Vuosikertomus 2012
Sisältö
Pelastusjohtajan katsaus ...........................................................
4
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ...................................
7
Organisaatio ..............................................................................
9
Organisaatiokaavio ....................................................................
10
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta .................................
11
Avaintietoja vuodelta 2012 Talous ........................................................................
12
Hallinto .......................................................................
13
Riskienhallinta ...........................................................................
14
Turvallisuusviestintä ..................................................................
16
Operatiivinen toiminta Pelastustoiminta .........................................................
20
Ensihoito ....................................................................
24
Poimintoja vuodelta 2012 AHTI 2012 keräsi viranomaiset Gyltöseen ...................
26
Teollisuushallin raju palo Somerolla ............................
28
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat ......................................
30
Tekniset palvelut .......................................................................
32
Tilastotietoa ..............................................................................
34
Yhteystiedot ..............................................................................
42
Julkaisija: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Painosmäärä: 500 Painopaikka: Painatuspalvelukeskus, Turku Toimitus: Maria Nykyri Kannen kuva: Eeva Simola Taitto: Mia Lehtonen
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Pelastusjohtajan katsaus
arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuosi 2012 seurasi edellisten vuosien latua, ja toiminnalliset sekä taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Operatiivisten tehtävien määrä laski hieman edellisvuodesta sekä pelastustoimen, että ensihoidon puolella. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi edellisvuonna riehuneella Tapanimyrskyllä. Riskienhallinnassa vuosi oli toiminnan tavoitteiden osalta edellisten vuosien kaltainen. Tarkastustavoitteita ei täysin saavutettu, mihin osasyynä oli usean henkilön työpanoksen kohdentuminen valvontasuunnitelman laadintaan. Palokuolemien osalta palattiin hyvän edellisvuoden jälkeen valitettavaan tilanteeseen: vuonna 2012 palokuolemia sattui alueellamme peräti seitsemän. Suurimpia muutoksia toiminnassamme olivat muun muassa uusi organisaatiomalli, Liedon paloaseman avaaminen ja operatiivisen johtamisen muutos. Vuodenvaihteessa muuttuneessa organisaatiossamme meillä on maantieteellisten tulosalueiden sijaan toiminnalliset palveluyksiköt. Kokemukset vuoden aikana ovat olleet erittäin myönteisiä ja asetettuja tavoitteita - maakunnallisuus, tasapuolisuus, tehokkuus ja taloudellisuus - on saavutettu jo hyvin lyhyessä ajassa. Liedon paloaseman toteuttamisen hallinnollinen prosessi on ollut varsin pitkä. Hanke saatiin vuonna 2012 päätökseen, kun viralliset vihkijäiset pidettiin 31.8.2012. Uusi asema on ensimmäinen niin sanottu yksityisellä mallilla toteutettu. Paloaseman rakentaminen sujui erittäin ripeästi, ja tulos on juuri sellainen kuin halusimme. Asemalle sijoittui vakinaisen väen lisäksi Liedon VPK. Operatiivisten palveluiden lisäksi asema tuottaa riskienhallinnan palveluita sekä vastaa osaltaan aluelaitoksen letkuhuollosta. Operatiivista johtamista muutettiin vuoden 2012 aikana siten, että vapaamuotoisia päivystysrinkejä vähennettiin ja tilalle tuli kolme päätoimista palomestaria ympärivuorokautisella työajalla. Erikoisuutena on yhteistyö, jossa pohjoisen alueemme operatiivinen johtaminen toteutetaan yhdessä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Alueella päivystetään vuoroviikoin Loimaan ja Forssan tukikohdissa. Kokemukset koko järjestelmästä ovat yleisesti ottaen olleet erittäin positiivisia. Erityisen myönteistä palaute on ollut pohjoisen yhteispäivystyksen osalta.
4
Vuosi 2012 oli kuluvan palvelutasopäätöskauden viimeinen. Samalla vuosi oli myös valtuustokauden aluepelastuslautakunnan viimeinen toimintavuosi. Hallinnollisesti merkittävin lautakunnan päätös olikin uusi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Pelastusjohtajan katsaus
jälkeen palvelutasopäätösluonnos kävi kunnissa lausuntokierroksella. Edellisiin lausuntokierroksiin poiketen saimme kaikilta kunnilta lausunnon, jotka olivat myös perusteellisia ja mietittyjä. Voitaneen todeta, että kunnat ovat mieltäneet palvelutasopäätöksen strategisen vaikutuksen ja halusivat ottaa siihen kantaa perusteellisesti. Tästä syystä oli helppo tarkentaa omaa esitystä ja tehdä lopullinen päätös palvelutasosta marraskuun kokouksessa. Aikaisempiin palvelutasopäätöksiin verrattuna uutta päätöksessä on muun muassa toimintavalmiuden tavoitteet, jotka on laadittu sisäasiainministeriön uuden ohjeen perusteella. Riskienhallinnan osalta on uutta, että tavoitteet ja keinot määräytyvät erillisen valvontasuunnitelman tavoitteiden mukaan. Valvontasuunnitelmassa voidaan aikaisempien, pelkästään määrällisten, tavoitteiden sijaan asettaa laadullisia tavoitteita. Suunnitelma mahdollistaa myös dynaamisen riskianalyysin huomioimisen sekä painopisteiden luomisen. Lopullinen valvontasuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa huhtikuussa. Ensihoidon henkilöstö sai valitettavasti elää pienoisessa epävarmuudessa lähes koko vuoden. Vasta vuoden loppupuoliskolla pystyimme vakinaistamaan määräaikaiset työsuhteet ja muutenkin suunnittelemaan tulevaa vuotta. Lopullinen ensihoidon sopimus saatiin tehtyä vasta joulukuussa. Sopimuksessa roolimme määriteltiin alustavasti nykytoiminnan laajuiseksi. Tulevien vuosien osalta sitä voidaan joustavasti muuttaa, koska kyseessä on yhteistoimintasopimus, ei hankintasopimus. Suurimpana muutoksena oli kenttäjohdon siirtyminen meiltä sairaanhoitopiirin tuottamaksi, mutta muilta osin toimintamme säilyy entisenlaisena. Ensivasteen osalta sopimuksia tullaan jatkossa myös tarkentamaan. Vuoden aikana olemme pystyneet tuottamaan laadukkaita pelastustoimen ja ensihoidon palveluita kuntalaisille ja vieläpä erittäin taloudellisesti.
palvelutasopäätös tulevalle valtuustokaudelle. Palvelutasopäätöksen rakenne muutettiin vastaamaan uuden strategiamme sisältöä, mutta muuten tavoitteet olivat edellisen päätöksen kaltaiset. Perusteellisen valmistelun Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja
5
Varsinais-Suomi 2013
Kunnat ja seutukunnat Varsinais-Suomi 2013
Kunnat ja seutukunnat
Pyhäranta
Uusikaupunki
Laitila
Vakka-Suomen seutukunta
Oripää Pöytyä Mynämäki
Kustavi
Loimaa
Loimaan seutukunta
Vehmaa Nousiainen Taivassalo
Masku
Koski Tl
Aura
Rusko Lieto
Tarvasjoki Marttila
Somero
Turun seutukunta Raisio
Naantali
Paimio
Turku Kaarina
Salon seutukunta Salo
Sauvo
Parainen
Turunmaan seutukunta Kemiönsaari
0
20
40 km
Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13
6
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti
Pelastuslaitoksen toiminta-alue yli 20 000 neliökilometriä
Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 467 217, joista 418 375 suomenkielisiä ja 26 794 ruotsinkielisiä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta kuuden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla, Naantalissa sekä Uudessakaupungissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 13. Lisäksi vahvuuteen kuului vielä 2012 yksi lääkintäesimiehen yksikkö, joka toimii alueella ainoana hoitotason ja lääkinnällisen pelastustoiminnan johtoyksikkönä. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.
7
Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyv채, alansa valtakunnallinen suunnann채ytt채j채 ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.
Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.
Arvot: ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.
8
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatio uudistui tammikuussa elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Vuonna 2011 lautakunta teki päätöksen pelastuslaitoksen uudesta toimintasäännöstä, joka pantiin täytäntöön tammikuun ensimmäisenä päivänä 2012. Toimintasäännössä on luovuttu maantieteellisistä tulosalueista ja siirrytty toiminnallisiin palveluyksiköihin. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja tukenaan johtoryhmä, johon kuuluvat pelastusjohtajan lisäksi
pelastuspäälliköt, talouspäällikkö, hallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö, koulutuspäällikkö, tekninen päällikkö, kehittämispäällikkö, aluepalopäällikkö, ensihoitopäällikkö, valmiuspäällikkö sekä riskienhallintapäällikkö. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimii kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue. Toimintasäännön mukaan palvelualueet ovat operatiivinen, riskienhallinnan ja tukipalveluiden palvelualue.
Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tueksi perustettiin operatiivinen esikunta.
Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan- ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen.
Tukipaveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
9
Organisaatiokaavio Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen virasto-organisaatio
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
pelastusjohtaja Jari Sainio
Johtoryhmä
Pelastustoiminta
10
TUKIPALVELUT pelastuspäällikkö Mika Kontio
OPERATIIVINEN
RISKIENHALLINTA
pelastuspäällikkö Juha Virto
pelastuspäällikkö Mika Viljanen
Ensihoito
Valvonta
Varautuminen
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Puheenjohtaja FM Lindell Pia, Turku Kaupunginhallituksen edustaja fysioterapeutti Rinne Pirjo, Turku
Varajäsen FM, lehtori Kajala Tarja, Turku Varajäsen kätilö Hovirinta Mirja-Leena, Turku
Jäsen
Henkilökohtaiset varajäsenet
Varapuheenjohtaja Alanko Kaarlo, Salo
tradenomi Karnisto Saija, Salo
ekonomi Heinonen Barbara, Parainen
FM Sjöblom Annalena, Kemiönsaari
toimitusjohtaja Kettinen Piki, Rusko
agrologi Ali-Sippola Vesa, Mynämäki
sisustusasentaja Lehto Timo, Turku
maalari Eskonniemi Seppo, Turku
ylikonstaapeli Lehti Timo, Salo
maaseutuyrittäjä Kurvinen Jani, Salo
yrittäjä Markula Pasi, Loimaa
lähihoitaja Lehto Outi, Oripää
pankkitoimihenkilö Muukkonen Tuula, Raisio
työterveyshoitaja Jansén Susanna, Rusko
LT, erikoislääkäri Mäkinen Mia, Turku
linja-autonkuljettaja Tolvanen Mika, Turku
lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja Närvänen Vesa, Turku
elementtityöntekijä Walve Pasi, Turku
yrittäjä Oksa Raimo, Turku
KTM/lehtori Peippo Petri, Turku
yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä
työnjohtaja/maatalousyrittäjä Jumppanen Kalle, Loimaa
erikoissuunnittelija Vuola Hanna, Laitila
ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti
markkinointipäällikkö Wala Heikki, Uusikaupunki
postityöntekijä Kallio Kirsti, Pyhäranta
VTM, tutkija Ylikännö Minna, Lieto
Virtanen Reima, Kaarina
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
11
Avaintietoja vuodelta 2012
Talous arsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilikausi 2012 toteutui talouden osalta suunnitelmien mukaan. Talouden osalta tarkka, säännöllinen seuranta ja oikein mitoitettu talousarvio olivat edellisvuosien tapaan avaintekijät pitämään talouden toteutuminen tasapainossa. Organisaation suurin ja tärkein voimavara, henkilöstö, tuotti palveluja koko maakunnan alueella. Henkilöstökulut muodostivatkin pelastustoimen kokonaismenoista lähes 70 %. Suhteellisesti henkilöstökustannuksissa säästettiin hyvän henkilöstövoimavarojen suunnittelun ansiosta. Sekä palvelujen ostojen, että kaluston hankintojen osuus kokonaismenoista kasvoivat. Käyttötalouden hankinnoissa siirryttiin keskitettyyn tilausjärjestelmään, joka loppuvuonna näkyi materiaalikulujen hienoisena vähenemisenä. Tilavuokrat nousivat vuosittaisen indeksikorotuksen ja uuden Liedon aseman valmistumisen myötä. Tähän oli varauduttu budjetissa. Talousarvion mukaiset investoinnit pystyttiin toteuttamaan suunnitellusti, vaikka budjetin arvioidut tulot eivät täysin toteutuneetkaan. Tulevina vuosina suurena haasteena tulevat olemaan investointien valtionosuuksien leikkaukset. Tuolloin kuntamaksuosuuksien kohdentamisessa tulee mie-
tittäväksi käyttötalouden ja investointien rahoituksen johdonmukainen suhde. Ensihoitopalveluiden talous toteutui pelastustoimen tapaan talousarvion mukaan. Kuudelle kunnalle tuotettu nollakatteinen palvelu tuotti budjettiin nähden runsaan 100 000 euron ylijäämän. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista henkilöstökulut olivat lähes 90 %, joten henkilöstön sairauspoissaolot, äitiys- ja isyyslomat, sijaisten tarve ja saatavuus sekä muut vaikeasti ennakoitavat henkilöstömuutokset aiheuttivat henkilöstökustannusten lievän ylityksen. Tämä kompensoitui hankintakustannusten alittamisella ja kelatulojen ennakoitua suuremmalla määrällä. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2012 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 31,5 miljoonaa euroa ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,62 miljoonaa euroa. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2012 oli noin 50 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2011 kunnille palautettiin runsas 400 000 euroa ja vuonna 2010 palautusmäärä oli noin 100 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö
Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2012 oli noin 50 000 euroa ylijäämäinen.
12
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Avaintietoja vuodelta 2012
Hallinto allinnon palveluyksikkö tuottaa aluepelastuslaitokselle henkilöstöhallinnon palvelut, kuten palkka- ja palvelussuhdeasiat sekä toimistotehtävät. Hallinnon tulosalueella oli töissä vuoden lopussa yhteensä 32 henkilöä. Henkilöstö on sijoittunut ympäri Varsinais-Suomea. Vuosi 2012 oli hallinnon osalta henkilömuutosten aikaa. Henkilöstöpäällikkö Jorma Elovaara jäi eläkkeelle 1.10. alkaen. Samaan vuoteen sijoittui myös hallintopäällikön Olavi Leppärannan seuraajan valitseminen ja perehdyttäminen tehtäviin. Leppäranta jäi eläkkeelle vuoden vaihtuessa. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskentelee yhteensä 559 työntekijää, joista pelastustehtävis-
sä 295 ja ensihoidon tehtävissä 159 henkilöä. Vuoden 2012 aikana pelastuslaitokselta jäi eläkkeelle yhdeksän henkilöä. Henkilöstön keski-ikä laski hieman edellisvuodesta. Vuonna 2012 keski-ikä oli 39,8 vuotta, kun vuonna 2011 koko henkilöstön keski-ikä oli 40,5 vuotta. Ensihoidon palveluyksikön henkilöstön keski-ikä oli 32,4 vuotta, pelastustoiminnan palveluyksikön keski-iän ollessa 43,7 vuotta.
Teksti: Heikki Vähäkuopus, hallintopäällikkö Anita Reiman, hallintosihteeri
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelee 559 henkilöä, joista pelastustehtävissä 295 ja ensihoidon tehtävissä 159 henkilöä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
13
Riskienhallinta
Kunnat otetaan entistä paremmin huomioon
Muutosten vuosi uonna 2012 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallinnan palvelualueella tapahtui merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Uuden toimintasäännön mukaisesti perustettiin riskienhallinnan palvelualue, joka jakautuu valvonnan ja varautumisen palveluyksiköihin. Toiminnalliset muutokset edellyttivät myös henkilöstöresurssien uudelleenarviointia ja niiden kohdentamista palveluyksiköiden vastuualueiden mukaisesti. Varsinkin varautumisen palveluyksikön henkilöresursseihin panostettiin voimakkaasti. Lisäksi vuoden alkupuolella, vuodesta 2004 lähtien riskienhallintaa luotsannut, evp. pelastuspäällikkö Raimo Aarnio jäi pitkän virkauran jälkeen ansaitusti eläkkeelle. Toiminnalliset muutokset käynnistettiin heti alkuvuodesta ja saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Erityisesti varautumisen palveluyksikössä vuoden pääpaino oli kuntien varautumisen ja sen suunnittelun tukemisessa. Valvonnan palveluyksikön pääpaino keväällä oli valvontasuunnitelman päätöksen tekoon liittyvät valmistelutehtävät.
Kuntien tukemiseen panostettiin Vuonna 2011 pelastuslaitos toteutti kyselytutkimuksen, jossa kunnilta kysyttiin varautumiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen perusteella kunnat olivat lähes yksimielisiä siitä, että pelastuslaitoksen tulisi ottaa suurempi rooli kuntien varautumisen ohjaamisessa ja tukemisessa. Kyselytutkimuksen perusteella pelastuslaitos kohdensi henkilöstöresursseja varautumisen palveluyksikköön, jotta kuntaomistajien toiveeseen ja tahtoon pystytään vastaamaan. Keväällä 2012 perustettiin kaksi suunnittelijan virkaa, joiden tehtävänä on toimia tukena kuntien valmiussuunnittelussa. Syksyn aikana toteutettiin suunnittelijoiden toimesta kuntakierros, jossa kunnanjohtajien kanssa
14
käytiin keskusteluja kyseisen kunnan varautumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi syksyn aikana tarkastettiin kuntien johtokeskustilat. Tarkastusten perusteella annettiin ohjeita ja neuvoja tilojen kunnossapitoon liittyen.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Riskienhallinta
tutkintatehtävää. Tutkitut tulipalot kuuluivat pääsääntöisesti rakennuspaloihin, mutta myös ajoneuvojen tulipaloihin. Palontutkintaryhmä on aktiivisesti osallistunut tutkintatoiminnan kehittämiseen yhdessä poliisin, vakuutusyhtiöiden ja muiden pelastuslaitoksien kanssa. Lisäksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä on mukana pelastuslaitoksien valtakunnallisessa palontutkinnan kehittämistyöryhmän toiminnassa. Lisäksi tutkintaryhmän jäsenet ovat tehneet koulutusyhteistyötä kansainvälisellä tasolla, muun muassa ruotsalaisten palontutkijoiden kanssa.
Pientalojen omavalvonta tehostamaan valvontatyötä Aluepelastuslautakunta päätti pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman vuosille 2013–2016. Valvontasuunnitelma mahdollistaa laajemmin henkilöstöresurssien kohdentamisen onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Valvontasuunnitelman mukana tulevat toimenpiteet määräytyvät jatkossa enemmän riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman toiminnallisista muutoksista johtuvat henkilöstökoulutukset käynnistettiin keväällä ja niitä jatkettiin loppuvuoteen asti. Tällä pyrittiin varmistamaan, että valvontatyöhön osallistuva henkilöstö on sisäistänyt muutokset ja toiminta voidaan aloittaa laadukkaasti.
Palontutkinnalla 80 tutkintatehtävää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmään kuuluu kaikkiaan 10 koulutettua henkilöä. Palontutkintaryhmä suoritti vuonna 2012 kaikkiaan 80
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Valvontasuunnitelman mukana saatiin käyttöön myös uusia työkaluja sekä työmenetelmiä. Esimerkiksi valvontatyötä tehostetaan pientalojen omavalvonnalla, jossa kiinteistönomistaja saa kotiinsa turvallisuusoppaan sekä kyselylomakkeen. Oppaan ja lomakkeen perusteella asukas käy läpi kiinteistönsä turvallisuuteen liittyviä asioita, jonka jälkeen lomake palautetaan pelastuslaitokselle. Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteutti syksyllä pienimuotoisen kokeilun omavalvontaan liittyen. Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta asiakkailta saatu palaute oli hyvin positiivista. Tämän perusteella toimintaa tullaan laajentamaan tulevina vuosina siten, että asukkaiden suorittama omavalvonta pientalojen osalta on käytössä koko aluepelastuslaitoksen alueella. Teksti: Mika Viljanen, pelastuspäällikkö
15
Turvallisuusviestintä
Vuorovaikutteista ja osallistuvaa turvallisuusviestintää oimintavuonna 2012 turvallisuusviestinnässä otettiin hyppäys kohti sosiaalista mediaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos liittyi Facebookiin tavoitteenaan avata uusi vuorovaikutteinen kommunikointikanava. Pelastuslaitos oli myös mukana Turun opetus- ja kasvatustoimen VIRTA-etäopetushankkeessa, jossa tarjottiin ylä- ja alakoululaisille mahdollisuus kysellä virtuaalisesti pelastusalasta alan asiantuntijoilta. Sosiaalinen media on tätä päivää. Se on osallistuvaa, mielipiteitä esiin tuovaa, sosiaalista sekä tunteita ja kokemuksia korostavaa kommunikointia. Messuilla, kampanjoissa ja yleisötapahtumissa pyrittiin olemaan lähellä kansalaista erilaisten osallistuvien toimintojen avulla. Lasten messuilla järjestettiin muun muassa poistumisharjoitusta leikin avulla ja yleisötapahtumissa pyöritettiin turvallisuusrulettia. Vuonna 2012 vietettiin ensimmäistä Pohjoismaiden yhteistä palovaroitinpäivää 1.12. Sen yhteydessä Suomessa vietettiin ensimmäistä paloturvallisuusviikkoa, joka lähti liikkeelle valtakunnallisesta Päivä Paloasemalla -tapahtumasta. Viikolle keskitettiin muun muassa pelastustoimen yhteistä paloturvallisuusviestintää. Paloturvallisuusviikko näkyi myös sosiaalisessa mediassa muun muassa Facebookissa julkaistuna jokapäiväisenä kärkitiedotteena sekä blogikirjoituksena.
Globaalia, sosiaalista ja tunteita korostavaa viestintää Liittymällä Facebookiin Varsinais-Suomen pelastuslaitos halusi lisätä vuorovaikutusta yleisön ja pelastusviranomaisten välillä sekä lisätä kansalaisten tietämystä pelastustoimen asioista. Sivusto tarjoaa paikan keskustella pelastuslaitoksen toiminnasta ja jakaa muun muassa turvallisuusviestintämateriaalia ja ajankohtaisia tiedotteita. Toimintavuonna 2012 Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli näkyvästi esillä myös Music Television:illa. Pelastuslaitos hyppäsi mukaan MTV:n ja VarsinaisSuomen? toteuttamaan Bucket list –ohjelmaan, jossa Axl Smith yrittää suorittaa 30 erilaista tehtävää ympäri Varsinais-Suomea. Bucket list tarkoittaa listaa asioista, jotka tulisi kokea ennen kuolemaa. Pelastuslaitos to-
16
teutti yhdessä MTV:n kanssa yhden esitysjakson, jossa testattiin pärjääkö Axl Smith palomiehen hommissa. Tehtävä sisälsi savusukellusta, sammutusta, tulta, savua ja tiukkoja tilanteita. Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli mukana Turun kasvatus- ja opetustoimen vetämässä VIRTA-etäopetushankkeessa. Kyse oli internetissä reaaliaikaisesti tapahtuvasta etäkyselytunnista, jossa koulujen oppilaat saivat esittää kysymyksiä chat-viesteillä omasta luokastaan käsin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtui sekä äänen, että kuvan välityksellä. Kysymyksiä pelastuslaitokselle satelikin runsaasti muun muassa tulipalojen sammuttamisesta, ihmisen pelastamisesta sekä palomieskoulutukseen hakeutumisesta. Kysymysten väliin ja vastauksiin pyrittiin tuomaan mukaan aina jokin turvallisuusviesti nuorille. Heille kerrottiin esimerkiksi, miten he omalla toiminnallaan osaisivat ehkäistä onnettomuuksien syntymistä sekä toimia oikein onnettomuustilanteen sattuessa.
Arjen turvallisuustietoa tekemisen kautta Pelastuslaitos oli mukana järjestämässä hätäkeskuksen koordinoimaa valtakunnallista hätänumeropäivää. Varsinais-Suomen päätapahtumat järjestettiin Turussa ja Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin tapahtuma pidettiin vuosittain järjestettävän Talvikkitalvipäivätapahtuman yhteydessä. 112-päivän tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua pelastuslaitoksen lisäksi Varsinais-Suomen hätäkeskuksen, Rajavartiolaitoksen, SPR:n, Vapepa:n (vapaaehtoinen pelastusVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Turvallisuusviestintä palvelu) pelastuskoirien, Länsi-Suomen Pelastusalan liiton ja vapaaehtoisten palokuntien toimintaan ja kalustoon. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus pyöräyttää turvallisuusrulettia ja kokeilla alkusammutusta. NouHätä! -kampanja keräsi jälleen kerran mukaan paljon innokkaita yläkouluja. Kampanja on yläluokkien turvallisuustaitokampanja, joka on suunnattu erityisesti kahdeksasluokkalaisille. NouHätä! -kilpailuun osallistui Varsinais-Suomen alueelta parisenkymmentä koulua. Aluekilpailut järjestettiin Uudenkaupungin paloasemalla. Voittajajoukkueeksi selviytyi paikallinen Uudenkaupungin Yhtenäiskoulu, joka edusti Varsinais-Suomea Kuopiossa järjestetyssä loppukilpailussa.
Yleisötapahtumien kautta lähemmäksi kansalaisia Varsinais-Suomen pelastuslaitos näkyi syksyllä BabyBoom & Kidz -messuilla, jossa lapset ja aikuisetkin pääsivät kurkkaamaan ihka oikeaan paloautoon ja saivat kokeilla miltä tuntuu istahtaa paloauton rattiin. Lapsille järjestettiin Pikku Palomiehen -toimintarata, jossa pääsi testaamaan palomiestaitoja ryömimällä tunnelia pitkin sammuttamaan kuvitteellista tulipaloa. Palomiehet esittelivät näytöksessä, mitä kaikkea savusukeltajan varusteisiin kuuluu, kertoivat, miksei palomiestä tarvitse pelätä sekä miksi tulipalossa ei saa mennä piiloon. Tapahtumassa muistutettiin hätänumeroon soittamisesta ja oikeanlaisesta toiminnasta tulipalotilanteessa. Pelastuslaitos oli heinäkuussa mukana Okra-maatalousmessuilla, jotka järjestettiin jo 17. kerran. Messuilla opastettiin maatilojen paloturvallisuusasioissa sekä esiteltiin pelastuslaitoksen toimintaa ja kalustoa. Liedon uudella paloasemalla vietettiin avajaisia kauniissa auringonpaisteessa kesäkuun puolivälissä. Päivän aikana sai tutustua paloaseman tiloihin ja paloautoihin sekä seurata alkusammutus- ja laskeutumisnäytöksiä. Piha-alueelle oli järjestetty toiminnaksi turvallisuusruletin pyöritystä ja lapsille asfalttipiirustusta sekä Liedon VPK:n järjestämä sankoruiskurata.
Historian havinaa ja nykypäivää Jokasyksyisenä Turun päivänä tarjottiin opastettuja kierroksia keskuspaloaseman palomuseossa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Aikamatkan palolaitoksen historian kirjoon veivät evp. palopäällikkö ja evp. palomestari mielenkiintoisilla tarinoillaan. Vierailuryhmiä pelastuslaitoksella kävi koko vuoden tasaiseen tahtiin. Ennen kaikkea paloautot ja palomiehet kiinnostivat päiväkoti- ja alakouluikäisiä lapsia, jotka saivat varmasti ikimuistoisen kokemuksen nähdessään palomiehen varusteissaan ja päästessään istumaan paloauton ratin taakse. Varsinais-Suomen alakoulujen tokaluokkalaisille tarjottiin edellisvuotiseen tapaan turvallisuusoppitunti. Oppitunnin aiheena oli hätäilmoituksen tekeminen, toiminta tulipalotilanteessa ja pelastustoimen yleisesittely. Tästä saatiin erinomaista palautetta kouluilta ja jatkoa toivottiin edelleen.
Tukholman vaihdokit mukana AHTI 2012 -vesisukelllusharjoituksessa Työntekijävaihto Tukholman pelastuslaitoksen kanssa keräsi toimintavuonna 2012 myös runsaasti innokkaita hakijoita. Syksyllä työntekijävaihdossa Turussa oli neljä vesisukeltajaa Tukholman pelastuslaitokselta, jotka osallistuivat alueelliseen AHTI 2012 -vesisukellusharjoitukseen Korppoossa. −On erittäin tärkeää harjoitella naapureiden kanssa ja oppia heiltä. Tukholman pelastuslaitoksen sukeltajat ovat erittäin ammattitaitoisia, ja opimme heiltä paljon uutta työturvallisuudesta ja eri toimintatavoista, kiittelee harjoituksen johtaja Marko Rostedt. Työntekijävaihto toteutetaan aina keväisin ja syksyisin molempiin suuntiin. Vaihdon tarkoituksena on saada ja vastaavasti myös antaa kaikenlaisia kehitysideoita pelastustoimintaan ja muun muassa kalustoon liittyen. −Sukeltajien yhteistoimintaa jatketaan syksyllä 2013 Varsinais-Suomen ja Tukholman pelastuslaitoksien työntekijävaihdon yhteydessä. Pelastuslaitokseltamme lähetetään 3−4 sukeltajaa Tukholman sukeltajien viikon kestävälle sukellusleirille. Kun on alansa ammattilainen, ei ole väliä mistä maasta tulee tai mitä kieltä hän puhuu. Ammattilaisilla on aina oma yhteinen kielensä, kiteyttää Rostedt. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija
17
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos vastaa pel Vuonna 2012 keikalle l채hdettiin 8203 kertaa. Hein
18
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
lastustoiminnasta yhteens채 28 kunnan alueella. n채kuussa teht채vi채 oli eniten, jopa 805 kappaletta.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
19
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA Pelastustehtävät vähenivät edellisvuodesta
Vuosi alkoi Tapani-myrskyn jälkimainingeissa Vuonna 2012 pelastuslaitos suoritti 8203 tehtävää. Määrä on edellisvuotta alhaisempi johtuen pääosin vuoden 2011 lopussa riehuneista myrskyistä ja niiden aiheuttamista pelastustehtävistä. Pelastustoiminnan palveluyksikön vuosi 2012 alkoikin Tapani-myrskyn jälkimainingeissa. Loppuvuodesta 2011 riehunut myrsky aiheutti alkuvuoteen kovan rutistuksen raporttien ja selosteiden tekemisellä. Vajaan viikon aikana pelastustehtäviä oli noin 2500, joiden raportit saatiin myös kirjoitettua ajallaan. Tulipaloissa menehtyi vuoden 2012 aikana seitsemän henkilöä. Määrä on vaihdellut vuosittain valitettavasti paljonkin - vuonna 2011 menehtyi yksi henkilö ja vuonna 2010 yhdeksän henkilöä. Palokuolemaksi luokitellaan kuolema, jossa henkilö on kuollut tulipalosta saatuihin vammoihin kolmenkymmenen päivän sisällä onnettomuudesta.
Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä käyttöön Pelastuslaitos otti 2.5.2012 käyttöön pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän, jonka selkeänä tavoitteena on parantaa onnettomuustilanteiden aikaista johtamistoimintaa. Johtamistoiminta on toteutettu siten, että päivystysvuorossa ylintä päätösvaltaa käyttää päivystävä päällikkö tukenaan viisi palomestaria. Järjestelmän erikoisuutena on yhteistyö Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu, että Loimaa−
20
Forssa-alueella operoiva päivystävä palomestari vastaa kyseisen alueen pelastustehtävien johtamisesta. Varsinainen pelastustoiminnan päivystysjärjestelmän valmistelu tehtiin perusteellisesti ja asiaa käsiteltiin useissa eri foorumeissa. Lisäksi kaikkien aikaisemmassa mallissa toimineiden kanssa käytiin asiaan liittyvä keskustelu. Aluepelastuslautakunta perusti keväällä johtamisjärjestelmään liittyen tarvittavat vuoropalomestarin virat. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyi myös paloesimiesten ja yksikönjohtajien operatiivinen koulutus. Pelastusopiston kanssa yhteistyössä tehty joukkueenjohtamiskoulutus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä. Koulutusta on tarkoitus jatkaa sekä vakinaisen henkilöstön, että sopimuspalokuntien kanssa. Osana johtamisjärjestelmää toimii viesti- ja johtokeskus. Keskuksen tehtävänä on muun muassa tukea pelastustoimintaan osallistuvia muodostelmia. Viesti- ja johtokeskus on osaamisellaan sekä teknisillä valmiuksillaan pystynyt jopa ”paikkaamaan” hätäkeskuksen hälytystoimintaa tilanteissa, jolloin hätäkeskuksen hälytystekniikka on ollut epäkunnossa. Uuden johtamisjärjestelmän toimintaa on seurattu tiiviisti. Lisäksi on seurattu, miten vapaaehtoispalokunnat ottavat vastaan uuden toimintamallin. Loppuvuodesta 2012 pidettiin toiminnan ”välikatsaus”, jonka loppupäätelmänä todettiin, että valittu toimintamalli on hyvä ja sitä kannattaa kehittää.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Operatiivinen toiminta
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
21
Operatiivinen toiminta
Etenkin nuorten vapaaehtoistoimintaa halutaan kehittää entisestään Operatiivisella palvelualueella toimii 67 aktiivista sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokuntien kanssa on vuosien saatossa muotoutunut hyvä yhteistoimintamalli, jota jatkettiin vuonna 2012. Sopimuspalokuntien yhteistyöelin on suuressa roolissa vietäessä uusia ajatuksia eteenpäin molemmin puolin. Pelastuslaitoksen strategian ja voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaan sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän perustan muun muassa maakunnan alueen pelastustoiminnassa sekä turvallisuusviestinnässä. Vapaaehtoispalokuntien toimintakykyisyys ja varsinkin
22
siinä olevien nuorten toiminta halutaan turvata myös tulevaisuudessa, minkä perusteella perustettiin valmisteluryhmä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, miten nuoriso-osastoja voidaan tukea jatkossa paremmin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Tämä työ on vasta käynnistymässä, mutta jo nyt on havaittavissa, että mukana olevat tahot haluavat aidosti jatkuvuutta vapaaehtoispalokuntien toiminnalle.
Varsinais-Suomi mukana valtakunnallisissa hankkeissa ja harjoituksissa Pelastuslaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana lukuisiin valtakunnallisiin hankkeisiin ja työryhmien työsVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Operatiivinen toiminta
kentelyyn. Esimerkkeinä mainittakoon pelastustoimen kumppanuusverkoston työkokoukset sekä MIRG-toiminnan (Maritime Incident Response Group) valmisteluryhmien kokoukset. Heinäkuussa toteutettiin laaja viranomaisradioverkon edellyttämä päätelaitteiden autentikointi. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Pelastustoiminnassa mukana olevia henkilöitä koulutettiin vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa. Henkilöstön työkykyisyyttä ylläpitävän ja tukevan järjestelmän tulosten todisteita ovat esimerkiksi pelastushenkilöstön hyvä kuntotaso sekä vastaavasti matalat varhaiseläkemaksut.
23
Operatiivinen toiminta ENSIHOITO Ensihoidolla yhteensä 39 938 tehtävää
Yli 70 kiireellistä tehtävää vuorokaudessa uoden 2012 aikana pelastuslaitos suoritti 39 938 ensihoitotehtävää. Näistä 25 581 tehtävää oli kiireellisiksi luokiteltuja tehtäviä (A, B ja C luokan tehtävät). Loput tehtävistä kuuluivat D luokkaan, sisältäen pääosin kiireettömiä hoitolaitosten välisiä siirto- ja jatkokuljetuksia. Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palveluita Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Paraisten ja Uudenkaupungin alueilla.
Ensihoidon sopimus pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin välille Kuluneen syksyn aikana saatiin myös neuvoteltua ensihoidon yhteistyösopimus pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välille. Sopimus allekirjoitettiin 19.12.2012 ja se on voimassa toistaiseksi. Uuden sopimuksen myötä mahdollistui myös ensihoitotyöntekijöidemme määräaikaisten virkojen vakinaistaminen. Syyskuussa käynnistyi ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmän (Kodea) pilotointi yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Pilotointi kestää kuusi kuukautta, jonka jälkeen saamme tulokset arvioitavaksi. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Liedon uuden paloaseman valmistuessa Jaanin paloasemalta poistuivat pelastustoimen yksiköt. Paloasemalle sijoitettiin Kaarinan paloasemalta toinen ensihoitoyksikkö sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti. Vuoden aikana hankittiin suunnitelman mukaisesti kolme uutta ambulanssia, joilla korvattiin vanhentunutta ajoneuvokalustoa. Ambulanssien toimintoja suunniteltaessa henkilökunta on ollut tiiviisti mukana. Näillä toimenpiteillä on kyetty kehittämään tehokkaita ja turvallisia ensihoitoyksiköitä nimenomaan potilaidemme ja ensihoitajien näkökulmasta tarkasteltuna.
kinnat sekä koko henkilöstön koulutus. Suuronnettomuuksilta onneksi vältyttiin mutta tammikuussa Amiraalistonkadun kaivauksissa havaittu ja sodan aikaiseksi lentopommiksi epäilty esine aiheutti suuronnettomuuteen varautumisen myös ensihoidon osalta. Poliisin, puolustusvoimien ja pelastuslaitoksen yhteistyössä suorittaman operaation lopputuloksena esiin kaivettu esine osoittautui kuitenkin suureksi kiveksi. Vuoden aikana oli myös muutamia rajuja huoneistopaloja, joissa ensihoidon osuus oli merkittävä. Ensihoitajat osallistuivat tulipaloissa potilaiden hoitotyön lisäksi asukkaiden evakuointiin sekä suorittivat potilaslajittelun hoidon kiireellisyyden mukaisesti. Myös tilanteiden jälkipurku oli ensihoidon vastuulla.
Lopuksi Operatiiviselle tulosalueelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, huolimatta siitä, että vuoteen mahtui paljon hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia. Kiitos tästä työstä kuuluu sekä päätoimiselle että vapaaehtoishenkilöstölle. Pelastuslaitoksen strategian mukaiset arvot: ammattimaisuus, tasapuolisuus ja nopeus, ovat näkemyksemme mukaan toteutuneet erinomaisesti ja olemme kyenneet tuottamaan asiakkaalle laadukasta ensihoito- ja pelastustoimintapalvelua.
Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö
Amiraalistokadun ”lentopommi” aiheutti suuronnettomuuteen varautumisen Kuluneen vuoden aikana viimeisteltiin suuronnettomuusvalmius-suunnitelman mukaiset varustehan-
24
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Operatiivinen toiminta
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
25
Poimintoja vuodelta 2012
Yhteistyössä on voimaa
AHTI 2012 keräsi viranomaiset Gyltöseen
arsinais-Suomen pelastuslaitos järjesti alueellisen AHTI 2012 -vesisukellusharjoituksen Gyltön linnakesaaressa Korppoossa 10–11.10.2012 välisenä yönä. Harjoituksen tarkoituksena oli tehdä tunnetuksi eri viranomaistahojen kalustoa ja toimintatapoja sekä harjoitella yhdessä suurten onnettomuustilanteiden hallintaa.
”Gyltön linnakesaaren laiturin välittömässä läheisyydessä on tapahtunut lossin ja pienehkön rahtialuksen yhteentörmäys. Lossi on saanut pahan kallistuman, jonka seurauksena kyydissä olleita ajoneuvoja on matkustajineen pudonnut mereen. Tiedossa on, että ainakin 50 -paikkainen linja-auto ja yli kymmenen henkilöautoa on upoksissa. Myös rahtialuksen lastina ollutta materiaalia on kadoksissa.”
Totuudenmukainen skenaario Kyseisenlainen onnettomuus on sattunut Gyltön linnakesaaren läheisyydessä vuonna 2004, joten skenaario oli hyvin totuudenmukainen. Tämän kuvauksen
26
ympärille oli suunniteltu kolme erilaista tehtävää, jotka järjestivät Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Merivartiosto sekä Merivoimat. Ennen varsinaisia rasteja ryhmät harjoittelivat työskentelyä helikopterissa. Sukeltajat kuljetettiin puolustusvoimien NH90-helikopterilla pelastuslaitoksen aluksille, joihin heidät vinssattiin oikeaa onnettomuustilannetta simuloiden.
Hydraulisista pelastusvälineistä haastetta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen rastilla harjoiteltiin uhrien pelastamisesta ajoneuvoista hydraulisten pelastusvälineiden avustuksella, sekä auton ylös nostamista nostopusseja käyttäen. Osalle ryhmistä välineistön käyttö pinnan alla oli uutta, jolloin harjoituksessa keskityttiin perusteiden hallintaan ja uuden oppimiseen eikä niinkään lopputulokseen ja kiireessä tekemiseen.
Malttia dokumentointitehtävään Merivartioston rastilla mereen oli upotettu kokonainen 50-paikkainen bussi. Bussin sisälle sijoitettiin erilaisia tavaroita ja nukkeja kuvaamaan bussin matkustajia ja heidän mukanaan ollutta välineistöä, joihin lukeutui myös räjähteitä ja aseita. Rastin tarkoituksena oli harjoitella pelastustoimelle oudompaa ja hitaamVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Poimintoja vuodelta 2012
pitempoista tehtävää, dokumentointia. Yleensä pelastuslaitoksen pelastussukeltajat suorittavat nopeita pelastustehtäviä, ja dokumentointitehtävät ovat olleet puolustusvoimien ja joskus merivartioston vastuulla. Koska harjoitus pidettiin saaristossa, tuli myös ympäristöstä huolehtia. Sekä henkilöautot, että bussi oli tyhjennetty ennen upottamisesta polttoaineista, öljyistä sekä muista luontoa pilaavista aineista.
Uusi tekniikka syynissä Merivoimien rastilla tutustuttiin apuvälineisiin, joita voidaan käyttää merenpohjan kartoittamiseen ja kohteiden paikantamiseen. Erityishuomion alla oli Merivoimien uusin hankinta, REMUS-viistokaikuluotain. Merivoimat olivat upottaneet merenpohjaan kaksi erillistä kohdetta, jotka ryhmien tuli tunnistaa Remuksen erilliseltä näyttöpäätteeltä. Kun ryhmät olivat antaneet arvionsa kohteesta, sukeltamalla tarkistettiin, mikä kohde oikeastaan oli. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
”Harjoitus meni nappiin” Harjoituksen loppuun saattaminen onnistuneesti oli loistava osoitus viranomaisyhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan harjoitukseen osallistui lähemmäs 70 henkilöä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lisäksi Gyltössä oli edustettuna Maarianhaminan, Satakunnan, Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan sekä Tukholman pelastuslaitokset, Merivartiosto, Maavoimat sekä Merivoimat. Yhteenvetona harjoituksesta voidaan sanoa, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on vahva osaaminen vesisukelluksen saralla. Olen erittäin tyytyväinen kaikkien ryhmien toimintaan sekä asenteeseen harjoituksen aikana. Ryhmien osaaminen yllättikin positiivisesti, vaikka sukeltajien hyvä taso oli tiedossa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella sukellustoimintaa vaativassa suuronnettomuudessa paikalle tulee osaavia ja motivoituneita sukeltajia monelta eri viranomaistaholta ja heidän yhteistyökykynsä on loistava. Teksti: Marko Rostedt, harjoituksen johtaja
27
Poimintoja vuodelta 2012
Räjähtelevät kaasupullot vaikeuttivat sammutusta
Teollisuushallin raju palo Somerolla Palon alkuvaiheen voimakkuus ja kohtalaisen voimakas tuuli edesauttoivat palon nopeaa leviämistä rakennuksen pohjoispäädyssä sijainneisiin tuotantotiloihin. Lisäksi rakennuksen eri vuosikymmeninä rakennetut rakennusosat toivat oman haasteensa sammutustoimien etenemiselle. Hyvin nopeasti todettiin, ettei rakennuksen pohjoista tuotanto-osaa pystytä palon voimakkuuden vuoksi pelastamaan. Tästä syystä painopiste sammutustöissä keskitettiin rakennuksen keskiosan sammuttamiseen ja eteläisen rakennusosan suojaamiseen.
Ensimmäiset kaasupullot räjähtävät
arraskuun 27. päivän iltana kello 22.03 pelastuslaitos vastaanotti VarsinaisSuomen hätäkeskuksen välittämän ilmoituksen, jonka mukaan Somerolla sijaitsevan Merivirta Oy:n tuotantotiloissa näkyy liekkejä ja rakennuksesta nousee savua. Ensimmäisinä kohteeseen saapuneet Someron pelastusyksiköt havaitsivat, että hälytetyt voimavarat eivät tule riittämään. Kohteeseen matkalla olleen päivystävän palomestarin saatua kohteesta tilannetiedot, päätti hän nostaa tehtävän hälytysvastetta. Tehtävä saa statuksen rakennuspalo, suuri. Päätöksen perusteella hätäkeskus suoritti lisähälytyksen, jolla kohteeseen menevien pelastushenkilöstön ja kaluston määrä kaksinkertaistettiin.
Voimakas palo eteni nopeasti Merivirta Oy:n toimitilat käsittivät useamman tuhannen neliön suuruisen tuotantotilakokonaisuuden. Yrityksen pääasiallinen tuotanto liittyy maatilataloudessa käytettävien metallituotteiden valmistukseen. Rakennus oli pääosin yksikerroksista tuotanto- ja varastotilaa, jossa metallituotteiden valmistus tapahtui. Rakennuksen yhteydessä oli myös kaksikerroksinen toimisto- ja tuotenäyttelytila.
28
Sammutustöiden aikana selvisi, että kohteessa on runsaasti erilaisia kaasupulloja, joita käytetään yrityksen metallituotteiden valmistuksessa. Tieto kaasupulloista välitettiin sammutustyöhön osallistuneille, jotta jokainen paikallaolija tiedostaisi kaasupullojen tuoman lisäriskin sammutustöissä. Sammutustöiden aikana rakennuksesta kuului satunnaisesti heikkoja kaasupullojen räjähtämisestä aiheutuvia paukahduksia. Kaasupullojen räjähtelyt lisäsivät osaltaan palon voimakkuutta ja siten hidastivat palonsammuttamista. Vajaa kaksi tuntia hälytyksestä, hieman ennen puolta yötä, tapahtui rakennuksen keskiosassa erittäin voimakas kaasupullojen aiheuttama räjähdys. Räjähdys aiheutti välittömästi voimakkaan paineaallon sekä kaasun palamisesta muodostuneen tulipalon, jonka vaikutukset ulottuivat hyvin kauas varsinaisesta räjähdyspaikasta. Jälkeenpäin tehtyjen tutkimusten perusteella kaasupullojen metalliosia löytyi lähes 140 metrin etäisyydeltä varsinaisesta räjähdyspaikasta. Räjähdyksen seurauksena varmistettiin, ettei pelastushenkilöstöön ollut kohdistunut henkilövahinkoja.
Sammutustaktiikka uusiksi Kaasupullojen räjähdettyä päätettiin, ettei rakennuksen sisälle ja välittömään läheisyyteen voitu enää turvallisesti mennä. Taktiikan muutoksen perusteella Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Poimintoja vuodelta 2012
siirryttiin rakennuksen ulkopuolelta tapahtuvaan sammutustyöhön raskaita vesitykkejä käyttäen. Koska kohteessa oli tietojen mukaan edelleen räjähtämättömiä kaasupulloja, päädyttiin varotoimenpiteenä laajentamaan kohteen ympärille muodostettua vaaraaluetta. Tämän seurauksena lähimmistä pientaloista evakuoitiin sairaankuljetushenkilöstön ja poliisin avustuksella asukkaita Someron terveyskeskukseen. Asukkaat pääsivät palaamaan hyvissä voimissa takaisin koteihinsa aamuyön aikana.
silaitoksen kanssa. Tutkinnan tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkasti syttymissyy ja tulipaloon johtaneet seikat. Tuotantotilat kärsivät tulipalon aiheuttamana mittavat aineelliset vahingot. Henkilövahingoilta onneksi kuitenkin vältyttiin, vaikka riskit niihin olivat erittäin korkeat kaasupullojen räjähtämisen myötä. Palontutkinnasta saatavaa tietoa pyritään hyödyntämään yhteistyössä pelastustoimen ja muiden viranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan kehittämisessä.
Syttymissyyntutkinta alkaa Pelastuslaitos käynnisti jo palon aikana syttymissyyntutkinnan yhteistyössä Varsinais-Suomen polii-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Teksti: Mika Viljanen, tehtävää johtanut päivystävä päällikkö
29
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Sopimuspalokunnat tärkeä osa Varsinais-Suomen pelastusjärjestelmää elastuslain mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Vakinaisten palokuntien sekä puolivakinaisten, eli toimenpidepalkkaisten palokuntien lisäksi pelastustoimen järjestelmään kuuluvat sopimuspalokunnat. Varsinais-Suomen alueella on 70 vapaaehtoista palokuntaa, joista 67 toimii sopimuspalokuntana. Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimuspalokunnat muodostavat tärkeän toimijaryhmän pelastustoimessa. Useissa kunnissa VPK toimii niin sanottuna ensilähdön palokuntana. Tällainen toimintamalli ei olisi mahdollinen ilman koulutusta, opitun tiedon ja taidon ylläpitoa sekä yhteistyötä pelastuslaitoksen ja palokuntien välillä. Palokunnille järjestetäänkin säännöllistä koulutusta alueellisen pelastusliiton kautta. Saatua koulutusta sopimuspalokunnat tukevat jatkuvalla harjoittelulla. Yhteistyötä pelastuslaitoksen sekä toisten sopimuspalokuntien kanssa ylläpidetään ja kehitetään säännöllisin kokoontumisin.
VPK verissä Palo- ja pelastustoiminnan ohella useilla palokunnilla on myös muuta aktiivista toimintaa. Tällaisia ovat kilpailutoiminta, soittokunnat, valistus-, nuoriso-, naissekä veteraaniosastot. Osa näistä tukee palokuntien palo- ja pelastustoimintaa joko suoraan tai välillisesti. Osa taas on toimintaa, joka tekee palokuntalaisuudesta koko perheen harrastuksen. Sopimuspalokuntalaisuus eli vapaaehtoinen palokuntalaisuus (VPK) on monelle mukana olevalle elämäntapa. Siinä yhdistyvät päivittäiset rutiinit, henkilöturvallisuuden perustaitoja kouluttava harrastus sekä mahdollisuus toteuttaa lähimmäisiin kohdistuvaa auttamishalua.
Teksti: Eeva Simola, tiedottaja
30
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Loimaan seudun sopimuspalokunnat Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK
Salon seudun sopimuspalokunnat Salon VPK Perttelin VPK Förbyn VPK Somerniemen VPK Halikon VPK Suomusjärven VPK Hirvelän seudun VPK Teijon VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK • Huom. Perniön VPK, Teijon VPK ja Förbyn VPK Muurlan VPK yhdistyivät vuonna 2011 Perniön VPK
Turunmaan sopimuspalokunnat Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Nagu FBK Pargas och Lielax FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Turun seudun sopimuspalokunnat Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK
Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK
Vakka-Suomen sopimuspalokunnat Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK
Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta 31
Tekniset palvelut
Pelastuslaitokselle uusi asema ja sähköinen tilausjärjestelmä iedon uusi paloasema valmistui kuluneen vuoden aikana ja juhlallinen vihkiminen suoritettiin 31. elokuuta. Paloasema tuottaa pelastuspalveluita ja tiloissa toimii lisäksi Liedon VPK. Vuoden aikana otettiin käyttöön myös SAP-toiminnanohjausjärjestelmä, jonka käyttöä lisätään vuoden 2013 aikana.
Liedon paloasema otettiin käyttöön Liedon paloaseman rakentamisen eri vaiheet ja käytännön palaverit ovat työllistäneet pelastuslaitosta vuoden 2012 aikana. Paloasema valmistui 1.6.2012, jolloin paloaseman pelastustoiminta käynnistyi. Virallinen vihkiminen suoritettiin elokuun lopulla. Näin vanha Jaanin paloasema jäi sairaankuljetuksen käyttöön ja Liedon vanha paloasema luovutettiin takaisin Liedon kunnalle. Toiminnan käynnistyttyä paloasemalle sijoitetut työvuorot suunnittelivat aseman käytännön toimia yhteistyössä vapaaehtoispalokunnan kanssa. Myös Naantalin ja Raision yhteisen uuden paloaseman suunnittelu- ja valmistelutoimet ovat olleet merkittävä hanke toimitilapalveluissa. Pelastuslaitos pyrki tehostamaan toimitilojen kartoitusta. Paloasemien kuntokartoitus projektin (EAKRhanke) tulokset on koottu Map Info -esitykseen, jossa kuvataan eri väreillä paloasemien korjausten kiireellisyyttä. Yhteistyötä kuntaomistajien kanssa pyrittiin tehostamaan ja jatkoprojekteja selvitetään, joissa käsiteltäisiin muun muassa energiatehokkuutta, työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia, vanhojen paloasemien kunnostusta ja vuokrasopimusten tarkistuksia.
SAP keskittää pelastuslaitoksen hankinnat Turun kaupunki, ja sen myötä Varsinais-Suomen pelastuslaitos, on ottanut käyttöön SAP-toiminnanohjausjärjestelmän vuoden 2012 aikana. Siihen liittyen on kehitetty SAP SRM -hankintajärjestelmä, jonka tarkoitus on helpottaa ja keskittää jokapäiväisiä ostoja. Vuoden aikana järjestettiin pelastuslaitoksen hankintoihin osallistuville henkilöille useita koulutustilaisuuksia.
32
SAP tilausjärjestelmän käyttöönotto sujui mallikkaasti vaikka pieniä puutteita järjestelmän toimivuudessa havaittiinkin. Sähköisen tilausjärjestelmän osuutta hankinnoissa lisätään vuonna 2013. Ammattipalomiesten palovarusteiden tarkastuksia ja mahdollisesti tarvittavia korjauksia tehtiin koko laitoksen alueella. Vuoden 2012 suurimpia hankkeita varushuollossa olivat ammattipalomiesten palopukujen kilpailutus sekä VPK varustehankinnat. Kalusto- ja varustehallinnassa jatkettiin Promeron-kalustonhallintaohjelman kehittämistä. Siihen liittyen tehtiin muun muassa ajoneuvojen kalustoinventaariot koko maakunnan alueelta.
Kunnossapitohenkilökunta vähen Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueen kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti ja niin ikään kalustonhoitajien tehtävinä. Kaluston kunnossapitoa on kehitetty aktiivisesti jo neljä vuotta ja korjaamo on kokenut suuria muutoksia. Henkilöstö on vähentynyt, mutta toimintaa kehittämällä siitä on tullut koko pelastuslaitoksen kalustoa kunnossapitävä osasto. Loppuvuonna toteutettiin kaluston kunnossapitoprojektin edellyttämiä muutoksia ja kalustonhoitajien tehtäviä muutettiin sekä heille annettiin erikoistumistehtäviä. Nyt korjaamon henkilöstöön kuuluvat esimies ja kolme asentajaa. Alueilla on lisäksi kahdeksan kalustonhoitajaa, varastomies-autonkuljettaja, sammutinhuoltaja ja autokuski. Yksi kalustonhoitaja siirtyi sammutinhuoltajaksi ja määräaikainen varastonhoitaja siirtyi muihin tehtäviin. Kunnossa pidettävänä on 83 paloasemaa, joilla on 147 säiliö- ja sammutusautoa kalusteineen, 5 puomitikas- ja nostolava-autoa, 61 ambulanssia ja miehistöautoa, 71 henkilöautoa ja 56 alusta ja venettä. KunVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Tekniset palvelut
nossapidon alaisuudessa ovat myös perävaunut sekä paloasemilla oleva muu kalusto. Raskaan autokaluston huolloista on tehty sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin että jokainen auto huolletaan vuosittain. Sopimukset sisältävät myös katsastuskunnostukset ja katsastukset. Suunnittelu muun autokaluston määräaikaishuoltojen teettämiseksi merkkiliikkeissä on aloitettu.
Pelastuslaitokselle neljä sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa Vuonna 2012 pelastuslaitos hankki neljä uutta sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa. Niiden vastaanottotestaukset tehtiin ja autot sijoitettiin asemille. SuunVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
nitellun autokierron mukaisesti siirrettiin 20 paloautoa uusille asemille. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Myös uuteen johtokeskusautoon tehtiin omalla korjaamolla varustelutöitä. Lisäksi sairasautoja tilattiin kolme kappaletta ja ne valmistuvat helmikuussa 2013. Vuoden lopulla myytiin kolme vanhaa sammutusautoa, kolme säiliöautoa, yksi nostolava-auto sekä yksi huoltoauto. Lisäksi myytiin kolme venettä, moottoriruiskuja, perävaunuja ja muuta poistettua kalustoa. Operatiivisen raskaan ajoneuvokaluston poistoikä on 20 vuotta.
Teksti: Pertti Soininvaara, tekninen päällikkö
33
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2012 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2012 3. Tunnuslukuja 2008 - 2012 4. Suoritetut palotarkastukset 2008 - 2012 5. Ensihoidon tehtävät vuosina 2008 - 2012 6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2012 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2008 - 2012 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisila pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2012 9. Operatiiviset pelastustehtävät vuosina 2009 - 2012 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2012
34
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2012
2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2012 Palkat
3% 2% 5% Palveluostot
90 % Vuokrat
Muut kulut
3. Tunnuslukuja 2008 - 2012 Tunnuslukuja
2008
2009
2010
2011
2012
459 270
461 177
462 914
465 183
467 217
NettokäyttÜmenot euroa/asukas
57,93
59,06
60,9
62,8
64,88
Nettoinvestoinnit euroa/asukas
2,84
2,76
3,6
3,3
3,48
Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa)
107
494
103
408
51
Varsinais-Suomen asukasluku
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
35
Tilastotietoa
4. Suoritetut palotarkastukset 2008 - 2012 Tarkastukset
2008
2009
2010
2011
2012
1 krt / vuodessa
3 231
3 517
3 677
3 535
3 179
1 krt / 10 vuodessa
7 923
6 979
6 717
7 564
6 206
Muut
2 853
2 188
1 682
2 085
1 513
Tehtävät yhteensä
14 007
12 684
12 076
13 184
10 898
5. Ensihoidon tehtävät vuosina 2008 - 2012 Tehtävät kiireellisyysluokittain
2008
2009
2010
2011
2012
A-tehtävät
1 850
1 896
1 852
1 768
1 685
B-tehtävät
8 615
8 797
9 100
9 835
9 492
C-tehtävät
13 578
13 668
13 741
14 633
14 355
D-tehtävät
13 190
11 957
13 399
14 509
14 218
Tehtävät yhteensä
37 233
36 318
38 092
40 745
39 938
6. Palokuolemat vuosina 2009 - 2012 Palokuolemat
36
2009
2010
2011
2012
Varsinais-Suomessa
12
10
1
7
Koko maassa yhteensä
107
81
67
80
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Tilastotietoa
7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2008 - 2012 8619
8383
8870
11261
8203 11261
12000 2008
2009 10000 2010
8619
2011 2012 8000
8383
8870 8203
6000 4000 2000 0 2008
2009
2010
2011
2012
8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2012 1800
1700
1700
981
758
578
545
467
*) Turun keskusasema 1600 **) Raisio 1400 Kaarina 1200 Kärsämäki 981 1000 Salo 758 Naantali 800 578 545 Jaani 467 432 418 600 Lieto 334 299 281 400 255 235 Uusikaupunki 128 Loimaa 200 Parainen 0 Laitila Somero Paimio
* sis. T11 ja T15 ** sis. R11 ja R18 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
37
Tilastotietoa
9. Operatiiviset pelastustehtävät vuosina 2009 - 2012 Tehtävät
2009
2010
2011
2012
Automaattisen paloilmoittimen välittämä hälytys
1679
1838
1812
1835
Tarkastustehtävä/varmistus
867
909
1044
804
Rakennuspalo
185
234
198
179
Rakennuspalovaara
192
185
199
233
Maastopalo
242
338
198
130
Liikennevälinepalo
212
197
195
169
Liikenneonnettomuudet
1377
1314
1192
1120
Luonnononnettomuus
56
42
-
-
Ihmisen pelastaminen
185
166
142
158
Eläimen pelastaminen
205
141
158
141
Öljyvahinko
163
149
156
181
Ensivastetehtävä
1643
1767
1901
1796
Vahingontorjunta
363
474
3027
537
Virka-apu
88
177
184
166
Muut tehtävät
926
939
855
754
Tehtävät yhteensä
8383
8870
11261
8203
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500
2010 2011 2012
0
38
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Tilastotietoa
10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2012
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
39
Tilastotietoa
40
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Tilastotietoa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
41
Yhteystiedot
23353-Autotarra_14,5_suomi.indd 1
25.1.2013 9.12
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi
Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111
42
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2012
Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti