Suomen tulevaisuus
Turun ja Varsinais-Suomen ev채채t kilpailukykyiseen tulevaisuuteen
Suomen tulevaisuus
Lasse Ansaharju / Shutterstock.com
Turun ja Varsinais-Suomen eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen
K
evään eduskuntavaalien jälkeen syntyvän maan uuden hallituksen tehtävänä on luoda tahtotila ja näyttää suunta Suomen kehittämiseksi. Tehtävä ei ole helppo. Talouden ongelmat kulkevat vaivatta yli kansallisten rajojen ja vaikuttavat kaikkiin toimijoihin – elinkeinoelämään, julkiseen sektoriin ja kotitalouksiin. Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto haluavat tuoda keskusteluun oman panoksensa elinkeinopolitiikan edellytyksiä parantavilla teemoilla. Teemat ovat merkittäviä kansallisella tasolla ja valittu siten, että meillä on niihin erityistä annettavaa. Määrätietoisella työllä haluamme kantaa vastuuta Suomen kiihdyttämisestä uudelleen kasvu-uralle.
Kasvu syntyy yrityksissä. Julkisen vallan tulee tarjota ympäristö ja edellytykset, joiden avulla suomalainen elinkeinoelämä voi menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Avainasemassa ovat sellaiset alat, joille pystymme kouluttamaan maailman parhaat osaajat ja tarjoamaan parhaat verkostot. Lääkekehityksessä ja meriteollisuudessa näyttömme ovat jo vahvat, ja osaamisemme resurssiviisaissa ratkaisuissa sekä puhdas luontomme avaavat ovet päätähuimaaville markkinoille maailman megatrendeissä. Vahvat erikoistuneet keskukset ja niiden väliset kehitysvyöhykkeet, ainutlaatuinen osaaminen, elinvoimainen yritystoiminta ja monipuolinen elinkeinorakenne ovat niitä keskeisiä
tekijöitä, jotka mahdollistavat tulevaisuuden kasvun. Kiihtyvää kehitystä ei pidä jarrutella, vaan hypätä mukaan vauhtiin. Nyt on aika panostaa Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn globaalistuneessa maailmassa. Turku ja VarsinaisSuomi ilmoittautuvat mukaan etsimään ratkaisuja, joilla valjastetaan osaaminen, innovaatiot ja elinvoima koko maan hyvinvoinnin parhaaksi.
Kari Häkämies maakuntajohtaja
Aleksi Randell kaupunginjohtaja
Mitä? Tunnin juna on uusi, nopea junayhteys Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä Turun ja Helsingin välillä. Toteutuessaan yhteydestä tulee osa TEN-T-ydinverkkokäytävää. Kokonaisuus koostuu Espoon kaupunkiradasta, uudesta Espoo– Lohja–Salo-yhteydestä (ESA-rata) sekä Salon ja Turun välisen yhteyden kaksiraiteistuksesta.
Kui? Nopea junayhteys edistää yhtenäisen eteläisen työssäkäynti- ja kasvualueen syntymistä ja sitä kautta myös Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Nykyinen Helsinki–Turku-rata on tunnistettu myös liikenteelliseksi pullonkaulaksi Euroopassa ja suunnitellussa ydinverkkokäytävässä Välimereltä Skandinavian kautta Venäjälle.
Ehdotamme että:
Tunnin juna
Suomi tavoittelee TEN-T-osarahoitusta uuden Turku–Helsinkiratayhteyden jatkosuunnitteluun ja laatii suunnitelmat vaali kaudella 2015–19.
Tunnin juna -hankkeelle on realistista saada TEN-Trahoitusta 30–40% (600–800 m€) kokonaiskustannuksesta, kun hankkeella on kansallinen poliittinen tuki ja Suomi sitoutuu kansalliseen rahoitusosuuteen. Suunnittelukustannuksiin tukea voi saada 50 %.
www.tunninjuna.fi
Tunnin junaa tukevat päätökset ja linjaukset:
Euroopan unioni ja parlamenttti ovat hyväksyneet TEN-T-ydinverkkokäytävän Välimereltä Skandinaviaan. Turku– Helsinki-ratayhteys on tunnistettu EU-tason pullonkaulana.
Välimeri–Skandinaviaydinverkkokäytävän toteutussuunnitelmassa on vahvistettu Espoo–Lohja– Salo-oikorata kriittistä pullonkaulaa lieventäväksi toimenpiteeksi.
Valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan: ”Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa –– uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun – – suuntiin”.
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 -ehdotuksessa Etelä-Suomen kaupunkiseuduille arvioidaan voimakasta kasvua sekä merkittävää vuorovaikutuksen lisääntymistä Turku– Salo–Lohja–Helsinki-vyöhykkeellä.
Uusi Espoo–Lohja– Salo-ratalinja on vahvistettu maakuntakaavoissa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmassa väli Espoo–Lohja on aikataulutettu vuosille 2025–35.
EU-ministerivaliokunta esitti marraskuussa Suomen ehdotuksena EUkomission investointiohjelmaan nopean ratayhteyden edistämistä Helsingin ja Turun välille.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 9.12.2014 Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki–Turku- ratayhteyden kehittämistä yhteistyössä kuntien, maakunnan liittojen, ELY-keskusten ja elinkeino elämän kanssa vuoden 2015 aikana.
Visit Finland mediabank
Ehdotamme että:
Matkailu viennin kärkialaksi Mitä? Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa vuonna 2013 oli 13,4 miljardia euroa. Ala työllisti 140 000 henkilöä, joista lähes kolmannes oli nuoria. Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on erinomaiset kasvumahdollisuudet Suomessa. Globaalit trendit tukevat Suomen mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Ehdotamme että toimialan kehittäminen nostetaan merkittäväksi poliittiseksi tavoitteeksi Suomessa. Matkailulle tehdään monialainen (TEM, LVM, OKM, MMM) toimenpideohjelma, joka resursoidaan riittävästi.
Kui? Kasvu saavutetaan rakentamalla Suomen kansainvälisesti vetovoimaista maakuvaa eli brändiä ja kehittä mällä matkailualan toimintaedellytyksiä monella saralla. Neljällä alueella – Lappi, Suomen Saaristo, Helsinki sekä Järvi-Suomi – on selkeät erityispiirteet ja merkittävä kasvu potentiaali.
Matkailutoimialan kehittäminen kansallisilla kärki alueilla nostetaan merkittäväksi poliittiseksi tavoitteeksi.
Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kehittämistä monella taholla ja tasolla: • Saavutettavuutta parannettava • Infrastruktuuriin ja palvelukonsepteihin investoitava • Yritystoimintaa ja osaamista edistettävä mm. markki noinnin, koulutuksen ja rahoituksen avulla • Yritystoiminnan esteitä poistettava mm. verotuksen ja sääntelyn avulla
Matkailun kehittämistä tukevat päätökset ja linjaukset:
Suomen matkailustrategia 2020
Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta 24.3.2011
Työ- ja elinkeinoministeriön Matkailun kärkihanke 2014 Euroopan unionin Itämeren alueen strategia
Varsinais-Suomen matkailuohjelma 2013–2020
Ehdotamme että:
Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaa Mitä? Suomen menestyksen nähdään tulevaisuudessa perustuvan voimakkaasti bio- ja kiertotalouteen, cleantechiin sekä vihreään kasvuun. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Suomessa on teknologiaosaamista, jota hyödyntämällä voimme olla kiertotalouden kärkimaita.
Kui?
Perustetaan kansallinen kärkihanke, jonka kautta luodaan kiertotalouden kärkialueita ja tuetaanalan kehitystä Varsinais-Suomessa.
Perustetaan kansallinen kärkihanke, jonka avulla pyritään luomaan kestävään talouden ja cleantechin edelläkävijäalueita. Turulla ja Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset päästä kärkialueiden joukkoon, sillä seudulta löytyy jo nyt alan korkeaa osaamista ja yritystoimintaa ja Turun kaupungin tulokselliset energia- ja ilmastotoimenpiteet ovat saavuttaneet tunnustusta kansallisesta edelläkävijyydestä suurten kaupunkien sarjassa. Lainsäädännöllistä kehittämistä kaipaavat mm. ympäristölupaprosessit ja jätelain säädäntö. Julkisen sektorin tulee edistää myös kiertotalouden riskirahoitusta sekä tukea uusien tuotteiden ensimarkkinamahdollisuuksia Suomessa. Myös raideliikenteen, sähköisen liikenteen sekä energiajärjestelmän kehittäminen tunnistetaan synergiaa luoviksi toimiksi, jotka mahdollistavat Turun seudun kehityksen kiertotalouden kärkialueeksi.
Kiertotaloutta VarsinaisSuomessa tukevat päätökset ja linjaukset:
Euroopan komission jätepuite-, kaatopaikkaja pakkausjätedirektiivit Biotalousstrategiat (YM, TEM, Tekes, SA, EU) Valtioneuvoston strategia cleantechliiketoiminnan edistämisestä toukokuussa 2014
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen cleantechin strateginen ohjelma Materiaali tehokkuusohjelma työ- ja elinkeinoministeriön strategisena ohjelmana ja esitys Kansalliseksi materi aalitehokkuusohjelmaksi joulukuussa 2013
Teolliset symbioosit ja resurssitehokkuus (SITRA, Tekes, EU) Ympäristö- ja luonnonvarateemat (SA, Tekes, EU) Varsinais-Suomessa käynnistetty yhteistyö vihreän talouden edistämiseksi (AMK, V-S liitto, ELY ja yritykset)
Hiilineutraali Turku 2040 – Turun kaupunki konsernin ilmastotiekartta yhteistyössä konserniyhtiöiden, Sitran ja Syken kanssa
9
Älykäs sähköinen liikenne -hankkeen toteutus sekä TEN-T -ydinverkkokäytävään, Tunnin junaan ja kaupunkialueen liikkumisjärjestelmään liittyvä valmistelu Tukholman ja UBC:n kanssa (Civitas 2020)
Kestävän kaupungin ratkaisujen yhteenvetoraportti ja kaupunki seminaarit yhteistyössä Siemensin kanssa
Varsinais-Suomen maakuntastrategia. Maakunta on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta
Mitä? Suomen terveysteknologian vienti saavutti 2013 ennätyksen, 1,66 miljardia euroa. Terveysteknologia on noussut suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi. Lääketieteellisten tuotteiden globaali markkina kasvaa voimakkaasti ja se arvioidaan 1 170 miljardin dollarin suuruiseksi vuoteen 2017 mennessä. Suomalaiseen terveysalan tutkimukseen on investoitu määrätietoisesti. Tutkimuksen ympärille kehittyvä elin keinotoiminta voi parhaimmillaan lisätä merkittävästi perustutkimuksen hyödyntämismahdollisuuksia.
Kui? Suomen heikkous on aloittavien ja kasvuyritysten pääomarahoituksen puute. Yritysten on saatava riittävä tuki toimintansa alussa kotimaan markkinoilta, jotta ne juurtuvat Suomeen. Riittävä pääomarahoitus on turvattava. Tätä varten perustetaan yliopistoihin julkisin varoin tuettuja bio- ja lääketieteen innovaatioyksiköitä
Life science -toimialaan panostamista tukevat päätökset ja linjaukset:
Työ- ja elinkeinoministeriön Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoi minnan kasvustrategia
auttamaan tutkijoita tutkimushavaintojen jalostamisessa innovaatioiksi. Samalla perustetaan terveysteknologian ja lääke alan kasvurahastojen rahasto pääomasijoitus markkinoiden vipuvoimaksi. Kasvurahoituksen monipuolistamiseksi madalletaan lainsäädännöstä johtuvaa kynnystä yritysten pörssilistautumiselle.
Tulevaisuusvaliokunnan keskustelupaperi Lääketieteen osaamisesta terveysratkaisuja ja vienti tuotteita
Terveysteknologia- ja lääketutkimus Suomen kasvun tukijalkana, TEM raportteja 33/2012
Ehdotamme että:
Life science – viennin vauhdittaja
Perustetaan yliopistoihin bio- ja lääketieteen innovaatioyksiköitä sillaksi tieteen ja bisneksen välille. Turkuun perustetaan valtakunnallinen lääkekehityskeskus.
Mitä? Meriklusteri työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Klusterin vuosiliikevaihto on noin 15 miljardia euroa ja meriteollisuuden noin 6 miljardia euroa. Merenkulun ja laivanrakennuksen osaaminen on olennainen osa Suomen maaprofiilia ja selkeä kilpailuvaltti. Varsinais-Suomi on teknologiateollisuuden kolmanneksi merkittävin ja meriteollisuuden tärkein keskittymä Suomessa. Turun ja Varsinais-Suomen osalta keskeisin pullonkaula meriklusterin kehitykselle on puute teknisen alan korkeakoulutetuista ja tutkimuksesta.
Kui? Ehdotamme, että hallitus laatii Suomen meriklusterin kilpailukykystrategian 2016–2022, jossa yhdistyvät Suomenkansallisten etujen mukaiset toimenpiteet. Vuodesta 2016 alkaen käynnistetään kilpailukyky-strategian edellyt tämät kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen.
Poistetaan kasvun esteitä ja varmistetaan varsinaissuomalaisen meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitsema osaaminen vahvistamalla voimakkaasti teknisten alojen insinöörikoulutusta ja t&k&i-toimintaa.
Meriklusterin vahvistamista tukevat päätökset ja linjaukset:
Suomen arktinen strategia
Työ- ja elinkeinoministeriön Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittä misohjelma 2014–2016 Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelma
3
Suomen meriliikennestrategia 2014–2022
4 5 6
Meriteollisuus 2020 -mietintö Tekesin Arktiset meret -ohjelma
7
Opetus- ja kulttuuriminis teriön päätös merialan koulutuspaikoista 2014–2015
8
Opetus- ja kulttuuri ministeriön strategia rahoitus Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluille meriteollisuuden koulutuksen kehittämiseen
Ehdotamme että:
Meriklusteri – suomalaista huippuosaamista
Laaditaan Suomen meriklusterin kilpailukykystrategia 2016–22. Meri- ja metalliteollisuuden osaamista ja t&k&i-toimintaa vahvistetaan Varsinais-Suomessa.
Seuraa ja osallistu Twitteriss채:
#SuomenTulevaisuus