Turun pualest 4/2014 by Turun kaupunki

TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4 / JOULUKUU 2014

Monitilatoimisto on in, koppikonttori out s. 4 Netku ja nettisivut uudistuvat ensi vuonna s. 6 Vinkkejä pukinkonttiin s. 18

PÄÄ KIRJOITUS Turun kaupungin henkilöstölehti

4/2014 Toimitus/redaktion Turun kaupungin konsernihallinto Viestintä ja markkinointi Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku Åbo stads koncernförvaltning Kommunikation och marknadsföring Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Haluatko kommentoida lehden lakkauttamista, uusia välineitä ja muutosta, antaa palautetta tai ideoida uutta. Lähetä sähköpostia osoitteeseeni saara.malila@turku.fi

Päätoimittaja/Huvudredaktör Jaana Räsänen-Nauska jaana.rasanen-nauska@turku.fi puh. 050 559 0449 Taitto/Layout SEK Point Oy Painopaikka/Tryckeri

Tuttu lehti muuttaa tulevaisuuteen

Jaakkoo-Taara Oy Painosmäärä/Upplaga 15100 kpl/st Kannen kuva/Omslagsbilden Seilo Ristimäki Turun pualest -lehti verkossa http://netku/tupu

edian valtava murros koskettaa myös meitä Turun kaupungin työntekijöitä. Tuttu, luettu, pidetty, mutta aikansa lapsi eli Turun Pualest -lehti siirtyy verkkoon. Tämä on painetun lehden viimeinen numero. Lehti ei muutu digitaaliseksi sellaisenaan, vaan sen parhaat ominaisuudet palastellaan Netkuun ja suunnitteilla oleviin sisäisiin uutiskirjeisiin sekä Drive Turun myötä näillä näkymin kesällä syntyvälle digityöpöydälle. Tavoitteena on parantaa Turun kaupungin sisäistä viestintää uusien kanavien avulla. Tärkeintä on kuitenkin se, että viestintä moniarvoistuu ja muuttuu vuorovaikutteisemmaksi. Millainen työpäiväni oli, mitä haluan siitä kertoa, mikä mättää, mitä johtoryhmässä päätettiin, miten päätös vaikuttaa minuun. Digityöpöytä tarjoaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuudet kommentoida ja kysyä sekä tuottaa itse sisältöä. Viestintää tehdään yhä enemmän yhdessä. Parhaim-

millaan viestintä kulkee moneen suuntaan: ylhäältä alas ja alhaalta ylös, toimialojen ja työyhteisöjen sisällä ja välillä. Erityiseen arvoon nousee hyvä esimiesviestintä, varsinkin kun kaikki kaupungin työntekijät eivät istu päiviään päätteiden äärellä, eikä ihan kaikilla ole myöskään sähköpostia käytössään. Miten homma sitten taklataan ja tärkeät yhteiset tiedot saadaan kulkemaan kaikille, kun yhteistä joka kotiin tulevaa lehteä ei ole? Tarkoitus on perustaa sisäisiä uutiskirjeitä esimerkiksi kaikille toimialoille – tai pienempiinkin yksiköihin ja työyhteisöihin. Esimiehen tehtävä on viikkopalavereissa ja yhteisissä kohtaamisissa kertoa, mitä kaupungissa on meneillään. Jokaisella työntekijällä on myös entistä suurempi vastuu ottaa itse selvää asioista. Haluan kuitenkin korostaa, että edelleen kaupungin taitavat viestinnän ammattilaiset tekevät meille helppolukuista, oikea-aikaista ja iloista viestintää niin päätöksenteosta kuin viikon ruokalistasta. Lupaan, että

nostamme uusissakin kanavissa ja välineissä esiin sellaisia asioita, jotka luovat me-henkeä ja saavat meidät sanomaan Olen kaupungilla töissä ja ylpeä siitä. Meistä ihan jokainen tekee työtä turkulaisten hyväksi. Olemme itse myös omien työkavereittemme asiakkaina esimerkiksi kirjastossa tai lääkärissä. Nautimme työkavereittemme taidoista teatterissa ja konserteissa – ja yksi meistä julistaa joulurauhan koko Suomeen. Työyhteisömme on ainutlaatuinen. Haluan kiittää kaikkia Turun Pualest -lehden lukijoita ja tekijöitä hienosta yhteisestä matkasta. Lopettaminen on aina kurjaa, mutta uuden aloittaminen on hieno mahdollisuus. Tervetuloa mukaan uusien digitaalisten medioiden lukijoiksi ja tekijöiksi.

Saara Malila viestintäjohtaja

Teksti: Emmi Välke | Kuva: Leena Lyysaari

Palveleva Turku 2014 -kilpailu on ratkennut

Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille voitti äänestyksen

Kaupunkilaiset äänestivät syys– lokakuun vaihteessa kaupungin parhaasta uudesta tai uudistetusta palvelusta. Eniten ääniä annettiin Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille. Treffeillä ikäihmisiä tutustutetaan hyvinvointikeskusten palveluihin.

nsimmäistä kertaa maaliskuussa järjestetyt Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille keräsi Ruusukortteliin ja Lehmusvalkamaan satoja kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa seniorit palveluihin, sillä moni ei tiedä, että hyvinvointikeskukset ovat avoimia kaikille eläkeläisille. Hyvinvointitreffeillä seniorit pääsivät tutustumaan palveluohjaukseen, hyvinvointineuvontaan ja vapaaehtoistoimintaan. Tapahtuman monipuoliseen ohjelmaan kuului myös mindfullness-harjoituksia, stand up -komiikkaa, tanssia ja musiikkia.

Hyvinvointitreffit saa jatkoa – Haluamme tiedottaa ikäihmisten palveluista mahdollisimman varhain. Siksi kutsuimme kaikki viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneet turkulaiset tutustumaan kaupungin hyvinvointikeskuksiin, kertoo ennaltaehkäisevän vanhuspalvelun palvelupäällikkö Eija Salmiosalo. Hyvinvointitreffeille suunnitellaan Eija Salmiosalon mukaan jatkoa. – Tarkoitus on tehdä hyvinvointitreffeistä tapa ja perinne, joka toteutuu vuosittain aina keväällä.

Voittajat iloitsivat menestyksestään Palveleva Turku -kilpailun palkitsemistilaisuudessa. Eturivissä voittajaryhmä Irmeli Sulonen (vas.), Auli Toppinen, Sirkka Kannisto ja Eija Salmiosalo sekä kehittämispäällikkö Sari Kinnunen konsernihallinnosta. Takana kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Ikäihmisten palvelut voittivat Palveleva Turku -kilpailun toista kertaa peräkkäin. Viime vuoden voittaja oli ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut. Eija Salmiosalo epäilee, että tämänvuotisen voiton takana on asiakkaiden henkilökohtainen lähestyminen. – Tarjosimme mahdollisuuden tulla tutustumaan vailla minkäänlaisia velvoitteita. Moni ei olisi itse osannut edes hakea palvelujamme tai ollut niistä tietoinen.

Palkinnoksi tyky-rahaa Hyvinvointitreffien lisäksi kilpailussa olivat mukana Kirkkotien terveysaseman sähköiset ajanvarauspalvelut, omatoiminen kirjastopalvelu, varhaiskasvatuksen palveluohjaus ja MobiiliTurku-matkapuhelinsovellus. Kilpailussa annettiin 804 ääntä ja Hyvinvointitreffit sai niistä 251. Treffit ideoinut ja toteuttanut ryhmä palkittiin rahalla, jonka voi käyttää esimerkiksi ryhmän tyky-toimintaan. Tänä vuonna

palkinnon suuruus oli 1 000 euroa. Voittajat käyttivät rahan järjestämällä yhteisen tsemppi-illan työajan jälkeen. Siihen sisältyi ruokailua ja kahvittelua, kulttuuria sekä mukavaa yhdessäoloa.

Palveleva Turku -kilpailu seuraavan kerran ensi vuonna Palveleva Turku -kilpailu järjestetään jälleen ensi vuonna. Tuoreita palvelu-uudistuksia voi ilmoittaa mukaan alkuvuodesta. Kilpailun käynnistymisestä tiedotetaan muun muassa Netkussa. Palveleva Turku -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla palvelu-uudistuksia. Lisäksi kilpailu nostaa kaupunkilaisten ja henkilöstön tietoisuuteen Turun kaupungin monipuolisia palveluita ja palvelu-uudistuksia.

Turun pualest

Teksti: Minna Juselius | Kuvat: Turun Teknologiakiinteistöt Oy

Henkilöstö mukaan suunnitelmaan toimistotiloja

Monitilatoimisto on in, koppikonttori out Toimistotyö on muuttunut nopeasti asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtävissä. Nykyisillä työvälineillä töitä voi tehdä lähestulkoon missä ja milloin vaan, ja töitä tehdään yhä enemmän tiimeissä ja verkostoissa yksinäisen työskentelyn sijaan.

Liikkuva ja virtuaalinen työnteko edellyttää paitsi tehokkaita kannettavia laitteita ja luotettavia verkkoyhteyksiä myös uudenlaisia työtiloja. Toimistojen on mukauduttava uuteen tapaan tehdä työtä. Nimetyt työpisteet ja -huoneet muuttuvatkin monitilatoimistoiksi kovaa vauhtia Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt on ottanut käyttöön monitilatoimistokonseptin ja toteuttaa sitä myös asiakkailleen. Monitilatoimistossa on erilaisia työskentelytiloja: avoimella alueella tehdään töitä, jossa tehtävistä keskustellaan muiden kanssa eivätkä hommat ole häiriöherkkiä keskeytyksille. Keskittymistä vaativia tehtäviä varten on rauhallisia tiloja ja kokoontumisille ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja. Työntekijä voi valita tilan kulloisenkin tehtävän mukaan ja vaihtaa paikkaa vaikka kesken päivän. Henkilökohtaisia työpisteitä nimetään vain, jos sellainen on työn luonteen vuoksi tarkoituksenmukainen.

Kuis Turus? – Vaikka meillä Turussa toimistoissa työskentelevillä on jo työvälineitä moni4

Verohallinnolla on uusi ja viihtyisä monitilatoimisto Kupittaalla

muotoisempaan työskentelyyn, toimistot ovat pitkälti vanhaa koppikonttorimallia. Nykyiset tilat eivät vielä riittävästi tue erilaisia työntekemisen tapoja. Uusia toimintatapoja tulisi myös ottaa aktiivisemmin käyttöön, esimerkiksi pitää yhteyttä enemmän Lyncilla ja matkustamisen sijaista osallistua virtuaalikokouksiin. On siis muutoksen aika, pohtii tilajohtaja Tuomas Koskiniemi. Koskiniemi kertoo, että kaupunki kartoitti alkuvuodesta 12 toimistokäytössä olevan toimipisteen tilankäyttöä. Näissä toimistotiloissa työskentelee noin 1 500 työntekijää ja heistä viitisensataa asiakaspalvelutehtävissä. Noin 60 prosenttia huoneista on yhden hengen työhuoneita, ja keskimäärin työpisteiden käyttöaste on vain 50 prosenttia. – Tilojen käytössä on parantamisen varaa. Tällä hetkellä yhtä työntekijää kohti on tilaa keskimäärin 24 m² ja tulevaisuudessa määrä voisi olla 15–18m². Siirtyminen nimeämättömien työpisteiden käyttöön ja tehokkaampaan tilamitoitukseen vähentäisi toimistotilan tarvetta puoleen nykyisestä ja potentiaalinen vuosisäästö tilakustannuksissa voisi olla jopa 1,5 miljoonaa

euroa. Kyse ei ole vain euroista vaan uudenlaiset tilat palvelisivat myös toimintaa ja tekemistä entistä paremmin. Kun tilojen suunnittelu kytketään toiminnan suunnitteluun, varmistetaan, että tilat palvelevat toimintaa kustannustehokkaasti. Uuden toimistokonseptin suunnittelussa lähtöajatuksena on ”enemmän tiloja erilaisia tarpeita varten”. Kun uusia tiloja aletaan suunnitella, ensin hahmotetaan, millaisia toimintoja niiden tulee palvella, esimerkiksi joidenkin tehtävien hoito edellyttää enemmän hiljaisen työskentelyn tilaa, kun taas toisessa tehtävässä luova ideointi saa tukea epämuodollisemmasta tilasta. – Kun työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheessa lopputulokseen, syntyvät yleensä parhaat ratkaisut.

Milloin? Ensi vuonna käynnistyy työympäristön kehitysprosessi, jonka osana laaditaan koko kaupungin toimistoverkon tarveselvitys. Kehittämistyötä tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Selvitysvaiheen jälkeen suunnitellaan tilaratkaisu, joka tukee asetettuja tavoitteita ja erilaisia tapoja tehdä työtä.

Miten työympäristöämme tulisi kehittää? Millaisessa toimistossa haluaisit itse työskennellä? Käy kertomassa ajatuksiasi osoitteessa Netku/toimistotilat

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Janne Riikonen

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen vastaa Mitä etuja Turun kaupunki saavuttaa siirtymällä monitilatoimistoihin? Toimistotyötä tekevän henkilöstön määrä vähenee eläköitymisen seurauksena, jolloin nykyisten joustamattomien tilojen kustannukset suhteellisesti nousevat. Tavoitteena on tehostaa kaupungin niukkojen resurssien käyttöä siten, ettei tilojen ylläpito tapahdu tulevaisuudessa perustehtävämme kustannuksella. Pääsevätkö työyhteisöt itse osallistumaan tilojen suunnitteluun? Toiminnan tarkoituksenmukaisuuden tulisi ylipäätään ohjata tilojen suunnittelua, mutta valitettavan usein toimintatavat organisoituvat tilojen ehdoilla. Työyhteisöt tuntevat luonnollisesti itse parhaiten toimintansa sisällön, joten niiden tuleekin osallistua myös tilojen suunnitteluun. Tulevatko myös johtajat työskentelemään monitilaympäristössä ilman omia huoneita? Johtamisen prosessit muuttuvat kuten muukin toiminta ja monitilakonseptit tarjoavat mahdollisuuden uudenlaisen verkostojohtamisen toteuttamiseen nykyistä paremmin. Johtajien tilajärjestelyt uudistuvat luonnollisesti samanaikaisesti uusien toimistotilakonseptien kanssa. Ainoastaan yksityisyyden suojaa vaativa toimistossa tapahtuva asiakaspalvelutyö järjestetään ensisijaisesti omissa huonetiloissaan.

Yksi puhelinnumero, josta heti apu

Turun palvelutori kerää ikäihmisten palvelut yhteen Julkiset toimijat ja yritykset sekä järjestöt ja yhteisöt tuottavat monenlaisia palveluja ikäihmisille. Niistä on vaikea saada tietoa eikä palveluja pääse helposti vertailemaan. Kun oikeaa palvelua ei löydy, ikäihminen voi huonosti ja lopulta hän tarvitsee niin paljon erilaista apua, että hän ei enää selviä kotonaan. Ratkaisuna tähän Turkuun ryhdytään Sitran rahoituksella rakentamaan palvelutoria, josta ikäihminen saa tiedot eri tahojen tuottamista palveluista. Tampereella käydään jo kotitorilla ja kokemukset ovat rohkaisevia. Sitran rahoittama Palvelutori Turussa -hanke käynnistyi elokuussa ja jatkuu maaliskuuhun 2015. Hankkeessa työskentelevät Päivi Penkkala, Noora Wahlsten, Antero Lehtonen ja Kristiina Hellsten. Palveluohjauksen esimies Antero Lehtonen on jo kartoittanut palveluverkon ja palveluohjauksen nykytilanteen. – Nyt suunnittelemme palveluohjausverkkoa, verkostoidumme ja haemme yhteistyökumppaneita. Eli missä ja miten ja koska, voisimme antaa palveluohjausta turkulaisille ikäihmisille.

Paikallisten pienyritysten ja järjestöjen asema paranee Palvelutorin tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset voivat hankkia luotettavia palveluja turvallisesti sekä tarjota järjestöille ja pienyrittäjille markkinapaikka. Paikallisten järjestöjen ja pienyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa halutaan myös parantaa. – Kun hanke päättyy, turkulainen ikäihminen löytää esimerkiksi netistä helposti kotialueensa palvelut, tapahtumat sekä järjestöjen ja yritysten palvelut. Ne, jotka eivät käytä tietokonetta, saavat palveluohjaajilta tietoa heitä kiinnostavista asioista paperille tulostettuna. – Kaupungin infopisteen pitää olla keskeisellä paikalla ja palveluohjaajan tavoitettavissa yhteen numeroon soittamalla, Lehtonen sanoo.

Lue lisää hankkeessa työskentelevien mietteitä: www.turku.fi/turunpalvelutori

Antero Lehtonen ikäihmisten kohtaamispaikka Poijussa Humalistonkadulla.

Millä aikataululla muutokset työtiloissa alkavat konkretisoitua? Muutos toteutetaan vaiheittain ja se tulee viemään aikaa. Konseptin toteutus saadaan kokonaisuudessa päätökseen todennäköisesti ensi vuosikymmenen alkupuoliskolla. Suurimmat muutokset tapahtuvat laajojen perusparannusten tai uudisrakentamisen yhteydessä, mutta kaikkien tilajärjestelyjen toteutuksessa pyritään jatkossa viemään eteenpäin uudenlaista toimintamallia jatkuvan kehittämisen periaatteella. Turun pualest

Tuttu tunne? Digitaalinen työpöytä tuo apua dokumenttien hallintaan, kun papereiden pyörittäminen tapahtuu jatkossa yhteisissä Sharepoint-työtiloissa. Dokumenttien versionhallinta paranee, mikä vähentää sähköpostiliitteiden lähettämisen ja tulostamisen tarvetta.

Teksti ja kuva: Harri Falck

Seuraa DriveTurkuohjelman etenemistä osoitteessa www.turku.fi/ driveturku tai Twitterissä @DriveTurku. Ohjelman oma työtila löytyy osoitteesta netku/driveturku

Digitaalinen työpöytä kokoaa olennaisen samalle ruudulle

uoden päivät käynnissä ollut DriveTurku-ohjelma uudistaa kaupungin julkiset ja sisäiset verkkopalvelut sekä rakentaa muun muassa uuden tapahtumakalenterin, verkkokaupan ja sähköisen asioinnin alustan. Sisäisten sähköisten työkalujen muutos on henkilöstölle merkittävä, kun perinteisestä Netku-intranetistä siirrytään ensi vuoden aikana rakentuvaan digitaaliseen työpöytään. Digitaalinen työpöytä yhdistää samalle työpöytänäkymälle muun muassa kaupungin • asian- ja dokumentinhallinnan • talouden raportoinnin ja ohjauksen • tehtävälistauksen • työyhteisön viestinnän sekä • esimiesten työnohjauksen. Jatkossa työpöytä kerää tietoa eri taustajärjestelmistä ja helpottaa isojenkin asiakokonaisuuksien hahmottamista ja seurantaa. Tavoitteena on päästä eroon sähköpostirumbasta ja dokumenttien eri versioiden siirtelystä ihmiseltä toiselle. 6

Turun pualest

Johto vahvasti sitoutunut Kaupungin johto on eturintamassa ottamassa käyttöön uu sia toiminna l lisuu k sia. Olennainen osa johdon työpöytää on vuosijohtaminen. Johtamisen vuosikellon avulla helpotetaan toiminnan päivittäisjohtamista, kehittämistä ja muutoksen hallintaa. Johdon työpöydän lisäksi ensimmäisessä vaiheessa työpöydälle rakennetaan henkilöstön aloitetoiminta sekä luottamushenkilöiden extranet. Olennaisia ovat myös perussisällöt ja ohjeet, jotka meidän sisällöntuottajien pitää kirjoittaa uudelleen uuteen ympäristöön.

Viestintä isossa roolissa Perinteisestä intranetistä uudenlaiseen sähköiseen työtapaan siirtyminen herättää myös kysymyksiä. Yksi haasteista on miettiä, mistä löytyvät jatkossa ne tutut ja turvalliset • ruokalistat • työsuhde- ja henkilöstöasiat • sisäiset palvelut • uutiset sekä

• muut työnteon ja työyhteisön kannalta tärkeät tiedot. Oikeanlaisella sisällön jaottelulla ja työyhteisöviestinnällä tuleekin olemaan suuri merkitys. Sähköisen viestinnän mer-

kitys kasvaa entisestään, kun kädessäsi oleva henkilöstölehti lakkaa tämän numeron jälkeen ilmestymästä. Mitä sinä siis haluat, että omalta digitaaliselta työpöydältäsi löytyisi?

Henkilöstön aloitetoimintaan sähköinen kanava

Pienistä ajatuksista syntyy suurta kehitystä Onko sinulla idea, jolla voitaisiin parantaa esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä, työhyvinvointia, työnlaatua, säästää kuluissa tai lisätä kaupungin imagoarvoa vai oletko mahdollisesti havainnut jonkin epäkohdan, johon tulisi puuttua? Henkilöstön aloitetoimintaa tukeva tietojärjestelmä valmistuu ensi vuoden puolella. Aloitetoiminnan kautta henkilöstö pääsee osallistumaan aktiivisesti kaupungin kehittämistyöhön ja ideoimiseen. Aloitetoiminta on läpinäkyvää, sillä esitetyt aloitteet ovat koko henkilöstön nähtävissä ja kommentoitavissa sähköisessä aloitekanavassa. Pöytälaatikkoideat esiin odottamaan uutta sähköistä aloitekanavaa! Lisätietoja henkilöstön aloitetoimintahankkeesta: Konsernihallinto, Strateginen HR

Luottamushenkilöille oma mobiilityöpöytä Työntekijöiden digitaalisen työpöydän rinnalla rakennettava mobiilityöpöytä jatkaa luottamushenkilöiden sähköisen työtavan kehittämistä, kun esimerkiksi säännöstö ja esityslistat liitteineen ovat reaaliaikaisesti käytettävissä suoraan mobiilipäätelaitteelta – vaikkapa iPadilta. Tiedot sovellukseen haetaan Joutsenesta. Luottamushenkilöiden mobiilityöpöytä on erillinen osio työntekijän digitaalisesta työpöydästä, mutta synergiaetujen ja samanlaisten tarpeiden takia se on liitetty projektin osaksi, toteaa johtava IT-palvelupäällikkö Hanna Ilanti. Mobiilityöpöydälle kerätään kokonaisuus luottamushenkilötyöstä siten, että pöydälle voidaan tuoda informaatiota myös Joutsenen ulkopuolelta – esimerkiksi erityisohjeet kokouksista sekä itse kokoukset suoraan kalenteriin. Toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa, ja ensimmäiset osiot ovat käytettävissä keväällä 2015.

Tupu yhtenäisti kaupungin viestintää Paperisen Turun pualest -lehden ilmestyminen päättyy tähän numeroon. Lehti ehti ilmestyä neljännesvuosisadan. Vastedes kaupungin sisäinen viestintä painottuu yhä enemmän verkkoon. Kun Turun pualest perustettiin vuonna 1989, taustalla oli pyrkimys tehostaa kaupungin viestintää – silloisin keinoin. Tätä ennen kaupungin eri virastot ja laitokset olivat toimineet tiedottamisessaan varsin erillään toisistaan, sanoo Turun kaupungin henkilöstöjohtajana vuosina 1986–2013 työskennellyt Marja Salmi-Tuominen. – Tavoitteena oli tiedottaa paremmin, ja lehti oli väline siihen, Salmi-Tuominen tiivistää.

Turku digitaalisuuden edelläkävijäksi maailmalla

DriveTurku rakennettu kerroksittaisella ohjelmistoarkkitehtuurilla DriveTurku tähtää asiakkuuksien hallintaan monikanavaisesti. Kun turkulaiset käyttävät kaupungin palveluja, heistä syntyy paljon asiointi-, asiakas- ja palvelutietoja. Tämän valtavan tietomassan käsittelyn sujuvuuteen vaikuttaa se, miten hyvin tietoa kyetään järjestämään ja käsittelemään. DriveTurku on rakennettu kerroksittaisen ohjelmistoarkkitehtuurin periaattein, mikä takaa sen toiminnallisuuden ja vakauden.

Kerroksellisuuden avulla pystytään jäsentämään erittäin monimutkainen ja laaja järjestelmä moneen pienempään osaan. Järjestelmän rakenne voidaan hahmottaa helpommin, sillä kerrokset ovat selkeitä omia kokonaisuuksiaan. – Kerroksellinen arkkitehtuuri, jossa palvelut ja erilaiset sovellukset erotellaan toisistaan, tekee hallittavan ja kustannustehokkaan konseptin rakentamisen mahdolliseksi. DriveTurku-ohjelman myötä Turkua voidaan pitää digitaalisuuden edelläkävijänä maailmalla, toteaa IT-palvelujohtaja Jari Nevalainen.

Salmi-Tuomisen mukaan henkilöstölehdellä oli sittemmin tärkeä merkitys yhtenäisen tiedon välittäjänä muun muassa silloin, kun Turun kaupunki joutui 1990-luvun alun lama-aikana säästötavoitteidensa vuoksi ensimmäistä kertaa käymään henkilöstöä koskevia yhteistoimintaneuvotteluja.

Turusta päin, kaupungin puolesta Lehden nimi valittiin syksyllä 1989 kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnatulla kilpailulla, johon tuli ehdotuksia lähes 130 ihmiseltä. He lähettivät kilpailuun yhteensä yli 380 nimiehdotusta, joista lehden toimitusneuvosto valitsi voittajan. Kilpailun voittaneesta ”Turun pualest” -nimiehdotuksesta palkittiin kolme henkeä. Yksi heistä oli silloinen kaupunginhallituksen jäsen, nykyään eläkkeellä oleva kunnallisneuvos Pekka Ruola. Ammatiltaan Ruola oli pesulayrittäjä ja muisteleekin kirjoittaneensa nimiehdotuksensa pesulan toimistossa Varissuolla. – Nimellä on kaksoismerkitys: se, että ollaan ”Turusta päin” ja että ollaan Turun puolesta, kertoo Ruola. Sitä, että Turun pualest nyt loppuu, Ruo-

Digitaalista asiointia tulevaisuuden Turussa Tulevaisuuden tavoitteena on, että turkulainen saa asiansa hoidettua ajasta, paikasta tai päätelaitteesta riippumatta siten, ettei joka kerta tarvitsisi eri paikoissa asioidessaan täyttää uutta lomaketta. DriveTurku mahdollistaa sen, että kerättyä tietoa voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Näin esimerkiksi päivähoito, koulu- ja terveystoimi pystyvät sujuvammin keskustelemaan keskenään.

Tietoturva paranee Kerroksellisessa arkkitehtuurissa kerrosten välillä on selvät hierarkiat siitä, miten tieto liikkuu. Tämä lisää huomattavasti tietoturvallisuutta. Kun tietokantaan ollaan yhteydessä vain yhtä tarkasti määriteltyä reittiä pitkin, hyökkäyksille mahdollistavat aukot jäävät olemattomaksi. Teksti: Tommi Räsänen

la pitää ymmärrettävänä ratkaisuna. Henkilöstölle suunnattua viestintää verkossa voisi Ruolan mielestä kehittää siihen suuntaan, että Netkussa eli kaupungin intranetissä julkaistaisiin muitakin kuin selkeästi työasioihin liittyviä juttuja. – Verkossa voisi olla myös blogeja, kolumneja ja muuta kevyempää sisältöä, Ruola ehdottaa. Teksti: Tuomas Tirkkonen

Sisäisen viestinnän muutos käynnissä Digitaalinen työpöytä korvaa nykyisen Netkun ensi vuoden aikana. Työpöydältä löytyvät työnteon ja työyhteisön kannalta tärkeät asiat. Mitä sinä odotat muutokselta? Kiinnostavatko sinua esimerkiksi tarinat kaupungin työntekijöistä, haluaisitko kommentoida julkaistavia uutisia, jakaisitko omia valokuviasi muiden iloksi tai lukisitko blogeja? Nyt on oikea aika ideoida! Kerro näkemyksesi meille sähköpostitse osoitteeseen driveturku@turku.fi Turun pualest

TULO KULMIA

Tulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.

Yhteistoiminta entistä ajankohtaisempaa Turun kaupungissa on meneillään monenlaisia toiminnan uudelleen järjestelyjä, toiminnan tehostamisia, Uudistamisohjelma 2:n toimenpiteitä sekä yhteistoimintaneuvotteluita. Kaikki nämä uudelleen organisoitumiset vaativat paljon muutosviestintää sekä avointa ja oikea-aikaista yhteistoimintaa työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa kaikilla organisaatiotasoilla siten, että yhteistoiminta ja viestintä ovat luonteva osa asioiden valmis-

teluun vaikuttamista. Alla on kuvattu kaupungin yhteistoiminnan eri tasot pääasiallisine tehtävineen. Yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskeva menettelytapaohje on luettavissa esimerkiksi Netkusta: netku/yhteistoiminta. Turun kaupungin pääluottamusmiehet

Leikkaa talteen!

Yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskeva menettelytapaohje

Yhteistoimintaelinten tehtävät Turussa Kaupunginhallitus 21.1.2013 § 35

KAUPUNKITASO

TOIMIALATASO

TYÖPAIKKATASO

4§

8§

12§

Yhteistyötoimikunnan tehtävät

Kaupungin ylimmän johdon ja henkilöstön edustajien yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin toiminnan kehittäminen, johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Yhteistyötoimikunnassa käsitellään • yhteistoimintalain 4 ja 10 §:ssä määritellyt asiat sekä muissa laeissa todetut asiat, jotka edellyttävät yhteistoimintamenettelyä Lisäksi yhteistyötoimikunnassa käsitellään näihin asioihin liittyvät koko kaupunkia koskevat yleiset periaatteet, linjaukset sekä mahdolliset toimenpideohjeet. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä seuraavat asiat: 1. yhteistoiminnan kehittäminen ja seuranta 2. toimialojen yhteistoimintajärjestelmien hyväksyminen 3. kaupungin taloudellisen tilan seuranta, kaupungin taloussuunnitelma, talousarvio ja henkilöstön asemaan vaikuttavat strategiat sekä niitä koskevat ehdotukset 4. antaa lausuntoja johtosäännöistä ja johtosääntöihin kuuluvista yleissäännöistä 8

Turun pualest

Yhteistoimintaelimen tehtävät

Toimialan yhteistoiminnalla turvataan säännöllinen vuorovaikutus henkilöstön ja toimialan johdon välillä. Toimialan yhteistoimintaelimissä käsitellään toimialan osalta yhteistoimintalaissa määriteltyjä sekä muissa laeissa todettuja, yhteistoimintamenettelyä edellyttäviä asioita kaupungissa hyväksyttyjen periaatteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti. Yhteistoimintaelimissä tulee erityisesti käsitellä: 1. työpaikkatason yhteistoiminnan kehittäminen ja seuranta 2. toimialan talousarviot, toiminta- ja taloussuunnitelmat, organisaatiomuutokset, johtosäännöt sekä muut henkilöstön kannalta merkittävät hankkeet 3. toimialan henkilöstösuunnitelmat ja -raportit sekä työhyvinvointi- ja työterveyshuoltosuunnitelmat, sekä näiden toteuttamisessa noudatettavat periaatteet 4. henkilöstöhallinnossa ja -palveluissa noudatettavat periaatteet toimialan osalta mm. seuraavissa asioissa: työhönotto, perehdyttäminen ja henkilöstökoulutus 5. sisäinen tiedotus ja sen kehittäminen

Työpaikkakokouksissa käsiteltävät asiat

Työpaikkatasoisen yhteistoiminnan tehtävänä on työpaikan toiminnan kehittäminen ja parantaminen. Työpaikkakokous on esimiehen ja hänen alaistensa yhteinen kokous. Työpaikkakokouksessa käsitellään työpaikan osalta yhteistoimintalain 4 §:ssä ja muissa laeissa määriteltyjä sekä kaikkia työpaikkaa koskevia asioita esimiehen ja /tai henkilöstön aloitteesta. Työpaikkakokouksessa tulee lisäksi käsitellä: 1. toimintayksikön taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevat asiat 2. henkilöstön osaamiskartoitukset, koulutustarpeet ja koulutussuunnitelmat sekä perehdyttäminen 3. työaikojen, työ- ja lomavuorojen järjestelyperiaatteet 4. työhyvinvointi- ja työolosuhdeasiat sekä niitä koskevat muutokset Työpaikkakokouksessa käsitellyistä asioista ja sovituista toimenpiteistä laaditaan pöytäkirja, jonka tulee olla työpaikkakokouksen päättämällä tavalla henkilöstön sekä henkilöstön edustajien nähtävänä.

Turun käyntikortti Pariisista Teksti Jaana Räsänen-Nauska | Kuva: Seilo Ristimäki

– Turun kaupunki on pitänyt meistä hyvää huolta. Se on oivaltanut musiikkijuhlien arvon. Juhla on kaupungin tukema paitsi rahallisesti myös henkisesti, ja se on tärkeä pointti, sanoo Turun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Topi Lehtipuu.

ehtipuu on toiminut musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuodesta 2010. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu tenori ja kysytty esiintyjä. Koti ja perhe ovat Pariisissa, esiintymiset maailmalla, mutta yhteydet Turkuun ovat lähes päivittäiset ympäri vuoden. Yhteyttä Lehtipuu pitää etenkin musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Liisa Ketomäen ja tuotantokoordinaattori Ella Alahuhdan kanssa. Kolmikko valmistelee ja suunnittelee yhdessä tulevien vuosien musiik-

kijuhlien ohjelmistoja, ja ilmassa on jatkuvasti monta palloa yhtä aikaa. Lopullinen ohjelma on aina monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi solistien ja orkestereiden aikataulut, raha, henkilökohtaiset verkostot ja ystävyyssuhteet ja myös hyvä tuuri. – Viimevuosien huippunimen, Hollywood-tähti John Malkovichin esiintymiset toteutuivat osin siksi, että olemme ystäviä.

”Turkuun on kiva tuoda ihmisiä” Taiteellisen johtajan työ poikkeaa olennaisesti esiintyvän taiteilijan työstä. Lehtipuulle mieleistä musiikkijuhlien kokonaisuudessa on tekemisen vapaus, vaikka tiimityöstä onkin kyse. Työt ruokkivat toinen toisiaan: laulamalla verkostoituu, ja se auttaa musiikkijuhlien ideoimisessa ja kokoamisessa. – Olen ylpeä Turun kaupungin työntekijä ja käyntikortti. Olen varmasti satoja kertoja kertonut ulkomailla, mikä Turku on ja missä se on. Turkuun on kiva tuoda ihmisiä. Turusta myös tykätään ja kaupungissa viihdytään. Yksi syy on se, musiikkijuhlat haluaa pitää taiteilijoista hyvää huolta heidän Turun-vierailunsa ajan. Tässä myös kaupunki on ollut avuksi tarjoamalla musiikkijuhlien käyttöön tiloja ja voimavaroja.

– Edelliskesänä Turussa vieraillut ranskalaiskapellimestari Emmanuelle Haïm muistelee edelleenkin veneretkeä Vepsään ja saaressa nauttimaansa lohikeittoa.

Musiikki ei aseta rajoja Vaikka musiikkijuhlia tehdään ensisijaisesti turkulaisyleisölle, kävijöitä houkutellaan myös muualta Suomesta sekä Pohjoismaista, etenkin Tukholmasta. Juhlilla on pitkät perinteet, mutta ne myös elävät ajan mukana. Lehtipuu on laajentanut ohjelmistoa klassisesta musiikista esimerkiksi jatsiin ja maailmanmusiikkiin. – Musiikki itsessään haluaa kaataa raja-aitoja, ja musiikin luovuus pyrkii rikkaaseen ilmaisuun. Musiikkia kannattaa lähestyä tuoreesti ja yhdistämällä uutta. Ei pidä katsoa liikaa taakse vaan lähteä hetkestä. Mitä ei ole ennen nähty tai kuultu, sitä yritetään, jotta kaikki kuulijat löytävät jotakin.

Turku on yhteys Suomeen Turku on tullut Lehtipuulle tutuksi vasta musiikkijuhlien myötä. Kaupunki on yllättänyt positiivisesti. – Turussa on urbaania kulttuuritietoisuutta ja pitkät kanssakäymisen perinteet. Musiikkijuhlien aikaan kesällä Lehtipuu viettää perheineen pitemmän jakson Turussa. Turku merkitsee hänelle musiikkijuhlien lisäksi tapaa pitää yhteyttä Suomeen ja ihmisiin täällä. – Jokirannasta tykkään ja sen vanhasta maisemasta ravintoloineen ja kahviloineen. Käppäilen rannassa ja järjestän sinne tapaamisia. Turussa myös suunnistan luonnossa, se ei Pariisissa onnistu. Kesän huipennus, kymmenen päivää kestävät musiikkijuhlat on intensiivinen ja tiivis jakso. – Se on minulle parasta aikaa Suomessa ja kesässä. Työn ja huvin yhdistämistä!

Ensi kesänä Turun musiikkijuhlia vietetään 6.–15.8. Ohjelma julkaistaan helmikuussa Turun pualest

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Kun saa mokailla, työyhteisössäkin tunnelma vapautuu

Kaksi korvaa ja yksi suu – kuuntelemisen jalo taito Stella Polariksen näyttelijät Sari Siikander ja Elina Stirkkinen opastivat hyvinvointitoimialan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstöä asiakaspalvelun saloihin. Vuorovaikutustaitoja voi ja kannattaa opetella. Myös työpaikan pelisäännöistä kannattaa sopia, kuului heidän neuvonsa.

Ympärivuorokautisen hoidon henkilökunta osallistu innoissaan erilaisiin pariharjoituksiin

uditorio pullistelee väkeä, kun Siikander ja Stirkkinen johdattelevat osallistujat erilaisiin harjoituksiin. Yhdessä kokeiltiin muun muassa miltä tuntuu, kun toinen ehdottaa jotain ja toinen aina tyrmää ehdotuksen. Tilannetta harjoiteltiin myös toisinpäin, toinen parista lisäsi aina edelliseen ehdotukseen lisää kivoja asioita. – Työelämässä positiivista palautetta ei saa unohtaa, pitää sanoa myös ”kiitos”. Esimies voi huomioida alaisen esimerkiksi sanomalla, mikä sinun työssäsi minua erityisesti ilahduttaa, korostavat Stirkkinen ja Siikander. Kun uusia henkilöitä tulee mukaan tiimiin, pitää pelisäännöistä sopia uudelleen. Jokaisen pitää tiedostaa, että tapojaan voi muuttaa niin, että yhteistyö sujuu. Esimerkiksi toisen rytmiä pitää kunnioittaa – toinen hoitaa asiat heti ja toinen taas voi prosessoida hetken. Stirkkisen ja Siikanderin mukaan suomalaiset ajattelevat, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Toimin-

tamme ja puheemme pitää tulla sydämestä. Jos asian esittää liian positiivisena, suomalaiset alkavat epäillä väitteen todenperäisyyttä. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat taas ihmeissään jäyhyydestämme. – Ilmaisumme niukkuus saattaa jopa pelottaa muista maista tulleita. Ensimmäiset opiskelijabileet tai vastaavat juhlat muuttavat tilanteen. Ulkomaalaiset voivat järkyttyä juhlatunnelmissa olevien suomalaisten halailuintoa sekä suureen ääneen esille tuotua rakkautta koko maailmaa kohtaan.

Kuittailua vai hyvää mieltä – tulkinnan vaikeudet Puhelimessa voi kuulua viisi erilaista hymyä. Jos tuntee henkilön, jonka kanssa puhelimessa keskustelee, on helppo huomata erilaiset äänen värit. Vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun linjalla on meille vieras henkilö. Sähköposteja tulkitaan yhtä monella tavalla kuin on vastaanottajiakin: hyvän huomenen toivotus sähköpostitse

Millaisia ajatuksia herää Elina Stirkkisen (vas.) ja Sari Siikanderin asennoista ja ilmeistä?

Turun pualest

voi joistakin tuntua jopa ikävältä kuittailulta. – Tärkeistä asioista ei kannata sähköpostitse edes keskustella. Asiakaspalvelutilanne on haastavampi, jos asiakas tekee jotain muuta samalla kuin pelkästään kuuntelee. Tällöin tulkinta tulee mukaan vuorovaikutukseen. Kuuntelevaa on helppo esittää, mutta totuus voi paljastua, jos ja kun viesti ei mene perille. – Meidän pitää kiinnostua toisistamme, Siikander ja Stirkkinen lisäävät. Jos epäonnistumisia ei sallita, vuorovaikutus vähenee. Vaihtoehtona tälle voisi olla, että moka mokalta tunnelma työyhteisössä vapautuu. Fysioterapeutti Anne Pura oli innoissaan koulutuksen jälkeen. – Kouluttajat saivat heittäytymisellään aktivoitua meidät hauskoihin pariharjoituksiin. Työyhteisöissä ja asiakkaita kohdatessa omaan kehon kieleen olisi hyvä kiinnittää huomiota väärien tulkintojen minimoimiseksi. Itselle jäi mieleen ”moka on lahja” ja ”ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu, joten meidän tulisi kuunnella enemmän kuin puhua." www.turku.fi/hyvinvoivalapsijanuori

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Usein kysymys ”mitä kuuluu?” voi jo auttaa

Mitä voisimme tehdä, jotta perheesi voisi paremmin? Usein perheiden ja lasten ongelmiin päästään puuttumaan vasta, kun ne ovat jo isoja ja vaikuttavat monen elämään. Tällöin ei enää yksi taho välttämättä kykene auttamaan, vaan apua haetaan monesta paikasta.

erheelle tai nuorelle on tuskastuttavaa kertoa monta kertaa eri ihmisille ongelmistaan. Ammattilaiset voivat myös määritellä asiakkaan ongelman hänen puolestaan. Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke (Hyla) on tarttunut haasteeseen ja kouluttanut lasten ja nuorten parissa työskenteleviä dialogiseen verkostotyöhön, jossa eri ammattiryhmät toimivat entistä sujuvammin yhteistyössä. Verkostotyötä tehdään muun muassa Turkuun perustettavassa verkostoituvassa perhekeskuksessa, jossa toimitaan monialaisesti ilman fyysistä erillistä toimipistettä. – Keskuksen perustana ovat neuvolat ja myös varhaiskasvatus sekä niitä tukeva asiantuntijapalvelujen verkosto. Verkoston avulla perhe saa tarvitsemaansa apua mahdollisimman pitkälle siitä paikasta, jossa perhe asioi, kertoo palvelujohtaja Sirpa Kuronen Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

– Hankkeessa on mm. kysytty perheiltä halukkuutta osallistua 2-vuotiaiden ryhmäneuvolaan, terveydenhoitaja Minna Kulma (keskellä) kertoo. Vasemmalla asiantuntijasairaanhoitaja Ninni Ihalainen-Tamlander ja oikealla hankesairaanhoitaja Krista Virolainen, jotka myös työskentelevät Hyla-hankkeessa.

Hankesairaanhoitaja Tanja Kuoppala (vas.), terveydenhoitaja Anna-Maija Puukka ja hankesairaanhoitaja Sanna Salmi työskentelevät Hyla-hankkeessa.

Mielenterveyden varhaisempi tukeminen koulussa ja kotona Psykiatrinen erityisosaaminen halutaan tuoda koulun arkeen ja auttaa nuoria ja perheitä, kun koulussa herää huoli nuoresta. Hankkeessa toimiva Jave-tiimi (jalkautuva ja verkostoituva nuorten mielenterveyttä tukeva tiimi) tekee työtä juuri tämän hyväksi seitsemässä yläkoulussa Turussa.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on osa sosiaalija terveysministeriön rahoittamaa KASTE-ohjelmaa. Mukana ovat Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaaret. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Kaarinan kaupunki. Hanke käynnistyi syksyllä 2013 ja päättyy 30.10.2015

Hankkeessa tehdään töitä Yhteistyön rakentaminen koulujen kanssa on tärkeää. Ensimmäinen tapaaminen nuoren asioissa järjestetään koulussa yhdessä nuoren ja perheen, koulun työntekijän sekä kouluterveydenhuollon kanssa. Hanke ja sivistystoimiala ovat luoneet yhteistyössä kouluille mallin, miten koulupoissaoloihin puututaan.

• odottavien äitien • lasten ja nuorten sekä • perheiden kanssa. Toiminta-alueena: ala- ja yläkoulut, neuvolat, varhaiskasvatus, sosiaalityö, nuorisopalvelut ja järjestöt. www.turku.fi/hyvinvoivalapsijanuori

Turun pualest

HUIPPU-TYÖKALU SITOUTTAMINEN

JUURRUTTAMINEN

LEVITTÄMINEN KARTOITUS • haasteiden identifiointi • mahdollisten ratkaisujen kartoitus

ARVIOINTI

• suunnittelu

KOKEILU

KÄYTTÖÖNOTTO

• osa/osia hyvästä käytännöstä käyttöön • koko käytäntö otetaan käyttöön • modifiointi uuteen toimintaympäristöön • pilotointi • kehittämisprojekti • kokeilu/käyttöönottoprojekti

• tuotteistaminen

ARVIOINTI

• juurrutus • levittäminen • syvälevitys • uudet kehittämisideat

UUDET KEHITYSIDEAT

Huippu-työkalu mahdollistaa innovaatioiden siirron

Suomalaisia koulutustakuun käytäntöjä siirrettiin Hollantiin ”Pyörää ei kannata keksiä uudelleen” lienee yksi hanketoiminnan kuluneimmista viisauksista. Näin kuitenkin tehdään jatkuvasti, koska hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden siirtäminen toimintaympäristöstä toiseen ei ole helppoa.

ähän haasteeseen vastaamiseksi rakennettiin ESR-rahoitteisessa Huippu-hankkeessa työkalu, joka perustuu siirtoprosessin eri osien yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja hallintaan. Työkalua on käytetty hyvin tuloksin sekä kansainvälisessä että kansallisessa yhteistyössä. Siirtoprosessi on mallissa jaettu kolmeen osaan, jotka ovat kartoitus, kokeilu ja käyttöönotto. Lisäksi toimintamalliin kuuluvat keskeisesti jatkuva arviointi ja eri toimijoiden sitouttamisen sekä juurruttamis- ja levittämistyön merkityksen korostaminen. – Parasta prosessissa on sen selkeys ja johdonmukainen rakenne. Vaiheittain etenevä prosessi varmistaa suunnitelmallisen työskentelyn ja takaa hyvien käytäntöjen aiempaa laadukkaamman ja tuloksellisemman levittämisen toimijoille, kuvaa Salon seudun ammattiopiston projektisuunnittelija Mervi Leino.

Pilottikoulun keskeyttämisprosentti puolittui Mallia hyödynnettiin ensimmäisen kerran EU-rahoitteisessa C2CC-projektissa, jonka tavoitteena oli siirtää koulutustakuun par12

Turun pualest

haita käytäntöjä Suomesta Hollantiin. Yhteiseen kehittämiseen sekä koulutuksiin ja sparrauksiin perustuneen ja reilun vuoden kestäneen prosessin ansiosta pilottikouluna toimineen Noorderpoort Collegen keskeyttämisprosentti laski alle puoleen aiemmasta (9,6/4,2). Lisäksi paikallinen projektijohto arvioi uusien käyttöön otettujen toimintamallien tuottaneen oppilaitokselle lisääntyneinä valtionosuuksina lähes 200 000 euron tulot. Tämän päälle tulevat vielä vähentyneiden sosiaalimenojen tuomat 150 000 euron kaupunkitason säästöt. – Pystyimme menestyksekkäästi siirtämään suomalaisia käytäntöjä hollantilaiseen järjestelmään. Vaikka lait ja säädökset ovat erilaisia, on mahdollista rakentaa tehokkaita rakenteita eri organisaatioiden yhteistyön tueksi. Pystymme työskentelemään olemassa olevien lakien ja säädösten puitteissa, eikä ole tarvetta kehittää uusia instituutioita, pohtii hankkeen projektipäällikkö Stieneke Boerma. Kiitosta mallin toimivuudesta on tullut myös muilta. – Innovaatioiden siirtoon kehitetty työkalu on enemmän kuin erinomainen. Prosessi as-

keleineen on helppokäyttöinen ja se on meillä käytössä eri projekteissa, kertoo CMO Groningenin projektipäällikkö Henk ten Brinke. Malli on osoittanut toimivuutensa myös Suomessa, missä sitä käytettiin siirrettäessä ammatillisten oppilaitosten ja nuorten työpajojen välisen yhteistyön parhaita käytäntöjä Varsinais-Suomesta Lahden seudulle. Prosessista koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa vastannut Henna Rautavuo-Hätönen kuvaili Huippu-mallia seuraavasti: – Hanketyössä Huippu-prosessin pitäisi olla luonteva ikiliikkuja, joka jatkuu hankkeesta toiseen omina ja toisiinsa liittyvinä prosesseina ja hioo timantteja toimivista käytännöistä. Huippu-hanketta hallinnoinut Turun kaupungin sivistystoimiala jatkaa työkalun käyttöä ja edelleen kehittämistä myös tulevassa projektitoiminnassaan. Teksti: Matti Mäkelä Kirjoittaja on Huippu-hankkeen projektipäällikkö. Maakunnallisena ja EU-tason yhteistyönä toteutetusta hankkeesta tarkemmin www.koulutustakuu.fi/huippu.

Teksti: Sari Forsman

Turun kaupungista savuton työpaikka

Savuton työpaikka parantaa terveyttä, jaksamista ja työhyvinvointia Terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että työpaikoilla pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tukemaan tupakoinnin lopettamista haluavia.

uomen kunnista 74 % edistää savuttomuutta ja loputkin valmistelevat päätöstä. Noin viisi miljoonaa suomalaista asuu savuttomuuspäätöksen tehneessä kunnassa. Savuton Kunta-, Savuton Työpaikka- ja Savuton Oppilaitos -toimenpideohjelmat ohjaavat yhteisöjä savuttomuuden käytännön toimenpiteiden toteutuksessa.

Turun kaupungista savuton työpaikka 1.1.2015 Osa kaupungin yksiköistä esimerkiksi sairaalat, koulut ja nuorisotilat ovat jo savuttomia. Savuton työpaikka ilmentää, että työnantaja arvostaa työntekijöitään sekä haluaa ylläpitää ja edistää henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Taloudelliset ja työhyvinvoinnin edut hyödyttävät niin työntekijöitä kuin työnantajiakin. Sitoutuminen savuttomuuteen kertoo, että kaupunki seuraa ajan henkeä ja kantaa vastuuta työntekijöiden terveydestä ja ympäristön puhtaudesta. Tupakoimattomuuden edistäminen tarkoittaa tupakoinnin ehkäisyä, tupakoinnin lopettamisen tukemista, elinympäristön savuttomuuden edistämistä ja tupakoimattomuutta edistävän asenneilmapiirin vahvistamista.

Haluaisitko lopettaa tupakoinnin? Tutkimusten mukaan n. 70 prosenttia tupakoivista haluaa lopettaa tupakoinnin. Tuen avulla jopa 30 prosenttia pystyy lopettamaan tupakanpolton. Työterveyshuolto on merkittävässä asemassa Savuton Työpaikka -ohjelman toteuttamisessa ja tupakoinnin lopettamisen tukemisessa. Turun työterveystalo on suunnitellut ohjelman tupakoinnin lopettamisen tukemiseen: vaihtoehtoina on joko ryhmäohjaus tai yksilöohjaus. Yksilöohjaus sisältää neljä käyntiä ja ryhmäohjauksen kurssi kestää viisi viikkoa ja sisältää viisi tunnin mittaista kokoontumista.

Työpaikka on savuton, kun

Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 §:n osoittamissa työpaikan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa sekä ulkoalueilla. Kielto koskee myös sähkötupakkaa.

Mahdolliset aikuisten käyttämät tupakointipaikat on sijoitettu ulos vähemmän näkyvästi siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin.

Työpaikka valvoo tupakkalain 14 §:n noudattamista alueellaan, esimerkiksi ulkoalueille järjestettävien tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa ei tupakoida.

Tupakkatuotteita ei myydä Turun kaupungin hallinnoimissa tiloissa.

5 6 7

Työpaikka on savuton toimien esimerkkinä muille toimijoille. Työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia.

Savuttomuus mainitaan Turun kaupungin työpaikkailmoituksissa.

Työaikana ei tupakoida. Henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana, mutta kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja.

Tupakoiville työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamisessa. Turun pualest

LYHYET Kunta10:iin ehtii vielä vastata

Jo 65 prosenttia kaupungin henkilöstöstä oli vastannut 21.11. mennessä Kunta10kyselyyn. Kiitos teille! Kyselyyn voi vastata yhä: aikaa on vuoden loppuun asti. Tavoitteena on, että vähintään 70 prosenttia henkilöstöstä vastaisi kyselyyn. Toivottavasti saadaan hyvä loppukiri aikaan! Jos Turku saavuttaa koko Suomen suurimman vastausprosentin, pääsevät työhyvinvointipäällikkö Sari Forsman ja henkilöstösuunnittelija Eero Mäntylä lunastamaan lupauksensa. He ovat luvanneet tehdä ja esittää työhyvinvointia käsittelevän laulun, joka videoidaan ja laitetaan Netkuun kaikkien nähtäväksi. Huomion arvoista on, ettei kumpikaan ole musiikillisesti lahjakas.

Talous- ja palkkahallinnon palvelut Taitosta Muistathan, että Taitoa palvelee kaupunkia palkanlaskentaan, kirjanpitoon ja maksuliikenteeseen liittyvissä asioissa. Yhteystiedot ja ohjeet Netkussa ➞ Sisäiset palvelut ➞ Talouden palvelut ja talouspalvelutturku.taitoa.fi www.taitoa.fi

Annostele pyykinpesuaine oikein Turkulaisten vesihanoista ei ole enää vähään aikaan virrannut Aurajoen vettä, vaan nautimme Virttaankankaalta juoksutetusta tekopohjavedestä. Tekopohjavesi on Turussa erittäin pehmeää, Paattisilla pehmeää. Pyykki puhdistuu nyt aiempaa pienemmällä pesuainemäärällä. Tarvittava pesuaineen määrä kannattaa tarkistaa pakkauksesta, ja mitata joka kerta tarkasti. Näin pyykki puhdistuu parhaiten 14

Turun pualest

Anton Lipasti

Joko kokeilit strategiavisaa?

Turun päämäärät ja toimintalupaukset tutuiksi henkilöstölle Turku 2029 -kaupunkistrategian päämäärät ja toimintalupaukset ohjaavat tapaamme tehdä työtä turkulaisten ja Turun hyväksi. Strategia voi toteutua vain, jos meillä on yhteinen näkemys ja ymmärrys sen keskeisestä sisällöstä. Jotta strategia tulisi jokaiselle tutuksi, se käsitellään koko henkilöstön kanssa helmikuun 2015 loppuun mennessä. Esimiehet käyvät strategia-

keskustelut omalla vastuualueellaan. Kierroksen jälkeen tehdään tutkimus, jolla selvitetään, miten olemme strategian sisäistäneet. Strategiaan voit tutustua myös itse ja testata omaa strategiaosaamistasi Netkun kevyellä strategiavisalla. Visailijoitten kesken arvotaan Jopo! Kaikki strategia-aineistot ovat osoitteessa Netku/turku 2029

Arkeen voimaa -ryhmätoiminnasta

myönteisiä muutoksia elämään Turun asukkaille on tarjolla uutta ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on parantaa hyvinvointia ja auttaa kasvamaan oman elämän asiantuntijaksi. Ryhmä on tarkoitettu täysi-ikäisille turkulaisille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, vika, vamma tai haitta, joka vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Myös yksinäisyys, työttömyys ja omaishoitajana toimiminen tuovat haasteita hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Ryhmässä käsitellään esimerkiksi kivun ja uupumuksen hallintaa, vuo-

rovaikutusta, hankalia tunteita, terveyttä edistävää ruokailua, unen laadun parantamista ja lääkitystä. Toiminta on ratkaisukeskeistä ja asiakkaat oppivat käyttämään itsehoidon työkaluja. Ohjaa potilaasi tai asiakkaasi mukaan maksuttomaan ryhmätoimintaan. Ilmoittautumiset: aluekoordinaattori Riikka Korhonen, p. 040 186 3028 tai riikka.korhonen@turku.fi. Keväällä 2015 aloittaa useita ryhmiä muun muassa Runosmäessä, Varissuolla ja keskustassa.

Hieno saavutus!

Tommi Kinnuselle upeasta saavutuksesta. Tommi Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys kiri Finlandia-ehdokkaaksi. Tupun toimitus suosittelee: tämä romaani on lukemisen arvoinen.

Onne a Luost a riv uoren kou lu n äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Monitori muuttaa uusin tiloihin ja laajentaa palveluitaan Monitori on kaupungin, Varsinais-Suomen TE-toimiston sekä Kelan yhteinen palvelupiste Skanssin kauppakeskuksessa. Vuoden vaihteessa Monitori muuttaa uusiin tiloihin Skanssin toiseen kerrokseen Itäparkin päätyyn, ja monipuolistaa ja lisää palveluitaan samalla. Turun seudun asukkaat saavat ensi vuonna yhdestä paikasta yhä enemmän julkishallinnon palveluita. Uutena yhteistyökumppanina aloitti joulukuun alusta poliisi. Monitorista saa poliisin asiakaspalveluita, kuten neuvontaa hakemuksien täyttämiseen ja ajanvarauksien tekemiseen. Ensi vuoden alussa Monitoriin muuttaa maahanmuuttajapalvelu Infotori. Infotorilla maahanmuuttajat saavat neuvontaa usealla eri kielellä joka viikko. Myös seurakuntayhtymän keskusrekisterin palveluita, esimerkiksi virka- ja esteettömyystodistuksia, saa Monitorista ensi vuonna kerran viikossa. Lisäksi kaupungin liikuntapalveluiden seniorirannekkeiden myynti alkaa tammikuussa. Nykyiset palvelut jatkuvat: TE-toi-

miston työnhakuneuvoja on paikalla joka päivä ja koulutusneuvoja on tavattavissa joka toinen viikko. Kelan hakemuksia otetaan vastaan joka arkipäivä. FÖLI-kortit ja palvelut saa Monitorista samalla tavalla kuin joukkoliikennetoimistosta Kauppatorin kulmasta. Monitorissa on kesän jälkeen käynyt kuukausittain yli 3 000 asiakasta. Koko vuonna ylitetään 35 000 kävijän raja. Kirjastolainojakin tehdään lähes 2 000 kuukaudessa. Monitoriin kehitetty omakokoelma toimii. Tule tutustumaan uusiin tiloihin sekä uusiin palveluihin tammikuussa. Lisätietoa: www.turku.fi/monitori

Teksti: Raimo Oksa

Kansikuvassa Jun Saotome Japanilainen Jun Saotome on töissä Turun filharmonisessa orkesterissa oboistina. Syyskuussa 2013 Turussa aloittanut Jun on viihtynyt kaupungissa hyvin. – Ihmiset täällä ovat todella mukavia. Lisäksi kaupunki on mielestäni juuri sopivan kokoinen, täällä ei ole yhtä kiireistä ja stressaantunutta kuin suurkaupungeissa, Tokion alueella kasvanut Jun kertoo.

– Ja ennen kaikkea orkesterissa kollegat ovat uskomattoman ystävällisiä, heti ensimmäisenä päivänä minut otettiin todella lämpimästi vastaan. Kuvassa Jun on Saaronniemessä, jossa muusikoita valokuvattiin erityisesti orkesterin 225-vuotisjuhlavuotta varten. Miltä tuntuu soittaa yhdessä maailman vanhimmista orkestereista? – Olen todella ylpeä siitä, että saan osallistua 225-vuotisjuhlavuoteen. On käsittämätöntä ajatella, että Turussa on esimerkiksi soitettu Mozartia nykymusiikkina! Teksti: Inka-Maria Pulkkinen Kuva: Seilo Ristimäki/ Iloinen Liftari

LYHYET

Kuva: Cloetta

Varsinais-Suomen teollisuuden ja osaamisen tarina Mistä Turku, Kiinamyllynkatu tai VakkaSuomi ovat saaneet nimensä? Kuka kehitti Suomen ensimmäisen auton, Sisu-pastillit tai kalloimplantteihin soveltuvan biolasin? Miksi niin moni asia on peräisin Aurajoen rannoilta? Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimesta kirjoitettu Telakoita, telefooneja ja troppeja – tarina varsinaissuomalaisesta teollisuudesta ja osaamisesta kautta aikojen pureutuu alueen historiaan ja yritystarinoihin sekä kertoo, miksi alueestamme on muodostunut aikojen kuluessa elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja minne osaamisemme juuret ulottuvat. Liikelahjaksikin soveltuva teos on toteutettu maakunnan markkinointimateriaaliksi alueen yrityksille ja organisaatioille. Kirja on käännetty myös englanniksi. Teos toteutettiin osana Varsinais-Suomen teollisuuden ja osaamisen vierailukeskukset -hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda yritysvierailuverkosto, rakentaa yritysten virtuaalinen vierailukeskus verkkoon sekä valmistella teollisuuden ja osaamisen showroomin perustamista Turkuun.

9€

Kirjatilaukset: Hele Kaunismäki, Turun Seudun /kpl + 5,50 € laskutuslisä Kehittämiskeskus, /tilaus puh. 050 559 0374, hele.kaunismaki@turku.fi

Turun pualest

HOMMISSA Teksti ja kuva: Anne Lehikoinen

Turun ammattikorkeakoulun uusi rehtori

Vesa Taatila on Turun pualest! Turun ammattikorkeakoulu Oy:tä on lokakuun alusta johtanut uusi rehtori-toimitusjohtaja. Hän on filosofian tohtori Vesa Taatila, joka tuli Turkuun Helsingistä ja on puheissaan jo ihan ”Turun mies”.

FT Vesa Taatila haluaa AMK:n strategiatyötä varten kuulla turkulaisilta, mihin AMK:n tulisi voimavarojaan suunnata. Vapaa-ajallaan hän itse suuntaa usein tanssilattialle tai kulttuuritapahtumiin.

Turun pualest

nnen Turkuun tuloaan Taatila alueelliset haastattelut ja talon oma ketoimi kaksi vuotta Metropolia hitystyö tulevat vielä terävöittämään Ammattikorkeakoulun varaammattikorkeakoulun tulevia toiminrehtorina ja sitä ennen hän työskentalinjauksia. teli yhdeksän vuotta Laurea-ammatKoulutuksen integroimisessa alueen tikorkeakoulussa. kehitykseen on vielä paljon tekemistä. FT Vesa Taatila on toiminut myös Opiskelijoita ei saa unohtaa. He useita vuosia liiketoiminnan johtoovat jo opiskelunsa aikana osa alutehtävissä; muun muassa Metso-koneen työelämää ja merkittäviä kumpsernin henkilöstön kehitysjohtajana, paneita meille myöhemmin, muistuttaa Taatila. Sonerassa kompetenssijohtajana sekä – Olen haastatellut alueemme vaiTalent Partners Oy:n liiketoimintaykkuttajia ja iloisena todennut, että yleisikön johtajana. nen yhteistyöhalukkuus on merkittäMitä Turussa ja ammattikorkeakouvä. Se jopa vähän yllätti, että miten lussa alkaa nyt alkaa tapahtua? paljon AMK:n kanssa halutaan tehdä – Haemme yhteistä etua: Turun yhteistyötä. Aikaisemmissa tehtäviskaupunki, kaikki kaupungissa toimisäni tämä ei aina ole ollut näin itsesvat korkeakoulut ja tietenkin koko Vartään selvää, ja siksikin on hienoa olla sinais-Suomi. Alueen etujen ajaminen juuri Turussa. on meidän yhteinen tehtävämme ja yhteistyö Helsingin, ja opetus- ja kultTurussa kaikki on lähellä tuuriministeriön suuntaan, on myös Pian Taatilan perhe viettää ensimerittäin tärkeää. mäistä jouluaan Turussa. Vesa Taatila Taatila muistuttaa, että ammattikävi lukion Loimaalla, joten Varsinaiskorkeakoululla on mahdollisuus toiSuomi ei siten ole hänelle outo ja sukumia alueen kehityksen aktiivisena kinimikin tulee Liedon Taatilankylästä. pinänä. Hän visioi alueen osaamistason – Olen viihtynyt Turussa vallan leimahdusta uusiin korkeuksiin, mutta mainiosti. Kaikkialle on lyhyt matka, muistuttaa myös siitä, että kehitystyö vaatii aina yhteiskävelen töihinkin vartissa. Aamuit yötä ja konkAmmattikorkeakoulul- sin juoksen viireettisia tekoja. Tulevaisuudessa la on mahdollisuus toi- den kilometrin lenkin eri suuntiin Turun AMK tarmia alueen kehityksen kotiovelta ja vievitsee yhä enemlä vain riittää uutmän kiinnostuneiaktiivisena kipinänä. ta nähtävää. Olen ta kumppaneita. myös kiinnostunut kulttuuritapahtumista ja niitäkin Strategiatyön pohjaksi riittää. Taideakatemian tilaisuuksisvuoropuhelua alueella sa kannattaa tosiaankin käydä, sielSelvää on, että Turun ammattikorkeakoulu on olemassa alueen elinlä on hienoa nähdä nuorten tekemiä voimaisuuden tukemiseksi, sanoo esityksiä. rehtori-toimitusjohtaja Taatila. Talven Vesa Taatila on itse entinen SM-tamittaan määritellään AMK:n uutta, son kilpatanssija. Tanssiharrastus ei ole alueen menestystä tukevaa strategiaa, jäänyt taakse, vaan Turusta on jo löyjoka valmistuu kesään 2015 mennessä. tynyt hyvä tanssikoulu. Siellä zumba ja bailatino vievät ajatukset vauhdikTaatila huomauttaa, että kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton stratekaisiin askelkuvioihin strategiatyön giat toimivat hyvänä pohjana, mutta vastapainoksi.

AMMATTILAISTEN VINKKI Teksti: Emilia Myllymaa ja Tarja Aaltonen Kuvat: Tarja Aaltonen, Shutterstock Turun ammatti-instituutin opettajan Emilia Myllymaan helppotekoinen vinkki maistuvaksi ja näyttäväksi joululahjaksi

Ilahduta jouluna itse tehdyillä makeisilla

Rocky Road 25 g voita 200 g maitosuklaata 200 g tummaa suklaata sekä erilaisia täyteaineita, esim. makeisia, pähkinöitä, keksejä tai rusinoita

Emilia Myllymaa on elementissään luotsatessaan hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelijoita Turun ammatti-instituutin Lemminkäisenkadun koulutalon opetuskeittiössä. Sen lisäksi, että Emilia opettaa ravintolapuolen ammattiaineita tuleville kokeille ja tarjoilijoille, nauttii hän erilaisten reseptien ja makuelämysten testaamisesta ja luomisesta. Jouluna on mukava ilahduttaa ystäviä ja läheisiä itse tehdyllä pienellä lahjalla. Tämä Emilian suosittelema makeisherkku on helppo valmistaa, ja mikä parasta, rocky road -makeiset voi tehdä lahjan saajan makumieltymysten mukaan. Joulutervehdyksenä nämä makeiset ovat mainio idea, sillä ne säilyvät hyvin, jääkaapin kylmässä jopa viikkoja. Lisäksi ne on kiva antaa lahjaksi vaikka jouluisesti koristellussa lasipurkissa tai kauniissa lahjarasiassa.

Sulata yhtä aikaa voi, maitosuklaa ja tumma suklaa, jokainen omassa kattilassaan erikseen. Varo kypsentämästä suklaata liikaa. Yhdistä sekoittaen sulatetut voi ja suklaat keskenään. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla. Levitä pohjalle ohut kerros suklaamassaa. Ripottele massan päälle täyteaineet. Täytteeksi voit makusi mukaan murustaa vaikka keksinpaloja, ripotella suolapähkinöitä ja marmeladinpaloja sekä leikata vaahtomakeisen palasia. Valuta vielä täytteiden päälle toinen ohut kerros suklaata. Jäähdytä suklaamassa kovaksi. Leikkaa kovettuneesta makeisesta haluamasi kokoisia palasia ja pakkaa ne jouluisesti koristeltuun lasipurkkiin tai lahjarasiaan.

Moni pitää Rocky road -makeisia amerikkalaisena herkkuna, mutta itse asiassa niiden alkuperä on Australiassa. Kun kuumassa pitkän matkan reissanneet makeiset sulivat ja niiden ulkonäkö kärsi, ne päätettiin sekoittaa yhteen suussasulavaksi makupalaksi ja myydä uutena herkkuna.

Emilia Myllymaa opettaa ravintolapuolen ammattiaineita tuleville kokeille ja tarjoilijoille.

Rocky road -makeisiin voi laittaa toffeepaloja, erilaisia pähkinöitä, marmeladia, vaahtokarkkeja, keksin muruja, rusinoita, lakritsia tai jopa salmiakkirakeita. Melkeinpä siis mitä vaan – oman tai lahjan saajan maun mukaan. On hyvä suosia erilaisia rakenteita ja yhdistelmiä rapeasta pehmeään ja suolaisesta makeaan, näin saadaan suuhun villi makuyhdistelmä yhdellä puraisulla. Turun pualest

Kaupungin osaajat ovat tänäkin jouluna valmistelleet monenlaisia vaihtoehtoja pukinkonttiin.

Pukinkonttiin elämyksiä, käsitöitä, kirjoja, itsetehtyjä kynttilöitä tai nimilaatta taideteokseen

Vapaa-aikatoimialan tontut vinkkaavat, että ystäväsi voisi tykätä Turun museoista, perheen nuoret saattaisivat ilahtua Vimman lahjakortista ja siipallesi voit kääräistä lahjapakettiin filharmonisen orkesterin tai Kaupunginteatterin lahjakortin yhteistä elämystä varten. Jos haluat tehdä lahjasi itse, käväise Seikkailupuiston kynttiläpajassa.

Kädentaitoja rakastavan toivejoululahja löytyy Vimmasta

Museokaupoista löytöjä pukinkonttiin!

Tee se itse -ihmisen paras joululahja on lahjakortti Nuorten taideja toimintatalo Vimman kädentaitokursseille tai avoimiin taidepajoihin! Kortin voi ostaa Vimman palvelupisteestä (Aurakatu 16) ja se kirjoitetaan haluamallesi summalle. Kortilla voi lunastaa kokonaisen kurssin tai vaikkapa käyntikertoja Vimman avoimiin taidepajoihin, joissa pääsee kokeilemaan mm. huovutusta, kankaanpainantaa tai keramiikan tekoa ohjaajien opastuksella. www.vimma.info

Museokauppojen laajasta valikoimasta löytyy laadukkaita käsityötuotteita ja lahjatavaroita sekä mielenkiintoisia Turun historiasta kertovia julkaisuja laidasta laitaan niin aikuisille kuin lapsillekin. Museokaupat: Luostarinmäen käsityöläismuseon Hantvärkki, Turun linnan Fatabur, Wäinö Aaltosen museon Wäinön Valinta sekä Vanhalla Suurtorilla sijaitseva Brinkkalan kirjakauppa. www.turunmuseokeskus.fi

Teatterin lahjakortti on joulun toivelahja kaikenikäisille

Turun Kaupunginteatterin kevätohjelmisto tarjoaa monipuolisia teatterielämyksiä. Seili-musikaalin ja Kvartetti-komedian lisäksi ohjelmistossa on perheen pienimmille suunnattu musiikkinäytelmä Mörköjen yö. Nuoria ja heidän vanhempiaan koskettaa ajankohtainen, nettikiusaamista käsittelevä Meganin tarina. Teatterin lahjakortti on helppo tapa muistaa ja antaa samalla kulttuurimuisto koko alkavalle vuodelle. Lahjakortit ja esitysliput lunastat helposti toimituskuluitta teatterin lippumyymälästä, Hallin Lippikseltä, Kauppahallista. www. teatteri.turku.fi

Vuosikortti museoon!

Vuosikortti on oivallinen lahja taiteesta, kulttuurista ja historiasta kiinnostuneelle. Vuosikortteja on kaksi erilaista: Museokeskuksen kaikkiin museoihin oikeuttava kortti (40 €/kpl) sekä Wäinö Aaltosen museoon oikeuttava kortti (20 €/kpl). Vuosikortin voi ostaa museoiden lippukassoilta ja Brinkkalan kirjakaupasta. 18

Turun pualest

Musiikin ystäville tarjolla lahjakortteja

Turun konserttitalon lahjakortilla ilahdutat musiikin ystävää. Lahjakortti on voimassa vuoden ja se käy kaikkiin Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä muihin Turun konserttitalossa järjestettäviin tapahtumiin. Osta lahjakortti Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta (Aninkaistenkatu 9, avoinna ma–pe klo 11–17) tai Lippupalvelun toimipisteistä. Musiikin suurkuluttajalle mainio joululahjaidea on myös filharmonisen orkesterin kausikortti.

Tunnetko uteliaita aloittelijoita? Turun filharmonisen orkesterin suosittu Uteliaat aloittelijat -sarja koostuu kauden aikana neljästä konsertista, joita edeltää tunnin mittainen, klassisen musiikin maailmaan perehdyttävä tapaaminen. Paikkoja on rajoitettu määrä!

Vanhalta Suurtorilta löydät Työkeskuksen jouluisen myymälän

Vesilaitoksen vinkki kinkunpaistajalle Turun vesilaitos haluaa muistuttaa myös kaupungin henkilökuntaa muutamasta tuiki tärkeästä asiasta näin joulun sekä talvipakkasten lähestyessä.

Aitoa joulun tunnelmaa historiallisessa ympäristössä on tarjolla Työkeskuksen joulumyymälässä, joka avautui vanhoihin makasiineihin Luostarin välikadun ja Nunnankadun kulmaukseen. Myynnissä on käsityönä tehtyjä tuotteita mm. puisia lyhtyjä, tuliruukkuja, mattoja ja erilaisia tekstiilejä. Myymälä on auki 15.12. asti joka päivä klo 11–17.

Valmista kynttilöitä lahjaksi tai omaksi iloksi

Tule Seikkailupuiston tunnelmalliseen kynttiläpajaan valmistamaan itse tehtyjä kynttilöitä lahjaksi pukinkonttiin. Kynttilöitä tehdään kastamallaa, ja niitä voi myös värjätä ja koristella huurteella ja rouheella. Kynttiläpaja on avoinna ma–to 15.–19.12. klo 15–19.30 sekä su 14. ja 21.12. klo 11–16. Kynttilöiden valmistus vie kaksi tuntia, joten saavuthan ajoissa paikalle. (2 kynttilää 2,50 €, 4 kynttilää 5 €). www.seikkailupuisto.fi

Anna joululahjaksi puhtaampi saaristomeri Nimilaatta Symbiosis-taideteoksessa säväyttää Osta läheisellesi nimilaatta Stefan Lindforsin Symbiosis-veistokseen ja osallistut Saaristomeren suojeluun. Hinnat: Aava 75 € ja Ulappa 250 €. Nimilaattoja valmistetaan noin 3 500 ja niiden tuotto ohjataan Saaristomeren Suojelurahastolle käytettäväksi suojeluhankkeisiin Saaristomeren alueella. Kampanjan tavoitteena on kerätä yli 250 000 euroa.

Laatan voi ostaa verkkokaupasta www.suojelemerta.fi tai Forum Marinumista ja Turussa myös Citymarketeista, Prismoista ja Sokos Wiklundilta. www.saaristomerensuojelurahasto.fi

Leppoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Turun tekijöille & jouluisia työpäiviä myös teille, jotka vietätte pyhät töissä!

Kinkkurasvat eivät kuulu viemäriin, niitä e saa sinne kaataa lainkaan. Oikea tapa rasvan hävittämiseen on sen jäähdyttäminen kiinteäksi. Rasvan voi kaataa vaikka tyhjään maitopurkkiin ja viedä purkin ulos jäähtymään. Rasvan voi purkkeineen laittaa sekajätteisiin tai ilman purkkia biojätteisiin.

Rasva voi aiheuttaa viemäritulvan Rasva viemärissä aiheuttaa monenlaisia ongelmia, esim. viemäriputkiin jähmettyvä rasva saattaa tukkia koko putken ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa lähialueella sijaitseville kiinteistöille viemäritulvan. Lisäksi keskuspuhdistamolle saakka päätyvä rasva tukahduttaa puhdistukseen osallistuvia mikrobeja ja heikentää vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden laatua. Pakkasten saavuttua jäätymisvaarassa ovat myös vesijohdot ja vesimittarit. Ne olisikin hyvä suojata jäätymiseltä, tai ainakin tarkistaa, että nykyinen suojaus on riittävää. Vesimittaritilassa lämpötilan tulisi aina olla plussan puolella. Jäätyessään putki tai vesimittari hajoaa, ja saattaa aiheuttaa suurenkin vesivahingon. Mikäli tietää, että kiinteistön vesimittari on altis jäätymiselle, pieni veden virtaus auttaa. Hanan voi laittaa vaikka hieman tiputtamaan, jos käyttöä ei muuten ole. Viikon parin aikana tiputus ei vesilaskuun juurikaan vaikuta, mutta saattaa estää useiden tuhansien eurojen vesivahingon. Lisätietoja saat tarvittaessa Vesilaitoksen asiakaspalvelusta. Turun pualest

EKO TUKI

Työväenopiston ekotukihenkilö: Outi Eronen Työntekijöitä: noin 200

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Kestävän kehityksen työryhmäläisiä pelaamassa Suomenlahti –palapeliä. Kuvassa vas. rehtori Sanna Orusmaa, Tero Kuusela, Pirjo Haapala sekä ekotukihenkilö Outi Eronen

Turun pualest

Tehdään kivaa yhdessä E kotukitoiminta ei ole vain valojen sammuttelua tai muistuttelua kopioinnin vähentämisestä – ainakaan Turun työväenopistossa. Työväenopiston tekemisiä ja kampanjaideoita valottaa työväenopiston ekotukihenkilö Outi Eronen. – Ekotoiminnan pitää olla hauskaa! Alkuun oli ehkä epätietoisuutta, mitä kestävä kehitys tarkoittaa. Hiljalleen ihmiset ovat ymmärtä-

Ensi syksynä tavoitteena on ulottaa kampanja koskemaan kaikkiaan 17 000 opiskelijaa ja teemaa valotetaan myös luennoilla. – Joku kysyi, onko pisteen arvoista jos kiipeää portaat kuudenteen ja siihen menee 20 minuuttia. Jos jollakin menee tuohon 20 minuuttia, kyseessä on suuri ponnistus ja varmasti pisteen arvoinen, nauraa opettaja Pirjo Haapala:

neet, mitä kaikkea kivaa tämä pitää sisällään, ja uskon että yhteisöllisyyskin on lisääntynyt kun tehdään yhdessä, Outi kertoo innoissaan. Viimeisin kampanjaidea oli syksyn pimeyteen liittyvä ”Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi”. Mukana kisassa oli noin 200 opettajaa ja muutamia kymmeniä opiskelijayhdistysaktiivia. Kahdeksan tiimiä kisasi kuukauden ajan, mikä tiimi kerää eniten 20 minuutin yhtäjaksoisia liikuntasuoritteita. Voittajatiimin kesken arvotaan joulukuussa energiaystävällinen kirkasvalolaite.

– Itsekin pidensin iltalenkkiäni, jotta saa yhden pisteen sijasta kaksi.

Kestävä kehitys teemana myös opetuksessa – Työväenopisto on kohtaamispaikka nykymaailmassa, jossa ihminen valitettavan usein joutuu erilleen toisesta ihmisestä. Vain inhimillinen kohtaaminen mahdollistaa kestävän kehityksen, runoilee opettaja Pirjo Lakari. Työväenopiston ekotoiminnan kerrannaisvaikutus onkin valtava. Tuhansien opiskelijoiden lisäksi

saavutetaan muitakin opistolla vierailijoita. Ikkunagalleriassa on tällä hetkellä opiskelijoiden Meri-näyttely ja aulassa Suomenlahti-näyttely muistuttamassa Itämeren tilasta. Opiskelijayhdistyksen kanssa järjestetään vierailukäyntejä esimerkiksi jätevedenpuhdistamolle. – Laitetaan asiat kuntoon, ei siinä sen kummempaa. Aloitin ekotukitoiminnan täällä pitämällä pienen esittelyn opettajankokouksessa, jossa lähes kaikki opettajat ovat läsnä. Sen jälkeen on kasattu kestävän kehityksen työryhmä, joka koostuu jokaisen tiimin edustajista. Työryhmä on virallisesti kokoontunut muutaman kerran, mutta usein nähdään muutenkin. Työryhmässä on edustaja kustakin tiimistä. Tiimipalaverit ovat kerran kuussa ja jokainen edustaja vie ekoasioita oman tiiminsä tietoisuuteen. Työryhmä on ollut aivan loistava. Yksin tätä ei olisi kukaan pystynyt tekemään, Outi korostaa. Työväenopistolla on selvitetty hankintoja ja kiinnitetty huomiota syntyviin jätteisiin, vähennetty kemikaalikuormaa mm. suosimalla vesiliukoisia öljyvärejä sekä otettu opetusohjelmaan mukaan kestävä kehitys uusien luentosarjojen ja erilaisten teemojen muodossa. Intranet on siirtynyt oppimisalusta Moodleen. Se helpottaa tiedon jakamista henkilökunnalle. Myös rehtori Sanna Orusmaa on vahvasti mukana toiminnassa ja antaa sille täyden tuen. Hän antaa Outille tunnustusta työstään. – Vaikka Työväenopistolla on ollut ekotukihenkilöitä ennen Outiakin ja hyvää työtä on tehty, nyt Outin ansiosta kaikki tietävät että työväenopisto on mukana ekotukitoiminnassa. Ihmisiä on saatu oikeasti herätettyä tekemään arjen muutoksia. On tärkeää että ihmiset saadaan innostumaan ja toimimaan.