Kohti vuotta 2029

Turku panostaa nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä Turun kaupunki järjestää henkilökunnalleen koulutusta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Tavoitteena on, että jokaisella turkulaisella nuorella on eväät hyvään mieleen.

oukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia on kokoontunut Mielenterveys voimaksi 2 -koulutukseen. Koulutuksen ensimmäisestä osasta on kulunut pari kuukautta ja kouluttaja Marja Snellman-Aittola Suomen Mielenterveys ry:stä palauttelee mieliin viimeksi esiteltyjä materiaaleja ja työkaluja:

– Entä Mielenterveyden käsi -juliste? Miten se on ollut käytössä koulutuksen jälkeen?

Julisteen kerrotaan olevan esillä ja joillain jo aktiivisessa käytössäkin.

– Se on helppo ottaa puheeksi ja sitä voi peilata myös oman elämän kautta, kommentoi yksi koulutettavista.

Mielenterveyden käsi -harjoituksen avulla voi pohtia arjen valintojen vaikutusta mielenterveyteen ja tarkkailla oman mielenterveyden tasapainoisuutta. Juuri tällaisia käytännönläheisiä materiaaleja J

ja harjoituksia koulutus tarjoaa nuoria työssään kohtaaville.

Koulutusta mahdollisimman monelle Koulutukset ovat osa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, joka on yksi Turun Smart and Wise -kärkihankkeen painopistealueista. Työn yhtenä tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa osana omaa työtä. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät ovat luontevasti läsnä nuoren elämässä ilman ajanvarausta ja virastoaikojenkin ulkopuolella.

– Nuorisotyöntekijät tekevät kentällä valtavan tärkeää työtä. He ovat niitä turvallisia aikuisia, joita nuoret tarvitsevat elämäänsä ja joilla on arjen työssä mahdollisuus tukea nuorten mielen hyvinvointia, tiivistää syrjäytymisen ehkäisemisen projektipäällikkö Mari Kontio. Nuorisotyöntekijöiden lisäksi kohderyhmän mukaista koulutusta on tarjolla esimerkiksi opettajille, varhaiskasvattajille ja terveysalan ammattilaisille, joilla kaikilla on oma tärkeä roolinsa lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamisessa.

Nuorisotyöntekijälle kerrotaan isoista ja pienistä huolista Koulutukseen osallistuneen nuoriso-ohjaaja Ville Solkisen mukaan mielenterveyden teemat ovat erittäin ajankohtaisia nuorisotyössä. Iso haaste on se, että kaikilla vanhemmilla ei ole aikaa tai osaamista kuunnella nuorta. Nuorisotyössä vanhempien ajanpuute näkyy aikuisen kaipuuna. Nuorisotyöntekijälle avataan helposti niin isoja kuin pieniä henkilökohtaisia huolia.

– Meidän työtä on kohdata nuori. Välillä on haastavaa, kun nuoria voi olla

yhtä aikaa paikalla neljäkymmentä ja ohjaajia kaksi. Tärkeintä on, että kuunnellaan. Etenkin nuorimmille usein riittää, kun aikuinen on läsnä ja tekee jotakin yhdessä nuoren kanssa, Solkinen kertoo.

Osa nuorista puhuu mielenterveydestä avoimesti. Toisille aihe on vaikea tai nolo. Harva nuorista hahmottaa mielenterveyden voimavarana tai opittavana taitona.

– Yhä nuoremmat keskustelevat mielenterveysasioista ja moni tuo räväkästikin esille omia ongelmia. Toisaalta mielenterveysongelmat aiheuttavat myös häpeää. Me voimme vaikuttaa siihen, miten puhumme asiasta nuorten kanssa, Solkinen sanoo.

• Lue pidempi juttu verkosta: turku.fi/mielenterveys-voimaksi

TEKSTI JA KUVAT: EEVA HÄMÄLÄINEN

Tunnista nuoren vointi ja auta tarvittaessa avun luo

Mielenterveyden käsi auttaa kiinnittämään huomiota tavallisiin arjen asioihin, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Sen avulla voi pohtia, ovatko kaikki osa-alueet arjessa kunnossa vai olisiko lisätuki tarpeen. Koululaisilla apu löytyy ensisijaisesti oman oppilaitoksen terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kautta. Listauksen avunpaikoista löydät sivuilta: • turku.fi/nuorten-terveys-ja-hyvinvointi • turku.fi/sv/mentalvårdsservice-för-barn-och-unga

Mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana huolissaan olleet turkulaisnuoret

Perusopetus 8. ja 9. lk

Lukio 1. ja 2. vuosi

17,1% 31,9% 30,4%*

45,6%

24,2% 40,4% 38,8%

49,4%

Ammatillinen oppilaitos

19,8% 32,4% 28,4%

50,4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Pojat Tytöt Yhteensä Turku / *Koko maa%

Lähde: Kouluterveyskysely 2019

Tukea koko perheelle

Lapsista 25 % varttuu jossain kohtaa lapsuuttaan perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Perheenjäsenen, vanhemman tai sisaruksen sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen ja lisää perheenjäsenten riskiä sairastua.

Usein lapsen ja nuoren omaisroolia ja tuen tarvetta ei tunnisteta. Mielenterveysomaiset tarvitsevat itsenäistä tukea, jotta heidän uupumistaan ja ongelmien ylisukupolvistumista voidaan ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti ja varhain.

Perheiden ja nuorten tukemiseen tarvitaan moniammatillista osaamista. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat mielenterveysomaiset ja osaavat ohjata heitä esimerkiksi

yhdistysten tarjoaman tuen ja palveluiden piiriin.

Milla Roos Toiminnanjohtaja Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry

Hyvä katse suojaa

Jokainen lapsi kaipaa aikuisten ihailevaa katsetta. Lapsen ja nuoren hyvän mielenterveyden vahvistaminen alkaa jo kohdussa. Siksi avainasemassa ovat raskaus- ja vauvatreffit sekä muut perheiden avoimet kohtaamispaikat, joissa kannustetaan perheitä vahvaan varhaiseen vuorovaikutukseen.

Yksikään lapsi tai nuori ei haluaa tuntea ivaavia katseita. 30 vuotta täyttävä Koulurauhaa järjestetään juhlavuoden kunniaksi taas Turussa. Pitkäjänteistä kiusaamisen ja yksinäisyyden vastaista työtä on myös tukioppilastoiminta, nuorten puhelin- ja nettipalvelut sekä tukihenkilötoiminta.

Haluan kiittää Turkua pitkäjänteisestä kumppanuudesta, joka mahdollistaa mm. nämä satsauksemme lapsiin ja nuoriin.

Janina Andersson Toiminnanjohtaja MLL Varsinais-Suomen piiri