Turku Seas 2020 kilpailukykyohjelma17062013 by Turun kaupunki

TURKU SEAS 2020

Meri- ja metalliteollisuuden alueellinen kilpailukykyohjelma 1

Sisällys 1. Suomen meriteollisuuden tulevaisuus tehdään Turussa.............4

1.1. Suunta kansallisista linjauksista.................................................4

1.2. Tulevaisuus tehdään Turussa – Miksi?.....................................4

2. Visio...................................................................................................................8

2.1. Tavoitteet.............................................................................................8

2.2. Ohjelman toteutumisen mittarit................................................8

3. Tuotannollisen toimintaympäristön kehittäminen........................8 4. Osaamiskärjet............................................................................................. 10

4.1. Meriteollisuuden painoarvo ja avainluvut osaamisen runkona........................................................ 10

4.2. Meriteollisuuden osaamisen kärjet ja toimenpiteet........ 10

4.2.1. Risteilijät ja autolautat............................................................ 10

4.2.2. Arktinen teknologia................................................................... 12

4.2.3. Offshore-teollisuus................................................................... 13

4.2.4. Osaaminen – koulutus, tutkimus ja kehitys.................... 13

4.2.5. Blue Cleantech − Energia- ja ympäristöratkaisut........ 15

4.2.6. Uudet liiketoimintamallit........................................................ 16

5. Kehittämisrahoitus................................................................................... 17 6. Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman organisointi ja toteutus.............................................................................. 19 7. Ehdotus Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman priorisoitaviksi yrityslähtöisiksi hankkeiksi......................................... 20 Liitteet................................................................................................................ 21

Hankkeet on merkitty julkaisussa sivulta 8 alkaen vihreällä kolmiosymbolilla ja vaaleansinisellä pohjalla (numerointi 1–31).

1. Suomen meriteollisuuden tulevaisuus tehdään Turussa Suomalainen meriteollisuus navigoi asemaansa kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Käsillä on kansallisesti merkittävien linjausten ja ratkaisujen aika, ja ytimessä Suomen vientiteollisuuden ja työllisyyden edistäminen. Käsissäsi puolestaan on Turun ratkaisu.

Turku on valmis jatkamaan meriteollisuuden kehittämisen kansallista koordinaatiotehtävää Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmassa. Turun INKA-hakemuksen yhtenä teemana Uudistuva teollisuus yhdistää myös osaltaan meriteollisuuden sekä cleantechin osaamista ja toimialojen välistä yhteistyötä. Olemme myös valmiita ottamaan vastuun TEKESissä valmisteltavasta, uudesta meriteollisuuden kehittämisohjelmasta.

Turku Seas 2020 on alueellinen meri- ja metalliteollisuuden kilpailukykyohjelma, joka vastaa kansallisiin strategisiin linjauksiin, osoittaa vahvan alueellisen ja kansallisen yhteistyön hengen, perustuu asiantuntemukseen ja tarjoaa ratkaisuja.

Tulevaisuuden linjausten osalta jaamme Meriteollisuusyhdistyksen Strategisessa tutkimusagendassaan esittämän näkemyksen alan tulevaisuudesta ja sitoudumme toteuttamaan ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä.

Turku on ratkaisu meriteollisuuden modernin ajan haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Meriteollisuus ry:n tutkimusagendaan on koottu meriklusterin tutkimuksen ja kehityksen teemoja vuoteen 2020 asti. Agendan mukaan vuonna 2020 Suomen meriklusteri on vahva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen, ja verkosto tunnetaan etenkin innovatiivisuudesta, pitävistä aikatauluista sekä erinomaisista kyvyistä ratkaista entistä haastavampia teknisiä ongelmia.

Turun alueen toimijat haluavat yhdessä kantaa vastuuta suomalaisen meriteollisuuden osaamisesta ja menestyksestä jatkossa. Alueen julkiset ja yksityiset toimijat toteuttavat ja edistävät jo nyt kansallisia strategioita ja tavoitteita.

Meriteollisuus ry – Meriklusterin strateginen tutkimusagenda 2014–2020:

1.1. Suunta kansallisista linjauksista Turku Seas 2020 täydentää omalta osaltaan työ- ja elinkeinoministeriön Meriteollisuus 2020 -kilpailukykytyöryhmän työtä. Samalla se asemoi Turun seudun ja Lounais-Suomen osaamisen osaksi muita kansallisia, meriteollisuuden tulevaisuutta linjaavia suunnitelmia ja hankkeita.

• Liiketoiminta-alueet:

Tavoitteena on maastouttaa kansallisen kilpailukykytyöryhmän työ Suomen meriteollisuuden tärkeimmälle tuotantoalueelle ja saada suurin vaikuttavuus kilpailukyvyn kehittämiselle ja toimialan uudistumiselle kansallisessa mittakaavassa. Kyse ei ole kilpailevasta ehdotuksesta, vaan tarkoituksena on alueellisen ohjelman avulla varmistaa kansallisen työryhmän tekemien linjausten toimeenpano ja toteuttaminen.

Risteilijät ja autolautat

Offshore-teknologia

Arktinen teknologia

• Kantavat teemat:

Ohjelmilla julkinen valta luo kilpailukyvyn kehittämiselle pitkäjänteisen ja vaikuttavan kehyksen, jota yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Oikeiden raamien, työkalujen ja resurssien turvaamisen avulla yritykset voivat tehdä omat päätöksensä liiketoimintansa kehittämiseksi.

Osaaminen

Energia- ja ympäristöratkaisut

Uudet liiketoimintamallit

Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta alueella tukee kansallisesti ja kansainvälisesti myös seuraavia strategioita: Suomen arktinen strategia, Väylä auki tulevaisuuteen, Merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin sekä EU-tason Blue Growth and LeaderSHIP 2020.

Toimenpiteet on saatava käyntiin välittömästi, koska etsikkoaikaa uudistumiselle on vain TUI-alusten rakentamisajan verran (2014−2015).

1.2. Tulevaisuus tehdään Turussa – Miksi? Turku on Suomen meriteollisuuden vahvin sekä tuotannollinen että osaamisen keskittymä, joka verkostojensa kautta kytkeytyy koko Suomen metalli- ja konepajateollisuuden sekä palveluyritysten kenttään. Turun meriteollisuusklusteri on innovaatiokapasiteetiltaan ja tätä koskevilta referensseiltään Suomessa ylivoimainen. Johdonmukaisin kehittämistoimin se on mahdollista nostaa koko Euroopan johtavaksi meriteknologian innovaatiokeskittymäksi.

Tavoitteena täytyy olla jatkossakin globaalissa kilpailussa menestyvä meriteollisuus ja maailmanluokan maine 4

Turku Seas ja SEITSEMÄN hyvää syytä.

Perinne ja osaaminen

Turun monisatavuotinen perinne laivanrakennuksessa ja merenkulun koulutuksessa on koulinut alueesta ja sen ammattilaisista maailman parhaita meriteollisuuden asiantuntijoita.

Alueen yritykset edustavat tietyissä segmenteissä maailman ehdotonta huippua. Globaaleilla markkinoilla toimiva Turun telakka on veturi koko Suomen vientiteollisuuden ja työllisyyden kannalta – ja jatkossakin välttämätön toimija ruokkimaan alan yrityksiä aina esisuunnittelusta tuotantovaiheeseen asti.

Alueelta löytyy se, mitä kansainvälisesti kilpailukykyinen meriteollisuus tarvitsee – kaikki koulutuksesta ja tutkimuksesta uudistuvaan teollisuuteen sekä liiketoiminnan kansainvälistämiseen ja liiketoimintamallien modernisointiin.

Yritykset

Alan yritykset ovat vahvana rintamana meriteollisuuden kansallisen ja alueellisen kehittämisen takana.

Innovatiivisuus ja toimialat ylittävä ajattelu

Tutkimus

Turun seudun teollisuus on uudistuvaa teollisuutta, joka ylittää raja-aitoja, innovoi, erikoistuu, digitalisoituu, luo uusia työpaikkoja ja kansainvälistyy.

Turussa toimii jo Suomen johtavien yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkosto Meridiem, joka palvelee meri- ja metalliteollisuuden tutkimusja kehitystarpeita.

Vahvan risteilijä- ja matkustajalaivatuotannon rinnalla on entistä vahvemmat liiketoiminnan virtaukset offshore- ja arktisten alueiden markkinoilla.

Nykyiset vahvuudet eivät riitä tulevaisuuden globaaleihin ja kansainvälistyviin markkinahaasteisiin, vaan tarvitaan jatkuvaa uudistumista, uusia tutkimuksen ja liiketoiminnan löytöretkiä.

Meri- ja metalliteollisuuden yhteistyö on jo laajentanut liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja yksi tulevista kasvun lippulaivoista on merellinen ympäristöteknologia, Blue Cleantech. Ympäristönäkökulmat on piirretty vahvasti tulevaisuuden meriteollisuuden karttaan, ja niihin vastataan kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Meridiemin tavoitteena on nostaa Suomen teollisuus ja tutkimus kansainvälisesti edelläkävijäksi.

Meriteollisuus ei ole pelkkää teollisuutta, se on tärkeä osa vastuullista toimintaa sekä ympäristön että sosiaalisen ja taloudellisen vastuun näkökulmasta. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja arvot johdattavat myös meriteollisuutta tulevaisuuteen ja kehittyville markkinoille.

Kansainvälisyys

Turun seudun meriteollisuuden verkostot ovat jo nyt vahvasti kansainvälisillä vesillä, ja työ verkostojen kehittämiseksi on osa jokapäiväistä suunnittelijoiden, tutkijoiden, rakentajien, virkamiesten, konsulttien ja muiden asiantuntijoiden arkea.

Turku on viime vuodet johtanut kansallisen meriklusterin ja meriteollisuuden kehitystyötä ja on valmis kantamaan tämän vastuun myös jatkossa – kaikilla vastuun tasoilla.

Muun muassa Norjassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Venäjällä tunnetaan Turun seudun toimijat, ja useita käytännön yhteistyöhankkeita on käynnissä.

Vastuullisuus

Turku Seas Merikompassissa on tarkemmin kuvattu Turun seudun meriteollisuuden vahvuudet ja johtotähdet avainlukuineen.

Toimintaympäristö ja yhteisö

Turusta on tullut aktiivinen asiantuntijayhteisö, jossa yrityksille luodaan mahdollisuus menestyä ja jonka primus motor eli laivanrakennus on nostanut alueen yritykset maailman huippuosaajien kannelle. Suhdanteissa on onnistuttu luovimaan kärsivällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä. Yritykset uudistuvat ja investoivat, ja kaupunki investoi mukana. Kaupunki ja alueen kehittäjä- ja koulutusorganisaatiot ymmärtävät yritysten lähtökohdat ja luovat täysin uudenlaisia kehitysympäristöjä – ja sitä myötä mahdollisuuksia yritysten kasvulle, tutkimukselle, kansainvälistymiselle ja liiketoiminnan päätöksille.

Turku Seas 2020 Merikompassi

• Vastuu kansallisen meriklusteriohjelman (Meri OSKE) koordinaatiosta 2007–2013

• 330 Lounais-Suomen yrityksen koordinaatio-osaaminen

Kokemus koordinaatiovastuusta

• Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen

Yhteistyö • Yhtäjaksoista merenkulun koulutusta jo 200 vuotta • Laivanrakennusta keskeytyksettä 1730-luvulta alkaen

• TEM ja INKA

Perinne

Yhteys kansallisiin strategioihin mm.

• TEKES ja meriteollisuuden kehittämisohjelma • Meriteollisuus ry ja Strateginen tutkimusagenda

Kehitysympäristöt mm.

• Aava • Turku Yard Park • Pääosa lopputuotteista vientiin • Team Finland

Kansainväliset verkostot

• Näytöt julkisen

Turku on valmis pitkäjänteiseen vastuunottoon ja panostuksiin. Meri- ja metalliteollisuuden johtavana keskittymänä Turulla on erityinen vastuu ja Suomen vahvin pysyvä intressi alan kehittämiseen jatkossakin, suhdanteista riippumatta.

kehittämisrahoituksen tuottavuudesta

Kaupallistaminen ja uudet liiketoimintamallit Innovatiivisuus

• Maailman luokan tuotteet ja palvelut

• Yhtenä kasvun kärkenä Blue Cleantech – uudet teknologiat, tuotteet ja ratkaisut

• Ala työllistää koko Lounais-Suomessa noin 7 000 henkilöä • Varsinais-Suomessa on noin 40 % koko Suomen meriteollisuuden

Ympäristöystävällisyys

työpaikoista

Työllistäminen ja talous

• Alan tutkimusta tehdään alueella 15 korkeakoulun tutkimusyksikössä ja yritysten omissa koulutuskeskuksissa (esim. Wärtsilän Land and Sea Academy ja STX:n oma oppilaitos)

• 12 alalle kouluttavaa ja/tai alaa tutkivaa oppilaitosta, joista 6 korkeakoulua tai

Koulutus ja tutkimus

yliopistoa

• Varsinais-Suomessa on 250 alan verkostoyritystä, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 5 telakkaa

• Turun telakka on rakentanut viimeisen vuosikymmenen aikana

Yritykset

7 maailman kymmenestä suurimmasta risteilijästä ja on toiminut veturina laajalle yritysjoukolle

Toimialan volyymi

• Varsinais-Suomessa toimivien yritysten meriteollisuuteen kohdistuva liikevaihto vuonna 2012 oli noin 1,3 miljardia euroa

Investoinnit Monipuolisuus ja erikoistuminen Elinkaariajattelu

• Turun kaupunki panostaa Suomen kunnista eniten meriklusterin kehittämiseen (erityistoimiin noin 1 miljoonaa euroa vuodessa)

• Risteilijä- ja matkustajalaivaosaaminen • Offshore-teknologia • Arktinen teknologia

• Kasvavan liiketoiminnan lähde

2. Visio 2.2. Ohjelman toteutumisen mittarit Tavoitteiden saavutuksen myötä vaikutamme paitsi alan kilpailukykyyn ja yritysten menestykseen, myös koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin.

Lounais-Suomi on Turun johdolla Euroopan johtava meriteollisuuden keskus

Mittareina ovat:

2.1. Tavoitteet Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelmalla:

• varmistetaan Suomen meriteollisuuden kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tuottavuuden kehittyminen

• varmistetaan huippuosaaminen sekä koulutus ja tutkimus

• vahvistetaan kansainvälistyvää liiketoimintaa

• huomioidaan kotimainen varustamotoiminta

• turvataan toimiva rahoitus

• yritysten lukumäärä ja liikevaihdon kehitys

• työpaikkojen kehitys

• viennin kehitys

• uudet investoinnit kotimaassa ja ulkomailta

• yritysten osallistuminen toimenpiteisiin ja hankkeisiin

• uudet laivatilaukset

• alueen ja Suomen näkyvyys ja imago

Turku Seas 2020 – meri- ja metalliteollisuuden alueellinen kilpailukykyohjelma syventää alueen osaamisen kärkiä ja avaa ne toimenpiteet, jotka virittävät varsinaissuomalaisen osaamisen Euroopan ja maailman huipulle. Ohjelmassa ehdotetut hankkeet tarkentuvat jatkovalmistelussa (ks. kohta 7).

3. Tuotannollisen toimintaympäristön kehittäminen Vuodesta 2008 alkanut kansainvälinen rahoituskriisi laukaisi myös meriteollisuudessa globaalin suhdannetaantuman ja sen seurauksena pitempiaikaisen kehityskulun, jonka seurauksena maailmanmarkkinoiden tilanne edellyttää myös Suomessa laivanrakennuksen ylikapasiteetin purkamista.

1. Turun telakan kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät infrahankkeet Turun telakan pitkän aikavälin kehittämisinvestoinneilla (kuva) tähdätään kilpailukyvyn vahvistamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Hankkeista ensisijainen on allashallin rakentaminen. Allashallin puuttuminen antaa kilpailijoille huomattavaa kilpailuetua, samoin haastavat sääolosuhteet, erityisesti pitkä talvi. Esimerkiksi Saksassa Meyer Werftillä rakentaminen ja varustelu voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan sisätiloissa. Hankkeen toteutuessa Turussa kaikki laivat ja laivatyypit voidaan rakentaa valmiiksi allashallissa, millä olisi huomattava kustannuksia alentava vaikutus. Allashallin rakentamisen kustannusarvio on n. 100 milj. euroa.

Tuotannollista toimintaa on Suomessa keskitettävä ja samaan aikaan kyettävä huolehtimaan suomalaisen meriteollisuuden tuottavuuden ja kilpailukyvyn, erityisesti maailmanluokan meriteknisen erityisosaamisen, kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Turussa operatiivinen tuotannollinen toiminta ja kehitystoiminta yhdistyvät: tutkimuksen ja tuotekehityksen vaatimuksia määrittelevät markkinoiden tarpeet ja tuotannon lähtökohdat, ja tuloksekas T&K-toiminta puolestaan edellyttää tuotannollisen testaus- ja soveltamisympäristön olemassaoloa. Suomessa ainoastaan Turun telakalla toimittajaverkostoineen on mahdollista rakentaa ja kehittää alustyyppejä ja rakenteita kaikkiin meriteollisuuden nykyisiin ja tuleviin päämarkkinasegmentteihin. Meriteollisuuden koko toimialan kehittäminen laaja-alaisesti Suomessa edellyttää kansainvälisillä markkinoilla uskottavasti ja osaavasti toimivan ankkuri- ja veturiyrityksen, jonka oman kilpailukyvyn ja tuottavuuden pitää olla pysyvästi kansainvälistä kärkeä. Turun telakan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen vaatii johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä panostuksia telakan infrastruktuuriin, valmistusteknologioihin, tuotantoprosesseihin sekä verkostomaisen toimintatavan edelleen tehostamiseen. 8

2. Verkostomaisen tuotannon kehitysympäristö ”Turku Yard Park”

4. Modernin valmistustekniikan kehittämiskeskus (LUT-KTK-hanke)

Turku on käynnistänyt meriteollisuuden tuotannolliseen toimintaan keskittyvän Turku Yard Parkin kehittämisprojektin. Hankkeessa tavoitellaan kansainvälisen tason ja mittakaavan kehityskuvaa telakan, sen alihankkijoiden ja muuhun mereen liittyvän tuotannollisen toiminnan keskittämiseksi Turun Pernon alueelle.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Koneteknologiakeskus Turku Oy perustavat modernin valmistustekniikan kehittämiskeskuksen, jolla vahvistetaan meri- ja konepajateollisuudessa toimivien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tuottavuutta kehittämällä. Erityisenä painopisteenä on lisäävä valmistus ja modernit tuotantoteknologiat.

Yard Parkin toiminnallisena tavoitteena on kilpailukyvyn, kannattavuuden ja tuottavuuden vahvistaminen tuotantoprosessien, valmistustekniikan ja verkostomaisen toimintatavan kehittämisellä.

Kehittämiskeskuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin teemoihin: tuottavuuden kehitys, testausympäristöt, uusien teknologioiden koulutusympäristöt sekä innovaatiot.

Sijainniltaan Turku Yard Park on ideaalinen: suojainen merenlahti, erinomaiset logistiset yhteydet (meriyhteys, lastaus- ja laivausmahdollisuudet omalta alueelta, satamayhteys, rautatie, joukkoliikenne sekä Turun välikehäyhteys, josta yhteydet valtakunnan tieverkkoon), hyvä infran perusrakenne ja mittavan laajentamisen mahdollistavat satojen hehtaarien maa-alueet. Laajemmin ajateltuna sijainti on erinomainen myös osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Keskeisenä piirteenä alueen infran kehittämisessä on noin kahden kilometrin etäisyydelle toteutettava LNG-terminaali. Pansio-Pernon alueelle on erinomaisesti toteutettavissa kaasuverkko, joka tarjoaa erittäin kilpailukykyisen energiavaihtoehdon Yard Parkin toimijoille. Kohde on nostettu kaupungin kaavoitusohjelmoinnissa strategiseksi lisäarvohankkeeksi, ja suunnittelutyö resursoidaan välittömästi.

3. Aboa Maren simulaattorikehityshanke Turussa sijaitseva Aboa Maren laivasimulaattorikeskus on merenkulkualaan erikoistuneiden oppilaitosten Yrkeshögskolan Novian ja Axxellin ylläpitämä. Pohjoismaiden suurin simulaattorikeskus palvelee paitsi koulutustarpeita myös alan toimijoita erilaisissa simulaattorilaitteiden ja ohjelmistojen kehitystarpeissa. Aboe Marella on simulaattorikeskus myös Otaniemessä ja osaomistus Filippiineillä sijaitsevasta merenkulkualan jatkokoulutuskeskuksesta Giga Maresta. Turun simulaattorikeskuksessa on tällä hetkellä kaksi simulaattorijärjestelmää, ja kolmas järjestelmä installoidaan kesän aikana. Uusin järjestelmä tulee erikoistumaan jäässä kulkemisen kuvaamiseen ja ratkomaan siten hankalien olosuhteiden mukanaan tuomia haasteita. Järjestelmän kehittäjiä ovat suomalaiset yritykset Image Soft ja Aker Arctic. Uusia simulaatio-ohjelmistoja tarvitaan jatkossa muun muassa lastinkäsittelyssä, satamatoiminnoissa (kaasu- ja öljyterminaalit), aluksien turva- ja hätätilannekoulutuksissa, henkilöstön evaluoinnissa, alusten suunnittelussa sekä energiatehokkuuden ja ympäristöteknologioiden kehittämisessä. Suomalaisen merenkulun koulutuksella ja tutkimuksella on suuret mahdollisuudet myös maailmalla. Aboa Mare käy neuvotteluita kansainvälisen toiminnan lisäämiseksi Brasiliassa, Saudi Arabiassa, Omanissa, Djiboutissa ja Arabiemiraateissa. Koulutuksen lisäksi myös simulaattoriohjelmisto ja laiteviennillä on hyvät mahdollisuudet kilpailla globaaleilla markkinoilla nimenomaan yhteistuotteena koulutuksen rinnalla.

4. Osaamiskärjet 4.1. Meriteollisuuden painoarvo ja avainluvut osaamisen runkona

Varsinais-Suomen meriteollisuudessa toimivien yritysten toiminta kattaa koko yrityskirjon esisuunnittelusta tuotantoon. Noin puolet yrityksistä palvelee meriteollisuuden lisäksi muitakin toimialoja. Monipuolinen yrityskanta ja toimialat ylittävä tuote- ja palvelukehitys mahdollistaa menestyksen laajalla rintamalla.

Meriteollisuuden painoarvo erityisesti osana varsinaissuomalaista ja turkulaista identiteettiä, kulttuuria ja elinkeinoelämää on kansainvälisesti ja kansallisesti ainutlaatuinen kilpailuetutekijä. Se luo kivijalan, jolle myöhemmin esiteltävät toimenpiteet on mahdollista rakentaa nopeallakin aikataululla.

4.2. Meriteollisuuden osaamisen kärjet ja toimenpiteet

Laaja-alaiset yritykset ja koulutus

290

4.2.1. Risteilijät ja autolautat Turun alueella on pitkä historia eri alustyyppien rakentamisesta, viime vuosina toiminta on kuitenkin keskittynyt risteilijä- ja matkustajaaluksiin. Näiden vaativien alusten suunnittelu ja rakentaminen antavat poikkeuksellisen hyvän osaamisen siirtyä muihin alustyyppeihin ja tuotteisiin. Osaamisen ympärille on kehittynyt laaja-alainen toimittajaverkosto, joka toimittaa laitteita, järjestelmiä ja varusteita sekä kansallisille että kansainvälisille telakoille.

merialan yritystä, joissa

1,3 40 %

miljardin liikevaihto, joka puolestaan noin

Tulevaisuudessa korostuvat energia- ja ympäristötehokkaat ratkaisut, kilpailukykyinen rakennustapa sekä turvallisuus. Turussa rakennetut alukset ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja laadukkaista ja huippuluokan laivakonsepteista.

koko Suomen meriteollisuuden volyymistä

[

6000 6

työpaikkaa ja

alalle kouluttavaa tai tutkivaa korkeakoulua tai oppilaitosta

Turun yliopisto, Turun Ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo Akademi ja Novia – Aboa Mare

Älykkäät ratkaisut laivoissa ja laivalaitteissa lisääntyvät. Erityispanostuksia ovat jo tehneet muun muassa nykyinen osaamiskeskusohjelma sekä korkeakoulut ja yritykset, mutta jatkossa lisätään ICT-, materiaalija digitaalisten sovellutusten kehittämistä tuotekonsepteissa, elinkaaripalveluissa sekä tuotteiden valmistuksessa ja suunnittelussa.

[

Tavoite: vahvistaa osaamisalaa, uusien osaamisalojen sijoittuminen ja kehittyminen.

Meriteollisuuden liikevaihto liiketoiminnan tyypin mukaan

Meriteollisuuden liikevaihto asiakassegmenteittäin lopputuotteissa (yhteensä sekä kansainväliset että kotimaiset asiakkuudet)

7% 12 %

2% 14 %

39 %

16 %

35 %

16 % 26 %

32 %

Risteilyalukset ja -autolautat 507 m€

Asennuspalveluita tai kokoonpano liittyen uutena rakennettaviin projekteihin (newbuilding) 445 m€

Rahtialukset (bulk, container, tanker ym.) 331 m€

Teollinen valmistus (ml. rakenteet, komponentit, lopputuotteet, laitteet, järjestelmät) 400 m€

Offshore (huoltoalukset, porauslautat ym.) 205 m€

Suunnittelu, konsultointi tai asiantuntijapalvelut (ml. luokitukset, tarkastukset, projektinhallinta, laskelmat) 192 m€

Erikoisalukset (tutkimus-, sota-, arktiset alukset) 151 m€

Korjaus-, huolto-, ja asennuspalveluita olemassa oleviin kohteisiin (esim. uudistamistyöt suoraan varustamoille) 156 m€

Ro-ro ja ro-pax -alukset 91 m€

Muu (tukkukauppa, ohjelmistot ym.) 19 m€

5. Hydrodynamiikan osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa (ks. hanke 23, s. 16)

Miten: Toteutetaan osaamista edistävä, ryhmä- ja yksilöohjaukseen perustuva ohjelma, joka yhdistää osallistujia eri yrityksistä. Ohjelma sisältää kansainvälisiä kontakteja, konkreettisia caseja ja toiminnallisuutta, joka tukee uusia liiketoimintamalleja. Ryhmätyöskentelyn lisäksi jokaisella osallistujalla on oma sparraaja, joka keskittyy osallistujien yksilöllisiin haasteisiin ja auttaa uusien toimintamallien soveltamista käytännössä.

6. SensiLAB-tuotekehityksen pilotointi SensiLAB on Turun yliopiston BID Technology -yksikön ja Turku Science Park Oy:n yhteisohjelma, joka tukee vahvasti meriteollisuutta ja sen alihankintaverkostoa rakennemuutoksessa. SensiLAB-ohjelman kehitysalusta tukee yritysten tuotekehitystä laitteistotasolla, jolloin tuotekehitys on tehokkaampaa. Innovaatiopalvelu tukee yritysten menestysedellytyksiä oikeiden rahoituslähteiden ja kumppanuusverkostojen löytämisen avulla. Erityisiä painopistealueita ovat konenäkösovellukset ja laajennetun todellisuuden sovellusten kehitys eri käyttökohteisiin.

9. Fimecc Factory Turkuun (ks. liite 3, Meridiem, s. 23) Tiivistetään yhteistyötä FIMECC SHOKin kanssa, erityisesti Fimecc Factoryn kautta. Meriteollisuuden yhteistyö FIMECC SHOKin kanssa on ollut menestyksekästä, ja merkittävin SHOK-panostus meriteollisuuden kehitysohjelmissa on ollut juuri Turun seudun yrityksissä ja korkeakouluissa.

Sensorien määrä monitoroinnissa ja valvonnassa on jatkuvassa kasvussa. SensiLAB -ohjelman toimintaa on mahdollista laajentaa kattamaan lähes kaikenlaiset sensoritekniikat ja niiden tuottaman informaation tehokkaan analysoinnin. Tämä mahdollistaa uusien modernien sensorien kehittämisen työstövaiheesta aina käyttöön asti.

10. MERI ICT: ICT-osaamisalan kytkeminen meri- ja metalliteollisuuteen (Turun yliopisto ja yritykset)

7. MIST − Turun yliopiston sektoritutkimusalusta Turun yliopistossa toimii tällä hetkellä noin 10 laitosta ja yksikköä, jotka tekevät meriteollisuuteen liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa. Ne muodostavat meriteollisuutta koskevissa asioissa verkostomaisen yhteisön, Meriteollisuuden integroidun sektoritutkimusalustan (MIST), joka pyrkii yhteistyöllä monitieteiseen tutkimustoimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen merisektorilla.

ICT- ja konetekniikan alojen tuotekehitystä tehdään jatkossa projekteissa, jotka toteutetaan yhteistyössä molempien alojen erityisasiantuntijoiden kanssa. Alueen osaamista tuetaan hankkeissa, jossa konealan asiantuntijoista kehittyy hybridiasiantuntijoita sekä ICT- että konetekniikan osaamisessa. Koneteknologian alalla toimivien yritysten osaaminen ja menestysedellytykset paranevat ja samalla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia yrityksiä.

Edustettuina on laaja joukko tieteenaloja kauppatieteistä oikeustieteeseen ja tietojenkäsittelytieteistä tulevaisuudentutkimukseen. Yksiköt toteuttivat vuonna 2012 noin 20 meriteollisuuden tutkimusja kehityshanketta, joiden volyymi oli yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. MIST toimii yhteistyöalustana sekä Meridiem-tutkimusryhmän suuntaan että suoraan yrityksiin Suomessa ja kansainvälisesti.

Tavoitteena on vahvistaa ICT- ja konesektoreiden synergiaa Turun seudulla. Työ tapahtuu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan yksikön Turun toimijoiden ja Turun ammattikorkeakoulun Tekniikka, Talous ja Innovaatiot -yksikön kanssa. Tuloksena on alueellista liiketoimintaa tukevien hankkeiden luominen yhdessä yritysten kanssa. Turkuun suuntautuvan kehityksen edellytyksenä on kahden konetekniikan alan erikoistutkijan rekrytointi Turun yliopiston BID Technology -yksikköön.

Tavoitteena on laajentaa ja edelleen systematisoida MISTin toimintaa mm. resursoimalla verkostolle päätoiminen koordinaattori ja laajentamalla sektoritutkimusta uusille Turun yliopiston aloille.

8. Sparring and rolling for the future − meriteollisuuteen joustavasti ja laaja-alaisesti kytkeytyvä suunnitteluosaamisen arvoverkosto (Turun yliopisto) Lähtöajatuksena on varmistaa, että Suomen ja erityisesti VarsinaisSuomen meriteollisuuden huippuluokan suunnitteluosaaminen säilyy ja kehittyy − ja yhdistyy rakentamiseen. Suunnitteluosaamiseen on kytkettävä entistä paremmin sidosryhmätoiminta sekä kansainvälinen markkinointi- ja myyntiosaaminen. Mitä: Toteutetaan suunnittelijoiden mentorointi- ja sparrausohjelma. Tehdään näkyväksi meriteollisuuteen joustavasti ja laaja-alaisesti kytkeytyvä suunnitteluosaamisen arvoverkosto. Ohjataan ja luodaan uutta osaamista verkostossa niin, että toiminnasta löydetään konkreettiset synergiaedut ja mahdollisuudet uudistaa kunkin omaa osaamista erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa, myynnissä ja sidosryhmäyhteyksissä.

4.2.2. Arktinen teknologia

11. Arctic Business Center

Arktinen teknologia on napajäätiköiden sulamisten myötä yksi tulevaisuuden merkittävimmistä osaamisaloista ja markkinapotentiaaleista. Suomen asema arktisen osaamisen tulevaisuudessa on optimaalinen; menestysmahdollisuuksien puolesta puhuvat sijainti osana Pohjoista kehityskäytävää, arktiset olosuhteet, osaaminen sekä alueen potentiaali liittyen luonnonvaroihin ja uusiin kuljetusreitteihin.

Turun yliopistossa on Pan-Eurooppa Instituutin ja Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen johdolla suunnitteilla Arctic Business Center -hanke, jonka tavoitteena on rakentaa Turusta arktisen liiketoimintatutkimuksen, -koulutuksen ja -osaamisen kansallinen keskus. Hankkeen eri toimintaosioiden kautta yhdistetään aiheeseen kytkeytyneet yliopistot, yritykset ja muut toimijat aktiiviseksi verkostoksi sekä tuetaan arktisen liiketoimintaosaamisen kehittymistä erilaisten tutkimushankkeiden avulla.

Suomen arktisen toimintaympäristön mahdollisuuksia on analysoitu useiden toimijoiden strategioissa ja ohjelmissa, jotka kaikki puolestaan tukevat Suomen hallituksen vuonna 2010 julkistamaa Suomen arktista strategiaa. Varsinaissuomalaiset yritykset, tutkimusja koulutuslaitokset ja sidosryhmät vastaavat haasteeseen markkinalähtöisesti, yhteistyössä muiden TeamFinland-toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on vastata arktisen teknologian mahdollisuuksiin ja nostaa arktinen tietotaito yhdeksi suomalaisen kilpailukyvyn kärjeksi. Arktiselle osaamiselle on yhä enemmän kysyntää, jos osaamiseen liittyy teknisen tietotaidon lisäksi myös modernien liiketoimintamallien hallitseminen. Suomen hallitus julkaisi vuonna 2010 arktisen strategian, jonka päivitystyö on käynnissä. Strategiatyön pohjalta mm. Tekes puolestaan avasi vuonna 2012 Arktinen toimintaympäristö ja sen mahdollisuudet -teemalla strategisen tutkimushaun, ja Suomen Akatemia on avaamassa uutta arktiseen tutkimukseen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Kasvavien tietotarpeiden myötä myös erinäiset tutkimuksen rahoittajat ovat siis nostaneet arktisen osaamisen lisäämisen keskeiseksi tavoitteeksi.

Suomessa arktinen tietotaito voi tulevaisuudessa muodostua kilpailukyvyn kärjeksi monilla aloilla, jos mahdollisuudet osataan aktiivisesti hyödyntää. Meriteollisuudessa suomalaisia arktisen osaamisen kärkiä voivat olla muun muassa ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat teknologiset innovaatiot, satamajärjestelmien ja jäänavigoinnin kehittäminen sekä arktisuuteen liittyvä koulutus. Suomalaisen meriteollisuuden edistyksellisistä innovaatioista voidaan arktisissa olosuhteisissa jo nyt hyödyntää muun muassa vinojäänmurtajakonseptia, LNG-käyttöisiä moottoreita, kääntyviä potkurijärjestelmiä, hyttimoduuleja sekä muita sisustusteknisiä ratkaisuja ja kokonaiskustannustehokkaita laivansuunnittelukonsepteja ja -ohjelmistoja.

Arctic Business Centerin tavoitteena on täydentää olemassa olevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa ja luoda arktisen liiketoimintaosaamisen asiantuntijuuden keskus Turun yliopistoon ja tätä kautta myös alueen yritysten käyttöön.

Eri puolilla Suomea tehdään erikoistunutta arktisen alueen tutkimusta, mutta mikään yliopisto ei ole kasvavasta tarpeesta huolimatta erikoistunut arktiseen liiketoimintaosaamiseen. Tavoitteena on luoda kyseisen asiantuntijuuden keskus Turun yliopistoon ja tätä kautta myös alueen yritysten käyttöön. Strategisesti lähestytään Norjaa, Venäjää ja PohjoisAmerikkaa (USA, Kanada).

12. Arktisen merenkulun koulutus- ja simulointiosaamisen vahvistaminen alueella (ks. hanke 3, s. 9)

Tavoite: kytkeytyä arktisiin liiketoimintaalueisiin ja vahvistaa osaamisalan huippuosaamista edelleen.

suudesta, soveltamiskykyä, öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvää koulutusta, energia- ja ympäristökoulutusta sekä liiketoimintaosaamista.

4.2.3. Offshore-teollisuus Kuten arktinen teknologia, myös offshore-teknologia − eli merellisessä ympäristössä tapahtuva teollinen ja kaupallinen toiminta − nojaa meriteknologian perusosaamiseen. Offshore-teknologian markkinat kasvavat nopeasti muun muassa öljyn- ja kaasuntuotannon sekä energialähteiden ja mineraalivarantojen etsimisen ja hyödyntämisen myötä.

Tutkimus ja kehitys Turussa on panostettu merkittävästi meri- ja metalliteollisuuden tutkimuksen ja kehityksen lisäämiseen ja tulevaisuuteen. Turun Meritekniikan tutkimusryhmä Meridiemin verkostoon kuuluvat Turun yliopisto, Aalto yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

”Offshore-toimialan korkeiden laatuvaatimusten vuoksi toimialalla on paljon kasvualueita, joissa Suomessa toimivat yritykset voivat olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja ottaa osansa kasvusta” (NagPatners 2012). Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdosta noin 40 % eli 0,52 miljoonaa euroa kohdistuu offshore-toimialalle – ja Varsinais-Suomen offshore-volyymi on 43 % Suomen koko volyymistä. Turun alueen meri- ja metalliteollisuusyritykset toimivat jo nyt useilla eri markkinoilla ja eri asiakassegmenteissä.

Meridiem on kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava panostus meriteollisuuden tutkimukseen ja kehitykseen, ja tavoitteena on vahvistaa tutkimusta jatkossa kansainvälisten, olemassa olevien verkostojen kanssa muun muassa Norjassa, Venäjällä, Pohjoisella kehityskäytävällä ja muualla Euroopassa sekä Brasiliassa ja Kiinassa.

Tavoite: vahvistaa alan osaamista, läsnäoloa offshore-markkinoilla sekä tutkimusja koulutusyhteistyötä Suomessa.

Merkittävä osa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä on kaikkien alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen vahvistaminen. Kansainvälisiä toimenpiteitä on esitelty tarkemmin hankkeissa 16−20.

13. Tutkimus- ja koulutusyhteistyön vahvistaminen Venäjän, Norjan ja Brasilian kanssa 15. ”Aava”

Hyödynnetään jo luotuja kansainvälisiä kontakteja ja sopimuksia sekä arktisen offshoren että syvänmeren offshore-alueiden kanssa. Offshore-alan räätälöityjä täsmäkoulutuksia on järjestetty keväästä 2013 lähtien norjalaisten kouluttajien avulla. LNG:hen liittyvän liiketoiminnan kasvaminen Suomessa ja maailmalla on johtanut myös Oil & Gas -osaamisen kasvattamiseen.

Turkuun luotavassa uudessa meritekniikan kehitysympäristössä on kaksi pääpainopistettä ja tukijalkaa: tuotannollisen toiminnan kehitysalusta Yard Park sekä huippututkimuksen ja T&K&I-toiminnan alusta Aava. Aava rakennetaan nykyisen Meridiem-tutkimusryhmän perustalle, laajentamalla koseptia yritysten ja kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten osallistumiselle. Aava toimii jatkossa modernina osaamisja innovaatioympäristönä, yhdistäen tieteen ja teollisuuden.

14. Strategisten allianssien ja toimistojen muodostaminen merkittävimmille markkina-alueille

Aavan T&K&I-kehitysalustan rakentaminen etenee seuraavasti: 1) Aloitetaan kansallisesti merkittävimpien toimijoiden, yritysten, korkeakoulujen, jäsenyhdistysten ja SHOKien välinen strateginen yhteistyö

Case: FinBraTech-toimisto Brasiliaan (ks. hanke 19, s. 14)

2) Analysoidaan markkinat ja tarvittava osaaminen, ja luodaan yhteistyömallit kansainvälisten asiakkaiden, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa

4.2.4. Osaaminen – koulutus, tutkimus ja kehitys

3) Vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sijoittumista kehitysympäristöön

Koulutus

4) Edistetään aktiivisesti kansallisten ja ulkomaisten yritysten investointeja ja sijoittumista

Turussa yhdistyy meriteollisuuden koko koulutuksen ketju perustaidoista aina kansainvälisen tason huippututkimukseen.

5) Luodaan ensiluokkaiset toiminnalliset puitteet Tavoite: maailmanluokan tutkimus-, kehittämis- ja koulutusympäristö, jonka palvelut vastaavat yritysten koulutus ja kehittämistarpeita ja joka vetää puoleensa uusia yrityksiä ja investointeja.

Koulutusta ja tutkimusta on kehitetty Turussa aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa siten, että jo opintojen aikana syntyvät tiiviit kytkennät alan työnantajiin Suomessa ja maailmalla. Yritysten tarpeisiin räätälöitävä koulutus sekä soveltava tutkimusja kehitystoiminta takaavat, että suomalainen meriosaaminen pysyy kilpailukykyisenä. Turussa koulutusta uudistetaan siten, että tulevaisuuden osaajat vastaavat alan koulutuksessa ennakoituihin (mm. Meriteollisuuden osaamistarveraportti, 2009: Leadership 2020, 2013; Meriteollisuusyhdistyksen SRA, 2012; Fimecc Oy/Probe, 2012) haasteisiin: koulutukseen integroidaan muun muassa enemmän yleistietämystä meriteolli-

maailman merkittävimmässä meri-arvoverkostossa on tulevaisuuden kannalta kriittinen haaste ratkaistavaksi.

16. Turun ja Pietarin meriteollisuusklusterien yhteistyö

Tavoite vahvemmasta läsnäolosta Aasian kasvavassa meri-liiketoiminnassa vaatii myös monitahoista ja -tyyppistä yhteistyötä, kuten ennakointia, liiketoimintaa uusien asiakkaiden kanssa ja uusissa projekteissa, sijoittumista alueelle, lisää uusia yhteistyömuotoja, T&K&I-hankkeita sekä koulutusliiketoimintaa.

Meriteollisuuden klustereiden ja verkostojen yhteistyökonsepti. Tavoitteena kaupunkien ja verkostojen yhteiskunnallinen tuki, edistää yritysten suoria kontakteja ja liikeyhteyksiä, teettää alihankintatöitä puolin ja toisin sekä osallistua Venäjän arktisen keskuksen (Pietari) kehittämiseen.

Koneteknologiakeskuksen vetämän hankkeen tavoitteita ovat: tutustuttaa toimijat Kaukoidän laivanrakennusliiketoiminnan trendeihin ja projekteihin, löytää oikeita ja potentiaalisia liiketoiminnan kontakteja, aktivoida tutkimusyhteistyötä, edistää oppilaitosyhteistyötä ja luoda räätälöityjä palveluja yksittäisten yritysten etabloitumisen edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena on saada ensitoimiston palvelu auttamaan yritysten liiketoiminnan läsnäoloa alkuvaiheessa ja parantaa tukipalveluja yritysten strategian rakentamisen tai uudelleen määrittelyn ympärillä.

17. Strateginen yhteistyösopimus Norjan meriklusterin koordinaation kanssa Molempien maiden osaamiskeskusohjelmissa Suomen ja Norjan meriklusterien välillä luotua yhteistyötä syvennetään. Tavoitteena on strategisen tason yhteistyö ja mahdollinen sopimus, jossa keskeisiä painopistealueita ovat Suomen näkökulmasta erityisesti offshore -osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen sekä tutkimusyhteistyö. Pohjoismaiden vahvimpien meriklusterikeskittymien yhteistyötä on mahdollista tiivistää molempia hyödyttävillä alueilla ja teemoissa, joissa klusterit eivät kilpaile keskenään. Tämä luo uusia väyliä myös mm. koulutusviennille ja mahdollisuuksia suomalaisten yritysten markkinoillepääsylle.

Muita tärkeitä toimijoita hankkeessa ovat Turun Tianjin toimisto, Turun seudun kehittämiskeskus, Finpro sekä Team Finland -yhteistyöverkoston jäsenet.

19. FinBraTech-toimisto Brasiliaan (TUAMK, korkeakoulut, yritykset, TeamFinland)

18. Suomalaisen meriklusterin merkittävän aseman vakiinnuttaminen Aasiassa

FinBraTech-hankkeessa rakennetaan merialaa palveleva T&K-yksikkö Brasiliaan. Yksikkö pohjautuu noin kymmenen suomalaisen oppilaitoksen, muutamien brasilialaisten kumppanioppilaitosten ja noin kymmenen suomalaisen yrityksen yhteistoimintaan. Perustettava yksikkö jalkauttaa suomalaiset oppilaitokset pysyvästi Brasiliaan ja toimii eräänlaisena ”front officena” Brasilian markkinoille mahdollistaen suomalaisten oppilaitosten T&K-palveluiden ja koulutusvientituottei-

Suomalaisen meriklusterin pysyminen maailman johtavana meriliiketoiminnan tekijänä ja kasvua tuottavana toimialana vaatii tukijalkoja kansainvälisestä laivanrakennusliiketoiminnasta. Suomalaisten toimijoiden (yritys-korkeakoulu-julkishallinto) strategisen aseman luominen, vahvistaminen ja ylläpitäminen Aasian dynaamisesti kehittyvässä ja

den myynnin. Yksiköllä on jatkuva yhteys Suomessa oleviin tutkimusryhmiin ja mahdollisuus käyttää jo olemassa olevia sovelluksia. Yksikkö on Brasilian pään vastapari Aavalle.

4.2.5. Blue Cleantech − Energia- ja ympäristöratkaisut Energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvät vaatimukset, innovaatiot ja mahdollisuudet tulevat olemaan isossa roolissa tulevaisuudessa. Esimerkiksi risteilijöiden ja lauttojen rakentamisessa painottuu energiatehokkuus. Offshore-teknologian tutkimus keskittyy arktisiin alueisiin ja entistä syvemmälle meren pinnan alle, jolloin energia- ja ympäristökysymykset ovat merkittäviä.

Avainkumppaniyrityksillä on vahva kiinnostus Brasilian markkinoihin, heillä on toimintaa Brasiliassa tai he ovat suunnittelemassa toiminnan käynnistämistä siellä. Avainkumppaniyritysten rooli on merkittävä heti alusta lähtien ja toiminta keskittyy alussa erityisesti näiden yritysten palvelemiseen kaikin tavoin. Yllä olevan lisäksi vahvistetaan kansainvälisiä verkostoja myös Itämeren ja EU:n alueella.

Energia- ja ympäristökoulutus pitää integroida koulutuksiin ja panostusta tarvitaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien, älykkäiden materiaalien ja sovellusten sekä energiatehokkaiden tuotteiden kehittämiseen.

20. Meriteollisuuden Invest In –toiminnan käynnistäminen

Turun alueella keskitytään jatkossa erityisesti kehittämään Blue Cleantech –hankkeiden kokonaisuutta. Tarkoituksena on jatkaa alueella jo vahvana toimivaa, kestävään kehitykseen perustuvaa laivakonseptien ja palveluiden kehitystä.

Hyödynnetään Turku Seas 2020 -ohjelmalla luotava kansainvälisen mittaluokan kehitysympäristö ja osaamisen keskittymä, ja muodostetaan siitä vetovoimatekijä, joka kannustaa ja houkuttelee myös uusia ulkomaisia investointeja ja meriteollisuuden ulkomaisten yritysten sijoittautumista Suomeen. Käynnistetään meriteollisuuteen ja laajemmin merisektoriin kohdennettu Invest In -toiminta, jossa painottuu aktiivinen kansainvälinen verkostoyhteistyö, viestintä ja markkinointi.

Hydrodynamiikka Ympäristöystävällisyys ja pieni energian kulutus ovat tulevaisuuden asioita laivoissa. STX Turun telakalla valmistunut Viking Grace matkustajalaiva on edelläkävijä LNG-käyttöisten moottoreiden ja niihin liittyvien järjestelmien hyödyntämisessä. Se on uppoumaltaan Itämeren matkustajalaivoista suurin, kulkee pienimmillä teholla ja muodostaa vähiten aaltoja herkässä saaristossa. Laivan runkomuoto ja sen ulokkeet ovat tehokkain tapa säästää energiaa ja täten menestyksekäs hydrodynaaminen suunnittelu parantaa varustamon kilpailukykyä. Samalla mukavuustaso nousee ja laivan merikelpoisuusominaisuudet ja ohjailukyky paranevat.

21. Euroopan temaattiset verkostot Eurooppalainen meriteollisuus on yritysten kannalta edelleen merkittävä kansainvälisen toiminnan alue. EU on merellisen liiketoiminnan ja meripolitiikan (esim. Blues Growth, Horizon 2020, Leadership2020) uudenlaiseen keskiöön. Yhteisen meripolitiikan tavoitteena on edistää Euroopan meritalouden kehittämistä helpottamalla kaikkien merialan toimijoiden yhteistyötä eri alojen ja maiden välillä. Suomalaisten näkyvyys ja osallistuminen politiikkatason keskusteluun olisi tarpeellista ja nykyistä aktiivisempaa.

Hydrodynaaminen osaaminen ja sitä kautta parantunut kilpailukyky edellyttää kokeneita asiantuntijoita, jatkuvia tuotekehityspanostuksia sekä hyviä työkaluja. Siksi on erityisen tärkeää, että suomalaiset meriteollisuuden yritykset verkostoituvat hydrodynaamisen osaamisen ympärillä ja kehittävät siitä kansainvälisestikin merkittävän osaamisen keskittymän.

Tavoitteena mm. hyödyntää EU:n rahoitusmahdollisuuksia nykyistä paremmin erityisesti yritysten T&K –toiminnoissa ja korkeakoulujen tutkimusja koulutusyhteistyössä; vahvistaa eurooppalaista meriteollisuuden kehittäjäorganisaatioiden verkostoa käynnistämällä Poles of Excellence -yhteistyötoiminnot.

Polttomoottorit 22. IPR-palveluiden tuottaminen

Turun ammattikorkeakoulun polttomoottorilaboratorio on valtakunnallisesti merkittävä teollisuutta palveleva työkone-, laiva- ja voimalaitosmoottoreihin erikoistunut tutkimuslaitos. Tutkimuksen painopistealueita ovat muun muassa polttomoottoreiden energiatehokkuuden parantaminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitys. Lisäksi laboratorio palvelee opetustoimintaa osana AMK:n normaalia opetusta.

Aktiivisten, alaa jatkuvasti kehittävien yritysten ja tutkijoiden yhteistyön tuloksena syntyy innovaatioita, joita on syytä suojata tarkoituksenmukaisin keinoin ulkopuolisia vastaan. Toisaalta palveluita tarvitaan myös innovaatioita kehittämässä olleiden yritysten välisen yhteistyön järjestämiseen ennakolta niin, että pelisäännöt ovat selvät alusta alkaen. Sen vuoksi tarvitaan palvelumalli, joka auttaa ongelmien ratkaisujen ja asiantuntevan avun löytämisessä.

Polttomoottorilaboratorion merkitys on keskeinen energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvän osaamisen vaatimusten kasvaessa jatkuvasti (öljy- ja kaasuteollisuus, uudet polttoaineet, päästörajoitteet, polttoaineen kulutus). Energia- ja ympäristökoulutus pitää integroida tehokkaammin meriteollisuuden koulutuksiin ja panostaa erityisesti ympäristöystävällisten tuotantoprosessien, älykkäiden materiaalien ja sovellusten sekä energiatehokkaiden tuotteiden innovointiin ja hyödyntämiseen. Polttomoottorilaboratorion laajeneva ja kehittyvä toiminta edellyttää lisäinvestointeja. Blue Cleantech -hankkeilla ja -palveluilla varmistetaan meritekniikan kestävä kehitys, uusiutuvan energiankäytön lisäämisen ja ympäristön suojelemisen näkökulmat. Panostetaan uusiutuvien energiamuotojen ja päästöttömien energiaratkaisujen kehittämiseen (LNG) tuotteissa ja palveluissa. 15

23. Hydrodynamiikan osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa

4.2.6. Uudet liiketoimintamallit Uudet markkina-alueet luovat automaattisesti paitsi vaatimuksia asiantuntemuksen kehittämiselle, myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia erityisesti arktisen ja offshore-teknologian aloilla.

Vuoden kestävä hydrodynamiikan koulutus- ja valmennusohjelma on aloitettu keväällä 2013. Valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta vastaavat Aalto-yliopisto, STX Finland Oy sekä muut meriteollisuuden yritykset. Mukana on kuusi merkittävää meriteollisuuden yritystä, ja koulutuksessa on yhteensä noin 300 tuntia lähiopetusta. Osaamisklusterin kehittäminen vaatii mukaan kansainvälisiä partnereita, uuden toimintaympäristön ja sisältöjen suunnittelua sekä uusien toimintamallien sisäistämistä kouluttajien ja meriteollisuusyritysten kanssa. Tavoitteena on kansainvälisesti merkittävän hydrodynamiikan osaamisklusterin kehittäminen ja vahvistaminen Suomeen.

Energia- ja ympäristöteknologiat kasvattavat yleistä yhteiskunnallista merkitystään ja painoarvoaan yritysten tuotannon ja palveluiden suunnittelussa sekä kansainvälisten markkinoiden kaupankäynnissä ja päätöksenteossa. Tulevaisuudessa korostuvat globaalien liiketoimintaprosessien, verkostojen ja uusien arvoketjujen hallinta, asiakasymmärrys sekä johtaminen. Meriteollisuuden tulevaisuuden osaamista ja liiketoimintaa ovat:

24. Oil & Gas & Offshoren osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa Meriteollisuuden yritykset panostavat yhä enemmän Oil & Gas & Offshore -liiketoimintaan sen tarjoamien laajojen mahdollisuuksien vuoksi. Offshore-projektit ovat tyypillisesti sarjatuotannon sijaan vaativia ja ainutkertaisia hankkeita. Sen vuoksi suomalainen, korkeatasoinen, joustava ja muutokset hallitseva projektiosaaminen sopii hankkeisiin erittäin hyvin. Tulevaisuuden meriliikenteessä ja -operoinnissa tullaan näkemään esimerkiksi entistä useampia polttoainevaihtoehtoja, ja Turun alueen meriteollisuusyritykset tarjoavat jo tällä hetkellä innovatiivisia (mm. LNG) ratkaisuja kansainvälisille meriliikenteen − ja jatkossa myös offshore-toiminnan − markkinoille. Tavoitteena on vahvistaa toimialan osaamista nostamalla alueen asiantuntemus kansainväliselle huipulle. Toimijoiden kesken luodaan vahvoja yritysverkostoja, ja samalla kehitetään kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä.

• Uudisrakennukset (mm. risteilijät ja autolautat sekä öljy- ja kaasutuotannon vaatimat erikois- ja tukialukset)

• Korjausrakentaminen

• Laivalaitteet ja -järjestelmät

• Arktinen laivanrakennus

• Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminta, elinkaariliiketoiminta

• Liiketoimintaosaaminen

• Kansainvälisyys (kieli, kulttuuri, kansainvälinen liiketoiminta, juridiikka)

• Laivojen operointiin liittyvät merenkulun ja teknologiakoulutuksen yhdistelmät (esim. dynamic position)

• Blue Cleantech – ympäristö- ja energiatehokkaat ratkaisut

• Ydinvoimalat

Valmistavan teollisuuden muut toimialat antavat meriteollisuusyrityksissä mahdollisuuden hyödyntää nykyistä osaamista. Ydinvoimalahankkeet Suomessa ovat yksi suurimmista kotimarkkinoista lähitulevaisuudessa, ja ne antavat mahdollisuuden metalliteollisuuden yrityksille kehittää toimintaansa aivan uusille liiketoiminnan urille.

25. Investoinnit Turun AMK:n polttomoottorilaboratorion kapasiteetin lisäykseen Tutkimustyön tarve kasvaa, sillä päästönormit tiukentuvat edelleen, polttoaineenkulutusta on pienennettävä ja sovellusten määrä lisääntyy muun muassa kehittyvien maiden kasvavien markkinoiden ansiosta.

26. Ydinvoimahankkeet merkittävinä teollisuuden kotimarkkina-alueina ja toimituskohteina

Vuodesta 2010 laboratorion kapasiteetti on ollut täyskäytössä, joten kokeellisen työn kapasiteettia ei voi nykyisestä lisätä tehostamatta jäähdytysjärjestelmää ja ilman viidettä tutkimuspenkkiä. Kaikissa nykyisissä neljässä tutkimuspenkissä voidaan ajaa myös muuttuvan kuormituksen tutkimusmittauksia. Palamista tutkitaan nykyaikaisin indikaattorein, ja kaasumaisten päästöjen mittareita ja savutusmittareita on kattavasti. Nykyinen laboratorio on ahdas, ja jäähdytys- ja ilmastointilaitteet ovat riittämättömät. Ympärivuorokautisia rasitustutkimuksia ei voida tehdä, vaikka näiden kysyntä kasvaa. Jo pitkään rakentamispäätöstä odottaneeseen uuteen laboratorioon on suunniteltu kaikkiaan kuutta tutkimuspenkkiä ja rasitusajot mahdollistava automatiikka. Viides kuormitusdynamometri on jo hankittu, ja muuttuviin kuormituksiin erityisen hyvin sopivan AC-dynamometrin hankkimista on suunniteltu.

Ydinvoimalarakentaminen on pitkäjänteistä rakentamista, joka vaatii laaja-alaista osaamista. Suomella on erinomainen valmius ja mahdollisuudet luoda valikoiduille fokusalueille pysyvää liiketoimintaa.

Liiketoiminnan potentiaali Suomessa ja kansainvälisesti on merkittävä. Selvitysten mukaan maailmalla on rakenteilla tai suunnitteilla reilusti yli 200 ydinvoimalaa ja käynnissä olevia laitoksia on noin 185 − molempia sijaitsee myös lähialueillamme. Ydinvoimalan elinkaari on noin 60 vuotta, josta 75 % on käyttöä ja huoltoa, ja 25 % puolestaan rakentamista ja purkua. Laitostoimittajia on etupäässä Ranskassa, USA:ssa, Japanissa, Koreassa ja Venäjällä. Isoja kokonaistoimittajia on myös Espanjassa, Saksassa ja Tsekissä. Suomessa liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen vaatii toimialan osaajien ja teollisuuden välistä tiivistä yhteistyötä, tiukennettua laadunhallintaa, työohjeita, jäljitettävyyttä ja tarkastustoimintaa. Johtamisjärjestelmien lähtötaso on korkea ja sen lisäksi edellytetään erityisiä ydinvoima-alan erityisvaatimuksia. Toimittajaksi kvalifioidutaan noin 1−2 vuodessa, joten valmiuksien hankinta on aloitettava vuosia ennen toivottuun sopimusneuvotteluun pääsyä. Varsinais-Suomen alueen toimijat ovat tunnistaneet liiketoiminnan 16

mahdollisuudet ja yhtenä vaihtoehtona on yrityskonsortion perustaminen tulevaisuuden potentiaalin realisoimiseksi. Valmistelutyö jatkuu aktiivisesti alueen kumppanuusverkostossa.

30. Korjaus- ja uudisrakentaminen Turussa on valmisteilla merkittävä hanke, jossa selvitellään meriteollisuusyritysten mahdollisuuksia tarjota moduulityyppisiä ratkaisuja perinteisen rakentamisen vastapainoksi.

27. Modernin valmistustekniikan kehittämiskeskus ja living labs (SensiLab), virtuaaliteknologiat (SensiLab, ks. hanke 6, s. 11)

Turun lähiöiden asuntojen ja rakennusten korjaamisessa on vilkas vaihe, ja korjausrakentamisen kasvu kiihtyy tulevaisuudessa entisestään. Korjaustarpeet ovat laajat ja kohdistuvat suunnittelusta putkiin, hisseihin, parvekeratkaisuihin, julkisivujen rakenteisiin sekä korjausten urakointiin.

28. MIST − Turun yliopiston sektoritutkimusalusta (ks. hanke 7, s. 11)

Tavoitteena on panostaa isompien asuntoyhtiöiden muodostamien kokonaisuuksien suunnitteluun eli useita toimijoita kiinnostaviin korjauskohteisiin. Isot kokonaisuudet ovat luontevia meriteollisuuden kokonaistoimittajille, jotka ovat olleet tekemässä laajoja ja volyymiltään isoja projekteja, kuten maailman suurimpia risteilylaivoja. Samalla riippuvuus telakasta vähenee sekä meriteollisuusyritysten ja niiden työntekijöiden osaaminen laajenee ja monipuolistuu.

29. Sparring and rolling for the future (ks. hanke 8, s. 11)

Tavoitteena on kehittää laaja-alainen hanke, jossa voidaan lisätä telakan alihankintayritysten mahdollisuuksia maapuolen kohteissa sekä kehittää osaamista toimialaan liittyvissä asioissa.

5. Kehittämisrahoitus uudistanut ja vahvistanut mm. viennin takaus- ja rahoitusjärjestelmiä. Telakkateollisuuden näkökulmasta tämä on äärimmäisen tärkeätä.

Suomalaisen meriklusterin nostaminen uuteen kukoistukseen edellyttää, että valtiovalta on mukana viennin takaamisessa ja rahoittamisessa sekä telakoiden toimintakyvyn ja luotettavuuden takaajana.

Työllisyys, verotulot ja yhteiset edut

Hallitusohjelmassa on erikseen todettu, että telakkateollisuuden ja meriklusterin tulevaisuuden varmistamiseksi tarvitaan myönnettävien tukien lisäksi laajaa keinovalikoimaa. Toisaalla hallitusohjelmassa on mainittu, että julkista pääomasijoitustoimintaa vahvistetaan erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Hallitusohjelmassa on asetettu hallituskauden tärkeimmäksi tavoitteeksi viennin lisääminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen meriteollisuuden osalta vaatii Suomen valtiolta erityisiä panostuksia hallitusohjelman mukaisesti − innovaatiotukea, vienninrahoitusta, kansallista rahoitusta ja takauksia.

Telakkateollisuuden kilpailu on maailmalla ja myös EU:n sisällä kovaa, ja monet maat tukevat telakoita ja meriklusteria. Samalla on myös huomattava, että eurokriisin ja julkisen talouden sopeuttamistarpeiden keskellä yritetään etsiä kasvun edellytyksiä. Meriteollisuus ei ole toiminut eikä aikomuksena ole jatkossakaan toimia veronmaksajien kustannuksella. Kilpailun kireys ja rahoitustilanteessa tapahtuneet muutokset pakottavat sitä etsimään yhteistä etua julkisen vallan kanssa. Kun asioita tarkastellaan pitkällä aikajänteellä 2000−2020, hallituksen tukeman Finnveran ja STX Finlandin vuoteen 2010 voimassa olleella raamisopimuksella rahoitettiin yli 14 miljardin euron laivakaupat, ja ne toivat valtiolle yli 3 miljardin euron verotulot. Valtiovalta ei ole joutunut kokemaan luottotappioita.

Meriteollisuus edustaa samanaikaisesti työvoimavaltaista perusteollisuutta ja uusia, muun muassa ympäristöä säästäviä teknologisia ratkaisuja kehittävää, korkeaan osaamiseen perustuvaa teollisuutta. Suomalaisessa telakkateollisuudessa on runsaasti korkeatasoista osaamispääomaa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen on kansallinen etu.

Meriteollisuus muodostaa verkostomaisen metalli- ja teknologiateollisuuden klusterin, jossa on 450 yritystä, jonka liikevaihto on noin 5,3 miljardia euroa ja joka työllistää noin 18 000 henkilöä. Yli 95 prosenttia liikevaihdosta on vientiä. Liikevaihdosta voidaan arvioida verotulokertymäksi Suomeen lähes 30 prosenttia eli yli 1,5 miljardia euroa. Vastaavasti Varsinais-Suomessa meriteollisuusverkosto käsittää yli 250 yritystä, jotka tekevät liikevaihtoa noin 1,3 miljardia euroa ja jotka työllistävät noin 6 000 henkeä. Verotulokertymä Varsinais-Suomesta on arviolta 450 miljoonaa euroa.

Maailmalla asiakkaat tuntevat Suomen aseman AAA-luottoluokituksen maana, joka on hoitanut hyvin asiansa. Suomen valtion panostusta eri muodoissaan tarvitaan sekä mainittujen kauppojen toteuttamiseen että tukemaan telakoiden edellytyksiä palata vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle ja siten varmistamaan vientikauppojen toteutumista nyt ja tulevaisuudessa. Laivatilauksilla olisi merkittävä vaikutus vaihtotaseen vajeesta kärsivälle Suomelle ja Suomen työllisyydelle, joka on uhattuna useiden teollisuusalojen vaikeuksien vuoksi. Suomen hallitus on tunnustanut tämän myöntämällä toimialalle innovaatiotukia. Viennin edistäminen ja Suomessa sijaitsevien yritysten pärjääminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa ovat voimakkaasti esillä hallituksen toiminnassa. Hallitus on

Suurimmassa telakkakeskittymässä Lounais-Suomessa myös uhka työttömyyskustannusten vaikutuksista julkiseen talouteen on suurin: mikäli telakkateollisuus joutuisi syystä tai toisesta alasajetuksi, sen vaikutukset olisivat erittäin suuret jo pelkästään taloudellisesti. Varsinais17

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus

Suomen osalta verotulokertymät vähenisivät alueella yli 200 miljoonalla (puolet alueen meriteollisuudesta) ja välittömät työllisyyskustannukset olisivat korvauksina yli 70 miljoonaa euroa vuositasolla kohdistuen 3 000 henkilötyövuoteen.

Meriteollisuuden julkinen tutkimusja kehittämisrahoitus kanavoituu pitkälti TEKES-ohjelmien ja ELY-keskusten kautta. Mukana on myös strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOKit) toiminta. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa tulee panostaa ratkaisukeskeisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen yritystarvelähtöisesti. Näin saavutetaan hyötyinä tehostunut vipuvarsi kehittämisrahoille, kehitystoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden maksimointi sekä varsinaisten kehittäjien työllistäminen. Turulla on valmius ja halukkuus toimia meriteollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävien TEKES-ohjelmien koordinaatiovastuussa.

Tarvitaan psykologisia voittoja Pääministeri Jyrki Katainen totesi 8.9.2011 eduskunnalle taloustilanteesta pitämässään puheessa, että ”näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset yritykset kykenevät voittamaan tarjouskilpailuja ulkomailla. Tällä on suora yhteys verotuloihin ja työllisyyteen”. Merkittävillä laivatilauksilla olisi juuri nyt suuri poliittinen signaaliarvo hallituksen politiikan oikeasuuntaisuudesta sekä suuri luottamusta herättävä vaikutus elinkeinoelämän kykyyn luoda uutta työllisyyttä rahoituskriisin ravistamassa Euroopassa.

Suomen vahvuus kansainvälisessä vertailussa on ollut toimiva alihankkijaverkosto. Verkoston kilpailukykyä on edelleen mahdollisuus kehittää panostamalla sen johtamiseen. Tämän tulee näkyä myös kehittämisrahoituksen suuntaamisessa. Yhdeksi painopistealueeksi tulee ottaa alihankkijaverkostojen johtamisen kehittäminen.

Vain telakka pystyy voittamaan ja solmimaan suuria ja koko kansantalouden kannalta merkittäviä laivatilaussopimuksia.

Kansainvälistymistä edistävässä rahoituksessa painopistealueina tulee olla Aasia, Venäjä, Brasilia, Itämeren alue ja Norja.

Valtiovallalla ja meriteollisuudella kotimaisine alihankkijoineen on yksi merkittävä yhteinen tavoite: suomalainen työ ja sen turvaaminen.

Rakennemuutosalueeseen varautuminen

Meriteollisuuden kilpailukykyohjelman laatiminen

Meneillään olevan telakkayhtiön uudelleenstrukturoinnin seurauksena voi aiheutua tarve äkillisiin rakennemuutostoimenpiteisiin. Tällöin olisi ensiarvoisen tärkeää, että rakennemuutosvaroilla voitaisiin tukea kaikkia alueen yrityksiä niiden kehittämisessä, investoinneissa ja kansainvälistämisessä. Arvioitu tarve yritystoiminnan kehittämiseen ja työttömien työnhakijoiden palveluihin vuodelle 2013 on 7,5 miljoonaa euroa.

Kuten vuorineuvos Ole Johanssonin kansallinen meriteollisuuden kilpailukykytyöryhmä esittää, valtion pitää tehdä päätös meriteollisuuden kilpailukykyohjelman laatimisesta. Kilpailukykyohjelman laatimisella varmistetaan osaltaan Suomen mahdollisuus pärjätä globaalissa kilpailussa. Tavoitteena ohjelmalla on nostaa ja ylläpitää Suomi maailmanluokan osaamiskeskittymäksi. Kilpailukykyohjelman tavoite tulee olla laaja-alaisin, monipuolisin mekanismein ja olemassa olevia rakenteita hyödyntäen kehittää yrityslähtöisten ja yritystarpeiden mukaisia toimenpiteitä ja kohdistaa toimenpiteitä yrityskenttään markkinalähtöisesti − ei tehdä valintoja yritysten puolesta. Ohjelman pitää aidosti huomioida alueelliset vahvuudet ja eroavaisuudet. Valtion päätöksellä tehtävä ohjelma antaa myös signaalin Suomen ulkopuolisille toimijoille siitä, että meriteollisuus nähdään Suomessa tulevaisuuden toimialana. Kilpailukykyohjelman laatimiseen tulee varata miljoona euroa.

Kotimainen varustamotoiminta Lähivuosien investointi- ja kaluston uudistamistarpeet ovat merkittäviä johtuen voimaantulevista merenkulun ympäristömääräyksistä. Määräykset merkitsevät satojen miljoonien investointeja ajanmukaiseen kalustoon. Kilpailukyvyn kannalta on järkevintä tehdä kokonaisvaltaisia ratkaisuja yhdistäen yksittäiset innovaatiot.

Valtion varauduttava telakan väliaikaiseen omistukseen

Laivanrakennuksen innovaatiotuki ja alusinvestointien ympäristötuki

Kansainvälinen taloussuhdanne meriteollisuudessa on siirtymässä nousuvaiheeseen 2014–2020. Venäjän laivanrakennusohjelma on myöhässä ja yli 1 200 aluksen rakentamisohjelmaa nopeutetaan kuluvan vuoden aikana. Siviililaivojen rakentamisessa on mahdollisuuksia saada tilauksia myös Suomeen. Risteilyliiketoiminta on kasvava markkina. Myös arktisen alueen tarpeet kasvavat, kun Koillisväylän liikenne kasvaa ja uusia energiavaroja otetaan tuotannolliseen käyttöön. Tässä on perspektiivi sille, että Suomessa valtiovallan on varauduttava ottamaan kantaa telakkayhtiön omistajuuteen, mikäli siinä tapahtuu äkillisiä ja odottamattomia muutoksia.

Uusien laivatilausten varmistamiseen varaudutaan mitoitettaessa laivanrakennuksen innovaatiotuen sekä alusinvestointien ympäristötuen käyttöä. Euroopan komission mukaan Suomi saa myöntää laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 60 miljoonaa euroa ajalla 1.8.2012−31.12.2013. Tämä tuki on hyödynnettävä maksimaalisesti. Laivanrakennuksen innovaatiotuen sekä alusinvestointien ympäristötuen käytössä on molempien tukimuotojen osalta varauduttava jatkossakin. Innovaatiotukea on Suomessa myönnetty lähinnä vain suoraan yksittäisen aluksen rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Innovaatiotuen käyttöä tulisi laajentaa Saksan esimerkin innoittamana myös telakoiden tuotantomenetelmiin liittyviin investointeihin.

Valtiovallan on nähtävä meriteollisuus ja telakkaliiketoiminta laajana kokonaisuutena, jolla on Suomelle strateginen merkitys kauaksi tulevaisuuteen. Siksi on perusteltua luoda poliittinen ja taloudellinen valmius ottaa väliaikainen omistajavastuu telakasta, mikäli sellaiseen tilanteeseen joudutaan. Telakan aktiivinen kehittäminen edellyttää myös vastuullista ja aktiivista omistajuutta. Valtiovallan interventio on perusteltua poikkeustilanteessa, mikäli telakan kehitys on vaarassa, jolloin valtion omistajaohjauksen johdolla etsitään telakalle uusia, yksityisiä teollisia pitkäaikaisia omistajia.

Vientirahoitus Finnveran rahoituksen tason sekä ehtojen pitää vastata kilpailijamaiden haasteeseen. Finnveran rahoitus on osoittautunut menestyksekkääksi välineeksi laivatilausten edistämisessä. Suurten risteilijäprojektien vuosina 2000−2012 Finnvera on myöntänyt vientitakuita Suomen telakkateollisuudelle ja sen asiakkaille yhteensä 14 miljardin euron arvosta. Finnveran historian aikana vuodesta 1999 ei varustamoista ja telakoista ole syntynyt vientitakuutappioita. 18

6. Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman organisointi ja toteutus Turku ja sen kumppanit ryhmittyvät kehittämään meriteollisuutta

31. Turku Seas 2020 –ohjelman projektijohto Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Liitto, Meriteollisuusyhdistys (METY) ry sekä meriteollisuuden yritykset yhdessä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden ja lounaisrannikkon kaupunkien kanssa ottavat vastuun Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman johtamisesta.

Turku vahvistaa merellisiä toimintojaan koko valtakunnan hyväksi voidakseen lunastaa paikkansa Suomen meripääkaupunkina. Turku tarjoaa kaikille elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen ja eri yhteiskuntatahojen välistä yhteistyötä, jonka painopiste on lounaisen Suomen osaamisverkostoissa ja Pohjoisessa kasvukäytävässä.

Tehokkaalla ja laaja-alaisella projektijohdolla varmistetaan, että vuonna 2020 Suomen meriteollisuus laajasti käsitettynä on vahvassa tahtotilassa, kilpailukykyinen ja sillä on hyviä omistajia, jotka haluavat panostaa alan kehittämiseen.

Pohjoinen kasvukäytävä on valtakunnallinen työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteinen kehityshanke, jossa mukana ovat Helsingin, Turun ja Kotkan kaupungit. Hankkeen ulkomaisia kumppaneita ovat Pietari ja Tukholma. Pohjoinen kasvukäytävä on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista valmistauduttaessa Suomen ja Venäjän rajan madaltumiseen sekä pohjoisen Itämeren alueen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hankkeen valmistelussa on jo sovittu, että Turku on meriteollisuusalan vastuullinen kehittäjä ja koordinaattori kasvukäytävän kehittämiseksi yhteiseksi työssäkäynti- ja talousalueeksi.

Turku Seas 2020 -hankkeen projektinjohtoon kuuluu myös Aava- ja Turku Yard Park -kehitysympäristöjen johtaminen ja toteutus, kumppanuuksien hankinta, edunvalvonta sekä kehitystoiminta.

Osana Pohjoinen kasvukäytävä-hanketta Turku ja Varsinais-Suomen liitto perustavat meriteollisuuden kehittämiseksi yhden historiansa suurimmista ja laaja-alaisimmista strategisista yhteistyöprosesseista, Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman, johon ovi on avoinna kaikille kiinnostuneille. Pääosa Meriteollisuuden kilpailukyky 2020 -raportissa (6/2013) esitetyistä ehdotuksista voidaan toteuttaa Turun ja Lounais-Suomen kattavan osaamisverkoston puitteissa tai yhteistyössä sen kanssa. Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman perustajaryhmän muodostavat Turku, Varsinais-Suomen Liitto, muut meriteollisuuden yritykset, tutkimuslaitokset ja kehitysyhtiöt, sekä Lounaisrannikon keskuskaupungit (LOURA), erityisesti Rauma ja Pori. Hankkeen perustajiksi haetaan kumppaneita myös toimialan strategisista toimijoista Suomessa ja myös ulkomailla. Yhdessä perustajat muodostavat merkittävän osaamisja business-verkoston, jonka yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen mobilisoidaan parhaat voimat. Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelma saadaan operatiiviseen valmiuteen syksyn 2013 aikana.

Hankkeen eteneminen Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelmalle perustetaan johtoryhmä ja sen alaisuuteen ohjelmajohtaja sekä muita päätoimisia henkilöitä. Hankkeelle perustetaan myös neuvottelukunta, jonka ytimenä on Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä ja jota laajennetaan sitä mukaa, kun hankkeen sidosryhmät kasvavat. Hankkeelle vahvistetaan elinkeinoelämän, yhteiskunnallisten päättäjien ja hallinnon tuki. Ohjelma jakautuu alkuvaiheessa kahteen konseptilinjaan: liiketoiminnan edistämiskonseptiin ja tutkimusja kehityskonseptiin. Perinteisen meriteollisuuden ja laivanrakennuksen lisäksi toimialayhteistyöhön kutsutaan varustamoala, energia-ala, matkailuala, arktinen ala sekä muita toimialoja, joilla on intressi- ja verkostosuhde meriteollisuuteen. Liiketoiminnan yhteinen nimittäjä kehittyy ”blue cleantech” -hengessä. Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman johtamisen ja koordinoinnin toteutus osana meriteollisuuden uuden kehitysympäristön käynnistämistä on ehdotettu Turun kaupunkiseudun kärkihankkeeksi Työ- ja elinkeinoministeriölle Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan (2014−2020).

7. Ehdotus Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman priorisoitaviksi yrityslähtöisiksi hankkeiksi Ohjelmaehdotuksen laadinnan yhteydessä projektiryhmä on vastaanottanut eri tahoilta ja osapuolilta laajan valikoiman ehdotuksia ohjelmaan sisällytettäviksi hankkeiksi. Hanke- ja toimenpide-ehdotukset (osin kustannusarvioineen) on sisällytetty ohjelma-asiakirjaan tässä vaiheessa sellaisinaan. Jatkon osalta ehdotetut hankkeet ja niiden toteuttamiskelpoisuus sekä rahoitus tulee luonnollisesti arvioida hankekohtaisesti erikseen omana prosessinaan ja osana kilpailukykyohjelman käynnistystä ja toteutusta. Erikseen tulee arvioida hankkeiden ja toimenpiteiden merkittävyys, vaikuttavuus ja kiireellisyys ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Keskeisin arviointikriteeri on hankkeiden yrityslähtöisyys ja yritysten todellisten tarpeiden huomioonottaminen. Ottamatta muutoin kantaa hankkeiden arviointiin, projektiryhmän näkemys on, että ohjelman puitteissa ensisijaisesti ja nopealla aikataululla käynnistettäviä hankkeita ja toimenpiteitä ovat:

• Turku Seas 2020 -kilpailukykyohjelman johtaminen ja koordinaatio, ml. meriteollisuuden kehitysympäristön perustaminen Turkuun (INKA-ohjelma)

• Turun telakan kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät infrahankkeet (ensimmäisenä allashallin rakentaminen)

• Verkostomaisen tuotannon kehitysympäristö ”Turku Yard Park” (käynnistäminen)

• ”Aava” T&K&I -ympäristö (käynnistäminen)

• Arctic Business Center – arktisen liiketoiminnan kehityskeskuksen perustaminen

• Aboa Maren arktinen simulaattorikehityshanke

• Investoinnit Turun AMK:n polttomoottorilaboratorion kapasiteetin lisäykseen

• FIMECC Factoryn perustaminen Turkuun

• FinBraTech -toimisto Brasiliaan

• Meriteollisuuden Invest In –toiminnan käynnistäminen

LIITE 1 Meriteollisuuden alueellisen kilpailukykyohjeman projektiryhmä Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä on valmistellut kuluneen talvikauden ja kevään aikana tiiviissä yhteistyössä valtiovallan kanssa Lounais-Suomen yhteisiä näkemyksiä ja kannanottoja meriteollisuuden ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen toimialan tulevaisuuden varmistamiseksi. Meriteollisuuden tulevaisuustyö on keskeinen osa myös Turun kaupunkiseudulla toteutettua uuden innovaatiopolitiikan valmistelua ja valmistautumista kasvusopimuksen solmimiseen valtiovallan ja kaupunkiseudun välillä. Tehdyn työn pohjalta päätettiin valmistella kokonaisvaltainen meriteollisuuden alueellinen kilpailukykyohjelma, joka kokoaa yhteen tärkeimmät lähivuosien hankkeet ja toimenpiteet alueen meriteollisuuden ja meriklusterin kehittämisessä.

Kilpailukykyohjelman laadintaa varten asetettiin projektiryhmä, jonka jäseniksi kutsuttiin ja nimettiin seuraavat henkilöt:

yhteiskuntasuhteiden päällikkö Esa Tuomisto, Turun kaupunki, puheenjohtaja

erikoissuunnittelija Petteri Partanen, Varsinais-Suomen liitto

vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen, Turun seudun kehittämiskeskus

kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, Turun kaupunki

yksikön päällikkö Esa Lindqvist, Varsinais-Suomen ELY-keskus

asiamies Markku Wuoti, Suomen Yrittäjät

professori Pentti Kujala, Aalto-yliopisto

yliopettaja Matti Väänänen, Turun ammattikorkeakoulu

asiantuntija Teppo Virta, Teknologiateollisuus ry

ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen, Koneteknologiakeskus Turku Oy

varatoimitusjohtaja Jari Anttila, STX Finland Oy

toimitusjohtaja Olli Manner, Elomatic Oy

toimitusjohtaja Pauli Immonen, Mobimar Oy

projektipäällikkö Sami Pietilä, sihteeri, Turun seudun kehittämiskeskus

projektisuunnittelija Paula Pelkola, Turun seudun kehittämiskeskus

Projektiryhmän asiantuntijajäseniksi kutsuttiin ja nimettiin:

toimitusjohtaja Anders Blom, Eurofacts Oy

toimitusjohtaja Anna Sorainen, Ground Communications Oy

Projektiryhmä raportoi kaupunginjohtajalle ja Varsinais-Suomen telakkatyöryhmälle, ja jättää loppuraporttinsa 17.6.2013.

LIITE 2 TURKU SEAS 2020 -KILPAILUKYKYOHJELMAN HANKKEET 1. Turun telakan kilpailukykyä ja tuottavuutta edistävät infrahankkeet................................................................................................................. 8 2. Verkostomaisen tuotannon kehitysympäristö ”Turku Yard Park”.......................................................................................................................... 9 3. Aboa Maren simulaattorikehityshanke............................................................................................................................................................................ 9 4. Modernin valmistustekniikan kehittämiskeskus (LUT-KTK-hanke)....................................................................................................................... 9 5. Hydrodynamiikan osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa (ks. hanke 23, s. 16)............................................................. 11 6. SensiLAB-tuotekehityksen pilotointi............................................................................................................................................................................... 11 7. MIST − Turun yliopiston sektoritutkimusalusta.......................................................................................................................................................... 11 8. Sparring and rolling for the future − meriteollisuuteen joustavasti ja laaja-alaisesti kytkeytyvä suunnitteluosaamisen arvoverkosto (Turun yliopisto)..................................................................................................................... 11 9. Fimecc Factory Turkuun (ks. liite 3, Meridiem, s. 23)............................................................................................................................................... 11 10. MERI ICT: ICT-osaamisalan kytkeminen meri- ja metalliteollisuuteen (Turun yliopisto ja yritykset)................................................... 11 11. Arctic Business Center..........................................................................................................................................................................................................12 12. Arktisen merenkulun koulutus- ja simulointiosaamisen vahvistaminen alueella (ks. hanke 3, s. 9)....................................................12 13. Tutkimus- ja koulutusyhteistyön vahvistaminen Venäjän, Norjan ja Brasilian kanssa..............................................................................13 14. Strategisten allianssien ja toimistojen muodostaminen merkittävimmille markkina-alueille................................................................13 15. ”Aava”...........................................................................................................................................................................................................................................13 16. Turun ja Pietarin meriteollisuusklusterien yhteistyö................................................................................................................................................14 17. Strateginen yhteistyösopimus Norjan meriklusterin koordinaation kanssa...................................................................................................14 18. Suomalaisen meriklusterin merkittävän aseman vakiinnuttaminen Aasiassa...............................................................................................14 19. FinBraTech-toimisto Brasiliaan (TUAMK, korkeakoulut, yritykset, TeamFinland)..........................................................................................14 20. Meriteollisuuden Invest In –toiminnan käynnistäminen........................................................................................................................................15 21. Euroopan temaattiset verkostot.......................................................................................................................................................................................15 22. IPR-palveluiden tuottaminen.............................................................................................................................................................................................15 23. Hydrodynamiikan osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa.......................................................................................................16 24. Oil & Gas & Offshoren osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Suomessa............................................................................................16 25. Investoinnit Turun AMK:n polttomoottorilaboratorion kapasiteetin lisäykseen..........................................................................................16 26. Ydinvoimahankkeet merkittävinä teollisuuden kotimarkkina-alueina ja toimituskohteina....................................................................16 27. Modernin valmistustekniikan kehittämiskeskus ja living labs (SensiLab), virtuaaliteknologiat (SensiLab, ks. hanke 6, s. 11)....17 28. MIST − Turun yliopiston sektoritutkimusalusta (ks. hanke 7, s. 11)...................................................................................................................17 29. Sparring and rolling for the future (ks. hanke 8, s. 11)............................................................................................................................................17 30. Korjaus- ja uudisrakentaminen.........................................................................................................................................................................................17 31. Turku Seas 2020 -ohjelman projektijohto.....................................................................................................................................................................19

LIITE 3 ALUEEN KOULUTUS- JA TUTKIMUSTOIMIJOITA Meridiem: meritekniikan Turun tutkimusryhmä Turkuun keskitetty meritekniikan tutkimusyhteistyöverkosto Meridiem vahvistaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusja yliopistoyhteistyötä. Meridiemin verkostoon kuuluvat Turun yliopisto, Aalto yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Novia Yrkeshögskolan ja Åbo Akademi. Yhteistyössä ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Meridiem on kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava panostus meriteollisuuden tutkimukseen ja kehitykseen, ja tavoitteena on vahvistaa tutkimusta jatkossa kansainvälisten, olemassa olevien verkostojen kanssa muun muassa Norjassa, Brasiliassa, Euroopassa, Kiinassa, Venäjällä ja Pohjoisella kehityskäytävällä.

Meridiemin tavoitteita:

• koota paras tutkimusja kehitysosaaminen ja yhdistää se tiiviisti yritysten T&K-toimintaan

• parantaa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehitystyössä

• luoda uudistuvia toimintamalleja ja kansainvälisiä verkostoja

• valmistella huippuosaamisen hankkeita ja tarjota hankepalveluita

• tehostaa alueellista yhteistyötä ja koordinoida työtä kansallisesti

• pitkällä aikavälillä koota myös ulkomaisten, johtavien meri- ja metalliteollisuutta palvelevien teknillisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten vahva konsortio Suomeen

• saavuttaa kansainvälisen tutkimuksen kärkipaikka meriteknologiassa

Meridiem tekee hankeyhteistyötä tiiviissä yhteistyössä muun muassa TEKESin ja FIMECC SHOKin kanssa.

Tavoitteet sidosryhmäyhteistyössä:

• hyödyntää kehittämisrahat ja -toiminta mahdollisimman tuloksellisesti

• panostaa ratkaisukeskeisen innovaatiotoiminnan kehittämiseen yritysten tarpeista käsin

• tiivistää yhteistyötä FIMECC SHOKin kanssa ja tukea toiminnalla myös Meriteollisuus ry:n tutkimusagendan jalkauttamista

Yhteistyö FIMECC SHOKin kanssa on ollut menestyksekästä, ja merkittävin SHOK-panostus meriteollisuuden kehitysohjelmissa on tehty juuri Turun seudun yrityksiin ja korkeakouluhin. Jatkossa FIMECC FACTORY sijoittuu Turkuun kehitettävien innovaatioympäristöjen yhteyteen (Aava), joka luo suoran kontaktin tuotannolliseen ja kaupallistamisympäristöön (Turku Yard Park).

Aalto-yliopisto Vuoden 2012 aikana on aloitettu Aallon meritekniikan tutkimusryhmän toiminta Turussa. Pitkäjänteinen meriteollisuutta ja yliopistoja tukeva toimintamalli tukee Turun tavoitteita edistää meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Toisaalta malli tukee yliopiston tavoitteita keskittää tutkimusta sen vahvuusalueilla. Erityisesti Aallon Sovelletun mekaniikan laitoksen Cruise and Ferry Experience Centerin puitteissa tehtyä maailmanluokan tutkimustyötä laajennetaan tämän sopimuksen kautta Turun alueelle, jossa on risteilylaivojen rakennukseen liittyvää teollista maailmanlaajuisesti tunnustettua osaamista. Tutkimusryhmän alueellisena tavoitteena on Turun talousalueen meriteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen perustuen opinnäytetöiden ja tutkimushankkeiden toteuttamiseen. Alueella sijaitsee lukuisia työnantajia Aallosta valmistuville opiskelijoille, joiden integroitumista Turun seudulle pyritään edistämään. Toisaalta Aallolla on jo vuosia ollut laajaa tutkimusyhteistyötä alueen yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälisesti tutkimusryhmän tavoitteena on korkeatasoisten tutkimushankkeiden toteuttaminen, julkaisut kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyö kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Aalto-yliopisto on merkittävä toimija SHOK-tutkimusympäristössä.

Turun yliopisto Turun yliopisto on käynnistänyt vuoden 2012 alussa yliopiston sisäisen meriteollisuuden integroidun sektoritutkimusalustan (MIST). MIST on yliopiston uusi, innovatiivinen lähestymistapa liiketoimintatutkimuksen linkittämiseen sektoritutkimukseen erityisesti meriteollisuustutkimuksen lähtökohdista. Meriteollisuuden integroitu sektoritutkimusalusta muodostaa verkostomaisen, koordinoidun toimintarakenteen yliopiston yksiköiden välillä. Sen tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja huomioarvoa meriteollisuusalan tutkimukseen yliopiston tutkijayhteisössä, verkottaa meriteollisuuden kannalta relevanttia tutkimusosaamista sekä järjestää toimintatapa ja resurssit siten, että ne tuottavat sektoria koskevaa laadukasta tutkimusta monialaisesti ja tehokkaasti. Meriteollisuuden integroidun tutkimusalustan koordinoinnista Turun yliopiston sisällä vastaa kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut (Centre for Collaborative Research). Sen toimintaparina on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK. Yksiköistä MKK edustaa merisektorin substanssiyksikköä ja CCR liiketoimintatutkimusta koordinoivaa ja käynnistävää horisontaaliyksikköä kauppakorkeakoulun sisällä. Pidemmällä aikavälillä meriteollisuustutkimus tähtää kansainväliseen tasoon hyödyntäen sekä julkisen että yksityisen tutkimusrahoituksen eri muotoja. Toiminta tähtää merkittävään tutkimusja kehittämishankkeiden ulkopuoliseen rahoitukseen, laadukkaisiin tutkimusjulkaisuihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Alusta pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön erityisesti Lounaisrannikon meriteollisuusyritysten kanssa. Turun yliopisto on osaltaan mukana luomassa pitkäjänteistä meriteollisuutta tukevaa toimintamallia, joka tukee myös Turun tavoitteita edistää meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä alueella. Myös Turun yliopisto on merkittävä toimija SHOK-tutkimusympäristössä.

Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) on Turun yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa asiakkaiden tarpeista lähtevää laadukasta, yliopistotasoista täydennyskoulutusta, tutkimusta ja konferensseja. MKK on Turun yliopiston erillislaitos, ja se työllistää nelisenkymmentä asiantuntijaa Turussa, Raumalla, Porissa, Kotkassa ja Oulussa. Laitos palvelee yritysten ja julkishallinnon päätöksentekoa sekä näiden koulutus- ja tutkimustarpeita. MKK tekee tieteellistä tutkimusta sekä tarjoaa käytännöllistä ja sovellettavaa tietoa tuottavia tutkimusja asiantuntijapalveluita merenkulun, meriteollisuuden ja logistiikan aloilla eli koko meriklusterin kentässä painoaloina mm. liiketoiminta-analyysit, ympäristövaikutukset ja turvallisuusasiat. Vuosittain tehdään kymmeniä tutkimusja asiantuntijapalveluprojekteja kansallisesti ja kansainvälisesti. MKK:n palveluita hyödyntävät lukuisat julkisen sektorin organisaatiot sekä logistiikkayritykset ja teollisuus niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. MKK järjestää täydennyskoulutusta sekä konferensseja pääasiassa merenkulkuun, satamatoimintoihin ja kuljetuslogistiikkaan liittyen. Lisäksi MKK suunnittelee tilauskoulutuksia yksittäisien ryhmien ja organisaatioiden koulutustarpeiden pohjalta ja tarvittaessa auttaa kartoittamaan erityisiä koulutustarpeita yhteistyössä mm. Meriteollisuus ry:n kanssa. Vuosittain järjestetään useita kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja. Näillä merenkulkualan erityiskysymyksiin pureutuvilla keskustelufoorumeilla kohtaavat merenkulun asiantuntijat. Varsinaisen koulutustoiminnan lisäksi MKK on johtanut kansainvälisiä merenkulkualan koulutuksen kehittämishankkeita.

Åbo Akademi Åbo Akademi on määrätietoisesti kehittänyt ja vahvistanut rooliaan tutkimusyliopistona. Yliopistossa toimii neljä sisäistä huippututkimusyksikköä, joille on tehty kansainvälinen laatuarviointi ja joita rahoittaa Åbo Akademin säätiö. Lisäksi Åbo Akademilla on useita Suomen Akatemian nimittämiä huippuyksiköitä. Merkittävä tekijä yliopistolle on Åbo Akademin ja PBI Research Instituten välillä solmittu pitkäkestoinen yhteistyösopimus, joka sisältää sekä tutkimusyhteistyötä että henkilövaihtoa. PBI on tärkeä meriteollisuusalan T&K&I-toimija, jonka tutkimus keskittyy projektiliiketoiminnan erityisosaamisen ja meriteollisuusalan yritysten palvelutoimintaan. Åbo Akademi on yksi SHOK-tutkimusympäristön avaintoimijoista.

Turun Ammattikorkeakoulu TUAMK osaltaan tukee osaamisellaan ja työskentelyllään Turun tavoitteita edistää meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä alueella. TUAMK on harjoittanut pitkään laajaa, monipuolista ja tuloksellista yhteistyötä yritysten kanssa opetuksen, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektien muodossa. Toiminnalla meriteollisuuden innovaatioalusta Meridiemissä on tarkoitus vahvistaa ja koordinoida sitä TUAMK:n työtä, joka kohdistuu Aalto-yliopiston Cruise and Ferry Experience Centerin painopistealueisiin (mm. laivojen kustannustehokas rakennustapa ja meriteknisesti vaativat ratkaisut). TUAMK näkee tärkeäksi avautumassa olevan Brasilia-yhteistyön sikäläisten sopimusyliopistojen kanssa ja toisaalta yhteistyön suomalaisten yritysten kanssa laivatekniikan ja offshoren aloilla. Myös ne liitetään tämän tutkimusyhteistyösopimuksen piiriin. Turun ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta valmistuu insinöörejä meriteollisuuden palvelukseen. Yhtenä suuntautumisvaihtoehtona on laiva- ja venetekniikan opinnot, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä meriteollisuusyritysten kanssa. Opinnoissa perehdytään laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä veneiden erityispiirteisiin. Harjoitustöitä varten koulutusohjelman käytössä on yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettu Turun Koneteknologiakeskus. Turun AMK:n laivanrakennusinsinöörejä päätyy suunnittelutoimistojen, telakoiden, laitevalmistajien ja muiden alan yritysten palvelukseen. Laiva- ja venetekniikan lisäksi muut suuntautumisvaihtoehdot ovat energia- ja polttomoottoritekniikka sekä tuotantotekniikka, tuotekehitystekniikka ja koneautomaatiotekniikka. Myös Turun Ammattikorkeakoulu toimii SHOK-tutkimusympäristössä. 24

Turun Ammattikorkeakoulun polttomoottorilaboratorio Turun ammattikorkeakoulussa on tehty polttomoottoritutkimusta jo lähes 20 vuotta. Pääpaino on yritysten tilaamissa tutkimuksissa. Pääasiakkaita ovat suomalaiset moottori-, katalysaattori- ja polttoaineyritykset, mutta tutkimusta tehdään myös pienyrityksille sekä korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Polttomoottoritutkimuksella on oma hyvin toimiva tutkimusryhmä. Polttomoottoritutkimuksen tavoitteina on kehittää vähäpäästöisiä diesel- ja kaasumoottoreita, pienentää moottorien polttoaineenkulutusta, kehittää pakokaasujen jälkikäsittelylaitteita ja sovittaa ne toimimaan saumattomasti moottorin kanssa sekä tutkia uusiutuvia polttoaineita. Lähiajan tavoitteena on laajentaa tutkimusta myös hukkaenergian hyödyntämiseen ja kulkuneuvojen energiaratkaisuihin. Moottoritutkimuksen tavoitteena on myös tuottaa moottori- ja polttoainealan asiantuntijapalveluja ja laatia kehitysskenaarioita. Polttomoottoritutkimuksen oleellinen osa on ammattitaitoisten insinöörien kouluttaminen energia-, moottori- ja polttoaineteollisuuteen. Polttomoottoritutkimuksen pääasiakkaita ovat moottorivalmistajat AGCO Power Oy ja Wärtsilä Finland Oy, pakokaasujen jälkikäsittelylaitteita valmistavat Ecocat Oy ja Proventia Emission Control, poltto- ja voiteluaineyritykset (mm. Neste Oil Oyj ja Ab Nanol Technologies Oy), työkonevalmistajat (Valtra Oy, John Deere Forestry Oy), lämmönsiirrinvalmistaja Vahterus Oy, yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut (mm. Vaasan ja Oulun yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia) sekä muutamat pienyritykset. Moottorilaboratorio on mukana myös SHOK-yhtiö Cleen Oy:n Future Combustion Engine Power Plant -tutkimusohjelmassa (FCEP) sekä niin ikään Tekesin rahoittamassa TREAM-tutkimusprojektissa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategiset painopistealueet ovat vihreä energia ja teknologia, kestävä arvonluonti ja kansainvälinen Venäjä-yhteyksien rakentaminen. LUT Laserin strategiset tutkimusaiheet lähtevät teollisuuden tarpeista ja pyrkivät lopputulokseen tieteen keinoin LUT:n arvojen mukaisesti. Lounaisrannikolla näitä aiheita ovat energiatehokkaiden ja kestävän kehityksen mukaisten modernien valmistustekniikoiden käytön edistäminen sekä prosessien (hitsaus, leikkaus ja pinnoitus) ja teknologian kehittäminen. Lisäksi tutkimusaiheita ovat muun muassa modernit tuotantoteknologiat ja niiden käyttöönoton edellytysten selvittäminen. Tulevaisuudessa tavoitteena on ulottaa modernin valmistustekniikan T&K&I-toiminta myös laseriin perustuvan ns. mikro- ja millityöstön tutkimukseen. Näihin tutkimusaloihin liittyvät teknologiat tukevat esimerkiksi elektroniikka-, mekaniikka-, lääke- ja terveydenhuollon teollisuutta. Tutkimuksen LUT Laser suorittaa yhdessä alueella toimivien yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Koneteknologiakeskus). LUT:n Turun ryhmä integroituu myös Meridiemin tutkimusalustan sekä Aavan ja Turku Yard Parkin toimintaan. Tutkimusyhteistyöllä pyritään löytämään poikkitieteellisiä leikkauspintoja, joilla löytyvät tulevaisuuden huipputeknologiat ja menestystarinat. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on myös yksi SHOK-toimijoista.

Yrkeshögskolan Novia ja Axxell (Aboa Mare) Yrkeshögskolan Novian ja ammatti-instituutti Axxellin merenkulkualan koulutus on keskitetty Turun koulutusyksikköön, Aboa Mareen. Novia kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ja Axxell merenkulun ammattitutkintoja. Koulutus järjestetään pääosin ruotsiksi. Merikapteeni (AMK) on pätevä meripäällystön tehtäviin suomalaisilla ja ulkomaisilla aluksilla. Turussa valmistuneita merikapteeneja päätyy myös maissa sijaitsevien merenkulkualan tahojen palvelukseen. Aboa Mare järjestää merikapteenikoulutusta myös englanniksi Maritime Management -koulutusohjelmassa. Turussa peruskoulutuksessa on noin 500 opiskelijaa merikapteeni-, vahtiperämies- ja vahtikonemestarin opinto-ohjelmissa. Tämän lisäksi jatkokoulutuksessa käy vuosittain noin 1 500 henkilöä enimmäkseen suomalaisista varustamoista. Ulkomaalaisten varustamoiden osuus koulutuksesta on jatkuvasti kasvanut. Merenkulun insinöörit työskentelevät ylemmän konepäällystön tehtävissä. Aboa Maren insinöörikoulutus antaa laajan valmiuden toimia myös erilaisissa teollisuuden tarkastus-, asiantuntija-, suunnittelu- ja johtotehtävissä. Aboa Maren käytössä on Suomen suurin seitsemän komentosillan laivasimulaattori. Osa Aboa Maren koulutuksista suoritetaan yhteistyössä Meriturvan, Wärtsilän ja Maritime Safety Centerin kanssa. Simulaattorikeskuksessa on tällä hetkellä kaksi simulaattorijärjestelmää: Eca-Sindel (ranskalais-italialainen järjestelmä) ja Transas Marine (venäläinen järjestelmä). Näistä Transas Marine on kansainvälistä huipputasoa ja simulaattorijärjestelmä on hankittu Aboa Marelle talvella 2012−2013. Uusin eli kolmas järjestelmä on kehitteillä ja installoidaan kesäkauden aikana. Järjestelmän kehittäjiä ovat suomalaiset yritykset Image Soft ja Aker Arctic. Ensisijaisesti tämä uraauurtava järjestelmä tulee erikoistumaan jäissä kulkemisen kuvaamiseen.

Turun aikuiskoulutuskeskus Suurin osa merialan täydennyskoulutuksista tapahtuu Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Turun AKK:ssa on yli 500 päiväopiskelijaa, joiden koulutus sopii merialan yritysten tarpeisiin. Osa koulutuksista tähtää ammattitutkintoon tai tutkinnon osaan, kuten laivanrakentajan, hitsaajan, laivasähköasentajan tai levytyömestarin ammattitutkinnot. Osa taas on lyhyempiä koulutuksia, joiden avulla päivitetään esimerkiksi hitsaajien ammattitaitoa vastaamaan paremmin nykypäivän laivanrakennustyön vaatimuksia. Lisäksi Turun AKK järjestää muun muassa sähköasentajien ja putkiasentajien muuntokoulutuksia laivanrakennusalalle. AKK:n koulutusten päämääränä on aina yritysten tarvitseman osaamisen varmistaminen. ELY-keskuksen kanssa solmittujen puitesopimusten avulla AKK kykenee nopeasti ja joustavasti järjestämään yrityksille räätälöityjä koulutuksia, joko nykyisen henkilöstön lisäkoulutuksia tai uuden henkilöstön erityiskouluttamista ennen työsuhteen alkua. Näissä koulutuksissa käy vuosittain 200–400 henkilöä.

Turun suomalaisen yhteiskoulun Merilinja Vuonna 2008 käynnistynyt TSYK:n merilinja on ainutlaatuinen lukion erikoislinja Suomessa. Merilinjalla opiskellaan lukion valtakunnallisten kurssien ohella erikoiskursseja: matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, tutkimusja ympäristöaineita, merenkulkua, yrittäjyyttä ja matkailua. Teoriaopintojen lisäksi merilinjalla opitaan paljon myös käytännön kautta, ja opiskelijoilla on muun muassa mahdollisuus osallistua perinnepurjehduskurssille ja suorittaa saaristolaivuritutkinto. Merilinja luo hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Yhteistyö eri oppi- ja tutkimuslaitosten sekä merialan yritysten kanssa tarjoaa opiskelijalle hyvän mahdollisuuden suorittaa opintoja myös toisissa oppilaitoksissa sekä tutustua työ- ja yrityselämään.

Turun ammatti-instituutti Turun ammatti-instituutista valmistuu meriteollisuuden palvelukseen muun muassa levyseppähitsaajia, koneenasentajia, sähköasentajia, putki- ja ilmanvaihtoasentajia sekä sisustuspuuseppiä. Ammatti-instituutissa aloitettiin vuonna 2008 työelämälähtöisenä kokeiluna laivanrakentajan koulutusohjelma. Projektissa on ollut mukana koulutuskuntayhtymä Winnowa, STX:n yksityinen laivanrakennusoppilaitos sekä meriteollisuusyrityksiä. Tavoitteena on saada laivanrakentajalinja yhdeksi kone- ja metallialan koulutusohjelmista tai omaksi tutkinnokseen. Koulutusohjelmakokeiluun on kuulunut tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä sekä vähintään vuoden kestoinen työssäoppimisjakso. Yhteistyötä on tehty myös yli koulutusasterajojen, sillä ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat valvoneet laivanrakentajaopiskelijoiden työskentelyä. Ensimmäiset opiskelijat ovat jo valmistuneet laivanrakentajan koulutusohjelmasta, jonka odotetaan toimivan mallina tulevaisuuden koulutusratkaisuille.

Koneteknologiakeskus Turku Oy Koneteknologiakeskus on Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteinen koulutus- ja kehittämiskeskus, joka tarjoaa oppilaitoksille tilat ja laitteet opiskelijaryhmien koulutukseen sekä opiskelijoille mahdollisuuden lopputöiden tekoon yhteistyössä teollisuuden kanssa. Yrityksille on tarjolla mm. koulutuspaketteja, koneajan vuokrausta sekä protojen valmistusta, valmistuspalveluja unohtamatta (levytyö, särmäys, koneistus). Yrityksille on myös tarjolla monenlaisia koulutusratkaisuja henkilöstön kouluttamiseen. Keskus tarjoaa yrityksille ja oppilaitoksille ajanmukaisen oppimisympäristön sekä puitteet työharjoittelulle ja ammatilliselle erikoistumiselle yhteistyössä teollisuuden kanssa. Koneteknologiakeskuksen palveluksessa on toistakymmentä henkilöä. Tämän lisäksi toiminnassa ovat vahvasti mukana alueen oppilaitosten opettajat ja projektihenkilöstö. Koneteknologiakeskus Turku Oy:llä on vetovastuu osaamiskeskusohjelmakauden 2007−2013 valtakunnallisesta Meriklusteriohjelman OSKEn koordinaatiosta sekä paikallisesta Varsinais-Suomen osaamiskeskuksesta (meriklusteriohjelma). Koneteknologiakeskus hallinnoi useita eri rahoittajien hankkeita. Lisäksi Koneteknologiakeskuksessa toteutetaan oppilaitosten hankkeita.

TURKU SEAS 2020