TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2 / TOUKOKUU 2014
Turku Baltic Sea Days 2014 on Turulle näytön paikka s. 6 "Jos joku ottais tosissaan" Uusia keinoja asiakaslähtöiseen päihde- ja mielenterveystyöhön s. 10 ”Meillä ei ole mitään teille” Vaatemyyjän tylytys sysäsi elämäntaparemonttiin s. 19
PÄÄ KIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti
2/2014 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo Päätoimittaja/Huvudredaktör
Ylivoimaisesti paras lopputulos saavutetaan, mikäli organisaatiot itse kykenisivät rakentamaan toiminnalleen kehittämisohjelman, joka pohjautuisi toiminnan uudistamiseen.
Jaana Räsänen-Nauska jaana.rasanen-nauska@turku.fi puh. 050 559 0449 Taitto/Layout SEK Point Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 15100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Janne Riikonen Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: nro 3/2014 ilmestyy viikolla 39 (22.–26.9.) Aineiston deadline 27.8.2014
Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu
Lehteä koskevat ruusut, risut ja ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai oman toimialasi viestintähenkilölle.
Juustohöylää vai toiminnan uudistamista Suomessa julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta huitelee 60 prosentin tuntumassa. Ikärakenne muuttuu kannaltamme jatkuvasti epäedullisempaan suuntaan, joten väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten ja työvoiman ulkopuolella olevien suhdetta. Samaan aikaan näköpiirissämme on hyvin hitaan talouskasvun aika. Käytännössä siis kustannusten nousupaineet ovat jatkuvasti suuremmat kuin verotulojen kasvu. Verotusastettakaan emme voi loputtomasti nostaa, ja jo pitkään olemme tuottaneet palvelumme ja investoineet velkarahalla. Nyt on viimeisiä hetkiä reagoida tilanteeseen välttääksemme sellaisen kriisin, mihin eteläinen Eurooppa on ajautunut.
Mitä me sitten voimme tehdä? Kaupungin johdossa voimme todeta talouden reunaehdot ja asettaa raamit rahankäytölle. Johto voi tehdä raamipäätökset vanhojen vuosien pohjalta, jos paremmasta ei ole tietoa. Seurauksena on kuitenkin väistämättä supistusten kohdistuminen epäoikeudenmukaisesti. Ylivoimaisesti paras lopputulos saavutetaan, mikäli organisaatiot itse kykenisivät rakentamaan toiminnalleen kehittämisohjelman, joka pohjautuisi toiminnan uudistamiseen. Uusilla innovaatioilla voimme myös löytää sellaisia toimintatapoja, joilla voimme vaikuttaa meihin kohdistuvaan normiohjaukseen mitoituksia keventäväs-
ti palvelun laadun ja vaikuttavuuden kärsimättä. Henkilöstökyselyin saimme yli 1000 kehittämisehdotusta kattaen koko kaupungin kaikki toiminnot. Kiitos aktiivisuudesta! Tällä hetkellä meidän ei vielä tarvitse puhua varsinaisesti määrärahojen leikkauksesta. Meille riittää kun kokonaisuuden tasolla saamme pidettyä rahan käytön aina edellisen vuoden tasolla. Käytännössä meillä on kuitenkin kohteita, joissa palvelutarve kasvaa jatkuvasti: vanhusten huolto, varhaiskasvatus, sairaanhoitopiiri esimerkkeinä. Nämä nousupaineet meidän tulee kattaa säästöinä muualla. Tehtyihin taloussuunnitelmiin nähden meidän tulee nipistää jokaisesta satasesta kaksi euroa. Prosenteissa mitattuna luvut ovat pieniä, koko kaupungin mittakaavassa miljoonat ovat suuria. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että laittaessamme yhdessä läjään paljon pieniä asioita saamme suuria aikaiseksi. Loppukaneettina vielä pohdiskeltavaa Fordin ja Chryslerin entiseltä pääjohtajalta Lee Iacocclta: ”Kohtaamme jatkuvasti mahtavia mahdollisuuksia, jotka on nerokkaasti naamioitu ratkaisemattomiksi ongelmiksi”.
Jukka Laiho talousjohtaja
Teksti: Jussi Vira
Kehittäminen kehittyy Kaupungin kehittämismatriisi on vuoden päivät työstänyt uutta kehittämismallia, joka kuvaa kehittämisen vaiheet ideoinnista projektien valmisteluun ja toteutukseen. Tarkoituksena on ottaa sama toimintamalli käyttöön koko kaupungissa. Mallin kokeilu on käynnissä konsernihallinnossa ja saatavien kokemusten perusteella laaditaan käyttöönottosuunnitelmat toimialoille. Käyttöönotto alkaa tämän vuoden syksyllä. Kehittäminen tarkoittaa eri toimialoilla eri asioita. Yleisesti ottaen kehittäminen on systemaattista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on luoda uusia tuotteita, palveluja, tuotantoprosesseja, menetelmiä ja järjestelmiä tai parantaa olemassa olevia olennaisesti.
Ainoastaan jatkuvasti toimintaa ja prosesseja uudistamalla voidaan huolehtia kaupungin kilpailukyvystä sekä sen asukkaiden ja henkilöstön kestävästä hyvinvoinnista. Kehittäminen on kuin vastavirtaan soutamista.
Yhtenäinen malli lisää tehokuutta Kehittämismalli on menetelmä, joka yhtenäistää kehittämiseen liittyvät käsitteet, rakenteet, työtavat ja niitä tukevat työvälineet. Sen käyttöönotto hyödyttää kaupunkia monin tavoin. Kun kehittämiseen saadaan parempi näkyvyys, johtamisen edellytykset paranevat. Kokonaishyötyjen arviointi helpottuu ja voimavaroja kyetään paremmin kohdistamaan koko kaupungin ja toimialojen kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Kokonaisuuden hallinnan kautta myös mahdollisuudet hyödyntää ulkoista rahoitusta paranevat. Yhteiset toimintatavat ja käsitteistö lisäävät kehittämisen tehokkuutta ja kannustavat poikkihallinnolliseen työskentelyyn. Kehittämismallista saatavien hyötyjen toteutuminen edellyttää huolellista käyttöönoton suunnittelua, kehittämistoiminnan organisointia ja aktiivista johtamista niin konsernihallinnossa kuin toimialoillakin. Kehittämisasioiden säännöllinen läpikäynti on nostettava jokaisen toimialan ja kaupungin johtoryhmien asialistalle. Tuottavuus voi kasvaa ainoastaan kun toiminta muuttuu ja siksi eräs johdon tärkeimpiä tehtäviä on jatkuvasti uudistaa toimintaa strategian edellyttämällä tavalla. Strategiaan perustuva johtaminen ja toiminnan systemaattinen kehittäminen vaativat uudenlaista ajattelua ja osaamista koko henkilöstöltä. Johdon on yhä enemmän
kyettävä suuntamaan ajankäyttöään arjen rutiineista pitkäjänteiseen tulevaisuuden suunnitteluun ja strategian toimeenpanon johtamiseen. Ainoastaan jatkuvasti toimintaa ja prosesseja uudistamalla voidaan huolehtia kaupungin kilpailukyvystä sekä sen asukkaiden ja henkilöstön kestävästä hyvinvoinnista. Kehittäminen on kuin vastavirtaan soutamista. Pelkästään
paikalla pysymiseen tarvitaan ponnistelua puhumattakaan työstä joka tarvitaan uusien toimintamallien luomiseen. Muutoksen aikaan saamiseen tarvitaan henkilöstön koko osaamispotentiaalia.
Poikkihallinnollista yhteistyötä Elämme ajassa, jossa resurssien niukkuus ja taloudelliset haasteet helposti korostuvat liikaakin. Monia meistä varmasti askarruttaa, miten selviämme kaikista uudistuksista, kun samaan aikaan huolehdimme perustoiminnan jatkumisesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että meidän ei tarvitse eikä kannata tehdä kaikkea yksin. Tekemällä avointa yhteistyötä laajalla rintamalla kaupunkiorganisaation sisällä ja yhdessä kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja kumppanien kanssa saamme vähemmällä enemmän aikaan. Samalla varmistamme, että palvelut vastaavat käyttäjiensä tarpeita. Kaupungin kehittämismalli toimii yhteistyön pohjana tarjoamalla yhtenäisen tavan priorisoida, suunnitella ja toteuttaa projekteja, joiden tuloksena tuotamme kaupunkilaisille entistäkin parempia palveluja. Tämä on meille mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä.
Mikä kehittämismalli on ja miksi sitä tarvitaan? Kehittämissalkun hallinta
Ideointi
• • • • • •
Valmistelu
Toteutus
Seuranta
Organisoitu ja johdettu kehittämistarpeiden tunnistaminen Valmistelun laadun parantaminen Projektien systemaattinen ja tehokas läpivienti Kehittämissalkun hallinta Kehittämistarpeiden hallinta Hanke- ja projektihallinta
Kehittämismalli on prosessikuvaus, joka yhdenmukaistaa kehittämistehtävät ideasta hyötyjen tunnistamiseen, projektien toteutukseen ja edelleen suunniteltujen hyötyjen seurantaan.
Turun pualest
3
Teksti: Tommi Räsänen | Kuva: Turun kaupungin arkisto
Turun kaupungin tulostus hallintaan – tavoitteena Turun kaupungin kaikissa toimipisteissä otetaan vaiheittain käyttöön uusi keskitetty tulostuspalvelu. Sen tavoitteena on saada tulostusympäristöstä kustannustehokas ja tietoturvallinen. Uusi tulostustapa tuo mukanaan myös joustavuutta ja helppoutta henkilökunnalle. Keskittämisen on arvioitu säästävän kaupungin tulostuskustannuksia vähintään 750 000 euroa tulevina vuosina. Projektista vastaa IT-palvelut.
Turun kaupungille on määritelty uusi tulostus- ja kopiointikuluja pienentävä tulostuspolitiikka. Tämän myötä solmittiin tulostuspalvelusopimus Canon Oy:n kanssa 1.2.2014 alkaen. Uusi palvelumalli on osa Turun kaupungin uudistamisohjelmaa.
Uusi tulostuspalvelu kaikkialle vuoden 2015 alkuun mennessä Uuteen sopimukseen siirrytään yksiköittäin sitä mukaa, kun olemassa olevat laitteet tulevat uusittaviksi tai laitteiden sopimukset päättyvät. Turun kaupungin jokaiseen toimipaikkaan tehdään tulostinkartoitus osana uutta tulostuspalvelua.
Kartoituksessa selvitetään, mitkä tulostimet ja monitoimilaitteet vaihtuvat, ja miten uudet laitteet sijoitetaan. IT-palvelujen merkitys on ollut suuri uuteen tulostuspalveluun siirryttäessä. − IT-palvelujen resurssit niukkenevat. Meidän pitää tuottaa tarvittavat palvelut tehokkaammin pienemmällä henkilökunnan määrällä ja niukemmalla budjetilla. Tämä tarkoittaa käytännössä palveluhankinnan lisäämistä. Sen sijaan, että vastaisimme kaikesta asiakkaidemme IT-toiminnasta, asiantuntijamme auttavat heitä nyt selviytymään haasteistaan itsenäisesti. Esimerkiksi uudessa tulostuspalvelussa vasta-
Näe metsä puilta – tulosta harkiten! Vuodessa Turun kaupungissa tulostetaan yli 30 miljoonaa mustavalko- ja 3,4 miljoonaa värikopiota. Tämä tulee kustantamaan yli 6 miljoonaa euroa vuodessa. 33,4 miljoonaan A4-arkin valmistamiseen tarvitaan niin suuri määrä puuta, että vastaavalle metsäalueelle mahtuisi monta Ruissaloa.
4
Turun pualest
kustannukset miljoonasäästöt simme tarvittavista kartoituksista ja neuvottelimme sopimukset. Tämän jälkeen asiakkaamme voivat olla yhteydessä suoraan laitetoimittajaan. Tehtäväksemme jää IT-palvelun hallinnointi, toteaa IT-palvelujohtaja Jari Nevalainen. Uuteen keskitettyyn tulostusjärjestelmään on jo siirrytty muutamissa toimipisteissä. Tavoitteena on, että uudet monitoimilaiteet ovat kaikkialla käytössä vuoden 2015 alkuun mennessä. Muutoksista keskustellaan yksiköiden henkilökunnan kanssa, ja opastuksista sovitaan tarpeen mukaan. − Toimialat, konsernin yhtiöt ja yhteisöt saavat yhtenäisen tulostuspolitiikan, tulostuspalvelun ja uuden sivuhintaperusteisen hinnoittelumallin, joka kattaa paperia lukuun ottamatta kaikki tulostamiseen liittyvät kustannukset, kuten laitevuokran, asennukset, mustekasetit ja huollon. Näin niiden on helpompi seurata kustannuksiaan, tuoda tulostusvaihtoehdot vertailukelpoisiksi ja ohjata työtapojen kehitystä säästöjä tuovaksi. Uudet laitteet ovat myös energiatehokkuudeltaan parempia, joten säästöjä syntyy sitäkin kautta, Nevalainen jatkaa.
Turvatulostukseen vaiheittain Uuden tulostusjärjestelmän tavoitteena on saada tulostusympäristöstä kustannustehokas ja tietoturvallinen. Turvatulostus tulee oletukseksi toimipisteisiin vaiheittain. Siinä tulostaminen tapahtuu yhteen turvatulostusjonoon. Tulosteet vapautetaan omalla kulkuavaimella, jolloin muut käyttäjät eivät niitä vahingossakaan saa. Printit voi noutaa miltä tahansa turvatulostimelta, myös toisesta toimipisteestä. Tietoturva ja yksityisyyden suoja paranevat, kun hakematta jääneitä tulosteita ei enää loju tulostimien ympärillä.
Henkilökohtaiset tulostimet vähenevät Kustannussäästöjä haetaan myös henkilökohtaisten tulostimien määrää vähentämällä. Henkilökohtaisia oheistulostimia hanki-
taan lähtökohtaisesti vain luottamuksellista tietoa käsitteleville henkilöille, jotka toimivat asiakasrajapinnassa, kuten sosiaali- ja terveystoimen toimipisteet ja palkanlaskijat. − Kaupungin tulostuspolitiikan mukaan tulostaminen keskitetään monitoimilaitteisiin ja verkkotulostimiin. Oikealla sijoittelulla ja tarpeenmukaisilla ominaisuuksilla saadaan laitekanta pidettyä mahdollisimman pienenä tuottavuuden siitä kärsimättä, kertoo projektipäällikkö Jukka Viitanen.
Vikasietoisuus paremmaksi Uuden tulostuspalvelun myötä hankinnat keskittyvät, laitekanta vakioituu ja sopimukset tulevat yhtenäisemmiksi. Näin ylläpito, huolto ja hallinta helpottuvat. Vikasietoisuus myös paranee, sillä yhden laitteen ollessa epäkunnossa, voi tulostustyön ottaa lähimmältä laitteelta ilman, että se pitää laittaa uudelleen tulostumaan kyseiselle laitteelle. Enää ei siis tulostus odotuta, jos väri on loppu tai paperi jumissa.
Omissa tulostustottumuksissa petrattavaa? Uudessa tulostuspalvelussa kyse ei ole pelkästään uusien laitteiden toimittamisesta, vaan myös ihmisten asenteiden muuttamisesta. Jokaisen tulisikin miettiä omia tulostustottumuksiaan. Tulostaako papereita tai sähköposteja vain pikaista lukemista varten? Tekstin lukeminen näytöltä säästää rahaa, aikaa ja myös luontoa. Tulostimilla saa myös tulostettua yhdelle arkille useita sivuja. Pitkiä asiakirjoja tulostettaessa kaksi, neljä tai jopa kahdeksan sivua arkille on usein hyvä vaihtoehto. Kun puhutaan tulostamisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen, tärkeintä on kiinnittää huomiota paperinkulutukseen. Paperiarkin valmistamiseen kuluu moninkertainen määrä sähköä arkille tulostamiseen verrattuna. Tarvitaanko kokouksissa enää välttämättä tulosteita, vai voisiko jokainen lukea samat asiat omalta ruudultaan?
10
säästövinkkiä tulostamiseen • Vältä tulostamista mahdollisuuksien mukaan. Asiakirjoistakin on monesti järkevää tulostaa vain osa. • Vältä värikuvien tulostamista, värikuva on yli 8 kertaa kalliimpi kuin mustavalkoinen. • Tulosta 2 sivua yhdelle sivulle, tulostaminen on kaksi kertaa edullisempaa. • Tulosta aina paperin molemmille puolille, paperia kuluu vähemmän. • Ennen tulostamista, käytä esikatselua. • Käytä turvatulostusta, kun se on mahdollista, näin vältät omien tulosteiden sekoittumista muiden tulosteisiin eikä tule hukkatulosteita. • Skannaan paperit sähköiseen muotoon paperikopioiden sijasta. • Sammuta tulostinlaitteet aina yöksi ja viikonlopuksi, jos laite ei tee sitä automaattisesti. • Suosi monitoimilaitteita verkkotulostimen sijaan. Verkkotulostimien sähkönkulutus on huomattavasti suurempi kuin monitoimilaitteiden. • Seuraa tulostamisen kuluja, vain seuraamisen ja oppimisen kautta pystyy kontrolloimaan tulostamista ja tuomaan säästöjä.
Uudessa tulostuspalvelussa kyse ei ole pelkästään uusien laitteiden toimittamisesta, vaan myös ihmisten asenteiden muuttamisesta.
Turun pualest
5
Turku Baltic Sea Days 2014 on
Turulle näytön paikka Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Turku isännöi Turku Baltic Sea Daysejä eli Turun Itämeripäiviä, joiden aikana järjestetään useita merkittäviä Itämeri-aiheisia konferensseja. Lisäksi tarjolla on runsaasti yleisötapahtumia, joissa voi perehtyä esimerkiksi Itämeren suojeluun.
Teksti ja kuva: Eeva Hämäläinen
1.–5.6. järjestettävän Turku Baltic Sea Days 2014 -viikon ytimen muodostaa Itämeren hyvinvointia ja kasvua edistävän Baltic Development Forumin ja EU:n Itämeri-strategian yhteinen kokous. Vastaavanlaista kansainvälistä korkean tason poliittisten vaikuttajien, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen Itämeri-aiheista yhteiskokousta ei ole Turussa tai muualla Suomessa aiemmin järjestetty. Merkittävä tapahtuma onkin arvostuksen osoitus Turun pitkäjänteisestä työstä Itämeren hyväksi. Kokouksen isäntänä Turku vastaa käytännön järjestelyistä, tekniikasta ja kokouksen ympärille rakentuvien Itämeri-päivien ohjelmasta.
Kansainvälistä yhteistyötä Turku Baltic Sea Days -tapahtuman järjestämiseen osallistuu yhteensä noin viitisenkymmentä turkulaista, joista suurin osa työskentelee Turun kaupungilla. Itämeri-päivien ydintiimiin kuuluvat kansainvälisten asioiden suunnittelijat Päiviliisa Suonpää ja Päivi Oliva sekä viestintäsuunnittelija Irene Pendolin ovat järjestäneet tapahtumaa täyttä häkää viime syksystä lähtien. Tapahtuman järjestelyssä tehdään tiivistä yhteistyötä Baltic Development Forumin, Euroopan komission aluepolitiikkaryhmän ja Suomen ulkoministeriön kanssa. Sähköpostit ja puhelut singahtelevat ympäri Eurooppaa, sillä suuri osa yhteistyökumppaneista toimii ulkomailla. – Kansainvälinen työ ei aina tarkoita Suomen rajojen ulkopuolelle lähtemistä, sillä tällaisia tehtäviä pääsee tekemään myös koti-Turussa, Päivi huomauttaa. – Yhteistyö usean eri toimijan kanssa on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ei aina pääse juttelemaan kasvotusten, mikä tuo omat haasteensa laajan tapahtuman koordinointiin, kertoo tapahtuman viestinnästä vastaava Irene. Turku Baltic Sea Days -viikkoa rakennetaan useista pienistä palasista. Kun yksi pala muuttuu tai ei valmistu ajoissa, koko prosessi on vaaras6
Turun pualest
sa jämähtää paikalleen. Yllätyksiinkin on pakko varautua. – Olemme esimerkiksi joutuneet miettimään miten Ukrainan kriisi vaikuttaa tapahtuman järjestelyihin. Monen muun kaupungin työntekijän töihin poliittinen tilanne ei varmaankaan vaikuta näin konkreettisesti, Irene, Päivi ja Päiviliisa pohtivat.
Koko kaupungin Itämeriviikko Turku haluaa olla Itämeren alueella positiivinen ja aktiivinen toimija, ja Itämeripäivät antavat ainutlaatuisen tilaisuuden tuoda omaa osaamista esille. Turun kaupungille ja alueen yrityksille viikko tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, jakaa tietoa ja oppia muilta Itämeren alueen toimijoilta. Myös kaupunkilaisten toivotaan innostuvan tärkeästä asiasta. – Tilaisuutta ei tehdä pelkästään konferenssivieraita varten, vaan kaikille kaupunkilaisille avoimia tapahtumia on pitkin viikkoa, Päiviliisa muistuttaa. Viikon aikana merikeskus Forum Marinumin Saaristomeri-aukiolla järjestetään koko perheen tapahtuma, jossa voi tutustua muun muassa merentutkimusalus Arandaan. Lisäksi Itämeripäivien aikana on tarjolla konsertteja, seminaareja, näyttelyjä ja muita tapahtumia. – Tärkeintä kaikille tapahtumaan osallistuville ja sitä tekeville on Itämeren alueen hyvinvoinnin kehittäminen. Myös meille on suuri kunnia ja ilo olla mukana tekemässä tärkeää työtä näin pätevän ja innostuneen tiimin kanssa, naiset tuumaavat yksimielisesti.
www.turku.fi/balticseadays
– Onnenhevosen koskettaminen tuo tunnetusti hyvää onnea. Sitä tarvitsemme varmasti myös Itämeripäivillä! tuumaa tulevaisuuteen tähyävä Turku Baltic Sea Days 2014 -tiimi. Vasemmalta Päiviliisa Suonpää, Päivi Oliva, Irene Pendolin, Sari Haavisto, Noora Salmela, Mika Akkanen ja Mikko Lohikoski.
Tilaisuutta ei tehdä pelkästään konferenssivieraita varten, vaan kaikille kaupunkilaisille avoimia tapahtumia on pitkin viikkoa.
Tulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.
TULO KULMIA
Teksti: Ari Virta, pääluottamusmies, Turun yhteisjärjestö JHL ry | Kuva: Eeva Hämäläinen
Henkilöstön rooli uudistamisohjelman tavoitteiden toteutumisessa Tätä kevättä on leimannut monet ideariihet kaupungin talouden parantamiseksi pitkällä tähtäimellä. Kaikilla toimialoilla on järjestetty työpaikkakokouksia ja useita yhteistoimintaneuvotteluja on käyty henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välillä kaupungin menojen vähentämiseksi. Tämän valtuustokauden ensimmäinen talousarvio ja -raami edellyttivät toimenpiteitä kaupungin talouden kehityksen parantamiseksi. Keväällä 2013 valmisteltu Uudistamisohjelma 1 (U1) koostui palveluanalyysistä, tuottoanalyysistä ja johtopäätöksistä. Toimenpide-esitykset sisälsivät vähän esityksiä toiminta- ja tuotantoprosessien tai tehtävien muutokseen. U1 sisälsi kaikkiaan 128 toimenpidettä. Vuoden 2014 alussa hyväksyttiin uudistamisohjelman jatko (U2). U2 hakee pysyviä toimintamallien muutoksia. Kantavana ajatuksena on keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin, pureutua operatiivisen tason toimintojen järjestämistapaan, tukea uutta tuotteisiin ja segmentteihin perustuvaa palvelujen ohjausmallia ja korostaa kustannustehokkuutta, tuottavuutta sekä vaikuttavuutta.
Neuvotteluja yhteistoiminnan hengessä
löstöltä ideoita kaupungin toiminnan kehittämiseksi, jotta kaupungin talous saadaan hallitusti tasapainoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Jotta jokaisella työntekijällä oli tilaisuus osallistua ideointiin, toimialoilla pidettiin työpaikkakokouksia, joissa kerättiin yhteisiä kehitysehdotuksia. Lisäksi omia ideoita oli mahdollisuus lähettää Netkussa. Kaikkiaan kehitysideoita tuli noin 1 100 eri kanavia pitkin. Ehdotukset on tarkoitus käsitellä nopealla aikataululla. Ideoista on lähtenyt koonti toimialoille ja kaupungin johto käsittelee ja priorisoi toimenpiteet touko-kesäkuussa.
Sitouttamiseen tarvitaan osallistamista ja kannustimia
Lisäksi henkilöstöjärjestöjen mielestä kuluvana keväänä on edetty oikeassa järjestyksessä. Ensin kartoitetaan isolla joukolla ideoita säästöjen aikaansaamiseksi ilman, että heti ryhdytään koviin toimenpiteisiin. Lisäksi työntekijät sitoutuvat menoleikkauksiin, kun ovat itse päässeet osallistumaan. Henkilöstöjärjestöt ovat painottaneet esitettyjen ideoiden läpinäkyvyyttä ja konkreettisia seurauksia. Työntekijöille tulee kertoa, mitä ehdotuksia on otettu eteenpäin jalostettaviksi ja toteutuviksi. Lisäksi järjestöt ovat tuoneet esille kannustimien käyttöönottamista tavoitteiden toteutumiseksi. Tämä vuoden osalta kertapalkkio-ohjeet onkin tarkoitus sitoa uudistamisohjelman tulostavoitteisiin.
Henkilöstöjärjestöt ovat pitäneet hyvänä sitä, että koko henkilöstö otetaan mukaan ideointiin. Henkilöstö tuntee työnsä parhaiten, monista pienistä ruohonjuuritason ideoista voi kasvaa isoja pu roja .
Henkilöstöjärjestöt on alusta asti otettu mukaan U2:n valmisteluun. Yhteistoimintaneuvotteluja on pääluottamusmiesten ja Strategisen HR:n kanssa käyty yhteistoiminnan hengessä. Lomautuksista ja irtisanomisista ei ole keskusteltu, vaan tavoitteena on löytää muita ratkaisuja kaupungin talouden kuntoon saattamiseksi. Yhteisissä keskusteluissa on listattu konkreettisia toimenpiteitä, joilla toteutuessaan on taloudellisia vaikutuksia. Esimerkkeinä kehittämisideoista voi mainita ulkopuolisten konsulttien ja muiden palvelujen ostojen kartoittamista, tarjoilujen ja matkustamisen rajoittamista, kokouskäytäntöjen entistä laajempaa sähköistämistä, erilaisten hankkeiden ja projektien tarkastelua, hankintasäännösten tiukkaa noudattamista. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell pyysi helmikuun lopussa koko kaupungin henkiTurun pualest
7
FÖR ÅBO Text: Mirva Villa | Foton: Aki Hjort Skribenten och fotografen kommer från Åbo ungdomsredaktion. Åbo ungdomsredaktion har sedan hösten 2013 sammanträtt en gång i veckan på De ungas konst- och aktivitetshus Vimma.
Enligt ungdomsledaren Kaarina Ruusuvirta-Okur är det viktigt för ungdomar att få använda sitt eget modersmål.
Översättning: Pasi Pirttimäki
Till Zabadak kommer man för att trivas Åbos enda svenskspråkiga ungdomsgård Zabadak grundades i början av 1970-talet. Till sina nuvarande lokaler i Katedralskolans stämningsfulla källare flyttade Zabadak år 2009. I juni måste ungdomsgården f lytta undan renoveringen av Katedralskolan. – Men vi vet ännu inte vart vi ska flytta, säger ungdomsledaren Kaarina Ruusuvirta-Okur.
På Zabadak skiljer språket inte åt ungdomarna På Zabadak talar man både svenska och finska och det kommer också ungdomar från grannkommuner. Enligt ungdomsledaren skiljer språket ändå inte åt ungdomarna från varandra. – I början är det helt naturligt att två kamratgrupper som inte känner varandra håller sig för sig själva. Detta gäller även om ungdomarna skulle tala samma språk. Enligt Ruusuvirta-Okur som har svenska som modersmål är det absolut viktigt att ungdomar har möjlighet att använda sitt modersmål också på sin fritid. – Modersmålet är nyckeln till identiteten. På det språket måste man få service allt ifrån småbarnsåldern till pensionsåldern. Redan Finlands lag förutsätter det. En svenskspråkig flicka i 13-årsåldern som råkar vara på plats i Zabadak under intervjun tillägger att hon besöker Zabadak för trevliga ungdomsledare. Det är också bra att man får använda finska åtminstone här. I skolan måste man ju tala svenska.
Livet som i en liten by Det bästa med det svenskspråkiga Åbo är samhörighet, det gemensamma språket och 8
Turun pualest
de gemensamma koderna inom språket, anser Ruusuvirta-Okur. Bymentaliteten garanterar att vi känner oss trygga här. – Ungdomar testar ju alltid sina gränser, säger Ruusuvirta-Okur. – Om det händer nånting så är det lättare för oss att kontakta vårdnadshavaren. Enligt Ruusuvirta-Okur är detta enda skillnaden mellan det finskspråkiga och svenskspråkiga ungdomsarbetet. – I den lilla ankdammen sprider sig rykten lättare och vi utnyttjar nog det här helt maximalt, skämtar kvinnan. – Allra först granskar vi naturligtvis fakta. Som exempel ger Ruusuvirta-Okur de ungas rökning. Enligt barnskyddslagen har ungdomsledarna rätt att anmäla till socialmyndigheterna om en minderårig blir fast för rökning. – Min personliga åsikt är att om den ungas bakgrund är i sin ordning jag knappast kommer att ringa vidare till myndigheterna. Men om den ungas uppväxtmiljö är svår och om saker och ting även annars har gått åt skogen har jag kanske lättare att göra anmälan om den där rökningen.
Internationell verksamhet Zabadak har inlett samarbete med Tunisien. I augusti träffar en grupp med 21 finländska och en grupp med 21 tunisiska ungdomar varandra på storlägerområdet i Ahtela i Sagu. Till tema för träffen har ungdomarna valt fest och festande. – Festerna i Finland är ofta supfester. Vi har nolltolerans så ungdomarna bekantar sig med sin finländska kultur utan rusmedel, inklusive valborg, och presenterar valborgsfirandet för tunisiska ungdomar. Senare ska man resa till Tunisien för att bekanta sig med den lokala kulturen.
Mest besöker ungdomar i åldern 14–15 år. 2–25 besökare på kvällarna. Besökarna är mestadels pojkar. Det talas både svenska och finska.
Ordlista/Sanalista anmälan, - = ilmoitus barnskyddslag, -en = lastensuojelulaki bekanta sig, -ar, -ade, -at = tutustua bli fast för ngt = jäädä kiinni jstk flytta, -ar, -ade, -at undan = muuttaa pois alta minderårig, -a = alaikäinen rusmedel, -medlet, -medel, -medlen = päihde samhörighet, -en = yhteenkuuluvaisuus skämta, -ar, -ade, -at = laskea leikkiä, vitsailla stämningsfull, -t, -a = tunnelmallinen supfest, -en, -er, -na = ryyppyjuhla trivas, trivs, trivdes, trivts = viihtyä ungdomsgård, -en, -ar, -na = nuorisotalo ungdomsledare, -en, - , -ledarna = nuoriso-ohjaaja uppväxtmiljö, -n, -er, -na = kasvuympäristö vårdnadshavare, -en, -, -na = huoltaja
HOMMISSA Teksti ja kuva: Eeva Hämäläinen
Kaavoitusarkkitehti luo alueille
uusia käyttötarkoituksia Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Laurent Druey pitää Turun kaupunkia yhtenä parhaista työpaikoistaan. Työilmapiiri on hyvä, yhteistyö sujuu jouhevasti ja kaavoitustyö Linnakaupungin parissa on mielenkiintoista. Sveitsistä kotoisin oleva Laurent Druey aloitti Turun kaupungin kaavoitusarkkitehtina syksyllä 2007. Ennen Turkua hän on työskennellyt ympäri Suomea ja maailmaa: Oulussa, Helsingissä, Keravalla, Kuusankoskella, Kreikassa ja Sveitsissä. Tällä hetkellä hän asuu puolet vuodesta Raisiossa ja toisen puolen pikkusaarella Turun saaristossa. Suomeen Laurent muutti vuonna 1969. – Kliseisesti minulta aina kysytään miksi juuri Suomi. Vastaus on ihan yhtä kliseinen, sillä muutin tänne tytön perässä, Laurent naurahtaa.
Forumista Linnakaupunkiin Laurent aloitti uransa rakennussuunnittelun parissa. Hän on ollut mukana Helsingin kauppakeskus Forumin arkkitehtisuunnittelussa sekä suunnitellut päiväkodin Keravalle. Laurent kertoo ajoittain kaipaavansa rakennussuunnittelua, mutta viihtyvänsä erinomaisesti myös kaavoitustyön parissa. Turussa Laurent vetää Linnakaupungin suunnitteluryhmää. Kaavoitustyö on hänen mukaansa monipuolista ja vaihtelevaa. Työtehtävät sisältävät niin kaavasuunnittelua, esitysten kirjoittamista kuin havainnekuvien laatimista. Ominaista työlle on tiivis yhteydenpito kaupungin eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi hallinnon, ympäristönsuojelun ja liikennesuunnittelun kanssa. – Suomessa työilmapiiri on paljon rennompi kuin Sveitsissä, jossa pienestäkin virheestä saa kuulla heti kunniansa. Turun kaupungilla olen viihtynyt hyvin. Erityisesti minun on kehuttava omia esimiehiäni ja -naisiani, joiden kanssa työ luistaa sujuvasti. Tämä on ollut paras työpaikkani, Laurent kehaisee. Työssään Laurent pitää erityisen mielekkäänä sitä, että kaavoituksen kautta voi luoda uudenlaisia käyttötarkoituksia alueille. Erityisen innoissaan Laurent on tämänhetkisestä työstään Linnankaupungin parissa. – On todella mielenkiintoista olla mukana suunnittelemassa vanhasta ränsistyneestä tehdasalueesta viihtyisää ja kestävän kehityksen huomioivaa asuinaluetta tuhansille uusille asukkaille, Laurent selittää.
Kissasarjakuvien piirtäminen on Laurentin lempipuuhaa. Sarjakuvissa hänen omat kissansa Läckerli ja Smilla pohtivat maailmanmenoa ja ajankohtaisia asioita.
Kielimies piirtää kissasarjakuvia – Äidinkieleni on saksa, isänkieleni ranska ja vaimonkieleni suomi, Laurent vitsailee. Kielitaitoinen mies puhuu lisäksi sujuvaa englantia, italiaa ja kreikkaa sekä hiukan ruotsia ja espanjaa. Vaikeana pidetyn suomen kielenkin Laurent oppi vuodessa. Hän oppi kielen Kuopiossa ja haastelikin aluksi suomea vahvalla savolaisaksentilla, joka on sittemmin karissut kuulemattomiin. Matkusteluharrastuksen lisäksi kielitaidosta on ollut hyötyä myös työelämässä, sillä Laurent on moneen kertaan päässyt tulkkaamaan esimerkiksi italialaisille vieraille. Vapaa-ajallaan Laurent viihtyy kirjoittamisen ja piirtämisen parissa. Joka aamu ennen töihin lähtöä hän piirtää sarjakuvan, jossa seikkailevat hänen kissansa Läckerli ja Smilla. Lisäksi Laurent kirjoittaa aktiivisesti kirjeitä. Pian eläkkeelle jäävällä Laurentilla on kirjoittamiseen liittyviä suunnitelmia myös tulevaisuuden varalle – ehkäpä eläkepäivillä olisi vihdoin aikaa kirjoittaa kirja.
Tämä on ollut paras työpaikkani. Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey on viihtynyt erinomaisesti Turussa Linnakaupungin suunnittelutyössä.
Turun pualest
9
Teksti ja kuvat: Tiia Laakso
”Jos joku ottais tosissaan”
Uusia keinoja asiakaslähtöiseen päihde- ja mielenterveystyöhön Masennus, päihderiippuvuus ja ongelmien kasautuminen – Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla kohdataan potilaiden pahoinvointia yhä enemmän. Päihde- ja mielenterveysongelmien selvittely vie aikaa ja luo kustannuksia. Voisivatko asiat olla toisin?
Nyt päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat hajallaan ja palvelujen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Asiakas ei löydä sopivia palveluja eikä hoidontarvetta arvioida kokonaisuutena. Henkilökunta taas toimii omissa lokeroissaan eikä yhteistyötä yli organisaatiorajojen tehdä. Kun ongelmat kasaantuvat, niihin on tarjolla apua vain kalliista erityspalveluista. Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille (PPPR) -hankkeen alkusysäyksenä oli havainto, että neljäsosa terveydenhuollon asiakkaista käyttää kaksi kolmasosaa palveluista. Yksi ryhmä tästä neljäsosasta ovat päihde- ja mielenterveyspotilaat. – Kun panostamme eniten palveluja käyttävien potilaiden hoitoon, helpotamme hoitohenkilökunnan työkuormaa, kertoo projektipäällikkö Niina Jalo hankkeen lähtökohdista.
Tavoitteena on lisätä asiakasymmärrystä. Asiakkaat ovat mukana arvioimassa palvelumallien vaikuttavuutta.
”Jos joku kertoo, mitä tehdä, kun ei ite pysy perässä” Miltä kuulostaisi, jos päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitseva potilas saisi terveysasemalla moniammatillista tukea ja palvelu olisi suunniteltu hänen tarpeidensa mukaan? Potilas voisi tavata myös hoitajan, lääkärin ja sosiaalityöntekijän samalla vastaanotolla. Tämä on jo totta Turun Mäntymäen ja Runosmäen terveysasemilla, joissa uut10
Turun pualest
– Oma-tiimissä kohdataan potilaita uudenlaisella tavalla, kertoo Markus Partanen
ta mallia kokeillaan. Tavoitteena on kehittää, testata ja arvioida toimintamalleja, joita terveysasemat ja sosiaalitoimistot voivat jatkossa tarjota. Uudenlainen palvelumalli syntyi haastattelemalla päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttäjiä. Keskusteluja käytiin myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Juuri asiakkaiden osallisuus on tärkeää palvelumuotoilussa. – Tavoitteena on lisätä asiakasymmärrystä. Asiakkaat ovat mukana arvioimassa palvelumallien vaikuttavuutta, psykiatrinen sairaanhoitaja Eeva Roisko lisää. Terveysasemien potilailla on monenlaisia vaivoja ja hoito etenee yleensä lääkärin vastuulla. Nyt luodussa palvelumallissa terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä tapaavat potilaan yhdessä. Samalla heidän vastuunsa potilaan hoidosta kasvaa. – Liikkeelle lähdetään usein siitä, mitä ammattiryhmällämme on tarjota, kun pitäisi pohtia, millaisesta tuesta asiakas oikeasti hyötyisi, sosiaalityöntekijä Hanna Ahola kertoo. – Asiakasta kuunnellaan ja hänet kohdataan ilman kiirettä. Palapelin palaset loksahtelevat paikoilleen, kun sosiaalityö ja perusterveydenhuolto toimivat yhdessä, jatkaa sosiaalityöntekijä Jenni Tuominen. – Kun potilaan ongelmat ovat lääketieteellisiä tai liittyvät esimerkiksi lääkkeisiin tai lääkärinlausuntoihin, otetaan tiimiin
Teksti: Jenni Valta | Kuva: Miia Tuominen
Vasemmalta Jenni Tuominen, Niina Jalo, Eeva Roisko, Hanna Ahola ja Satu Mäkelä työskentelevät PPPR-hankkeessa, jossa uudenlainen johtaminen, asiakkaiden kuunteleminen ja palvelumuotoilu ovat menetelmiä, joilla uusia palveluja kehitetään.
Messuille mukaan
hullut ideat ja pilke silmäkulmaan Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointiasiantuntijat ovat yhdistäneet voimansa Helsingin messukeskuksen Sairaanhoitajapäivillä. Yhteistyöstä syntyi konsepti, joka ylittää organisaatiorajat, ottaa huomioon työntekijöiden hulluimmatkin ideat ja jonka parissa työskentely on yllättävän hauskaa.
mukaan myös lääkäri. Oma-tiimi (osallistava moniammatillinen tiimimalli) on uudenlainen tapa kohdata potilaita. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet positiivisia, lisää hankkeen Turun kehittämisosion vastaava, terveyskeskuslääkäri Markus Partanen. Isona haasteena on saada perusterveydenhuolto ja aikuissosiaalityö toimimaan yhdessä. Kun tämä onnistuu, henkilöstö saa lisäkokemusta päihde- ja mielenterveyspotilaiden ongelmien laaja-alaisempaan ymmärtämiseen. Potilasta voi auttaa pienillä teoilla ilman kallista erikoissairaanhoitoa. – Uusi työtapa tuo työhön ihan uudenlaista mielekkyyttä, päättää terveydenhoitaja Satu Mäkelä.
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala hallinnoi Kaste-rahoitteista Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hanketta. Hanke jatkuu vuoteen 2015. Hanke toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen asiakaslähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua.
– Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen messuosasto oli aluksi oma unelmamme, jonka toteutumisesta olemme ylpeitä. Ehdotimme itse ideaa esimiehille ja saimme sille organisaatioiden suostumuksen. Ensimmäisen kerran olimme messuilla samalla osastolla vuonna 2013, kertovat Turun kaupungin johtava rekrytointiasiantuntija Eeva Luotonen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointisuunnittelija Sanna-Mari Heinonen. Sairaanhoitajapäivillä hoitotyön asiantuntijat kokoontuvat vuosittain yhteen päivittämään ja jakamaan osaamistaan. Turun tiimin messuosaston tavoitteena on ollut esitellä sairaanhoitajille Varsinais-Suomen työpaikka- ja koulutustarjontaa. Turun kaupunki on ollut mukana messuilla jo monena vuonna. – Kun suunnittelemme Sairaanhoitajapäivien messuosaston sisältöä, aloitamme ilman suodatinta ja kaikkea aivan hulluakin voi heittää. Messuosaston luominen teettää paljon työtä, mutta samalla se antaa paljon, sillä se on erilaista päivittäiseen työhön verrattuna. Messuilla myös verkostoituu ja tutustuu oman alan ihmisiin, Luotonen sanoo.
Yhteistyötä yli organisaatiorajojen Viimeksi Sairaanhoitajapäivät järjestettiin maaliskuussa, jolloin Turun tiimin messuosastolla nähtiin esimerkiksi Föri sekä kilpailupiste, jossa heitettiin hernepusseja maaleihin. Etenkin kilpailu herätti ihmisten kiinnostuksen ja hernepusseja jonotettiin innokkaasti. Mukana järjestäjinä olivat tänä vuonna myös Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen TEtoimisto. – Moni tuli kysymään, kuinka saamme yhteistyön toimimaan näin hyvin. Se johtuu varmaan siitä, että emme kilpaile keskenämme työntekijöistä, vaan tuemme toisiamme. Kaikilla on pilke silmäkulmassa, eikä työtä tehdä totisina, kertoo ylihoitaja Anne Ryhänen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. Luotosen, Heinosen ja Ryhäsen mukaan messuilla tehdään ennen kaikkea tärkeää mielikuvamarkkinointia ja kohotetaan Turun alueellista imagoa. He ovat tyytyväisiä, että ovat saaneet yhdessä työryhmän kanssa suunnitella messuosaston ohjelman ja ilmeen. – Messujen jälkeen takki on aivan tyhjä, mutta joka kerta olen ajatellut, että kyllä kannatti, Luotonen kertoo.
Tutustu tarkemmin: www.turku.fi / palvelumuotoiluhanke
Turun pualest
11
Teksti ja kuva: Tiia Laakso
Uuden toimintatavan opettelu helpottaa työtä jatkossa
Terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden arki muuttuu Kun potilas nyt käy Turun terveysasemalla esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, hänen tietonsa haetaan potilastietojärjestelmä Pegasoksesta. Jos potilas on aiemmin käynyt terveysasemalla Tampereella, Turussa näitä tietoja ei voi nähdä. Jos tietoja tarvitaan potilaan hoidossa, ne pyydetään erikseen Tampereelta. Myöskään potilas ei tiedä, mitä tietoja hänestä on tietojärjestelmiin tallennettu. Jatkossa asetelma muuttuu. Suomessa otetaan käyttöön Kansallinen terveysarkisto eli Kanta. Tavoitteena on tuoda potilastiedot yhteen paikkaan, josta terveydenhuollon henkilökunta saa tiedot olipa potilas asioimassa missä tahansa. Ilman hoitosuhdetta tietoja ei kuitenkaan voi mennä katsomaan. Kanta koostuu Potilastiedon arkistosta, Omakanta-palvelusta ja Sähköisestä reseptistä.
käyttöön. He taas jakavat oppimaansa eteenpäin omissa yksiköissään. Yhteensä noin 4 000 Turun Tavoitteena on kaupungin työntekijää opettelee uuden toimintamallin. tuoda potilastiedot Työvälineen ja työtapojenkin muutos herätyhteen paikkaan, tää paljon mielipiteitä. Vaikka ensin on opeteltava uutta, työ kuitenkin helpottuu jatkossa. Näin josta terveydenajattelevat ainakin terveydenhoitaja Hanna Pauhuollon henkilökun- lasto ja osastonhoitaja Pia Kirjonen, jotka ovat jo saaneet tietokoneopetusta uuden Pegasoksen ta saa tiedot olipa käyttöön. Kantaan he ovat tutustuneet myös omapotilas asioimassa toimisesti web-koulutuksen avulla. Hanna kouluttaa Varissuon terveysaseman missä tahansa. ja Ulkomaalaistoimiston henkilökunnan. Pian vastuulla on korva-, nenä- ja kurkkutautien-, silmätautien ja sisätautien poliklinikan hoitohenkilökunnan sekä tähystysyksikön ja lasten neurologisen yksikön hoitohenkilökunnan kouluttaminen. Yhteensä noin 4 000 koulutettavaa Pia ja Hanna ovat tutustuneet jo myös työkoTurku alkaa käyttää Kanta-palvelua tulevana syksynä. Tätä enneiltaan uuden Pegasoksen maailmaan. nen Turun kaupungin käyttämä potilastietojärjestelmä Pegasos – Kannan käyttöönotto tuo muutoksia potilastietojen tallenpäivitetään uuteen versioon. Suvi Vainiomäki ja Nanna Nilsson nukseen. Järjestelmissä on kuitenkin paljon hyvää ja näppärää tekeArkisto-projektista ovat kouluttaneet noin 50 henkilöä hyvinniikkaa. Negatiivinen suhtautuminen ei ainakaan helpota oppivointitoimialalta ja Turun Työterveystalosta uuden järjestelmän mista, Pia Kirjonen toteaa.
Apteekki
Terveyskeskus 1 Sairaala
12
Sähköiset reseptit reseptikeskuksessa
Potilastiedon arkisto
Terveyskeskus 2
Keskeiset terveystiedot
Omakanta-palvelu
Omien terveystietojen käsittelyyn liittyvät suostumukset ja kiellot
Turun pualest
LYHYET
Hyvä me –
uudistamisohjelma etenee Nanna Nilsson (vas.) ja Suvi Vainiomäki ovat kouluttaneet hyvinvointitoimialan henkilökuntaa Kanta-palvelun käyttöön. He auttavat Pegasos-haasteissa myös jatkossa.
Hanna Paulasto haluaa painottaa koulutuksissa sitä, mikä uudessa Pegasoksessa muuttuu. – Moni toiminto säilyy samanlaisena, mutta esimerkiksi kirjaaminen muuttuu. Tekniikan pitää myös toimia, ettei opetteluvaiheessa tule turhia viivytyksiä. Erityisenä muutoksena projektipäällikkö Suvi Vainiomäki pitää Potilastiedon arkistoon tallennettavaa potilaan jatkohoidon ohjeistusta. – Ammattilaiset voivat nyt käyttää potilastietojärjestelmään tallennettavaa tietoa hyväksi potilaan omahoitoon ohjaamisessa, koska potilaat pääsevät näkemään tietonsa Omakanta-palvelusta.
Katso Omakannasta omat potilastietosi Sinä aikana kun henkilökunta opettelee uuden potilastietojärjestelmän käyttöä, jokainen meistä voi käydä tutustumassa netissä Omakanta-palveluun osoitteessa www.kanta.fi. Esimerkiksi tiedot mahdollisista sähköisistä resepteistä ovat nähtävissä jo nyt. Omakannassa voi kuitata myös saaneensa informaation potilastietojen siirtymisestä. Kuittauksen jälkeen potilastietojasi voidaan käyttää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella, sitä mukaa kun terveydenhuollon organisaatiot ovat liittyneet Kantaan.
Edellisen Turun pualest -lehden pääkirjoituksessa ja kaikille työntekijöille lähettämässään sähköpostissa kaupunginjohtaja Aleksi Randell kutsui koko henkilökunnan ideoimaan, kuinka kaupunki voisi vähentää menoja toimintaa uudistamalla. Kehittämisehdotuksia tuli noin 1100 määräaikaan mennessä. Se on paljon, ja kertoo, että haluamme yhdessä tehdä töitä Turun kaupungin menestymisen eteen. Tähän mennessä ideat on perattu ja luokiteltu sekä toimitettu toimialoille tarkemmin analysoitavaksi. Koko kaupunkiin kohdistuneita kehittämisideoita on analysoitu konsernihallinnossa. Touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä ideat on muokattu toimenpide-ehdotuksiksi, jotka esitellään kaupungin johdolle. Uudistamisohjelman materiaalit ja muut toiminnan sopeuttamiseen liittyvät tiedotteet on koottu ja kootaan Netkuun: netku/sopeuttamistoimenpiteet
Kansikuvassa
Kanta:
Potilastiedon arkisto, Omakanta ja Sähköinen resepti Kanta otetaan käyttöön koko Suomessa, Turun kaupunki ottaa sen käyttöön syksyllä, Tyks loppuvuonna. Vanhoja tietoja ei siirretä Potilastiedon arkistoon. Kun Kanta on käytössä, potilaan tiedot näkyvät kaikissa terveydenhuollon yksiköissä potilaan suostumuksen jälkeen. Potilas voi tutustua tietoihinsa osoitteessa www.kanta.fi. Kirjautuminen edellyttää tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Potilastiedon arkistoon tallennettujen potilastietojen käyttö edellyttää aina hoitosuhdetta potilaaseen
Turun pualest -lehden kansikuvassa on Aninkaisten Herkussa myyjänä työskentelevä Rafael ”Rafu” Jiménez. Hän on työskennellyt liikkeessä nelisen vuotta. Rafu on kotoisin Kolumbiasta, mutta Suomessa hän on asunut jo 35 vuotta. Aninkaisten Herkku on Turun ammatti-instituutin myymälä, josta saa huokealla opiskelijoiden valmistamia herkkuja ja valmisruokia päivittäin vaihtuvista valikoimista. Myymälä on Aninkaisten koulutalossa, ja sen ovi on Nahkurinkadun puolella. Avoinna lukukausien työpäivinä ma–pe klo 10–17. Kannattaa piipahtaa! Turun pualest
13
LYHYET Europarlamenttivaalit 25.5.
Turku vs. Tampere – Osallistu pyöräilykisaan!
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa vaihtelee 55%:n ja 70%:n välillä. Europarlamenttivaaleissa kuitenkin vain 40 prosenttia ja alle 25-vuotiaista vain neljäsosa käyttää äänioikeuttaan.
Kesä on oivaa aikaa taittaa taivalta fillaroiden. Tänä suvena pyöräileville turkulaisille on tarjolla tilaisuus mittelöidä ikuista kilpakumppania Tamperetta vastaan leikkimielisessä pyöräilykisassa. Pyöräilykaupungiksi profiloitunut Tampere haastoi huhtikuussa turkulaiset TURTA-pyöräilykisaan. Haasteen esitti Tampereen pormestari AnnaKaisa Ikonen. Innokkaana pyöräilijänä Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell vastasi siihen empimättä. Randell haluaa esimerkillään kannustaa kaikkia turkulaisia nousemaan satulaan. Perusta vaikka työ- tai kaveriporukkasi kanssa joukkue ja lähde mukaan kisaamaan Turun pualest. Kilometrikassaa voit kartuttaa lukemattomin eri tavoin: taittamalla työmatkat pyörällä, lähtemällä pyöräretkelle, pyöräillen kuntoilumielessä tai vaikka fillaroimalla jäätelönhakuun mökin lähikauppaan. Pyöräillessä nousee myös kunto, joten hyppää rohkeasti satulaan ja poljetaan yhdessä Turku voittoon! Kisa starttasi vapunpäivänä ja jatkuu 22.9. saakka. Aikaa polkemiseen on jäljellä vielä runsaasti ja kisaan voi liittyä koko kilpailun ajan.
Keskusvaalilautakunta herättelee äänestyshaluja mielipidevanki-kampanjalla
VAALIT 2014
Turun keskusvaalilautakunta kampanjoi näyttävästi kannustaakseen erityisesti nuoria äänestämään. Mainoskampanja muistuttaa, että Eurovaalitkin ovat tapa vaikuttaa. Euroopan parlamentissa on kaikkiaan 751 edustajaa – Suomesta vain 13, joten valittavalla henkilöllä on suuri merkitys. Mepit edustavat Euroopan parlamentissa omaa aluettaan, maataan ja poliittista näkemystään. Parlamentti vaikuttaa paitsi elinkeinoelämään yleisesti, myös turkulaisille tärkeisiin telakoihin, satamiin, Itämereen ja vaikkapa rikkidirektiiveihin ja susirajoihin. Keskusvaalilautakunnan ”mielipidevanki”-kampanja näkyy muun muassa Yliopistonkadun kävelyosuudella. Käy vankisellissä ottamassa itsestäsi selliselfie ja jaa kuva Instagramissa tai Twittersissä #selliselfiehastagin kera tai Facebookissa: www.turku.fi/selliselfie
SAP HR nyt pilottien käytössä SAP HR -projektissa eletään jännittäviä aikoja. Uuden, kaikkien työntekijöiden työasemiin tulevan henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän rakentamistyö on saatu valmiiksi ja ensimmäiset pilottikäyttäjät ottavat uuden järjestelmän osaksi jokapäiväistä työskentelyään. Näinä päivinä noin 500 käyttäjää siirtyy käyttämään SAP HR:n toiminnallisuuksia. Tällä hetkellä käytössä olevat matkahallinnan järjestelmä Populus 14
Turun pualest
sekä Personecin ESS-itsepalvelu jäävät nyt aloittavilta testikäyttäjiltä kokonaan pois ja ohjelmat korvataan SAP HR:n toiminnoilla. Näiden jo tuttujen toimintojen lisäksi SAP HR -järjestelmän avulla hoidetaan myös koulutuksiin liittyviä asioita, hallitaan osaamista sekä käydään järjestelmäavusteisia kehityskeskusteluja. SAP HR:n käyttö laajenee syksyllä ensin konsernihallintoon sekä palvelukeskuksiin.
Ilmoittautuminen kisaan: www.kilometrikisa.fi Turun kaupungin joukkueen koodi on turunkaupunki. Turun ja Tampereen välistä laskentaa varten jokaisen täytyy vielä rekisteröitymisen jälkeen käydä ”Omat tiedot”-sivulla valitsemassa kotipaikkakunnaksi Turku.
LYHYET
Muista tämä kun seikkailet somessa
Follow
Like
Tag
Sosiaalisen median ohjeistus auttaa kaupungin työntekijää toimimaan netissä niin työroolissa kuin yksityishenkilönäkin. Turun kaupungin noin 12 000 työntekijästä iso osa käyttää yksityishenkilönä sosiaalista mediaa eli somea, kuten Facebookia, Twitteriä tai keskustelupalstoja. Myös Turun kaupunki ja sitä koskevat asiat ovat mukana sosiaalisessa mediassa ja nettikeskusteluissa, halusimme sitä tai emme. Ja Turkuhan haluaa, niinpä se pyrkii viestinnässään lisäämään vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä sekä myös asukkaiden kesken.
Blog
Feed
Pin
Share
Entä sitten työntekijät?
somessa seikkaillessaan. Esimerkiksi lojaliteettivelvoite ulottuu vapaa-ajalle, samoin henkilötietolaki. Sananvapaus kuitenkin takaa työntekijälle oikeuden ilmaista mielipiteitään vapaasti sosiaalisessa mediassa, kunhan se tapahtuu asiallisesti. Toisaalta myös ammatillisessa roolissa voit saada somessa hyvän tilaisuuden oikaista virheellisiä tietoja. Tärkeää onkin, että yleisö pystyy erottamaan, milloin toimit verkossa yksityishenkilönä, milloin kaupungin työntekijänä.
Myös heitä kannustetaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. On kuitenkin hyvä tiedostaa muutamia asioita, jotka työntekijän tulee ottaa huomioon
Kaikille työntekijöille tarkoitetut sosiaalisen median ohjeet ja muistilistan löydät osoitteesta: netku/some
Taloushallinnon palvelukeskuksen tehtävät ja henkilöstö
osaksi Taitoaa syyskuussa Turun kaupunginvaltuusto päätti 28.4.2014, että kaupungin taloushallinnon palvelukeskus siirtyy kuntien yhdessä omistamaan Taitoaan syyskuun alusta lähtien. Taitoan talouspalvelukeskukseen siirtyy noin 95 Turun kaupungin työntekijää. Turku on Taitoan suurin omistaja 15 prosentin osuudella.
Miksi muutos? Liikkeenluovutuksen myötä Taitoalle syntyy Turkuun uusi, merkittävä toimipiste, joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja omistajinaan toimiville kuntatoimijoille koko maassa. Turun kaupunki tavoittelee liikkeenluovutuksella tehokkaampia ja taloudellisempia tukipalveluja kaupungin päätöksenteon tueksi. Kunnat voivat yhteistyöllä saavuttaa merkittäviä hyö-
tyjä yhdistämällä kehittämispanostuksensa ja yhdenmukaistamalla prosessejaan ja niitä tukevia tietojärjestelmiä. Taitoan toimitusjohtaja Anne Lindqvistin mukaan Taitoa rakentaa Turusta vahvan ja kasvavan yksikön, joka tuottaa laajasti palveluita kuntasektorille. Uusi toimipiste työllistää alkuvaiheessa Turun kaupungilta siirtyvän henkilöstön, mutta kasvun myötä tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja Turkuun. Taitoa on kuntatoimijoiden omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Se tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita omistaja-asiakkailleen. Yhtiö palvelee valtakunnallisesti yli sataa asiakasta ja se työllistää 425 henkilöä.
Vastaa Turun pualest -lehden lukijakyselyyn Vastausten avulla osaamme paremmin ratkoa, mihin suuntaan lehteä ja kaupungin henkilöstöviestintää kannattaa kehittää. Kyselyyn vastaaminen vie muutaman minuutin, ja voit vastata siihen mistä tahansa koneesta, jossa on nettiyhteys. Vastanneiden kesken arvotaan 10 Kiss my Turku -pyyhettä. Kyselyyn voit vastata 19.–30.5. osoitteessa www.turku.fi/lukijakysely
Hijab-huivi tutuksi Piipahda Yliopistonkadun kävelyosuudella lauantaina 7.6. kello 12–16 ja tutustu hijab-huivien maailmaan. Paikalla on suomea puhuvia turkulaisia muslimityttöjä kertomassa ohikulkijoille huivin käytöstä. Huivia saa myös kokeilla itsekin ja kertoa tuntemuksiaan siitä. Tytöt ottavat halukkaista myös huivikuvan. Hijabiksi-nimisen ryhmän muslimitytöt ovat osallistuneet valokuvauskurssille, ja heidän tarkoituksenaan on myöhemmin järjestää valokuvanäyttely kuvistaan. Lisätietoja Hijabiksi-hankkeesta: kosarmah@gmail.com Kosar Mahmoodi, 24, opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa Master’s Degree in Global Innovation Management -ohjelmassa ja työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa suunnittelijana. Hän on yksi Hijabiksi-hankkeen aktiiveista.
www.taitoa.fi Turun pualest
15
Työsuhdematkalippu säilyy ja laajenee
Föli aloittaa heinäkuussa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä siirrytään uuteen, Föli-aikaan heinäkuussa. Turun ja sitä ympäröivien viiden kunnan alueella voi 1.7. alkaen matkustaa samalla lipulla ja samalla hinnalla. Fölissä ovat mukana Turun lisäksi Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko. Mikä ihmeen Föli, joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte? Seudulliselle joukkoliikenteelle haluttiin ytimekäs ja helppo nimi, joka paikallistuu Lounais-Suomeen. Kun lounaismurteessa sanotaan, että ”ollaan mukana” tai ”ollaan kyydissä”, sanotaan ”ollaan fölissä”. Se kertoo siis kaiken olennaisen joukkoliikenteestä. Fölin tavoite on yksinkertainen: helpot-
Työsuhdematkalippu koko alueelle
sisäisessä liikenteessä hieman normaalia edullisemmin. Kaupunki on suosinut joukkoliikenteen käyttämistä työmatkaliikenteessä siten, että 30 ja 90 päivän kausikortin on voinut ostaa 25 prosentin alennuksella. Kuukausittain noin 1300 kaupungin työntekijää on tarttunut tilaisuuteen. Kaupunginhallitus on päättänyt, että työsuhdematkalippu säilyy myös jatkossa. Heinäkuun alusta alkaen työsuhdematkalipun voivat siis hankkia myös ne kaupungin työntekijät, jotka asuvat Raisiossa, Kaarinassa, Naantalissa, Liedossa tai Ruskolla. Toiveena on, että joukkoliikenteen käyttö työmatkaliikenteessä kasvaa entisestään.
Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus matkustaa Turun kaupungin
Teksti: Seppo Kemppainen
taa ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Koko alueelle tulee käyttöön samat tuotteet, hinnat ja edut. Yhdellä ja samalla lipulla voi matkustaa vaikkapa Naantalista Turkuun ja Kaarinaan tai Ruskolta Turkuun. Turun kaupungin työntekijöistä uudistuksesta hyötyvät erityisesti ne, jotka asuvat jossain naapurikunnassa. Joukkoliikenteen käyttäminen työmatkoilla helpottuu ja halpenee entisestään. Myös matkustusmukavuus lisääntyy, sillä Naantali-Raisio-TurkuLieto ja Naantali-Raisio-Turku-Kaarina -linjoille tulee täysin uusi, ilmastoitu kalusto.
Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko valittiin yhdeksännen kerran
Vasemmalta Hissu Kytö, Åbo IFK:n joukkueenjohtaja Anne Forsell, pelaajat Selman El-baset ja Volkan Isik, FC Nations Unitedin Arton Ibrahimi sekä valtuutetut Alas Ali ja Roda Hassan. Kuva Jaana Räsänen-Nauska
16
Turun pualest
Vuoden 2014 uusturkulaiseksi nimettiin uusturkulaiset kaupunginvaltuutetut Roda Hassan, Alas Ali ja Mohammad Azizi. Monikulttuurisuusteoksi valittiin jalkapallo lasten, nuorten ja aikuisten kotouttajana, esimerkkeinä Åbo IFK P-01-joukkue sekä monikulttuurinen seura FC Nations United. Valinnan teki kaupunkilaisten ehdotusten pohjalta kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Hülya ”Hissu” Kytö huomioitiin pitkästä elämäntyöstään. Hän on perustanut muun muassa Turun kansainvälisen kohtaamispaikan. Kytö on myös ideoinut Suomen kansalaisuuden saaneiden juhlan ja vuoden uusturkulais- ja monikulttuurisuustekokampanjat. Huomionosoitukset jaettiin huhtikuussa Turun VPK:n talolla uusien Suomen kansalaisten juhlassa. Juhla järjestettiin jo 11. kerran. Tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa Turun seudun kuntien yhteinen onnittelutilaisuus noin 500:lle viime vuonna Suomen kansalaisuuden saaneelle Turun, Raision, Ruskon, Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaalle. www.turku.fi/uusturkulainen
EKO TUKI Ekotukihenkilö: Johanna Hella Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ekotukivastaava
Yhdessä onnistutaan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan eli tuttavallisemmin Ippen ekotukivastaava Johanna Hella valmistui ekotukihenkilöksi keväällä 2012. Hän on ylpeä 14 toimipisteessä toimivasta noin 50 Ippe-ohjaajasta ja heidän aikaansaannoksistaan kestävän kehityksen asioissa.
– Meillä on todella kannustava toiminnanjohtaja ja kaikki ohjaajat ovat innolla mukana. Se lisää omaakin motivaatiota tehdä tätä työtä. Heti kurssin jälkeen pidin aamu- ja iltapäivätoiminnan aluepalaverissa koko väelle esityksen ekotukitoiminnasta. Siitä se sitten lähti, Johanna nauraa.
Esimiehen tuki ja hyvä henki
Toista vuotta käytössä on ollut myös kannustinporkkana. Syksyllä asetetaan säästötavoitteet ja keväällä suoritetaan seuranta. Ippe, joka on saavuttanut tavoitteet parhaiten, saa palkinnoksi yhteisen ruokailun. Rahallinen meno ei ole suuri, mutta palkinto kannustaa ja luo me-henkeä. Viime vuonna kaikki olivat tehneet niin hyvää työtä, että palkinto arvottiin.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminnanjohtaja on antanut Johannalle rauhan tehdä Aina lähdetään siitä, että asiat ekotukityötä. Johanna on saanut esimertehdään yhdessä kiksi järjestettyä kaksi kertaa vuodessa Johanna kiittelee, että on saanut tehdä työkokoontuvan, kaikille ohjaajille avoimen ajalla kaiken ekotukitoimintaan liittyvän. ekotukipalaverin. – Viime syksynä kävin kaikissa Ippe-toimipisteisTein jokaisesta paikasta puutelistat, sämme juttelemassa henjotka toimitin toiminnanohjaajalle. kilökunnan kanssa. Tein jokaisesta paikasta puuteListojen perusteella asioita hoidettiin listat, jotka toimitin toikuntoon: hankittiin mm. kuramattoja minnanohjaajalle. Listojen perusteella asioita hoidetja kaappeja ja järjesteltiin jäteastioita. tiin kuntoon: hankittiin mm. kuramattoja ja kaapSe on vaikuttanut myönteisesti jaksamipeja ja järjesteltiin jäteastioita. Yhteen Ipseen. Toiminnanohjaaja ymmärtää, että peen hankittiin omat pienet kierrätysastipanostus kannattaa: konkreettisten sääsat ja sovittiin, että yksi ohjaajista voi lähteä töjen lisäksi saadaan työssä jaksava ja hytöistä kerran viikossa vartin aikaisemmin vinvoiva työyhteisö, joka on motivoitunut tyhjentääkseen keräysastiat isoon keräysja aktiivinen. pisteeseen.
– Syksyllä 2012 minut pyydettiin puhumaan koko Nuorten palvelujen vuotuiseen yhteistoimintapäivään. Mukana oli myös muita Nuorten palveluiden ekotukihenkilöitä. Kaikkiaan meitä on tällä hetkellä viisi, mutta minä olen ainut Ippe-puolella. Tällä porukalla on kokoonnuttu muutaman kerran. Tulevaisuudessa voitaisiin koettaa järjestää tapaamista kaikkien vapaa-aikatoimialalla toimivien ekotukihenkilöiden kanssa ja jakaa kokemuksia, Johanna suunnittelee. – Mielelläni myös itse kerron muille meidän toiminnastamme, koska meillä todellakin on kannustava ja innostava ilmapiiri. Ippen kuulumiset ja tekemiset kantautuvat lasten mukana myös koteihin. Johannan omalla työpaikalla Kirkkotiellä otettiin toimintasuunnitelmaan mukaan kestävä kehitys ja jokaiselle kuukaudelle oma teema. Suunnitelma jaettiin myös koteihin. Nyt mallia koetetaan laajentaa kaikkiin toimipisteisiin. – Otamme asian puheeksi seuraavassa yhteisessä ekotapaamisessa. Kun Ippepisteissä kuitenkin tehdään koko ajan kestävän kehityksen asioita, on hyvä, että ne myös tuodaan esille, sovitaan teemat ja tiedotetaan kaikille!
Turun pualest
17
AMMATTILAISTEN VINKKI
Teksti: Timo Östman, kuva: Pixhill
Onko tietoturvasi kunnossa? Tietokoneet, älykännykät ja tabletit ovat arkipäivää. Myös palvelu toisensa jälkeen on siirtynyt verkkoon, oli kyse sitten verottajasta, pankista tai ostoksista. Miten tavallinen käyttäjä voi huolehtia tietoturvastaan laitteiden ja palveluiden viidakossa? Tietoja kalastellaan Tietojen kalasteluun liittyen tärkein sääntö on: Kukaan ei koskaan tarvitse puhelimitse tai sähköpostitse käyttäjän tunnusta ja salasanaa. Ei koskaan. Älä siis koskaan kerro tunnuksiasi ja salasanojasi puhelimitse tai sähköpostitse. Tietoja kalastellaan verkossa myös huijaussivustoilla. Tehdään vaikkapa täysin verkkopankin näköinen sivusto. Houkutellaan käyttäjä sivustolle lähettämällä hänelle sähköpostissa linkki huijaukseen. Käyttäjä klikkaa linkistä sivustolle ja kirjautuu palveluun tunnuksillaan. Hän ei pääse mihinkään, mutta tunnukset tuli juuri kerättyä vilpillisesti. Älä siis ikinä mene palveluun sähköpostissa tulleen linkin kautta. Tarkista myös, että käyttämäsi palvelun osoite alkaa sanalla https ja selaimen osoiterivillä näkyy lukon kuva. Silloin yhteys palveluun on salattu.
Ovatko suojaukset kunnossa? Virustorjunta, palomuuri, käyttöjärjestelmän päivitykset… Ovatko ne kunnossa koneessasi? Jos et tiedä, ei vielä kannata huolestua. Uuden tietokoneen mukana tulee nykyään yleensä kaikki tarpeellinen, ja automaattiset päivitykset pitävät huolen siitä, että käyttöjärjestelmä on ajan tasalla. Helpoin tapa hankkia kattava suojaus koneelle on ostaa valmis tietoturvaohjelmisto. Tarjolla on myös ilmaisia vaihtoehtoja. Tuotteiden eroista voit etsiä tietoa esimerkiksi tietotekniikka-alan lehdissä. Muista myös käyttöjärjestelmän päivitys. 18
Turun pualest
Päivitykset korjaavat muun muassa tietoturvaa vaarantavia virheitä. Jossain vaiheessa vanhan käyttöjärjestelmän tuki yleensä lopetetaan. Niin kävi äskettäin Microsoft Windows xp -käyttöjärjestelmälle.
Jos kuitenkin jotain menee pieleen? Jossain vaiheessa jokin voi mennä pieleen. Tietokoneen kiintolevy rikkoutuu, kone rikkoutuu, virus saastuttaa koko koneen jne. Jos et ole vielä tehnyt varmuuskopioita tärkeistä tiedoista, tee ne NYT. Varmuuskopiot voi käytännössä tehdä joko ulkoiseen mediaan tai johonkin verkkopalveluun. Ulkoinen media tarkoittaa esimerkiksi muistitikkua tai ulkoista kiintolevyä. Mieti myös, missä säilytät varmuuskopiota. Oman tietokoneen vieressä on huonoin paikka. Verkkopalvelulla tarkoitetaan netissä toimivia pilvipalveluita. Pilvipalveluita ovat esimerkiksi Dropbox ja Google drive. Palveluiden etuna on varmuuskopioiden säilyttämisen lisäksi se, että tiedostosi ovat saatavilla missä tahansa nettiyhteyden avulla.
Muistilista: • Älä koskaan kerro tunnuksiasi ja salasanoja puhelimitse tai sähköpostitse. • Vältä laitonta lataamista. • Suojaa tietokoneet ja mobiililaitteet tietoturvaohjelmistoilla. • Varmista että tietokoneen käyttöjärjestelmän ja tietoturvaohjelmistojen automaattiset päivitykset ovat käytössä. • Älä usko sähköposteihin, joissa pyydetään menemään linkin kautta käyttämääsi palveluun. • Jos epäilet sähköpostin liitetiedoston oikeellisuutta, älä avaa sitä. • Lue ainakin tärkeimmät kohdat käyttöehdoista. • Muista varmuuskopiointi. • Ota käyttöön kannettavien laitteiden suojakoodi. • Käytä tervettä järkeä!
Kannettavat laitteet? Tietoturvaperiaatteet ovat samat, käytit sitten perinteistä tietokonetta tai mobiililaitetta. Mukana kulkeviin laitteisiin liittyy yksi erityispiirre eli suojakoodi. Se tulee ottaa käyttöön älypuhelimessa tai tabletissa. Suojakoodi estää tai ainakin merkittävästi hidastaa laitteen käyttöä muiden kuin omistajan toimesta.
Mistä lisää tietoa? www.cert.fi -sivustosta löytyvät ajankohtaiset riskit ja tietoturvaan liittyvät varoitukset. Viestintäviraston tietoturvasivusto www.tietoturvaopas.fi
Teksti ja kuva: Miia Alhanen
”Meillä ei ole mitään teille”
Vaatemyyjän tylytys sysäsi elämäntaparemonttiin Reilu vuosi sitten Teemu Vappula oli väsynyt ja kiireinen. Päivät Turku Touringin palvelupäällikkönä kuluivat vauhdilla, eikä lounastaukoihin ollut aikaa. Aamupalan jälkeen työt sujuivat suklaapatukoiden voimalla päivälliseen asti. Alle nelikymppinen Teemu oli kyllästynyt huonoon kuntoonsa, ja myös vaatehankintojen hankaluus otti itsetunnon päälle. Viimeinen niitti elämänmuutoksen aloittamiselle oli tavaratalon vaatemyyjän sanat: ”Meillä ei ole mitään teille.” Tuttavan vinkistä Teemu otti yhteyttä Leaf Arenan personal trainer Timo Kujaseen ja aloitti tämän kanssa kunnianhimoisen kuntoremontin. Vuoden aikana elämäntavat ovat mullistuneet täysin. Ravintoasiat on opeteltu alusta saakka uusiksi ja lisäksi elämään on tullut kokonaan uusi mauste, liikunta. – En minä ennen liikunnasta tykännyt, eikä sille muka ollut aikaa. Kaikki oli niin raskasta, Teemu hymähtää. Nyt Teemu harrastaa voimailulajeja 2–3 kertaa viikossa ja sen päälle aerobista liikuntaa, kuten maastopyöräilyä tai spinning-tunteja pari kertaa viikossa. Kiloja on karissut suurimmista lukemista jo 44, ja olemus on muuttunut huikeasti. Vaatevarasto on mennyt uusiksi ja valikoimaa löytyy jo tavallisista kaupoista. Viimeksi mukaan tarttui värikäs pikkutakki. Suurin muutos on tapahtunut pääkopan sisällä. Toimistolla häärää energinen mies, joka kertoo työtehonsa olevan aiempaan verrattuna täysin eri luokkaa. Suunnitelmallisen ruokailun ja liikunnan sekä uudenlaisen virkeyden ansiosta päivässä tuntuu olevan enemmän tunteja kuin aiemmin. Kohonneen energiatason ovat kotona huomanneet myös Vappulan perheen 4-, 7- ja 11-vuotiaat lapset, joiden kanssa isä jaksaa nykyään touhuta vielä työpäivän jälkeenkin.
Syökää hyvin Elämänmuutoksen tärkein yksittäinen tekijä on Teemun mukaan ollut terveellinen ruokavalio. Suuhun ei nykyisin laiteta suklaapatukoita, vaan pääosin kalaa, kanaa, lihaa, muita proteiineja ja salaatteja säännöllisin ateriavälein. – Ruokailun laiminlyönti kiireen varjolla on puppua, Teemu sanoo.
Hienointa on tahdonvoiman löytyminen ja vaikeuksien voittaminen.
– Kukaan ei ole niin tärkeä, ettei ehdi huolehtia omasta syömisestään. Unohtakaa pikadieetit ja syökää hyvin. Vaikeitakin hetkiä on tullut. Teemun mukaan leivän syömisen ja iltaherkuttelun lopettaminen ovat olleet projektin haasteellisimmat paikat. – Hienointa on tahdonvoiman löytyminen ja vaikeuksien voittaminen, hän summaa.
Vertaistuesta voimaa elämänmuutokseen Teemu Vappula perusti blogin kuntoremonttinsa alussa. – Blogi oli itseäni varten ja ajatuksena oli kirjoittaa tavoitteet julkisiksi. Ajattelin sen kannustavan itseäni liikkumaan ja syömään oikein, hän kertoo. Pian Teemu kuitenkin huomasi blogin kiinnostavan myös muita. Lukukertoja mieskuntoon.com -blogin postauksilla on jo kymmeniä tuhansia ja moni kommentoi kuntoremonttia ihaillen. Myös työkavereilta on tullut kannustavaa palautetta. Treenaaminen ja terveellinen ruoka onkin nykyään usein aiheena Turku Touringin henkilökunnan lounaspöydän ympärillä. Teemu on yllättynyt saamiensa kommenttien määrästä. Kannustavien sanojen lisäksi ilahduttaa, että myös tuntemattomat lukijat kokevat saavansa kirjoituksista voimaa omiin elämäntapamuutoksiinsa. Turun pualest
19
Puhelinvaihde palvelee, jos palvelet vaihdetta Kaupungin puhelinvaihteen jokainen puhelinvaihteenhoitaja yhdistää päivittäin 300–400 puhelua. Kaupungissa on nykyään yksi keskitetty puhelinvaihde hyvinvointitoimialan vaihteen yhdistyttyä konsernihallinnon vaihteeseen viime vuonna. Puhelinvaihteessa työskentelee yhdeksän puhelinvaihteenhoitajaa, joista osa on osa-aikaisia. Puhelinvaihteen esimies on Niina Levo. Puhelinvaihde toimii Puolalankatu 5:n ylimmässä kerroksessa. Kaupungin vaihteen numero on 02 330 000. Puhelinvaihde palvelee ensisijaisesti ulkoisia asiakkaita. Toki sisäisiä asiakkaitakin palvellaan, mutta toivomus on, että kaupungin henkilöstö etsi-
si puuttuvat yhteystiedot Netkusta. Puhelinvaihde pystyy palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla vain, jos me palvelemme vaihdetta!
Poissaoloilmoitukset vaihteeseen Puhelinvaihde saa tiedot poissaoloista kulunvalvontaleimauksista ja lankapuhelimien mini-infosta. On siis tärkeää muistaa kulunvalvontaleimaukset ja mini-infon käyttö erityisesti nyt kesälomien lähestyessä. Puhelinvaihde ei saa tietoa muuttuneista henkilöstä ja puhelinnumeroista Netkun kautta. Muuttuneet tiedot ilmoitetaan vaihteelle Netkun etusivulta löytyvällä yhteystietolomakkeella.
Toimitus toivottaa aurinkoista suvea lomailijoille ja kesällä töissä ahertaville!
20
Turun pualest
Muut poissaoloilmoitukset ennen lomalle lähtöä! Työkännykän poissaoloilmoitus Ohjeet: netku/puhelimet ➞ Poissaolo- ja lomatiedote tekstiviestillä tai Poissaolo- ja lomatiedotteen ajastus netissä. Huomaa, että matkapuhelinten poissaoloviesteistä ei välity tietoa vaihteesen. Sähköpostin poissaoloviestiin kannattaa lisätä sijaisen yhteystiedot. Valitse Outlookista Tiedostotvälilehti ➞ tiedot ➞ automaattiset vastaukset (poissa) Netkun etusivulta aukeavaan Omat tiedot -kohtaan voit lisätä lomat jo ennakkoon. Laskujen käsittelijöiden tulee siirtää laskut sijaisella Rondossa.