Vuosikertomus 2014
Sisältö
Pelastusjohtajan katsaus................................................................................ 4 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ....................................................... 7 Strategia ........................................................................................................ 9 Organisaatio................................................................................................... 10 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ..................................................... 11 Avaintietoja vuodelta 2014 ............................................................................. 12
Hallinto ja henkilöstö ....................................................................... 12
Talous ............................................................................................. 13 Riskienhallinta................................................................................................ 14 Turvallisuusviestintä....................................................................................... 16 Operatiivinen toiminta .................................................................................... 20 Pelastustoiminta ............................................................................. 20 Ensihoito ......................................................................................... 23 Poimintoja vuodelta 2014............................................................................... 26
Kemppilänkadun huoneistopalo oli harvinaisen raju......................... 26
Harjoittelu Jermuntien kerrostaloissa Raisiossa ............................... 28
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat ........................................................... 30 Tekniset palvelut ............................................................................................ 32 Tilastotietoa ................................................................................................... 34 Yhteystiedot ................................................................................................... 42
Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Painosmäärä: 300 Painopaikka: Painatuspalvelut, Turku Toimitus: Jaana Jussila Kannen kuva: Maria Nykyri Taitto: Mia Lehtonen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Pelastusjohtajan katsaus
Pelastustoimen rakenneuudistus sai jäädä tulevaisuuteen elastuslaitoksen vuosi 2014 oli varsin tapahtumarikas. Pelastustoimen rakenneuudistuksen eteenpäin vieminen jatkui heti tammikuussa siitä, mihin se vuoden 2013 joulukuussa jäi. Pelastuslaitosten yhdistymisiä valmisteltiin niin meillä kuin muuallakin, vaikka varsinaisia päätöksiä asiasta ei vielä ollut. Pelastustoimen osalta uudistus tai muutos jäi lopulta lähes kokonaan toteutumatta. Ainoastaan kirjaus säästötavoitteesta ja yhteisten viesti- ja johtokeskusten perustamisista jäi lopullisiin papereihin. Muutenkin julkisen puolen rakenneuudistus jäi pieneksi vielä tässä vaiheessa. Rakenneuudistusta kuitenkin varmasti tarvitaan, ja vieläpä hyvin nopeasti, jotta kestävyysvajeesta selvitään. Suurin muutos, joka toteutui, oli sote-alueista päättäminen. Tämä päätös vaikutti ja vaikuttaa myös pelastuslaitosten ensihoitotoimintaan. Loppuvuoden aikana keskusteltiin kiivaasti siitä, miten ensihoito on tulevaisuudessa mahdollista ja/tai järkevää järjestää näillä suurilla sote-alueilla, ja miten pelastustoimi voi olla toiminnassa mukana. Lopulliset ratkaisut ja linjaukset tämän asian osalta tullaan tekemään tulevana vuotena.
Pelastuslaitosta työllistivät suuret tulipalot Pelastustoimen vuotta värittivät suuret rakennuspalot sekä loppuvuoden ratapihan vaarallisten aineiden onnettomuus. Kemppilänkadun kerrostalopalo oli erittäin voimakas ja muutenkin poikkeuksellinen. Onnistuneella pelastustoiminnalla kyettiin pelastamaan kymmeniä ihmisiä, mutta valitettavasti yksi henkilö menehtyi silti palossa. Palo sai paljon myös valtakunnallista julkisuutta ja Onnettomuustutkintakeskus ottikin sen tutkittavakseen. Virusmäentien rakennuspalossa menehtyi puolestaan kaksi henkilöä ja palo sai runsaasti huomiota keskeisen sijaintinsa, palon voimakkuuden ja laajuuden vuoksi. Erinomaista julkisuutta puolestaan saimme, kun televisiossa pyörähti käyntiin 112-sarja, jota oli kuvattu myös
4
täällä meillä. Ohjelmaa ja oman väkemme toimintaa oli hieno seurata, sillä toiminta oli arvojemme mukaista, eli nopeaa, tasapuolista ja ammattitaitoista. Paloasemaverkkoa saimme uudistettua uuden Luolalan paloaseman valmistuttua loppuvuodesta. Aseman rakentaminen sujui erittäin hyvin, sillä sekä budjetti että aikataulu alitettiin. Luolalan paloasema on meidän toiseksi suurin ja vilkkain paloasema, kun mittareina ovat hälytysten ja asemalla työskentelevien henkilöiden määrä. Asemalle sijoittuvat tässä vaiheessa riskienhallinnan henkilöstön lisäksi pelastusyksiköt, kolme ambulanssia ja Raision VPK.
Henkilöstöasiat lautakunnan painopisteenä Lautakunnan vuosikellon painopiste oli henkilöstöasioissa. Henkilöstöstrategia ja pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma päivitettiin muiden kokousasioiden ohella. Valtakunnallisen työhyvinvointihankkeen valmistuttua loppuvuodesta käynnistimme oman urapolkuja tukevan hankkeemme. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio, joka myös toimi valtakunnallisen hankkeen työryhmän puheenjohtajana. Loppuvuodesta saimme hallinto-oikeuden päätöksen lautakunnan kokoonpanosta tehtyyn valitukseen. Hallintooikeus kumosi Turun kaupunginvaltuuston päätöksen lautakunnan kokoonpanosta ja näin jäimme taas vuodenvaihteessa ilman lautakuntaa. Lautakuntahan oli jo kertaalleen uudelleen valittu, joten jää nähtäväksi, milloin saamme taas uuden lautakunnan kasaan. Julkisen talouden vaikeuksista huolimatta pystyimme vuonna 2014 toteuttamaan palvelutasopäätöksen ja tuottamaan laadukkaita pelastustoimen sekä ensihoidon palveluita kuntalaisille, vieläpä erittäin taloudellisesti.
Jari Sainio, pelastusjohtaja
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Pelastusjohtajan katsaus
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
5
Varsinais-Suomi 2014
Kunnat ja seutukunnat
Pyhäranta
Laitila
Vakka-Suomi
Oripää
Loimaa
Uusikaupunki Pöytyä Mynämäki
Loimaan seutu
Vehmaa Nousiainen
Kustavi
Turun seutu
Masku
Koski Tl
Aura
Rusko
Taivassalo
Marttila
Tarvasjoki
Somero
Lieto
Raisio Turku Naantali
Kaarina
Paimio
Salon seutu Salo
Sauvo
Parainen
Turunmaa-Åboland
Kemiönsaari
0
20
40 km
Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13
6
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti
Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 28 kunnan alueella
Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on kymmenen ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 470 880, joista 418 420 suomenkielisiä ja 26 964 ruotsinkielisiä. Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta viiden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.
7
Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyv채, alansa valtakunnallinen suunnann채ytt채j채 ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.
Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.
Arvot: ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.
8
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Strategia
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Strategia 2020 toteutuminen elastuslaitoksen Strategia 2020 hyväksyttiin aluepelastuslautakunnassa marraskuussa 2010. Strategiassa on huomioitu valtakunnan strateginen tilanne. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen oma strategia on hyvin linjassa valtakunnallisten strategioiden kanssa. Strategiaa 2020 valmistettiin pelastuslaitoksella hyvin laajapohjaisella ryhmällä. Työhön osallistui lähes 30 henkilöä puolentoista vuoden aikana. Henkilöt edustivat kaikkia pelastuslaitoksen keskeisiä toimialoja, lisäksi mukana oli kaksi henkilöstön edustajaa. Strategia 2020 tavoitteena on luoda yhteinen arvopohja pelastuslaitoksemme tulevalle työlle. Strategiassa määritellään yhteiset arvot: ”ammattitaitoisesti, nopeasti, tasapuolisesti”. Strategiassa on myös yhteinen visiomme: ”Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus- turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja”. Vision tavoite on antaa suunta tuleville palvelutasopäätöksille ja vuosiohjelmille. Strategiassa määritellään myös toiminta-ajatuksemme: ”Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan VarsinaisSuomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina”. Toiminta-ajatus luo yhteisen pohjan sille tavalla, jolla palveluja tuotamme. Strategia käytännön toteuttamista varten on määritelty tulevaisuuden tärkeimmät painopisteet, jotka tulee erityisesti huomioida, jotta vision tavoite saavutetaan. Näitä painopisteitä on viisi 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö, 2. Osaavat, motivoituneet, toimintakykyiset sopimuspalokunnat, 3.Toimiva ja kattava/ riittävä paloasemaverkosto, 4.Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat sekä 5. Toiminnan edellyttämät riittävät
taloudelliset resurssit. Kustakin painopistealueesta on vielä erikseen haettu kriittiset tekijät eli ne seikat jotka eniten vaikuttavat kohdan toteutumisen onnistumiseen. Kriittisten menestystekijöiden avulla priorisoimme tekemisiämme ja kohdennamme resurssit parhaiten vision toteuttamiseen. Strategia toteutumista mitataan niillä mittareilla, jotka löytyvät seuraavan strategiatason käytännön vuosiohjelmista. Näistä vuosiohjelmista tärkein on palvelutasopäätös. Palvelutasopäätökseen, joka on valtuustokausittain hyväksyttävä asiakirja, sisältyy mittareiden lisäksi myös esimerkiksi investointisuunnitelma, paloasemaverkkopäätös ja valvontasuunnitelma. Palvelutasopäätöksen lisäksi tärkeitä vuosiohjelmia ovat muun muassa talousohjelma, henkilöstösuunnitelma, ensihoidon suunnitelma sekä koulutus- ja viestintäsuunnitelma. Lautakunta seuraa strategian toteutumista vuosittain. Pelastuslaitoksessa sitä seurataan pari kertaa vuodessa johtoryhmässä. Strategia prosessien kehittämisestä vastaa kehittämisyksikkö ja sen tukena toimiva strategian kehittämistiimi. Tällä hetkellä sisäministeriö on asettanut työryhmän kirjoittamaan pelastustoimelle uutta valtakunnallista strategiaa. Strategiaryhmään on koottu varsin suuri määrä eri pelastustoimen edustajia. Strategiatyön on aikataulujen mukaan oltava valmis kesään mennessä. Keväällä on myös eduskuntavaalit ja niihin liittyvä uusi hallitusohjelma tulossa. On erittäin todennäköistä että myös meidän nykyajassa elävä pelastuslaitoksemme tulee tekemään strategisia korjausliikkeitä seuraavan vuoden aikana. Uudistustöiden taustalla tulee aina ensisijaisesti olemaan pelastuslaitoksen toiminta kuntien ja kuntalaisten hyväksi sekä oman henkilökunnan osaaminen ja hyvinvointi.
Tulevaisuuden tärkeimmät painopisteet: 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö 2. Osaavat, motivoituneet, toimintakykyiset sopimuspalokunnat 3. Toimiva ja kattava/ riittävä paloasemaverkosto 4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat 5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
9
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta elastustoimen ylintä päätäntävaltaa VarsinaisSuomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue: Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Palvelualasta vastaa
pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta. Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.
Organisaatiokaavio Varsinais-suomen aluepelastuslautakunta Johtoryhmä
Pelastusjohtaja Jari Sainio
Operatiivinen
Riskienhallinta
Tukipalvelut
Pelastuspäällikkö Juha virto
Pelastuspäällikkö Mika Viljanen
Pelastuspäällikkö Mika kontio
Pelastustoiminta
valvonta
Talous
ensihoito
varautuminen
Koulutus ja viestintä Hallinto henkilöstö tekninen kehittäminen
10
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
Puheenjohtaja FM Lindell Pia, Turku
Varajäsen yrittäjä Lehmusvaara Eeva-Leena, Turku
Kaupunginhallituksen edustaja fysioterapeutti Rinne Pirjo, Turku
Varajäsen Andersson Li, Turku
Jäsen
Henkilökohtaiset varajäsenet
varapuheenjohtaja, pienyrittäjä, paloesimies evp Alanko Kaarlo, Salo
erityisopettaja Kotti Minna, Somero
eläkeläinen, palomestari Arvonen Jouni, Uusikaupunki
rakennusinsinööri Ranta Tapio, Rautila
hoitaja Augustin Heli, Nousiainen
eläkeläinen Erkkilä Veikko, Mynämäki
everstiluutnantti Korhonen Pentti, Turku
levyseppähitsaaja Hurme Jyrki, Turku
ylikonstaapeli Lehti Timo, Salo
sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustaja Mikkola Niina, Somero
työnjohtaja Lindeman Staffan, Parainen
lähihoitaja Suomi Berit, Kemiö
lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja Närvänen Vesa, Turku
tutkimusassistentti Korhonen Laura, Turku
sairaanhoitaja, yrittäjä Raisto-Elo Tanja, Laitila
ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti
yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä
Heilala Tuomas, Virttaa
erityisopettaja, KM Rouhiainen Hannele, Säkylä
täydennyskoulutuspäällikkö, KL Uusitalo Ilkka, Mellilä
pankkitoimihenkilö Muukkonen Tuula, Raisio
tarkastaja Salo Maija, Masku
toimistopäällikkö Sukari Helena, Naantali
yrittäjä Vänni Hanna, Mynämäki
toimittaja Suominen Jari, Turku
eläkeläinen, linja-autonkuljettaja Lempinen Jarmo, Turku
linja-autonkuljettaja Tolvanen Mika, Turku
eritysluokanopettaja Koistinen Antti-Pekka, Turku
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
11
Avaintietoja vuodelta 2014
Hallinto ja henkilöstö uonna 2014 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskenteli 555 henkilöä, joista pelastustehtävissä 263, ensihoidon tehtävissä 149 henkilöä ja hallinnon tehtävissä 24 henkilöä. Pelastustoiminnassa oli kertomusvuoden aikana 261 ja ensihoidon palveluyksikössä 130 henkilötyövuotta. Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeusluvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteutetaan 2-vuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin 10:ltä jatkuvassa miehityksessä olevalta palo-
12
asemalta. Edellä mainittujen lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Näiden kolmen paloasemien valmius hoidetaan muuna aikana vapaaehtoishenkilöstön (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö) toimesta. Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta paloasemalta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallintopäällikkö ja Anita Reiman, hallintosihteeri Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Avaintietoja vuodelta 2014
Talous arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuoden 2014 talous toteutui suunnitelmien mukaisesti monista muutosuhista ja -ehdotuksista huolimatta. Kuntatalouden monenkirjavilla säästösuunnitelmilla ja kuntien ja kuntayhtymien yhdistymisaikeilla haetaan jatkuvasti tehostettavaa, mittakaavaetuja sekä säästettävää. Siinä suhteessa organisaatiomme toiminta, talous ja henkilöstöresurssit on viritetty jo ennakolta näiden muutostavoitteiden vaatimuksiin. Yksi osoitus tästä on, että kunnille palautettiin ennakkomaksuosuuksista poiketen edellisvuosia enemmän. Talous toteutui näin ollen käyttöpuolen ja investointien osalta hieman jopa odotuksia paremmin. Pelastuspalvelujen (pl. ensihoitopalvelut) henkilöstömenot alittuivat reilusti. Tämä johtui mm. hyvästä henkilöstöresurssien suunnittelusta ja paremmasta optimoinnista ja toisaalta henkilöstön palkkojen korotukset olivat maltillisemmat mihin budjetissa oli varauduttu. Palvelujen ostot ja materiaalihankinnat ylittyivät edelleen selvästi suunnitellusta. Tähän ovat syynä muun muassa hintojen noususta johtuvat vaihtelut ja ostopalveluiden tarpeen lisääntyminen. Vuokrakustannukset eivät ennustettavuutensa puolesta paljoa talousarviosta poikenneet. Investointihankinnat toteutettiin talousarvion mukaisesti, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
mutta tulojen vähyydestä johtuen hieman nettoylitystä tehden. Tuloja kertyi budjetoitua enemmän tarkastus- ja erhemaksujen ensimmäisen kokonaisen vuoden laskutuksista. Kokonaistulojen ylitys ja menojen alitus muodostivat tasapuolisesti kokonaisbudjetin ylijäämän. Ensihoitopalveluiden talous toteutui tavoitteellisesti. Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu pysyi tulojen ja menojen osalta hyvin balanssissa. Ensihoitopalveluiden kokonaismenoista noin 90 % koostuu henkilöstökuluista, jotka ylittyivät hienoisesti ennakoidusta, kun taas hankinnoista ja palvelujen ostoista kertyi säästöä. Kelatulojen yksikköhintojen nousu ja tehtävämäärät näkyivät edelleen tulokertymässä, myös maksutuloista kertyi ylijäämää. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,7 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,95 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2014 oli n. 570 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2013 kunnille palautettiin noin 130 000 euroa ja vuonna 2012 palautusmäärä oli runsas 50 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö
13
Riskienhallinta
14
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Riskienhallinta
”Tavoitteena laadukkaammat riskienhallintapalvelut”
Pelastuslaitoksen palontutkinta elastuslaitos suorittaa palontutkintaa tavoitteenaan tuottaa riskitietoutta pelastuslaitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja pelastustoiminnan kehittämisen tarpeisiin. Vuosi 2014 oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmälle kiireinen. Vuoden aikana syttyi useita paloja, joista muutamat olivat tutkinnan kannalta varsin haastavia ja henkilöstöresursseja vaativia. Tutkituista paloista saadun tiedon perusteella pystyttiin vuoden aikana myös tuottamaan lisämateriaalia ja syventämään laitoksen osaamista monella eri taholla niin operatiivisessa kuin riskienhallintatyössäkin. Normaalien palontutkintatehtävien lisäksi pelastuslaitos osallistui edellisvuoden tapaan valtakunnallisiin, pelastuslaitosten yhdessä sopimiin teematutkintoihin, joiden tavoitteena on löytää yksityiskohtaisempaa tietoa tulipalojen syttymisestä ja niiden jälkiseuraamuksista kansallisella tasolla. Turun Kemppilänkadulla maaliskuussa 2014 syttyi kerrostalopalo, joka herätti runsaasti valtakunnallista huomiota. Paloa tutki pelastuslaitoksen lisäksi myös Onnettomuustutkintakeskus. Tutkinnan seurauksena annettiin useita merkittäviä turvallisuussuosituksia, joiden käytännön toteutuminen jää nähtäväksi tulevina vuosina. Vuoden aikana sattuneet vakavat kerrostalopalot herättivät myös palontutkinnan osalta merkittäviä ammatillisia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä päästiin selvittämään ja havainnoimaan paremmin Raision Ihalassa purkutuomion saaneissa kerrostaloissa. Kerrostaloissa tehtiin useita polttokokeita ja harjoituksia, joihin osallistui runsaasti pelastuslaitoksen henkilöstöä sekä poliisin ja vakuutusyhtiöiden edustajia. Polttokokeiden ja harjoitusten yhteydessä tehtiin normaalin kerrostalohuoneiston palossa palontutkinnan kannalta mielenkiintoinen painehavainto. Koepolttojen alkuvaiheessa tapahtuva paineennousu esti käytännössä avaamasta huoneiston sisäpuolista käyntiovea. Tuon havainnon seurauksena on tavoitteena käynnistää vuonna 2015 Aalto-yliopiston tutkimushanke, jossa tutkitaan kerrostalohuoneiston tulipalon aiheuttamia painemuutoksia eri olosuhteissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on alustavasti mukana tässä valtakunnallisessa tutkimushankkeessa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tulipaloissa syntyneiden henkilövahinkojen määrä pysyi myös edellisten vuosien kaltaisena. Kuolinpaloja oli yhteensä 6. Lisäksi kaksi ihmistä menehtyi yli 30 vuorokauden kuluttua palosta saatuihin vammoihin, mitä ei tilastoida kuitenkaan palokuolemana nyky-määritelmän mukaisesti. Vakavia henkilövahinkoja sattui kaiken kaikkiaan 15 tulipalossa. Kyseiset henkilövahingot kohdistuivat kahta tapausta lukuun ottamatta yksittäiseen henkilöön. Pelastuslaitoksen palontutkijoiden suorittamia palontutkintatehtäviä kirjattiin vuoden aikana 61. Henkilövahinkojen ja teemapalojen ulkopuolella tutkittiin 8 omaisuusvahinkoihin johtanutta paloa, joissa tutkinta käynnistettiin mittavien vahinkojen, henkilöturvallisuuden, pelastustoiminnan tai muun erityisen syyn vuoksi. Pelastuslaitoksen varsinaiseen palontutkintaan osallistui 10 henkilöä.
Pelastuslaitos kuntien varautumisen tukena Pelastuslaitos tuotti kuluneen vuoden aikana alueensa kunnille ja yrityksille erilaisia varautumisen palveluja. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut varautumisen osalta olivat mm. eritasoiset neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, joilla pyrittiin tukemaan asiakkaan varautumista eritasoisiin vaara- ja häiriötilanteisiin. Erityisesti pelastuslaitoksen varautumisen tukea ja osaamista kohdennettiin alueemme kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun kehittämiseen. Pelastuslaitos oli myös aktiivisesti mukana kuntien johtoryhmille suunnatuissa varautumisharjoituksissa muun muassa suuronnettomuusharjoitusten yhteydessä. Kuntien johtoryhmien harjoitukset vietiin läpi mahdollisimman konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Suuronnettomuusharjoituksiin osallistuneet kunnat kokivat harjoitteet mielekkäiksi ja konkreettisiksi. Kuluneen vuoden osalta kohdennetuista varautumisen palveluista on toiminta-alueemme kunnilta saatu kaiken kaikkiaan hyvää palautetta. Kuntien varautumisen tukemiselle on selkeä tarve ja me pelastuslaitoksena haluamme olla mukana kehittämässä sitä edelleen. Teksti: Mika Viljanen, pelastuspäällikkö
15
Turvallisuusviestintä
Koulut turvallisuusviestinnän painopisteenä elastuslaitos näkyi aktiivisesti vuonna 2014 messuilla ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Tänä vuonna ei ollut isoja yleisötapahtumia kuten Turun messut, mutta pienempiä tapahtumia oli riittävästi ja turvallisuusviestintää saatiin jaettua kansalaisille. Vuosien 2013 - 2016 turvallisuusviestinnän painopisteeksi valittiin koulut. Tavoitteena on kehittää koulujen omatoimista varautumista mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Kouluprojekti avattiin loppuvuodesta 2013 kyselyllä Varsinais-Suomen ylä- ja alakoulujen rehtoreille. Vuonna 2014 kouluprojekti-hanke jatkui ja sen nimeksi tuli VarTu – Varsinaissuomalaista Turvallisuutta. Nimen saamiseksi järjestettiin Varsinais-Suomen kouluilla kilpailu, jonka voittaja sai paloturvallisuuteen liittyvän actionpäivän Artukaisten paloasemalla. VarTu-hanke etenee ja vuonna 2015 olisi tarkoitus järjestää paloturvallisuuteen ja ensiapuun liittyvää koulutusta Varsinais-Suomen koulujen turvallisuusvastaaville.
16
Turvallisuustietoa virtuaalisesti Vuosi 2014 alkoi jo tuttuun tapaan viranomaisten yhteistyössä järjestettävällä hätänumeropäivällä. Hätäkeskuksen koordinoimaa 112-päivää vietettiin Varsinais-Suomen päätapahtumien merkeissä Turussa ja Uudessakaupungissa. Jo paikkansa Varsinais-Suomessa vakiinnuttanut kampanja NouHätä! sai suosionsa jälleen kerran kahdeksasluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2014 virtuaalinen NouHätä-oppitunti sai jatkoa, jota tarjottiin kaikille Varsinais-Suomalaisille kahdeksasluokkalaisille. Virtuaalitunnissa oli teemoina arjen turvallisuus, ensiapu, hätänumeroon soittaminen sekä tietenkin itse NouHätä!-kampanja ja kilpailu. Virtuaalitunnilla tavoitettiin iso määrä oppilaita pienillä resursseilla. Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille tarjottiin turvallisuusoppituntia syksyllä 2014, jossa tavoitteena on opettaa lapsille muun muassa hätänumero ja miten toimitaan oikein
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Turvallisuusviestintä
tulipalotilanteessa. Kouluja ilmoittautuikin mukaan toistasataa. Turvallisuusoppitunnista kerättiin palaute sähköisesti. Pohjoismaiden yhteistä paloturvallisuusviikkoa vietettiin marras-joulukuun vaihteessa. Viikko alkoi Päivä paloasemalla -tapahtumalla ja päättyi palovaroitinpäivään. Pelastuslaitos avasi ovensa neljällä paloasemalla Päivä Paloasemalla -tapahtumapäivänä. Osallistuimme myös Spek:in ja Lasten Klinikoiden kummien yhteistyössä pelastuslaitosten ja VPK:iden kanssa järjestämään tapahtumaan lastenklinikoilla. Tapahtuman avulla vietiin Päivä Paloasemalla pienten potilaiden luokse, jotka eivät muuten päivään olisi voineet osallistua. Tapahtuma järjestettiin eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja se sai monen pienen potilaan päivästä iloisesti erilaisen.
Toiminnan kautta tutuksi Pelastuslaitos näkyi myös monilla messuilla vuoden 2014 aikana. Rakentaminen ja Sisustamminen -messuilla luennoitiin asumisen paloturvallisuudesta. Saariston asukkaita tullaan muistamaan vuosittain aina kesäisin järjestettävällä tapahtumalla ”Saariston turvallisuuspäivä”. Vuonna 2013 tapahtuma järjestettiin Iniössä, jossa mukana oli myös hätäkeskuspäivystäjä sekä Iniön VPK. Vuonna 2014 saariston turvallisuuspäivä järjestettiin Nauvossa. Turvallisuuspäivän teemoina oli muun muassa alkusammutus, hätäensiapu, mökin koordinaatit sekä turvallisesti vesillä. Vuoden 2014 aikana oltiin mukana myös Urapolkutapahtumassa Logomossa ja Okra-messuilla Oripään
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
lentokentällä. Olimme mukana myös monissa pienemmissä yleisötapahtumissa.
Turvallisuusviestintää sosiaalisen median eri kanavissa Pelastuslaitos on kampanjoinut turvallisuusasioista aktiivisesti sosiaalisessa mediassa vuodesta 2013 lähtien. Suomen suosituimman some-kanavan, Facebookin, kautta olemmekin tavoittaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä kuukausittain erilaisten julkaisujen myötä. Turvallisuusviestinnän ja pelastuslaitoksen toiminnan esittelyn lisäksi olemme halunneet nostaa esiin myös tärkeän sidosryhmämme – sopimuspalokunnat. Vuoden 2014 alusta laajensimme repertuaaria myös kahteen muuhun kanavaan: Twitteriin sekä WordPresspohjaiseen blogiin. Painopiste Twitterissä on hieman eri kuin Facebookissa – tavoittelemme kanavassa erityisesti mielipidevaikuttajien, yritysten, yhteistyökumppaneiden, sekä tietysti median mielenkiintoa. Kuumaa Kamaa -nimellä kulkevaa blogia puolestaan kirjoitetaan ihmiseltä ihmiselle – blogia kirjoittaa kymmenen pelastuslaitoksen työntekijää, jotka kertovat turvallisuusasioista sekä pelastuslaitoksen arjesta omien kokemuksiensa pohjalta. Saamamme menestyksen innoittamina jatkamme tulevaisuudessakin uusien keinojen ja kanavien kokeilua turvallisuusviestinnän välineinä. Teksti: Juha Karjalainen, koulutussuunnittelija Maria Nykyri, tiedottaja
17
18
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Vain murto-osa palomiehen työstä on pelastustoimintaa. Työhön kuuluu myös harjoituksia, päivittäistä asemapalvelusta sekä ennaltaehkäisevää työtä turvallisuusviestinnän ja tarkastusten muodossa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
19
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta Tehtävämäärät vähenivät viime vuodesta
Operatiivisen toiminnan suunnitelmallisuutta parannettiin jälleen elastuslaitoksen operatiivinen toiminta oli vuonna 2014 hieman rauhallisempaa edellisiin vuosiin verrattuna, kun mittarina käytetään tehtävämääriä. Pelastustoiminnan tehtäviä kirjattiin vuoden aikana noin 8 100, kun vuonna 2013 vastaava luku oli noin 9 100. Ensihoidon tehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 41 250, mikä on 600 tehtävää vähemmän kuin vuonna 2013. Pelastustoimen osalta vähennystä selittää edellisvuosia vähäisemmät luonnononnettomuudet sekä ensivastetehtävien määrän väheneminen. Ensihoidossa taas Uudenkaupungin yksikön siirtyminen pois pelastuslaitokselta selittää tehtävämäärän vähenemisen. Pelastuslaitos tuottaa kuitenkin edelleen ensivastepalveluja alueen asukkaille.
Valtakunnallista kehitystyötä ja sopimuksia Tärkeä osa pelastuslaitoksen toimintaa on palvelujen kehittäminen, ja myös vuonna 2014 otettiin merkittäviä kehitysaskelia. Pelastuslaitos osallistui muun muassa valtakunnalliseen pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Pelastustoimintapalvelut- ja Ensihoitopalvelut-ryhmien toimintaan. Pelastustoimintapalvelut-ryhmä muun muassa nimesi pelastuslaitosten alus- ja venetoimintaa koordinoivan Pelas-ryhmän, jonka toimintaan osallistui henkilöitä muun muassa pelastuslaitoksen operatiivisesta esikunnasta. Pelastuslaitoksen osaamista hyödynnettiin erilaisten valtakunnallisten hälytystoimintaa ohjaavien ja henkilöstön työkykyisyyttä ylläpitävien ohjeiden laadinnassa. Öljyntorjuntasuunnitelman valmistelun yhteydessä pelastuslaitoksen henkilöstön osaamista hyödynnettiin myös Saaristomeren öljyntorjuntasuunnitelman (mukaan lukien Ahvenanmaa) laatimisessa sekä valtakunnallisen neuvottelukunnan toiminnassa (alue- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan neuvottelukunta). Pelastuslaitos allekirjoitti osaltaan merelliseen pelastustoimintaan erikoistuneen MIRG-toiminnan sopimuksen. Sopimus allekirjoitettiin yhdessä Rajavartiolaitoksen, Sisäasianministeriön Pelastusosaston ja Helsingin pelas-
20
tuslaitoksen kanssa. Sopimus luo hyvät puitteet toiminnan edelleen kehittämiselle. Pelastuslaitos osallistui myös MIRG-ohjausryhmän toimintaan kuluneen vuoden aikana.
Uusi öljyntorjuntasuunnitelma valmistui Vuonna 2013 käynnistetty öljyntorjuntasuunnitelman päivitys vuosille 2015–2019 saatiin päätökseen ja aluepelastuslautakunta hyväksyi suunnitelman. Suunnitelman avulla pyritään ylläpitämään pelastuslaitokselle annettujen vaatimuksen mukaista valmiutta. Uusina toimintamuotoina suunnitelmaan sisällytettiin muun muassa pikapuomikaluston hankinnat. Uudella kalustolla pyritään siihen, että Saaristomeren alueella tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntatyö saataisiin entistä nopeammin käyntiin. Torjuntakaluston ja -tekniikan valmistelussa on ollut tärkeässä roolissa Turun Ammattikorkeakoulun koordinoimat Archoil- ja Sulku-hankkeet. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteena on lisäksi kohdentaa määrärahoja koulutustoimintaan, jotta öljyntorjuntaveneitä kuljettavien henkilöiden pätevyyksiä kyetään ylläpitämään vaatimusten edellyttämällä tasolla.
Viesti- ja johtokeskukselle entistä suurempi merkitys Pelastustoiminnan tukena toimiva Viesti- ja johtokeskus (VIKE) on kehittynyt entistä merkityksellisemmäksi sekä pelastustoiminnan tukitehtävissä, että kuntien ja yhteistoimintaviranomaisten tilannekuvan muodostajana. VIKE ylläpitää ja tuottaa tilannekuvatietoutta, jonka avulla sekä kunnat että pelastuslaitos voivat tehdä tarvittavia varautumistoimenpiteitä muun muassa lumimyrskyjen ja voimakkaiden tuulien ja sateiden varalta. VIKE:n toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen vastaamaan tulevia haasteita, joista merkittävin näyttäisi olevan kuntien toiminnalliseen muutokseen sisältyvä sote-alueuudistus. Vuoden aikana muuttui myös hätäkeskusalue, joka kattaa nyt Varsinais-Suomen maakunnan lisäksi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueet.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
21
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta Henkilöstöasioiden kehittäminen merkittävässä roolissa
Vuoden aikana harjoiteltiin Sevesokohteissa sekä Jermuntiellä Pelastustoiminnan suunnittelulla varaudutaan arvioituihin uhkiin. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin suuronnettomuuksien edellyttämät hälytysohjeet ja -vasteet kuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelastuslaitoksella on valmius niin sanotun yhtymä-vasteen käyttöönottamiseen. Muodostelman toimivuutta testattiin syksyllä järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa Heikkilän ratapihalla Turussa. Vuoden henkilöstökoulutuksiin kuuluivat myös johtamiskoulutukset Seveso-kohteissa. Keväällä toteutettiin päällystön johtamiskoulutus Pelastusopiston toimesta Naantalissa Neste Oil -yhtiön alueella. Myös Raision Jermuntiellä pelastushenkilöstö sai erinomaisen mahdollisuuden harjoitella erilaisia käytäntöjä, kun alueelta saatiin kokonainen kerrostalo harjoituskäyttöön. Tuolloin harjoituksia ja demonstraatioita järjestettiin myös eri yhteistyökumppaneille muun muassa riskienhallinnan toimesta. Kohderyhminä oli muun muassa rakennusvirastojen ja Poliisin henkilöstöä.
22
Pelastuslaitoksen työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa vuodelle 2014 määritettyjen tavoitteiden mukaisesti ja kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Vuosi käynnistyi varsinaisten jäsenten ja varajäsenten perehdytys- ja koulutustilaisuudella. Toimikunnan kokouksissa käsiteltiin muun muassa paloasemakiinteistöjen sisäilmaan liittyviä epäkohtia, työpaikkatarkastusten raportteja ja esityksiä, ensihoidon palveluyksikön työturvallisuusohjeistusta sekä ensihoidon ja pelastustoiminnan riskinarvio-järjestelmän käyttöönottoa (PERA). Työsuojelutoimikunta hyväksyi joulukuun kokouksessaan vuoden 2015 toimintasuunnitelman. Pelastustoiminnan palvelualueen YT-ryhmän toimintaa tiivistettiin siten, että ryhmään kutsuttiin henkilöstön edustajia pelastus- ja ensihoidon palveluyksiöistä. Tavoitteena on, että tietoisuutta YT-ryhmän toiminnasta saadaan parannettua koko palvelualueen sisällä. Henkilöstökyselyssä (Kunta10) esiin tulleiden haasteiden parantamiseksi perustettu Kunta10-ryhmä jatkoi vuoden aikana työtään. Ryhmän toiminta muutettiin esitysten luovuttamisen jälkeen siten, että ryhmä seuraa esitysten vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Huomionarvoista on, että Kunta10-ryhmä antoi oman panoksensa myös pelastustoiminnan palveluyksikön tulospalkkiomallin kehittämisessä vuodelle 2015. Pelastustoiminnan palveluyksikkö valmisteli lisäksi henkilöstön perehdytysmateriaalin muun muassa uusien henkilöiden työhön perehdyttämistä varten. Vastaava materiaali on käytössä ensihoidon palveluyksikössä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Operatiivinen toiminta Ensihoito Sopimuspalokunnat osaksi ensivastetoimintaa
Pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri yhdenmukaistavat ensivastetoimintaa uoden 2014 aikana pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt suorittivat hieman alle 41000 tehtävää. Valtaosa tehtävistä suoritettiin Turun, Kaarinan ja Raision alueella, mikä näkyi myös alueen yksiköiden käyttöasteen nousuna. Keskuspaloaseman ambulanssien osalta käyttöaste oli jopa 70 % valmiusajasta. Potilaiden tavoittamisviiveet pysyivät edeltävien vuosien tasolla eli 90 % alueemme kiireellistä ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavoitettiin noin 7 minuutin kuluttua hälytyksestä. Vuoden vaihtuessa sopimuksin vahvistettu ensivastetoiminta 22 sopimuspalokunnan kanssa on osoittautunut erittäin tärkeäksi osaksi varsinais-suomalaista ensihoitojärjestelmää. Pelastuslaitoksen tavoitteena on saada koulutettua lisää ensivastetoimijoita tulevien vuosien aikana. Ensivastetoiminnan kehittämistä ja seurantaa varten perustettiin yhteistoimintaryhmä, jossa on kaikkien ensivastetoimijoiden alueellinen edustus. Ryhmän tehtävänä on yhdessä pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin kanssa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
kehittää ja yhdenmukaistaa operatiivista ensivastetoimintaa. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Vuoden alusta lisäsimme hoitotason valmiutta ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaiseksi. Tämä mahdollisti 20 ensihoitajan määräaikaisen viran perustamisen. Suurin osa uusien virkojen haltioista löytyi omasta palveluyksiköstä. Pelastuslaitoksella on 12 sopimuksen mukaista ambulanssia, joista kaikki, yhtä lukuun ottamatta, ovat hoitotason yksiköitä. Kuluneen vuoden aikana saimme myös 3 uutta esimiestä, jotka valikoituivat 22 hakijasta haastattelujen perusteella. Uudet esimiehet saivat perehdytyksen tehtäviinsä kevään aikana ja ovat onnistuneet tehtävässään tavoitteiden mukaisesti. Ensihoidon palveluyksikköön perustettiin syksyllä KEHRYryhmä (ensihoidon kehittämisryhmä). Ryhmä muodostuu kymmenestä ensihoidon ammattilaisesta ja sen puheenjohtajana toimii ensihoitopäällikkö. Ryhmän toiminnan tavoitteena on lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta työntekijöiden sekä työnantajan välille. Ryhmässä keskustellaan
23
Operatiivinen toiminta Ensihoito henkilöstöön liittyvistä päätöksentekoprosesseista, erilaisista toiminnan kehittämistarpeista, työturvallisuudesta ja yleisesti työhyvinvointia edistävistä asioista. Uusia ambulansseja hankimme hankintasuunnitelmamme mukaisesti kaksi ja ne sijoitettiin Raision ja Jaanin paloasemille. Samalla varustimme kaikki kaksitoista ambulanssiamme uusilla monitoreilla, jotka mahdollistavat muun muassa sydänfilmin ja verenpaineen ottamisen potilaalta. Palveluyksikkömme osallistui heinäkuussa Nauvossa järjestettyyn saariston turvallisuuspäivään, jossa esittelimme kalustoamme ja toimintaamme yhdessä muiden palveluyksiköiden kanssa. Julkisuuteen pääsimme myös useamman kerran 112-sarjan kuvausten ansiosta. Ohjelman taltiointeja tehtiin useita vuoden aikana. Saimme myös ohjelman tuottajalta ”kauden paras asiakaskontakti” maininnan ja kunniakirjan. Syksyllä valmistui myös
24
henkilökunnan innovaation seurauksena ”ensihoidon kalenteri 2015”. Kalenterissa on kuvia palveluyksikkömme henkilökunnasta. Saimme kunnian antaa itse kaupunginjohtaja Aleksi Randellille ensimmäisen painosta tulleen kalenterin hänen vieraillessaan pelastuslaitoksella. Kesälomien päättyessä palveluyksikkömme varautui Länsi-Afrikasta alkunsa saaneen Ebola-viruksen torjuntaan laatimalla ohjeistuksia, hankkimalla suojavarusteita sekä harjoittelemalla yhdessä sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen sekä Turun terveystoimen kanssa. Hyvän viranomaisyhteistyön seurauksena saimme puolustusvoimilta Ebola-potilaan kuljettamiseen soveltuvan kuljetuspussin. Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Operatiivinen toiminta Ensihoito
Merkittävimmät onnettomuudet ja tapahtumat • Ensihoito päättyi Uudessakaupungissa. • 4.3. vaste suuri - Naantali Exon Mobile (moottoriöljysäiliön eristeiden palo). • 17.3. Kemppilänkatu Turku, palokuolema. Tulipalosta evakuoitu 50 ihmistä, joista viisi sairaalaan ja yksi menehtynyt. • 20.3. vaste suuri - navettapalo Pöytyällä. Kaikki 24 lehmää saatiin pelastettua.
• 6.8. Kemiönsaaressa metsäpalo (vaste suuri). Palanut alue n. 4 ha, paljon isohkoja metsäpaloja heinä-elokuussa. • Turun Pitkäsalmen ja Lentoaseman öljyvahingot molemmissa tapauksissa kevyttä polttoöljyä valui maahan ja/tai mereen. • Lokakuussa MIRG-sopimus allekirjoitettu. • MIRG-ohjausryhmän työhön osallistuminen.
• 6.4. palokuolema (Turku, Pelttarinkatu).
• 3.11. palokuolema Somerolla.
• EVY YT-ryhmä perustettiin.
• 4.11. 2 palokuolemaa Turussa (Virusmäentie 22).
• Koko kesäkuu ja juhannuksen sää poikkeuksellisen kylmä. Lämpötila päivisin n. 10 astetta. Piikkiössä ja Halikossa raesateen jälkeen useita samanaikaisia liikenneonnettomuuksia. Lisäksi ukkoskuuroja.
• 19.11. palokuolema Pyhärannassa.
• 22.6. pienkone törmäsi lentokentällä matkustajakoneeseen (2 tarkistukseen).
• 12.12. Salossa rivitalon palossa evakuoitiin 10 henkilöä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
• 21.11. ullakkopalo Turussa YO-kadulla (46 evakuoitu).
25
Poimintoja vuodelta 2014
Vuosi 2014 muistetaan suurista rakennuspaloista Varsinais-Suomessa
Kemppilänkadun huoneistopalo oli harvinaisen raju emppilänkadulla Turun Pansiossa sattui 17.3.2014 lajissaan harvinainen ja erittäin raju huoneistopalo. Tulipalossa evakuoitiin 50 ihmistä, joista viisi siirrettiin sairaalahoitoon. Palossa menehtyi yksi henkilö. Hälytys Kemppilänkadun kerrostalon huoneistopalosta tuli maanantaiaamuna 17.3.2014 klo 6.25. Hälytyksen keskisuureen rakennuspaloon saivat päivystävä palomestari sekä sammutusautot Raisiosta, keskusasemalta Turusta ja Naantalista. Hälytysvasteeseen kuuluivat myös säiliöauto ja puomitikasauto keskusasemalta Turusta sekä yksi ensihoitoyksikkö. Kohde oli 70-luvun puolivälissä rakennettu kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, jossa oli yksi porrashuone ja 35 asuntoa. Tulipalo oli syttynyt toisen asuinkerroksen yksiössä. Hälytys otettiin vastaan perustehtävänä, kerrostalohuoneistossa syttyneen tulipalon sammutuksena. Matkan aikana hätäkeskukselta saatiin lisätietoja: rappukäytävässä oli paljon savua, palovaroitin soi ja kohteesta oli tullut useita soittoja. Hetkeä myöhemmin hätäkeskus ilmoitti, että toisen kerroksen asunnon ikkunasta lyövät lieskat ulos. Kohdetta lähestyessä huomattiin, että savua oli muodostunut valtavasti. Näytti siltä, että kyse olisi ollut teollisuushallin eikä asuinrakennuksen palosta.
Olosuhteet poikkeuksellisen haastavat Palokunnan saapuessa paikalle palo oli rikkonut huoneiston ikkunan ja liekit löivät siitä ulos. Palo oli päässyt leviämään auki jääneen huoneiston oven kautta porrashuoneeseen. Kuumuus sekä palo- ja savukaasujen määrä porrashuoneessa olivat poikkeuksellisen suuret. Savu ja lieskat löivät ulos porrashuoneen savunpoistoluukuista. Palavaa asuntoa lähestyttäessä kuumuus porrashuoneessa oli niin kova, että se esti suoran etenemisen palavaan huoneistoon. Sammutus oli aloitettava etäämpää porrashuoneesta. Sammutustyön edetessä havaittiin, että palo oli levinnyt koko porrashuoneeseen syttyneen huoneiston kerroksessa aina ylimpään kerrokseen asti.
26
Kaikki mahdollinen palava aines, kuten huoneistojen ovet, paloi tai oli palanut. Tilanteen laajuuden ja vakavuuden takia kohteeseen hälytettiin lisää sammutus- ja säiliöautoja. Pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö seurasi tilannetta ja liitti itsensä tehtävään. Hän otti tilanteen kokonaisjohdon tehtäväkseen ja jakoi sammutus- ja pelastustehtävät. Kaikkiaan kohteessa oli 14 pelastustoiminnan yksikköä ja pelastustoiminnan kokonaishenkilömäärä kohteessa oli 43. Myös ensihoidon kenttäjohtaja ja tilannekeskus seurasivat tilannetta ja lisäsivät kohteeseen ensihoidon yksikköjä niin, että niitä oli kenttäjohtajan lisäksi paikallaan kaikkiaan kahdeksan.
Mittavilta henkilövahingoilta säästyttiin Sisällä rakennuksessa olleet palomiehet sammuttivat syttyneen huoneiston lisäksi porrashuoneen ja asuntojen ovet. Huoneistojen ovet olivat palaneet puhki. Käytännössä asuntoihin pääsi kävelemään suoraan sisälle palaneen oven läpi, eikä ovia tarvinnut rikkoa tai murtaa. Savua oli levinnyt lähes kaikkiin asuntoihin. Asukkaita oli parvekkeilla ja ikkunoissa. Osa oli hätääntyneitä, osa taas hyvinkin rauhallisia. Sammutustyön edetessä asukkaita siirrettiin ulos turvaan. Palomiehet toivat asukkaita ulos porrashuoneen kautta pako- ja savusukellusmaskien kanssa sekä ilman hengityksensuojaimia. Asukkaita pelastettiin myös kahdella puomitikasautolla parvekkeilta ja ikkunoista. Palomiehet siirsivät asukkaita huoneistosta toiseen, jotta pelastaminen puomitikkailla olisi mahdollista. Kaikkiaan rakennuksesta siirrettiin turvaan 49 henkilöä, yksi henkilö oli ulkona palokunnan saapuessa paikalle. Palossa menehtyi yksi henkilö, syttyneen asunnon asukas. Jatkohoitoon kuljetettiin yhteensä viisi henkilöä. Tulipalon laajuuden ja voimakkuuden huomioiden henkilövahinkojen määrä on erittäin vähäinen. Sammutustyön alkuvaiheessa monella kävi mielessä, että saattaa tulla useampia menehtyneitä ja vaikeasti loukkaantuneita. Onneksi asukkaat ymmärsivät pysyä asunnoissaan sisällä. Porraskäytävään lähteminen olisi tietänyt mel-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Poimintoja vuodelta 2014
koisella varmuudella sinne jäämistä. Toisaalta asukkaat jäivät asuntoihinsa turvaan todennäköisesti juuri siksi, että porrashuoneessa oli heti runsaasti savua ja liekkejä.
Kemppilänkadun paloa käsitelty alan julkaisuissa ja koulutuksissa Kemppilänkadun kerrostalon huoneistopalo on saanut valtakunnallisesti suurta huomiota ja sitä on käsitelty muun muassa pelastustoimen ammattilehdessä. Onnettomuustutkintakeskus teki Kemppilänkadun kerrostalo-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
palosta tutkintaselosteen, jossa se antaa suosituksia kerrostalojen palo- ja henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Palosta on kerrottu kokemuksia myös Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäivässä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella Kemppilänkadun tulipalo on saanut meidät miettimään ja kehittämään toimintaamme kerrostalon huoneistopalossa sekä palon ja savukaasujen hallinnassa porrashuoneessa. Teksti: Olli Suominen, päivystävä palomestari
27
Poimintoja vuodelta 2014
Harjoittelu Jermuntien kerrostaloissa Raisiossa eväällä 2014 pelastuslaitos sai Raision kaupungilta mahdollisuuden käyttää harjoitteluun purettavaksi määrättyjä kerrostaloja Jermuntiellä. Kerrostaloissa ja kiinteistöissä harjoittelu on parasta harjoittelua oikeiden tilanteiden varalle. Kun vahinkojen määrää ei tarvitse miettiä, harjoittelu voidaan toteuttaa aivan todenmukaisesti. Kevään aikana Jermuntien taloissa harjoiteltiin useita satoja työtunteja. Kuumia savusukellusharjoituksia järjestettiin noin kahdelle sadalle palomiehelle ja useita tunteja erilaisia toimintatapojen harjoitteita ja testauksia. Harvassa kerrostalon rappukäytävässä on palanut noin 50 kertaa asunto. Kerrostaloissa pystyimme suorittamaan erilaisia harjoitteita. Ihmisten pelastamista korkealta, nostolavan käyttöä, etsintää savuisissa tiloissa, ovien oikeanlaista murtamista, savutuuletusta, palon kehittymisen seuraamista, erilaisia sammutustekniikoita, ryhmän ja joukkueen toimintaa tulipaloissa, lämpökameran käyttöä, savunhallintaa rappukäytävässä, leviämisen estämistä ja lähes kaikkea mahdollista. Näkyvin osa ulkopuolisten silmin oli lämpimien savusukellusharjoitusten läpivienti, jolloin ikkunoista ja savunpoistoluukusta tuli mustaa savua. Joskus ikkunoista näkyi myös hieman liekkejä, kun pääsimme harjoittelemaan kokonaisuuksia huoneistopalojen eri vaiheissa. Seurasimme savunmuodostusta rappukäytävissä, savutuuletuksen ja savunpoistojen tehokkuutta, erilaisten oven avausteknii-
28
koiden vaikutuksista savun leviämiseen rappukäytävässä sekä erilaisten sammutusmenetelmien tehokkuutta. Harjoittelujen tuotteena saimme testattua ja jalostettua yhteiset toimintamallit ovien avaamisen, rappukäytävän savunhallinnan, tehokkaan savutuuletuksen, asuntojen yhtenäisen merkintätavan tarkastusten yhteydessä, sekä huoneistopalon sammutuksen kokonaisuuden osalta. Talossa järjestettiin harjoittelun loppuvaiheessa kalustetun yksiön koepoltto, jossa haluttiin seurata palon kehittymistä, savun kulkeutumista rappukäytävässä, sekä palon leviämisnopeutta ilman sammutustoimenpiteitä. Koe onnistui todella hyvin ja siitä saatiin hyvää koulutusmateriaalia pelastuslaitokselle. Koetta oli talon pihalla seuraamassa Vartu-hankkeen koululaisia, vakuutusyhtiöiden edustajia ja poliisin tutkijoita. Koe osoitti, että tulipalotilanteessa kerrostalon turvallisin paikka on omassa asunnossa tai oman asunnon savuttomalla parvekkeella/ikkunassa, jos asuntoon tulee sisälle savua rappukäytävästä oven raoista. Missään tapauksessa ei saa poistua rappukäytävään. Toivottavasti pelastuslaitos saa jatkossakin vastaavia kohteita käyttöönsä, sillä käytännön harjoitusten avulla opimme jatkuvasti uutta ja pystymme kehittämään toimintaamme entistä tehokkaampaan ja turvallisempaan suuntaan. Teksti: Mika Lankinen, päivystävä palomestari
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Poimintoja vuodelta 2014
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
29
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Sopimuspalokunnat tärkeänä osana Varsinais-Suomen pelastuslaitosta opimuspalokunnat muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. Sopimuspalokuntia eli VPK:ita on maakunnassa 67. VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtävät omalla vastealueellaan sekä tarvittaessa kauempanakin. Koko maakunnan kattavaa ja liikkuvaa toimintaa ovat muun muassa vesihuoltoryhmä sekä huoltoon liittyvät toiminnot. Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihenkilöstöllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa palo- ja onnettomuustilanteissa. Muun muassa myrskyjen aiheuttamien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota. Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytyksiin vuonna 2014 yhteensä 4 380 kertaa joista pelastuspuolen tehtäviä oli 3 349 kappaletta ja ensivastetehtäviä ensihoidon avuksi 1 031 kappaletta.
Taitoa pidetään yllä säännöllisin harjoituksin Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyökuvioihin kuuluu monenlaista, esimerkiksi savusukeltajille vuosittain tehtävät kuntotestaukset. Testaukset tekee Paavo Nurmi -keskus. Vuonna 2014 testattiin yhteensä 380 palokuntalaista. Pakolliset lämpimät savusukellusharjoitukset pelastuslaitos järjestää keskitetysti, joissa kouluttajina toimivat valitut paloesimiehet. Myös paikallisesti järjestetään lämpimiä ja kylmiä savusukellusharjoituksia aina, kun sopivia purkutaloja saadaan käyttöön. Sopimuspalokuntalaisilla on myös mahdollisuus päästä vuosittain kattotyöskentelysimulaattoriin sekä savusukellushäkkiradalle. Peruskoulutusjärjestelmässä on mittava määrä kursseja aina yksikönjohtajaksi asti. Kurssiputken käytyään voi tarvittaessa hakeutua sopimuspalokunnan päällikkökurssille. Pelastuslaitos ostaa kurssipalvelut Länsi-
30
Suomen Pelastusalan Liitolta sekä ruotsinkielisellä alueella FSB:ltä. Kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Viime vuonna koulutettujen määrä oli noin 371 henkilöä ja kursseja yhteensä 28. Paperitöiltäkään ei vältytä. Onnettomuusselosteiden täyttämisen lisäksi sopimuspalopalokunnat laativat viikkokoulutussuunnitelmat sekä nimeämislistat koulutetuista savusukeltajista sekä yksikönjohtajista.
Kehitystä varusteasioissa Varusteasioissa kehittäminen jatkuu. Viimevuoden aikana otettiin käyttöön laajempi kokonaisuus jossa paloasujen lisäksi voidaan sopimuspalokuntiin hankkia metsurin-, venemiehen-, tai vaikkapa asemapalvelusasusteita sekä nuoriso-osaston varusteita. Varusteisiin saatava määräraha on palokuntakohtainen ja muodostuu harjoituksiin osallistumisen määrästä. Kaikki yli 30 tuntia käyneet lasketaan mukaan ja vuosittain tuosta määrästä 20% kerryttää hankintakassaa.
Opettavainen ja hyödyllinen harrastus Tie palokunnan hälytysosastoon käy joko nuoriso-osaston kautta tai pyrkimällä lähipalokunnan viikkoharjoituksiin. Perehdytyksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua sammutustyökurssille, jossa saadaan perustiedot toimintaan pelastusyksikössä. Vapaaehtoispalokuntien toiminta on yhteiskunnallisesti katsottuna tärkeää toimintaa. Sen piirissä toimii tuhansia ihmisiä, jotka tekevät hälytystehtävien lisäksi turvallisuusviestintää valistaen ja kouluttaen sekä markkinoiden turvallisuusasioita kuntalaisille. Pelastusalan ja ensiapukoulutusta saaneita alan harrastajia on samalla työpaikoilla, kouluissa ja liikenteessä, mikä on osaltaan hyödyksi kaikille. Teksti: Olli Lehtisalo, palomestari
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Loimaan seudun sopimuspalokunnat Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK
Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK
Salon seudun sopimuspalokunnat Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK
Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK
Vakka-Suomen sopimuspalokunnat Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK
Turunmaan sopimuspalokunnat Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK
Turun seudun sopimuspalokunnat
Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta 31
Tekniset palvelut
Teknisen palveluyksikön vuosi 2014 Varushuolto uonna 2014 varushuollossa saatiin palomiesten ja paloesimiesten palopukujen uusinnat päätökseen, projekti kesti kaikkiaan kolme vuotta ja hankkeen kokonaiskustannus oli noin 300 000 euroa. Palokypärät kilpailutettiin Länsi-Suomen läänin pelastuslaitosten yhteishankintana, jonka Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteutti. Tehdyt hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. VPK:ien varustehankintoihin tehtiin melko isoja muutoksia. Jatkossa sopimuspalokuntien ”vaatekaapit” eli varustelajitelma, joita sopimuspalokunnat voivat tilata, sisältää palovarusteiden lisäksi myös veneasut, metsurin varusteet, asema-asut ja nuoriso-osastojen varusteet. Näitä uusia vaatekaappeja hyödynsi vuoden 2014 varustehankinnoissa kaikkiaan noin 40 eri palokuntaa, joten uusi käytäntö näyttää tulleen tarpeeseen. Suosituimpana kokonaisuutena olivat asema-asut, joita tilattiin noin 900 eri vaatekappaletta. Lisäksi noin 100 uutta sopimuspalokuntien henkilöä varustettiin kuluneen vuoden aikana. SAP SRM/ERP -hankintojen logistiikkaa kehitettiin edelleen, henkilöiden tehtävänkuvia tarkentamalla ja suuntaamalla henkilöresursseja hieman aiempaa enemmän kyseisiin tehtäviin. Vuoden 2015 aikana varustehankintojen pääpaino tulee olemaan muun muassa päällystön palovarusteiden uusimisessa sekä palomiesten kevytasujen käyttöönottomahdollisuuksien kartoittamisessa.
Kaluston kunnossapito Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti ja samalla tavalla kalustonhoitajien tehtävinä. Korjaamolla henkilöstöä ovat esimies ja kolme asentajaa ja alueilla on seitsemän kalustonhoitajaa.
32
Henkilöstölle on asetettu tavoitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemilla käyntikerrat ja muut tehtävät jotka pitää vuoden aikana tehdä. Raskaan autokaluston huolloista on voimassa olevat sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin, että kaikki sopimuksen piirissä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan vuosittain. Uusien säiliö- ja sammutusautojen käyttöönotto mahdollisti taas, edellisvuosien tapaan, ajoneuvojen kierrättämisen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin kuusi sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa asemalta toiselle, suunnitellun autokierron mukaisesti. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Ajoneuvokaluston kunnossapidon seurantaa on jatkettu, apuna käytetään Promeron KOHU -ohjelmaa kaluston ja korjaustoiminnan hallinnassa. Pitkään ja edelleenkin käytössä olevasta Kalupakki-ohjelmistosta pyritään vähitellen luopumaan, jolloin Promeron-ohjelma tulee korvaamaan vanhan ohjelman. Tämä toteutunee lähivuosien aikana, kunhan ohjelmistomuutokseen saadaan osoitettua riittävästi henkilöresursseja. Aluskaluston katsastusten ja korjausten seurantaa on niin ikään alettu kehittää systemaattisesti: Aluksille on luotu omat tiedostot, joihin tietoja kerätään ja josta ne voidaan siirtää edelleen Promeroniin, kun ohjelman käyttöä laajennetaan.
Toimitilapalvelu Luolalan paloasema luovutettiin Naantalin kaupungille 30.10.2014 ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuokra-aika alkoi 1.11.2014. Asema otetaan virallisesti käyttöön 1.1.2015. Luolalan pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Vanhojen Raision ja Naantalin paloasemien vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2014 lopulla. Kemiön paloaseman urakka kilpailutettiin alkukesästä 2014 ja urakoitsijaksi valittiin Areva Service Oy. Rakentaminen alkoi jo loppukesästä ja paloasema valmistuu rakentamisaikataulun mukaan huhtikuun 2015 alkupäi-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tekniset palvelut
vinä, mikäli talvikausi ei ankaruudellaan sitä rakennusteknisesti viivytä. Pihatyöt asfaltointeineen viimeistellään, kun kelit sen sallivat. Piikkiön paloaseman urakka kilpailutettiin Kaarinan kaupungin toimesta alkusyksyllä 2014 ja urakoitsijaksi valittiin Varpe Oy. Rakentaminen alkoi marraskuun lopulla ja paloasema valmistuu käyttöön elo-syyskuun vaihteessa 2015.
Kalustonhankinta Vuonna 2014 otettiin käyttöön kesän ja syksyn aikana vuonna 2013 tilattuja uusia autoja seuraavasti; kaksi sammutusautoa (K11 ja U11) ja kaksi säiliöautoa (La13, Pg13) sekä puomitikasauto (T16).
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Kevällä päivystävien palomestareiden käyttöön valmistui kolme johtoautoa, joiden sijoituspaikat ovat Turku (VS Länsi3 ja VS Itä3) ja Loimaa (VS Joki3). Vuoden 2014 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot otetaan käyttöön keväällä 2015: sammutusautot Lo11 (Loimaa), N11 (Naantali) ja Pg11 (Parainen), sekä säiliöautot L13 (Lieto) ja So13 (Somero). Aluskaluston perusparannushankkeen mukaisia hankintoja jatkettiin vuoden 2014 aikana. Työn alla on Eluokan öljyntorjuntaveneen hankinta ja F-luokan öljyntorjuntaveneen peruskorjaus. Nämä hankkeet saataneen maaliin ensi vuoden kuluessa. Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö
33
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2014 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2014 3. Talouden tunnuslukuja 2010 – 2014 4. Suoritetut palotarkastukset 2014 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2010 - 2014 6. Palokuolemat vuosina 2010 – 2014 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2010 – 2014 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2014 9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2011 – 2014 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2014 34
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2014 5%
15,5 %
Palkat Palveluostot
16,5 % 63 %
Vuokrat Muut kulut
2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2014 2%
7%
2%
Palkat Palveluostot 89 %
Vuokrat Muut kulut
3. Talouden tunnuslukuja 2010 – 2014 Tunnuslukuja
2010
2011
2012
2013
2014
462 914
465 183
467 217
468 936
470 880
Nettokäyttömenot euroa/asukas
60,9
62,8
64,88
66,15
66,34
Nettoinvestoinnit euroa/asukas
3,6
3,3
3,48
3,99
4,15
Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa)
103
408
51
130
572
Varsinais-Suomen asukasluku
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
35
Tilastotietoa
4. Suoritetut palotarkastukset 2014 Tarkastukset
2013
2014
A1 - A6
2 970
2 576
omavalvonta
7 309
7 402
Muut
1 221
1 267
Tehtävät yhteensä
11 500
11 245
Uusi valvontasuunnitelma otettiin käyttöön 1.1.2013, mikä muutti myös kohteiden luokittelutapaa. Edellisten vuosien tarkastusmäärät eivät ole siis vertailukelpoisia vuoteen 2013.
5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2010 - 2014 Tehtävät kiireellisyysluokittain
2010
2011
2012
2013
2014
A-tehtävät
1 852
1 768
1 685
1 805
1457
B-tehtävät
9 100
9 835
9 492
9 701
9459
C-tehtävät
13 741
14 633
14 355
14 542
14 592
D-tehtävät
13 399
14 509
14 218
15 773
15 715
Tehtävät yhteensä
38 092
40 745
39 938
41 821
41 223
2010
2011
2012
2013
2014
Varsinais-Suomessa
10
1
7
9
7
Koko maassa yhteensä
81
67
80
58
87
6. Palokuolemat vuosina 2010 - 2014 Palokuolemat
36
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tilastotietoa
7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2010 - 2014 Pelastustoimen tehtävämäärät 2010 - 2014 12000 10000
11261 9077
8870
8202
8000
8139
6000 4000 2000 0 2010
2011
2012
2013
2014
8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja Pelastustoimen tehtävämäärät päiväpaloasemilla 2014 vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2014
1800
1600
1597
1400
1200
1000
800 650
624
600
524 449
447
426
400
372 292
266
254
234 157
200
0 *) Turun **) Raisio keskusasema
Kaarina
Salo
Kärsämäki
Lieto
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Naantali
***) Uusikaupunki
Parainen
Loimaa
Somero
Laitila
Paimio
37
Tilastotietoa
9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2011 - 2014 Onnettomuustyyppi (ensisijainen)
2011
2012
2013
2014
Rakennuspalo
198
179
220
243
Rakennuspalovaara
199
234
270
301
Maastopalo
198
130
369
348
Liikennevälinepalo
195
169
162
163
Muu tulipalo
352
255
298
262
Liikenneonnettomuus
1192
1119
1106
1077
Öljyvahinko
156
181
161
201
Vaarallisten aineiden onnettomuus
20
25
34
40
Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä
1812
1832
1704
1516
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä
190
229
192
278
Muu tarkastus-/varmistustehtävä
1044
805
775
858
Ensivastetehtävä
1901
1796
1882
1571
Ihmisen pelastaminen
142
158
131
160
Eläimen pelastaminen
158
141
160
131
Vahingontorjuntatehtävä
3027
537
1209
485
Avunantotehtävä
222
190
224
438
Virka-aputehtävä
184
168
176
65
Muut tehtävät
48
33
4
2
11261
8202
9077
8139
Yhteensä 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0
2011 2012 2013 2014
38
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tilastotietoa
10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2014 250 225 200 175
92
150
25 103
125
67
100 75
82 139
80
Ensivastetehtävä
42
68
71
65
41
45
Pelastustehtävät
46
133
50
86
76
78 55
25
56
50
61
0
100 0
90 80
0
0
2
31 0
70 44
41
30
60
24 39
50
93
40
90
89
86
Ensivastetehtävä 72
30 20
Pelastustehtävät
63 44
44
50
48 34
10 0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
39
Tilastotietoa
80
70
0
0
0 0
60
1 0
0
50
0
0
0
0
0
40 71
69
30
67
62
Ensivastetehtävä 59
56
54
53
51
51
1
0
1
Pelastustehtävät 50
50
20
10
0
60
50
0 0
0
0
1
40
0
0
0
12 30
0
33 49
Ensivastetehtävä 46
45
20
45
43
42
40
40
39
39
Pelastustehtävät 38
36
28 10 13 0
40
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Tilastotietoa
40 35
0 0
0 0
1
30 25
1
0
4
0
0
0
1
22
20 36
34
34
15
32
31
30
30
27
Ensivastetehtävä
29
28
27
Pelastustehtävät
25
10 14 5 0
30
25
1
0
0 0
20
0 0
15
0 25
10
25
25 22
20
0
0
Ensivastetehtävä
0 18
Pelastustehtävät
0 14
5
13
13
11
0 9 6
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
0 2
41
Yhteystiedot
Varsinais-Suomen pelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111
Seuraa meit채 Facebookissa
42
Lue polttavat puheenaiheet blogista
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014
Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti