Turun pualest 3/2014 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 3 / SYYSKUU 2014

Turku 2029 on tiekartta tulevaisuuteen s. 4 Kunta10 paljasti eri ammattiryhmien isot terveyserot s. 7 Voiko negatiivisuuden kääntää voitoksi? s. 13

PÄÄ KIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

3/2014 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

”Kaikesta huolimatta kaupunki on vakaa, luotettava ja turvallinen työnantaja.”

Päätoimittaja/Huvudredaktör Jaana Räsänen-Nauska jaana.rasanen-nauska@turku.fi puh. 050 559 0449 Taitto/Layout SEK Point Oy Painopaikka/Tryckeri Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 15100 kpl/st

Mitä Turkuun kuuluu näin syksyn korvalla?

Kannen kuva/Omslagsbilden Janne Riikonen Viimeisen Turun pualest -lehden ilmestymisaikataulu: nro 4/2014 ilmestyy viikolla 50–51 (10.–15.12.) Aineiston deadline 13.11.2014

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetystä materiaalista. Lisätiedot: http://netku/tupu

Lehteä koskevat ruusut, risut ja ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai oman toimialasi viestintähenkilölle.

esän helteet latasivat akkuja alkanutta syksyä varten – helteen hehkun muistot mielessä syksyn sateet ja ruska tuntuvat raikkailta. Tervetuloa tuore vuodenaika! Syyskauden aloitukseen kuului myös yt-neuvotteluiden käynnistäminen henkilötyövoiman vähentämiseksi. Uudistamisohjelmassa yritettiin kaikin keinoin löytää vaihtoehtoisia tapoja kustannusten alentamiseksi, mutta taloustilanne ja valtionosuuksien väheneminen olivat suurempi voima, valitettavasti. Vaikka yt-neuvottelut herättävät huolta jo sanana, ei silti kannata lamaantua epätoivoon – kaikesta huolimatta kaupunki on vakaa, luotettava ja turvallinen työnantaja. Työtämme ei voida lakkauttaa, ei siirtää Kiinaan eikä myydä kokonaisuudessaan rapakon taakse. Silti se ei tarkoita sitä, että voisimme jäädä paikoillemme makaamaan – uusia toimintatapoja on etsittävä jatkuvasti, ja joskus vanhoista luovuttava, jotta uudelle on tilaa. Tuoreella Henkilöstö voimavarana -ohjelmalla on haluttu nostaa työn tekemisen perusasiat taas keskiöön – perustavoitteenamme on, että työ lisää hyvinvointia.

Syksy tuo kuitenkin paljon muutakin: Kunta 10 -hyvinvointikysely tehdään taas tänä vuonna ja tavoittelemme tietysti suurten kaupunkien kärkisijaa siinä niin vastausprosentin kuin kehityksenkin suhteen. Tyky-rannekkeen käyttöönotto on osoittautunut hyväksi ja sitä hiotaan palautteen perusteella edelleen paremmaksi. Savuttomuutta virallistetaan osaksi kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi henkilöstöjohtamisen tukivälineet paranevat tulevan SAP HR -järjestelmän käyttöönoton edetessä. Tavoitteena on, että ensi vuonna koko kaupunki pääsee näiden helppokäyttöisten itsepalveluiden piiriin. Elämme siis varsin vauhdikasta syksyä. Ollaan toisillemme tukena olemalla hyviä työkavereita, esimiehiä ja alaisia! Työn ja olemisen iloa toivotellen

Sinikka ja koko strategisen HR:n joukko

Teksti: Pauliina Lautiainen | Kuva: Tuuli Mansikkasalo

Miten säästän hankinnoissa? Turun kaupunki on iso hankintayksikkö. Yhteisissä hankintasopimuksissa hyödynnämme kaupungin suuret hankintamäärät. Hyöty näkyy ostohinnoissamme. Sopimustuotteiden ominaisuudet ja laatuvaatimukset on määritelty yhdessä suurimpien käyttäjien kanssa. – Ota meihin rohkeasti yhteyttä kaikissa hankintoihin liittyvissä asioissa, toivovat Terhi ja Hannu.

ain keskittämällä hankintamme sopimustuotteisiin saamme suurten määrien hintaedut. Mitä enemmän sopimuksia käytetään, sen parempia sopimuksia jatkossa solmitaan. Turun kaupunki haluaa olla luotettava sopimuskumppani myös toimittajille.

Kestävyys ja ympäristöystävällisyys hankintakriteereinä Kaupunki vaatii sopimustuotteiltaan kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Hintakilpailu aiheuttaa silti toisinaan laatuongelmia, mutta niihin puututaan välittömästi. Tuotteiden käyttäjiltä toivotaan aktiivista palautetta aina kun ongelmia ilmenee. Hankintojen tekeminen ohi sopimustoimittajien aiheuttaa merkittävästi lisäkustannuksia ylimääräisenä työnä erityisesti laskunkäsittelyssä. Välilliset kustannukset eivät näy tilaajalle, vaan tuntuvat kaupunkitasoisina prosessikuluina. Vaikka kaupoissa myytävät kampanjatuotteet saattavat olla joskus hinnaltaan halvempia, ne eivät aina täytä kaupungin takuu- tai toimitusvaatimuksia ja tulevat

Voit antaa palautetta sopimustoimittajista ja sopimustuotteista joko suoraan hankinta- ja logistiikkakeskuksen sopimusyhteyshenkilöille, asiakaspalveluun tai Netkun kautta. Mikäli tuote on huono tai ei sovi käyttötarkoitukseen, on tärkeää, että siitä tulee tieto. Hankintasopimukset laaditaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

lisäkustannuksineen hintaansa paljon kalliimmiksi.

Hankinnat SAP SRM -järjestelmällä Nyt kun taloustilanteemme on erityisen tiukka, säästetään mieluummin hankinnoista kuin henkilöistä. Helpoin tapa säästää on jättää kokonaan hankkimatta, toiseksi helpoin on tilata SAP SRM-järjestelmän kautta. Yleisimmät sopimustuotteet löytyvät SAP SRM -tilausjärjestelmän tuoteluettelosta. Järjestelmästä voi tilata myös sellaisia tuotteita, joita ei löydy luettelosta. Tällöin tilaus ohjautuu hankinta- ja logistiikkakeskuksen ostajalle, joka toimittaa tilauksen täydennettynä eteenpäin. Ostaja ottaa tilaajaan yhteyttä, jos sopimustuote poikkeaa tilatusta tuotteesta. Osana uudistamisohjelmaa hankinnoista raportoidaan kaupunginhallitukselle. Ohiostoja seurataan raportoinnin avulla ja tarvittaessa niihin puututaan. HANKINTAPAIKAT JA -OHJEET Netkussa netku/hankinnat.

Haloken asiakaspalvelu palveluksessasi Hankinta- ja logistiikkakeskus keskitti syyskuun alussa hankintaan ja tilaamiseen liittyvät palvelut asiakaspalvelupisteeseen.

Ota yhteyttä asiakaspalveluun, kun • haluat tietää enemmän SAP SRMtilaamisesta tai tilaus- ja hyllytyspalveluistamme • haluat antaa palautetta tuotteista tai palveluistamme • tilaamaasi tuotetta ei ole toimitettu • tilaaminen tuntuu vaikealta • oikean hankintapaikan löytäminen on ongelma. Asiakaspalvelussa työskentelevät Hannu Isomaa ja Terhi Oinonen vastaavat yhteydenottoihin nopeasti, henkilökohtaisesti ja tehokkaasti puhelimitse, p. 02 2627 248 ja sähköpostitse hankinnat@turku.fi.

Kaupungin henkilökunnalta tulleita ideoita hankinnoissa säästämiseksi • Kierrätetään käytettyjä tavaroita toimipaikkojen välillä, esim. kalusteet. • Ei hankita aina uutta vaan korjataan ja kunnostetaan vanhaa. • Ostetaan vain tarpeeseen eikä kerätä ylimääräisiä varastoja.

• Ei osteta kalliita tuotteita, jos halvempikin riittää. • Kaupungin tavaroista pidetään yhtä hyvää huolta kuin omista. • Suositaan kimppakyytejä ja hankitaan yhteiskäyttöisiä polkupyöriä

Netku/hankinnat ➞ Hankintapaikat Turun pualest

Tekstit: Päivi Autere, Heini Parkkunen, Jaana Räsänen-Nauska

Turun kaupungin strategia, Turku 2029, on valmistunut – ole hyvä! Turun kaupungin uusi strategia on pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miltä Turku näyttää vuonna 2029, kun kaupunki täyttää 800 vuotta. Turku 2029 on eräänlainen tiekartta, joka kertoo, mihin halutaan mennä.

aupunkistrategiaa on valmisteltu huolella ja sen työstämiseen on osallistunut lukuisissa työpajoissa, kuulemistilaisuuksissa ja kyselyihin vastaamalla paitsi kaupungin oma henkilökunta ja luottamushenkilöt myös asukkaat ja kaupungin monet sidosryhmät, kuten elinkeinoelämän ja yliopistojen edustajat.

Mitä Turku 2029 merkitsee henkilöstölle? – Turku 2029 ei ole vain johdon tiekartta, vaan linjaukset suuntaavat koko henkilöstön työtä. Pidänkin tärkeänä, että jokainen kaupungin työntekijä tutustuu strategiaan. Strategian linjauksista keskusteleminen, niiden sisäistäminen ja omaan työhön soveltaminen on olennaista, jotta Turku oikeasti suuntaa kohti uutta, muistuttaa kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Turku 2029 -kiteytystä täydentävät stra-

tegiset ohjelmat, jotka kuvaavat tarkemmat tavoitteet ja keinot, joilla kaupunkiorganisaatio – siis me – toteutamme niitä teemoja ja asiakokonaisuuksia, joita Turku 2029 sisältää. Hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat ovat kaupunkia kehittäviä ohjelmia ja Henkilöstö voimavarana -ohjelmaa toteuttamalla pidetään huolta siitä, että Turussa hyvinvoiva ja osaava henkilökunta pitää rattaat pyörimässä. – Kaikki kunnat ja kaupungit haluavat, että asukkailla ja yrityksillä olisi hyvä elää ja toimia ja henkilöstö kokisi työnsä mielekkääksi, niin Turkukin. Menestys on kuitenkin kiinni siitä, miten hyvin osataan hyödyntää omia vahvuuksia ja tunnistaa ja puuttua heikkouksiin. On pakko tehdä valintoja, sillä kaikkeen ei voi panostaa yhtä paljon. Me panostamme siihen, että Turku on vuonna 2029 pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki, toteaa Randell.

Kuva: Sari Järvinen

PÄÄMÄÄRIÄ VUODELLE 2029 • Turun palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kattavasti saatavilla sähköisesti. • Turkulaisten elämä on aktiivista ja osallistuvaa. • Kaupunkikulttuuri ja tapahtumatarjonta on vireää ympäri vuoden. • Turku on Suomen paras opiskelijakaupunki. • Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllisyystilanne hyvä. • Kaupunki tarjoaa vetovoimaisia asumisvaihtoehtoja. • Turun liikenneratkaisut ovat sujuvia ja vähäpäästöisiä. • Turusta pääsee tunnissa junalla Helsinkiin. • Kaupunki toimii kestävän kehityksen mukaisesti. • Hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2040 mennessä. • Kaupungin hallinto on sujuvaa ja avointa. • Turun talous on tasapainossa.

Katso animaatio Paavo Nurmen Turku-esittelystä sivuilta www.turku.fi/2029.

TURKU 2029 HENKILÖSTÖLLE: Netku/turku2029

Henkilöstö voimavarana -ohjelma – Henkilöstö voimavarana -ohjelman avulla selkiytämme, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on. Tavoitteena on, että me kaikki kokisimme, että työ on etuoikeus ja voimme olla työstämme ylpeitä, tiivistää henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen. Henkilöstö voimavarana -ohjelma on jaettu kolmen painopistealueeseen, joista jokainen on jaettu lisäksi alateemoihin: 1. Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia 2. Aktiivinen osaamisen ennakointi 3. Turku on vetovoimainen työnantaja

Kustakin painopistealueesta valitaan vuosittain yksi erityistä edistämistä vaativa teema, kuten esimerkiksi töiden priorisoiminen, riittävän osaamisen varmistaminen ja palkitseminen. Silti koko ohjelman henki sitoo meitä koko ajan. – Strateginen HR on tukena luomassa prosesseja kaupungintasoisiin kehitystavoitteisiin. Toimialoilla tavoitteita muokataan omia tarpeita vastaaviin käytännön toimiin, lupaa Valtonen.

Aktiivisuus elämäntavaksi Strategisen Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman Aktiivinen kaupunkilainen -osiota on mukava lähteä toteuttamaan vapaaaikatoimialalla. – Ohjelman linjaukset sopivat meille kuin nenä päähän, olemmehan määritelleet tahtotilaksemme ”aktiivisuus elämäntavaksi” ja perustehtäväksi tarjota turkulaisten arkeen ja juhlaan elämäniloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa, iloitsee toimialajohtaja Minna Sartes. – Olen tyytyväinen myös siihen, että strategisten ohjelmien linjaukset sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien painopisteet ovat hyvin yhteen sovitettavissa, Minna jatkaa. Strategiaa toteutetaan jo toimialalla eli nollapisteestä ei tarvitse lähteä. Esimerkiksi linjaus omatoimiseen aktiivisuuteen tukemisesta näkyy muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisena: maksuton Poweraction-liikuntatoiminta on kaikille avointa, ja nuorisopalvelujen työpajatoiminta ottaa haltuun ilman koulu- tai työpaikkaa jääneet. Uudistettava sopimusohjaus vahvistaa entisestään strategian viemistä käytäntöön.

– Aktiivisuuden edistäminen ja tukeminen ohjaa toimintamme. Haasteena on, miten ja mistä tavoitamme ne henkilöt, joilla ei vielä ole harrastuksia ja palvelemme samalla jo aktiivisia kaupunkilaisia. Toimialan palvelualueiden välinen yhteistyö on tuonut tähän jo uusia toimenpiteitä. Tämä työ jatkuu strategian viitoittamalla tiellä. – Myös yhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa on vahvasti mukana strategiassa, meillä aiheen yhteinen työstäminen aloitettiin viime viikolla toimialan johtoryhmien työpajassa, summaa Minna Sartes.

Miltä näyttää tulevaisuuden Turku? Kaikkiin turkulaistalouksiin jaetaan viikon 39 aikana (22.–26.9.) kaupunkistrategian sisältöihin johdatteleva Tulevaisuuden Turkuposti. Lehdessä visioidaan kepeään sävyyn, millaisia uutisia kaupungilla on kerrottavana vuonna 2029. Mikäli et kuulu Turun postijakelun piiriin, voit noutaa lehden Yliopistonkatu 27a:n aulasta tai Turkupisteestä (Puolalankatu 5). Tulevaisuuden Turkupostin voi lukea myös verkossa sivuilla turku.fi/2029.

Kuva: Martti Puhakka/ TMK Turun pualest

Vastaa syyskuun loppuun mennessä ja voita keltainen

JOPO!

Teksti: Eero Mäntylä

Kunta10 edistää työhyvinvointia Käynnissä oleva Kunta10-tutkimus on ollut tärkeä työhyvinvoinnin kehittämisväline jo vuodesta 1997. Tutkimukseen vastaa tänä vuonna yli 90 000 kunnan työntekijää yhdestätoista eri kaupungista.

äärä vastaa yli 20 prosenttia koko Suomen kunta-alan työntekijöistä. Tutkimus on maan laajin ja pitkäaikaisin kunta-alan henkilöstöön kohdistuva tutkimus. Seurannalla on suurta merkitystä koko kunta-alan kehittämisen kannalta. Toistettujen kyselyjen jälkeen on mahdollista entistä paremmin arvioida työelämän laadun muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen.

Turun kaupungilla vuoden 2014 alussa aloittanut työhyvinvointipäällikkö Sari Forsman on innoissaan Kunta10-tutkimuksen mahdollisuuksista. – Kunta10-tutkimuksen avulla saamme kuvan siitä, miten työntekijämme ja työyhteisöt voivat. Meidän on erittäin tärkeää saada tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueista, jotta voimme lähestyä niitä oikeilla työvälineillä. Forsman haluaa myös panostaa alkuvuodesta 2015 ilmestyvien tutkimustulosten analysointiin ja käsittelyyn. – Pyrimme tukemaan ja kannustamaan esimiehiä tulosten käsittelyssä aiempaa enemmän, jotta saamme oikeasti kehitettyä työyhteisöjä ja työhyvinvointia. Toivon tutkimuksen tiimoilta vilkasta keskustelua ja yhteistyötä Strategisen HR:n kanssa.

Tavoitteena vastausprosentti 70

Eteenpäin vakaasti, mutta ei liian vakavasti

Turun kaupunki on tänä vuonna asettanut tavoitteeksi, että vähintään 70 prosenttia henkilöstöstä vastaa kyselyyn. Kattava vastaajajoukko mahdollistaa työhyvinvoinnin paremman tarkastelun ja antaa vaikuttavuutta muutostarpeisiin. Taloudellisesti hankalana ajanjaksona työhyvinvoinnin huomioiminen on ensisijaisen tärkeää, jotta työntekijät voisivat nauttia työstään ja suoriutua siitä mahdollisimman hyvin.

Työhyvinvointi ei ilmesty työpaikalle tyhjästä, vaan se vaatii järjestelmällistä kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä. Työhyvinvointia kehitettäessä on tärkeää, että henkilöstön näkemykset, toiveet ja tuntemukset otetaan aidosti huomioon. Yhtä tärkeää on positiivinen kehitysilmapiiri ja ratkaisukeskeisyys. Sari Forsman kannustaakin kaikkia työntekijöitä vastaamaan ja haastamaan myös lähimmät työkaverit kyselyn äärelle.

Turun pualest

– Nyt on jokaisella mahdollisuus vaikuttaa omaan työhyvinvointiin ja työyhteisön kehittämiseen. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Kehitettävissä asioissa ei kannata suunnata huomiota vain ongelmiin, vaan myös työn voimavaroja on osattava hyödyntää. Voimavaroilla vahvistetaan työhyvinvointiin liittyviä myönteisiä kokemuksia, kuten selkeä työnkuva, turvallinen työympäristö, hyvä johtaminen, ammattitaito ja tuloksekas työnjälki.

Ainutlaatuinen tutkimus Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Tuula Oksasen mukaan Kunta10-tutkimus antaa ajantasaista ja arvokasta tietoa työelämän laadusta ja muutosten vaikutuksista kuntatyöntekijöiden hyvinvointiin. – Kunta10-tutkimuksen seuranta-aineisto on maailmanlaajuisesti arvioituna erittäin korkeatasoinen ja ainutlaatuinen. Siitä on tehty monia alkuperäishavaintoja, kuten henkilöstövähennysten vaikutukset työntekijöiden terveyteen. Vuosien saatosta Oksanen muistaa yhden hauskan sattumuksen tutkimukseen liittyen. – Vuonna 2006 kävi niin, että yksi postilaatikkoon palautuskuoressa jätetty kysely oli osittain tuhoutunut ilkivallan seurauksena. Posti kuitenkin toimitti osittain palaneen lomakkeen meille asti – niin tärkeää on Kunta10-tutkimukseen vastaaminen!

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Kunta10 paljasti eri ammattiryhmien isot terveyserot

Hyvinvointitoimialalla kohdennettuja tyhy-koulutuksia Hyvinvointitoimialalla on kiinnitetty huomiota Kunta10-tutkimuksen tulosten huolestuttaviin merkkeihin. Eri ammattiryhmien väliltä on löytynyt isoja terveyseroja. Ongelmat halutaan ottaa puheeksi ja tukea työntekijöitä muun muassa järjestämällä heille kohdennettuja tyhy-koulutuksia syksyn aikana. ää Lue lis a ja ist s k tu koulu utu o m it ta niihin il y vinvointiah misest n Netkusta: ia toim la u/t yhy netk

yvinvointitoimialalla on työhyvinvoinnin kannalta haasteena muun muassa se, että yhä isompi osa vakituisista työntekijöistä tulee eläkeikään. Jos työelämässä olevien työterveyden ongelmiin ei löydetä ratkaisuja, työntekijävajeesta tulee totta. Vuoden 2012 Kunta10-tutkimuksen tuloksista löytyi huolestuttavia merkkejä tiettyjen ammattiryhmien terveydessä. Esimer-

kiksi mielenterveyden ongelmat aiheuttivat ison osan sosiaalityöntekijöiden sairauspoissaoloista, lähihoitajilla taas tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sosiaalityöntekijät ilmoittavat työmääränsä ylittävän sietokyvyn selkeästi useammin kuin muut ammattiryhmät. Lähihoitajien työmäärä on tutkimuksen mukaan noussut vuodesta 2000 lähtien. Lihavuus yleistyy niin sairaanhoitajien kuin lähihoitajien keskuudessa. Kunta10tutkimuksessa kysyttiin myös liikunnan määrää. Lähihoitajilla liikunta on vähentynyt vuodesta 2000 lähtien.

Erityisesti lähihoitajat ja sosiaalityöntekijät toimenpiteiden kohteena Oikea ravinto, liikunnan lisääminen ja esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen voivat vaikuttaa työssä jaksamiseen ja terveyteen. – Syksyn aikana järjestämme yhteistyössä asiantuntijoidemme ja työterveyshuollon kanssa koulutuksia juuri lähihoitajille ja sosiaalityöntekijöille, kertoo hyvinvointitoimialan henkilöstöpäällikkö Maaria Palomäki. Työterveyshuolto ja terveysasemat järjestävät painonhallintaryhmiä. Stressinhallinnan opettelu sekä väkivallan uhkaan varautuminen ovat myös tärkeitä tekijöitä elintapojen muutoksia unohtamatta. – Järjestämme uudelleen koulutuksen ”Ryhdy oman elämäsi valmentajaksi”. Sen tavoitteena on kannustaa pohtimaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa liittyviä valintoja. Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, miten aika riittää itsestä huolehtimiseen, Palomäki jatkaa.

Hyvä käytäntö! Hyvinvointitoimialalla palkitaan Vuoden Innostajia ja Innostavia työpaikkoja työhyvinvointi mielessä. Kuva viime kevään juhlallisuuksista kaupungintalolta.

Turun pualest

FÖR ÅBO

Text: Terhi Luukkainen | Foton: Sari Sariola | Översättning: Pasi Pirttimäki

”Storlek och tvåspråkighet Åbos styrkor”

20 år för Östersjön och Åbo Björn Grönholm har arbetat med Östersjöfrågor i över 20 år. I fjol tilldelades honom Östersjöpriset som erkänsla för sitt arbete för utvecklandet av Östersjöområdet. Som direktör för miljösekretariatet vid Östersjöstädernas förbund har Björn varit med och gjort Åbo stad känd i Europa.

stersjöstädernas förbund (Union of the Baltic Cities) är en sammanslutning av över hundra städer som syftar till att främja den ekonomiska, sociala och kulturella utvecklingen samt miljöfrågor i Östersjöområdet. Åbo stad har varit med om att grunda förbundet och förbundets miljösekretariat verkar också i Åbo. – Östersjöstädernas förbund är ett mycket känt nätverk i Europa, kanske mer känt än här i Åbo. Att staden deltar i förbundets verksamhet har gett staden möjlighet till internationellt samarbete och kontakter. Därigenom har vi också kunnat jämföra vår egen verksamhet med andra städer och söka bättre lösningar. Det långsiktiga arbetet har gett resultat och nu är Åbo känt som en kunnig Östersjöaktör, beskriver Björn sina erfarenheter.

Miljösekretariatet ger möjlighet till snabba globala kontakter Förbundets miljösekretariat leder och verkställer programmet för hållbar utveckling vid förbundet samt utvecklar och leder oli-

ka utvecklingsprojekt. Sekretariatet ordnar också möten och utbildning för staden och påverkar stadens beslutsprocesser. Björn anser att sekretariatet är en unik verksamhetsmiljö och arbetsplats. – Sekretariatet är en genuint internationell enhet och gemenskap. Därigenom kan staden skapa kontakter lätt och snabbt med den övriga världen, det erbjuder sakkunskap och ger staden utomstående finansiering. Sekretariatet har koordinerat tiotals projekt som har gett goda resultat när det har gällt att lösa olika miljöproblem, det kan vara fråga om allt från klimatförändring, avloppsvatten- och trafikfrågor till regional utveckling och havspolitik. Som internationellt känd aktör får vi nästan dagligen olika typer av förfrågningar från olika håll i Östersjöområdet och till och med från Bryssel, säger Björn. Björn har i sinom tid studerat internationella relationer och är mycket nöjd med att han nu får arbeta konkret med dessa frågor. I arbetet måste man ha förståelse för olika förhållanden och kulturer och dessutom måste man vara beredd att lära sig av dem hela tiden. Även arbetskamraterna ger möjlighet till detta, för personalen på sekretariatet kommer från olika länder i Östersjöområdet.

Storlek och tvåspråkighet Åbos styrkor – Det som jag uppskattar i Åbo är lagom storlek, korta avstånd, trygghet och att servicen finns nära till hands. De gamla traditionerna är närvarande överallt. I staden finns ganska små kretsar och på sätt och vis känner alla varandra, men man kan också vara anonym om man så vill. Jag kommer från en tvåspråkig familj och att leva tvåspråkigt är också lätt för min egen familj i Åbo, funderar Björn. Björn som har tennis och fotboll som hobby uppskattar också stadens goda idrottsmöjligheter och aktiva föreningsverksamhet. – Staden har gjort helt enorma framsteg under de senaste åren. Åstranden har utvecklats på ett helt fantastiskt sätt och kulturhuvudstadsåret gjorde Åbo gott. Åbo har ändå fortfarande mycket potential och det återstår mycket att göra även i fortsättningen.

Läs mer: www.ubc-environment.net

Turun pualest

ORDLISTA avloppsvatten, -net jätevesi beslutsprocess, -en, -er päätöksentekoprosessi erkänsla, -n tunnustus genuin, -t, -a aito göra framsteg edistyä hållbar utveckling kestävä kehitys klimatförändring, -en ilmastonmuutos miljösekretariat, -et ympäristösihteeristö sammanslutning, -en, -ar, yhteenliittymä styrka, -n, -or vahvuus syfta, -ar, -ade, -at till olla tarkoitus, tähdätä tilldela, -ar, -ade, -at antaa, myöntää vara närvarande olla läsnä verkställa, -er, de, -tt toteuttaa Östersjöstädernas förbund Itämeren kaupunkien liitto

Teksti: Johanna Reiman | Kuvat: Terveet Kaupungit ry.

Kansainvälistä hyvinvointityötä

Itämeritalossa Turun Itämeri-talo kätkee sisälleen pienen terveydenedistämisen yhdistyksen. Turun kaupunki on perustajajäsen Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:ssä.

hdistyksen muut jäsenet ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Kansaneläkelaitos. Yhteistyö Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa on arkipäivää organisaatiolle, joka toimii WHO:n yhteistyökeskuksena kaupunkiterveyden alalla. Healthy Cities eli Terve Kunta -toiminnan kohderyhmä ovat kuntapäättäjät. WHO:n ohjelma korostaa asukkaiden hyvinvoinnin olevan kaikkien kunnan toimialojen yhteistyön tulosta. Kaupunkisuunnittelu, opetus ja vapaa-aikatoimiala ovat tärkeässä roolissa, jotta ihmiset valitsevat terveellisiä toimintatapoja. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain perusteella kunnan avaintehtävä. WHO painottaa myös yhteistyötä kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa: yritykset ja järjestöt täydentävät palveluvalikoimaa.

Turussa hyviä esimerkkejä Ideoiden vaihto on oleellinen osa Terve Kunta -toimintaa. Hyvät toimintatavat voidaan siirtää pienin muutoksin kunnasta toiseen. Hyvät ideat eivät aina vaadi enempää rahaa, kylläkin uusien toimintatapojen hoksaamista ja ennakkoluulottomuutta. Tärkeä osa Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n työtä on WHO-verkostokaupunkien tukeminen. – Kaikissa esityksissämme on aina mukana esimerkkejä Turusta, sanoo kehittämispäällikkö Karolina Mackiewicz. –Tänä vuonna vierailin mm. Viron kansallisessa liikuntakonferenssissa ja kerroin Turun koululaisten Poweraction-toiminnasta. Karolina Mackiewicz, joka aloitti yhdistyksessä harjoittelijana, on viihtynyt Turussa neljä vuotta. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa terveyden edistämisen projektien suunnittelu ja viestintä. – Järjestämme myös koulutuksia ja konferensseja; saamme käyttöön tutkimukseen perustuvaa tietoa WHO:lta. Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. on toi-

Maailman terveysjärjestö WHO:n maailmankonferenssissa HelsingissäItämeren alueen Terveet Kaupungit ry. olimukana käytännön töissä. Johanna Reiman oikealla.

mintansa aikana ollut mukana monissa hyvinvointiprojekteissa. Parhaillaan meneillään on muun muassa ikäihmisten terveyden lukutaidon EU-hanke. Pietarissa kuntapäättäjät miettivät tapoja parantaa asukkaiden sydänterveyttä. Hankkeissa on paneuduttu myös AIDSiin ja seksuaaliterveyteen sekä esitelty Turkua ulkomaisille asiantuntijaryhmille. Yhdistys on vienyt vieraita turkulaisiin kouluihin ja perehdyttänyt heitä kaupunkisuunnitteluun ja liikuntapolkuihin.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain perusteella kunnan avaintehtävä.

Tavoite: onnellinen ja tyytyväinen Itämeren asukas Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n toiminta rahoitetaan projekteista ja Turun kaupungin sekä Sosiaali- ja terveysministeriön avustuksesta. Terveyden edistäminen ja poikkihallinnollinen hyvinvointityö on strategista toimintaa, joka toteutuu arkisessa aherruksessa. – Yhteistyö eurooppalaisten kaupunkien kanssa on antoisaa, toteaa Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n hallituksen puheenjohtaja Maija Perho. Hän toimii myös WHO:n Healthy Cities Euroopan johtoryhmässä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Johanna Reiman; Agnieszka Ilola hoitaa talousasioita osa-aikaisesti. Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n työn lopullisena tavoitteena on onnellinen ja tyytyväinen Itämeren asukas.

Kehittämispäällikkö Karolina Mackiewiczin vastuulla ovat projektit ja viestintä.

Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. • Toimii hyvinvoinnin edistämiseksi kohderyhmänä kuntapäättäjät. • Perustettu vuonna 1998. • Konttori Itämeri-talossa Vanhalla Suurtorilla.

• Työntekijöitä kolme. • Työkieli englanti. • Toiminta-alue kymmenen Itämeren maata.

Turun kaupunki on ollut mukana kansainvälisessä Healthy Cities -verkostossa vuodesta 1987 yhtenä ensimmäisistä verkostokaupungeista.

Turun pualest

TULO KULMIA Tulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.

Teksti ja selfie: Ari-Pekka Elomaa, pääluottamusmies, JUKO ry

Samas paatis Suomen Turku on rannikkokaupunki. Turku on samalla Suomen ikiaikainen portti Eurooppaan. Tarvittaessa ehkä myös pois Euroopasta. Saaristomeri ja Ahvenanmeri yhdistävät meidät länteen. Vesireitit kun vain oikeasti yhdistävät. Kiteytys: Suomen sivistyksen syntysija – Suomen Turku.

urku on myös suomalaisen laivanrakennuksen mahtitekijä. Aurajoen suistossa on satoja vuosia rakennettu jos jonkinlaisia paattei puust ja muust. Nykyiset rautakouramme rakentavat maailman suurimpia ja hienoimpia risteilijöitä. Jos telakalla menee huonosti, niin koko kaupunki tuntee tuskaa.

Rakennuspiirustukset eivät synny itsekseen, rautalevy ei taivu muotoon ilman koulutettua ihmistä, hyvä hitsaussauma ei synny ilman opettelua.

Koulutus avainasemassa Laivanrakennuksen – samoin kuin muunkin työnteon perusedellytys on, että meillä on osaavia ja koulutettuja työntekijöitä. Rakennuspiirustukset eivät synny itsekseen, rautalevy ei taivu muotoon ilman koulutettua ihmistä, hyvä hitsausauma ei synny ilman opettelua. Eikä sen valmiin paatin asiakkaita palveleva miehistö valmistu työtehtäviinsä ilman opetusta ja koulutusta. Tulevaisuuden Suomen ja sitä kautta Turun tulevaisuuden rakentaminen voidaan presidentti Halosta lainaten kiteyttää kolmeen yksinkertaiseen sanaan: koulutus, koulutus ja koulutus. Tarvitsemme osaavia käsiä ja osaavia tekijöitä laivan rakentamisesta lasten opettamiseen ja sen jälkeen ruohon leikkuuseen, 10

Turun pualest

seinän naulaamiseen ja vanhusten hoitoon. Kaikkiin kunnallisen sektorin töihin. Historianopettajana katson tuleviin aikoihin, lapsiin ja nuoriin. Meidän turkulaisten on investoitava tulevaisuuteen, lapsiin ja nuoriin. He rakentavat tulevaisuuden laivat. He hoitavat tulevaisuuden vanhukset – minutkin.

Yhdessä eteenpäin Turun telakan päällä oli pitkään tummia pilviä. Viime aikoina tilanne on kuitenkin muuttunut onneksi valoisammaksi. Viime aikoina Turun kaupungin työläisten päälle on kuitenkin alkanut kertyä omia tummia pilviä. Elokuun alussa kaupunki käynnisti pääsopijajärjestöjen kanssa yt-neuvottelut henkilöstöleikkausten saavuttamiseksi.

Poliittiset päättäjät ovat tehneet päätöksiään jo kevät- ja kesäkuukausina. Päättävät virkamiehetkin ovat olleet mukana valmistelussa. Viimeksi päättäjän ääni on kuulunut elokuun lopussa kaupunginvaltuuston toimesta. U2 hyväksyttiin pienin viilauksin. Vanhan vertauksen mukaan iso organisaatio on kuin iso laiva. Se kääntyy hitaasti – tai ei käänny lainkaan – ja menee pahimmassa tapauksessa karille. Eikä iso paatti ainakaan voi rantautua kovassa sivutuulessa. Ja kun suuntaa muutetaan, niin päällystön ja miehistön, komentosillan ja konehuoneen on oltava jatkuvasta yhteydessä keskenään. On oikeasti huono juttu, jos ruorin ääressä olevat päättäjät eivät kuuntele alemmissa kerroksissa olevia työläisiä ja virkamiehiä.

"Me kuuntelemme ja autamme."

Pidä huolta itsestäsi Teksti ja kuva: Jenni Valta Hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutetut Paula Lindgren ja Rauni Niinimäki korostavat, että muutostilanteissa työntekijöiden hyvinvointia edesauttaa varhainen tiedottaminen.

TURUN KAUPUNGIN PÄÄTOIMISET TYÖSUOJELUVALTUUTETUT HYVINVOINTITOIMIALA: Rauni Niinimäki Heini Ranta Paula Lindgren Minna Kottonen SIVISTYSTOIMIALA: Jari Hauninen Mika Raitio Rauno Tirkkonen Tänä vuonna Turun kaupungin päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen määrä nousi viidestä seitsemään. Myös uusi työhyvinvointipäällikkö Sari Forsman aloitti tehtävässään maaliskuussa.

Yt-neuvottelut ovat raskaita työnsä menettäville, mutta ne koettelevat myös esimiehiä ja työpaikkansa säilyttäviä. Työsuojeluvaltuutetut kehottavat työntekijöitä kiinnittämään yt-tilanteessa erityistä huomiota omaan terveyteen ja jaksamiseen.

t-neuvottelut luovat työpaikalle epävarmuuden ilmapiiriä, johon työntekijät reagoivat eri tavoin. Oma kohtalo pelottaa monia, kilpailutilanne voi kiristää työkavereiden välejä ja työntekijät saattavat karttaa sairaslomalle jäämistä. Työntekijöiden oireilua vähentää avoin viestintä ja mahdollisuus oman mielipiteen kertomiseen. – Olisi tärkeää tiedottaa työntekijöitä tulevista muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun ihmisillä on tietoa tulevasta ja mahdollisuus osallistua prosessiin, he pystyvät paremmin sitoutumaan muutoksiin, hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutettu Paula Lindgren toteaa. Yt-neuvottelujen aiheuttama stressi voi laukaista työntekijöissä fyysisiä oireita, kuten unettomuutta tai sydänoireita. Vaikeasta tilanteesta huolimatta työntekijän kannattaisikin huolehtia omasta terveydestään harrastamalla liikuntaa ja keskittymällä vapaa-ajalla itselle mieluisiin asioihin.

– Myös lähiesimiehen tulisi olla työntekijän tukena. Yt-neuvottelujen alla olisi erityisen tärkeää pitää työtehtävät ja toimintasäännöt kirkkaina. Työntekijöillä tulisi olla tunne, että esimies pitää heidän puoliaan ja vie heitä koskevia asioita eteenpäin, hyvinvointitoimialan työsuojeluvaltuutettu Rauni Niinimäki sanoo.

Työpaikkansa säilyttävää uhkaa uupuminen Vaikka työntekijä saisi jatkaa tehtävässään, voi tilanne olla vaikea, sillä työtehtävien määrä saattaa lisääntyä, jos työkaveri irtisanotaan. Esimiehen on tällöin otettava vastuu siitä, miten tehtäviä priorisoidaan. Jos työntekijä joutuu itse ottamaan vastuun työtehtävien priorisoinnista, vaarana voi olla uupuminen. – Se on väärin, että hyville työntekijöille kaadetaan aina vain lisää työtehtäviä. Osa työntekijöistä kokee jo nyt, ettei pysty hoitamaan tehtäviään tarpeeksi hyvin, mutta silti pitäisi olla tehokkaampi, Lindgren sanoo. Yt-tilanteesta kärsivät myös esimiehet, jotka saattavat hekin pelätä oman työpaikkansa puolesta.

Työsuojelusta saa tukea ja neuvoja Työsuojeluvaltuutetut korostavat, että työsuojeluun voi olla yhteydessä kaikissa

Kaikki kaupun gin työ suojelu valtuu tetut lö Netkus ydät ta: Hen kilöstö Työsuo o p as ➞ jelu ja työhy v ➞ Työs in v o inti uojeluv altuute ja -toim tut ikunna t

työhyvinvointia koskevissa asioissa. Valtuutettuja pyydetään esimerkiksi mukaan neuvotteluihin, joissa he valvovat, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Myös sisäilmaongelmat, työergonomia ja väkivaltatilanteet työllistävät työsuojeluvaltuutettuja. – Joskus ihmiset haluavat vain keskustella hankalista tilanteista, jolloin me kuuntelemme ja autamme, Niinimäki kertoo. Työsuojeluvaltuutettujen mukaan osa esimiehistä osaa hyödyntää heidän apuaan monipuolisesti, mutta monelle työsuojelu on edelleen vieras asia. Jos esimies muistaa kiinnittää huomiota työhyvinvointiin, vaikutus säteilee koko työyhteisöön. – Esimiehet saattavat kysyä esimerkiksi, kuinka toimia riitatilanteissa, millainen varoitus työntekijälle tulisi antaa tai pitäisikö tapaamiseen kutsua mukaan työterveyshoitaja. Usein esimiehillä voi olla myös tarvetta avautua omista työpaineistaan, Lindgren sanoo. Turun pualest

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Omat menot enemmän huomioon työvuorosuunnittelussa

Yhdessä suunnitellut työvuorot luovat hyvinvointia Kaupunginsairaalan osastoilla Työn, vapaa-ajan ja harrastusten yhteensovittaminen on vuorotyötä tekevillä hankalaa. Mahdollisuus osallistua työvuorojen suunnitteluun on lisännyt Kaupunginsairaalan osastojen työntekijöiden työssä viihtymistä.

sallistavan työvuorosuunnittelun työhyvinvointia lisäävä vaikutus nousi esiin sairaanhoitaja Riikka Naavalinnan opinnäytetyössä. Työntekijöiden keskustelua tulee edelleen lisätä, että suunnittelussa päästään kaikkien kannalta vielä parempiin tuloksiin. Osallistavaa työvuorosuunnittelua eli työaika-autonimiaa ovat käyttäneet Turun kaupunginsairaalan osastot, geriatrisen poliklinikan sekä kotisairaalan jaksotyötä tekevät sairaan-, perus- ja lähihoitajat viime vuodesta alkaen. Miten osallistava työvuorosuunnittelu poikkeaa aiemmasta? – Aiemmin osastonhoitaja teki työvuorolistat ilman, että hän pystyi juurikaan huomioimaan työntekijöiden omia menoja tai elämäntilannetta, kertoo vs. ylihoitaja Kaija Varjonen hyvinvointitoimialan somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Nyt jokaisella hoitajalla on mahdollisuus ja velvollisuus jos ei suunnitella itse omien menojen mukaan niin ainakin ilmoittaa toiveensa työvuorosuunnittelussa. – Osastonhoitaja hyväksyy lopullisen työvuorosuunnitelman, jatkaa Varjonen. Lopullista työvuorolistaa suunniteltaessa otetaan aina huomioon myös se, että vuorossa on riittävästi ammatillista osaamista. Lisäksi osastojen tarpeet, työaikalaki, virkaehtosopimus ja työyhteisön ohjeet työvuorojen suunnittelusta huomioidaan.

Työhyvivointi ja yleinen terveydentila paranivat Kun Kaupunginsairaalan sairaanhoitaja Riikka Naavalinnan aloitti ylempään AMK-tutkintoon johtavat opinnot, myös opinnäytetyön aiheen pohtiminen nousi esiin. Aihe löytyikin helposti osallistavasta 12

Turun pualest

työvuorosuunnittelusta. Sitä kokeiltiin jo vuosina 2008–2009 kaupunginsairaalan kahdella vuodeosastolla. Kokeilun jälkeen henkilöstölle tehtiin kysely. Riikka uusi viime vuonna kyselyn henkilöstölle, kun kokemuksia oli kertynyt lisää. Tulosten mukaan henkilöstö koki työvuorosuunnitteluun osallistumisen vaikuttavan myönteisesti työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Esimerkiksi vuonna 2013 vastaajista 92 prosenttia koki työn ja harrastusten yhteensovittamisen helpottuneen työaikaautonomian avulla ja se koettiin tärkeäksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista (65 %) koki työaika-autonomian vaikuttaneen myönteisesti myös työilmapiiriin. Turun kaupunginsairaalasta oli 69 prosentin mielestä tullut myös miellyttävämpi työpaikka. Tuloksista selvisi myös, että lähes kaikki haluavat jatkaa työaikaautonomiaa. Samaa mieltä on myös Kaija Varjonen. – Vanhaan ei haluta palata. Tulevaisuudessa työntekijöiden vuoropuhelua täytyy lisätä, niin että suunnittelu vastaa osaston tarpeita. Osastonhoitaja joutuu välillä vaihtamaan työntekijän suunnittelemaa

Riikka opiskeli töiden ohella ja otti lisäksi töistä opintovapaata. – Jos opiskelu kiinnostaa, kannattaa tutustua Aikuiskoulutusrahaston sivuihin ja aikuiskoulutustukeen. Sivuilla voi laskea muun muassa sen, paljonko tukea voi saada.

vuoroa, jotta osaston miehitys ja osaaminen olisi optimaalista. Opinnäytetyön kehittämisprojektissa Riikka laati yhdessä osastonhoitajien kanssa osastoille pelisäännöt helpottamaan työvuorosuunnittelua. Osastot tekevät suunnitteluaikataulun, joka on hyvissä ajoin kaikkien nähtävillä. Työntekijä on myös velvollinen osallistumaan suunnittelutyöhön. Listavastaavat huolehtivat työyhteisön neuvottelun etenemisestä sovitun neuvottelukäytännön mukaan. – Tasapuolisuus toteutuu, kun jokainen tulee kuulluksi ja jokainen joustaa, Riikka lisää.

Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Harri Jalonen

Voiko negatiivisuuden kääntää voitoksi? Paljon on vielä kirveellä töitä some-viidakossa?! Siellä seikkailee ahkerasti myös Nemo-hankkeen projektipäällikkö Harri Jalonen.

Negatiiviset tunteet nähdään liiketoiminnassa useimmiten häiriötekijöinä ja asioina, joita pyritään välttämään. NEMO (Business Value from Negative Emotions) -tutkimushankkeessa negatiiviset tunteet nähdään alihyödynnettynä voimavarana. Miksi negatiivisuus vie mukanaan – voiko sitä hyödyntää?

EMO-hanke on Turun AMK:n, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöprojekti, joka jatkuu ensi vuoden loppuun saakka. Ammattikorkeakoulusta hankkeen projektipäällikkönä toimii yliopettaja Harri Jalonen. – Tutkimuksissa on yllättävän vähän tarkasteltu negatiivisten tunteiden hyödyllistä puolta, sanoo Jalonen.

Somessa negatiivinen palaute saa helposti tulta alleen Turun AMK:in koordinoimassa ”Wake Up and Smell the Coffee!”-osahankkeessa selvitetään, miten sosiaalisessa mediassa käytäviä negatiivisia keskusteluja voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamisessa sekä tuote- ja palvelukehityksen lähteenä. – Esimerkiksi pääministerillämme Alexander Stubbilla on pitkin kesää ollut somen negatiivisuudesta omakohtaisia kokemuksia. Stubbin aktiivisuus Twitterissä

ärsyttää monia ja huolestuttaa myös useita politiikan tutkijoita. Häntä on neuvottu twiittaamaan vähemmän ja tekemään enemmän, hymähtää Jalonen. – Tunnepitoisissa keskusteluissa ei ole mitään yllättävää, sillä some on yhä useammalle ihmisille arkinen ympäristö, jossa jaetaan merkittävä osa niistä elämän iloista ja harmeista, joista aiemmin puhuttiin kasvotusten kahvikupin äärellä, muistuttaa Jalonen.

Ei toimi – sepä vasta kiinnostava uutinen! NEMO-tutkimushankkeessa on selvitetty, että negatiivisilla tapahtumilla on erityinen leviämisen dynamiikka. Sosiaalinen media on otollinen ympäristö kielteiselle virtuaaliselle puskaradiolle. – Negatiivisella puskaradiolla on hyvä kuuluvuus. Kielteinen tieto tarttuu tehokkaasti ja voi siksi synnyttää nopeasti laajentuvia ja eteneviä tapahtumaketjuja, joissa itsessään pieni asia saa uudenlaiset mittasuhteet, kommentoi Jalonen. – Maailmanlaajuisesti yli 2 miljardia some-käyttäjää on tekijä, joka jättää jälkensä, hän muistuttaa. Negatiivisia kokemuksia jaetaan positiivisia hanakammin, koska negatiivinen informaatio on usein positiivista informaatiota diagnostisempi. Tieto siitä, että tuote tai palvelu ei toimi kuten pitäisi, on informatiivisempi kuin tieto tuotteen tai palvelun toimivuudesta.

Tutu N E M O - s tu b nemoh logiin: a blogsp nke. ot.fi

– Matkailijoita neuvovan TripAdvisorin ja lukemattomien muiden arviointipalvelujen idea ei ehkä olekaan positiivisen palautteen levittämisessä, vaan negatiivisen kokemuksen välttämisessä, arvelee Jalonen. Negatiivisen informaation diagnostisuudella on psykologinen perusta. Kysymys on negatiivisesta vinoumasta, jonka johdosta meillä ihmisillä on taipumus kiinnittää huomiota enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita aiheuttaviin asioihin. – Tämä on yrityksille riski, sillä mielensä pahoittanut asiakas on nopeasti entinen asiakas, ja voi pahimmissa tapauksessa viedä mukanaan koko joukon kavereitaan, sanoo Jalonen.

Somen VPK toimintaan NEMO-hank keessa aiotaan kehittää Sentimentti-työkalu ja sitä tukeva toimintamalli, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa, monitoroida ja analysoida niihin tai niiden tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvia negatiivisia tunteita ilmentäviä keskusteluja. Kysymys on tietokonepohjaisesta tekstianalytiikasta, jonka avulla voidaan tehostaa yrityksen kannalta mielekkäiden some-palvelujen seurantaa. – Sentimentti-työkalulla yrityksille tarjoutuu mahdollisuus päästä käsiksi somessa kyteviin tulipaloihin aikaisessa vaiheessa, sanoo Jalonen. TEKESin rahoittamaan hankkeeseen osallistuu parisenkymmentä yritystä eri toimialoilta. Turun pualest

LYHYET Ilmoittaudu mukaan 30.9. mennessä!

Työbussaile2-kampanjassa matkustetaan seudulla Viimetalvinen Työbussaile!-kampanja saa jatkoa. Työbussaile2-kampanjaan haetaan mukaan Föli-alueella asuvia työmatkaautoilijoita, joilla olisi mahdollista käyttää bussia työmatkoillaan. Jaossa on 200 ilmaista seutuliikenteen 30 päivän kausikorttia.

Matkakertomukset helpottavat bussiin astumista Työbussaile!-kampanjan osallistujat sitoutuvat jakamaan bussikokemuksiaan sosiaalisessa mediassa, pääosin Facebookissa. Viime talven aikana Työbussaile!-osallistujat täyttivätkin kampanjan Facebook-sivun innostavilla ja analyyttisillä kommenteilla matkanteosta. Jaetut kokemukset toimivat vertaistukena kampanjaan osallistujille. Lisäksi bussikokemuksista lukeminen kannustaa muitakin kokeilemaan bussia työmatkoillaan.

Turun kaupungin työntekijöillä työmatkaetu Kaupungin työntekijöillä on nyt tilaisuus lähteä mukaan kampanjaan ja kokeilla työmatkailua linja-autolla. Kampanjan jälkeen bussilla matkustamista voi kätevästi jatkaa edulliseen hintaan, sillä henkilökunta saa 25 prosentin alennuksen Fölin kausikortista. Kampanjalla halutaan osoittaa, että bussilla matkustus on helppoa, käyttäjäystävällistä ja lisäksi pieni ympäristöteko.

Kampanjaan hakeminen Kampanjaan voi hakea 30.9. saakka Fölialueella eli Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon alueella asuvat ja töihin autoilevat henkilöt. Kampanjaan valituille ilmoitetaan mukaanpääsystä 15.10. mennessä.

Rondo vaihtuu SAP SIPS -järjestelmään Turun kaupunkikonsernin ostolaskujen ja muistiotositteiden käsittelyssä siirrytään SAP SIPS -järjestelmään. Rondoarkistoa käytetään, kunnes aineisto siirretään vaiheittain syksyn aikana uuteen arkistoratkaisuun. Tavoitteena on kaupungin tulosalueiden ja osakeyhtiöiden kustannusraportoinnin tietojen oikea-aikainen saatavuus. – Käyttämällä SAP:n hankintajärjestelmää ja tuomalla ostolaskut Rondon sijasta suoraan SAP:iin saadaan oikea-aikaiset kustannustiedot jaksotusta ja raportointia varten. Ostolaskujen käsittelyprosessi myös nopeutuu, kun tilaukselliset ostolaskut voidaan automaattisesti kohdistaa hyväksyttyyn ostotilaukseen eikä laskua tarvitse erikseen tarkastaa ja hyväksyä, sanoo projektipäällikkö Carita Forstén Turun IT-palveluista.

Laskun käsittelystä ja tiliöimisestä hankintajärjestelmällä tilaamiseen

O JA JA LISÄT IE T KE E T: AK H A KULOM ile, /tyobussa .fi ia n www.valo www.foli.fi K: FACE BOO k.com/ o o b ce a .f www e tyobussail

Talous- ja palkkahallinnon palvelut Taitosta Turun kaupungin talouspalvelukeskus siirtyi osaksi Taitoaa syyskuun alussa. Taitoa palvelee kaupunkia palkanlaskentaan, kirjanpitoon ja maksuliikenteeseen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot ja ohjeet Netkussa ➞ Sisäiset palvelut ➞ Talouden palvelut ja talouspalvelut turku.taitoa.fi, www.taitoa.fi

Tulevassa toimintamallissa painopiste siirtyy laskun käsittelystä ja tiliöimisestä SAP:n hankintajärjestelmällä tilaamiseen (SRM-tilaaminen ja ERPkirjaaminen). SAP SIPS -järjestelmää käytetään SAP:n yleisen portal-näkymän kautta. Siirtämällä ostolaskujen ja muistiotositteiden käsittely SAP SIPS -järjestelmään tuetaan kaupunkikonsernin taloudellisten tavoitteiden ja tiedolla johtamisen toteutumista.

Koulutukset opetusvideolle SAP SIPS -järjestelmän käyttöönottoon kuuluvat koulutukset toteutetaan syksyn aikana netistä ladattavien opetusvideoiden avulla. Videoiden lisäksi järjestetään tilaisuuksia, joissa on mahdollista esittää kysymyksiä omalta tietokoneelta Lyncin välityksellä. SAP SIPS -projektin ja koulutusten etenemisistä tiedotetaan Netkussa. Uuden järjestelmän käyttöönotto ja koulutukset siirtyivät, koska testaamisvaiheessa havaittiin vielä tarkennuksia vaativia seikkoja. Teksti: Tommi Räsänen

Turun pualest

LYHYET Palveleva Turku -kilpailussa äänestetään 26.9.–5.10. Turun kaupungin parhaasta palvelu-uudistuksesta äänestetään Palveleva Turku -kilpailussa syys–lokakuun vaihteessa. Äänestyksessä kaupunkilaiset valitsevat viidestä palvelu-uudistuksesta mielestään parhaan palvelun. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia. Ehdokkaista kerrotaan turku.fi/palvelevaturku-sivulla, jossa voi myös äänestää suosikkiaan äänestysaikana. Äänestämässä voi käydä verkkosivujen lisäksi 26.9.–3.10. Turku-pisteessä ja yhteispalvelu Monitorissa ja 3.–5.10. Kirjamessuilla Turun kaupungin kulttuuripalveluiden osastolla. Palveleva Turku -kilpailun voittaja on eniten ääniä saanut palvelu ja voittaja julkaistaan marraskuussa 2014.

Kansikuvassa

Palveleva Turku -kilpailuun osallistuvat ehdokkaat: • Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille • Sähköiset ajanvarauspalvelut Kirkkotien terveysasemalla • Omatoiminen kirjastopalvelu • Varhaiskasvatuksen palveluohjaus • MobiiliTurku-matkapuhelinsovellus

Turun pualest -lehden kansikuvassa on Paattisten koulun kolmasluokkalaisten opettaja Sini-Päivi Nieminen. Sini-Päivi on opettanut turkulaislapsia jo 21 vuotta, muun muassa Paattisilla Paavolan koulussa ja nyt Paattisten uudessa koulussa. – Parasta työssäni ovat oppilaat sekä työn itsenäisyys ja luovuus!, Sini-Päivi sanoo iloisena. Kannen kuvassa Sini-Päivi ja Rasmus Salminen.

Turun pualest -lehti ilmestyy enää kerran Henkilöstöltä viime keväänä tulleissa säästö- ja kehittämisehdotuksissa tuli selkeästi esille, että painettu Turun pualest -lehti on tullut tiensä päähän. Toukokuussa tehtiin myös Turun pualest -lehden lukijatutkimus, joka vahvisti asian. Kyselyyn vastanneista liki viidestä sadasta lukijasta 91 % oli sitä mieltä, ettei oma tiedonsaanti juurikaan heikkenisi, vaikkei lehti enää ilmestyisikään painettuna ja kotiin kuljetettuna. Ensisijaisesti tie-

toa yhteisistä asioista vastanneet halusivat saada Netkusta (82 %) ja sähköpostitse uutiskirjeistä (50,7 %). Palautteiden perusteella on päätetty, että seuraava Turun pualest -lehti on viimeinen painettu henkilöstölehti. Jatkossa henkilöstöviestintä keskittyy verkkoon ja sähköisiin kanaviin, ja myös esimiesviestinnän roolin korostuu, jotta jokainen meistä pysyy ajan tasalla työhön liittyvistä asioista ja työyhteisön kuulumisista.

Maistusik se? – Ruokailijoilla on mahdollisuus antaa palautetta ateriasta älypuhelimella

Arkeassa halutaan kuulla ruokailijoiden mielipidettä päivän ruoasta. Turun yläkouluissa ja lukioissa sekä osassa Arkean henkilöstöravintoloita on elokuusta alkaen ollut mahdollisuus antaa palautetta päivän ateriasta älypuhelimella. – Halusimme luoda mahdollisimman helpon tavan antaa palautetta, sillä olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaan mielipiteestä. Järjestelmän avulla pystymme myös seuraamaan palautetta keittiökohtaisesti ja tarvittaessa muuttamaan toimintaamme asiakkaan toiveiden suuntaisesti, kertoo Arkean ruokapalvelun palvelujohtaja Paula Juvonen. Ruokasalien ulkopuolelta löytyy juliste ja ohjeet palautteen antamiseksi. Palaute annetaan skannaamalla älypuhelimen QR-lukijalla Taputa-koodi. Palautteen antaminen on mahdollista myös ilman älypuhelinta verkossa. • Henkilöstöravintola 27, palaute verkossa arkea.palautetta.info/27 • Förinki, palaute verkossa arkea.palautetta.info/27 • Alpen henkilöstöravintola, palaute verkossa arkea.palautetta.info/27 • Ravintola Nereidi, palaute verkossa arkea.palautetta.info/nereidi • Ravintola Sigyn, palaute verkossa arkea.palautetta.info/sigyn • Wattila, palaute verkossa arkea.palautetta.info/wattila

IDEOITA, PALAUTTEITA, KEHITTÄMIS- JA PARANNUSEHDOTUKSIA HENKILÖSTÖVIESTINNÄSTÄ voit lähettää osoitteeseen jaana.rasanen-nauska@turku.fi

Turun pualest

AMMATTILAISTEN VINKKI

Teksti ja kuvat: Turun ammatti-instituutin elintarviketeknologian opiskelijat 12 M.

Omenat, puolukat ja juurekset ovat parhaimmillaan

Syksyn herkkuja ruokapöytään On sadonkorjuun aika. Huumaavan tuoksuiset omenat houkuttelevat loihtimaan ihania omenaruokia. Kauniin pulleat puolukat suorastaan huutavat poimimaan itsensä lähimetsästä koriin. Myös juureksilla, noilla hieman unohtuneilla terveyspommeilla, on sadonkorjuun aika. Testaa näitä herkkuja vaikka ensi viikonloppuna!

KAURAOMENAPAISTOS

Kaikki reseptit ovat 4–6 henkilölle.

JUURESMUUSI Kuorittuja perunoita Kuorittuja porkkanoita Kuorittua lanttua Maitoa Voita Suolaa Persiljaa

BATAATTISOSEKEITTO ISOLLE PORUKALLE Bataattia Porkkanaa Sipulia Palsternakkaa Lanttua Ruokakermaa Koskenlaskijajuustoa Kasvisliemikuutio Suolaa Persiljaa

500 g 125 g 250 g 500 g 500 g 1l 100 g 1-2 kpl

Kuori juurekset ja sipuli. Paloittele ne sopivan kokoisiksi. Keitä juurekset pehmeiksi (20–40min) vedessä, johon on murennettu kasvisliemikuutio. Kaada pois suurin osa keitinliemestä, ja soseuta juurekset sekä sipuli sauvasekoittimella. Lisää ruokakerma ja kiehauta seos sekoittaen samalla. Lisää paloiteltu Koskenlaskija ja jatka keittämistä, kunnes keitto on tasaista. Lisää tarvittaessa ruokakermaa ja suolaa. Koristele persiljalla.

Turun pualest

1 kg 300 g 300 g 1 dl 50 g 2 tl

Kuori perunat, porkkanat ja lanttu. Puolita perunat. Leikkaa porkkana ja lanttu perunaa pienimmiksi paloiksi, sillä niiden kypsymisaika on pidempi kuin perunan. Laita juurekset kattilaan ja lisää vettä sen verran, että ainekset peittyvät. Anna kiehua kypsiksi noin 30 minuuttia. Valuta vesi pois ja soseuta sähkövatkaimella. Lisää maitoa sen verran, että saat muusista sopivan paksuista. Vatkaa muusi kuohkeaksi ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta voilla ja suolalla. Koristele persiljalla.

Omenoita Voita tai margariinia Fariinisokeria Kaurahiutaleita Vehnäjauhoja Kanelia

5 kpl 100 g 1 dl 3 dl ½ dl

Lohko kuoritut omenat uunivuokaan ja ripottele pinnalle kanelia. Sulata rasva ja sekoita siihen muut aineet. Levitä seos omenalohkojen päälle. Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia tai mikroaaltouunissa noin 10 minuuttia täydellä teholla (800 W).

PUOLUKKABANAANIRAHKA Maitorahka (laktoositon) 250 g Kuohukerma (laktoositon) 2 dl Puolukoita 100 g Banaani 1 kpl Sokeri ¾ dl Kuori ja viipaloi banaani. Jos käytät pakastepuolukoita, sulata niitä mikrossa siten, että ne jäävät kohmeisiksi. Vaahdota kuohukerma pehmeäksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita varovasti joukkoon rahka, sokeri, puolukat ja banaaniviipaleet. Voit koristella annokset puolukoilla tai keksimurulla. Tarjoile heti.

HOMMISSA Sari Lähteelä tekee töitä sairauslomiemme vähentämiseksi

Työfysioterapeutin käsissä tuoli taipuu selän tueksi ja pöytä säätyy oikeaan korkeuteen

Sari Lähteelä Mia Wikströmin työpisteen kimpussa.

Teksti ja kuva: Marja Laanti

Elokuisena torstaiaamuna Sari Lähteelä suhahtaa polkupyörällään Kerttulin lukion pihaan. Hän on menossa opinto-ohjaaja Mia Wikströmin luokse laittamaan ergonomia-asioita kuntoon. Tällä kertaa vuorossa on sivistystoimialan toimipiste, mutta Sari työskentelee laajasti kaikilla kaupungin toimialoilla ja eri ammattien parissa.

yöfysioterapeutin työ sivusta katsottuna vaikuttaa hyvin konkreettiselta. Ensin jutellaan perustiedoista, jonka jälkeen valokuvataan työasentoja, mittaillaan pöydän korkeutta, testaillaan valoja, säädetään työtuolia… Ammattilaiselta työ käy jouhevasti ja tulosta syntyy heti. Mia Wikström on tyytyväinen uusiin työasentoihin ja samalla myös ihmeissään kaikesta tekniikasta, jota esimerkiksi hänen työtuolistaan löytyy. – Onpa paljon vipuja, lentääks toi?!, Mia huudahtaa.

Työergonomian haasteet Sari Lähteelä pitää työtään erittäin mielenkiintoisena, ja uusia haasteita tulee koko ajan vastaan. Kuten media on meille viimeaikoina kovasti toitottanut, istuminen on pahasta. – Istuminen on lisääntynyt huimasti, ja se näkyy varsinkin ala- ja yläselkäongelmina. Työ on muuttunut menneiltä ajoilta paljon, ja mobiilityön lisääntyminen tuo työergonomiaan uudet haasteensa. Esimerkiksi kotisairaanhoitopuolella kirjaamiset tapah-

tuvat heti kentällä älypuhelimen avulla. Uudenlaiset laitteet tuovat mukanaan uusia työasentoja, joten ergonomiaan on keksittävä uusia vastauksia, Sari Lähteelä sanoo.

Turun kaupungin työntekijöiden vaivat Niin istuma- kuin seisomatyöläisilläkin on samanlaisia vaivoja samoilla alueilla. Niska-hartia, alaselkä, olkapää, kyynärpää, nilkat, polvet… Myöskään ikä ei sanele vaivojen paikkoja tai laatua. – Avainasia on ennaltaehkäisy. Työergonomian täytyy olla kunnossa ja liikuntaa pitäisi harrastaa. On myös muistettava, että jokainen on itse vastuussa omasta kehostaan, Lähteelä muistuttaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että pahoista selkä- ja olkapäävaivoista voi tulla jopa kolmen kuukauden sairausloma, eli työergonomiaan kannattaa todellakin panostaa.

Tiedonjanoinen sambaaja Turun kaupungilla marraskuussa 2013 työt aloittanut Sari Lähteelä on koulutukseltaan kuntohoitaja, fysioterapeutti ja työfysio-

terapeutti. Tiedonjano vie hänet jossakin vaiheessa takaisin opiskelujen pariin, sillä hän on päässyt Kuopion yliopistoon opiskelemaan ergonomiaa. Vapaa-aika kuluu, mitenkäs muuten – liikunnan parissa. Kuntosalilla käynnin lisäksi hän toimii tanssivastaavana tanssiryhmä Samba Cariocassa, jossa muun muassa suunnittelee koreografioita.

PIDÄ HUOLTA TYÖERGONOMIASTASI: • säädä työpisteesi itsellesi sopivaksi (tuoli, pöytä, näyttöpääte ym.) ja kiinnitä huomiota työasentoihisi • nouse puolen tunnin välein seisomaan/jaloittelemaan • harrasta liikuntaa • muista, että sinulla itselläsi on vastuu omasta kehostasi

Turun pualest

Ilta konsertissa tai teatterissa

ravitsee mieltä Teksti: Erja Andersson | Kuvat: Erja Andersson ja Turun kaupunki Journalistiikan opiskelija Erja Andersson arvioi Turun pualest -lehden pyynnöstä Turun Kaupunginteatterin ja filharmonisen orkesterin syksyn antia.

Kvartetti sai nauramaan Taloon saapuu uusi asukas, ja pian Cecily onkin selvittänyt tulokkaan henkilöllisyyden. Triosta kasvaa kvartetti, sillä Jean on kiertänyt maailmaa muun porukan kanssa aikoinaan, ja päätyy saman katon alle entisten työtovereidensa seuraan. Näillä aineksilla on huumorikattaus varmistettu. Esityksen alku onnistuu loistavasti koukuttamaan katsojan, lavastus säilyy samana lähes loppuun asti ja akustiikka toimii. Puvustus on onnistunut myös erinomaisesti.

Kuin olisi itsekin osallisena lavan tapahtumiin

L Tämän voisi katsoa uudestaan useammankin kerran.

Turun pualest

ogomo-Teatterin aula on mukavan avara ja valoisa. Teatterisalin istuimet ovat miellyttävät istua ja jaloille on riittävästi tilaa. Lisäksi on tilaa väistää ohikulkijoita nousematta joka kerta ylös tuolista. Tämä ilahduttaa varmasti monia katsojia. Kvartettia on Suomessa esitetty jo useammalla paikkakunnalla ja Helsingin Kaupunginteatterissa se ehti pyörimään kymmenen vuotta. Nyt myös Turku liittyi tähän seuraan ja Logomon teatterikausi saatiin avattua syyskuun alussa. Kvartetin juoni on jo moneen kertaan puitu, mutta kertauksena: Kolme entistä oopperalaulajaa viettää leppoisia eläkepäiviä vanhainkodissa. Triolla on elämä mallilllaan ja tunnelma vaikuttaa hyvinkin leppoisalta kaikista vanhuuden krempoista huolimatta. Tunnelma sähköistyy hyvin pian alun jälkeen, sillä huhut ovat tavoittaneet myös taitelijoiden olohuoneen.

Tarina etenee keveästi yleisön naurunpurskahdusten siivittämänä. Nelikko vitsailee ja muistelee esiintymisvuosiaan ja kinastelee sopivassa määrin. Salin istuimet ovat niin lähellä lavaa, että katsojalle tulee tunne kuin olisi itsekin samaisessa oleskeluhuoneessa ja osallisena lavan tapahtumiin. Pian eteen tulee pienoinen kriisi, sillä alkuperäiset asukkaat ovat lupautuneet esittämään talon yhdessä vuotuisessa juhlassa ohjelmanumeron. Jeanin tulo muuttaa suunnitelmia, sillä muut kolme haluaisivat esittää takavuosien suurmenestyksen, Giuseppi Verdin Rigoleton. Jean hannaa vastaan, sillä hän ei ole vuosiin laulanut nuottiakaan ja epäilee saman kohtalon kohdanneen kollegoitaan. Tämäkin ongelma ratkeaa lopulta kaikkien eduksi, samalla iänvanhat erehdykset tulee korjattua ja näytelmän lopetus onkin varsin oivallinen. Itselleni jäi hyvä mieli esityksestä. Se oli rentouttava, muu maailma unohtui teatterin ulkopuolelle ja näyttelijät tekivät aivan upeaa työtä! Varsinkin lopetus jäi mieleeni vahvasti, niin hyvin näyttelijäkaarti vei osansa läpi. Tämän voisi katsoa uudestaan useammankin kerran.

ja kieltä

Kuva: Seilo Ristimäki

Musiikki synnytti mielikuvia

urun konserttitalon syyskausi käynnistyi 5.9. Konserttitalon ovet aukesivat tuntia ennen esitystä, sillä kahviossa esiteltiin illan esiintyjiä ja myös Vino-gallerian uusin näyttely. Taiteilijoina ovat tällä kertaa toimineet Taideakatemian opiskelijat Vilma Koskela ja Kristiina Mäenpää. Näyttely nostattaa hymyn katsojan huulille, sillä kyse on eri vessoista kerätyistä seinäkirjoituksia. Niistä jokainen voi olla mitä mieltä tahansa, mutta kylmäksi tämä kokemus ei jättänyt. Taiteen tehtävänähän on herättää ihmisessä tunteita.

Toinen puoliaika olikin täynnä keveyden ja iloisuuden hetkiä. Johannes Brahmsin 2. sinfonia tuntui herättävän jousi-orkesterin lopullisesti henkiin, ja tämä oli hyvänmielen tuulahdus. Esityksiä ei voi tietenkään verrata keskenään, mutta kokonaisuus toimi upeasti. Odotettavissa on hieno syyskausi musiikin ystäville!

Viulukonsertto synkässä metsässä Viulukonserton ensimmäisellä puoliskolla kuultiin huimia soolo-osuuksia maailmalla paljon kysytyltä latvialaiselta Baiba Skrideltä. Offertorium on venäläisen Sofija Gubaidulinan läpimurto, ja sen kantaesitys oli vuonna 1981 Wienissä. Konsertin nimi Uhri taiteen alttarilla antoi odottaa mielenkiintoista musiikkia. Mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan ja itse sijoitin Leif Segerstamin johtaman orkesterin synkkään metsään. Jotenkin se ympäristö istui tarinaan paremmin kuin kirkas konserttisali. Musiikillisesti tarina eteni upeasti hieman kevyemmistä osioista kohti synkkyyttä ja sieltä valitukseen. Pystyin helposti löytämään uhrin tunnetiloja.

Teatteri- ja konserttiliput Tykyrannekkeella Kaupunginteatterilla on remontin ajan lippumyymälä Kauppahallissa. Hallin Lippiksessä teatterilipun voi maksaa myös Tykyrannekkeella. Avoinna ti–pe klo 11–18 ja la klo 10–16. Turun filharmonisen orkesterin konserttilipun voi maksaa rannekkeella konserttitalon kulttuurikauppa Ars Musicassa ma–pe klo 11–17 sekä ovella tuntia ennen konsertin alkua.

Konserttitalon Vino-galleriassa on jouluun saakka näyttely vessanseinäviisaudesta.

Turun pualest

EKO TUKI

Ennaltaehkäisy tuo merkittäviä säästöjä H

Tukemalla työmatkaliikkumista voidaan saada merkittäviä muutoksia työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, todennettiin Turun kaupungin Liikettä työmatkaan! -hankkeessa.

ankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työmatkaliikkumisen tukeminen vaikuttaa terveyteen ja sitä kautta sairauspoissaoloihin. Seuranta-ajanjakso oli vuosi ja siihen osallistui 63 kaupungin työntekijää, joista 53 jatkoi koko seuranta-ajanjakson ajan.

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Kannustimilla lisää työkykyä

Ekotukihenkilö: Mika Ajalin Hankinta- ja logistiikkakeskus/Kuljetus

Hankkeessa todennetut tulokset antavat hyvää suuntaa siitä, että ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan lisätä hyvinvointia ja saada huomattavia säästöjä aikaiseksi. Liikettä työmatkaan! -hankkeessa toimenpiteitä olivat mm. työmatkaliikunnan neuvonta, työmatkaliikuntakertojen seuranta sekä terveydentilan ja kunnon kartoitukset. Yksi osallistujista oli Hankinta- ja logistiikkakeskuksen ekotukihenkilö Mika Ajalin, joka oli liikkunut aktiivisesti nuorempana, mutta istumatyöhön siirtyminen oli kerryttänyt lisäkiloja. – Suurin motivaattori oli oman kunnon ja veriarvojen kehityksestä saatava data. Kun kehitystä tapahtui, motivaatiokin kasvoi. Hankkeen työterveyshoitajakin kommentoi tulosten kohetessa, että entiseen ei sitten ole enää paluuta. Yhä poljen keskimäärin neljä kertaa viikossa työmatkani. Tällaisia kannustimia tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Kaupunki voisi esimerkiksi haastaa työntekijöitään erilaisiin tapahtumiin, Mika kommentoi.

Sairauspoissaolot vähenivät yli neljänneksellä Hankkeeseen osallistuneiden viikoittainen liikunta lisääntyi 15–30 minuuttia noin 20

Turun pualest

85 prosentilla ja jopa 60–90 minuuttia noin 40 prosentilla osallistujista. Liikunnan lisääntyminen nosti myös osallistujien kuntoluokkaa: aloitettaessa osallistujien keskimääräinen kuntoluokka oli 3,91 ja lopetettaessa 5,21 arvoasteikolla 1–7. Yhtä osallistujaa kohden hankkeen terveys- ja kuntotarkastusten kustannukset olivat 150 euroa. Osallistujien sairauspoissaolot puolestaan vähenivät keskimäärin 26 prosenttia, mistä syntyi noin 810 euron säästö osallistujaa kohden.

Ekotuki edistää liikkumista Ekotukitoiminnan yksi pääteema on työja työasiamatkojen kestävän liikkumisen edistäminen kaupunkikonsernissa. Useissa työyksiköissä on kartoitettu edellytyksiä ja luotu mahdollisuuksia toimintatapojen muutokselle. – Muutto uusiin tiloihin keväällä 2013 oli kuin lottovoitto, Mika hehkuttaa. Kuljetus-, varastoja painatuspalveluiden muutettua samaan paikkaan Kunnallissairaalantielle on logistiikkaa saatu järkeistettyä. Ajokilometrejä on seurattu ja saatu säästettyä huomattavasti. Lisäksi uutta kalustoa hankittaessa ympäristökriteerit otetaan tarkasti huomioon ja autot ovat vähäpäästöisiä, Mika kertoo. Henkilöstölle iso asia oli muuton myötä saadut kunnolliset sosiaalitilat. Työmatkapyöräilystä kipinän saanut Mikakin pääsee 11 kilometrin mittaisen matkan päätteeksi pesulle, ja esimiesten kanssa on sovittu, että pyöriä saa pitää varastossa sairaala alueen turvattomien pyöräpaikkojen sijaan. – Joskus työporukan kanssa oli puhetta, että olisi hyvä kun kaupungissa olisi sellaisia autottomia vyöhykkeitä. Ei voisi ajaa ovelta ovelle ja tulisihan se monella tapaa edullisemmaksi kaikille. Tällaiseen malliin taitaa kuitenkin olla aika monta vuotta aikaa, Mika tuumailee.