Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013 by Turun kaupunki

Vuosikertomus 2013

Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus................................................................................ 4 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ....................................................... 7 Organisaatio................................................................................................... 9 Organisaatiokaavio......................................................................................... 10 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ..................................................... 11 Avaintietoja vuodelta 2013 ............................................................................. 12 Talous ............................................................................................. 12

Hallinto ja henkilöstö ....................................................................... 13

Riskienhallinta ............................................................................................... 14 Turvallisuusviestintä ...................................................................................... 16 Operatiivinen toiminta .................................................................................... 22 Pelastustoiminta ............................................................................. 22 Ensihoito ......................................................................................... 24 Poimintoja vuodelta 2013............................................................................... 26

Pelastuslaitos mukana kunnan häiriötilanteiden hoitamisessa ......... 26

MIRG-ryhmän vuoteen mahtui useampia hälytyksiä merelle ............ 28

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat ........................................................... 30 Tekniset palvelut ............................................................................................ 32 Tilastotietoa ................................................................................................... 34 Yhteystiedot ................................................................................................... 42

Julkaisija: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Painosmäärä: 500 Painopaikka: Painatuspalvelut, Turku Toimitus: Maria Nykyri Kannen kuva: Maria Nykyri Taitto: Mia Lehtonen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Pelastusjohtajan katsaus

Normaali vuosi muuttui normaaliksi muutosten vuodeksi oiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi 2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella meni suunnitelmien mukaan. Saavutimme tavoitteemme ja talousarviossa pysyimme hyvin - saatoimme jopa hieman palauttaa kunnille perittyjä maksuosuuksia. Hallinnollisesti vuosi oli uuden aluepelastuslautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Lautakunnan toiminta lähti hieman kangerrellen liikkeelle jäsenten nimittämisen hitaudesta johtuen. Vaikka sanonta ”hiljaa hyvää tulee ” on usein totta, nyt lautakunnan kokoonpanosta tehdyn valituksen seurauksena oli, että alkusyksystä oikeus totesi lautakunnan kokoonpanon laittomaksi. Uudelleen nimetty lautakunta oli, muutaman kuukauden tauon jälkeen, koossa joulukuussa. Uudestakin valinnasta on kuitenkin valitettu, joten nähtäväksi jää, miten pitkään tällä lautakunnan kokoonpanolla menemme.

Kehittäminen jatkui kaikilla palvelualueilla Vuosi 2013 oli ensihoidon osalta ensimmäinen vuosi, jolloin olimme sopimussuhteessa sairaanhoitopiiriin. Toiminta haki vuoden aikana uomiaan ja henkilöstön vaihtuvuus oli melkoisen suurta. Vaihtuvuus johtui pääasiassa siitä, että sairaanhoitopiiri kasvatti omaa ensihoidon henkilöstöään ja meidän osaavalle väelle oli kysyntää. Toki tämä liikehdintä aiheutti meille rekrytointihaastetta, johon onnistuimme vastaamaan melko hyvin. Ensivasteen osalta sopimukset saatiin valmiiksi ennen vuoden vaihdetta ja toiminta laajeni jonkin verran uusien halukkaiden sopimispalokuntien myötä. Omassa toiminnassamme vuoden muutoksia olivat edellä mainitun ensihoidon lisäksi mm. riskienhallinnan valvontasuunnitelman käyttöönotto, kuntien varautumisen tukeminen, erheellisten paloilmoitinhälytysten laskuttaminen sekä käyttöönotettu palotarkastusten valvontamaksu. Kuntien varautumisen tukemista tehostimme ja palaute oli pelkästään myönteistä. Konkretiaa saimme, kun syksyn myrskyt, Seija-myrsky pahimpana, katkoi alueemme sähköjä. Tuolloin muutamat alueemme kunnat joutuivat suunnitelmiaan myös käytännössä toteuttamaan. Suunnitelmien toimiminen vakuutti niin meidät kuin myös kunnat yhteisen suunnittelun ja harjoittelun tärkeydestä.

Paloasemaverkon uudistustyö sai jatkoa, kun saimme alkusyksystä käyntiin Luolalan paloaseman rakentamisen. Hanke eteni loppukesästä sopimuksen allekirjoittamiseen meidän ja Naantalin kaupungin välille. Rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti ja ensimmäiset rakenteet olivat näkyvissä jo vuoden lopussa. Valmista pitäisi tulla noin 12 kuukauden kuluttua.

Valmistautuminen aluejakouudistukseen aloitettiin Tammikuussa 2014 kävimme läpi vuoden 2013 toimintaa ja tavoitteita perinteisessä päällystöseminaarissa, jonka avauksessa totesin vuoden 2013 näyttäneen pitkään aluepelastuslaitoksen 10 vuoden historian ensimmäiseltä ns. normaalilta vuodelta. Tällä tarkoitin, että kymmenen vuoden ajan olemme ”budjetoineet” joka vuodelle jonkin muutoksen. Nyt näytti ensimmäistä kertaa siltä, että pääsemme ns. normaaliin kehittämiseen. Normaalina toimintavuotena alkanut vuosi 2013 muuttui kuitenkin nopeasti, kun valtioneuvosto päätti marraskuussa 2013, että osana rakenneuudistusta pelastustoimen alueita vähennetään nykyisestä 22 laitoksesta 11 laitokseen. Ehdotuksena on, että aluejako noudattaa poliisin tulevaa aluejakoa, jolloin meidän osalta muutos tarkoittaisi yhteisen laitoksen rakentamista Satakunnan kanssa. Aikataulu on kireä. Esityksenä nimittäin on, että uudet laitokset aloittaisivat toimintansa jo vuoden 2016 alussa. Vaikka lopulliset päätökset asian osalta tulevat vasta tulevana vuonna, aloitimme kuitenkin jo alustavan valmistelun Satakunnan pelastuslaitoksen johdoin kanssa joulukuussa. Etukäteissuunnittelu ja varautuminen muutokseen ovat varmasti hyödyksi molemmille laitoksille, olivatpa tulevat päätökset ja ratkaisut sitten millaisia tahansa. Vuonna 2013 pystyimme tuottamaan laadukkaita pelastustoimen ja ensihoidon palveluita kuntalaisille ja vieläpä erittäin taloudellisesti. Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia haasteita! Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

Varsinais-Suomi 2013

Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 28 kunnan alueella

Kunnat ja seutukunnat

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri

Varsinais-Suomi 2013 Kunnat ja seutukunnat

Pyhäranta

Uusikaupunki

Laitila

Vakka-Suomen seutukunta

Oripää Pöytyä Mynämäki

Kustavi

Loimaa

Loimaan seutukunta

Vehmaa Nousiainen Taivassalo

Masku

Koski Tl

Aura

Rusko Lieto

Tarvasjoki Marttila

Somero

Turun seutukunta Raisio

Naantali

uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 467 217, joista 418 375 suomenkielisiä ja 26 794 ruotsinkielisiä.

Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa sekä Uudessakaupungissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 13. Lisäksi vahvuuteen kuului vielä 2012 yksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtoyksikkönä. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.

Paimio

Turku Kaarina

Salon seutukunta Salo

Sauvo

Parainen

Turunmaan seutukunta Kemiönsaari

40 km

Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Organisaatio

Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Vuosi 2013 oli uuden lautakunnan ensimmäinen toimintavuosi, mutta alkusyksystä lautakunnan kokoonpano todettiin oikeudessa laittomaksi. Myös joulukuussa 2013 aloittaneesta lautakunnasta valitettiin, joten lautakunnan kokoonpanoa tullaan todennäköisesti muuttamaan jälleen. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja tukenaan johtoryhmä, johon kuuluvat pelastusjohtajan lisäksi

pelastuspäälliköt, talouspäällikkö, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö, koulutuspäällikkö, tekninen päällikkö, kehittämispäällikkö, aluepalopäällikkö, ensihoitopäällikkö, valmiuspäällikkö sekä riskienhallintapäällikkö. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimii kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue. Toimintasäännön mukaan palvelualueet ovat operatiivinen, riskienhallinnan ja tukipalveluiden palvelualue.

Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tueksi perustettiin operatiivinen esikunta.

Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan- ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen.

Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.

Tukipaveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.

Arvot: ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus. 8

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Organisaatiokaavio

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

Puheenjohtaja FM Lindell Pia, Turku

Varsinais-suomen aluepelastuslautakunta Johtoryhmä

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Operatiivinen

Riskienhallinta

Tukipalvelut

Pelastuspäällikkö Juha virto

Pelastuspäällikkö Mika Viljanen

Pelastuspäällikkö Mika kontio

Pelastustoiminta

valvonta

Talous

ensihoito

varautuminen

Koulutus ja viestintä Hallinto henkilöstö tekninen kehittäminen

Kaupunginhallituksen edustaja fysioterapeutti Rinne Pirjo, Turku

Varajäsen yrittäjä Lehmusvaara Eeva-Leena, Turku Varajäsen Andersson Li, Turku

Jäsen

Henkilökohtaiset varajäsenet

varapuheenjohtaja, pienyrittäjä, paloesimies evp Alanko Kaarlo, Salo

erityisopettaja Kotti Minna, Somero

eläkeläinen, palomestari Arvonen Jouni, Uusikaupunki

rakennusinsinööri Ranta Tapio, Rautila

hoitaja Augustin Heli, Nousiainen

eläkeläinen Erkkilä Veikko, Mynämäki

everstiluutnantti Korhonen Pentti, Turku

levyseppähitsaaja Hurme Jyrki, Turku

ylikonstaapeli Lehti Timo, Salo

sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustaja Mikkola Niina, Somero

työnjohtaja Nurro Kai, Parainen

lähihoitaja Suomi Berit, Kemiö

lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja Närvänen Vesa, Turku

tutkimusassistentti Korhonen Laura, Turku

sairaanhoitaja, yrittäjä Raisto-Elo Tanja, Laitila

ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti

yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä

Heilala Tuomas, Virttaa

erityisopettaja, KM Rouhiainen Hannele, Säkylä tarkastaja Salo Maija, Masku toimistopäällikkö Sukari Helena, Naantali toimittaja Suominen Jari, Turku linja-autonkuljettaja Tolvanen Mika, Turku

täydennyskoulutuspäällikkö, KL Uusitalo Ilkka, Mellilä pankkitoimihenkilö Muukkonen Tuula, Raisio yrittäjä Vänni Hanna, Mynämäki eläkeläinen, linja-autonkuljettaja Lempinen Jarmo, Turku erityisluokanopettaja Koistinen Antti-Pekka, Turku

25.3.2013 – 18.11.2013 Tuula Muukkonen varsinainen jäsen ja Antti Nuutamo varajäsen.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Avaintietoja vuodelta 2013

Talous arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuosikymmenen taival on takana myös talouden osalta. Kymmenen vuoden aikana talouden resurssit ovat olleet riittävät monista sisäisistä ja ulkoisista epävarmuustekijöistä ja muutoksista huolimatta. Vuoden 2013 talous toteutui edellisvuosien tapaan suunnitelmien mukaisesti ja kunnille palautettiin kokonaisuudessaan runsaat 130 000 euroa. Talouden osalta säännöllinen seuranta ja aikainen reagointi käyttöpuolen ja investointien toteuman suhteen sekä oikein mitoitettu talousarvio auttoivat pitämään talouden tasapainossa. Pelastuspalvelujen (pl. ensihoitopalvelut) henkilöstökustannusten maltillisia menoja kompensoivat taloussuunnitteluun verrattuna palvelun ostojen ja hankintojen menojen kasvu, jotka voivat yleisesti vaihdella vuosittain johtuen mm. hintojen noususta ja äkillisen palveluntarpeen lisääntymisestä. Vuokrien osalta menot toteutuivat suunnitellusti. Investointihankinnat pystyttiin puolestaan toteuttamaan talousarvion mukaisesti hienoisella nettoylityksellä. Tulojen osalta laskutettiin ensimmäistä kertaa tarkastus- ja erhemaksuja. Budjettiin suhteutetut

Hallinto ja henkilöstö kokonaistulojen ylitys ja menojen alitus muodostivat tasapuolisesti kokonaisbudjetin ylijäämän. Ensihoitopalveluiden talous toteutui ennakoitua enemmän ylijäämäisenä budjetin menojen säästymisellä ja tulojen lisääntymisellä. Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu tuotti huomattavan ylijäämän. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista henkilöstökulut olivat noin 90 %. Henkilöstökuluissa alitettiin ennakoidut menot, samoin kuin hankinnoissa ja palvelujen ostoissa. Kelatulojen ennakoitua suurempi määrä johtui yksiköiden käyttöasteen ja yksittäisten korvaushintojen noususta. Lisäksi maksutulot ylittivät odotetun tason. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,5 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,87 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2013 oli n. 130 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2012 kunnille palautettiin noin 50 000 euroa ja vuonna 2011 palautusmäärä oli runsas 400 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

uosi 2013 oli hallinnon osalta henkilöstömuutosten aikaa. Hallintopäällikkö Olavi Leppäranta jäi eläkkeelle 1.1.2013 alkaen. Leppärannan seuraajaksi valittu Heikki Vähäkuopus siirtyi puolestaan 1.4.2013 alkaen Turun kaupungin riskienhallintapäälliköksi. Hallinnon palveluyksikkö kuuluu tukipalveluiden palvelualueeseen ja se tuottaa aluepelastuslaitokselle hallinnon palvelut kuten esimerkiksi palkka- ja palvelussuhdeasiat sekä toimistotehtävät. Hallinnon tulosalueella oli töissä vuoden lopussa yhteensä 22 henkilöä. Henkilöstö on sijoittunut paloasemille ympäri Varsinais-Suomea. Aikaisemmin hallintoon kuuluneet HEMS-pelastajat (6 henkilöä) siirrettiin operatiiviselle palvelualueelle ensihoidon palveluyksikköön. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli

vuonna 2013 yhteensä 572 henkilöä (vuonna 2012 557), joista operatiivisissa tehtävissä 304 (vuonna 2012 293) ja ensihoidon tehtävissä 171 (vuonna 2012 159) henkilöä. Vuoden 2013 aikana eläkkeelle jäi 4 henkilöä (vuonna 2012 9). Vuonna 2013 luvuissa on huomioitu myös sijaiset ja tilapäiset määräaikaiset henkilöt. Pelastuslaitoksen henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisvuodesta. Vuonna 2013 koko henkilöstön keskiikä oli 41,2 vuotta, kun se vuonna 2012 oli 39,8 vuotta. Ensihoidon palveluyksikön henkilöstön keski-ikä oli 32,6 vuotta, kun se pelastustoiminnan palveluyksikössä oli 44,2 vuotta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallintopäällikkö Anita Reiman, hallintosihteeri

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskenteli vuonna 2013 572 henkilöä, joista pelastustehtävissä 304 ja ensihoidon tehtävissä 171 henkilöä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Riskienhallinta

Uusien toimintatapojen tavoitteena vaikuttavampi riskienhallinta arsinais-Suomen pelastuslaitos aloitti vuonna 2013 uudistetun palotarkastustoiminnan lautakunnassa hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä uutena toimintamallina aloitettiin ns. pientalojen omavalvonta, jossa asukas sitoutetaan kiinnittämään huomiota oman asuinrakennuksensa palo- ja henkilöturvallisuuteen. Toiminnasta kerätyn asiakaspalautteen mukaan asia on otettu hyvin vastaan ja se nähtiin kaikilta osin tarpeelliseksi. Vuonna 2013 pelastuslaitos suoritti kaiken kaikkiaan yli 13 000 kiinteistöihin kohdennettua ennaltaehkäisevää valvontatoimenpidettä.

Pelastuslaitos kuntien varautumisen tukena Pelastuslaitos tuotti kuluneen vuoden aikana alueensa kunnille ja yrityksille erilaisia varautumisen palveluja. Palvelut käsittivät mm. eritasoisia neuvonta- ja asiantuntijapalveluita, joilla pyritään tukemaan asiakkaan varautumista erilaisiin vaara- ja häiriötilanteisiin. Pelastuslaitoksen varautumispalvelujen osaamista kohdennettiin alueemme kuntien varautumisen tukemiseen esim. myrskyjen varalle. Kohdennetuista varautumisen palveluista on saatu erittäin hyvää palautetta, joten siltä osin toimintaa kehitetään edelleen. Pelastuslaitos suorittaa omalta osaltaan palontutkintaa tavoitteenaan onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Normaalien palontutkintatehtävien lisäksi pelastuslaitos osallistui edellisvuoden tapaan valtakunnallisiin teematutkintoihin, joiden tavoitteena on löytää yksityiskohtaisempaa tietoa tulipalojen syttymisestä ja niiden jälkiseuraamuksista kansallisella tasolla. Vuonna 2013 pelastuslaitos suoritti yli 80 erillistä palontutkintatehtävää. Tulipaloissa menehtyi kuluneen vuoden aikana 9 henkilöä ja loukkaantui vakavasti 3 henkilöä.

Neuvontaa sekä erhemaksu hillitsemään erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella kiinteistöihin asennetut automaattiset paloilmoittimet aiheuttivat runsaasti erheellisiä paloilmoituksia. Pääosin erheelliset hälytykset aiheutuivat laitteistojen kunnossapidon laiminlyönneistä sekä ihmisten omasta toiminnasta kiinteistöis-

sä. Suurimpia yksittäisiä erheellisten hälytysten aiheuttajia olivat mm. kiinteistössä suoritetut korjaustoimenpiteet, ruuanvalmistus ja tupakointi. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi pelastuslaitokselle perustettiin erillinen Erhe-tiimi seuraamaan automaattisten paloilmoitusten määrän kehittymistä. Lisäksi erheellisten palohälytysten vähentämiseksi lisättiin kiinteistöihin kohdennettua valistusta ja neuvontaa, jotta kiinteistön omistaja kiinnittäisi enemmän huomiota paloilmoitinlaitteiston kunnossapitoon ja sen toimintaan. Kohdennetun valistus- ja neuvontatoiminnan tueksi pelastuslaitos otti käyttöön erheellisten tehtävien laskutuskäytännön valtakunnallisen mallin mukaisesti. Erheellisten paloilmoitustehtävien laskutuskäytännöllä pyritään tehostamaan valistuksen ja neuvonnan vaikuttavuutta, jotta erheelliset hälytykset saadaan tulevaisuudessa oleellisesti vähenemään.

Päivystävä palotarkastaja palvelee kuntalaista Pelastuslaitoksella käynnistettiin syksyn aikana uusi pilottihanke, päivystävän palotarkastajan toimi. Hankkeen tarkoituksena on parantaa asiakaspalvelua riskienhallinnan eri osa-alueilla. Päivystävä palotarkastaja toimii suoraan asiakasrajapinnassa antaen mm. puhelin- ja sähköpostineuvontaa kuntalaisille palo- ja henkilöturvallisuusasioissa. Koko pelastuslaitoksen toiminta-alueen kattavalla toiminnalla varmistetaan, että kaikki alueemme kuntalaiset saavat laadukasta ja yhdenmukaista palvelua asiakkaan asuinkuntaan katsomatta. Päivystävä palotarkastaja toimii tarvittaessa tukena myös operatiivisissa pelastustehtävissä mm. paloturvallisuuteen liittyvissä rakenteellisissa asioissa sekä muissa pelastustehtävään liittyvissä tukitehtävissä. Toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja osoittautunut jo lyhyessä ajassa tarpeelliseksi; sillä saadaan hyödynnettyä entistä paremmin laitoksemme sisäistä tieto-taitoa yli palveluyksikkörajojen, joten tältä osin kehityssuunta on strategisesti oikea. Teksti: Mika Viljanen, pelastuspäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Turvallisuusviestintä

NouHätä!-virtuaalitunti, Facebook-sivut, toimintanäytöksiä ja paljon muuta

Vuonna 2013 pelastuslaitos näkyi tapahtumissa, messuilla sekä somessa arsinais-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestintään mahtuu vuoden aikana lukemattomia tapahtumia, oppitunteja, koulutuksia, projekteja ja sosiaalisen median julkaisuja. Vuoden 2013–2016 turvallisuusviestinnän painopisteeksi valittiin koulut, joten erityisesti siinä kohderyhmässä on nähty ja nähdään säpinää. Vuosi 2013 alkoi kuitenkin tuttuun tapaan viranomaisten yhteistyössä järjestettävällä hätänumeropäivällä. Hätäkeskuksen koordinoimaa 112-päivää vietettiin Varsinais-Suomen pääta-

pahtumien merkeissä Turussa ja Uudessakaupungissa. Paikkansa Varsinais-Suomessa vakiinnuttanut kampanja NouHätä! sai jälleen kerran suosiota kahdeksasluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2013 kokeiltiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimesta ensimmäistä kertaa virtuaalista NouHätä-oppituntia, joka tarjottiin kaikille Varsinais-Suomen kahdeksasluokkalaisille. Virtuaalitunnissa oli teemoina arjen turvallisuus, ensiapu, hätänumeroon soittaminen sekä tietenkin itse NouHätä!kampanja ja -kilpailu. Virtuaalitunnin etuna oli, että sen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

kautta tavoitettiin iso määrä oppilaita pienillä resursseilla. Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille tarjottiin syksyllä 2013 turvallisuusoppituntia, jonka tavoitteena on opettaa lapsille muun muassa hätänumero ja miten toimitaan oikein tulipalotilanteessa. Kouluja ilmoittautuikin mukaan toistasataa. Turvallisuusoppitunnista kerättiin palaute ensimmäistä kertaa sähköisesti. Pohjoismaiden yhteistä paloturvallisuusviikkoa vietettiin marras-joulukuun vaihteessa. Viikko alkoi Päivä Paloasemalla -tapahtumalla päättyen palovaroitinpäivään. Varsinais-Suomen alueen vapaaehtoisista palokunnista Päivä Paloasemalla -päivään osallistui yhteensä 28 ja myös pelastuslaitos avasi ovensa viidellä paloasemalla. Lisäksi paloturvallisuusviikolla julkaistiin infopaketteja ja videoita paloturvallisuudesta pelastuslaitoksen verkkosivuilla sekä Facebookissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Marraskuussa osallistuimme myös SPEKin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyössä pelastuslaitosten ja VPK:iden kanssa järjestämään tapahtumaan lastenklinikoilla. Tapahtuman avulla vietiin Päivä Paloasemalla pienten potilaiden luokse, jotka eivät muuten päivään olisi voineet osallistua. Tapahtuma järjestettiin viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja se sai monen pienen potilaan päivästä iloisesti erilaisen. Koska vuoden 2013 - 2016 turvallisuusviestinnän painopisteeksi valittiin koulut, aloitettiin loppuvuodesta 2013 pelastuslaitoksen oma Kouluprojekti, joka avattiin kyselyllä Varsinais-Suomen ylä- ja alakoulujen rehtoreille. Kyselyssä kartoitettiin koulujen nykytilannetta sekä turvallisuuteen liittyviä tarpeita. Projektin tavoitteena on kehittää koulujen omatoimista varautumista mahdollisten vaaratilanteiden varalle.

Turvallisuusviestintä

Tapahtumien kautta tutuksi Varsinais-Suomen pelastuslaitos näkyi vuonna 2013 aktiivisesti messuilla ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Paloturvallisuusviestinnän ja osallistavan toiminnan lisäksi järjestettiin myös yleisöä kovasti kiinnostaneita toimintanäytöksiä − Turun Messujen autokolarinäytös keräsi satoja uteliaita seuraamaan esityksiä. Näytösten tarkoituksena oli osoittaa yleisölle konkreettisesti, mitä onnettomuuspaikalla tapahtuu, ja miten kukin voisi omalla toiminnallaan välttää onnettomuuksia sekä auttaa onnettomuustilanteissa. Messuvieraat pääsivät myös tutustumaan paloautoon, ambulanssiin sekä hydrokopteriin. Perheen pienimmille oli järjestetty paloautorata ja turvallisuusrulettia päästiin pyörittämään koko perheen voimin.

Turvallisuusviestintä

Rakentaminen ja Sisustamminen -messuilla luennoitiin puolestaan vuonna 2012 käyttöönotetusta omavalvonnasta sekä muusta asumisen paloturvallisuudesta. Pelastuslaitos oli myös mukana yhteistyössä Palopäällystöliiton kanssa TERVE SOS -messuilla, jonka turvallisuusfoorumissa käsittelimme erheellisiä paloilmoitinhälytyksiä. Saariston asukkaita tullaan muistamaan vuosittain kesäisin järjestettävällä tapahtumalla ”Saariston turvallisuuspäivä”. Ensimmäistä kertaa vuonna 2013 järjestetty tapahtuma sai paikkansa Iniössä, jossa mukana oli myös hätäkeskuspäivystäjä sekä Iniön VPK. Turvallisuuspäivän teemoina oli muun muassa alkusammutus, hätäensiapu, mökin koordinaatit sekä turvallisesti vesillä. Tulevina vuosina turvallisuuspäivä kiertää ympäri saaristoa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Sosiaalisen median kasvua Turvallisuusviestin välittämiseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella liittyy tiiviisti sosiaalinen media, jonne rantauduttiin vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 aikana pelastuslaitoksen Facebook-sivut saivatkin yli kaksi ja puolituhatta uutta seuraajaa. Vinkkejä arjen turvallisuuteen haluttiin tuoda Facebookissa esille hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Eritoten joka kuukausi julkaisemamme Kuukauden Kasvo -kampanja sai suosiota. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Tarkoituksena oli esitellä pelastuslaitoksen henkilöstöä, kertoa heidän työstään sekä antaa vinkkejä arjen turvallisuudesta. Turvallisuusviestin lisäksi Facebookissa pyrittiin tuomaan esille pelastuslaitoksen arkea ja tehtävien monipuolisuutta. Jatkossa tavoitteenamme on hyödyntää myös muita sosiaalisen median kanavia turvallisuusviestinnässämme. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija

Vain murto-osa palomiehen työstä on pelastustoimintaa. Työhön kuuluu myös harjoituksia, päivittäistä asemapalvelusta sekä ennaltaehkäisevää työtä turvallisuusviestinnän ja tarkastusten muodossa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Operatiivinen toiminta pelastustoiminta

Operatiivinen toiminta

Myrskyt lisäsivät jälleen tehtävämääriä

Kulunut vuosi käytettiin aktiiviseen kehitystoimintaan palvelualueen ja kuntien edustajien kanssa. Suunnitelma hyväksyttiin käyttöönotettavaksi syksyn aikana.

Pelastustoimintaa kehitetään niin pelastuslaitoksella kuin sopimuspalokunnissa

uosi 2013 aloitti pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013–2016 toiminnot. Palvelutasopäätöksen toteutumista on ohjattu siten, että jokaiselle vuodelle on laadittu oma suunnitelmansa, jossa kullekin toiminnalle on määritetty vastuuhenkilö. Vuodeksi 2013 annettujen osatavoitteiden toteutuminen on pääosin täytetty. Esimerkkinä voidaan todeta, että harvaan asuttujen alueiden tekninen paloturvallisuusvalmius on selvitetty ja asia on huomioitu mm. hälytysohjeiden ja -vasteiden suunnittelussa. Lisäksi pelastusyhtymän hälytys- ja toimintavalmiutta on kehitetty entisestään vuoden aikana. Hälytystoiminnan tueksi on yhteistyössä riskienhallinnan palvelualeen kanssa kehitetty päivystävän palotarkastajan toimintaa. Lisäksi yhteistyö harjoitusten suunnittelussa on kehittynyt voimakkaasti (erityisesti Seveso-kohteet) ja harjoitusten toteuttamiseen on saatu kytkettyä myös kuntien johtoa. Kuluvan vuoden aikana valmisteltiin myös sammutusvesisuunnitelma yhteistyössä riskienhallinnan

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kehitti vuoden aikana myös viesti- ja johtokeskuksen toimintaa. Henkilöstön osaamista on lisätty ja johtamistiloja on kehitetty siten, että Turun keskusasemalla on pelastustoiminnan johtamisvalmius sekä luentosalissa että neuvottelutilassa. Merellisten onnettomuuksien varalle erikoiskoulutettu toiminta vakiinnutettiin MIRG-toiminnaksi (Maritime Incident Response Group) ja ryhmän toiminta saatettiin kansainväliselle tasolle. Ryhmä harjoitteli toimintaa vuoden aikana eri harjoitusten yhteydessä. Öljyntorjunnan valmius korostuu jatkuvasti mm. maaja meriliikenteen kuljetusmäärien kasvamisen myötä. Pelastuslaitos käynnisti öljyntorjuntasuunnitelman päivityksen vuoden 2013 aikana - varsinainen työ käynnistyy vuoden 2014 alussa. Öljyntorjuntaa kehitettiin kuluneen vuoden aikana mm. osallistumalla Archoil- ja SULKUhankkeisiin. Molemmista hankkeista on saatu konkreettisia tuloksia (mm. pikapuomitukset sekä määrättyjen vesialueiden suojapuomitukset), joiden avulla voidaan edelleen kehittää öljyntorjunnan valmiuksia. Merkittävä valmiuden kohottamiseen liittyvä hanke käynnistyi, kun Öljysuojarahasto myönsi pelastuslaitoksen suurempien alusten (F- ja E-luokka) perusparannushankkeeseen määrärahan. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2014−2018 kuluessa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen strategian mukaan maakunnan alueelle pyritään luomaan edellytykset osaavien, motivoituneiden ja toimintakykyisten vapaaehtoispalokuntien toiminnalle. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää mm. nuoriso- ja pelastustoimintaa kehittää. Tätä työtä varten perustettiin vuonna 2013 kaksi ryhmää, joiden tehtävänä on pohtia vapaaehtoisen nuoriso- ja pelastustoiminnan tulevaisuutta. Ryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja niiden on tarkoitus laatia esityksensä vuoden 2014 alkupuoliskolla.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Loppuvuoden myrskyt nostivat tehtävämäärän edellisvuotta korkeammalle Loppuvuoden 2013 arvion mukaan pelastustoiminnan tehtävämäärä oli jäämässä edellisvuotta alhaisemmaksi. Vuoden lopussa riehuneet myrskyt kuitenkin osoittivat jälleen kerran sen, että pelastustoiminnan lukujen vuosiarvio on varsin vaikea tehtävä. Kahden voimakkaan, joulukuussa tapahtuneen myrskyn aikana pelastuslaitos ja vapaaehtoispalokunnat suorittivat yli 1000 vahingontorjuntatehtävää. Lopputuloksena oli, että vuoden tehtävämäärä nousi edellisvuodesta seitsemän prosenttia.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Vuonna 2013 pelastustoiminnan tehtäviä suoritettiin siis noin 8920 tehtävää, kun vastaava luku vuonna 2012 oli noin 8340. Kuluneen vuoden aikana tapahtui muitakin merkittäviä onnettomuuksia. Voimakkaiden sateiden aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä suoritettiin mm. tammi- ja kesäkuussa Salon alueella. Heinäkuussa tehtävänä oli tukea Paraisten kaupunkia, kun kaupungin vedensyöttöjärjestelmään tuli pitkäkestoinen häiriö. Kemikaalit aiheuttivat vaaratilanteita mm. Uudessakaupungissa (ammoniakkivuoto tehdasalueella) ja Loimaalla (kemikaalivuoto aluesairaalassa).

Operatiivinen toiminta ensihoito

Operatiivinen toiminta

Kasvu näkyi lähinnä kiireettömissä sairaankuljetustehtävissä

Ensihoidon tehtäviä enemmän kuin koskaan aikaisemmin uonna 2013 pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt suorittivat lähes 42 000 tehtävää, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Yksi keskeisimmistä syistä tähän oli yhteispäivystyksen aloittaminen toukokuussa. Tehtävien lisääntyminen näkyikin lähinnä kiireettömissä sairaankuljetustehtävissä. Potilaan tavoittamisaika kiireellisissä tehtävissä pysyi aikaisempien vuosin tasolla: potilaat tavoitettiin keskimäärin 7 minuutissa hälytyksestä. Tämä on hyvä saavutus huomioiden, että ensihoidon palvelutasopäätös mahdollistaisi pidemmänkin potilaan tavoittamisviiveen. Vuoden 2013 alusta astui voimaan uusi ensihoidon yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välille. Uuden sopimuksen myötä pelastuslaitos luopui omasta operatiivisesta lääkintäesimiestoiminnastaan sairaanhoitopiirin luodessa oman kenttäjohtojärjestelmänsä. Muutos aiheutti usean kokeneen ensihoidon ammattilaisen siirtymisen pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin työntekijäksi. Onnistuimme kuitenkin rekrytoimaan tarvittavan henkilömäärän toiminnan ylläpitämiseksi. Uuden sopimuksen myötä jouduimme vuoden päättyessä luopumaan myös Uudenkaupungin yksiköstämme. Lisäksi luovuimme pitkään jatkuneesta taktisesta ensihoitotoiminnasta (TEMS-toiminta) sairaanhoitopiirin tehdessä sopimuksen toiminnan järjestämisestä poliisin kanssa. Ensihoidon palveluyksikkö koordinoi edelleen lääkärihelikopteritoimintaa (HEMS-toiminta) osaltaan ja tukee toimintaa mm. henkilöstökoulutuksella. Uusi yhteistoimintasopimuksemme sairaanhoitopiirin kanssa mahdollisti myös ensihoidon työntekijöidemme määräaikaisten virkojen vakinaistamisen. Tämä otettiin mielihyvin vastaan henkilöstömme keskuudessa. Ensihoidossa työskentelevän henkilökuntamme määrä

kuluvana vuotena oli noin 140 henkilötyövuotta. Pelastuslaitoksena olemme onnistuneet hyvin rekrytoimaan ensihoidon ammattilaisia joukkomme vaikka hoitotason ensihoitajista onkin pulaa koko valtakunnassa.

Ensivastetoiminta ja turvallisuusviestintä tärkeinä osina ensihoitopalveluissa Alueemme ensivastetoiminnasta sovittiin kirjallisesti juuri ennen vuoden päättymistä. Uuden ensivastesopimuksen piirissä on 22 palokuntaa. Pelastuslaitos allekirjoitti toiminnasta ns. runkosopimuksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa sekä kumppanuussopimukset palokuntien kanssa. Sopimuksista neuvotteleminen sujui ongelmitta kaikkien osapuolien ollessa hyvin motivoituneita asian suhteen. Ensivastetoiminta onkin erittäin tärkeä osa alueemme ensihoitopalveluita. Yksikkömme osallistuivat vuoden aikana useaan suuronnettomuusharjoitukseen, joista ehkä eniten huomiota sai kevään harjoitus Nauvossa. Olimme myös mukana esittelemässä toimintaamme Turun messuilla ja 112-päivän tapahtumassa. Osallistuimme myös yhdessä pelastustoiminnan palveluyksikön kanssa Iniössä pidettyyn Saariston turvallisuuspäivään, jossa esittelimme toimintaamme ja valistimme saaren asukkaita turvallisuuteen ja ensiapuun liittyvissä asioissa. Vuoden aikana näyimme myös kahden Turussa kuvatun elokuvan taustajoukoissa sekä osallistuimme 112- sarjan kuvauksiin, jotka alkoivat marraskuussa. Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Poimintoja vuodelta 2013

Utön sähkökatkos testasi toimintaa poikkeuksellisessa ympäristössä

Sukeltajat ja sopimuspalokunnat merkittävässä roolissa Paraisten vesikriisissä

Keskiviikkoaamuna 10.7.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö sai ilmoituksen Utössä olevasta pitkäkestoisesta sähkökatkoksesta. Ilmoituksen mukaan saaressa ei ollut sähköä, matkapuhelinyhteydet eivät toimineet, eikä saaren juomavesitilanteesta ollut varmuutta. Ilmoituksen perusteella päivystävä päällikkö kutsui Paraisten kaupungin johtoryhmän kokoon ja perusti pelastuslaitokselle tilannekeskuksen pohtimaan tilanteen hoitamista. Asia vaati hiukan pohdintaa, sillä kyseessä ei suoranaisesti ollut kyse pelastuslain mukaisesta tehtä-

västä, mutta riski tilanteen eskaloitumiseksi oli kuitenkin olemassa. Kyseessä oli jälleen kunnan häiriötilanne: ongelmia sähkönjakelussa, vika merikaapelissa. Ongelmien purkaminen päätettiin aloittaa selvittämällä Fortumilta ennustettu tilanteen kesto. Saadun tiedon perusteella paikalle lähetettiin pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Reijo Salminen. Salminen laskeutui Rajavartiolaitoksen helikopterilla saarelle noin kahden tunnin kuluttua ensitiedosta. Samassa yhteydessä paikalle hälytettiin myös m/s Korppoo miehistöineen (Korppoon VPK) ja saareen saatiin perustettua väliaikainen paloasema, joka toimi saaren info- ja turvapisteenä siihen asti, kunnes saareen saatiin asennettua riittävän tehokas varavoimakone. Varavoimakone saapui saareen myöhään iltapäivällä. Rekan perävaunun kokoisen varavoimakoneen siirtäminen aluksesta saareen oli myös pelastustoimelle voimankoitos, mutta loppujen lopuksi saareen saatiin riittävästi sähköä perustarpeiden tyydyttämiseksi. Suurta hätää saarella ei ollut missään vaiheessa. Turvattomuuden tunnetta sen sijaan saarella oli havaittavissa ja tämä johtui lähinnä toimimattomista matkapuhelinyhteyksistä. Myös riittävä juomavedensaanti huolestutti. Tilanne saatiin kuitenkin jälleen hyvällä yhteistyöllä hoidettua, mutta se myös osoitti sen, että häiriötilanteisiin on syytä varautua muun muassa etukäteissuunnittelulla ja materiaalivarautumisella.

Pelastuslaitos mukana kunnan häiriötilanteiden hoitamisessa arsinais-Suomen pelastuslaitos sai 3.7.2013 Paraisten kaupungilta tiedon, että kaupungin vedenjakelussa on ongelmia. Makeavesialtaassa, noin neljän metrin syvyydessä, sijaitseva runkoputki oli rikkoontunut ja putkistopaine altaan ja vedenpuhdistamon välissä oli laskenut niin paljon, ettei vesitornia saatu enää täytettyä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos teki päätöksen avustaa Paraisten kaupunkia pumppu- ja letkukalustollaan. Yli kilometrin mittaisella raskaalla letkukalustolla ja suurtehoruiskulla saatiin toimitettua vedenpuhdistamolle vettä siten, että kuntalaisten välitön puhtaanvedentarve pystyttiin tyydyttämään pelastustoimen avustamana koko korjaustoimen ajan. Korjaustoimet kestivät yli viikon. 15.7.2013 kaupunki ilmoitti, että se pärjää omilla

järjestelmillään. Suurimman työn tehtävässä tekivät sukeltajat, jotka saivat haastavissa olosuhteissa runkovesiputken korjattua sekä sopimuspalokunnat, jotka huolehtivat ansiokkaasti raakaveden kuljetuksesta yötä päivää usean vuorokauden ajan. Aktiivisen toiminnan taustalla toimi Paraisten Vesi Oy:n, Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen edustajista koottu johtoryhmä. Johtoryhmä kokoontui säännöllisesti usean päivän ajan ja piti tilannekuvaa yllä lisäongelmien varalta. Tehtävän hallinnan kannalta merkittävässä roolissa oli tiedottaminen. Tiedottamiseen panostettiin johtoryhmässä erittäin paljon, koska se oli veden riittävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Hetkellisistä, kriittisistäkin tilanteista selvittiin ja makea vesi virtaa jälleen Paraisilla.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Poimintoja vuodelta 2013

MIRG-ryhmän vuoteen mahtui useampia hälytyksiä merelle uosi 2013 oli monelta kantilta katsottuna aktiivinen MIRG-toiminnassa ja VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella oli vuoden lopussa 39 miehistö- tai päällystökoulutuksen käynyttä MIRG-ryhmän jäsentä.

27. tammikuuta - M/S Nordep MIRG-ryhmän ensimmäinen tehtävä tuli heti vuoden alussa 27.1.2013. M/S Nordepin henkilöstö oli havainnut aluksen konehuoneessa tulipalon ja välittänyt siitä tiedon eteenpäin asiankuuluville viranomaistahoille. Myös MIRGryhmä sai hälytyksen alukselle. Tehtävä osui 1. jaoksen työvuorolle, ja päivystävänä palomestarina toiminut, MIRG-päällystökoulutuksen saanut, Vesa Halonen aloitti toimintojen pyörittämisen nopeasti. Vartiolentolaivueen tukikohtaan nopeasti koottu MIRG-ryhmä lennätettiin kohteeseen vartiolentolaivueen helikopterilla. Ryhmän päästyä kohteeseen he huomasivat aluksen miehistön jo poistuneen alukselta, mikä toi toimintaan aivan uuden mausteen. Ryhmän tehtäväksi jäi tarkistaa konehuoneessa syttyneen tulipalon tilanne ja toimia meripelastusjohtajan silminä ja korvina kohteessa.

4. huhtikuuta - Nordanvik Seuraava MIRG-tehtävä tuli 4.4.2013. Tehtävä sattui 4-työvuoron aikana ja toiminnan aloitti Timo Saarinen toimiessaan ItäP3:na. Esimies Aki Karosen johtama MIRG-

ryhmä lennätettiin Nordanvik nimiselle alukselle varmistamaan konehuoneessa tapahtuneesta ylikuumenemisesta johtunutta epävarmuustilannetta. Tilat varmistettiin lämpökameran avustuksella sekä MIRG-henkilöstön ja laivan miehistön yhteistoiminnalla. MIRG-ryhmä oli aluksella useamman tunnin ja varmisti omalla toiminnallaan, että laiva pääsi turvallisesti satamaan. Tehtävä oli osittain samanlainen kuin vuoden ensimmäinen - poikkeuksena tässä tapauksessa paikalle oli hälytetty myös alkutietojen valossa MIRG-ryhmä Helsingistä.

27. elokuuta - Inga-Lill Vuoden kolmas hälytys tuli 27.8.2013 Inga-Lill nimiselle puiselle purjealukselle. Alkutietojen mukaan aluksen konehuoneessa oli tulipalo ja alus oli samanaikaisesti myös karilla. Toimintaa lähti johtamaan kohteeseen 1. jaoksen päivystävä palomestari Marko Rostedt Vesa Halosen toimiessa yhteyspalomestarina MRCC:ssä. Vartiolentolaivueen helikopterilla kohteeseen siirtyneen MIRG-ryhmän tehtäväksi jäi jatkaa merivartioston partioveneen aloittamaa sammutustehtävän loppuunsaattamista yhteistyössä kohteeseen saapuneiden Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien kanssa. Sammutustyöt saatiin nopeasti valmiiksi, koska merivartioston henkilöstö oli tehnyt ansiokkaasti alkutoimenpiteet ja saanut palon pääsääntöisesti sammutettua. Seuraavaksi tehtäväksi jäi aluksen turvallinen irrottaminen ja valmistautuminen mahdollisiin pumppaustoimenpiteisiin.

14. joulukuuta - M/S Amorella Vuoden viimeinen MIRG-tehtävä oli paljon julkisuutta saanut Viking Amorellan karille ajo 14.12.2013. Tehtävässä MRCC:n yhteyspalomestarina toimi Olli Suominen ja MIRG-ryhmän esimiehenä aluksella 2-jaoksen Esa Tähkävuori. MIRG ryhmän tehtäväksi laivalla jäi seurata tilannetta ja välittää tarvittaessa tietoa eteenpäin MRCC:een. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että MIRGryhmän jäsenet tekivät kierroksia aluksella ja tarkkailivat henkilöstön ja asiakkaiden ilmapiiriä ja asennoitumista sen hetkiseen tilanteeseen. Oleellista oli MIRG-ryhmän toiminnallaan ja näkyvyydellään luoma rauhallisuus niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiin. Kun alusta tutkineet sukeltajat olivat varmistaneet aluksen, sai MIRG-ryhmä luvan poistua alukselta. Tehtävä kesti kuitenkin useamman tunnin, kuten muissakin vuoden 2013 tehtävissä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Vuosi opetti lisää MIRG-toiminnasta ja viranomaisyhteistyöstä Jokainen vuoden tehtävistä kesti useamman tunnin riippumatta kohteessa vaadittavista toimenpiteistä. Tämä tuo omat haasteensa päivittäisten toimintojen pyörittämiseen, sekä kohteessa olevan MIRG-henkilöstön toimintakunnon ylläpitoon. Yhteiset miehistö- ja päällystökurssit sekä harjoitukset merivartioston kanssa ovat selkeästi tuoneet yhteistoimintaa paremmaksi ja parantaneet molempien puolten ymmärrystä MIRGtoiminnasta sekä toisen viranomaisen toimintatavoista. Näillä menetelmillä on hyvä jatkaa vuoteen 2014 ja kohti uusia haasteita. Teksti: Marko Rostedt, päivystävä palomestari

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Sopimuspalokunnat tärkeänä osana Varsinais-Suomen pelastuslaitosta opimuspalokunnat muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa turvaverkoston, joka kattaa koko VarsinaisSuomen. Sopimuspalokuntia eli VPK:ita on maakunnassa 67. VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtävät omalla vastealueellaan sekä tarvittaessa kauempanakin. Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihenkilöstöllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa palo- ja onnettomuustilanteissa. Muun muassa myrskyjen aiheuttamien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota. Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytyksiin vuonna 2013 yhteensä 4 781 kertaa joista ns. pelastuspuolen tehtäviä oli 3 765 kappaletta ja ensivastetehtäviä ensihoidon avuksi 1 016 kappaletta.

Kaksi kehitystyöryhmää Varsinais-Suomen sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi Sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuutta ja jatkuvuutta tukemaan on perustettu kaksi työryhmää yhdessä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton nuorisotyövaliokunnan kanssa. Toisen työryhmän tehtävänä on etsiä konkreettisia asioita nuorisotoiminnan avuksi ja sen kehittämiseksi. Pelastustoiminnan kehittämistyöryhmässä taas haetaan vastaavasti ideoita ja näkökulmia muun muassa viikkoharjoitusten pitoon, operatiiviseen toimintaan sekä kalustoon. Hälytystehtävien hoito ja niistä saatava palaute ovat myös tärkeällä sijalla. Edellisten lisäksi alueellisen pelastustoimen ja vapaaehtoispalokuntien yhteistyöryhmä käy asioita läpi säännöllisin väliajoin.

Toimintataitoa pidetään yllä säännöllisin harjoituksin Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyökuvioihin kuuluu monenlaista, esimerkiksi savusukeltajille

vuosittain tehtävät kuntotestaukset. Testaukset tekee Paavo Nurmi -keskus. Pakolliset ns. lämpimät savusukellusharjoitukset pelastuslaitos järjestää keskitetysti, joissa kouluttajina toimivat valitut paloesimiehet. Sopimuspalokuntalaisilla on myös mahdollisuus päästä vuosittain kattotyöskentelysimulaattoriin sekä savusukellushäkkiradalle. Paperitöiltäkään ei vältytä. Onnettomuusselosteen lisäksi sopimuspalopalokunnat laativat viikkokoulutussuunnitelmat sekä nimeämislistat koulutetuista savusukeltajista sekä yksikönjohtajista.

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat

Loimaan seudun sopimuspalokunnat Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK

Turun seudun sopimuspalokunnat Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK

Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK

Yleishyödyllinen harrastus Tie palokunnan hälytysosastoon käy joko nuorisoosaston kautta tai pyrkimällä lähipalokunnan viikkoharjoituksiin. Perehdytyksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua sammutustyökurssille, jossa saadaan perustiedot toimintaan pelastusyksikössä. Peruskoulutusjärjestelmässä on mittava määrä kursseja aina yksikönjohtajaksi asti. Kurssiputken käytyään voi tarvittaessa hakeutua sopimuspalokunnan päällikkökurssille. Pelastuslaitos ostaa kurssipalvelut Länsi-Suomen Pelastusalan Liitolta ja kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Viime vuonna koulutettujen määrä oli 371 henkilöä. Vapaaehtoispalokuntien toiminta on yhteiskunnallisesti katsottuna tärkeää toimintaa. Sen piirissä toimii tuhansia ihmisiä, jotka tekevät hälytystehtävien lisäksi turvallisuusviestintää valistaen ja kouluttaen sekä markkinoiden turvallisuusasioita kuntalaisille. Pelastusalan ja ensiapukoulutusta saaneita alan harrastajia on samalla työpaikoilla, kouluissa ja liikenteessä, mikä on osaltaan hyödyksi kaikille. Näitä toimintoja kehittämällä edelleen turvaamme sen, että meillä on jatkossakin osaavia käsiä maakunnan joka kolkassa. Teksti: Olli Lehtisalo, palomestari

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Salon seudun sopimuspalokunnat Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK

Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK

Turunmaan sopimuspalokunnat Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Vakka-Suomen sopimuspalokunnat Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK

Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta 31

Tekniset palvelut

Kaluston kunnossapitoa, työergonomisia muutoksia ja Luolalan paloaseman valmisteluja

Teknisellä palveluyksiköllä työntäyteinen vuosi 2013 uonna 2013 varushuollossa jatkettiin ammattipalomiesten palopukujen uusintaa sekä edellisten vuosien tapaan sopimuksenmukaisia VPK-varustehankintoja. Lisäksi ammattipalomiesten palovarusteiden tarkastuksia ja tarvittavia korjauksia tehtiin koko laitoksen alueella. Kalusto-/varustehallinnassa jatkettiin Promeron-kalustonhallintaohjelman ylläpitoa ja kehittämistä. Edellä mainittuja toimintoja jatketaan myös vuonna 2014. Myös kiinteistöjen kalusteinventaarioita jatketaan aiempien vuosien tapaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on ollut käytössä SAP-tilausjärjestelmä, mitä on pyritty tehostamaan edelleen. Järjestelmän kautta tilattujen tuotteiden toimituksissa on tosin ollut joitakin ongelmia vuoden 2013 aikana.

Korjaamo kunnossapitää kalustoa kattavasti Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen toiminta-alueen kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Myös sopimuspa-

lokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti kalustonhoitajien toimesta. Korjaamon henkilöstöön kuuluu esimies ja kolme asentajaa. Lisäksi alueella työskentelee seitsemän kalustonhoitajaa. Korjaamon henkilöstölle on asetettu tavoitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemilla käyntikerrat ja muut vuoden aikana hoidettavat tehtävät.

Raskaan autokaluston huolloista on tehty sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin, että kaikki sopimuksen piirissä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan vuosittain. Täydennyshankinnat ja hankinnat rikkoontuneen kaluston tilalle on hoidettu täysimääräisesti. Hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan SAP-järjestelmän kautta sekä kilpailutetuilta tavaran toimittajilta. Suunnitellun autokierron mukaisesti vuoden aikana siirrettiin 12 paloautoa uusille asemille. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Kaluston kunnossapidon kehittämistä on voimistettu useamman vuoden ajan ja kunnossapitoprosessi onkin kokenut suuria muutoksia. Korjaamon henkilöstö on vähentynyt, mutta toimintoja kehittämällä korjaamo on nyt yhtenäinen, koko pelastuslaitoksen kalustoa kattavasti kunnossapitävä osasto. Korjaamon henkilöstölle on annettu erikoistumistehtäviä suunnitellun mukaisesti.

Luolalan paloaseman rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta 2013 Naantalin ja Raision yhteisen uuden paloaseman (Luolalan paloasema) suunnittelu ja valmistelu sekä käytännön palaverit eri toimijoiden kanssa ovat työllistäneet vuoden 2013 aikana. Aseman rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta ja asema valmistunee aikataulun mukaisesti joulukuussa 2014.

Keskuspaloaseman neuvotteluhuone saneerattiin ja varustettiin nykyaikaisilla kalusteilla ja av-tekniikalla. Lisäksi riskienhallinnan neuvottelutila ja kahvihuone remontoitiin vastaamaan paremmin nykyhetken tarpeita. Myös muilla asemilla tehtiin ergonomiaa ja työhyvinvointia lisääviä kalustehankintoja ja pienehköjä muutostöitä runsaasti. Paloasemien kuntokartoituksen pohjalta yhteistyötä kuntaomistajien kanssa on tehostettu ja vuokrasopimuksia tarkistettu. Jatkoprojekteja selvitettiin, missä otettiin huomioon mm. energiatehokkuus, työviihtyvyys ja työhyvinvointi sekä vanhojen paloasemien kunnostus. Tämä työ tulee jatkumaan myös vuonna 2014.

Paraisille saatiin uusi E-luokan öljyntorjuntavene Vuoden 2013 kevään ja kesän aikana otettiin käyttöön vuonna 2012 tilattuja uusia autoja seuraavasti; neljä sammutusautoa (T11, S11, Pa11, R11) ja kaksi säiliöautoa (Lo13, S13) sekä vesihuoltoauto (T88). Keväällä valmistui myös uusi E-luokan öljyntorjuntavene, joka sijoitettiin Paraisille (PgM12). Toukokuussa pidetyssä kastetilaisuudessa vene sai nimekseen Kristina. Johtoautoja tilattiin kolme ja sairasautoja kaksi kappaletta ja ne valmistuvat keväällä 2014. Vuoden 2013 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot otetaan käyttöön keväällä 2014: sammutusautot K11 (Kaarina), U11 (Uusikaupunki), säiliöautot La13 (Laitila) ja Pg13 (Parainen) sekä puomitikasauto T16 (Turku). Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö

Kunnossapidettävänä on 79 paloasemaa, joilla on autokalustoa seuraavasti: -- sammutus- ja säiliöautot ym. kalustoineen 146 kpl -- puomitikas- ja nostolava-autot 5 kpl -- ambulanssit, miehistöautot ym. 56 kpl -- henkilöautot 71 kpl -- alukset ja veneet 54 kpl

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2013

2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2013 Palkat

3% 2% 5%

Palveluostot

90 %

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2013 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2013 3. Tunnuslukuja 2009 - 2013 4. Suoritetut palotarkastukset 2013 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2009 - 2013 6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2013 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2009 - 2013 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2013 9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2010 - 2013 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2013

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Vuokrat Muut kulut

3. Tunnuslukuja 2009 - 2013 Tunnuslukuja

2009

2010

2011

2012

2013

461 177

462 914

465 183

467 217

468 936

Nettokäyttömenot euroa/asukas

59,06

60,9

62,8

64,88

66,15

Nettoinvestoinnit euroa/asukas

2,76

3,6

3,3

3,48

3,99

Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa)

494

103

408

130

Varsinais-Suomen asukasluku

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Tilastotietoa

4. Suoritetut palotarkastukset 2013

7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2009 - 2013 12000

Tarkastukset

2013

A1 - A6

2 970

omavalvonta

7 309

Muut

1 221

Tehtävät yhteensä

11 500

Uusi valvontasuunnitelma otettiin käyttöön 1.1.2013, mikä muutti myös kohteiden luokittelutapaa. Edellisten vuosien tarkastusmäärät eivät ole siis vertailukelpoisia vuoteen 2013.

11261

10000

9077

8870

8383

8202

8000

6000

4000

5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2009 - 2013 Tehtävät kiireellisyysluokittain

2009

2010

2011

2012

2013

A-tehtävät

1 896

1 852

1 768

1 685

1 805

B-tehtävät

8 797

9 100

9 835

9 492

9 701

C-tehtävät

13 668

13 741

14 633

14 355

14 542

D-tehtävät

11 957

13 399

14 509

14 218

15 773

Tehtävät yhteensä

36 318

38 092

40 745

39 938

41 821

2000

0 2009

2010

2011

2012

2013

8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2013 1800

1600

1578

1400

1200

6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2013

1000 886 800

Palokuolemat

2009

2010

2011

2012

2013

Varsinais-Suomessa

Koko maassa yhteensä

107

748 593

600

531

510 438 359

400

314

312

316

283 180

200

* sis. T11 ja T15 ** sis R11 ja R18 *** sis U11 ja U15

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Tilastotietoa

9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2010 - 2013

10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2013

Onnettomuustyyppi (ensisijainen)

2010

2011

2012

2013

Rakennuspalo

234

198

179

220

Rakennuspalovaara

185

199

234

270

Maastopalo

338

198

130

369

Liikennevälinepalo

197

195

169

162

Muu tulipalo

364

352

255

298

Liikenneonnettomuus

1314

1192

1119

1106

250

Öljyvahinko

149

156

181

161

200

Vaarallisten aineiden onnettomuus

Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä

1838

1812

1832

1704

Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä

286

190

229

192

Muu tarkastus-/varmistustehtävä

909

1044

805

775

Ensivastetehtävä

1767

1901

1796

1882

Ihmisen pelastaminen

166

142

158

131

Eläimen pelastaminen

141

158

141

160

Vahingontorjuntatehtävä

474

3027

537

1209

Avunantotehtävä

191

222

190

224

Virka-aputehtävä

177

184

168

176

8870

11261

8202

9077

Muut tehtävät Yhteensä

3500

400

350

300 155

150

evy

palo

86 100

196

119 87

0 39

114

111 73

3000 2500 15

2000

1500 1000

26 24

2010

500

2011

2012 2013

evy 23

palo

22 19

11 9

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Tilastotietoa

50 45 0

1 0

0 0

12 25 20

evy

palo

36 32

10 5 0

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

0 0 40

0 21

35 88 50

0 20

69 50

evy palo

30 20

1 21

63 45

43 32

evy palo

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Yhteystiedot

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111

Seuraa meit채 Facebookissa

Lue polttavat puheenaiheet blogista

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2013

Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti