Kohti vuotta 2029
Turku panostaa nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä Turun kaupunki järjestää henkilökunnalleen koulutusta ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Tavoitteena on, että jokaisella turkulaisella nuorella on eväät hyvään mieleen.
J
oukko nuorten kanssa toimivia ammattilaisia on kokoontunut Mielenterveys voimaksi 2 -koulutukseen. Koulutuksen ensimmäisestä osasta on kulunut pari kuukautta ja kouluttaja Marja Snellman-Aittola Suomen Mielenterveys ry:stä palauttelee mieliin viimeksi esiteltyjä materiaaleja ja työkaluja: – Entä Mielenterveyden käsi -juliste? Miten se on ollut käytössä koulutuksen jälkeen? Julisteen kerrotaan olevan esillä ja joillain jo aktiivisessa käytössäkin. – Se on helppo ottaa puheeksi ja sitä voi peilata myös oman elämän kautta, kommentoi yksi koulutettavista. Mielenterveyden käsi -harjoituksen avulla voi pohtia arjen valintojen vaikutusta mielenterveyteen ja tarkkailla oman mielenterveyden tasapainoisuutta. Juuri tällaisia käytännönläheisiä materiaaleja
12
ja harjoituksia koulutus tarjoaa nuoria työssään kohtaaville.
Koulutusta mahdollisimman monelle Koulutukset ovat osa nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, joka on yksi Turun Smart and Wise -kärkihankkeen painopistealueista. Työn yhtenä tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa osana omaa työtä. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät ovat luontevasti läsnä nuoren elämässä ilman ajanvarausta ja virastoaikojenkin ulkopuolella. – Nuorisotyöntekijät tekevät kentällä valtavan tärkeää työtä. He ovat niitä turvallisia aikuisia, joita nuoret tarvitsevat elämäänsä ja joilla on arjen työssä mahdollisuus tukea nuorten mielen hyvinvointia, tiivistää syrjäytymisen ehkäisemisen projektipäällikkö Mari Kontio.
Nuorisotyöntekijöiden lisäksi kohderyhmän mukaista koulutusta on tarjolla esimerkiksi opettajille, varhaiskasvattajille ja terveysalan ammattilaisille, joilla kaikilla on oma tärkeä roolinsa lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamisessa.
Nuorisotyöntekijälle kerrotaan isoista ja pienistä huolista Koulutukseen osallistuneen nuoriso-ohjaaja Ville Solkisen mukaan mielenterveyden teemat ovat erittäin ajankohtaisia nuorisotyössä. Iso haaste on se, että kaikilla vanhemmilla ei ole aikaa tai osaamista kuunnella nuorta. Nuorisotyössä vanhempien ajanpuute näkyy aikuisen kaipuuna. Nuorisotyöntekijälle avataan helposti niin isoja kuin pieniä henkilökohtaisia huolia. – Meidän työtä on kohdata nuori. Välillä on haastavaa, kun nuoria voi olla
Koulurauhan tavoitteena on, että kaikilla on koulussa hyvä olla, ketään ei kiusattaisi eikä kukaan jäisi yksin: • mll.fi/koulurauha
yhtä aikaa paikalla neljäkymmentä ja ohjaajia kaksi. Tärkeintä on, että kuunnellaan. Etenkin nuorimmille usein riittää, kun aikuinen on läsnä ja tekee jotakin yhdessä nuoren kanssa, Solkinen kertoo. Osa nuorista puhuu mielenterveydestä avoimesti. Toisille aihe on vaikea tai nolo. Harva nuorista hahmottaa mielenterveyden voimavarana tai opittavana taitona. – Yhä nuoremmat keskustelevat mielenterveysasioista ja moni tuo räväkästikin esille omia ongelmia. Toisaalta mielenterveysongelmat aiheuttavat myös häpeää. Me voimme vaikuttaa siihen, miten puhumme asiasta nuorten kanssa, Solkinen sanoo. • Lue pidempi juttu verkosta: turku.fi/mielenterveys-voimaksi TEKSTI JA KUVAT: EEVA HÄMÄLÄINEN
