Turkuposti 2/2012 by Turun kaupunki

Seudun kirjastoyhteistyö laajenee s. 6

Mistä sähkölaskun hinta koostuu? s. 7

Palautetta voi antaa kellon ympäri s. 2

Kaavoituskatsaus

2 2012 Paikalla on paikka palautteelle. . . . . . . . . . . . 2 Kuusi kuntaa yhteisen seudullisen joukkoliikenteen piiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sex kommuner deltar i det regionala kollektivtrafiksamarbetet. . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Kaupungin varhaiskasvatuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Logomo tuo elämyksiä kaupunkiin. . . . . . . 4 Kirjastojärjestelmä uudistetaan kevään aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Avbrott i biblioteksservicen på grund av datasystembyte . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Tallenteet voi digitoida kirjastossa. . . . . . . . 6 Mitä sähkölasku sisältää?. . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Monikulttuurisen Turun vaikuttajat palkittiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Reippaiden jäsenten vanhusneuvosto. . . . 8 Energiska medlemmar i äldrerådet . . . . . . . 8 Kepein askelin kesään -tapahtuma ikääntyneille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Med lätta steg in i sommarenevenemanget för äldre personer. . . . . . . . . . 8 l i i t e : K A AVO I T U S K A T S A U S Linkki tukee nuoria ja vanhempia. . . . . . . . . 9 Tukiperhettä jonotetaan hartaasti. . . . . . . . 9 Koululaiset harjoittelevat työelämää Yrityskylässä. . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kouluun tutustumispäivät. . . . . . . . . . . . . . . 10 Huippuluokan teknologian kehitystä jo kymmenen vuotta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Luostarivuoren tavoitteena Taitaja9-kulta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Kiilopään maja uudistui. . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Esteettömyys kuuluu kaikille . . . . . . . . . . . . 12 Kylämäisyydestä turvaa kerrostalossakin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13 Lähiöillä on iso merkitys koko kaupungille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Nuori Kulttuuri Sounds 2012 soi Turussa toukokuussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Your Move Turku – hieman erilainen nuorten tapahtuma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Turku-rockin taustat kansissa. . . . . . . . . . . . 14 Kulttuurivinkit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Lasten kesäpuuhat yksiin kansiin. . . . . . . . 16 Tuolizumbassa eivät mene askelet sekaisin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Liikuntavuoron voi nyt varata ja maksaa verkossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Paikalla on paikka palautteelle Paikalla-palvelu tarkoittaa sitä, että kaupungin asukkaat voivat ottaa yhteyttä kaupungin katuja viheralueisiin sekä vesihuoltoasioihin ja ulkoliikuntapaikkoihin liittyvistä asioista internetin kautta, mihin tahansa vuorokauden aikaan. Turku on ottanut vuoden alussa käyttöön sähköisen palautejärjestelmän, jonka avulla kaupunki voi vastaanottaa karttapohjaista palautetta. Lähetetyt viestit kohdistuvat kustakin asiasta vastaavalle asiantuntijalle vastattavaksi. Palautetta voi antaa mm. kaduista, ulkoliikuntapaikoista, viheralueista, vesihuoltoasioista sekä kartoista ja osoitteista. Palaute voi liittyä ylläpitotasoon, rikkinäiseen penkkiin tai roskikseen, korjaustarpeeseen, esimerkiksi kadussa olevan kuopan paikkaamiseen, tai se voi olla yleisempää kehittämispalautetta, kuten esimerkiksi pyörätien tarvetta tietyllä alueella. Järjestelmän kautta voi lisäksi ehdottaa ympäristötalkoita, joiden avulla asiakkaat voivat omalla aktiivisuudellaan saada lähiympäristöjä siivottua ja raivattua viihtyisämmiksi.

Palaute otetaan aina huomioon turkuposti • åboposten Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto/Layout Mainostoimisto Dimmi Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper Solarispress 60 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu/Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero Seuraava numero ilmestyy viikolla 22 (28.5.–1.6. 2012). Aineiston deadline 4.5.2012 JULKAISIJA/UTGIVARE

ISSN 1798-4661

Viestien käsittelyajat riippuvat paljon palautteen luonteesta. Jos palaute koskee vikatilannetta tai virhettä, palautteen saa hyvinkin nopeasti. Toisaalta taas joskus palautteeseen ei sen luonteen vuoksi voida vastata heti. Palautteen käsittely saattaa edellyttää tietyn päätöksen odottamista, ehkä jopa poliittiselta tasolta. Tämänkaltaisiin asioihin ei voida antaa suoraa vastausta, mutta asiakkaat kuitenkin voivat olla varmoja siitä, että asia on otettu huomioon ja viety kuntaorganisaatiossa eteenpäin.

Puhelin käteen kiireellisissä tapauksissa Kaikkein kiireellisimmät palautteet, kuten vesijohtovuotoja tai suurta ongelmaa aiheuttavia kadun vaurioita koskevat palautteet, tulisi aina ilmoittaa ensisijaisesti puhelimitse. Mikäli haluaa käyttää palautejärjestelmää, tulee muistaa se, että viestit välittyvät eteenpäin vain virka-aikana, tavallisina arkipäivinä. Muulloin, virka-ajan ulkopuolella ja pyhäpäivinä, tulisi ensisijaisesti soittaa puhelimella kaupungin päivystäjille. Tähän soveltuu paikalla-palvelun puhelinnumero, (02) 262 4444, josta puhelut ohjautuvat virka-ajan ulkopuolella automaattivaihteen avustuksella oikealle päivystäjälle. Virka-aikana pu-

helu yhdistyy asiakaspalvelusihteereille, jotka välittävät asian eteenpäin.

Turku-pisteessä ratkeaa moni ongelma Asiakaspalvelua saa edelleen normaalisti myös käymällä paikan päällä Turku-pisteessä. Turku-pisteen asiakaspalvelijat pyrkivät auttamaan kuntalaisia heidän tarvitsemissaan, kaupungin teknisissä asioissa. Paikalla-palvelua ja kuntalaisten sähköisiä palveluita pyritään kehittämään ja parantamaan jatkuvasti. Palvelu on osa koko kaupungin asiakaspalvelun kehittämisprojektia. Palautetta voi antaa myös järjestelmän ja asiakaspalvelun kehittämisestä. Paikalla-palvelu löytyy www-osoitteesta www.turku.fi/paikalla. Asiakaspalvelun puhelinnumero on (02) 262 4444, ja osoite Puolalankatu 5, Turku. Teksti: Anders Öström

Oikaisuja:

Lehden edellisessä numerossa ilmestyneestä artikkelista ”Nouse siiville Turussa” oli jäänyt kirjoittajan nimi pois. Turun lentokenttäyhteyksiä käsitelleen jutun oli kirjoittanut Hele Kaunismäki ja jutun yhteydessä julkaistun annoskuvan haltija on Enkeliravintolat. ”Lähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys” -artikkelin yhteydessä olleessa kuvatekstissä todettiin, että ”Uittamonranta kylpee auringossa”. Kuvassa oleva uimaranta on nimeltään Ispoisten uimaranta.

Kuusi kuntaa yhteisen seudullisen joukkoliikenteen piiriin Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun seutuliikenteen viranomaistehtävät ovat siirtyneet vuoden 2012 alussa Turun joukkoliikennelautakunnalle. Kuntien yhtenäiset lippu- ja tietojärjestelmät on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2014. Uudistuksen myötä matkustaminen lähes 300 000 asukkaan alueella helpottuu ja nopeutuu, kun kuntien välillä voi tulevaisuudessa matkustaa joustavasti yhdellä lipulla. Jo mukana olevien kuuden kunnan lisäksi Auran, Paraisten, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnilla on halutessaan mahdollisuus liittyä seutuyhteistyöhön. Siirtymäaikana seutuliikenne järjestetään liikennöintisopimuksilla, joiden sopijaosapuolina ovat liikenteenharjoittajat ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VARELY). Joukkoliikenteen matkat ovat kasvaneet kahdessa vuodessa miljoonalla 19,4:stä 20,4 milj. matkaan. Teksti: Timo Ahokanto

Sex kommuner deltar i det regionala kollektivtrafiksamarbetet Myndighetsuppgifterna för S:t Karins, Lundo, Nådendals, Reso, Rusko och Åbo regiontrafik har övergått till kollektivtrafiknämnden i Åbo i början av år 2012. Det är meningen att de enhetliga biljett- och datasystemen ska tas i bruk i kommunerna sommaren 2014. I och med förnyelsen blir det lättare och snabbare för så gott som 300 000 invånare att åka kollektivt i regionen då man i fortsättningen smidigt kan resa med en biljett mellan kommunerna. Förutom de sex kommuner som redan är med i systemet har Aura, Pargas, Masko, Virmo, Nousis, Pemar, Sagu och Tarvasjoki möjlighet att delta i det regionala samarbetet om man så vill. Tekst: Timo Ahokanto

Varhaiskasvatuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä Osin valtakunnallinen asiakastyytyväisyyskysely antoi Turun kaupungin varhaiskasvatukselle hyvät pisteet. Palaute tullaan käsittelemään ja tarvittaviin toimiin ryhdytään niin ruusujen kuin risujenkin osalta. Turun kaupungin varhaiskasvatus järjesti asiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyn helmikuussa. Kysymyksiä arvioitiin asteikolla 1–5. Keskiarvoksi kaupungin varhaiskasvatus saa yli 3, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat omaan päivähoitoyksikköönsä ja päivähoidon aloitukseen. Varhaiskasvatusta oppimisen ja kehityksen edistäjänä arvostettiin vastauksissa korkealle, kuten myös sitä, että lapsella on mahdollisuus leikkiä toisten lasten kanssa. Tyytymättömyyttä on sijoituksessa, eli lapsi ei ole saanut paikkaa ensisijaisesta hakukohteesta. Negatiivista palautetta varhaiskasvatus sai henkilökunnan vaihtuvuudesta, ja tiloina päiväkoteja kritisoitiin huonojen aitojen vuoksi. Arvosanaksi Turun kaupungin varhaiskasvatus sai asteikolla 4–10 hyvän tuloksen. Omalle hoitopaikalle noin puolet antoi yhdeksän ja neljännes täyden kym-

pin. Vastaajista kolmannes antoi saamastaan palvelusta arvosanan yhdeksän.

Palaute otetaan vakavasti Nettikyselyyn vastasi hieman yli 900 varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjää. Vastaajista noin neljännes oli yksityisten päivähoitopalveluiden käyttäjiä. Noin 650 vastaajan lapsi tai lapset ovat päiväkodissa ja loput perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa, puistotoiminnassa tai avoimessa kerhotoiminnassa. Turun kaupungilla on kunnallisessa päivähoidossa tai palvelusetelillä yksityisissä päiväkodeissa yli 6 800 lasta. Osa kysymyksistä on yhteisiä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa, joten asiakaspalautetta voidaan vertailla myös valtakunnan tasolla. Päivähoidontarkastaja Ulla Soukainen Turun kaupungin varhaiskasvatuksesta korostaa, että palautteeseen suhtaudutaan vakavasti. Kaikki palaute käsitellään ja epäkohtiin puututaan mahdollisuuksien mukaan. Positiivinen palaute käsitellään samalla tavalla, ja kiitos menee sinne, minne kiitosta on annettu. Lopulliset tulokset tullaan julkaisemaan varhaiskasvatuksen nettisivuilla myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Teksti ja kuva: Maija Linnala

Huipputekniikkaa ja monipuolisuutta

Logomo tuo elämyksiä kaupunkiin

Vanhat veturimiehet hieroisivat silmiään, jos tämän näkisivät: VR:n konepaja, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1876, on nyt upea, huipputekniikalla varustettu kulttuuri- ja tapahtumakeskus. Logomo löi itsensä läpi vuonna 2011. Jatkossa talo puhuu itse puolestaan. Tapaamme toimitusjohtaja Päivi Rytsän Logomon huikean korkeassa aulassa. Tilassa voi edelleen tunnistaa vanhan VR:n konepajahallin miljöön. Lasi-ikkunaseinän takaa avautuu ratapiha junavaunuineen. Olemme Logomossa tavallisena arkiaamuna – mutta vauhti on kova. The Voice of Finland -tapahtumia rakennetaan kiihkeästi. Catering-palveluja varten tuodaan lavakaupalla tarvikkeita. Ja itse Logomo-salissa välkkyvät jo Voicen valot. Jokainen tietää osansa, luodaan näyttävää musiikkispektaakkelia. – Logomossa käyneet helsinkiläiset ovat pukeneet kateutensa sanoiksi: voi kun meillä olisi tällainen talo, toimitusjohtaja Rytsä nauraa. – Täällä ei tarjota pelkkiä rock-konsertteja vaan kaikkea konferensseista oopperaan ja akustisiin konsertteihin. Logomoon rakentuu koko ajan lisää uusia tiloja: auditorioita, aitioita, pian aloittaa uusi ravintola niin lounaskuin iltakäytössä. Talo elää. Syksyllä 2012 valmistuu elokuvakerhojenkin käyttöön sopiva elokuvateatteriauditorio 120 hengelle.

Katsomo liikkuu ilmatyynyillä Talon ydin on Logomo-sali ja sen muunneltavuus sadoista katsojista 3 500-henkisen yleisön areenaksi. Logomosali voidaan äärimmillään venyttää 100 metrin pituuteen, leveyttä on 30 metriä. Ilmatyynyillä liikutettava katsomo voidaan rakentaa hyvin moneen muotoon. Katsomo voidaan rakentaa vaikka amfiteatterin tyyliin niin, että esiintyjät ovat keskellä ja katsomo nousee esiintymislavan ympärille. – Vastaavaa liikuteltavaa katsomoa ei löydy mistään, Rytsä kertoo. Se on meille räätälöity. Ja jos joku jo kokee ”nähneensä Logomon”, niin esimerkiksi Turku 2011 -vuoden avajaiset vietettiin purkutyömaan keskellä, tilassa, jossa osa seiniä oli peitetty muovilla. Tämän jälkeinenkin konserttisali on jo purettu pois. Vain ne, jotka ovat talossa vierailleet marraskuun 2011 puolivälin jälkeen, ovat oikeasti nähneet Logomosalin.

Ainutlaatuinen sähköinen akustiikka Logomo-saliin on kätketty lähes sata mikrofonia ja kolme sataa kaiutinta. Sali on akustiikaltaan ainutlaatuinen Suomessa ja omaa luokkaansa myös Euroopassa, jossa vastaavalla akustiikalla rakennettuja saleja on alle kymmenen. Saliin rakennettiin sähköinen keinoakustiikka, koska se mahdollistaa sekä sähköisesti vahvistetun että akustisen musiikin esittämisen. – Jo heti alkuun Logomo on ollut valtavan suuri menestys, johon on saatu monipuolista musiikkitarjontaa, tapahtumajohtaja Janne Auvinen kertoo. The Voice of Finland valloittaa Logomo-salin perjantait maaliskuulta aina 20.4. saakka. Logomoon ovat tulossa maalis-huhtikuulla myös muun muassa Jari Sillanpää, Swing & Sweet, UMO:n Stevie Wonder night, Apulanta, irlantilainen Clannad, Kaija Koo ja 28. huhtikuuta otetaan jo Waraslähtö Vappuun.

Tilaa eri mittakaavoissa Logomossa on tilaa kaikkiaan 24 000 neliötä. Tilat hahmottuvat pohjapiirroksesta kolmena eri osana. LO-osassa jatkaa edelleen Tuli on irti -näyttely. Huhtikuussa alkaa Päivi Rytsä korostaa, että Logomon strategia on tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

en.

e Auvin

Jann irector D e u en nts & V

Eve

Ravintolaa illaksi ja lounasta päivällä Logomon tilat ovat tyhjiä ja muunneltavia, mikä on koko talon toimintaperiaatteiden mukaista. Henkilökuntaa on vähän, ketteryyttä sitäkin enemmän. – Meillä on kolme catering-palvelua, joilla on toiminnassaan erilainen painotus. Näin voidaan saada kahvitus sadalle mutta toisaalta anniskelupalvelut jopa 3500 konserttivieraalle. – Nyt ollaan siinä tilanteessa, että myyntipäällikölle tulee valtavasti tarjouspyyntöjä, eli meihin päin ollaan yhteydessä. Logomo on lyönyt itsensä läpi, haaste on vastata pyyntöihin ripeästi. Teksti: Sini Silván • Kuvat: Hannu Waher ja Joni Rantasalo

Logomo-salista tekee ainutlaatuisen sen erinomainen sähköinen akustiikka.

myös Museokeskuksen Turku-aiheinen valokuvanäyttely, ja molemmat jatkavat heinäkuulle saakka. – Idea on, että talo elää muutenkin kuin viikonloppuisin, Rytsä kertoo. Keskimmäisen eli GO-osan ydin on mittava Logomosali ja sen kupeella erikokoisia tiloja, joita vuokrataan yrityksille kokous-, koulutus- tai tapahtumakäyttöön. Kolmas MO-siipi rakentuu täyteen luovien alojen työja toimistotiloja sekä auditorioita. Luovien alojen työ- ja toimistotilaa valmistuu 4 000 neliötä jo keväällä 2013 ja saman verran lisää vuotta myöhemmin. Tiloja on aina 250 neliöstä yhteen työpisteeseen. Hinnat ovat keskustan hintatasoa. Rytsä kuvailee, että luovat alat voivat Logomon vinkkelistä olla niin muotoilua ja pelialaa kuin it-osaajia, mainontaa ja markkinointia. Monille alalla yksin työskenteleville ”yhteinen kahvikupillinen” toisten kanssa ja yhteisöllisyys on tärkeää. – Turun luovan talouden yritykset ovat liiketaloudellisesti kunnianhimoisia, ja suurin osa tähtää suoraan kansainvälisille markkinoille, Rytsä kertoo ja tietää mistä puhuu. Ennen Logomoa hän on ollut perustamassa Turkuun luovan talouden yrityshautomo Creveä. – Logomo antaa kasvot luovalle toiminnalle. Kehitetään, ajatellaan toisin – mutta samalla tehdään kannattavaa liiketoimintaa.

Logomossa rakennetaan koko ajan lisää ja tilat tullaan myös jatkossa identifioimaan persoonallisemmiksi. Talon konepajan hengessä näkyvät myös modernit elementit.

”Etuoikeutettua olla täällä” Janne Auvinen aloitti Logomossa Events & Venue Director -tittelillä eli tapahtumajohtajana tammikuun alussa. Käytännössä hän on ollut talossa aina: ensin suunnittelemassa Logomon toimintaa Hartelalla Akukon Oy:n konsulttina, sitten Turku 2011-säätiön tehtävissä. – Olen pitkän linjan teatteriammattilainen, valmistunut teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi. Viime vuodet olen tehnyt työtä teatterikonsulttina, esiintymistilojen erikoissuunnittelijana. Välillä matkapäiviä on kertynyt Turusta eri puolille maailmaa vuodessa 200. – Nyt saan nukkua yöni kotona. Kaikki palaset ikään kuin loksahtivat paikalleen: Olen ajatellut, että olen oikeasti syntynyt tähän maailmaan juuri tätä työtä varten. Tämä on minun neljäs lapseni. Vaimo sanoo, että ”se tuntuu olevan nykyään sinun kotisikin”. – Koko ajan tapahtuu paljon. Uuteen taloon on paljon kiinnostusta niin yleisön kuin esiintyjien puolelta. Auvinen pitää tärkeänä, että Logomo ei ole palatsi, kaikki pelaa toiminnan kautta. – Tämä on todella kivaa työtä. Koen olevani suorastaan etuoikeutettu, että saan olla täällä.

Huippuammattilainen toimitila-alalla Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä on huippuammattilainen toimitila-asioissa. Hän perusti jo 22-vuotiaana turkulaisena kauppatieteen opiskelijana vuokravälitysyrityksen veljensä kanssa, keittiön pöydän äärellä. Kun Rytsä myi osuutensa yrityksessä kahdeksan vuotta myöhemmin, Opiskelijoiden Vuokravälitys Suomi Oy oli laajentunut jo 14 paikkakunnalle. Rytsä on ollut osakkaana myös esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiössä. – Tehdään asiat toisin, aina luoda jotain uutta. Tämä on ollut minun toimintatapani, Rytsä toteaa. – Tavoite on toimia pienellä porukalla, mutta saada ammattitaitoisia kumppaneita. Logomossa tavoite ei ole olla vain Turun vaan myös valtakunnan mittakaavassa sekä kansainvälisesti merkittävä kohde. – Katto korkealla, kynnys matalalla, Rytsä tiivistää Logomon tunnukseen.

Kirjastojärjestelmä uudistetaan kevään aikana Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee toukokuun alussa. Samalla vaihtuu kirjastojen tietojärjestelmä. Vuorovaikutteiset verkkopalvelut monipuolistuvat, ja jatkossa käyttäjät voivat jakaa lukukokemuksiaan, jättää palautetta entistä helpommin ja samalla osallistua kirjastojen kehittämiseen. Uusi järjestelmä tarjoaa asiakkaille myös nykyistä enemmän sähköisiä aineistoja.

Käyttökatkos rajoittaa palveluja Järjestelmän uudistaminen tuo katkon kirjastojen palveluihin. Kirjastojärjestelmä poistuu käytöstä nykyisen Vaskin alueella 12.4. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Vapun jälkeen 2.5., ja uusi yhteinen verkkokirjasto avataan 3.5. osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivätkä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin

avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin aukioloajoin koko ajan. Kirjastossa voi lukea, käyttää Internetiä ja tutustua näyttelyihin. Huhtikuun viimeisen viikon 25.4.–1.5. kirjastot ovat kuitenkin kokonaan suljettuina. Tuoreinta tietoa kirjastopalveluista kiinniolon aikana saat omasta kirjastostasi ja kirjaston verkkosivuilta.

Varaudu ennakkoon Laina-aikaa on pidennetty jaksolle, jolloin järjestelmä on poissa käytöstä. Nykyisen Vaskin alueella pidennetty laina-aika on voimassa 6.4.–7.5. Tällä varmistetaan se, että järjestelmäkatkoksen aikana ei tarvitse huolehtia palautuksista. On kuitenkin tärkeää huolehtia jo olemassa olevien lainojen uusimisesta ennen järjestelmän käyttökatkoa. Varaudu lainauskatkoon ja lainaa kaikki tarvitsemasi aineisto ajoissa! Teksti: Nina Koskivaara

Kaikki lainauspalvelut ovat poissa käytöstä ja kirjastoautot poissa ajosta 12.4.–1.5.2012. Aukioloajat 12.4.–24.4.2012

Käytössä olevat palvelut 12.4.–24.4.2012

Pääkirjasto:

• lehtien luku • asiakastietokoneet • langaton verkkoyhteys • kopiokone • näyttelyt avoinna olevilla osastoilla • osastojen kokoelmat käsikirjastona

• Lasten ja nuorten osastot suljettu 12.4.–1.5. • Muut osastot auki normaalisti: ma–pe 9 –20, la 10 –16, su 12 –18 Turun lähikirjastot ja muut toimipisteet:

• Monitori auki normaalisti • Ilpoinen, Nummi, Runosmäki, Varissuo: ma, ti 14–18 ke, to ja pe 10–14 • muut lähikirjastot suljettu

Turku ja muut Vaski-kirjastot kiinni 25.4.–1.5.2012 Tervetuloa kirjastoon 2.5. ja uuteen verkkokirjastoon 3.5.

Kuva: Päivi Autere

Kuva: Nina Koskivaara

Avbrott i biblioteksservicen på grund av datasystembyte Vaski-bibliotekssamarbetet utvidgas i början av maj. I samband med utvidgningen tar biblioteken i bruk ett nytt datasystem. Under systembytet blir det ett avbrott i biblioteksservicen. Bibliotekssystemet tas ur bruk i det nuvarande Vaski-området den 12 april. Det nya systemet tas i bruk efter första maj 2.5 och det nya gemensamma nätbiblioteket öppnas den 3.5 på adressen www.vaskikirjastot.fi. Under uppdateringen är utlåning, returnering, omlån och behandling av reservationer samt informationssökning ur bruk både på biblioteken och i nätbiblioteket. De flesta bibliotek håller ändå öppet antingen normalt eller med begränsade öppettider. På biblioteken kan man läsa, använda Internet och bekanta sig med utställningar. Sista veckan i april 25.4.–1.5. är dock biblioteken helt och hållet stängda.

Förbered dig på ett avbrott i god tid Lånetiden har förlängts för den period då systemet är ur bruk. I det nuvarande Vaski-området gäller den förlängda lånetiden under 6.4–7.5. Med detta vill man försäkra sig om att kunderna inte behöver oroa sig för när de ska returnera sina lån under systemavbrottet. Det är ändå viktigt att se till att man förnyat sina befintliga lån före systemavbrottet. Förbered dig på avbrottet i utlåningen och låna allt material som du behöver i god tid! Text: Nina Koskivaara

Kuva: Päivi Autere

Tallenteet voi digitoida kirjastossa Enää ei tarvitse pelätä arvokkaiden tallennemuistojen katoamista. Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on nyt mahdollista digitoida VHS-kasettien lisäksi myös LP-levyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia. Turun pääkirjastossa sekä Ilpoisten ja Varissuon kirjastoissa viime vuonna alkanut VHS-videoiden digitointipalvelu on ollut suosittu, minkä johdosta palvelua on laajennettu. Pääkirjaston musiikkiosastolla on nyt mahdollista digitoida myös vinyylilevyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia.

Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytössä. Lisäksi digitointipisteessä on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet. Vanhat tallenteet voi siirtää muistitikulle, DVD- tai CDlevyille. Tarvittavat muistitikut ja levyt asiakas hankkii itse. LP-levyjen ja C-kasettien tallentamiseen pääkirjaston soittimella soveltuvat ainoastaan CD-R-levyt. Digitointipisteen saa varata käyttöönsä 1– 4 tunniksi kerrallaan. Varauksen teko edellyttää voimassa olevaa Vaski-kirjastojen kirjastokorttia. Varaukset tehdään digitointipalveluja tarjoavien kirjastojen neuvonnasta tai

puhelimitse. Uuden ajan voi varata vasta, kun edellinen aika on käytetty. Ajanvaraukset :

Pääkirjasto, Musiikki Linnankatu 2

puh. 2620 658 (VHS, LP-levyt, C-kasetit, diat ja kuvat) Ilpoisten kirjasto, Lauklähteenkatu 13 puh. 2620 764 (VHS) Runosmäen kirjasto, Piiparinpolku 19 puh. 2620 767 (VHS) Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3 puh. 2620 777 (VHS)

Mitä sähkölasku sisältää? Useita sähkönkäyttäjiä askarruttaa, miksi sähköstä pitää erikseen maksaa sähkönsiirtomaksua ja sähköenergiamaksua. Syynä on se, että vaikka pistorasiasta tulee yksinkertaisesti sähköä, ostaa sähkönkäyttäjä kahta eri perustein hinnoiteltua palvelua: itse energiaa ja sen kotiinkuljetusta. Sähköenergian hinta määräytyy nykyään aiempaa selkeämmin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön tuotannon ja kysynnän perusteella. Sähkönsiirron hinta puolestaan määräytyy sen mukaan, kuinka paljon sähkönsiirrosta ja sähköverkon käytöstä sekä kunnossapidosta aiheutuu kustannuksia kyseisen sähköverkkoyhtiön alueella. Turkulaisilla on asiat varsin hyvin, sillä sähkönsiirto Turun sähköverkossa on Suomen muihin kaupunkeihin verrattuna edullista. Tästä huolimatta omaa sähkölaskua ei kannata suotta kasvattaa, vaan huolehtia energian järkevästä ja säästäväisestä käytöstä.

Miksi on kaksi sopimusta? Sähkönsiirto- ja myyntisopimukset on Suomessa erotettu toisistaan 90-luvun lopulla sähkömarkkinoiden vapautumisen yhteydessä. Tänään sähköenergia ostetaan sähkönmyyjältä ja sen kotiinkuljetus sähköverkkoyhtiöltä. Valtio lisää arvonlisäveron molempiin ostoksiin, ja lisäksi sähköverkkoyhtiön on perittävä sähkönsiirtolaskulla sähköverot ja huoltovarmuusmaksu. Monimutkaiselta tuntuvalle kokonaisuudelle on perusteensa, joista tärkein on sähkömarkkinoiden toimivuuden takaaminen. Koska sähköverkkosopimusta ei voi kilpailuttaa, vaan se tehdään aina paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa, on kuluttajalla mahdollisuus tehdä sähkönmyyntisopimus haluamansa yhtiön kanssa. Kilpailuttamalla voi vaikuttaa siihen, keneltä ja mihin hintaan sähköenergiansa ostaa. Suomalaisten keskimääräisen sähkölaskun kokonaissummasta sähköenergian osuus on noin 40 prosenttia ja sähkönsiirron sekä verojen osuus molempien noin 30 prosenttia Kilpailuttamalla voi siis vaikuttaa vähän alle puoleen sähkölaskun loppusummasta.

Mistä sähkönsiirrossa maksetaan? Sähkönsiirtopalvelun hinta syntyy sähkön siirtohinnasta ja erilaisista veroista. Sähkön siirtohinta muodostuu kulutukseen perustuvasta siirtomaksusta (snt/kwh) sekä kiinteästä perusmaksusta (€/kk). Perusmaksu on riippumaton sähkön kulutuksesta, kun taas siirtomaksu on sähkön käyttömäärästä riippuvainen. Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä ja sähköverkoston jatkuvaa uusimista ja kunnossapitoa. Siirtohinnalla katetaan sähköyhtiön sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen. Palvelun hintaan sisältyy sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus. Palveluun kuuluvat myös esimerkiksi johtokatujen vuokraus ja ylläpito raivauksineen. Lisäksi hinta sisältää valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Koska asiakas ei voi kilpailuttaa sähkönsiirtosopimustaan, valvoo Energiamarkkinavirasto sähkönsiirron kohtuullista hinnoittelua Suomessa ja määrää tarvittaessa sähköverkkoyhtiöitä muuttamaan hinnoitteluaan.

8,76 snt/kWh ja Turussa 6,60 snt/kWh. Sähkölämmittäjän vastaavat keskihinnat ovat 5,64 snt/kWh ja 4,31 snt/kWh. Turussa sähkönsiirtohinnat ovatkin Energiamarkkinaviraston helmikuun hintavertailussa Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna edullisimpia tai toiseksi edullisimpia. Vertailussa mukana olivat Helsinki, Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Lahti, Vaasa, Lappeenranta, Kuopio ja Pori. Teksti: Mikko Merisaari

Turkulaisten sähkönsiirto edullista Sähkönsiirto on kaupungeissa yleensä maaseutua halvempaa muun muassa lyhyempien siirtoyhteyksien johdosta. Tämä näkyy myös Turussa. Esimerkiksi kerrostaloasukkaan sähkönsiirron keskihinta veroineen Suomessa on Kuva: Esko Keski-Oja

Monikulttuurisen Turun vaikuttajat palkittiin Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko on valittu jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna raati on halunnut erityisesti korostaa, että jokainen ihminen voi omalla henkilökohtaisella panoksellaan edistää monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja siten myös yhteistä hyvinvointiamme. Vuoden uusturkulainen Maria Severina on asunut Suomessa jo kaksikymmentä vuotta. Alkujaan Turun yliopistolla aloitetusta projektista on kasvanut vuosien myötä menestyvä biotekniikka-alan yritys. HyTestin toimitusjohtaja ja pääomistaja on huomionosoituksesta iloisen yllättynyt. – Tuntuu tietenkin hienolta saada tunnustusta tekemästään työstä. Severina pitää Turkua erinomaisena asuinpaikkana niin yrittäjälle kuin perheellisellekin. – Turussa on hyvät puitteet uusille yrityksille ja innoAnja Marj an vapaaehto en saa inspiraatio vaatioille. Kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemin ja ilon istyöhön k ohtaamis seen Suomeen ja Turkuun kannattaisi panostaa enemtaan ihmis istä. mänkin. Äitinä olen erityisen iloinen myös Suomen loistavasta koulutusjärjestelmästä. Vaikka juuret ovat Venäjällä, viihdymme Suomessa mainiosti, Severina kertoo.

Sydämen asiana vapaaehtoistyö – Turku ei ole tylsä, kun täällä on erilaisia ihmisiä. Kunpa me tajuaisimme, kuinka rikastava asia monikulttuurisuus on, painottaa vuoden monikulttuurisuusteosta palkittu Anja Marjanen. Opettajan tehtävistä eläkkeelle siirtymisestä on kulunut tovi, mutta Marjanen ei ole ehtinyt huilailemaan. Hän

on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo kymmeniä vuosia. Arvokkaalle toiminnalle tarvittaisiin jatkaja. Marjasen vetämissä kerhoissa naiset ja lapset sekä toisinaan myös miehet tekevät käsitöitä, lukevat ja puhuvat suomea ja keskustelevat mitä moninaisimmista aiheista yli uskontorajojen. Marjanen auttaa maahanmuuttajia monin tavoin myös

n mukaa rinan vaa työtä e v e S o k ria paitsi jan Ma sjohta en tarvitaan ää onnea. u it im hyv in to mise HyTest nä menesty myös ripaus jä a t ä t is m yrit ostoitu ja verk

kerhotoiminnan ulkopuolella, esimerkiksi työharjoittelupaikkojen löytämisessä. – Jos minulla olisi valta, niin kaikki pääsisivät töihin. Se olisi niin mahtava ja kotouttava asia. Mutta kyllä meidän turkulaistenkin asenteissa olisi vielä parannettavaa. Arkipäivän tilanteissa maahanmuuttajat kohtaavat vielä ennakkoluuloista ja epäasiallistakin käytöstä. Teksti: Irene Pendolin • Kuvat: Samu Valleala

Uudet eläkeläiset eivät enää koe itseään eläkeläiseksi, Turun vanhusneuvostossa tiedetään, että myös vanhusneuvoston täytyy toimia ajassa.

Reippaiden jäsenten vanhusneuvosto Turun vanhusneuvosto kokoontuu. Toistakymmentä ihmistä eli lähes täysi vahvuus on paikalla. Ja mitä keskustelu paljastaakaan. Tiukkoja kannanottoja ja jäsenjärjestöjen kautta niin vireää toimintaa eläkeikäisille, että työelämä tuntuu suorastaan leppoisalta.

– Tänä vuonna teemana on EU:n nimeämä vuosi ”aktiivinen ikääntyminen” ja siihen liittyen osallisuus ja turvallisuus, vanhusneuvoston puheenjohtaja Päivi Vastamäki kertoo. Jos vanhusneuvoston jäsenet ovat mittapuuna, aktiivisuutta löytyy. Ongelma on, miten saada toimintoihin mukaan ne, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta yksin. Vanhusneuvosto on Turun kaupunginhallituksen nimeämä yhteistyöelin. Sen jäsenet ovat kaupungin luottamuselinten edustajia ja vanhusjärjestöjen edustajia. Tavoite on parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ja päätöksentekoon. – Tavoite on vaikuttaa siihen, miten ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset otetaan palveluiden ja kaupunkirakentamisen suunnittelussa huomioon, Vastamäki sanoo. – Päätösvaltaa ja vaikutusvaltaa meillä on juuri niin paljon kuin sitä otetaan, varapuheenjohtaja Virpa Puisto katsoo. Vanhusneuvosto on ottanut tukevan otteen asioihin, erityisesti ikäihmisten strategiaan. – Tämä on ”postiasema”. Tehtävänä on myös olla jonkinlainen rakkikoira, vahditaan, etteivät valtuuston päätökset jää toteutumatta, Puisto kuvailee.

Rikkautena suora palaute kentältä – Järjestöt ovat ihan verraton palvelujen tuottaja, Vastamäki kertoo ja mainitsee,

että Turun 46 eläkeläisjärjestölle tehtiin kysely, kuinka paljon he liikuttavat ihmisiä. – Vastanneista reilusta paristakymmenestä järjestöstä tuli tieto, että liikutetaan 1500 ihmistä joka viikko. Jos kaupungin pitäisi järjestää vastaavaa, se vaatisi valtavasti resursseja, Vastamäki pohtii. Eläkeläisjärjestöissä huolehditaan toisista myös siten, että jos joku jää ryhmästä kotiin, kysellään perään. – Olennaista on myönteinen asenne ikääntyneisiin. Niin, että vanhus voisi ajatella, että juuri minun on turvallista kävellä täällä Turussa, kadut on minua varten hiekoitettu. Kun kohtaa arvostusta, se antaa voimia, Vastamäki toteaa.

Aktiivista toimintaa ympäri kaupunkia Mirja Kulo Ikinuorista eläkkeensaajista valottaa sitä, mitä eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisimmillaan: – On liikuntaa, senioritanssia, tuolijumppaa, käsityökerhoja, bingoa ja muistikilpailuja. – Meillä on laulukerhoa, tasapainoryhmää, tanhua ja käsitöitä. Perjantaikerhossa seurataan, mitä ajassa tapahtuu, Kaija Kiessling Turun Työväen eläkeläisistä täydentää. Marjatta Sinervo Pohjois-Turun Eläkkeensaajista kertoo, että yhdistyksessä on Runosmäessä 120 jäsentä – ja kokouksissa aina vähintään 60 ihmistä paikalla. – Iäkkäimmät ovat yli 85-vuotiaita. Use-

Kepein askelin kesään -tapahtuma ikääntyneille Ikääntyneiden Kepein askelin kesään -tapahtumaa vietetään tiistaina 15.5. klo 11–14 Kupittaan urheiluhallissa ja sen ympäristössä. Vauhdikkaan aloituksen liikuntapäivään tarjoaa Pirkko Mannola, ja seremoniamestarina häärii Martti Raikasniemi. Luvassa on muun muassa Lahjan Tyttöjen paraatityttöjen esitys sekä eläkeläisyhdistysten yhteinen tanssiesitys. Ohjelmassa zumbaa, senioritanssiopetusta, jumppa ja toimintakykytestejä sekä hyvällä säällä myös sauvakävelyn tekniikkaopetusta ja kesäpelejä. Musiikista vastaavat Aulis Kotaviita ja

Aarnen tallin orkesteri, tarjolla on Turun sotaveteraanien buffet, arpajaiset ja paljon muuta mielenkiintoista. Tilaisuus on maksuton. Autopaikoitus Veritas-stadionin pysäköintipaikalla, ajo Hippoksentien puolelta. Paikalle pääsee busseilla 3, 9, 11, 13, 30, 58 ja 61. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Turun, Kaarinan, Raision, Paimion, Maskun ja Liedon kunnat, Lahjan Tytöt, turkulaiset eläkeläisyhdistykset ja urheiluseurat. Tervetuloa viihtymään! Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava Päivi Vastamäki, p. 050 5546 224

alle yhdistys on ainoa virkistäytymispaikka, johon tullaan vaikka invataksilla. Leila Lietevuori Telakka- ja konepajaeläkeläisistä kertoo, että heidän yhdistyksessään on viihdelauluryhmä sekä tanssija sketsiryhmä, joka käy viemässä paljon ohjelmaa ja esityksiä myös palvelutaloihin. Teksti ja kuva: Sini Silván

Seuraava suuri tapahtuma on toukokuun 2. päivä kello 13.30. Silloin vanhusneu-

vosto järjestää Konserttitalolla eläkeläistilaisuuden, jossa pääpuhujina ovat Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson sekä arkkipiispa Kari Mäkinen. Ohjelmassa on liikuntaa ja kulttuuria. Tapahtuman teema on turvallinen vanhuus. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Nästa stora evenemang är den 2 maj klockan 13.30.

Då ordnar äldrerådet en tillställning för pensionärer på Konserthuset där huvudtalare är Åbos stadsdirektör Aleksi Randell, omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson samt ärkebiskop Kari Mäkinen. På programmet står motion och kultur. Temat för evenemanget är en trygg ålderdom. Det är fritt inträde till evenemanget.

Energiska medlemmar i äldrerådet Äldrerådet för Åbo samlas till möte. Drygt tio personer dvs. nästan alla är på plats. Och vad är det som kommer fram under diskussionen. Hårda ställningstaganden och medlemsorganisationerna ordnar så pass aktiv verksamhet att det rent av är trevligt med arbetslivet. Äldrerådet är ett samarbetsorgan som tillsatts av stadsstyrelsen i Åbo. Medlemmarna i äldrerådet är representanter för stadens förtroendeorgan och representanter för olika pensionsföreningar. Målet är att förbättra den äldre befolkningens möjligheter att påverka ärenden och beslutsfattande. – Målet är att påverka att äldre människor och rörelsehämmade beaktas vid planering av servicen och stadsbyggandet, säger ordförande för äldrerådet Päivi Vastamäki.

Aktiv verksamhet runt om i staden Mirja Kulo från pensionärsföreningen Ikinuoret eläkkeensaajat belyser hur pensionärsföreningarna fungerar som aktivast: – Vi har motion, seniordans, stolgympa, handarbetsklubbar, bingo och minnestävlingar. – Vi har sånggrupp, balansgrupp, folkdans och handarbete. I fredagsklubben följer vi med vad som är på gång i dessa tider, kompletterar Kaija Kiessling från pensionärsföreningen Turun Työväen eläkeläiset. Marjatta Sinervo från pensionärsföreningen Pohjois-Turun Eläkkeensaajat berättar att föreningen tillhör 120 medlemmar i Runosbacken – och i möten deltar minst 60 personer. – De äldsta medlemmarna är över 85 år. För flera av medlemmarna är föreningen ett enda ställe där de kan koppla av, och dit kommer man med invataxi om så behövs. Leila Lietevuori från pensionärsföreningen Telakka- ja konepajaeläkeläiset berättar att deras verksamhet består av en sånggrupp som framför underhållningsmusik samt en dans- och sketchgrupp som uppträder mycket på servicehusen. Text och bild: Sini Silván

Med lätta steg in i sommaren-evenemanget för äldre personer Med lätta steg in i sommaren för äldre personer firas tisdagen 15.5 kl. 11–14 i Kuppis idrottshall och dess omgivning. För den fartfyllda inledningen på idrottsdagen svarar Pirkko Mannola och som ceremonimästare fungerar Martti Raikasniemi. Det utlovas bl.a. uppvisning av paradflickorna från Lahjan Tytöt samt pensionärsföreningarnas gemensamma dansuppvisning. På programmet står zumba, undervisning i seniordans, gympa och test i funktiosförmåga samt teknikundervisning i stavgång vid vackert väder och sommarspel.

För musiken svarar Aulis Kotaviita och orkestern Aarnen talli, det bjuds på Åbo krigsveteraners buffét, lotteri och mycket annat intressant. Evenemanget är gratis. Bilparkering på parkeringsplatsen invid Veritas Stadion, infart via Hipposvägen. Bussarna 3, 9, 11, 13, 30, 58 och 61 kör till platsen. Evenemanget arrangeras i samarbete med Åbo, S:t Karins, Reso, Pemar, Masko och Lundo kommuner, Lahjan Tytöt, pensionärsföreningarna i Åbo och idrottsföreningar. Välkommen att trivas! Ytterligare information: idrottsserviceansvarig Päivi Vastamäki, tfn 050 5546 224

Anu Nurmi (vas.) ja Kirsi Rosten kuuntelevat murrosikäisiä ja heidän vanhempiaan Linkki-projektissa.

Linkki tukee nuoria ja vanhempia Murrosikä muuttaa lapsen ja usein koko perheen elämää. Jos vanhemmat kaipaavat keskusteluapua tai neuvoja yhteiseloon murkun kanssa, apua löytyy syksyllä aloittaneesta Linkki-toiminnasta. – Vielä alakouluiässä lapsen kaverien vanhemmat ovat tuttuja, mutta yläkouluun siirryttäessä ja nuoren kaveripiirin laajentuessa kontaktit muihin vanhempiin vähenevät. Vanhemmilla onkin usein ihmettelemistä lapsen käytöksessä, sanoo projektipäällikkö Johanna Syrjänen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:stä. Yhdistys kehittää Turussa, Raisiossa ja Salossa Linkkitoimintaa, jossa tuodaan kaivattu vertaistuki myös nuorten ja heidän perheidensä ulottuville. Toiminta on tarkoitettu 12–18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Perhetalo Heidekenillä Linkin toimitiloissa kokoontuu Murkkufoorumi, joka on avoin vertaistukiryhmä murrosikäisten vanhemmille. Murkkufoorumeita järjestetään noin kolmen viikon välein.

– Vanhemmat voivat tavata toisiaan ja jutella lapseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista vapaasti, Syrjänen kertoo. Linkin toimintaan kuuluu myös mahdollisuus lyhytkestoiseen keskusteluapuun jo ennen kuin tilanne kriisiytyy. Huolten ei tarvitse olla suuria ollakseen yhteydenoton arvoisia. Keskusteluapua saa ajanvarauksella, mutta Murkkufoorumeihin voi tulla ennalta ilmoittamatta. Linkin toimipisteestä voi myös noutaa murrosikää käsittelevää materiaalia.

Netti ja uni askarruttavat Syyskuussa 2011 aloittaneella Linkillä on myös puhelin- ja sähköpostipalvelu, johon voivat ottaa yhteyttä sekä vanhemmat että nuoret itse. Syys-joulukuussa yhteydenottoja tuli reilut 70, mikä ilahduttaa Linkin työntekijöitä. – Tavallisia kysymysten aiheita ovat esimerkiksi nuoren tietokoneen käyttö, riittävä uni ja ylipäänsä se, miten saada ote nuoreen ja hänet sitoutumaan kodin sääntöihin. Kaverisuhteet askarruttavat etenkin tyttöjä, Linkin työntekijät Anu Nurmi ja Kirsi Rosten kertovat.

Tukiperhettä jonotetaan hartaasti – Tukiperheenä toimiminen vie aikaa, ja se voi olla henkisestikin raskasta. Mutta se on myös antoisaa, ja tukiperheet ovat saaneet aivan ihania kommentteja ja kiitoksia lapsilta ja lasten vanhemmilta, pohtii sosiaaliohjaaja Johanna Anttila Turun sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolisten sijoitusten yksiköstä. Tukiperhe on avohuollon tukimuoto, jota perheelle suositellaan, kun lapsen tai vanhemman ajatellaan siitä hyötyvän. – Tukiperhettä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos vanhempi on yksinhuoltaja, jolla oma jaksaminen on vähissä, tai jos perheen lapsella on erityistarpeita ja hänen arvioidaan hyötyvän tukiperheestä, kertoo Anttila. Lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudesta. Tuona aikana tukiperheen ei oleteta järjestävän lapselle sirkushuveja vaan antavan aikaansa omassa arjessaan. Tapaamisajoista perheet sopivat keskenään. Koska tukiperheiden kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, jonossa on monta kymmentä lasta perheineen. Etenkin erityislapset ja sisarusparvet ovat vailla tukiperheitä.

Tukiperheitä kaivataan kipeästi lisää Tukiperheeksi voi ryhtyä kuka tahansa, jonka oma elämäntilanne on vakaa ja perheellä on aikaa ottaa vieras lapsi luokseen kerran kuussa viikonlopun ajaksi. Tukiper-

heitä haetaan 3–13-vuotialle lapsille. Tätä vanhemmalle lapselle haetaan usein perheen sijaan tukihenkilöä. Suhteita luotaessa kuullaan kaikkien osapuolten toiveita, jotta yhteiselo toimisi ja olisi pitkäkestoinen. Tukiperheiden edellytetään sitoutuvan toimintaan ainakin vuodeksi. Usein toimintaa kuitenkin jatketaan vuoden jälkeenkin. – Vaikka perheen alkuperäinen syy tukisuhteen aloittamiseen on ehkä poistunut, on perheelle saattanut herätä uusia toiveita ja tarpeita. Tilannetta katsotaan aina lapsen edun kannalta, eikä tukisuhteita lähdetä katkaisemaan, vaikka alkuperäistä tarvetta ei enää olisikaan, Anttila kertoo.

Kaikki Linkin toiminta on maksutonta. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Yhteistyössä on mukana Turun kaupunki, monia eri lastensuojeluyhdistyksiä sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, jonka kanssa Linkki julkaisee keväällä Vauhdilla aikuisuuteen -oppaan. Ensi syksynä Linkki aloittaa Vetskari-vertaisryhmän vanhempien eron kokeneille nuorille. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöihin kuuluva Kota ry on aloittamassa Turussa ryhmää yksin asuville tai yksinäisyyttä tunteville lukiolaisille. – Toimintaa pyritään kehittämään vanhempien ja nuorten tarpeiden mukaan, linkkiläiset lupaavat. Entinen synnytyssairaala, nykyinen Perhetalo Heideken löytyy Sepänkadulta, vanhan Tekun ja Samppalinnan maauimalan naapurista. Lisää Linkistä www.linkkitoiminta.fi Teksti: Elina Teerijoki • Kuva: Janne Riikonen

Onko sinun perheessäsi paikka tukea tarvitsevalle lapselle?

Turun kaupunki hakee jatkuvasti uusia tuki- ja sijaisperheitä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolisten sijoitusten yksikköön puh. 02 2626 417 tai 044 9074 741 tai sähköpostitse sote.perhehoito@turku.fi.

www.turku.fi/perhehoito Perhehoidosta järjestetään infotilaisuus 29.5. klo 17–19 Eskelin auditoriossa,

Linnankatu 23, Turku

Toiminta vie aikaa mutta antaa paljon Sitoutumisen lisäksi tukiperheenä toimiminen vaatii jaksamista ja edellyttää kykyä tehdä yhteistyötä sekä lapsen vanhempien että sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tukiperhe voi olla myös lapseton eikä sen tarvitse olla pariskunta. Tukiperheeksi ryhtymiselle ei myöskään ole yläikärajaa. Tukiperheille maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus. Lisäksi heille järjestetään koulutuspäiviä, ja sosiaalityöntekijät ovat tarvittaessa heidän tukenaan. Anttilan mukaan tukiperhekokemukset ovat Turussa olleet hyviä: – On ilahduttavaa huomata, kun lapsi on selkeästi hyötynyt toiminnasta. Lisäksi vanhemmat ovat kertoneet, että ovat saaneet hyötyä. Lisäksi perheet kokevat olevansa avuksi ja tekevänsä tärkeää työtä. Teksti: Katja Tättäläinen • Kuva: Sosiaali – ja terveystoimi

Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa tukiperhe ottaa lapsen kotiinsa kerran kuukaudessa viikonlopuksi hoitoon. Näin voidaan antaa perheelle konkreettista apua lisäkäsien muodossa. Toiminta on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaille. Sijaisvanhemmuus eli perhehoito merkitsee sitä, että lapsi sijoitetaan asumaan sijaisperheeseen pidemmäksi aikaa, mahdollisesti täysi-ikäisyyteen saakka. Perhehoito on lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen sijoitusmuoto, jota harkitaan jokaisen sijoitettavan lapsen kohdalla.

Martin koulun oppilaiden päivä Yrityskylässä täyttyi postin lajittelusta ja jakamisesta.

Kohmossa ensimmäistä luokka käyvä Sara ja opettaja Riikka Ranta toivottavat uudet koululaiset tervetulleiksi tutustumaan kouluun. Kuva: Lauri Tiikasalo

Tutustumispäivät kouluissa

Koululaiset harjoittelevat työelämää Yrityskylässä Turun Logomossa käy kova kuhina. Pitkin suurta salia risteilevät kovan kiireen saattelemina kymmenet pienet rakennusmiehet, postinkantajat, toimittajat ja kioskinmyyjät. Tavaraa ja palveluita ostetaan ja myydään iloisen puheensorinan lomassa. Kyseessä on Yrityskylä-kiertue, joka vierailee Turussa toukokuun loppuun saakka. Yrityskylä on 5.–6.-luokkalaisten taloustaitojen opetukseen suunnattu opintokokonaisuus, jossa oppilaat pääsevät elämään päivän aikuisen roolissa. Yrityskylä on siirrettävistä seinäelementeistä rakennettu 500-neliöinen kaupunki, jossa on 15 yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Jokaisella oppilaalla on oma ammatti, josta hän on vastuussa koko päivän ajan. Tuutorit ohjaavat päivän toimintaa, mutta pääosissa ovat oppilaat itse. Opintokokonaisuus alkaa koulussa opiskeltavan ennakkomateriaalin läpikäymisellä. Tehtävä huipentuu Yrityskylä-vierailuun, jossa oppilaat pääsevät hallinnoimaan omaa yritystään päiväksi. Kurssin myötä tutuksi tulevat niin hinnoittelu, oman talouden seuranta kuin yritystoiminnan perusteetkin. – Tärkein tavoitteemme on pyrkiä vaikuttamaan lasten asenteisiin opettamalla heille positiivista suhtautumista työelämään sekä työyhteisössä toimimiseen, toteaa Yrityskylän projektiassistentti Janne Niinivaara Taloudellisesta tiedotustoimistosta.

– Talousasiat ovat maailmanlaajuisesti hyvin näkyviä, ja lapset elävät näiden tosiasioiden vaikutuspiirissä jo nyt. Haluamme painottaa, että taloudelliset ja yhteiskunnalliset asiat kuuluvat kaikille ja että niistä saa ja tulee olla kiinnostunut, Niinivaara sanoo.

Yrityskylä opettaa vastuunkantoa Yksi Yrityskylä-päivän osallistujista on Hannunniitun koulun viides luokka. Yrityskylä-päivää on edeltänyt kymmenen taloustiedon oppituntia. Opettajan johdolla on käyty läpi muun muassa mitä työ on, miten verot maksetaan sekä mitä eroa on yksityisellä yrityksellä ja julkisilla palveluilla. – Talousasiat ovat jaksaneet kiinnostaa oppilaita yllättävän hyvin. He ovat esittäneet hyviä kysymyksiä ja olleet aktiivisia, toteaa Hannunniitun koulun opettaja Minna Haavisto. – Toivon, että lapset oppivat Yrityskylän myötä kantamaan vastuuta annetuista tehtävistä sekä ymmärtämään, että kaikki työt ovat arvokkaita ja tärkeitä, Haavisto toteaa.

Täällä on ihan sairaan hauskaa Martin koulun oppilaiden pyörittämässä postissa käy kova kuhina. Sinipaitaiset posteljoonit hyörivät kiireellä ympäri postitoimistoa kannellen kirjeitä sisään ja ulos. Päivä on täyttynyt postin jakamisesta, lajittelusta sekä laskujen maksamisesta. Vierailua Yrityskylään on odotettu kauan, ja vihdoin pitkä odotus palkitaan. – Täällä on ollut ihan sairaan hauskaa, vaikka aikuisena oleminen on oikeastaan aika kiireistä. Pitää ehtiä käydä töissä ja maksaa laskuja samaan aikaan, kajahtaa postivirkailijoilta kuin yhdestä suusta. Teksti & kuvat: Sanna Vilen

Elokuussa koulutiensä aloittaa Turussa noin 1450 uutta ekaluokkalaista. Koulutiensä aloittavilla on tilaisuus tutustua omaan kouluunsa yhdessä muiden tulevien ekaluokkalaisten kanssa. Huoltajille on tällöin myös omaa ohjelmaa. Tutustumispäivät järjestetään toukokuussa seuraavasti:

Koulu

Päivä Kello

Aunelan koulu 4.5. 8 –10 Haarlan koulu 3.5. 8.30 –10 Hannunniitun koulu • Hannunniitun yksikkö 9.5. 11.30 –13 • Kohmon yksikkö (Hannunniitun koululla) 9.5. 11.30 –13 Hepokullan koulu 8.5. 8 –10 Ilpoisten koulu 3.5. 8.15 –9.45 Jäkärlän koulu, lähtö liikuntahallin edestä 10.5. 8.30 –10 Kakskerran koulu (Haarlan koululla) 3.5. 8.30 –10 Kerttulin koulu 8.5. 11.30 –13 Kähärin koulu 3.5. 12.15 –14 Lausteen koulu 3.5. 8.30 –10 Luolavuoren koulu 8.5. 9 –10.30 Martin koulu 9.5. 9 –11 Moision koulu 3.5. 8.20 –10 Nummenpakan koulu • Nummen yksikkö 9.5. 8.30 –10 • Halisten yksikkö 8.5. 8.30 –10 Paattisten koulu 2.5. 8.08 –9.55 Pallivahan koulu • Pallivahan yksikkö 8.5. 9 –11 • Kärsämäen yksikkö 9.5. 9 –11 Pansion koulu 8.5. 12.15 –14 Puolalan koulu 3.5. 8.15 –9.45 Pääskyvuoren koulu 18.4. 8 –10 Raunistulan koulu • Raunistulan yksikkö 3.5. 8.30 –10 Runosmäen koulu 10.5. 12–13.30 Teräsrautelan koulu • Teräsrautelan yksikkö 10.5. 11.20 –13 • Suikkilan yksikkö 8.5. 11.20 –13 Topeliuksen koulu 10.5. 8.15 –10 Varissuon koulu 9.5. 9 –10.30 Vasaramäen koulu, Lehmustien yksikkö 8.5. 8.15 –9.45 Vähä-Heikkilän koulu • Vähä-Heikkilän yksikkö 8.5. 13–14.30 • Uittamon yksikkö 9.5. 12–13.30 Wäinö Aaltosen koulu 3.5. 8.30 –10 Turun kansainvälinen koulu 3.5. 9 –11 Turun normaalikoulu 3.5. 8.15 –10 Turun Steiner-koulu 16.1. 18 –

Tervetuloa!

Bekantningsdagar aan n muk ivaara on päästä n ii N ne isessä ita. tti Jan sisten n järjestäm uusia asio s ia t k Proje Yrityskylä toa oppia in ta paras ään lasten m e näk

Efter att anmälan till skolan är gjord har eleven möjlighet att tillsammans med de andra nya eleverna besöka och stifta bekantskap med skolan. För vårdnadshavarna ordnas ett informationstillfälle under tiden. Bekantningsdagarna arrangeras enligt följande: Yritysk y on toim lässä lapset o p ia oike assa ty pivat leikin k ömaail a massa utta, millaist . a

Skolan Cygnaeus skola Sirkkala skola Sirkkalabackens skola

Välkommen!

datum klockan 10.5. 14 –15 10.5. 14 –15 10.5. 14 –15

VTT:llä juhlat toukokuussa Turussa

Huippuluokan teknologian kehitystä jo kymmenen vuotta

Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on Turussa juhlavuosi: toiminta alkoi kymmenen vuotta sitten. Vuosien saatossa toiminta Turussa on laajentunut niin, että tällä hetkellä VTT:n tiloissa PharmaCity-kiinteistössä työskentelee noin 60 tutkijaa. Tutkijoiden huoneet, lukuisat laboratoriot ja tutkimuslaitteet vaativat tilaa jo kokonaisen kerroksen.

Luostarivuoren koulun joukkue luottaa hyvään tiimihenkeen Taitaja9 SM-kilpailussa. Kuvassa vasemmalta lukien Antti Lehtimäki, valmentaja Ilkka Salonen, Kristian Saarinen ja Viivi Vilkki.

Luostarivuoren tavoitteena Taitaja9-kulta VTT on Turussa mukana erityisesti syövän syntyyn ja leviämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Sairauksien varhainen havaitseminen ja mahdollisimman tarkka määrittäminen, diagnosointi, on noussut tutkimuksen keskiöön, kertoo johtava tutkija Harri Siitari: – Syöpätutkimuksessa kehitettyjä teknologioita käytetään muissakin sovelluksissa. Suomalaisista diagnostiikkaa tekevistä yrityksistä noin puolet toimii Turussa, joten tämä on hyvä toimintaympäristö VTT:lle. – Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä Turun yliopiston ja biotekniikan keskuksen kanssa, joka on Turun yliopiston ja Åbo Akademin erillislaitos.

Solubiologia kärkialana Kymmenessä vuodessa VTT:n toiminta on vakiintunut, ja tuloksiakin on Siitarin mukaan saavutettu. Tunnustusta on tullut muun muassa palkintojen muodossa, viimeksi professori Johanna Ivaskalle myönnetty pohjoismainen Anders Jahre -nuoremman tutkijan palkinto viime vuonna. – Solubiologian automatisoinnin kehittämisessä olemme maailman huipulla. Täällä Turussa käytettäviin laitteisiin on vuosien kuluessa investoitu useita miljoonia, Siitari kertoo. – Ehkä jotain kertoo sekin, että olemme haluttu partneri monissa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa.

Huippurekrytoinnit haasteellisia VTT:n toiminta perustuu kahteen päämäärään: yhteiskunnan palveleminen ja hyvinvoinnin lisääminen sekä teollisuuden liiketoiminnan edistäminen. Bioteknologian tuloksia hyödyntävät prosessit ovat kuitenkin pitkiä, ja tulosten näkyminen vaatii kärsivällisyyttä. Toisaalta tuotteistettu innovaatio tai palvelu voi avata

Soluseulontarobotti on yksi VTT:n Turun toimipisteen moderneista laitteista. Tutkimusteknikko Johannes Virtanen asettaa näytteitä johtava tutkija Harri Siitarin seuratessa vieressä.

nopeastikin merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. – Kymmenen vuotta tällaisessa tutkimuksessa on vielä melko lyhyt aika, mutta nyt alkaa olla aika ”korjata satoa”, Siitari lupailee. Tarkemmin odotettavissa olevista tuotteista hän ei kuitenkaan kerro, koska niihin liittyy liikesalaisuuksia. Lääketieteellinen ja biotekniikan tutkimus on hyvin kansainvälistä. Tämä näkyy myös Turussa, jossa noin viidesosa VTT:n tutkijoista tulee ulkomailta. Rekrytoinnit ovat olleet myös globaaleja, mutta aivan helppoa ei tutkijoiden houkutteleminen Suomeen ja Turkuun ole ollut. Työpaikan löytäminen myös puolisolle on muodostunut usein liian vaikeaksi. Vastapainoksi opinnäytetöiden tekijöitä suomalaisista oppilaitoksista on ollut helppo saada mukaan tutkimusprojekteihin, samoin väitöskirjaa tekeviä tutkijoita. Viime vuonnakin seitsemän tohtoriksi väitellyttä teki tutkimustyönsä VTT:n Turun toimipisteessä. VTT:llä on Espoon päätoimipaikan lisäksi yhdeksän alueellista toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Alueellinen toiminta sopii laitoksen strategiaan, eikä toimipaikkojen määrää olla ainakaan tällä hetkellä supistamassa. Bioalojen tukeminen ja kehittäminen on myös Turun kaupungin strategian mukaista. VTT:llä on myös yhteistyösopimus Turun kaupungin kanssa, ja sitä on tarkoitus myös jatkaa. VTT:n yleisölle avoin juhlaseminaari järjestetään 10.5. kello 13–15 Turun Ammatti-Instituutin auditoriossa, Lemminkäisenkatu 14–18B. Teksti ja kuva: Seppo Kemppainen

Taitaja9-kilpailuihin Jyväskylään lähtee Turun Luostarivuoren koulusta vahva nelikko. Joukkue voitti viime joulukuussa järjestetyn aluekarsinnan, ja huhtikuussa Jyväskylän Taitaja9 valtakunnalliseen finaaliin lähdetään kullan kiilto silmissä. Joukkueen takana on teknisen työn opettaja Ilkka Salonen. – Parasta Taitaja9-kilpailussa on se, että oppilaat ovat jutun keskiössä. Kilpaileminen ei ole opettajalähtöistä, vaan oppilaat luovat itse joukkueen. Valmentajan rooli on olla hengenluojana ja tukena, kun joukkue sitä tarvitsee, Salonen kertoo. Luostarivuoren koulu osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Taitaja9-kilpailuihin, joten perinteistä toimintatapaa ei kouluun ole muodostunut. – Tehtävät ovat sen tyyppisiä, että niihin on vaikea harjoitella etukäteen. En ole luonut erityistä valmentamisen systeemiä, lähinnä tarkkailen suorituksia ja annan jälkikäteen palautetta. Kyllä oppilaat aika hyvin itse huomaavat, missä on parantamisen varaa, Salonen kertoo. Salonen toivoo, että oppilaille jäisi kilpailusta myönteinen suhtautuminen ongelmanratkaisuun, luottamusta omiin taitoihin sekä uskallusta tarttua asioihin. – Tähän porukkaan on valikoitunut motivoituneita ja innostuneita tyyppejä, jotka kykenevät yhteistyöhön. Oppilailla on myös eri vahvuuksia, joten he täydentävät onnistuneesti toinen toistensa osaamisalueita, Salonen toteaa.

Oppilaiden onnistuminen motivoi valmentamaan – Opettajalle parasta tässä on ehdottomasti oppilaiden onnistuminen sekä sen aiheuttaman ilon näkeminen. Siinä on hienoa saada olla mukana. On mahtavaa, että koulu voi tarjota oppilaille tällaisia onnistumisen kokemuksia. Salonen kokee Taitaja9-kilpailut myös oman ammatillisen osaamisensa kannalta tärkeinä. Kisoissa opettajilla on mahdollisuus tavata toisiaan sekä vaihtaa kokemuksia ja verrata toimintatapoja.

Resepti voittoon on iloinen yhdessä tekeminen Luostarivuoren PP-joukkueen kilpailijat Kristian Saarinen sekä Viivi Vilkki toteavat yhteen ääneen menestyksen salaisuudeksi hyvän valmentajan, loistavan tiimihengen sekä saumattoman yhteistyön joukkueen sisällä. – Kukaan ei räyhää tai huuda, jos toinen mokaa. Kaverille annetaan apua jos tulee tiukka paikka. Lisäksi jokaisella on oma osa-alueensa, josta riittää tietämystä, Vilkki sanoo. – Ilkka on valmentajana rento ja rauhallinen. Hän jaksaa selittää asiat loppuun saakka, antaa tukea ja kannustusta silloin kun se on tarpeen. Hän on läsnä, eikä vain istu muiden opettajien kanssa juomassa kahvia, Saarinen kuittaa hyväntuulisena. Taitaja9-kilpailu on peruskoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu kädentaidoissa. Taitaja9:n tavoitteena on tukea nuorten ammatinvalintaa ja lisätä kädentaitoja vaativien alojen tuntemusta. Lisätietoa Taitaja9-kilpailusta http:// www.skillsfinland.fi/taitaja-9 Teksti & kuvat: Sanna Vilen

Kiilopään mökki

Kiilopään maja uudistui Turun kaupunki omistaa Kiilopään tunturimajan Ivalossa. Kyseessä on 260-neliöinen kelohonkainen lomamaja, joka sijaitsee vajaan 20 kilometrin päässä Saariselän kuuluisasta laskettelukeskuksesta. Sitä voi vuokrata jokainen turkulainen. Vuoden 2011 lopulla majaan tehtiin Turun Tilaliikelaitoksen toimesta mittava peruskorjaus, jossa asiakaspaikkojen lukumäärä laski ja samalla rakennuksen käyttömukavuus nostettiin tämän päivän tasolle. Osa huoneista muutettiin perhehuoneistoiksi, joissa on omat wc- ja suihkutilat. Majan sisutus uudenaikaistettiin, ja keittiön kaapistot ja koneet uusittiin.

Huoneet saivat remontissa uudet sängyt ja tekstiilit

Kaikista majan huoneista löytyy oma TV, jääkaappi ja parivuode, jonka vuoteet saa tarvittaessa myös erilleen. Huoneistoissa 1 ja 2 on oma wc ja suihku ja näistä huoneistoista löytyy myös vuodesohva, joten niissä voi tarvittaessa majoittua neljä henkilöä. Majassa on yhteiskäytössä tilava tupakeittiö, josta löytyy muun muassa kaksi jääkaappia, takka, sähköliesi, astianpesukone sekä astiat aterimineen, TV, video/DVD, stereot. Yhteiskäytössä on kaasugrilli, saunaosasto, wc–tiloja ja kuivaushuone, jossa pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Kiilopäällä on monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Majan läheisyydestä löytyvät monipuoliset hiihto- ja vaellusreitit. Valaistuja hiihtolatuja on 50 km, ja koko alueen latuverkon laajuus on yli 150 km. Lisätietoja hinnoista, majasta, vapaa-ajanviet tomahdollisuuksista ja majan varauksesta löytyy osoitteesta www.turkutouring.fi/kiilopaa

Viihtyisä ja uudistunut tupakeittiö

Teksti: Niko Aaltonen • Kuvat: Olli Rosenberg ja Kaisa Simula

Esteettömyys kuuluu kaikille Turun ammattikorkeakoulun neuvontakeskus Kunnonkoti on esteettömän asumisen malliympäristö. Esillä on erilaisia kodin turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaa. Turun AMK:n Ruiskadun toimipisteessä sijaitseva Kunnonkoti tarjoaa tietoa esteettömyydestä. Tilassa voi tutustua rakenteellisiin ratkaisuihin, kiintokalusteisiin, huonekaluihin, arjen pienapuvälineisiin sekä siirtymisen, liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen apuvälineisiin. Maksullisiin neuvontapalveluihin tulee varata aika, mutta teemapäivinä Kunnonkotiin pääsee tutustumaan

Kirsi Karlsson näyttää, miten helppokäyttöisen kosketusnäytön avulla voi pyytää vaikka maitoa.

maksutta. Myös alan ammattilaiset ovat löytäneet esteettömän asumisen malliympäristön. Heitä kiinnostavat etenkin uudet tuotteet ja ideat. – Esteettömyysratkaisuilla pystytään edistämään sitä, että ihminen saa asua mahdollisimman pitkään kotona, sanoo hankesuunnittelija Outi Katajarinne. Kunnonkoti tarjoaa myös esteettömän asumisen suunnittelupalvelua yksilöllisiin tarpeisiin esimerkiksi keittiötai kylpyhuoneremontin yhteydessä. Palvelu ovat tarkoitettu niin yksityisille, yrityksille kuin yhdistyksillekin. Tarvittaessa esteettömyyskartoittaja tekee kotikäynnin ja antaa kirjallisen suosituksen toimenpiteistä. – Tarkoituksena on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa asunnonmuutostöihin, Katajarinne sanoo.

Uusia näkökulmia esteettömyyteen

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Kunnonkoti tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisemmin esteettömyyteen. Aihe kiinnostaa myös fysioterapeutiksi opiskelevaa Bettina Lummetta. – Esteettömyyden pitäisi koskettaa kaikkia. Kunnonkodissa se realisoituu eri elämänvaiheisiin, Lumme sanoo ja mainitsee esimerkiksi pöydän, jonka korkeutta voidaan säätää jokaiselle perheenjäsenelle sopivaksi. Lisätietoja Kunnonkodin palveluista ja tulevista teemapäivistä: puh. 040 3550 523, kirsi.karlsson@turkuamk.fi, www.kunnonkoti.turkuamk.fi/ Teksti ja kuvat: Frida Ylönen

Bettina Lumme ja Outi Katajarinne esittelevät esteettömän keittiön toimintoja. Napinpainalluksella alas laskeutuvat kaapit mahdollistavat sen, että jokainen perheenjäsen ylettyy niiden sisältöön.

Esteettömyys on myös estetiikkaa. Kylpyhuoneessa voimakkaat värikontrastit auttavat löytämään tarvittavat toiminnot, vaikka näkökyky olisi heikentynyt.

Kylämäisyydestä turvaa kerrostalossakin Turun Jyrkkälässä koulutetaan talokohtaisia luotseja koordinoimaan ja pitämään yllä naapuriapua. Kaupassakäyntiä vanhukselle, ovikellon soitto, jos jotakuta ei muutamaan päivään näy. Pieniä asioita, joilla kerrostaloasukkaatkin voivat tukea toisiaan ja luoda turvallista naapurihenkeä. Jyrkkälän vuokrataloyhtiössä naapurihenkeen panostetaan tietoisesti. Viime vuonna startanneessa kyläyttämisohjelmassa alueelle koulutetaan taloluotseja, joiden tehtävä on kuunnella naapureitaan ja toimia yhteisön hyväksi. – Ei me ihmiset synnytä itsekkäinä. Kyllä me autetaan, jos joku kaatuu, sanoo taloluotsikoulutettava, Jyrkkälän asukastoimikunnan puheenjohtaja Jani Nevala. – Tuntuu, että talkoohenki on tulossa uudelleen muotiin, lisää asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Heikki Jokinen, josta myös tulee taloluotsi. Jyrkkälän isännöitsijä Marjatta Roth myötäilee kaksikkoa. Viime vuosina asukkaat ovat jopa kyselleet talkootoiminnan perään. Jyrkkälän kyläyttämishanke on paitsi keino luoda viihtyvyyttä myös mahdollisuus saada paremmin selville, mitä asukkaat kaipaavat ja tarvitsevat. – Tulossa on julkisivusaneerauksia. Korjauksissa on järkevää ottaa asukkaiden tarpeet huomioon, Roth sanoo.

luot-

Joka portaalle omat luotsit Ensimmäiseen taloluotsikoulutukseen osallistuu viitisentoista jyrkkäläläistä. Koulutus on alku projektille, jonka tarkoitus on aktivoida asukkaita yhteistyöhön ja osallistumaan alueen kehittämiseen. Projektia alkuun auttava kouluttaja Meri Lähteenoksa on perehtynyt suunnitelmalliseen yhteisöllisyyteen pitkäaikaisessa kodissaan, Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän näkee pienessä korttelipihassa ja kerrostaloalueessa enemmän yhteistä kuin erottavaa. – Ihmiset ovat ihmisiä kummassakin. Mittakaava on tietysti aivan erilainen, mutta aluetta voi pilkkoa osiin, taloiksi tai portaiksi, jotka taas voivat verkostoitua keskenään, Lähteenoksa sanoo. Jyrkkälässä on lähdetty liikkeelle porraskohtaisten taloluotsien kouluttamisesta. Heitä pyritään kouluttamaan kaksi porrasta kohti, jotta toiminta ei muuton sattuessa katkea. – Tuskin molemmat muuttavat yhtä aikaa. Jäljelle jäänyt kouluttaa itselleen uuden työparin, Lähteenoksa sanoo.

Aatteista vapaata yhteisöllisyyttä Jyrkkälässä on ennenkin kokeiltu yhteisöllistämishankkeita. Niistä on opittu muutama perusseikka: aktiivit eivät saa käyttää liikaa valtaa eivätkä toisaalta uupua vetovastuun alle. Sekä vastuuta että valtaa pitää jakaa ja nähdä

alo levia t ovat tu eja. n e in v k tii Jo nan ak Heikki as.) ja astoimikun v ( la a uk ev Jani N yrkkälän as J ja ja e s

vaivaa sen eteen, että myös hiljaisten, kokouksia vierastavien asukkaiden ääni kuuluu. – Toiminnan pitää olla vapaata aatteista ja uskonnoista, jotta kaikki tuntisivat itsensä tervetulleiksi. Toisaalta oman kodin yksityisyys säilyy. Mukaan saa tulla sen verran, kuin tuntuu luontevalta, Jokinen ja Nevala linjaavat. Luotsit ovat keskenään erilaisia ihmisiä, ja myös talojen tarpeet eroavat. Ajatuksena onkin, että toiminta muotoutuu ruohonjuuritasolla ja elää tilanteen mukaan: vielä ei tiedetä tarkkaan, mitä kyläyttäminen käytännössä tuo tullessaan. Tulossa on todennäköisesti ainakin lämpöä elämään. Sekä Nevalalla että Jokisella on kokemus, että vapaaehtoistoiminnassa auttaja itse saa usein jopa enemmän kuin antaa. – Auttamisesta saa hyvän olon, joka on erilaista verrattuna muodikkaisiin superelämyksiin, pitkään erilaisia vapaaehtoistöitä tehnyt Nevala sanoo. Teksti ja kuva: Elina Teerijoki

Lähiöillä on iso merkitys koko kaupungille Lähiöt eivät ole vain arkista asuinympäristöä, joista aamulla lähdetään ja joihin illalla palataan nukkumaan. Turun keskustaa kiertävällä lähiökehällä on iso merkitys koko kaupungille. – Lähiökehämme on otollista alustaa ympäristöystävälliselle asumiselle, sanoo kaupungin yleiskaavatoimiston suunnittelija Samuli Saarinen. Turkulaisista lähes 40 prosenttia asuu lähiöissä. Samuli Saarisen mielestä kaupunkirakenteen täydentämistä voitaisiin pohtia lähiökehän näkökulmasta. – Lähiövyöhyke tarjoaa erinomaiset puitteet korkean palvelutason joukkoliikenteen kehittämiselle, lähipalvelujen ja saavutettavuuden parantamiselle sekä asutusta lähellä olevien työpaikkojen luomiselle, Saarinen korostaa.

Lähiökin on vaalittava kotiseutu Saarisen mielestä Turun kehitys ei voi edetä pelkästään uusille asuinalueille. – On myös keskityttävä olemassa olevien lähiöiden elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen alueiden omista lähtökohdista. – Olennaista on, että lähiörakenne ja keskusta muodostavat helppokäyttöisen, esteettömän ja mahdollisimman energiaviisaan palvelujen ja liikkumisen verkoston, Saarinen kertoo. Suomessa on jo alettu ymmärtää, että uudistamisen ohessa lähiöiden kulttuuriperintöä tulee vaalia. – Lähiöillä on kullakin omat erityispiirteensä. Ajan myötä lähiöistä on tullut vaalittavia kotiseutuja ja muistettuja maisemia, kuten mistä tahansa iäkkäistä asuin-

alueista. Lähiöiden rakentamien on kokonainen luku maamme historiassa. – Asuminen lähiössä on yhtä aikaa moderni ja perinteinen valinta: asutaan lähellä palveluita mutta samaan aikaan lähellä luontoa, kohtuullisin kustannuksin. Siinä on hyvä lähtökohta myös lähiöiden uudistamiselle, Saarinen korostaa. Miten vanhimpia lähiökerrostaloja sitten olisi viisasta kohdella? Saarisen mielestä energiaviisaus ei synny ylikorjaamisella. Ekotehokkuuttahan ovat myös lyhyet etäisyydet ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus. Teksti: Liisa Mainela • Kuvat: Samuli Saarinen ja Liisa Mainela

Härkämäen lähiön omaleimaisuutta korostaa taiteilija Johan Verkerin valoveistos ”Härän merkki”.

Samuli S a Turun yle arinen työskente lee iskaavato imistoss suunnittelijana a.

Turkurockin taustat kansissa

Ilmaisia musiikkielämyksiä moneen makuun

Nuori Kulttuuri Sounds 2012 soi Turussa toukokuussa Turussa järjestetään 25.–27.5.2012 valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Sounds 2012 -tapahtuma. Tapahtuma tuo kaupunkiin eri puolilta maata pari tuhatta 10–20-vuotiasta nuorta musiikinharrastajaa tukijoukkoineen.

Nuori Kulttuuri -tapahtuma on nuorille näytön paikka.

Kyseessä on musiikkikatselmus, jossa viikonlopun aikana kuullaan yhteensä noin 250 ryhmän musiikkiesitykset. Ja mikä parasta, nuorten esityksistä pääsee nauttimaan ihan ilmaiseksi. Eri musiikkityylit ovat edustettuina laidasta laitaan. Klassisen musiikin ystävien kannattaa viikonlopun aikana suunnata Turun konserttitalolle ja kansanmusiikista kiinnostuneiden Turun työväenopistolle. Modernimpaa meininkiä mielivät voivat ottaa kurssin kohti Caribia Areenaa tai Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmaa, joissa raikaavat rytmimusiikin eri lajit reggaesta rockiin ja iskelmästä jazziin. Musiikkia tarjoillaan myös lauantain oheistapahtumissa. Turun kirjastopihalla voi tuolloin kuulla nuorten akustisia esityksiä, Caribia Areenalla puolestaan järjestetään iltakonsertti, jossa jammailee joukko musiikkitaivaan tähtiä. Iltakonserttiin pääsee tapahtumarannekkeella tai pulittamalla viisi euroa. Lauantain myöhäisillassa Vimmassa on tarjolla Open Stage Uplugged.

Kokemusta ja palautetta Valtakunnallisen tapahtuman esitykset on valittu eri puolilla Suomea alkuvuodesta järjestetyistä aluetapahtumista. Tapahtumaan osallistuvat nuoret saavat esiintymiskokemusta ja lisäksi asiantuntijaraadin antaman suullisen ja kirjallisen palautteen. Lisätiedot: www.turku.fi/nuorikulttuuri Teksti: Mirja Teräs • Kuvat: Petra Luukkanen

Nuori Kulttuuri -tapahtumassa pääsee näyttämään mitä osaa ja saa esityksestä asiantuntijapalautetta.

4.5. klo 9–15 Kupittaalla

Your Move Turku – hieman erilainen nuorten tapahtuma Olisiko mukava viettää kevätpäivä Kupittaalla oman luokan kanssa ympäristössä, jonka nuoret ovat itse suunnitelleet? Nuoret saavat luvan kanssa spreijata, syöksyä saippuaradalla ja bilettää rullaluistimilla. Lajivaihtoehtoja löytyy, kokeilla voi mm. pomppupatjaa, Turbomove-rataa, BMXpyöriä ja parkouria. Luvassa on yläkoululaisten toiminnallinen päivä, jossa oleellista ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että uskaltaa kokeilla ja tutustua erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin. Luvassa on tietoa lajeista ja omakohtaisia kokemuksia villeistä kisailuista. Myös opettajille on luvassa spesiaalia tietoiskujen ja hemmottelun merkeissä. Tee kevään paras liike ja koe Your Move Turku. Tapahtuman järjestävät Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU), Nuori Suomi ry ja Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. Ilmoittautumiset koululuokittain osoitteessa www.liiku.fi/yourmoveturku. Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti! Lisätietoja:

Nuorten liikunnan kehittäjä Anna Pakkanen, anna.pakkanen@liiku.fi, p. 040 9000 842

Radio-ohjelman, nettisivujen ja näytelmän lisäksi turkulaisen rockin varhaisvaiheet on nyt koottu myös kirjaksi. Föribeat – turkulaisen rockin arkeologiaa -kirja kattaa vuodet 1956–1969.

Luontevan alkuvaiheen kirjalle antaa Turussa järjestetty Suomen ensimmäinen rock-konsertti. Ajallisesti tarina päättyy siihen, kun Turun Soitannollinen Seura päätti ottaa kesän 1970 ohjelmistoon ”Turun musiikkijuhlien kansainväliset pop- ja rockfestivaalit”. Myöhemmin festivaalit on tunnettu Ruisrockina. Föribeat -kirjan pääpointti on turkulaisissa rock-pioneereissa, bändeissä ja keikoissa. Lukuisiin haastatteluihin ja arkistojen aarteisiin perustuva tarina lienee tältä osin kerrottu niin kattavasti, että jatkossa tähän aihealueeseen liittyvissä tutkimuksissa tätä teosta ei voida ohittaa. Föribeatin soisi saavan huomiota myös valtakunnallisesti. Siinä on paljon aineistoa, joka liittyy myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun rock-musiikin historiaan. Haparoivia ensiaskeleita ottaneessa suomalaisessa nuorisokulttuurissa vaikutteet eri kaupunkien välillä kulkivat nopeasti suuntaan ja toiseen, osittain myös ristikkäin. Jos jotain kirjaan olisi kaivannut lisää, niin taustoja uuden nuorisokulttuurin leviämiselle. Ohimennen mainitaan muun muassa Tukholmasta levinneet vaikutteet. Niiden perusteellisempi selvittäminen voisi olla oman tutkimuksensa aiheena. Jos jotain kirjasta haluaisi pois, turhan pitkät puhekieliset sitaatit. Aika ajoin raskasta luettavaa. Kirja on rockin arkeologiaa, mutta lähestymistapa on musiikkia laveampi. Nuorisomuoti, hippiliike, underground ja 60-luvun poliittinen aktiivisuus ovat myös mukana. Eikä muuten voisi ollakaan, sillä pienessä yhteisössä asiat limittyvät ja monet asiat vaikuttavat toisiinsa. Ei Turussakaan niitä aktiivisia ihmisiä niin hirvittävän paljon kerrallaan ollut. Oman laajan esittelynsä kirjassa saa lähes myyttisiin mittoihin noussut soitinrakentaja ja kitaristi Tommie Mansfield, joka on esillä myös kirjan kannessa. Teksti: Seppo Kemppainen

Antero Laiho & Iiro Andersson: Föribeat – turkulaisen rockin arkeologiaa 1956 -1969. Föribeat-kustannus.

tarina ker too kaupungista, jossa tapahtuu aina

www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun kulttuurin lippumyymälästä (Turun Kaupunginteatteri). Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

13.4. klo 19, Konserttitalo Italialaista ja venäläistä namikappaleisiin heittäytymistä Kapellimestari Markus Huber ja pianisti Nikolai Tokarev herkuttelevat venäläisten mestareiden ja italialaisen taiturin teoksilla 13.4. klo 19 Turun konserttitalossa. Konserttiohjelmassa kuullaan sävellyksiä Rossinilta, Prokofjevilta ja Rahmaninovilta.

Pianisti Nikolai Tokarev Konserttitalossa 13.4. Kuva: Felix Broede.

1.5. klo 15, Konserttitalo Kevään kohinaa – Vappukonsertti Filharmonikot käynnistävät vappupäivän keväisellä konsertilla 1.5. klo 15 Turun konserttitalossa. Konserttiohjelma nivoo yhteen klassisen ja viihdemusiikin aatelit Wagnerista Leroy Anderssoniin. Keväisen konsertin solistina säteilee hurmaava sopraano Miina-Liisa Värelä. Konsertin johtaa upeaa uraa tekevä kapellimestari Ari Rasilainen.

Merikeskus Forum Marinum Linnankatu 72 p. 02 267 9511 Avoinna 30.4. asti ti–su klo 11–18, 2.5. alkaen joka päivä klo 11-19 • www.forum-marinum.fi Suomalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovat näyttelyt: • Varvilla. Suomen laivanrakennuksen historiaa • Konepajalla. Turkulaisen moottorinvalmistuksen historiaa • Nainen rautakourien keskellä. Vuokko Laakson laivasisustuksia Apua merelle. Meripelastuksen historiaa Suomessa Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa Bore-aluksen historiasta kertova näyttely ”Kansallisaarteen viisi elämää” Suomen Joutsenella (tilauksesta ryhmille) Jouko Kurrin perämoottorikokoelma Kruununmakasiinin näyttelyssä. Kuva: Forum Marinum -säätiö/Paasio 2010

Turun museokeskus p. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Yhtä juhlaa! Juhlat ja juhlakulttuuri suomalaisessa kuvataiteessa.

Vappukonsertin solistina Miina-Liisa Värelä Kuva: Ville Paul Paasimaa

Turun kaupunginkirjasto www.turku.fi/kirjasto

Kirjailijat ja kääntäjät kohdattavissa Littera Baltica -tapahtumassa

Suuren suosion saavuttanut kaksikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko on vapun kynnyksellä Vanhan Suurtorin ympäristössä. Ohjelmassa on monitaiteellisia työpajoja, joissa pikkuväki pääsee toteuttamaan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Viikko huipentuu juhlallisesti, kun pienokaiset juhlivat vappuvipinöissä Vanhan Raatihuoneen salissa 27.4. klo 14.

4.–6.5. kirjallisuuden ja kääntämisen tapahtuma Vieraalla maalla - I främmande mark - On Foreign Ground kokoaa Turkuun kansainvälisen kaartin kirjailijoita sekä arvostetuimpia kotimaisia kääntäjiä. Pääkirjastossa järjestetään vuorovaikutteisia paneelikeskusteluita, esitelmiä ja kirjailija-kääntäjähaastatteluita. Tapahtuman vieraita ovat mm. Anne Swärd, Annica Wennström sekä Paul Polansky. Virolainen runo- ja musiikkiesitys Cabaret Interruptus vierailee tapahtuman aikana Turun ylioppilasteatterilla.

Babyveckan

Paul Polansky

Snart arrangeras den populära tvåspråkiga kulturveckan för spädbarn igen vid Gamla Stortorget och dess omgivningar. Under de kreativa dagarna strax innan valborg får småfolket uttrycka sig med sånger, ramsor, sagor och färg. Veckans festliga höjdpunkt blir i Gamla Rådhusets sal 27.4 kl. 14, då det babyvänliga valborgsfirandet tar fart.

Turun Kaupunginteatteri Itäinen Rantak. 14. Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080, Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu + pvm) • www.teatteri.turku.fi

Sirpa Särkijärvi, Pink Sunset, 2009, akryyli kankaalle, Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus/Martti Puhakka

Turun linna

VANHA SUURTORI

Näyttelyt: Tonttuja! 27.4. alkaen Pelien maailmoissa Opastus linnan keskiaikaan la ja su klo 12.15 ja 16.30

Brinkkalan Galleria

Wäinö Aaltosen museo 15.4. asti Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä 11.5. alkaen Yhtä juhlaa! Juhlat ja juhlakulttuuri suomalaisessa kuvataiteessa 19.–20.5. Lasten viikonloppu Wäinö Aaltosen museon konserttisarja 3.4. klo 19 Les Amateurs -kvartetti 10.4. klo 19 Turku Ensemble 15.5. klo 19 Aarre-kvartetti 22.5. klo 19 Tanja Nisonen, käyrätorvi, Sonja Fräki, piano

Biologinen museo Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

Koko perheen laulumusiikkinäytelmä hellyttävästä Tsunamikasta

Kuralan Kylämäki avoinna 2.5. alkaen Ei tippa tapa – kotona poltettua ja muualta salakuljetettua

Kuva: Rimma Lillemägi

Kaunis ja koskettava, tositapahtumista alkunsa saanut satu Tsunamika-tytöstä nousee lavalle Susanna Haaviston ja Suvi Isotalon saattelemana. Tarina kulkee eteenpäin musiikin ja laulujen säestyksellä hyödyntäen myös runonlauluperinnettä. Jokainen saa esityksestä mukaansa oman Tsunamika-nuken tuomaan toivoa ja ymmärrystä ihmisten välille. Esitykset Sopukassa 20.4. ja 21.4.

Juhlat ovat elämän kohokohtia ja vastapaino arjelle. Mikä on tunnelma ennen juhlia tai miten käy, kun juhliminen jatkuu liian pitkään? WAMin kesänäyttelyssä on esillä teoksia aina 1800-luvun lopulta viime vuosina valmistuneisiin.

23.–27.4. Vauvaviikko

Luostarinmäen käsityöläismuseo avoinna 2.5. alkaen Rettig ja tupakkarahat

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avoinna 2.5. alkaen

30.3.–29.4. Paasikivi-opiston visuaalisten aineiden näyttely 11.5.–17.6. Liisa Kanerva Vanhan Raatihuoneen Galleria

30.3.–29.4. Saija Koponen 11.5.–17.6. Hanna Ola, Turun taideakatemian lopputyönäyttely Galleria Berner

30.3.–29.4. Teemu Kangas 11.5.–17.6. Li Xinsheng Ullakkogalleria

30.3.–29.4. Turun lukioiden kuvataiteen lukiodiplominäyttely 11.5.–17.6. Jäkärlän koulun valokuvakerho Turun Taidelainaamo

Kuukauden taiteilijat: huhtikuu: Pive Toivonen toukokuu: Paula Suominen Konsertit

Maaherran matineat Vanha Raatihuone 22.4. klo 15 Lounais-Suomen musiikkikoulun oppilaat 6.5. klo 15 Turun konservatorion käyrätorven soittajat 20.5. klo 15 Hanna Kourula ja Pikku kitaristit Jazzia Raatihuoneella 25.4. klo 19 Logomon näyttelyt

Tuli on irti! Only a Game? Turku valokuvissa

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri - www.kulttuuriaturussa.fi

29.7. asti 15.4. asti 27.4.–29.7.

PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN.

Turun filharmoninen orkesteri

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen. Offentligt meddelande

Lasten kesäpuuhat yksiin kansiin Lapsille kesäpuuhia pohtivien vanhempien ei tarvitse kahlata nettiä ja esiteviidakkoa läpi. Kivakesä-esite kokoaa yhteen kaupungin, seurakuntayhtymän ja monien paikallisten järjestöjen lasten kesätoiminnan. Esite sisältää 6–15-vuotiaiden leirejä, retkiä, kerhoja, liikuntaa ja muuta kesäpuuhaa. Se jaetaan kaikkiin Turun esikouluihin ja peruskouluihin viikoilla 15 ja 16. Esitteen saa myös nuoriso- ja liikuntatiloista, kirjastoista ja seurakuntayhtymän toimipisteistä. Tapahtumat löytyvät myös www. kivakesa.fi ja www.turkukalenteri.fi -sivustoilta. Esitteen julkaisevat Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa.

Kuva: Jussi Vierimaa

Tuolizumbassa liikkeet tehdään käsillä.

Tuolizumbassa eivät mene askelet sekaisin Voiko istuessa tulla hiki? No voi todellakin, ainakin tuolizumbassa. Tuolizumba on zumbaa, jossa liikkeet tehdään käsillä. Ei tarvitse olla mukana kuin kolme minuuttia, niin tottumattoman kädet väsyvät ja posket alkavat punoittaa – ja kaiken kukkuraksi ohjaaja tekee liikkeet kaksi kertaa vastaalkajaa nopeammin. Raisa Herpiö ja Tiina Kumpuvuori eivät kuitenkaan ole vasta-alkajia. Molemmat naiset istuvat pyörätuolissa ja ovat siis tuolizumban ydinkohderyhmää: se on tarkoitettu paitsi niille, jotka istuvat pyörätuolissa, ylipäänsä huonojalkaisille ihmisille. – Minä käyn täällä kun haluan jumpata niin kuin muutkin. Tämä ottaa hyvin ylävartaloon niin että ruoto oikenee.

Liikuntavuoron voi nyt varata ja maksaa verkossa Turun kaupunki tarjoaa nyt uuden ja nopeamman mahdollisuuden varata yksittäisiä liikuntavuoroja. Vuoron voi varata ja maksaa varauskalenteriohjelmassa enintään viikkoa etukäteen. Internetvaraajaksi rekisteröidytään omilla verkkopankkitunnuksilla. Kesällä pelailla voi useilla hiekka-, beach- ja tenniskentillä eri puolella Turkua. Näiden kenttien varaaminen on täysin maksutonta. Keinonurmikenttien ja liikuntasalien varaaminen on maksullista. Kerää peliporukka kasaan ja varaa vuoro vaikkapa Urheilupuiston beach-kentältä tai asuinalueesi hiekkakentältä! Beach- ja tenniskentät ovat pelikunnossa toukokuun alkupuolella, hiekkakentät jo huhtikuun puolivälin jälkeen. Kaikille kentille myönnetään myös vakiovuoroja, joiden hinta määräytyy kentän perusteella. Vakiovuorot varataan edelleen hakulomakkeella. Lisätietoja: www.turku.fi/liikuntavuorot Liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, p. (02) 2623 232

Sitä paitsi tämä on oikein hauskaa. Hyvää liikuntaa ja henkisestikin virkistävää, Kumpuvuori miettii. Herpiö on samoilla linjoilla: – Aika hyvää yläkropan treeniä. Kehittää hyvin myös koordinaatioita.

Sosiaalinenkin tapahtuma Tuolizumbaajia mahtuisi mukaan lisääkin. – Tämä maksaa kympin kerta ja meillä on mukana kaksi avustajaa eli takin riisumiset, juomapullon ojentamiset ja sellaiset sujuvat. Kertaakaan ei ole vielä tuolilta pudottu, Tuolizumban vetäjä Paula Lempinen toteaa. Itse jumppa vahvistaa Lempisen mukaan erityisesti hartioita: – Kun istuu pyörätuolissa, käy helposti

niin, että se liikkuminen ja lihasten käyttö on vain sitä kelaamista. Tässä vahvistuvat hartiat ja keskivartalo. Treenin lisäksi kyseessä on myös sosiaalinen tapahtuma. Jumppa ei ole niin minuutin päälle. Aloitetaan, kun ihmiset pääsevät paikalle – invataksilla tuleminen kun ei ole ihan niin helppoa. Jos tulee asiaa, niin pysäytetään tarvittaessa musiikki, puhutaan ja jatketaan sitten taas. Tuolizumba sunnuntaisin klo 15 Jumppalassa Siutlankadulla. Tuolizumban järjestää Turun Urheiluliitto. Tiedustelut Jumppalan toimisto, Siutlankatu 1, arkisin klo 9–16, p. 044 581 0037. Teksti ja kuva: Roope Lipasti

Ympäristöteko 2012 -kilpailu etsii ekoinnovaatiota Valonian järjestämässä Ympäristöteko 2012 -kilpailussa etsitään Varsinais-Suomessa sijaitsevaa pk-yritystä, joka tarjoaa kuluttajille suunnattua tuotetta tai palvelua, jonka valmistaminen on vähemmän ympäristöä kuormittavaa tai jonka käyttö vähentää kuluttajien ympäristökuormitusta. Kilpailuun voi ilmoittautua 30.4.2012 asti. Lisäksi otamme vastaan vihjeitä yrityksistä, joilla on käytössään ekoinnovatiivinen tuote tai palvelu. Vihjeen voi antaa esimerkiksi yrityksen asiakas tai työntekijä. Voittajayrityksestä vihjannut palkitaan. Tämänvuotinen kilpailu on järjestyksessään viidestoista. Ilmoittautumislomake sekä lisätietoa löytyy osoitteesta: www.valonia.fi

Mikä on ekoinnovaatio? Ekoinnovaatiolla tarkoitetaan uutta tai merkittävästi paranneltua tuotetta tai palvelua, joka suoraan tai välillisesti vähentää luonnonvarojen (raaka-aineet, energia, vesi) käyttöä tai haitallisten aineiden päästöjä koko elinkaaren ajan niin tuotannossa kuin kuluttajallakin. Ekoinnovaatio voi olla myös esimerkiksi luonnonvarojen tai energian kulutusta tai ympäristön tilaa mittava laite tai menetelmä. Lisätietoja, vihjeet ja ilmoittautumislomakkeet: Helena Nikkanen, p. 050 554 6146, helena.nikkanen@valonia.fi Jari Patronen, p. 050 598 5132, jari.patronen@valonia.fi VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus