1 1|2029
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
framtidens åbopost Turun talous tasapainossa jo kymmenen vuotta - Velattomuus siintää ensi vuosikymmenellä
V
uodesta 2019 saakka Turun päättäjillä on ollut ilo esitellä tasapainoista, toisinaan jopa ylijäämäistä budjettia. Niin tänäkin vuonna. Turun verotulot ovat kehittyneet suotuisasti peräti vuodesta 2016 saakka, ainoana poikkeuksena vuosi 2025, jolloin entisen telakan kelluvien asuntojen tuotanto oli alamaissa Etelä-Amerikan markkinoiden kysynnän sakkaamisen takia. Hankalasta hyväksi muuttunut tilanne saatiin käännettyä viime vuosikymmenen puolivälissä. 2010-luvun suuren laman seurauk-
sena kaupungin velkataakka nousi hetkellisesti peräti 664 miljoonaan, mutta velkaantuminen saatiin taitettua ilman että palvelut huononivat. Sähköinen asioiminen, avoimuus ja hallinnon joustavuus tekivät osansa, onnistunut elinkeinopolitiikka osansa. Ylijäämäinen budjetti on mahdollistanut myös velan lyhentämisen aiottua nopeammassa aikataulussa. Turku on kokonaan velaton noin vuosikymmenen päästä. Kaupunkistrategian mukaan Turun talous on vuonna 2029 tasapainossa.
Financial Times:
Turku maailman hyvinvoivin kaupunki Lontoo - Tulevaisuuden Turkuposti
B
rittiläinen laatulehti Financial Times vertasi jo viidennen kerran maailman kaupunkeja keskenään niin kutsutulla ”Hyvän elämän indeksillään”. Turku nousi ensimmäistä kertaa ykköseksi. Toiseksi tuli Tukholma ja kolmanneksi hieman yllättäen Tampere. Turku pärjäsi kaikilla tutkimuksen osa-alueilla vahvasti, osin jopa suvereenisti. Hyvinvoinnin perustana on kaupungin vahva talous. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä ovat luoneet kaupunkiin myönteisen kehän, jossa ihmisten usko itseensä ja tulevaisuuteen kasvaa ja voi hyvin. Asukkaat kokevat kaupunkinsa turvalliseksi, elinvoimaiseksi ja eläväiseksi. Luovuus kukoistaa tällaisessa ilmapiirissä. Perusasioiden varaan on myös hyvä rakentaa. Kaupungeissa, joissa oli korkea työttömyysprosentti, voitiin huonommin kaikilla muillakin mittareilla. Vastaavasti Turussa myönteisten työllisyysnäkymien, vahvan yrittäjyyskulttuurin ja osaavan työvoiman ohella moni muu-
kin asia loksahti paikalleen. Väestön pitkä elinajanodote, vähäinen sairastelevuus, yleinen optimismi, korkea koulutustaso ja ylipäänsä terveelliset elämäntavat tekivät sen, että 96 % kaupunkilaisista piti itseään ”erittäin onnellisina”. Turkulaiset kiittelivät kaupungissaan mm. ympäristön puhtautta, yleistä siisteyttä, luonnonläheisyyttä, monikulttuurisuutta ja sijaintia. Turusta on hyvät fyysiset ja henkiset yhteydet maailmalle. Korkeakoulut, niiden huippututkimus sekä ylipäänsä opiskelijoiden tuoma väri kaupunkikuvaan nähtiin rikastavana asiana. Turun laaja kulttuuritarjonta oli yksi keskeinen kaupunkilaisten hyvinvoinnin luoja.
Turun lentokenttä nousi maan kakkoseksi
T
urun lentokenttä nousi siivilleen myös tilastollisesti, kun Turku kampesi matkustajamäärillä mitattuna maakuntakenttien kärkeen. Kamppailu Helsingin ulkopuolisten kenttien herruudesta on ollut vuosikausia tasaisista,
Turku on pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki
Turun kaupungin visio: ”Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopistoja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.”
mutta nyt Turku näyttää kääntäneen kisan voitokseen. Satsaukset sekä matkustaja- että rahtiliikenteeseen ovat kasvattaneet Turun merkitystä vaihtoehtona Helsingin usein ruuhkaisille reiteille. Turun etuna ovat nopeus, vaivattomuus sekä hyvät jatkoyhteydet.
Kilpailukyky Sijainti yhteydet Monikulttuurisuus Yliopistot Puhdas luonto Hyvä hallinto
Financial Timesin tutkimuksessa käytiin läpi 329 kaupunkia eri puolilta maailmaa. Edellisinä vuosina Turku on päässyt sijoille 10, 8, 6 sekä 3. Kaupungin määrätietoinen työ on huomattu myös muualla. Turku isännöi tänä vuonna laajaa YK:n järjestämää kansainvälistä Hyvin-
vointi-seminaaria, joka käynnistyy maaliskuun 20. päivänä, kansainvälisenä onnellisuuden päivänä. Kaupunkistrategian mukaan Turku on pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki – yksi osa sitä on hyvinvointi.
Lääketieteen Nobel turkulaisille syöpätutkijoille
L
ääketieteen Nobel ojennettiin ensimmäisen kerran turkulaiselle tutkijaryhmälle. Uraauurtavan työn ansiosta on pystytty kehittämään rokote, joka estää syövän leviämisen. Samaa ideaa on mahdol-
lista soveltaa myös muuntyyppisiin sairauksiin. Käsillä oleva rokote on vain jäävuoren huippu: taustalla on vuosikymmenten pitkäjänteinen perustutkimus, jota Turun korkeakouluissa on tehty.
= korkea bruttokansanhyvinvointi
Sää Turussa: +24oC
2
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
Suomen Turku 800 vuotta!
T
urku on koko kuluvan vuoden 2029 viettänyt 800-vuotisjuhliaan. Synttäreitä on vietetty hyväksi havaitulla linjalla: juuret syvällä historian mullassa, mutta oksat kohti tulevaisuutta kurottaen. Turun virallinen historiahan alkaa vuodesta 1229, jolloin paavi antoi luvan siirtää piispanistuimen Nousiaisista Koroisiin. Näin ollen Turku on vanhempi kuin toinen Turkuun läheisesti liittyvä pääkaupunki, Tukholma. 800:n virallisen tapahtuman joukossa on paljon mielenkiintoista, kuten Suomen Joutsenen juhlaristeilyt saaristoon sekä Matti ja Teppo – Avaruusooppera, joka kantaesitettiin Kakolan kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa kesäkuussa.
Kohti entistä parempaa Turkua
K
un vuonna 2014 julkistettiin kaupungin juhlavuoteen 2029 tähtäävä strategia, tavoitteena oli, että viidessätoista vuodessa Turku on kaupunki, jossa elämänlaatu on parasta mahdollista, talous elinvoimaista, koulutus laadukasta ja kulttuuri vireää. Vääräleukojen aavistuksenomaisesta ivailusta huolimatta tässä onnistuttiin. Käytännössä strategian etenemistä seurattiin kahdenlaisilla mittareilla. Toisessa ryhmässä seurattiin kaupungin elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn, osaamisen kehittymiseen sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyviä seikkoja. Toiseen ryhmään lankesivat kaupunkilaisten terveyteen ja hyvinvoinnin seurantaan liittyvät asiat. Kun tästä edetään jälleen kaksikymmentä vuotta eteenpäin, vanhasta on hyvä ammentaa. Toki aina voi myös parantaa. Huhujen mukaan vuoteen 2059 ulottuvan vielä julkistamattoman strategian yksi pieni, mutta merkittävä tavoite on löytää ratkaisu toimivaksi kampiföriksi.
Sweet sixteen
N
uorisotakuun 16-vuotisjuhlia vietettiin miellyttävissä merkeissä kaupungin hyvinvointi- ja sivistystoimialan isännöimässä tapahtumassa nuorisotalo Vimmassa. Nuorisotakuuhan tuli voimaan vuonna 2013. Turussa tällä hetkellä peräti 96 prosentilla 20–24-vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto. Luku on selvästi maan keskiarvoa parempi. Turku onkin ollut edelläkävijä nuorisotakuun toteuttajana. Kaupungin toimet nuorten ja nuorten aikuisten aktivoimiseksi ovat ehkäisseet syrjäytymistä. Turun kilpailukykyinen elinkeinoelämä on ollut myös merkittävässä roolissa. Osana nuorisotakuuta Turussa on panostettu merkittävästi monikulttuurisuuden hyödyntämiseen. Maahanmuuttajien elinkeinoyhteyksien lisääminen ja koulutukseen panostaminen on osaltaan vähentänyt alueen nuorten työttömyyttä.
Turun Guggenheim 10 vuotta
T
urun Guggenheim-museo julistaa kymmenvuotista taivaltaan maailman suurimmalla Banksyn retrospektiivinäyttelyllä. Nyttemmin taiteilun lopettaneen englantilaistaiteilijan töitä on ensimmäisen kerran näin laajasti sahattu irti eri puolilta maailman moottoritieramppeja ja koottu yksien seinien sisään. Guggenheim-museo rakennettiin Turkuun sen jälkeen, kun säätiön johtokunta tutustui Turkuun. Kaupungin kulttuurimyönteisyys tekivät niin suuren vaikutuksen, että museo päätettiin rakentaa säätiön varoin Pallivahaan, josta on sittemmin museon imussa muodostunut yksi Pohjoismaiden johtavista arkkitehtuuriturismikohteista. Lisäksi Pietarin Eremitaasin sivupiste Wäinö Aaltosen museon viereisellä tontilla on löytänyt yleisönsä. Rakennus on yhdistetty läpinäkyvällä sillalla Wamiin. Museokonaisuus esittelee Eremitaasin kokoelmien aarteiden lisäksi Wäinö Aaltosen taidetta pysyvässä näyttelyssä.
Strategian yhtenä tavoitteena on tehdä Turusta kansainvälisesti kiinnostava kohde niin matkailijoille kuin yrityksille. #turkustrategia #rakkaatkilpailijat ”Onnea turkulaiset! Emme olisi ikinä uskoneet, että onnistuisitte noin hienosti! Terveisin tamperelaiset.” #turkustrategia #Turkuposti2029 ”Mahtavaa! Kun tietää mihin haluaa mennä, löytää paremmin perille!” Tulevaisuuden Turkuposti Julkaisija: Turun kaupunki, viestinta@turku.fi Päätoimittaja: Saara Malila Toimitus: Roope Lipasti ja Turun kaupungin viestintä Taitto: Turun Etusivu Oy Painos: 124 000 kpl Jakelu: Posti
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:
Turun visio toteutui
Kaupunginjohtaja voi olla tyytyväinen viimeiseen viiteentoista vuoteen. Kaupunki on saavuttanut ne tavoitteet jotka vuonna 2014 asetettiin. Mikä on kaupungin strategia? Se on vuonna 2014 tehty pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miltä halusimme Turun näyttävän nyt, vuonna 2029, kun kaupunki täyttää 800 vuotta. Miksi kaupunki tarvitsee strategian? Strategia on eräänlainen tiekartta, joka kertoo, mihin halutaan mennä. Vasta kun tiedetään päämäärä, voidaan ryhtyä miettimään keinoja sinne pääsemiseksi. Mitä ne tavoitteet ovat? Visiomme silloin vuonna 2014 oli olla Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki ja kehittyä osana pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä, joka ulottuu Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin ja aina Pietariin saakka. Se on myös toteutunut. Turku on hyvän elämän kaupunki. Kiinnostava niin kaupunkilaisille, opiskelijoille, osaajille ja matkailijoille kuin pienille ja suurille yrityksillekin. Miksi juuri nuo tavoitteet? Elinkeinoelämän kilpailukyky ja kestävä kasvu ovat asioita, jotka mahdollistavat kaupunkitalouden tasapainon. Kun talous on kunnossa – niin kuin se nyt vuonna 2029 on – myös muut asiat on helpompi järjestää. Kaupunki on toki muutakin kuin talous ja siksi olennaista strategiassa on myös esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin ja ak-
tiivisuuden edistäminen. Turku on kulttuurin ja hyvinvoinnin kaupunki. Miten kaupunki toimillaan pystyi näihin tavoitteisiinsa vaikuttamaan? Yrityksiä varten kaupungilla on ajantasaiset ja selkeät yrityspalvelut, jotka toimivat nopeasti ja joustavasti. Yrityspalvelut vastaavat siitä, että yritykset saavat tarvitsemansa kaupungin palvelut. Aktiivisille asukkaille ja matkailijoille tarjoamme houkuttelevan ympäristön, jossa kulttuuri, tapahtumat ja historia lyövät kättä. Kaupunkikuvassa uudisrakennukset toteutetaan harkiten ja ympäristöön soveltuvasti. Kaupunkilaisille palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla. Mihin itse olet erityisen tyytyväinen? Tunnin junayhteys Helsinkiin oli tietenkin suuri ja merkityksellinen asia. Ehkä kuitenkin kokonaisuus on se, mihin voi olla eniten tyytyväinen. Yhtenä strategian keskeisenä tavoitteena
oli edistää innovaatioiden syntymistä ja työllisyyttä, ja siinä on onnistuttu. Positiivisuus, työteliäisyys ja aktiivisuus heijastuvat kaikkeen. Olisitko uskonut silloin 2014, että lopputulos on näin hyvä? Kyllä. Silloiset päättäjät olivat hyvin sitoutuneita kaupunkistrategian toteuttamiseen, ja saimme myös kaupunkilaiset mukaan rakentamaan tätä entistä parempaa Turkua! Mihin suuntaan jatketaan vuodesta 2029? Siinä mielessä tarvetta suuriin muutoksiin ei ole, että tähänkin mennessä strategian toteutumista on seurattu tarkasti ja tehty tarvittaessa korjausliikkeitä. Turun kiinnostavuutta seurataan useilla eri mittareilla, joista esimerkkeinä ovat suomalaisten kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, matkailun kasvu, kulttuuritapahtumien kävijämäärät, kongresseihin osallistuneet, yrittäjien mielikuvat elinkeinopolitiikasta ja korkeakoulujen hakijamäärät.
Kolumni
Turun työntekijät taas ykkösinä hyvinvointikyselyssä Turun työntekijät tulivat jälleen – jo neljännen kerran peräkkäin – ykkösiksi kansallisessa kuntatyöntekijöiden hyvinvointikyselyssä.
E
i tommost kukka usko, kyselys oli
, niin kuin turkulainen sanoisi. Täälläpäin ei helpolla menestystä myönnetä. Myönnettävä se kuitenkin on. Kuntien Kyselytutkimuslaitoksen vuodesta 2020 saakka tekemän ”Et sää mittä töis kumminka tykkä olla” –kyselyn tulokset puhuvat selvää kieltä. Turun kaupungin työntekijät viihtyvät työssään ja ovat ylpeitä työpaikastaan. Viihtyminen näkyy myös fyysisesti: sairauspoissaolot ovat reilussa vuosikymmenessä vähentyneet dramaattisesti. varma jotta vikka
että hyvien tulosten taustalla on pitkäjänteinen panostaminen työhyvinvointiin. Jokainen kaupungin työntekijä kokee oman työpanoksensa merkityksellisenä, koska se on sitä! Työt Oma näkemykseni on,
ja prosessit ovat mielekkäitä ja selkeästi määriteltyjä ja omiin töihinsä voi vaikuttaa. Avoin viestintä on olennainen osa työssäviihtymistä, kuten myös mahdollisuus jatkuvasti kehittää itseään ja osaamistaan. Kaikki nämä asiat listattiin jo vuonna 2014, kun silloinen kaupunkistrategia valmistui. Kyse ei silti ole vain kaupungin työntekijöistä. Työhyvinvointi ja järkevästi organisoitu työ ovat olleet tärkeä osa joustavuutta, jolla kaupunki on kyennyt hoitamaan palvelunsa niin että kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. Heillehän asioita viime kädessä kuitenkin tehdään!
kehittäminen, tietokantojen avaaminen kansalaisten käyttöön sekä monet muut suu-
remmat ja pienemmät tehokkuutta ja palveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä lisäävät uudistukset ovat tehostaneet toimintoja ja vapauttaneet voimavaroja olennaiseen. Turhan työn minimoiminen on lisännyt työhyvinvointia. Mutta minä puhun näitä tietysti myös viran puolesta, joten ellette usko niin käykää itse katsomassa siellä kaupunginvirastolla! Pyytäkää apua, kysykää! Katsokaa näyttävätkö työhönsä tyytyväisiltä. Kyllä näyttävät. Niin että kai se sitten on pakko uskoa, turkulaisenkin.
Timo Tykylä
Sähköisten palveluiden
Kirjoittaja on kaupungin hyvinvointiasiamies.
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
Aurinko- ja vetyenergialla toimiva vesibussiliikenne laajenee saaristossa
T
ekesin, Åbo Akademin ja turkulaisen Auve Oy:n yhteistyönä suunnittelema uudenlainen Goclean-alustyyppi on kokeiluluontoisesti kulkenut yhteysaluksena Turun saaristossa kahden vuoden ajan. Hyvin sujuneen kokeilujakson ansiosta Liikennevirasto on päättänyt tilata aluksia viisi lisää. Alukset rakennetaan Turun Wulcanin innotelakalla Uudessakaupungissa.
Goclean-alusten etu perinteisiin lauttoihin nähden on niiden lähes täydellinen saasteettomuus. Aurinkoenergialla tuotetun vetypolttoaineen palamisessa syntyy lopputuotteena vettä. Maailmalla vetyyn perustuvia ratkaisuja käyttää laivaliikenteestä jo noin viisi prosenttia. Goclean-aluksissa on aivan tavallinen vetymoottori, mutta polttoaine siihen valmistetaan aurinkoenergian avulla uudenlaisella tavalla, johon riittää jopa Suomen auringonpaiste.
3
”Tulevaisuurest ei tiä Erkkikä, mut kyl siihe kumminki vaikutta voi.” – Varsinaissuomalainen sananlasku
Matkustajilta alukset ovat saaneet kiitosta: – Totta kai tämä on hieno asia! Saaristomeren tila on viime vuosina parantunut silminnähden ja vaikkei se tietenkään yhdestä laivasta ole kiinni, niin pienistä puroista lopulta syntyy se puhdas saaristo, miettii Maija Saarela, joka käyttää yhteysalusta noin kerran viikossa käydäkseen mantereella työpaikallaan päivittämässä kuulumisia. Hän suunnittelee tulostettavia koneenosia mm. laivateollisuudelle.
FAKTA • Turku on saariston pääkaupunki ja sellaisena haluaa suojella alueen luontoa • Kilpailukyky ja luonnonsuojelu eivät sulje toisiaan pois: aktiivinen ilmastopolitiikka, paraneva resurssitehokkuus ja päästövähennykset luovat kilpailukykyä • Uusiutuvien energialähteiden suosiminen on olennaista
Disneyland avaa Pernossa ”The Perno-moment”, näillä sanoilla kuvaili Disneyn Euroopan toimintojen johtaja Don Daan Barks tunnelmia, kun Euroopan toisen Disney-huvipuiston avajaiset lähestyvät.
H
uvipuiston saaminen Turkuun oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Neuvottelut aloitettiin kymmenen vuotta sitten ja Turulla oli melkoi-
sesti työtä sen osoittamisessa, että kaupunki on matkailijoiden näkökulmasta kyllin vetovoimainen, jotta jätti-investointi kannattaa. on pienempi kuin Pariisin, mutta kuitenkin selkeästi isompi kuin esimerkiksi Särkänniemi tai Linnanmäki. Lisäksi se on erikoistunut perinteisten laitteiden lisäksi virtuaalielämyksiin, joissa erilaisten teknisten apulaitteiden avulla luodaan tunne, että Pernon Disneypuisto
ollaan vaikkapa formulakilpailussa tai pystytään lentämään. Kaupunki arvioi, että huvipuistossa tulee käymään vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Heistä merkittävä osa myös yöpyy kaupungissa ja käy tutustumassa muihinkin matkailun vetonauloihin, joista uusimpana juuri restauroitu Vrouw Maria. lisäksi on ilo huomata suurten kansainvä-
- Suoran taloudellisen hyödyn
listen toimijoiden uskovan Turun vetovoimaan, tällaisia investointeja ei tehdä muutaman vuoden perspektiivillä! iloitsee Turun matkailun päällikkö Kauko Maa. Pernon Disneypuisto avoinna joka päivä klo 10–22 Paratiisitiellä. Strategian mukaan Turku houkuttelee kaupunkiin aktiivisesti uusia yrittäjiä.
Mikki Hiiri saa paikan Työntekijöiden rekrytoinnit ovat hyvällä mallilla. Disneypuisto työllistää huvipuistokaudella noin 800 työntekijää ja ympäri vuoden lähes sata.
©Moomin CharactersTM
...ja Muumimaailma laajentaa Pietariin
T
urkulaisyritysten määrätietoinen työ ankkuroitua Pietarin yli viiden miljoonan ihmisen talousalueelle alkaa tuottaa tulosta. Tuorein esimerkki on Muumi-aiheisen teemasaaren rakentaminen Pietarin lähistölle. Saari on kelluva ja sitä voidaan siirtää. Idea on periaatteessa sama kuin Naantalin Muumimaailmassa, mutta kokonaisuus on laajempi ja sinne houkutellaan pikkulapsiperheiden lisäksi myös aikuisväestöä. Puistossa on ravintoloiden ja uintimahdollisuuden lisäksi mm. Tove Janssonin nimikkotaidemu-
Hei haloot
seo, jonka vaihtuvissa näyttelyissä esitellään suomalaisten ja venäläisten taiteilijoiden töitä. Talviaikaan puolet saaresta voidaan kattaa, jolloin siellä voidaan järjestää esimerkiksi rock-konsertteja tai vastaavia. Mukana hankkeessa on suomalaisten puolelta ollut niin laivanrakennusteollisuutta, matkailuväkeä kuin kulttuuri- ja pelialankin osaajia. Strategiassa yhdeksi tavoitteeksi asetetaan Pietarin alueen markkinoiden hyödyntäminen yhteistyössä yritysten kanssa.
Kaupunkin lupauksii, et kui toimita...
Yhdistykset
Synttäreitä: Turku 800...
· Kulttuuripääkaupunkiperinteen vaalimisseura kokoontuu keskiviikkona Musiikkitornissa klo 18. · Kalevi Wiik -seuran vuosikokous Hansan Aschanilla 10.10.2029 klo 14 · Printtilehden ystävät ry:n vuosikokous TS:n vanhalla toimitalolla Kauppiaskadulla 21.9.2029 klo 17. Opastuskierros, kahvit.
Turkua lämpimästi onnitellen ja omasta olemassaolostamme kiittäen. – Tampereen ei-turkulainen osakunta
...ja Seppo Lehtinen 80 vuotta Sepon syntymäpäiviä vietetään 6.6.2029 kaupungintalolla. Avoimet ovet klo 12 alkaen. Kakkukahvit. Tervetuloa!
Tulevaisuuden Turkuposti onnittelee pitkäaikaista kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa!
Syntyneitä Ihana, suloinen ja ennen kaikkea tasapainoinen budjettivauva. – Onnesta sekaisin, Kaupunginhallitus
– Kaupunki pomo ja net muut lupa kehittä kaupunkin palvelui yhres kaikkie kans. Turkulaiste, yhristyste, puulaakie ja mitä kaikki niit ny o. Palvelui sais sillon ko tartte, eikä joskus kuurestoist päivä.
– Paitti jos tarttee niit kuurestoist päivä.
4
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029 Kuva: Admares Ltd/Sigge Architects
Kelluva konserttitalo valmistui Aurajoen suulle rakennetun konserttitalon akustiikka kerää kiitosta.
T
urun uusi, kelluva, konserttitalo vihittiin käyttöön kaupunginorkesterin juhlakonsertilla. Presidenttiparin lisäksi paikalla oli poikkeuksellisen paljon maan musiikkielämän silmäätekeviä sekä arkkitehteja ympäri maailman. Kelluva konserttitalo on ensimmäinen laatuaan ja se on jo nyt noussut yhdeksi merkittäväksi Turun matkailun vetonaulaksi. Arkkitehtuurinsa lisäksi konserttitalon akustiikka on maailmanluokkaa. Aalloksi ristittyyn konserttisaliin mahtuu 1200 ihmistä, minkä lisäksi sen pienempään Airisto-saliin vielä 200. Konserttien lisäksi talossa on valmius kongressien ja vastaavien järjestämiseen. Kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi ravintolaa, kahvila sekä tiloja taidenäyttelyille. Konserttisali on ankkuroitu Majakkarantaan.
Wau-arkkitehtuuria Turussa valmistetut kelluvat talot, hotellit ja saaret ovat olleet maailmalla menestys. Wau-arkkitehtuurin ja pitkällisen laivanrakennusosaamisen yhdistelmiä on hinattu Monacon ja Dubain lisäksi Etelä-Amerikkaan ja Japaniin saakka. Myös moni paikallinen on hankkinut perinteisen kesämökin sijaan kelluvan huvilan. Luksushotellien, kongressikeskusten ja vastaavien kysyntä on pysynyt vakaana sen jälkeen kun ensimmäiset kaupat tehtiin vuonna 2014. Kysyntä ei myöskään ole vähenemässä, koska tonttimaata ei yksinkertaisesti monissa paikoin, etenkään Aasiassa, enää ole jäljellä. Turussa valmistetut kelluvat rakennukset ovat paitsi korkeatasoisia
myös käteviä, koska ne ovat täysin merikelpoisia ja niitä voi siis halutessaan siirtää. Rakennusten kauneus on yksi tärkeä suosion syy: kukapa haluaisi kaupunkinsa paraatipaikalle rantaan muuta kuin parasta? Suomalainen laatu on ollut hyvä käyntikortti maailmalla. Turussa on pystytty pitämään kiinni laivanrakennuksen alihankkijaketjun osaamisesta ja onnistuttu hyödyntämään alihankkijoiden ammattitaitoa laivanrakennuken ohella myös uusilla, luovilla, tavoilla – kuten kelluvien rakennusten menestys osoittaa.
Strategian mukaan kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään merellisyyttä. Kulttuuri on osa arkipäivää.
Tunnissa junalla Helsinkiin
-A
ika mahtavaa! kuului monestakin suusta, kun ensimmäinen uudenlainen juna liikennöi virallisesti Turusta Helsinkiin ja matka taittui tunnissa. Kauan tätä on odotettukin, sillä oikorataa on suunniteltu vuosikymmeniä. Varsinaisesti hanke nytkähti eteenpäin vuoden 2013 lopulla, jolloin EU nosti Helsinki-Turku -välin yhdeksi tärkeäksi osuudeksi Euroopan rataverkossa. Turulle sekä Helsingille nopea yhteys avaa täysin uusia ulottuvuuksia muun muassa työssä käymisen suhteen, kun kaksi kaupunkia näin lähentyivät toisiaan.
helsinki 1h Tunnin juna on myös osa laajempaa hanketta, joka vahvistaa Turun asemaa osana niin sanottua pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä eli Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin saakka kulkevaa kaupunkinauhaa. Varsinais-Suomen liitosta kerrotaan, että kaupungin panostukset niin ihmisten kuin tavaroiden nopeaan liikkumiseen kantavat nyt hedelmää:
- Junayhteyden lisäksi toimivat maa-, meri- ja lentoyhteydet tarkoittavat sitä, että esimerkiksi venäläisten matkailijoiden saaminen Turkuun ja toisaalta Pietarin alueen markkinoiden hyödyntäminen yhteistyössä turkulaisyritysten kanssa tuottaa nyt satoa, kertoo liiton kehittämispäällikkö Juho Vakka. Strategian yhtenä tavoitteena on nopea junayhteys Helsinkiin.
Luovien alojen keskittymä kiittää Turun monituottajamallia
L
uoval eli Turun luovien alojen etujärjestö kiittelee tuoreessa raportissaan kaupungin monituottajamallia menestykseksi. Raportissa asiaa katsotaan kulttuurituotannon näkökulmasta, mutta Luovalin toimitusjohtaja Robin Packalenin mukaan myös muilla aloilla tulokset ovat samansuuntaisia. Monituottajamallissa kaupunki hoitaa osan palveluista edelleen itse, mutta täydentää palvelutuo-
tantoaan erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa – siis yritysten, kolmannen sektorin tai vaikka yhteiskunnallisten yritysten kanssa. Oleellista ei ole, kuka palvelun tuottaa, vaan miten se tuotetaan, julkinen ja yksityinen sektori ikään kuin sekoittuvat. Kun hyödynnetään paikallisia palvelumarkkinoita kaikki hyötyvät: niin yritykset kuin kaupunki, joka pystyy joustavammin sopeutumaan kysynnän muutoksiin.
Luovilla aloilla monituottajamallia on sovellettu muun muassa tapahtumatuotannossa, sekä perinteisemmillä aloilla kuten teatterituotannoissa ja taidenäyttelyissä.
Strategian mukaan palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Turun avoin tiedonjako synnyttänyt yli 60 yritystä Tieto lisää tuskaa, sanotaan, mutta ennen kaikkea se lisää taloudellista toimeliaisuutta. Sen jälkeen kun Turku strategiansa mukaisesti on avannut tietokantansa ilmaiseksi kansalaisten ja yritysten käyttöön, on syntynyt yli 60 uutta näitä tietokantoja tavalla tai toisella hyödyntävää yritystä. Trendi on sama kuin kaikkialla maailmassa: avoin tiedonjako lisää luottamusta hallintoon, parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä edistää demokratiaa. Siinä sivussa se piristää elinkeinoelämää. Avoin pääsy tiedon lähteille kiihdyttää talouskasvua, koska se rohkaisee yrityksiä keksimään tapoja hyödyntää tietoa. Se auttaa yksityisiä yrityksiä, jotka palvelevat julkista sektoria ja avoimen tiedon avulla on mahdollista tarjota kokonaan uudenlaisia palveluita. On arvioitu, että EU:n tasolla tiedon jakaminen ilmaiseksi tai marginaalisin kustannuksin on kiihdyttänyt talouskasvua vuositasolla jopa 40 miljardia euroa. Turussa avoin tiedonjako on luonut erilaisia sovelluksia paitsi verkkoon, myös palvelusektorille. Lukuisat yritykset parkkipaikkapalveluista koulutussovellusten tarjoajiin käyttävät avoimia datapalveluja toimintansa pohjana tai tukijalkana. Avoin tieto hyödyttää alaa kuin alaa. Samalla kaupungin oma toiminta on tehostunut. Sähköisten palveluiden ja niihin liittyvien yhteistyöverkostojen kehittäminen on parantanut palveluiden saatavuutta sekä tuonut säästöjä niiden tuottamiseen. Toinen tietoon liittyvä sanonta vakuuttaa tiedon olevan valtaa. Avoimen tiedonjaon maailmassa se on ennen kaikkea demokraattista valtaa: valtaa hyödyntää tietoa ja luoda sen avulla uutta.
Avoimen tiedonjaon hyödyt 70 % yrityksistä on hyödyntänyt
70 %
15 % 15 %
15 % aikoo jossain vaiheessa hyödyntää. 15 % ei aio hyödyntää.
Avoin tiedonjako ja uudet yritykset 80 70 60 50 40 30 20 10 0
2017 2020
2025
2027
Innovaatioavustukset haussa Turun kaupungin ja Melinda ja Bill Gates -säätiön yhdessä rahoittamat Turun talousalueella toimivien yritysten innovaatioavustukset ovat jälleen haussa. Avustusten tarkoituksena on auttaa pienten ja keskisuurten yritysten innovaatioiden kaupallistamisessa. Puolet avustuksista myönnetään terveysalalle. Innovaatioavustuksia on jaettu vuodesta 2020. Tuolloin Gatesien säätiö valitsi Turun alueen yhdeksi maailman eri puolilla maailmaa sijaitsevista keskuksista, joiden terveydenalan innovaatioiden kehitystyötä se tukee. Avustuksia jaetaan vuosittain neljä miljoonaa euroa.
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
5
turku-strategia Mikä on Tulevaisuuden Turkuposti? Turkulaiset ovat kohta 800 vuotta olleet terveellä tavalla ylpeitä kaupungistaan. Jotta jatkossakin itsetunnolle olisi katetta ja asiat kulkisivat tahdottuun suuntaan, tarvitaan näkemystä – visiota – siitä mihin suuntaan halutaan mennä. Lisäksi pitää olla suunnitelma sinne pääsemiseksi ja tätä kutsutaan strategiaksi.
K
un nyt käsillä olevaa kaupunkistrategiaa ryhdyttiin tekemään, keskeinen kysymys oli millaisessa Turussa haluamme asua vuonna 2029. Tavoitteemme on, että Turku on tuolloin pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki.
nen esitys tavoiteltavista asioista. Vasta kun vuosien mittaan strategiaa pannaan täytäntöön, ajatukset muuttuvat teoiksi, yrityksiksi, kilpailukyvyksi, kulttuuritapahtumiksi, kaupunkisuunnitteluksi ja hyvinvoinniksi.
mitä TAVOITE pitää sisällään, miten se saavutetaan ja miten saadaan kaupunkilaiset mukaan rakentamaan tätä yhä parempaa ja viihtyisämpää Turkua, on toinen kysymys.
Aika näyttää, millaisiksi asioiksi Turun kaupungin strategia konkretisoituu. Käsillä oleva Tulevaisuuden Turkuposti on pilke silmäkulmassa tehty ehdotus, mitä strategia voisi käytännössä olla. Sen tarkoituksena on näyttää turkulaisille, että työskentelemällä yhteisten tavoitteiden eteen voidaan saavuttaa monenlaista hienoa. Kenties viidentoista vuoden päästä asiat eivät ole aivan
tavoitteet ovat melko abstrakteja. Niin pitää ollakin. Strategia ei ole yksityiskohtainen selvitys mitä pitää tehdä, vaan pikemmin yleisluontoiKun valmistellaan strategiaa,
Turku toimii kuten lupaa Kaupungin toimintalupaukset on laadittu tärkeäksi kokemiemme yhteisten arvojen pohjalta. Arvot ovat toimintamme perusta, ja näyttävät meille, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä tavoiteltavaa, mikä tärkeää. Kaupungin arvot ovat yhteisiä meille kaikille, ja niiden pohjalta ovat muotoutuneet toimintalupaukset. Toimintalupauksiin sitoutuminen on meille tärkeää, sillä ne ohjaavat koko kaupungin toimintaa.
Asukas- ja asiakaslähtöisyys
Vastuullisuus ja suvaitsevaisuus
Arvostamme asukkaitamme ja asiakkaitamme. Tarjoamme laadukkaita ja helposti saatavia palveluja hyvällä asenteella. Kehitämme kaupungin palveluita ammattitaitoisesti yhdessä asukkaittemme, asiakkaittemme ja kumppaniemme kanssa.
Toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassamme ja kannamme vastuumme viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä sekä tulevista turkulaisista. Teemme päätöksiä perustuen parhaaseen käytössä olevaan tietoon ja päätöksentekomme on johdonmukaista ja läpinäkyvää. Edistämme erilaisuuden hyväksymistä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta koko kaupungissa.
Uudistuminen ja yhteistyö Uudistamme toimintaamme aktiivisesti ja arvostamme osaamista. Haluamme olla uutta luovia rohkeita edelläkävijöitä. Teemme yhteistyötä kaikilla tasoilla. Yhteistyömme perustuu arvostukseen, avoimuuteen ja luottamukseen. Haluamme menestyä yhdessä.
www.turku.fi/2029
kuten tässä lehdessä on esitetty, mutta ehkäpä asiat ovat edenneet siihen suuntaan. strategiassa ei lopulta ole sen ihmeellisemmästä kyse, kuin että Turku on vuonna 2029 hyvän elämän kaupunki, jossa kulttuuri kukoistaa, kaupunkikuva on kaunis ja monikerroksinen, liike-elämä voi hyvin, yritykset tahtovat asettua seudulle ja kaupungin palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla. Tulevaisuuden Turkupostin tavoite on siis strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkretisoiminen kaupunkilaisille. Vertailun vuoksi seuraavilla sivuilla voit myös lukea itse strategiatekstin. Toimitus
6
turku-strategia tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
TURKU – pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki Suomen Turku täyttää vuonna 2029 kunniakkaat 800 vuotta. Merkkivuosi on valittu myös kaupunkistrategian ja Turun tulevaisuuden tarkastelun kiintopisteeksi. Kaupunkistrategia ja siihen sisältyvät ohjelmat kertovat kaupunkimme tärkeimmistä tavoitteista ja niihin liittyvistä valinnoista, joilla tulevaisuutta rakennetaan.
Visiomme on: Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.
T
urun kaupungin historia on suomalaisittain ainutlaatuinen. Maamme talouden, hyvinvoinnin ja kulttuurin juuret ovat Turussa. Historiamme antaa meille kokemusta ja vahvuutta uudistua ja kulkea eteenpäin. Ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kulttuuri elävät Turussa vahvana osana identiteettiämme. Vuosien saatossa olemme kohdanneet erilaisia aikoja ja ne kaikki ovat jättäneet omat kerroksensa kaupunkiimme ja elämäämme. Turku on kaupunki, jossa historia ja tulevaisuus lyövät kättä.
H
istoriaansa arvostava Turku on hyvän elämän kaupunkina kiinnostava niin kaupunkilaisille, opiskelijoille, osaajille ja matkailijoille kuin pienille ja suurille yrityksillekin. Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki ja kaupunkikulttuurin edelläkävijä. Turku tunnetaan vahvana urheilu- ja tapahtumakaupunkina. Jokivarsi sykkii elämää jatkossa entistäkin vahvemmin. Se on kaupunkilaisten ympärivuotinen olohuone ja muille tuulahdus eurooppalaisesta kaupungista. Joki vie kohti merta ja ainutlaatuista joen suulta alkavaa saaristoa, jonka helmenä Turku tunnetaan. Pohjoisen Itämeren rannikkokaupunkina Turku on ja haluaa kehittyä osana pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä, joka ulottuu Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin ja aina Pietariin saakka. Kaupungin tavoitteena on nopean ”tunnin” junayhteydenaikaansaaminen Helsingin ja Turun välille.
rempaa johtamista ja päätöksentekoa, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä sekä toiminnan tuottavuuden parantamista. Muutoskykyä parannetaan ottamalla käyttöön kaupunkitason kehittämismalli, joka luo systemaattisen tavan suunnitella ja toteuttaa kehittämishankkeita. Tietoon perustuvalla johtamisella kyetään toimimaan taloudellisemmin ja tehokkaammin.
M
enestymisen keskeinen elinehto on, että talous pidetään tasapainossa. Kaupungin toiminta mitoitetaan siten, että tulorahoitus kattaa toiminnan menot ja korvausinvestoinnit. Verotus ja maksut pidetään kilpailukykyisellä tasolla ja kaupunki ei velkaannu kohtuuttomasti. Konsernimainen toimintamalli tulee korostumaan jatkossa entistä enemmän. Kaupunkikonsernin toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetettaessa huomioidaan aina kaupungin kokonaisetu.
S
osiaali- ja terveyspalveluiden järjestymisvastuu siirtyy koko länsirannikon kattavalle alueelle. Tämän kaupungin kannalta hyvin merkittävän valtakunnallisen uudistuksen läpivienti tulee kestämään useita vuosia ja hyvän lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää kaupungilta vahvaa panosta uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa.
tapahtuu hyvässä kumppanuudessa palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen kanssa. aupunki pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja. Palveluiden kysyntää ennakoimalla palvelut kohdennetaan oikeaaikaisesti sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Palveluprosesseja ja -kanavia uudistetaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaupunki luo asukkailleen ja asiakkailleen aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia käyttää palveluita ajasta ja paikasta riippumatta digitalisoimalla palveluita ja lisäämällä yhteispalvelua. Kaupunki panostaa voimakkaasti digitaalisten palvelujen ja niihin liittyvien yhteistyöverkostojen kehittämiseen sekä edesauttaa samalla uudenlaisen liiketoiminnan ja avoimuuden syntymistä avaamalla tietokantojaan kansalaisten ja yritysten käyttöön.
K
H
yvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan. Asukkaiden mahdollisuuksia ottaa vastuuta itsestään ja läheisistään vahvistetaan ennaltaehkäisevillä palveluilla.
H
urku uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti, keskeisinä tavoitteinaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä vireän elinkeinoelämän edistäminen kestävällä tavalla. Turku haluaa samalla kantaa vastuunsa koko kaupunkiseudun kilpailukyvystä ja menestyksestä. Haluamme, että koko kaupunkiseutu pystyy tarjoamaan asukkailleen ja yrityksilleen toimivat palvelut tulevaisuudessakin.
Turku tekee hyvää
K
Turku luo hyvinvointia ja aktivoi
enkilöstö on kaupungin keskeisin resurssi ja paljolti vastuussa palveluiden tuottamisesta ja kaupungin kehittämisestä. Henkilöstösuunnittelussa ennakoidaan aiempaa enemmän palveluiden järjestämistarpeeseen kohdistuvia muutoksia ja osaamistarpeita. Turku on luotettava ja vetovoimainen työnantaja, jonka henkilöstö on ylpeä työpaikastaan. Työt ja prosessit ovat selkeästi määriteltyjä ja mielekkäitä, minkä vuoksi jokainen voi kokea oman työpanoksensa merkitykselliseksi. Työhyvinvointia lisäävät ammatillisen ylpeyden ja työssä kehittymisen lisäksi myös monialainen ja ajantasainen osaaminen, kokonaisvaltainen palkitseminen sekä avoin viestintä ja vaikutusmahdollisuudet. Huolehtimalla paremman johtamisen edellytyksistä ja osaamisesta myös tuloksellisuus kasvaa.
T
J
T
aupungin uudistumiselle on kaksi lähtökohtaa. Haluamme, että Turku on hyvän elämän kaupunki ja toisaalta, että kaupunkimme on kilpailukykyinen. Kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Kaupungin kehittämisen on oltava johdonmukaista ja sen tulee perustua sekä Turun mainetta kantaviin vahvuuksiin että turkulaisten omiin kokemuksiin kotikaupungistaan.
K
aupungin tulevaisuutta rakennetaan tilanteessa, jossa kuntien toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Suuria haasteita ovat elinkeinoelämän kohtaamat rakennemuutokset, työllisyys, hyvinvoinnin jakautuminen sekä muutokset väestörakenteessa. Muutoksiin vastaaminen edellyttää uudistumiskykyä, sujuvaa hallintoa, pa-
Turku tekee hyvää asukkaidensa ja asiakkaidensa hyvinvoinnille sekä kaupungin ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.
urussa on ajantasainen palveluverkko sekä toimivat lähipalvelut. Kaksikielisenä kaupunkina Turku tarjoaa palveluita suomen ja ruotsin kielellä. Palvelut järjestetään nykyaikaisen monituottajamallin mukaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palveluita ostetaan entistä suunnitelmallisemmin ja hankintaosaamista parannetaan. Tekemällä innovatiivisia hankintoja kaupunki tukee paikallisten palvelumarkkinoiden kehittymistä ja työllisyyttä sekä parantaa kykyään sopeutua toimintaympäristön ja kysynnän muutoksiin. Hankintojen tekeminen, palvelujen suunnittelu ja toteutus
otta palvelujen uudistaminen onnistuu, kaupungin on tunnettava asukkaansa ja asiakkaansa. Asukkaiden on yhtä lailla tunnettava kaupunki omakseen ja kyettävä halutessaan vaikuttamaan tärkeiksi kokemiinsa asioihin, palveluiden suunnitteluun sekä kaupungin kehittämiseen erityisesti omassa lähiympäristössään. Siksi asukkaiden osallisuus nähdään tärkeänä osana kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Kaupunki kannustaa ja luo edellytykset asukkaiden matalan kynnyksen osallisuuteen, myös ilman tarvetta sitoutua pysyviin organisaatiomuotoihin.
turku-strategia tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
Päämääriä vuodelle 2029 • • • • • • • • • • • •
Turun palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kattavasti saatavilla sähköisesti. Turkulaisten elämä on aktiivista ja osallistuvaa. Kaupunkikulttuuri ja tapahtumatarjonta on vireää ympäri vuoden. Turku on Suomen paras opiskelijakaupunki. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllisyystilanne hyvä. Kaupunki tarjoaa vetovoimaisia asumisvaihtoehtoja. Turun liikenneratkaisut ovat sujuvia ja vähäpäästöisiä. Turusta pääsee tunnissa junalla Helsinkiin. Kaupunki toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin hallinto on sujuvaa ja avointa. Turun talous on tasapainossa.
Turku lisää kilpailukykyä
K
ilpailukyvyn perustana on, että yritykset haluavat toimia ja ihmiset asua Turussa. Kaupungin tavoitteena on, että alueen elinkeinorakenne pysyy jatkossakin monipuolisena ja työpaikkojen määrä kasvaa. Kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille kilpailukykyisen ja yritysystävällisen toimintaympäristön, jonka kehittämistä se edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Y
rityksiä varten kaupungilla on ajantasaiset ja selkeät yrityspalvelut, jotka toimivat nopeasti ja joustavasti. Yrityspalvelut vastaavat siitä, että yritykset saavat tarvitsemansa kaupungin palvelut, mutta yritysten tarpeisiin pyritään vastaamaan myös kaupungin koko organisaation toimesta. Kaupunki arvioi yritysvaikutuksia ja huomioi ne toiminnassaan.
Y
hdessä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa kaupunki rakentaa vetovoimaista innovaatioympäristöä ja tiedepuistoaluetta, joka mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen ja kaupallistamisen. Yhteiset innovaatiopalvelut tukevat yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä sekä opiskelijalähtöistä yritystoimintaa. Yhteistyö kaupungin, korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysmaailman välillä mahdollistaa uusia toimintamalleja ja luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvalle uudistumiselle ja innovaatioille. Lisäksi yritysten kasvuedellytyksistä ja sijoittautumisesta Turkuun huolehditaan ennakoivasti maankäytön ratkaisuilla. yöllisyystavoitteita edistetään tehokkailla palveluilla ja kumppanuuksilla, joiden tavoitteena on katkaista työttömyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on yhdistää eri viranomaisten palvelut yhdeksi asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi.
T
K
aupunki tarjoaa jatkossakin laadukasta perusopetusta ja toisen asteen koulutusta. Aktiivisella nuorisotakuun toimeenpanolla pyritään tehokkaasti ehkäisemään syrjäytymistä ja varmistetaan, että nuoret pääsevät koulutukseen ja vastavalmistuneet työelämään mahdollisimman nopeasti. Monikulttuurisuutta hyödynnetään osana kaupungin kilpailukyvyn lisäämistä ja maahanmuuttajien elinkeinoelämänyhteyksiä lisätään. Turussa panostetaan tulokselliseen maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen, tuetaan työllistymisen edellytyksiä ja helpotetaan koulutukseen pääsyä.
www.turku.fi/2029
T
urku sijaitsee Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla pohjoisella kasvuvyöhykkeellä, jonka dynamiikkaa kaupunki haluaa lisätä. Tämä edellyttää ihmisten ja tavaroiden nopeaa liikkumista ja toimivia maa-, meri- ja lentoyhteyksiä, joiden parantamiseen entisestään kaupunki panostaa. Kaupunki panostaa venäläisille matkailijoille tarjolla olevien palveluiden lisäämiseen ja erityisesti Pietarin alueen markkinoiden hyödyntämiseen yhteistyössä yritysten kanssa.
T
urku on Suomen paras opiskelijakaupunki, jossa myös opiskelija-asuminen on Suomen parasta. Kansainvälisen korkeakoulukaupungin asemaa vahvistetaan kehittämällä tiivistä kampus- ja tiedepuistoaluetta, joka tarjoaa opiskelijoille ja elinkeinoelämälle vetovoimaisen, innostavan ja verkostoitumiselle otollisen ympäristön. Turku haluaa myös panostaa sellaiseen ammattiosaamiseen, joka on haluttua erilaisissa yritysmaailman tehtävissä – nyt ja tulevaisuudessa.
T
urun monipuolinen, vireä kaupunkikulttuuri ja ympärivuotinen tapahtumatarjonta vahvistavat alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kulttuuri on osa jokapäiväistä kaupunkielämää. Turku tarjoaa houkuttelevan ympäristön aktiiviselle asujalle ja matkailijalle. Turku haluaa kasvaa ja kehittyä matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina.
Turku kasvaa kestävästi
V
etovoimaiset asumisvaihtoehdot ovat kaupungin keskeinen kilpailukykytekijä. Turku luo edellytykset asukkaiden toiveita vastaaville, monipuolisille ja uudenlaisillekin asumismahdollisuuksille. Merellisyyttä korostetaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Asuin- ja elinympäristöjen siisteydestä ja turvallisuudesta halutaan pitää erityistä huolta. Kaupunki vaikuttaa toiminnallaan myös siihen, että alueella on riittävä kohtuuhintaisen omistus- ja vuokraasuntojen tarjonta. Kaupunkia suunnitellaan aiempaa suurempina aluekokonaisuuksina. Uusien kunnianhimoisesti toteutettavien keskustaa ympäröivien asuinalueiden suunnitteluun ja toteutukseen liitetään älykkäitä digitaalisia palveluita sekä innovatiivisia energia- ja liikenneratkaisuja. Elinvoimaisen kaupunkikeskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä vahvistetaan parantamalla korkeatasoisia julkisia kaupunkitiloja sekä erityisesti joen tuntumassa
sijaitsevia historiallisia kävelypainotteisia alueita. Kaupallisen keskustan kilpailukykyä parannetaan tarvittavilla investoinneilla ja yhteistyöllä. Kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun.
T
urkulaisten arki on sujuvaa. Liikkuminen on helppoa niin kävellen, pyörällä, autolla kuin joukkoliikenteelläkin. Eheä kaupunkirakenne, onnistuneet liikenneratkaisut ja kaupunginosien tarjoamat palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta, säästävät aikaa ja ovat samalla ympäristön kannalta kestäviä ja entistä vähäpäästöisempiä. Eri liikennemuotojen yhteensopivuutta tuetaan ja joukkoliikennettä kehitetään seudullisesta näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn kasvua liikkumismuotona edistetään kaupunkisuunnittelussa. Digitaalisia itsepalvelumahdollisuuksia lisäämällä vähennetään palveluiden käyttöön liittyvää liikkumistarvetta.
T
urku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Ympäristönsuojelu on Turulle tärkeää ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa.
Avoin arviointi pitää oikealla tiellä
S
trategian vaiheittainen eteneminen ja tulosten saavuttaminen todennetaan mittareilla, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Mittarit auttavat palvelujen vaikuttavuutta edistävien päätösten tekemistä kaupungissa.
M
ittaamisen tulee ulottua läpi koko kaupunkiorganisaation. Jotta kaikki voivat arvioida tuloksiaan ja onnistumisiaan, taustatietojen tulee olla avoimesti käytettävissä ja päätösten perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää ja johdonmukaista. Läpinäkyvyyden lisäämisessä avoin data tuo uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä Turku pyrkii kansalliseen kärkeen.
J
atkuvan oman toiminnan mittaamisen ja arvioinnin lisäksi toiminnan tuloksekkaan uudistamisen edellytyksenä on toimintakulttuuri, joka suosii rohkeaa uusien lähestymistapojen kokeilua. Tähän kuuluu epäonnistumistenkin hyväksyminen ja niistä oppiminen. Vain näin kaupunki voi aidosti uudistua ja uudistaa omaa toimintaansa. Kaupungin tavoitteena on valtakunnallisella tasolla asetettujen kuntien talous- ja toimintatiedon laadun ja vertailukelpoisuuden parantaminen.
H
yvällä päätöksenteolla, johtamisella ja yhdessä tekemisellä Turku varmistaa, että valitulla kehityksen tiellä pysytään ja suunta säilyy oikeana. Samalla kaupunki on hyvin tietoinen vastuistaan tulevaisuuden turkulaisille.
7
Åbo-strategin
8
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
åbo – den mest intressanta staden vid norra Östersjön Åbo fyller år 2029 hela 800 år. Märkesåret har också valts som utgångspunkt när det gäller att betrakta stadens framtid. Stadsstrategin och programmen som ingår i den berättar om vår stads viktigaste mål och relaterade val som hjälper oss bygga upp vår framtid. Vår vision är: Åbo är en intressant europeisk universitets- och kulturstad som har mod att förnya sig och en stad där det är bra att leva och lyckas tillsammans.
Å
bo stads historia är unik i Finland. Vårt lands ekonomiska, välfärdsmässiga och kulturella rötter ligger i Åbo. Vår historia ger oss erfarenhet och styrka att förnya oss och gå framåt. Det svenska språket och den svenskspråkiga kulturen lever starka i Åbo som en del av vår identitet. Under årens lopp har vi mött olika tider, och de har alla lämnat sitt eget skikt på livet i vår stad. Åbo är en stad där historien och framtiden skakar hand.
Å
bo, som uppskattar sin historia, är det goda livets stad, och är därför intressant för både stadsbor, studerande, experter, turister och små och stora företag. Åbo är en europeisk kulturstad och en föregångare för stadskulturen. Åbo är känd som en stark idrottsoch evenemangsstad. Åstranden pulserar i fortsättningen allt starkare av liv. Den är stadsbornas vardagsrum året om, och för alla andra är den en fläkt från en europeisk stad. Ån leder ut till havet och den unika skärgården som börjar vid åmynningen, och Åbo är känd som dess pärla. Som kuststad vid norra Östersjön vill Åbo utvecklas som en del av den nordeuropeiska tillväxtzonen som sträcker sig från Stockholm via Åbo till Helsingfors, och vidare till S:t Petersburg. Stadens mål
är att få till stånd en snabb ”timmes” tågförbindelse mellan Helsingfors och Åbo. bo förnyas och växer modigt under de kommande åren, och de centrala målen är att på ett hållbart sätt främja stadsbornas välfärd och ett grönt näringsliv. Samtidigt vill Åbo bära sitt ansvar för hela stadsregionens konkurrenskraft och framgång. Vi vill att hela stadsregionen ska kunna erbjuda sina invånare och företag fungerande service även i framtiden.
den samt förändringar i befolkningsstrukturen. För att kunna svara på förändringarna krävs förmåga att förnya sig, en smidig förvaltning, bättre ledarskap och beslutsfattande, fokus på stadsborna och kunderna samt förbättringar i verksamhetens produktivitet. Förmågan att förändra sig förbättras genom att ta i bruk en utvecklingsmodell på stadsnivå som skapar ett systematiskt sätt att planera och genomföra utvecklingsprojekt. Med ledarskap som fokuserar på information blir verksamheten effektivare och mer ekonomisk.
S
D
Å
tadens förnyelse har två utgångspunkter. Vi vill att Åbo ska vara det goda livets stad, men å andra sidan att vår stad ska vara konkurrenskraftig. Stadens livskraft och tillväxt bör grunda sig på en ekologiskt, socialt och ekonomiskt hållbar grund. Stadens utveckling ska vara konsekvent, och den bör grunda sig på både de styrkor som bär Åbos rykte och åbobornas egna uppfattningar om sin stad.
S
tadens framtid byggs upp i en situation där kommunernas verksamhetsmiljö förändras i allt snabbare takt. De stora utmaningarna är strukturförändringar inom näringslivet, sysselsättning, fördelning av välfär-
Åbo håller sina löften Stadens verksamhetslöften har utarbetats på basis av de gemensamma värden som vi upplever som viktiga. Värdena ligger som grund för vår verksamhet, och de visar oss vad som är rätt och fel, vad som är eftersträvansvärt, vad som är viktigt. Stadens värden är gemensamma för oss alla, och på basis av dem har verksamhetslöftena utformats. Det är viktigt för oss att förbinda oss till våra verksamhetslöften, eftersom de styr hela stadens verksamhet.
Invånar- och kundinriktad verksamhet
Ansvarsfullhet och tolerans
Vi värdesätter våra invånare och kunder. Vi erbjuder förstklassiga och lätt tillgängliga tjänster med en bra attityd. Vi utvecklar stadens tjänster professionellt tillsammans med våra invånare, kunder och partner.
Vi beaktar principerna för hållbar utveckling i all vår verksamhet och vi bär vårt ansvar för en trivsam och trygg livsmiljö och kommande åbobor. Vi fattar beslut som bygger på bästa möjliga kunskap och vårt beslutsfattande är konsekvent och genomskinligt. Vi främjar acceptans för olikheter, gemenskaplighet och jämlikhet i hela staden.
Förnyelse och samarbete Vi förnyar vår verksamhet aktivt och värdesätter kompetens. Vi vill vara nyskapande och modiga föregångare. Vi samarbetar på alla nivåer. Vårt samarbete bygger på uppskattning, öppenhet och förtroende. Vi vill lyckas tillsammans.
Hela stadsstrategin på svenska: www.turku.fi/2029sv
en viktigaste förutsättningen för framgång är att ekonomin hålls i balans. Stadens verksamhet dimensioneras så att den interna finansieringen omfattar verksamhetens utgifter och ersättningsinvesteringar. Beskattningen och avgifterna hålls på en konkurrenskraftig nivå, och staden skuldsätter sig inte orimligt mycket. En koncernaktig verksamhetsmodell kommer i framtiden att framhävas allt mer. Då man ställer upp stadskoncernens funktionsmässiga och ekonomiska mål beaktas alltid stadens helhetsfördel.
A
nsvaret för att ordna social- och hälsovårdstjänster flyttas över till ett område som omfattar hela västkusten. Genomdrivandet av denna nationella reform, som är mycket viktig ur stadens synvinkel, kommer att räcka flera år, och för att uppnå ett gott resultat krävs en stark insats från staden i förberedelserna för och verkställandet av reformen.
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
9 Kuva: Turun kartta. Viuhdit-ryhmä, Suikkilanseudun päivähoitoyksikkö.
Turkulaislasten visiot tulevaisuudesta toteutuivat suurelta osin
P
äiväkoti-ikäisiä lapsia pyydettiin vuonna 2013 piirtämään, mikä oli parasta heidän Turussaan ja millaisessa kaupungissa he haluaisivat isona elää. Nämä kuvat olivat yksi näkökulma, kun aikanaan mietittiin millaista vuoden 2029 kaupunkia haluttiin rakentaa. Lapset olivat luonnonläheisiä ja oikeastaan yllättävänkin maltillisia ajatuksissaan. Esimerkiksi Idamarin tulevaisuuden kaupunki oli vihreä ja viihtyisä, ja ainoa, mikä sen erotti toteutuneesta on, että tavallisilla ajoteillä ei edelleenkään ole serpentiinejä, joissa ajetaan autolla pää alaspäin. Jennan tulevaisuuden kaupungissa puolestaan oli valtavan kokoinen vesiliukumäki, jollaisia nykyään onkin kaikissa alueen uimahalleissa. Ylipäänsä lapset arvostivat kaupungissa uimapaikkoja, puistoja ja
Annin toiveesta huolimatta keijuja ei edelleenkään ole saatu lentämään Aurajoen ylle paitsi joissain taidetapahtumissa. Sen sijaan puistoissa kasvaa vuonna 2029 vadelmia ja omenapuita joiden hedelmiä sopii vain pistellä suuhunsa, kuten lapset visioivat. He toivoivat kaupunkiin myös juna-asemia ja junia – raideliikenne onkin lasten toiveiden mukaan toteutunut, vaikka kyse onkin raitiovaunuista, ei niinkään kaupunkijunista.
hienoja rakennuksia kuten Turun linnaa. Tärkeä paikka oli tietenkin myös oma koti. Puiden, kukkien ja luonnon merkitys korostui lähes kaikissa kuvissa.
Lentäviä autoja Hurjemmissa tulevaisuusvisioissa autot lensivät ja talot olivat suurempia kuin tuomiokirkko. Myös lasten kaavoitusnäkemykset olivat liberaaleja: tuomiokirkon viereen oli saanut rakentaa pilvien korkuisen talon, mitä ei kuitenkaan todellisuudessa ole tehty. Myöskään Sarahin toivetta sirkuksesta, tiikerinhäkistä ja liilasta tekopuusta ei ole toteutettu kuin osin: kaupungissa toimii oma sirkus ja vieraileviakin esiintyjiä usein. Tiikerihäkkiä ei ole, tekopuiden sijaan on oikeita puita sitäkin enemmän.
Strategian mukaan asukkaiden osallisuus on tärkeä osa kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa.
”Parasta Turussa on koti, kaveri ja kukat.” – Linnea 5 v, Hintsankujan päiväkoti Kuva: Hanna-Mia, Pernontien päiväkoti.
Kuva: Anni, Piiparinpolun päivähoitoyksikkö.
10
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
Stadsdirektör Aleksi Randell:
Åbos vision är förverkligad Stadsdirektören kan vara nöjd med de senaste femton åren. Staden har uppnått de mål som ställdes upp år 2014.
Åbos ekonomi är i balans sedan tio år – Skuldfrihet hägrar nästa decennium
F
rån år 2019 har beslutsfattarna i Åboglädjen att presentera en balanserad, ibland även en överskottsbudget. Så är det också i år. Åbos skatteintäkter har utvecklats gynnsam tända sedan 2016, enda undantaget är år 2025, då produktionen av flytande bostäder vid det gamla varvet var nere på grund av den kraftigt minskade efterfrågan på den sydamerikanska marknaden. Man kunde vända den svåra situationen i en positiv riktning i mitten av förra decenniet.
På grund av den stora depressionen på 2010-talet uppgick stadens skuldbörda tillfälligt till hela 664 miljoner euro, men man kunde bromsa skuldsättningen utan att servicenivån försvagades. Elektroniska tjänster, öppenhet och en smidig förvaltning har gjort sitt, på samma sätt som den framgångsrika näringspolitiken. Överskottsbudgeten har också gjort det möjligt att amortera på skulden i snabbare takt än beräknat. Åbo är helt skuldfritt om ca ett decennium.
Den mest intressanta staden vid Norra Östersjön Konkurrenskraft Läge Förbindelser Mångkulturalism Universiteten Ren natur God förvaltning = hög bruttonationalvälfärd
På en timme med tåg till Helsingfors
-H
elt fantastiskt! hördes många säga, när det första tåget av en nyare typ avgick officiellt från Åbo till Helsingfors och resan tog en timme. Vi har väntat ju länge på det här, för genbanan har planerats i årtionden. Egentligen gick projektet framåt en bit i slutet av år 2013 då EU gav bansträckan Helsingfors-Åbo en viktig status i Europas järnvägsnät. Den snabba förbindelsen öppnar Åbo, men också Helsingfors helt nya dimensioner bl.a. när det gäller arbetspendlingen. En timmes tåg är en del av det mera omfattande projektet som förstärker Åbos ställning som en del av den s.k.nordeuropeiska tillväxtzonen som sträcker sig från
Stockholm via Åbo och Helsingfors till S:t Petersburg. Stadens satsningar på att människor och varor kan förflyttas snabbt ger nu resultat, berättar man på Egentliga Finlands förbund: Förutom tågförbindelsen innebär fungerande förbindelser på land, till havs och i luften att t.ex. de ryska turister som vi fått hit och å andra sidan utnyttjandet av S:t Petersburgregionens marknad i samarbete med Åboföretag ger nu resultat, berättar utvecklingschef för landskapsförbundet Juho Vakka. Ett av målen med strategin ären snabb tågförbindelse till Helsingfors.
Vad är stadens strategi? Det är fråga om en långsiktig plan som utarbetades år 2014 och där vi skisserade upp hur Åbo skulle se ut just nu, år 2029 då staden firar 800 år. Varför behöver staden en strategi? Strategin är ett slags vägkarta som berättar vart vi vill gå. Först när vi vet vilket vårt mål är, kan vi börja överväga hur vi ska nå dit. Vilka är dessa mål? Vår vision från år 2014 gick ut på att Åbo är den mest intressanta staden vid norra Östersjön och utvecklas som en del av den nordeuropeiska tillväxtzonen som sträcker sig från Stockholm via Åbo till Helsingfors och vidare till S:t Petersburg. Den visionen har också förverkligats. Åbo är det goda livets stad och är därför intressant för bådestadsbor, studerande, experter, turister och små och stora företag. Varför har man valt just de målen? Näringslivets konkurrenskraft och den hållbara tillväxten är sådana frågor som möjliggör balansen i stadsekonomin. När ekonomin är i skick – såsom den är nu år 2029 – är det också lättare att ordna andra saker. Men staden är naturligtvis också mycket annat än ekonomin och därför är det viktigt att t.ex. främja stadsbornas välfärd och aktivitet i strategin. Åbo är en kultur- och välfärdsstad.
Stadens vision är: ”Åbo
är en intressant europeisk universitetsoch kulturstad som har mod att förnya sig och en stad där det är bra att leva och lyckas tillsammans.”
Vad är avsikten med den här tidningen? Vi vill visa att strategin kan resultera i konkretahandlingar. Målet för strategin är bl.a. en trivsam stad, välmående stadsbor och ett livligt näringsliv. Det kan t.ex. handla om sådana här saker som presenterats i tidningen. Hur kunde staden bidra till dessa mål? För företagen har staden tidsenliga och tydliga företagstjänster som fungerar snabbt och smidigt. Företagstjänsterna ansvarar för att företagska få den service av staden som de behöver. För aktiva invånare och turistererbjuder vi en attraktiv miljö där kulturen, evenemangen och historien skakar hand. Nybyggandet sker med eftertanke och så att det passar in i stadsbilden. Servicen för stadsborna är nära till hands och lätt tillgängliga.
Är det något som ni är särskilt nöjd med? En timmes tågförbindelse till Helsingfors är förstås en stor och viktig sak. Men det är ändå kanske helheten som jag är mest nöjd med. Ett av de centrala målen i strategin var att främja uppkomsten av innovationer och sysselsättningen, och vi har lyckats med det. Positivitet, arbetsamhet och aktivitet avspeglar sig i allt. Hade ni kunnat tro år 2014, att slutresultatet blev så bra? Ja. Dåtida beslutsfattare hade förbundit sig väl vid förverkligandet av stadsstrategin, och vi fick också stadsborna med att bygga upp ett ännu bättre Åbo! Åt vilket håll ska vi fortsätta efter år 2029? I det avseendet behövs inte några stora förändringar och även hittills har verkställandet av strategin uppföljts noggrant och det har gjorts korrigeringar vid behov. Åbos attraktivitet uppföljs med flera olika mätare. Som exempel kan nämnas finländarnas helhetsuppfattningar om städerna som boendeorter, ökning av turismen, antalet besökare till kulturevenemang, antalet kongressdeltagare, företagarnas uppfattningar om näringspolitiken och antalet högskolesökande.
Mål för år 2029 • Åbo har kundorienterad service och erbjuder heltäckande elektroniska tjänster. •
Åboborna lever ett aktivt och engagerande liv.
• Stadskulturen och evenemangsutbudet är livliga året runt. • Åbo är Finlands bästa studentstad. • Stadens näringsstruktur är mångsidig och sysselsättningsläget är bra. • Staden erbjuder attraktiva boendealternativ. • Åbos trafiklösningar är smidiga och utsläppssnåla. • Det tar en timme att åka tåg från Åbo till Helsingfors. • Åbo stad verkar enligt den hållbara principen. • Kolneutralitet uppnås före år 2040. • Stadens förvaltning är smidig och öppen. • Åbos ekonomi är i balans.
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
11
Paavo Nurmi Gamesissa heti kaksi Suomen ennätystä kahdettatoista kertaa Turussa järjestettävässä yleisurheilun Timanttiliigan osakilpailussa nähtiin heti ensimmäisenä päivänä kaksi Suomen ennätystä. Turkulainen Teemu Blagoje hyppäsi korkeutta 234 senttiä ja raumalaislähtöinen Oona Kummu juoksi naisten aidoissa 12,82 sekuntia. Suomi sai lisäksi pronssia miesten kuulantyönnössä. Varsinainen superpäivä on luvassa sunnuntaina, kun juostaan miesten sata
P
arikymmentä vuotta torikauppiaana toiminut Jaana Mansikka kiittelee vuolaasti keskustan palveluita. Vaikka jossain vaiheessa pelättiin, että palvelut valuisivat pois ja keskusta pääsisi näivettymään niin ei käynyt. Tori on pysynyt kaupungin sydämenä – tai oikeastaan parantunut, kun se kunnostettiin entistä ehommaksi. - Nykyäänhän täällä käy paljon enemmänkin ihmisiä kuin ennen. Ja ulkomaalaisia paljon. Torin kunnostus oli viisas päätös, sanoo Mansikka.
Hän on Vireä keskusta ry:n puheenjohtajana päässyt katsomaan eräänlaiselta aitiopaikalta, kuinka keskustaa on kehitetty ja kuinka sen viihtyisyyttä on vuosien mittaan parannettu: - Jokiranta on tietenkin selkeästi kaupunkilaisten olohuone, mutta on Turku paljon muutakin. Tori on sitten se sykkivä sydän, johon on kiva tulla hetkeksi istumaan ja vaikka kahvittelemaan. Kulkeminen on myös helppoa niin bussilla kuin vaikka pyörälläkin. Ja näin yrittäjän
turku-ristikko 2029
näkökulmasta on miellyttävää, että myös meidät huomioidaan – saamme tarvitsemamme palvelut hyvin joustavasti. Entä mikä on torissa parasta? - Eiköhän se ole se tämä Tori Jazz, joka jo viitenä vuonna on heinäkuutamme sulostuttanut! Strategian mukaan kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun ja ylipäänsä keskustan vetovoimaisuudesta huolehditaan.
Kisat avasi juhlallisin menoin Paavo Nurmi Seuran kunniapuheenjohtaja Minna Arve.
Strategian mukaan Turku tunnetaan vahvana urheilu- ja tapahtumakaupunkina.
Hyvinvointierot kaventuneet Turussa Talouksien tuloerot Turussa
Tori sykkii kaupungin sydämenä
metriä. Mukana on koko maailman kärki. Yleisöä odotetaan paikalle 25 000. Myös kaarteiden päälle rakennettu lisäkatsomo on myyty täyteen.
2017
2019
2023
2027
Hyvinvointiero koulutetuimman ja vähinten kouluja käyneiden kymmenyksien välillä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Strategian mukaan kaupunki pyrkii kaventamaan hyvinvointieroja mm. ennakoimalla palveluiden kysyntään ja kohdentamalla ne oikea-aikaisesti sinne missä niiden vaikuttavuus on suurin.
Palauta täytetty ristikko 10.10.2014 mennessä osoitteeseen Turun kaupunki/Viestintä, PL 355, 20101 Turku, tai lähetä siitä kuva sähköpostilla osoitteeseen viestinta@turku.fi. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kolme kassillista laadukkaita Turku-tuotteita (tuotekassin arvo n. 50 €). Ristikon oikeat vastaukset julkaistaan 13.10.2014 sivuilla www.turku.fi/2029ristikko
12
tulevaisuuden Turkuposti 1|2029
Turku 2029 – pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki Turku täyttää 800 vuonna 2029.
Kaupunginjohto kokoontuu:
tehdään Turusta Itämeren kiinnostavin kaupunki!
Mahti-idea! Mutta miten?
Mitä kaupungille lahjaksi? Kaasu herättää Paavo Nurmen ja Liljan patsaat eloon.
Oho, kauhia katku!
Turkulaiset innostuvat:
Yliopisto pyydetään apuun: Hmm… vaikea.
Lisätään liuokseen mää-pulveria! Keksikää tee jotta!
Ai mää vai? Selvä.
juma, paavo! ...ja lilja, antaka sil ees lakki! vähän o kankee olo, niinku olis ollu pitkään liikkumatta Kaupungista tehdään asukaslähtöinen....
…ja vastuullinen sekä suvaitsevainen
… sekä tietenkin yhteistyökykyinen Nuija!
Mää pyysin vilttiä enkä pilttiä!
Samaan aikaan toisaalla: Turun täytyy olla kilpailukykyinen!
Toi ei oo syntynyt Heidekenilla, mut ei se haittaa. tunnin junayhteys Helsinkiin parantaa harjoittelua.
Ei tää ny ihan kamala o.
Torvi!
Tarvitsemme juoksuvyöhykkeen Turusta Tukholmaan ja Pietariin!
Voitin taas!
Tasapainoinen talous ja puhdas turkulaisuus ovat pop. Tääl o mukavat kelit ja yritysmyänteine ilmapiiri!
Ooh innovatiivista!
Te jo olettekin, hra Paavo. Yes, I like turkulaisten positiivisuudesta.
Itte oot!
lilja ja paavo tekevät Turusta Hyvän Elämän Kaupungin.
lopulta kaikki on valmista.
Paljon onneeaa Turku, paljon onneeeaaa vaan!
kene idea oli muuttaa linna pomppulinnaksi?
FAKTA
Nojaa, lapset tykkää. • Lilja ja Paavo Nurmi -hahmot pohjautuvat Wäinö Aaltosen veistoksiin. • Liljan patsas hankittiin Runeberginpuistoon vuonna 1927. • Nurmi on juossut patsaana Auransillan kupeessa vuodesta 1955.
Teksti: Roope Lipasti Sarjakuva: Anton Lipasti