounaisSuomen aluehallintoviraston 22.12.2021 antamaan huomautukseen.

Avi on antanut Pyhärannalle huomautuksen sosiaalihuollon asiakkaiden asiakasturvallisuuden vaarantamisesta.

Seutusanomat Vakka

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

5

Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlat käyntiin

Uusikaupunkilaisesta Bernhard Crusellista väitöstutkimus Väitös tarkastelee 1800-luvun taitteen merkittävää suomalaista säveltäjää Bernhard Crusellia kulttuurihistoriallisen musiikintutkimuksen ja elämäkertatutkimuksen menetelmin.

TIEDE Uudessakaupungissa syntyneen säveltäjän Bernhard Crusellin (1775–1838) elämää avaavan FM Janne Palkiston tuoreen tutkimuksen väitöstilaisuutta vietettiin 15. tammikuuta.

Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen säveltäjän elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.

Säveltäjä–klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795–1833 -väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa Crusellin elämästä. Se myös korjaa monia hänestä liikkuvia harhakäsityksiä, jotka ovat levinneet tarkemman tutkimustiedon puutteessa.

Uudessakaupungissa köyhiin oloihin vuonna 1775 syntynyt Bernhard Crusell kohosi valtakunnan pääkaupungissa Tukholmassa nopeasti kansainväliseen kuuluisuuteen ja jätti jälkeensä sävellyksiä, jotka edelleen kuulu-

vat konserttimusiikin perusohjelmistoon. Parhaat teoksensa Crusell kirjoitti omalle soittimelleen klarinetille, mutta sävelsi myös suositun kuorolaulun Oi terve Pohjola.

– Erikoista on, että 1800-luvulla Suomen musiikin isän tittelin sai saksalaissyntyinen Fredrik Pacius, eikä Suomesta ponnistanut Crusell.

Ehkä syynä oli Crusellin suuri suosio Ruotsissa, mikä jätti varjoonsa hänen suomalaisen alkuperänsä. Joka tapauksessa voidaan kiistatta todeta, että Beethovenin aikaan elänyt Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta, Palkisto huomauttaa.

Tukholmaan asetuttuaan Crusell alkoi kantaa huolta yhteiskunnan vähäosaisista, kuten leskistä, orvoista ja sairastuneista. Hän piti konsertteja muun muassa Porin kaupunkipalon uhrien hyväksi, perusti leski- ja orpokassan Linköpingiin ja keräsi rahaa köyhäinhoitoon Ström-

stadissa. Vaikka Crusell kohosi ylistetyn virtuoosisoittajan asemaan, häntä pidettiin vaatimattomana ja auttavaisena luonteena.

– Hyväntekeväisyydessä Crusell vaikutti mieluiten taustalla ja vaikutusvaltaisten aatelisystäviensä kautta, väitöstutkija kertoo.

Crusellista tuli Tukholmassa eräässä vaiheessa jo niin suosittu, että hänen kustannuksellaan pilailtiin moniosaisessa sanomalehtikirjoituksessa.

– Crusellin nauttima yleisönsuosio luultavasti korpesi hovikapellin muita muusikoita, Palkisto arvelee.

Mutta Crusell käänsi kritiikin edukseen. Hän piti taukoa esiintymisistään, matkusti Leipzigiin ja sai teoksilleen merkittävän kansainvälisen nuottikustantajan.

– Ilman tätä kustannussopimusta Crusellin teokset olisivat luultavasti jääneet vain pienen piirin tuntemiksi ja vajonneet unohduk-

siin, Palkisto sanoo.

Tukholman kaupunginarkistosta Palkisto löysi aiemmin tuntemattomia Crusellin nuoruudenkirjeitä, jotka antavat lisätietoa Crusellin 22-vuotiaana tekemästä ensimmäisestä ulkomaanmatkasta Berliiniin.

– Kirjeissä Crusell tunnustaa rakkautensa nuorelle Anna Sofia Klemmingille, josta vuotta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. Rakastuminen johti perheen perustamiseen ja ankkuroi Crusellin loppuelämäksi Tukholmaan, väitöstutkija toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Bernhard Crusell 1820–30-lukujen tienoilla. Kuva: Adolf Hårdh / Museovirasto.

Tiesitkö?

Väitöskirjan tekijä FM Janne Palkisto on tullut tunnetuksi monista musiikkiaiheisista kirjoitelmistaan sekä radio- ja tv-ohjelmista. Hän juontaa säännöllisesti Radion sinfoniaorkesterin televisioituja konsertteja ja esittelee teosten taustoja muun muassa pianisti Jukka Nykäsen kanssa. Tutkijantyönsä ohessa Palkisto toimii klarinetistina sinfoniaorkestereissa ja kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Nuoret saavat äänensä kuuluviin nuorisovaltuuston kautta: ” Parasta on ollut se olo sen jälkeen, kun on saanut jotakin aikaiseksi” Vehmaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rosa Leyser lähti mukaan nuorisovaltuustoon, sillä hän halusi vaikuttaa asioihin. Hän toivoo, että yhä useampi vehmaalainen nuori tarttuisi myös tilaisuuteen nuorisovaltuuston kautta.

VEHMAA Vehmaan kunnan nuorisovaltuuston uusi kausi lähti hieman nihkeästi liikkeelle: viime keväänä järjestetyissä vaaleissa ehdolle ei asettunut tarpeeksi ehdokkaita, jolloin vaaleja ei tarvinnut pitää ollenkaan. Kaikki halukkaat valittiin suoraan nuorisovaltuustoon, mutta kolme paikkaa kahdeksasta jäi vielä täyttämättä, kunnes lokakuussa täydentävät jäsenet liittyivät mukaan.

Nuorisovaltuuston pu-

heenjohtajaksi valitun Rosa Leyserin mukaan oli surullista, ettei valtuusto innostanut nuoria samalla tavalla kuin ennen.

– Kun on enemmän porukkaa mukana, niin saadaan enemmän nuorten ääntä kuuluviin. Onneksi kaikki, ketkä halusivatkin mukaan, pääsivät, hän kertoo.

Leyser arvelee nuorten innottomuuden johtuvan koronatilanteen lisäksi liian vähäisestä nuorisovaltuuston mainostamisesta ja sen tärkeyden painottamisesta.

– Meidän oli tarkoitus viime syksynä mennä ennen vaaleja kertomaan nuorisovaltuuston tärkeydestä Vehmaan kouluun, mutta koronan takia se ei onnistunut. Tuntuu, ettei nuorisovaltuuston painoarvoa ole tuotu esiin tarpeeksi. Osa voi myös ajatella, ettei ketään kiinnosta kuulla sitä omaa mielipi-

Rosa Leyser johtaa Vehmaan nuorisovaltuustoa. dettä, ja niitä asenteita pitäisi saada muutettua.

Pian 18 vuotta täyttävä Rosa Leyser on nuorisovaltuuston konkarijäsen: hän on ollut mukana toiminnassa jo vuodesta 2019. Alun perin hän kiinnostui nuorisovaltuustosta, sillä halusi vaikuttaa nuorten asioihin kunnassa.

– Toiminnassa mukana oleminen on ollut

mukavaa ja on ollut kiva nähdä, millaista on saada pieni vastuu muiden edustamisesta ja olla samalla hyvänä esimerkkinä muille, hän sanoo.

Vaikka nuorisovaltuustolla olikin käynnistymisvaikeuksia, on sillä kuitenkin selvät suunnitelmat tulevalle vuodelle. Leyserin mukaan yksi isoimmista ja tärkeimmistä aiheista liittyy bussipysäkkeihin.

– Meidän on tarkoitus miettiä, että miten saataisiin katollisia bussipysäkkejä oppilaille, jotka tarvitsevat koulukyytiä.

Kyse on toisin sanoen sadesuojista. Olisi niin iso juttu, jos se saataisiin etenemään.

Katollisten bussipysäkkien lisäksi nuorisovaltuuston listalla on miettiä ratkaisua Vehmaan torilla tapahtuvaan ajeluun.

– Torilla on betoniporsaat estämässä ajelua, mutta olemme miettineet että suunnittelisimme jotakin muuta niiden tilalle, jotain kivannäköistä ja mielekkäämpää, Leyser kertoo.

Tämänhetkisen nuorisovaltuuston kausi kestää vuoteen 2023 saakka.

Kyseinen kausi jää luultavasti ammattikoulua käyvän Leyserin viimeiseksi, sillä hän on todennäköisesti muuttamassa Vehmaalta pois. Nuo-

risovaltuuston toiminnassa on kuitenkin jäänyt hyviä muistoja.

– Parasta on ollut se olo sen jälkeen, kun on saanut jotakin aikaiseksi nuorisovaltuuston kanssa. Oma mielipide on kuultu ja sen eteen on tehty jotakin. Meillä on myös todella hyvä yhteishenki ja tulemme juttuun keskenämme, mikä on iso juttu, hän sanoo.

Leyser kehottaakin kaikkia nuorisovaltuustosta kiinnostuneita lähtemään mukaan tilaisuuden osuessa kohdalle.

– Kaikki eivät uskalla sanoa omaa mielipidettään, mutta he voivat sanoa sen just sulle ja voit viedä sen eteenpäin. Jos yhtään haluaa tehdä omien ikätovereiden puolesta hyvää, niin kannattaa hakea nuorisovaltuustoon.

Liisa Kallio

6

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko järjestetään uusitun ohjelmakattauksen voimin Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko käynnistyy sunnuntaina 23. tammikuuta. Koronaepidemia ei perunut koko tapahtumaa, mutta muutti sitä massiivisesti.

LAITILA Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko joutui perumaan tapahtuman yleisötilaisuudet vallitsevan koronaepidemian takia.

Yleisötilaisuuksiin lukeutui muun muassa Rajaton-yhtyeen konsertti ja Show & Dinner Murhamysteeri, jotka olivat kulttuuripäällikkö Piia Allénin mukaan hyvin odotettuja tapahtumia.

– Kulttuuriviikko on kokenut todella valtavia muutoksia tänä vuonna peruuntuneiden tapahtumien takia. Esimerkiksi avajaisia ei voida järjestää. Muutokset ovat varmasti olleet monelle harmillisia, mutta tässä tilanteessa ei ole vaihtoehtoja ja monet ovat sen ymmärtäneet, hän kertoo.

Koronatilanne ei kuitenkaan perunut koko kulttuuriviikkoa, vaan järjestäjät ovat työskennelleet kovasti uuden ohjelmiston eteen.

Isoin korvaava tapahtumanumero on Laitilan keskustaan tulevat 14 eri valokohdetta, joihin kulttuuriviikolla vierailevat voivat tutustua turvallisesti.

– Kohteet voi kiertää omaan tahtiin ulkona sähköisenä julkaistun

kartan avulla. Ne sijaitsevat laajalla alueella ja uskon, ettei ryysistä tule.

Valaistusta on nähty myös aiempina vuosina kulttuuriviikolla, mutta tänä vuonna se toteutetaan isommin kuin ennen Ohjelmanurkan Matias Heikkilän johdolla. Mukaan on lähtenyt myös paikallisia yrittäjiä.

– 14 kohteesta 10 on eri yrittäjien hankkimaa valaisua. On todella hienoa, että he lähtivät tähän mukaan nopealla aikataululla, Allén kertoo.

Ihan kokonaan kulttuuriviikon ohjelmistoa ei jouduttu uusimaan: esimerkiksi Haiku workshop toteutetaan etäopetuksena ja kirjastossa voi edelleen käydä tutustumassa kuvataiteilija Taru Salosen Unhola-näyttelyyn.

– Meidän piti myös avajaisten yhteydessä julkistaa Eija EskolaBurin kirjoittama, laitilalaisesta Atte Laineesta kertova kirja, mutta se toteutetaan lyhyen dokumenttivideon muodossa.

Monet tapahtumat ovat peruuntuneet kokonaan koronatilanteen vuoksi, joten Piia Allén

Vuonna 2019 Kustaa Hiekka -kulttuuriviikolla saatiin nauttia valaistuksesta. Tänä vuonna eri valokohteita on yhteensä 14.

Kuva: Laitilan kaupunki.

on hyvin iloinen kulttuuriviikon toteutumisesta. Hänen mukaansa on todella tärkeää, että ihmiset pääsevät kokemaan kulttuuria tavalla

tai toisella.

– Kulttuurin kuluttaminen lisää hyvinvointia tutkimusten mukaan, se vie ajatukset toisaalle ja samalla voi saada

uusia elämyksiä ja kokemuksia. Tänä vuonna toteutettavat valokohteetkin ovat sellaisia, että ne saavuttavat arjessa keskustassa liikku-

vat ihmiset. Toivon, että ne tuovat mahdollisimman monelle iloa pimeään vuodenaikaan.

lasku veroineen on noin 135 euroa. Tästä perusmaksuja on reilut 37 euroa, siirtomaksua vajaat neljäkymmentä euroa ja valmisteveroa liki 60 euroa.

Perusmaksu on tässä esimerkissä tarkalleen 18,71 euroa kuukaudessa.

television pauhaamisesta puhumattakaan, uusia laitteita hankkiessa kannattaa satsata energiatehokkuuteen, huonelämpötilaa ei tarvitse nostaa hellelukemiin eikä ihan joka ilta tarvitse lämmittää saunaa. Jokaisella on tietenkin oma tapansa säästää energiaa, mutta tuossa ehkä muutama keino.

Liisa Kallio

Sähkön perusmaksu nostaa siirron hintaa Kuukausittainen perusmaksu tulee maksettavaksi, vaikka sähkön kulutus olisi nolla.

ASUMINEN Turun Seutusanomat kirjoitti viime vuoden lopulla sähkön hinnan koostumisesta. Sähkönsiirron hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös kuukausittainen tai vuosittainen perusmaksu, jota ei artikkelissa eritelty – joten kerrataan asioita ja lisätään perusmaksun osuus omana yksikkönään sähkönhinnan matematiikkaan.

Sähkön kokonaishinta siis kertyy käytetystä energiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Sähkön-

siirto on se osa laskusta, jota asiakas ei voi kilpailuttaa, koska paikallisella energiayhtiöllä on alueellaan luonnollinen monopoli – kilpailevaa verkkoa kun ei ole.

Sähkönsiirtolasku koostuu käytetyn energian siirtomaksusta, verosta ja perusmaksusta. Perusmaksun suuruuteen vaikuttavat sopimuksen malli ja talon tai asunnon pääsulakkeen koko. Perusmaksu on tyypillisesti kuukausimaksu – se voi toki olla myös vuosimaksu. Perusmaksu on kiin-

teä, eikä sähkön käytön määrä vaikuta siihen. Toisin sanoen, vaikka sähköä ei käytettäisi kuukauden aikana ainuttakaan kilowattituntia, perusmaksu lankeaa maksettavaksi samankokoisena kuin muinakin kuukausina, jolloin sähköä käytetään. Toisin sanoen, perusmaksu on maksettava aina kun sähkösopimus on voimassa.

Perusmaksu on maksu, jolla sähköyhtiö kattaa kiinteitä kustannuksiaan.

Esimerkiksi sähköliittymää varten tarvittavaa sähköverkkoa on pidettä-

vä yllä, vaikka sähköä ei käytettäisikään.

Miten sitten saat selville sähkön perusmaksun, jota maksat? Se selviää sähkölaskusta, jonka saat paikalliselta energiayhtiöltäsi.

Laskussa on eriteltynä perusmaksun osuus, käytetyn energian siirtomaksut ja verot.

Esimerkkinä toimikoon tässä omakotitalo, joka sulakkeen koko on 3x25.

Sopimus on mallia kausisähkö.

Parin kuukauden ajalta

Miten sitten voi säästää omassa sähkölaskussaan?

Perusmaksulle ei voi oikeastaan mitään, joten säästämällä energiaa säästää myös euroja. Jokaisessa huoneessa ei tarvitse koko aikaa palaa valot

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

7

Myös muiden maiden kansalaiset äänioikeutettuja aluevaaleissa vointialueella asumiseen. Äänioikeus aluevaaleissa on siis 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävällä, jossain hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa asuvalla – kansalaisuudesta ei ole esteenä äänioikeudelle.

Kansalaisuus toki määrittelee hieman äänioikeutta. Suomen, muiden EUmaiden ja Islannin sekä Norjan kansalaisia kohdellaan samoin; äänioikeus edellyttää asumista hyvinvointialueen kunnassa

51 päivänä ennen vaalipäivää. Sen sijaan muiden maiden kansalaisilta vaaditaan lisäksi kahden vuoden yhtäjaksoista asumista Suomessa.

Kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen vaatimuksen voi välttää, jos toimii EU:ssa tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52 päivää ennen vaaleja halustaan käyttää

äänioikeutta.

Varsinais-Suomessa on yhteensä 397.405 äänioikeutettua. Heistä suomalaisia on 378.687, muiden EU-maiden kansalaisia 8.292, Islannin ja Norjan kansalaisia 104 ja muiden maiden kansalaisia 10.322.

Kaikista varsinaissuomalaisista äänioikeutetuista miehiä on 193.027 ja naisia 204.378.

Marko Vuosjoki

Äänioikeutetut Uudessakaupungisa lähes 13.000 äänioikeutettua Uudessakaupungissa on luonnollisesti eniten äänioikeutettuja Vakka-Suomen alueella. Äänioikeutettuja uusikaupunkilaisia on 12.931, joista miehiä 6635 ja naisia 6296.

Ukilaisista äänioikeutetuista 12.204 on suomalaisia, 304 muiden EU-maiden kansalaisia ja 423 muiden maiden kansalaisia.

Laitilassa lähes yhtä paljon miehiä ja naisia Laitilassa on yhteensä 6.779 äänioikeutettua, ja määrä muodostuu lähes samasta määrästä naisia ja miehiä. Miehiä on 3.408 ja naisia 3.371. Äänioikeutetuista suomalaisia on 6.290, joista miehiä 3.127 ja naisia 3.163. Laitilassa asuvista muiden EU-maiden kansalaisista ja muista ulkomaiden kansalaisista valtaosa on miehiä, joten tästä syystä äänioikeutetuissa on hieman enemmän miehiä kuin naisia.

EU-kansalaisista on 185 miehiä ja 143 naisia. Muiden maiden kansalaisista miehiä on 96 ja naisia 65.

Pyhärannassa 1.636 äänioikeutettua Pyhärannassa on aluevaaleissa äänestämään oikeutettuja 1.636, joista suomalaisia 1.609. Ulkomaalaisista EU-kansalaisia on 25, joten muiden maiden kansalaisia on vain kaksi.

Suomalaisista miehiä on 846 ja naisia 763.

Laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on oltava meidän kaikkien ulottuvilla Sitoudun vahvistamaan lähipalveluja sekä varmistamaan henkilöstön työssä jaksamista ja työolojen kehittämistä

277 Merja Niemi sairaanhoitaja (YAMK)

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Maksaja: Ehdokas itse

Hannu Maja YRITTÄJÄ

Kustavissa vain 18 ulkomaalaista äänioikeutettua Kustavissa on äänioikeutettuja alle tuhat, tarkalleen 859. Heistä suomalaisia on 841, joten Kustavissa asuu ainoastaan 18 äänestämään oikeutettua ulkomaalaista.

Ulkomaalaisista 11 on EU-maiden kansalaisia ja muiden maiden kansalaisia seitsemän.Suomalaisista miehiä on 444 ja naisia 397.

Taivassalossa 1.385 äänioikeutettua Taivassalossa asuu 1.385 äänioikeutettua, joista suomalaisia 1.330 – 670 miestä ja 660 naista.

EU-kansalaisia, joilla on äänioikeus, asuu Taivassalossa 31, Islannin tai Norjan kansalaisia kaksi ja muiden maiden kansalaisia 22.

Vehmaalla 13 EU-kansalaista äänioikeutettua Vehmaalla on yhteensä 1.861 äänioikeutettua. Heistä suomalaisia on 1.825, joista miehiä 926 ja naisia 899.

EU-kansalaisia, joilla on äänioikeus, asuu Vehmaalla 13 ja muiden maiden kansalaisia, jotka saavat äänestää aluevaaleissa, asuu kunnassa 23.

500 Puolustamme palveluja.

Jouko Laakso Turun vanhusneuvoston varapj.

Äänestä kokemusta ja yhteiskunnallista osaamista.

Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveydenhuollonasiat kuntoon ja toimiviksi.

Palvelut saavutettaviksi kaikille koko Sote-alueella. kts. lisää: www.turku. perussuomalaiset.fi

Äänestä aluevaaleissa

Marko Vuosjoki

MARKO POIKELA Varsinaissuomalainen lähihoitaja, luottamusmies ja sote-alan arjen tuntija

488 Maksaja: ehdokas

Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samoilla periaatteilla kuin kuntavaaleissa – jotka ovat erilaiset kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa.

Eduskunta- ja presidentinvaaleissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla.

Kuntavaaleissa äänioikeus perustuu puolestaan tietyssä kunnassa asumiseen – ja samalla periaatteella tulevissa aluevaaleissa äänioikeus perustuu hyvin-

HUOLEHDITAAN PALVELUISTA JA NIIDEN TEKIJÖISTÄ

403

Lista 343-440

ALUEVAALIT

Kirkon työntekijöitä tavallista enemmän ehdolla ALUEVAALIT Aluevaaleissa on ehdolla luonnollisesti monien eri alojen työntekijöitä, mutta poikkeuksellisen paljon kirkon työntekijöitä – esimerkiksi pastoreita ja diakoniatyöntekijöitä.

Kirkon työntekijöitä on muun muassa Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n listoilla, mutta luonnollisesti ylivoimaisesti eniten Kristillisdemokraattien ehdokkaiden joukossa.

– Meillä on näissä vaaleissa tuplasti enemmän kirkon työntekijöitä kuin viime kesän kuntavaaleissa, kertoo Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja,

Kristillisten puoluehallituksen jäsen Mimosa Helander.

Syy pastorien ja diakoniatyöntekijöiden kiinnostukseen hyvinvointialueen päätöksenteosta johtuu Helanderin mielestä siitä, että he kohtaavat arkisessa työssään ihmisiä ja tilanteita, joiden auttamiseksi on hyvinvointialueellakin löydettävä järkevä julkisten ja yksityisten palveluiden sekä kolmannen sektorin yhteistyö.

– On tapauksia, joissa sosiaalisektori ei enää pysty ihmistä auttamaan, mutta seurakuntien diakoniatyö pystyy. Lisäk-

si papit kuuntelevat paljon ihmisten ongelmia ja hätähuutoja. Hyvinvointialueelle jatkossa kuuluvat sosiaalityö on papeille ja diakoneille tuttua, kertoo Helander.

Helanderin mielestä on olemassa uhka, että uusilla hyvinvointialueilla ei osata tai kyetä riittävästi ottamaan kolmatta sektoria mukaan palveluiden tuottamiseen.

– Kirkkohan on suurin yksittäinen kolmannen sektorin palveluiden tuottaja. Hyvinvointialueiden päättäjien pitää jatkossa ottaa tämä huomioon ja kyetä kuuntele-

maan ihmisiä, jotka arjessaan kohtaavat ihmisten hädän. Apua on saatava nopeasti, ja seurakuntien diakoniatyö on yksi keino avun saantiin.

Helander lisäksi muistuttaa, että ihmiset voivat pyytää seurakunnista apua monenlaisiin ongelmiin.

– Asunto-ongelmat, rahaongelmat, henkiset ongelmat...seurakunnasta uskaltaa aina pyytää apua, ja ihmisiä autetaan mahdollisimman paljon.

Marko Vuosjoki

294

8

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

Joka viides varsinaissuomalaisista aluevaaliehdokkaista yrittäjätaustainen ALUEVAALIT Hyvinvointivaaleissa riittää valittavaksi yrittäjiä, joista äänestää: 142 yrittäjää on ehdolla VarsinaisSuomen hyvinvointialueella. Yrittäjät aikoo vahvasti vaikuttaa sote-vaaleissa, sillä valtakunnallisesti peräti 75 prosenttia yrittäjistä kertoo äänestävänsä, kertoo tuore Yrittäjägallup.

– Hienoa, että yrittäjäehdokkaita on reilusti mukana ensimmäisissä aluevaaleissa. Myös yrittäjien äänestysinto on erityisen vahva. Uusilla aluevaltuu-

tetuilla on merkittävä valta päättää palvelutarjonnasta ja sote-miljardien käytöstä. Tätä yrittäjät pitävät tärkeänä, sanoo VarsinaisSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Yrittäjät esittävät, että valinnanvapauden mahdollistavat palvelusetelit otetaan laajalti käyttöön hyvinvointialueilla.

Tämänhetkisen tiedon mukaan yrittäjäehdokkaita on koko Suomessa eri puolueiden listoilla yhteensä 1575. Valtakunnallisesti eniten yrittäjäehdokkaita

on Kokoomuksella. Suhteessa eniten yrittäjiä on Liike Nytin listalla.

Kokoomuksella on eniten yrittäjäehdokkaita myös Varsinais-Suomessa.

Yrittäjäehdokkaiden määrät puolueittain Varsinais-Suomessa: Kokoomus 28, Keskusta 23, Perussuomalaiset 20, Vihreät 15, Sdp 12, Kristillisdemokraatit 15, Rkp 4, Liike Nyt 13, Vasemmistoliitto 6 ja muut yhteensä 6.

SEUTU SANOMAT SEUTU SANOMAT SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

Seutusanomat Vakka

VAKKA

VAKKA

VAKKA

Postinumero Taloudet kpl Postinumero Taloudet kpl 23200 VINKKILÄ 800 23930 PYHÄMAA 316 Postinumero TaloudetTaloudet Postinumero Taloudet kpl Postinumero kpl kpl Postinumero Taloudet kpl 23200 VINKKILÄ 800 23930 PYHÄMAA 316 23210 VEHMAA 282 23950 PYHÄRANTA 290 23200 VINKKILÄ 800 23930 PYHÄMAA290 316 23210 VEHMAA 282 23950 PYHÄRANTA 23260 RAUTILA 133 23960 SANTTIO 23260 133 23960 SANTTIO 134 134 23210 RAUTILA VEHMAA 282 23950 PYHÄRANTA 290 23310 TAIVASSALO 930 26910 UNAJA 251 23310 TAIVASSALO 930 26910 UNAJA 251 23360 KUSTAVI 556 26930 VERMUNTILA 242 23260 RAUTILA 133 23960 SANTTIO 195 134 23450 LOKALAHTI 495 26950 VOILUOTO 23360 KUSTAVI 556 26930 VERMUNTILA 242 23500 UUSIKAUPUNKI 5988 27310 KODISJOKI 217 23310 TAIVASSALO 930 26910 UNAJA 251 23600 KALANTI 1034 27320 IHODE 314 23450 LOKALAHTI 495 26950 VOILUOTO 195 23360 KUSTAVI 556 26930 VERMUNTILA 242 23660 KALANTI AS 161 27340 REILA 254 LAITILA5988 3730 23500 27310 KODISJOKI 217 23450 UUSIKAUPUNKI LOKALAHTI 23800 495 26950 VOILUOTO 195 Lisäksi telinejakelussa 1.145 kpl 23840 SOUKAINEN 126 23600 KALANTI 1034 27320 IHODE 314 Luukkutarkistus tehty 4.6.2021/Posti Oy 23880 SUONTAKA 115 23500 UUSIKAUPUNKI 5988 27310 KODISJOKI 217 23660 KALANTI AS 161 27340 REILA 254 23600 KALANTI 1034 27320 IHODE 314 YHTEENSÄ 17.708 KPL 23800 LAITILA 3730 23660 KALANTI AS 161 27340 REILA 254 1.145 kpl Lisäksi telinejakelussa 23840 126 23800 SOUKAINEN LAITILA 3730 Luukkutarkistus tehty 4.6.2021/Posti Oy 23880 115 Lisäksi telinejakelussa 1.145 kpl 23840 SUONTAKA SOUKAINEN 126 UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

23880 SUONTAKA

115

Luukkutarkistus tehty 4.6.2021/Posti Oy

YHTEENSÄ 17.708 KPL YHTEENSÄ 17.708 KPL

ROBERT PAUL

652 www.facebook.com/robertpaulmd

Kokenut sote-ratsu Varsinais-Suomeen Sairaala- ja yksityislääkäri Erityishuollon lääkäri Dosentti

20. tammikuuta 2022

Kokemuskumppanit mukaan lastensuojeluun Itse lastensuojelun prosessit läpikäyneet vanhemmat ovat vielä lähes käyttämätön voimavara.

LASTENSUOJELU Varsinaissuomalaiset kokemuskumppanit – lastensuojelun prosessin itse lastensa kanssa läpikäyneet koulutetut asiantuntijat – ovat valmiita vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Kokemuskumppanit voisivat olla voimavara, jonka avulla ongelmiin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa.

Suomessa kokemuskumppanien käyttö on vielä varsin vaatimatonta ja uutta, mutta esimerkiksi New Yorkista, jossa kokemuskumppaneita on käytetty pitkään, kokemukset ovat olleet erittäin hyviä.

– Kokemuskumppanien käyttö on esimerkiksi vähentänyt huostaanottoja valtavasti, kertoo yksi Suomen ensimmäisistä kokemuskumppaneista, turkulainen Pia Köpsi.

Kokemuskumppaneita on toistaiseksi kolmisenkymmentä ja Varsinais-Suomi toimii edelläkävijänä Suomessa. Kokemuskumppanien taustalla on Perhekuntoutuskeskus Lauste, jolla on toimipaikat Turussa ja Uudessakaupungissa.

– Kokemuskumppanit ovat lastensa kanssa lastensuojelun läpi käyneitä asiakasvanhempia. Olemme käyneet läpi koulutuksen, josta tullaan kokemuskumppaniksi. Koulutuksen järjestäjä on Asiakkaasta kumppaniksi -hanke, jonka rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, kertoo Pia Köpsi, joka itse valmistui kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä koulutuksesta joulukuussa 2020.

Kokemuskumppaneilla on toiminnassaan kolme suuntaa; vaikuttaminen, kehittäminen ja vertaistuki. Toistaiseksi vertaistuen määrä on jäänyt varsin vähäiseksi, ja sitä pyritäänkin lisäämään –

Pia Köpsi on kouluttautunut kokemuskumppaniksi Suomen ensimmäisestä kumppanikoulutuksesta vuonna 2020.

tuomalla kokemuskumppanien toimintaa enemmän ihmisten tietoon.

– Vertaistukea saa siten, että ottaa yhteyttä Lausteeseen ja valitsee itselleen sopivan kokemuskumppanin. Sosiaalityöntekijä tekee sen jälkeen päätöksen kokemuskumppanin palveluiden rahoittamisesta. Asiakkaan kanssa tehdään aina tapauskohtaisesti sopimus, jossa määritellään esimerkiksi vertaistuen antamisen kesto, kertoo Köpsi.

Pia Köpsi ja muut koulutetut kokemuskumppanit toivovatkin, että tulevilla hyvinvointialueilla tiedostetaan, millainen voimavara kokemuskumppanien apu voisi olla lastensuojelun asiakkaiksi päätyville perheille.

– Kokemuskumppani auttaa käytännön asioissa ja vähentää sitä painetta, jota perheet kokevat hankalassa tilanteessa. Tärkeää on tietenkin hakea apua mahdollisimman aikaisin, ennen kuin haasteet kasaantuvat.

Lastensuojelun asiakkaaksi päätyminen voi aiheuttaa perheessä häpeää. Näissäkin tilanteissa kokemuskumppanin antama vertaistuki helpottaa painetta.

– Me olemme käyneet saman prosessin läpi, tiedämme, miltä se tuntuu. Lastensuojelun asiakkaaksi joudutaan monista eri syistä, ja meillä

kokemuskumppaneillakin on paljon erilaisia kokemuksia. Vastaavan tilanteen läpi käynyt kokemuskumppani osaa varmasti auttaa, vakuuttaa Pia Köpsi.

Monen puolueen aluevaaliohjelmissa mainitaan lastensuojelun kohdalla ennaltaehkäisevien ja varhaisten palveluiden tuen vahvistettavuuden tärkeys sekä muun muassa lastensuojelun työntekijöiden vaihtuvuuden minimointi.

– Me lastensuojelun kokemuskumppanit olemme yksi vastaus edellämainittuja toimia vahvistamaan. Uskomme, että kokemusosaamisia hyödyntämällä saavutetaan hyvinvointia alueellamme. Voimme osaltamme säästää resursseja, kuten keventää ammattilaisten työtaakkaa, tarjota asiakasperheille pysyvyyttä ja edistää tarpeenmukaista sote-palveluiden integrointia, kokemuskumppanit muistuttavat kirjelmässään aluevaaliehdokkaille ja tuleville päättäjille.

Marko Vuosjoki

TURUN

SEUTUSANOMAT

ALUEVAALIT

20. tammikuuta 2022

VALITSE VASEMMISTO

HYVINVOINTI VAATII TEKOJA 20

Tero Ahlgren

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija TURKU

33

Noora Hännikkälä

taksitarkastaja, tekninen asiantuntija TURKU

46

Leena Kaunislahti

sähköinsinööri DI, laivasähkösuunnittelija TURKU

Janne Lehtiö

59

hitsaaja MASKU

72

työtön LOIMAA

Henna Jokinen

34

psykiatrinen sairaanhoitaja UUSIKAUPUNKI

47

Jenni Maria Kauppinen yliaktuaari LIETO

Anton Leinonen

60

Raimo Nieminen

73

eläkeläinen SALO

85

sairaanhoitaja AMK TURKU

Loretta Saarimaa

kansanedustaja, riksdagsledamot TURKU ÅBO

yrittäjä, toimitusjohtaja TURKU

Petro Niemelä

Susanna Rajalahti

Li Andersson

21

98

sosiaalityön opiskelija, omaishoitaja LIETO

Jorma Rand

eläkeläinen, pensionär KEMIÖNSAARI KIMITOÖN

35

Joonas Jormalainen

yhteiskuntatieteiden ylioppilas TURKU

48

Iisa Kivivirta

lähihoitaja, sosionomiopiskelija NAANTALI

86

61

Diana Lempinen

keittiöapulainen TURKU

74

Tomi Nieminen

Reima Rantanen

87

muurari NOUSIAINEN

99

humanististen tieteiden kandidaatti, kirjastoavustaja TURKU

Jukka Silvonen

Marc Bradford

23

filosofian maisteri yleinen kielitiede, asiantuntija TURKU

36

Juha Jormanainen

pääluottamusmies RAISIO

Maarit Koivisto

49

akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava LOIMAA

tuotannon esimies PAIMIO

aluetoimitsija RUSKO

Ari-Pekka Savén

Esko Antikainen

22

Marko Lepistö

62

ensihoitaja PAIMIO

Rauni Niinimäki

75

88

erityisavustaja TURKU

100

leipuri, aluejärjeston puheenjohtaja MASKU

Jenna Simola

Hassan el-Khatib myyjä TURKU

101

koordinaattori, sosionomi NAANTALI

25

Imane Elonen

hoitotyön opettaja, projektitutkija TURKU

Tero Kaihlavirta

37

äidinkielen opettaja TURKU

50

Eetu Korpisalo lähihoitaja LIETO

Heli Kaleva

51

Seppo Koski

eläkeläinen, asentaja TURKU

63

Pertti Liinoja

64

Jaakko Lindfors

TURKU ÅBO

sit.

Pyry Nissinen

oikeustieteen opiskelija TURKU

Pilvi Rehn

hälsovårdare högre YH KIMITOÖN

Maria Sund

Liisa Norontaus

77

valtiotieteiden maisteri, kunnallissihteeri TURKU

89

järjestelmäasiantuntija, pienyrittäjä TURKU

varastoapulainen KAARINA

Teppo Reinikainen

Niko Suojama

103

opiskelija, yksinhuoltaja TURKU

Timo Furuholm

Laura Kallio

39

opiskelija TURKU

Riika Kotilainen

Laura Lindholm

52

65

78

Lauri Numminen kirvesmies, eläkeläinen MYNÄMÄKI

53

Lauri Kouki

koulukuraattori, valmentaja TURKU

Emma Lindqvist

66

digitaalisen markkinoinnin asiantuntija RAISIO

Riikka Oksanen

79

valtiotieteiden maisteri, eläkeläinen TURKU

91

kirjaltaja RAISIO

Jari Suominen

40

Pentti Kallio

Emilia Riihonen

92

hoitaja RUSKO

104

työtön TURKU

Sari Suominen

28

Päivi Föhr

lähihoitaja KAARINA

toiminnanjohtaja, eläkeläinen KAARINA

työnjohtaja, elintarviketyöntekijä TURKU

Risto Rihko

27

jalkapalloilija, opiskelija TURKU

sit.

sit.

90

filosofian maisteri LIETO

102

Kaj Fredriksson

opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti SALO

väitöskirjatutkija, lukion opettaja doktorand, gymnasielärare

76

26

sit.

38

hoitaja, pääluottamusmies TURKU

maanviljelijä, koneinsinööri ORIPÄÄ

eläkeläinen, etuuskäsittelijä TURKU

Max Rauvola

24

41

sosionomi YAMK, vastaava perheohjaaja KAARINA

54

Jukka Kärkkäinen

lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri TURKU

Max Lundström

67

taksinkuljettaja, yrittäjä SAUVO

80

ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja NAANTALI

Pirjo Rinne

sairaanhoitaja RAISIO

Nina Söderlund

42

Sami Karimaa

insinööri, järjestelmäarkkitehti TURKU

93

106

politices magister, valtiotieteiden maisteri

PARGAS PARAINEN NAUVO

sit.

30

Pyry Hallamaa lääkäri TURKU

Juha Laaksonen

55

43

Julius Karlsson

Lotta Laaksonen

56

työkyvyttömyys bynsköpman, eläkeläinen, ruoka- miljörådgivare palvelutyöntekijä PARGAS PARAINEN TURKU

68

Timo Lähteenmäki

filosofian maisteri, historian ja yhteiskuntaopin lehtori SALO

81

Marko Pekkarinen

Marika Runsala

94

filosofian maisteri, väitöskirjatutkija KAARINA

Jonne Talonen

107

kasvatustieteen opiskelija TURKU

69

Juuso-Matias Maijanen

scenkonstpedagog (YH), teatteripedagogi (AMK) ÅBO TURKU

82

Nina Pietikäinen

järjestöjohtaja TURKU

Marja Ruokonen

95

henkilökohtainen avustaja SALO

Kimmo Toivainen

108

sähköasentaja, offsetpainaja UUSIKAUPUNKI

varsinais-suomi.vasemmisto.fi

Eveliina Tyyskänen

111

sairaanhoitaja AMK RAISIO

112

113

Mervi Uusitalo- Pipsa Heikkinen Vannemaa luokanopettaja TURKU

puheterapeutti, filosofian maisteri TURKU

Satu Vuorimaa lähihoitaja TURKU

114

Mikko Waltari

115

valokuvataiteilija, Master of Arts TURKU

Lennu Yläneva

116

pääluottamusmies, fysioterapeutti TURKU

TOIMIVAT SOTE-PALVELUT KAIKILLE, EI HARVOILLE.

Johannes Yrttiaho

117

kansanedustaja TURKU

Sotevaalien ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1.

Vaalipäivä on 23.1.2022 Förhandsröstning i hemlandet 12.-18.1., och utomlands 12.-15.1.

Valdag 23.1.2022

Muhiadin Hersi

31

yrittäjä, opettaja TURKU

jalkapallovalmentaja, maanrakentaja PARAINEN

näyttelijä, lastenkodin ohjaaja SAUVO

sosiaalineuvos, fysioterapeutti TURKU

105

Akseli Hakkarainen

varhaiskasvatuksen opettaja, insinööri TURKU

Katri Kapanen

Harri Palomäki

29

Kati Karlsson

44

57

45

Mona Lautiala

58

lähihoitaja SALO

70

ammattiosaston toimistonhoitaja TAIVASSALO

Eva-Liisa Raekallio

Annika Karvonen

freelancekääntäjä RAISIO

filosofie studerande, vårdbiträde ÅBO TURKU

Susanna Merinen

32

työtön KAARINA

lähihoitaja PARAINEN

Branko Lampi

Toni Hongisto

83

Olavi Mäkinen

71

eläkeläinen TURKU

Matti Rajala

84

ympäristönsuojelun lähihoitajaasiantuntija opiskelija TURKU PÖYTYÄ

Taimi Räsänen

96

ravintolapäällikkö TURKU

Raija Tuominen lähihoitaja AURA

109

Veli- Matti Saajala

97

työtön TURKU

Taro Turtiainen

110

ICT-asiantuntija SALO

9

TURUN

SEUTUSANOMAT

10

20. tammikuuta 2022

EN T S Y !

T S M I O U YHD H T JA A T T O D E TI Koetteko jäsenten

Kukkakauppias kulkee mukana asiakkaiden iloissa ja suruissa

tavoittamisen tiedotusasioissa hankalaksi?

TIEDOTTAMALLA LEHDESSÄMME TAVOITATTE YHDISTYKSENNE JÄSENET KATTAVASTI! Olemme alueen ainut paikallislehti, jonka jakaa Posti aina täyspeittona, poislukien mainoskiellot.

Mainoskiellossa oleville löytyvät ilmaiset näköislehdet ja noutopisteet ilmestymiskunnista.

LEHTEMME JAKELUMÄÄRÄ ON YHTEENSÄ 17.708 kpl, JOISTA JAETAAN SUORAAN ALUEEN ASUKKAIDEN LAATIKOIHIN JA LUUKKUIHIN 16.563 kpl!

UUSIKAUPUNKI, LAITILA, PYHÄRANTA, KUSTAVI, VEHMAA JA TAIVASSALO!

YHDISTYSTEN ILMOITUSHINNAT EDULLISET! Esim. 1x30 pmm (leveys 40 mm, korkeus 30 mm) kokousilmoituksen hinta vain 40,30 (sis. alv ja laskutuskulut)

Ä!

OTA YHTEYTT

Mika Leinonen 040 706 2132 Sari Laurila 044 981 2780 Ismo Viskari 045 111 6932

Vilhelmiina Vähätalo on opiskellut Kaarinan Tuorlassa puutarhatalouden perustutkinnon. Ennen yrittäjäksi hyppäämistä hän oli töissä muun muassa kukkakaupassa Uudessakaupungissa. Kuva: Katariina Vainio.

SEUTUSANOMAT

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

VAKKA

Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan

148.258 KAPPALETTA

TURUN

SEUTUSANOMAT LUE TUOREIMMAT PAIKALLISUUTISET MAKSUTTA VERKOSTA

TURUNSEUTUSANOMAT.FI

n RISTIKON VASTAUS

T O I K K A R K O I D M A

A L K A A I N D U S

H H A R K A T I T A T K U N A V A V A L A L N K I T A T E A E T T T O

U L O S

M U S T U M A A I L L U I P A A J U O S E

A K K A

L A A R D R I U T U S U T K A A T S S V I I T

A S S A S A V A K O R I I K I V V A S E K A I S E L U A P I P O U S E I N T A V A B A A A L A S R I T A A N H A A I R A T

K U J A N S U U T R A L L I

A I K E T S A N U A L A S S T S I K S U K A A T S M A R I V O T I Ä R I M M E S A A T I T A V I O L I A M A S T T A R I A R I S

S I T A A T T I T E N T A T A

Taivassalolaisen kukkakauppiaan innostus kasveihin syttyi jo peruskoulussa. Hänen mukaansa jokainen työpäivä on erilainen eikä kyllästymään pääse.

ta. Ruokakaupan kassalla ei välttämättä avauduta omasta elämästä, mutta täällä kyllä kerrotaan kaikki asiat. Jollekin ikäihmiselle voi olla päivän kohokohta, kun pääsee tänne juttelemaan.

TAIVASSALO Viisi vuotta Kukkapuoti Vilhelmiinaa Taivassalon keskustassa pyörittänyt yrittäjä Vilhelmiina Vähätalo on monelle paikalliselle hyvin tuttu. Kukkakauppias kertoo myös tuntevansa kaikki vakioasiakkaansa etunimeltä ja tietävänsä, minkälaisesta tyylistä kukin tykkää.

– Jos esimerkiksi mies tulee hakemaan vaimolleen sopivia kukkia, niin tiedän minkä värisiä kukkia valita. Suurin osa asiakkaista on tuttua porukkaa.

Vuosi sitten täällä aloitti oppisopimustyöntekijä, jota nauratti se kuinka tunnen kaikki, Vähätalo kertoo.

Taivassalolaisen yrittäjän työpäivät kukkakaupassa koostuvat monen eri tekijän summasta: päivän aikana hän muun muassa siivoaa, somistaa myymälää, vastaanottaa uutta tavaraa ja sitoo kimppuja. Kaikki pyörii kuitenkin asiakaspalvelun ympärillä, sillä uusia tilauksia tulee niin kasvotusten myymälässä kuin sosiaalisen median kanavia pitkin.

Kohtaamiset kukkakaupalla sisältävät usein paljon muutakin kuin kukkiin liittyvää asiaa.

– Ihmiset juttelevat tänne tullessaan kaikes-

Kukkapuodissa vuosi kulkee sesonkien mukaan: Vähätalon mukaan touko-kesäkuu on erityisen kiireistä aikaa kuin myös joulu. Myös pienemmät juhlapyhät kuten ystävänpäivä ja pääsiäinen työllistävät kiitettävästi. Kukkapuotiin tulevat asiakkaat ovat usein eri elämänvaiheissa, sillä kukkia haetaan valmistujaisiin, rippijuhliin, häihin, äitienpäivänä mummolle ja syntymäpäiväjuhliin.

– Esimerkiksi häihin haluaa tehdä niin täydelliset kukat kuin pystyy, että morsian on varmasti tyytyväinen ja saa sen mitä on kuvitellut. Häät ovat isoimpia juttuja tässä työssä ja siksi myös stressaavia, mutta samalla hyvin erityisiä. Myös vauvajutut kuten ristiäiset ja nimiäiset ovat ihania, Vähätalo sanoo.

Ilojen lisäksi kukkakaupassa kohdataan surut, joita esimerkiksi läheisen kuolema ja tulevat hautajaiset aiheuttavat. Vähätalon mukaan asiakkaiden kokemukset vaikuttavat myös häneen.

– Laidasta laitaan koetaan tunteita tässä työssä.

Ensin saa tehdä onnitteluja vauvalle ja sitten seuraava asiakas tilaa osanottokukkia todella surullisessa tilanteessa. Siinä pitää eläy-

tyä asiakkaan tunnelmaan ja elääkin itse paljon mukana tapahtumissa, hän kertoo.

10 vuotta kukkakauppa-alalla työskennelleelle Vähätalolle yrittäjän arkeen kuuluvat haasteet eivät ole myöskään vieraita. Koronaepidemian alkaessa vuonna 2020 juhlat peruuntuivat, mutta töitä onneksi riitti kukkavälityksien parissa äitienpäivän tienoilla. Vaikeuksista on kuitenkin selvitty – vaikka pyörätuolissa.

– Muutama vuosi sitten jalkani meni kolmesta kohdasta poikki. Tein silloin yksiin häihin kukat pyörätuolista käsin.

Piti vähän myymälän järjestystä muokata, että pystyin liikkumaan ympäriin-

sä, Vähätalo muistelee hymyillen.

Nykyään ruokakaupoistakin voi ostaa kukkakimpun kotiin, mutta Vähätalo uskoo ihmisten kuitenkin arvostavan myös jatkossa kukkakauppiaiden käsityötä. Siinä on kuitenkin oma erityinen mausteensa, kun saa viedä jollekin kukkakaupasta ostettuja kukkia.

– Kun mennään vaikka kylään, niin viedään mieluummin kukkakaupan sidottu kimppu. Kukat myös säilyvät silloin paketissa vaikka seuraavaan päivään, kun ne on pakattu asiakkaalle asianmukaisesti. Kukkakauppa on palveluna sellainen, josta maksetaan mielellään.

Liisa Kallio

Kukkakauppiaan työssä pääsee tekemään erilaista kukkasidontaa. Vähätalo kertoo, että hänen suosikkisesonkinsa on joulu, jolloin pääsee visioimaan ja tekemään joulukoreja. Viime jouluna hän teki niitä yhteensä noin 250. Kuva: Katariina Vainio.

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

11

TPS ja koko SM-liiga koronakurimuksessa

Korisliiga palasi koronatauolta – Korihait kotiparketilla lauantaina

Jorma Kemppainen 2021

KORIPALLO Talven palloilusarjat ovat olleet koronan riepoteltavina, niin myös Korisliiga.

Reilun parin viikon koronatauko on nyt ainakin toistaiseksi ohi, ja Uudenkaupungin Korihaitkin pääsevät taas pelaamaan – tosin yleisörajoitusten

vuoksi toistaiseksi tyhjille katsomoille.

Korihait vierailivat Lahti Basketballin vieraana keskiviikkona ja ensimmäinen kotipeli koronatauon jälkeen on vuorossa lauantaina BC Nokiaa vastaan.

Aluehallintoviraston

tuoreimman päätöksen mukaan yleisötilaisuuksien järjestäminen Varsinais-Suomessa on kiellettyä 28. tammikuuta asti, joten tämänhetkisen tiedon perusteella Korihaiden kotipeleihin pääsisi taas yleisöä 2. helmikuuta, kun Korihait kohtaa

Kataja Basketin.

Tilanne voi kuitenkin muuttua vielä suuntaan tai toiseen, riippuen koronaepidemian leviämisestä.

Marko Vuosjoki

VOI IN SIAN MIELIK RAS-

VOJA

Sina

JÄÄKIEKKO Turun Palloseuran vahvasti alkanut SM-liigakausi on ollut viime aikoina todellisessa koronakurimuksessa. 10. tammikuuta TPS kertoi miehistöön iskeneistä koronatartunnoista, jotka veivät useamman pelaajan karanteeniin.

TPS:n lääkärin Niklas Lindbladin mukaan tartuntoja oli useampia, ja pelaajia joutui jäämään pois joukkueen harjoituksista, eikä otteluitakaan ole pelattu kahteen viikkoon.

Eikä TPS ole suinkaan ainoa joukkue SM-liigassa, jonka miehistössä on tavattu useampia koronatapauksia. Koronatauko venyi jälleen, sillä keskiviikon ottelu Mikkelissä Jukureita vastaan jouduttiin siirtämään maaliskuulle. TPS on pelannut viimeksi 7. tam-

”Alea iacta est”

ASPARTAATTIAMINOTRANSFERAASI

si- via vistää

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu) ISSN 2670-1278 (verkkojulkaisu) Painopaikka Suomalainen Lehtipaino

”puolue”

Toimitusjohtaja

komea

ASE-

opittuja

paise

JOR-

”

kuulustella

aaa ” pasta-

” x2

050 363 9290

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat

-kirje Tollo!

tyynyjä

” ”

Katariina Mäkinen-Önsoy

Kari

ritilä

DANIA

”

Toimittaja

SOITA ohukainen

-känni

Päätoimittaja

sarja kekoja

HYVÄ

tämän tästä ”otteita”

Mika Leinonen 040 706 2132 Aino Väänänen 045 112 4240 Marko Vuosjoki 045 126 1698 Liisa Kallio 045 655 5000

Laskutus

somaleita

?

Taidan lähteä!

Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai Jakelureklamaatio/Posti verkossa www.posti.fi/henkiloasiakkaat/ P. 0100 5445, ma-pe 8-16 tai lomakkeet/postin-jakeluhairio.html https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ 045 112 4240 ML-Mediat ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet

x2

n.

1609 m

iskulle herkkiä

idän suuri virta

VAKKA

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio www.turunseutusanomat.fi

a tajavus-

muka-

Krook

S

SEUTUSANOMAT

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

x2

RIKO

Marko Vuosjoki

UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA– KUSTAVI – TAIVASSALO

-1.

KÄRSII

mikuuta, jolloin se voitti kotonaan Lappeenrannan SaiPan maalein 3-1.

TPS:n seuraava ottelu pelataankin – näillä näkymin – tulevana perjantaina eli 21. tammikuuta, jolloin Tepsi matkaa Kuopioon KalPan vieraaksi. Lauantaina on vuorossa vierapeli Oulussa Kärppiä vastaan ja seuraava kotiottelu on vuorossa ensi viikon keskiviikkona 26. tammikuuta Porin Ässiä vastaan.

Kaiken lisäksi Aluehallintovirasto on jatkanut koronarajoituksia 28. tammikuuta asti – ja rajoituksiin kuuluu edelleen yleisötilaisuuksien järjestämisen kielto.

TPS on tällä hetkellä SM-liigassa kuudentena.

Sh

if ar

ääriliike

Sari Laurila

044 981 2780

Ismo Viskari

045 111 6932

Mika Leinonen

040 706 2132

Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.fi Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki

noin 17.499 kpl

12

TURUN

SEUTUSANOMAT

20. tammikuuta 2022

Hyundai Ioniq 5 on upea katumaasturi, mutta todellinen erikoisuus löytyy tehokkaasta sähkömoottorista.

Auto kuin suoraan tulevaisuudesta Hyundai Ioniq 5 on valittu muun muassa Saksassa vuoden autoksi.

AUTOILU Sähköautot valtaavat alaa koko ajan enemmän ja enemmän. Oikeastaan kaikilla suurilla automerkeillä on mallistoissaan täyssähköautoja ja erilaisia hybridejä perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle.

Automarkkinat sähköistyvät Suomessakin – vielä varsin hitaasti, mutta koko ajan hieman kiihtyvässä vauhdissa.

– Selvästi yli kolmannes uusista myymistämme autoista on joko täyssähkötai hybridiautoja, kertoo Autoverkkokaupan Raision yksikön päällikkö Mikko Rantakare.

Allekirjoittanut saikin koeajaa yhden tämän hetken parhaista täyssähköautoista, Hyundain Ioniq 5:n.

Hyundai on valittu vuoden 2022 parhaaksi autoksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja lisäksi se on voittanut useita vertailutestejä. Kyseessä on siis kova ajopeli.

Sain testattavaksi vieläpä nelivetoisen Ioniqin, joka on malliston lippulaiva. Auton kaksi sähkömoottoria tuottavat muikeat 305 hevosvoimaa ja mahtavan 605 newtonmetrin väännön. Ja koska sähkömoottorissa ei ole polttomoottorille tuttua viivettä tai energian hukkaa, 2500-kiloinen katumaasturi kiihtyy nollasta sataan noin viidessä sekunnissa.

Ilmoitettu toimintamatka on 460 kilometriä, pelkässä kaupunkiajossa peräti 686 kilometriä. Todellinen toimintasäde on luonnollisesti pakkasilla pienempi.

Kotilatauksessa auton akut saadaan yön yli ladattua tietenkin täyteen.

Pikalatausasemalla akut saadaan parhaimmillaan ladattua kymmenestä prosentista 80:een prosenttiin alle 20:ssa minuutissa.

En tylsistytä teitä enempää teknisillä yksityiskohdilla, vaan yritän kertoa, millaista Hyundai Ioniqilla oli ajaa.

Ajaminen Hyundai Ioniq 5 -sähköautolla on...

no, se on melkoinen elämys. Jos pitäisi verrata Ioniqilla ajamista johonkin polttomoottoriautoon, pitäisi löytää nykyaikainen, tehokas automaattivaihteinen auto – ja silti ajaminen on erilaista.

Hallintalaitteet toimivat luonnollisesti aivan kuten missä tahansa automaattivaihteisessa autossa. Vaihteenvalitsin on normihallintalaitteista erikoisin, sillä se on ohjauspylväässä kiinni oleva ”iso nuppi”, jota kiertämällä valitaan, ajetaanko eteenpäin vai taaksepäin, vai onko vaihde vapaalla.

Kaasu ja jarru toimivat ja tuntuvat samalta kuin polttomoottorisessa automaatissa, samoin vilkut, lasinpyyhkimet, pesurit ja tietenkin ratti.

Mutta tunne ratin takana – se on erilainen. Ensimmäisenä ”erikoisuutena” mieleen tulee tietenkin hiljaisuus. Moottori kun ei pidä minkäänlaista auton sisätiloihin kantavaa ääntä. Hiljainen auto on muutenkin, sillä rengasmelutkin ovat todella, todella vähäiset.

Ioniqin kuljettajan näkymä isoine näyttöineen on tavalliseen autoon tottuneelle kuin avaruusaluksen ohjaamosta.

Liikkeelle lähdettäessä erona normiautoon kuljettaja huomaa välittömästi auton suorituskyvyn. Sähkö-Hyundai lähtee kaasua painettaessa kuin rusakko makuulta. Nopeamminkin, kun vaihdetaan ajomoodiksi normaalin tai ”Econ” sijaan ”Sport”.

Testasin hieman auton ohituskiihtyvyyttä hiljaisella moottoritiellä. Annoin nopeuden pudota 60

kilometriin tunnissa, valitsin ”Sport”-ajomoodin ja polkaisin kaasun pohjaan.

Herranen aika sentään!

Painauduin kuljettajan istuinta vasten kuin sitä vasten iskettynä. Vauhtia oli yhtäkkiä 120 kilometriä tunnissa, enkä ollut mielestäni kuin vasta painanut kaasun pohjaan. Tällä autolla pääsee maantiellä letkan ohi!

Hyundailla ajamista

voisi hehkuttaa monessakin mielessä – kuljettajan näkymäkin isoine näyttöineen on kuin avaruusaluksen ohjaamosta. Jos teillä on mahdollisuus ajaa tällaisella autolla, käykää rohkeasti kokeilemassa.

Se on hieno elämys kaikille autoista kiinnostuneille.

Marko Vuosjoki