Turkuposti 2/2014 by Turun kaupunki

2|2014

Eurovaalit tulevat, mistä on kyse?

Turku on elokuvakaupunki

Kaupungin leirialueet kaikkien vuokrattavissa

Kaavoituskatsaus

sivut 4–5

sivut 6–7

sivu 9

liite

2|2014 Kevät on

ilmanlaadun kriittistä aikaa Kevät on ilmanlaadun kriittistä aikaa

Päivystävä palotarkastaja auttaa kuntalaista palo- ja pelastusalan kysymyksissä

Turun seudun kuntajakoselvitys käynnissä 3 Kommunindelningsutredning för Åboregionen pågår Kaarninko – asumisen uusia mahdollisuuksia

Euroopan parlamenttivaaleilla on merkitystä

Keskusvaalilautakunta hoitaa käytännön työt

Matkalla elokuvakaupungiksi

Scoutti etsii kuvauspaikkoja

Pikkuli lentää maailmalle

Sijais- ja tukiperheissä koetaan arkisia ihmeitä

Runosmäen terveyden edistämispäivä jälleen 8.4. Temadagen om hälsofrämjande ordnas igen på Runosbackens hälsostation 8.4

Liite: Kaavoituskatsaus Tule mökkeilemään tai juhlimaan kauniille leirialueille

Rantoja siivoamaan

Turun Itämeri-päivillä työskennellään hyvinvoivan Itämeren alueen puolesta

Kalamaraton laajenee Turkuun

Tyttöjen Mimmi magiaa -messut Vimmassa

Euroopan kansallispuistopäivä Kurjenrahkalla 24.5.

Lasten pääsiäinen Seikkailupuistossa 20.4.

SM-uinnit tuovat Turkuun lajin parhaimmiston

Opi suunnistamaan Lounapolkusuunnistuskoulussa

Budosalilla luotetaan yhteistyöhön

Diplomiuimarit somettavat Turkua maailmankartalle

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot

Telefonservice på svenska inom Åbo stads välfärdssektor

KLT-tutkintoon valmentava koulutus

Talkoillen lähiympäristöstä viihtyisää

Kulttuurivinkit

Färgsprakande konstupplevelse för stadens minsta

Poesistämning inför Åbo poesidagar

Kulttuuritutkimusmatka-hanke tarjoaa kulttuuria lapsiperheiden harrastukseksi

Mobiilipeli opettaa piirtämään kirjaimet ja numerot

Silmiä kirveltää, kurkkuun pistää ja henkeä ahdistaa. Kadun kulkijan havainto on oikea. Ilmanlaatu on heikoimmillaan kevättalvella ja keväällä. Ilmassa on liikenteen nostamia hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengitysteihin. Kevät on ongelmallista aikaa erityisesti astmasta tai allergioista kärsiville. Katupölyn lisäksi ilman laatua laskee ajoittain talvikelille tyypillinen inversioilmiö; ilma maantasossa on niin kylmää, että se ei nouse ylös sekoittuakseen ylempiin ilmakerroksiin. Normaali ilmanvaihto ei toimi ja päästöt kerrostuvat hengityskorkeudelle. Allergikkojen ongelmia lisää myös alkava siitepölykausi. Turussa on seurattu ilmanlaatua vuodesta 1989. Pitkän aikavälin mittaustulosten vertailu osoittaa, että hengitysilman laatu on parantunut selvästi typen osalta. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska merkittävin hengityskorkeudella olevan ilman laatuun vaikuttava tekijä, liikenne, on lisääntynyt jatkuvasti. Ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja arvioi positiivisen kehityksen johtuvan moottoritekniikan kehittymisestä, renkaiden parantumisesta ja pölyntorjuntaan panostamisesta.

Kevätsiivous avainasemassa Hengitettävien hiukkasten määrä on korkeimmillaan keväällä, kun tiet kuivuvat. Talvella turvallisuuden kannalta välttämätön liukkaudentorjunta muuttuu haitaksi. Ilmaan sekoittuu hiekoitushiekan pölyä, jarrupalojen tomua ja nastojen irrottamaa tien pintaa. Pölyä voidaan hillitä torjumalla sitä esimerkiksi kastelemalla. Parasta torjuntaa on mahdollisimman nopea kevätsiivous ja pesu. Kadun siivoamisen lisäksi on tärkeää, että taloyhtiöt hoitavat oman pihansa ja katuosuutensa tehokkaasti. Kaupunki pyrkii siivoamaan ydinkeskustan kadut mahdollisimman tehokkaasti tehosiivousviikon aikana. Kevätsiivousviikon aikana ydinkeskustan kadut siivotaan ja pestään kerralla. Tänä vuonna tehosiivousviikko järjestettiin toista kertaa. – Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Mittaukset näyttäisivät osoittavan siivousviikon tehon, mutta varmoja johtopäätöksiä voidaan vetää vasta useamman kevään kokemuksella. Ilmanlaatuun vaikuttaa niin monta muutakin asiaa, esimerkiksi sää, Meretoja kertoo. Teksti: Risto Lahtinen | Kuva: Janne Riikonen

Ilmanlaatua seurattu säännöllisesti vuodesta 1989 yhteistyössä naapurikaupunkien ja teollisuuden kanssa • Alkuun mitattiin erityisesti rikkidioksidia, ongelma poistunut käytännössä kokonaan • Tärkeimmät seurattavat ulkoilman epäpuhtaudet: • Hengitettävä hiukkaset (halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin hiukkaset) • Pienhiukkaset (halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin hiukkaset) • Typen oksidit (NO2 on hengitysteiden ärsytystä aiheuttava kaasu) Mittausasemat • Turku (keskusta, Oriketo, Saaronniemi) • Raisio (keskusta, Kaanaa) • Kaarina • Parainen • Naantali Talvi ja kevät ilman laadun kannalta hankalinta aikaaIlmanlaadun mittaustuloksia voi seurata www.ilmanlaatu.fi –sivulta Lisätietoa: www.turku.fi/ilmanlaatu

Ympäristötarkastaja Toni Mattila huoltaa hiukkasanalysaattoria

Päivystävä palotarkastaja auttaa kuntalaista turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto /Layout SEK Point Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 22 (26.–30.5.) Aineiston deadline 2.5.

palo- ja pelastusalan kysymyksissä Varsinais-Suomen pelastuslaitos käynnisti vuoden 2013 syksyllä päivystävän palotarkastajan tehtävän. Työn tavoitteena on antaa kuntalaisille opastusta ja neuvontaa palo- ja pelastustoimen asioissa, sekä auttaa pelastuslaitoksen omaa organisaatiota operatiivisissa pelastustehtä-

ISSN 1798-4661

Palotarkastajat Jaripetri Kinnunen (vas.), Jukka-Pekka Aalto, Kari Kummunsalo, Jarkko Aaltonen ja Hannu Rantanen päivystävät vuoroviikoin Turun keskuspaloasemalla. Kuvasta puuttuu palotarkastaja Janne Aso.

vissä. Tehtävään on valittu joukko pelastuslaitoksen palotarkastajia, jotka hoitavat tehtävää osana muuta työtään. Päivystävä palotarkastaja palvelee kuntalaisia koko maakunnan alueella, yhdestä palvelunumerosta. Asemapalvelusaikana palotarkastajat vastaavat kuntalaisten puheluihin, sähköposteihin ja neuvovat henkilökohtaisesti Turun keskuspaloasemalle tulevia asiakkaita. Tehtävään valituilla palotarkastajilla on aikaisempaa kokemusta operatiivisen pelastustoiminnan tehtävistä. Heillä on joko vpk- ja/tai palokuntataustaa. Palotarkastajille on järjestetty tehtävää varten tarvittavaa vaatetusta, ajoneuvokalustoa, mobiililaitteita ja heitä on koulutettu tarvittavin osin. Päivystävän palotarkastajan tehtävästä on nyt kokemusta reilut puoli vuotta. Toiminnasta on saatu puolin ja toisin positiivista kokemusta: palotarkastajat ovat pystyneet auttamaan onnettomuustilanteissa ja kuntalaiset ovat saaneet tarvitsemansa avun ja neuvon. Toimintaa tullaan jatkamaan ja edelleen kehittämään. Päivystävän palotarkastajan tavoitat virka-aikana numerosta 050 4330 260 tai sähköpostilla pelastuslaitos. palotarkastaja@turku.fi Teksti: Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Maria Nykyri

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Turun seudun kuntajakoselvitys käynnissä Valtionvarainministeriö on määrännyt kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi kuntajakoselvityksen Turun seudun alueella. Kuntajakoselvitys koskee Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntia sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkeja. Kuntarakennelaki velvoittaa kunnat selvittämään yhdistymistä, mikäli kunta täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteita ovat palveluiden edellyttämä väestöpohja (alle 20 000 asukasta), kunnan taloudellinen tilanne sekä työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet. Selvitystyö alkoi 1.1.2014 ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 30.9.2014 mennessä. Turun seudun kuntajakoselvitystyötä vetävät Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja, valtiotieteiden maisteri Risto Kortelainen, valtiotieteiden maisteri, julkishallin-

non ja talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntaus ja yhteiskuntatieteiden maisteri, eMBA, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvanen. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Erityisselvityksen internet-sivulle kootaan kaikki keskeinen tieto ja materiaali selvityksen etenemisestä. Sivut sijaitsevat osoitteessa www.turunseutu.fi/kuntajakoselvitys.

Turun seudun kuntajakoselvitystä jatketaan kevään aikana työskentelemällä kolmella eri kuntakokoonpanolla: Turun työssäkäyntialue: Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko, Nousiainen Rannikon-pohjoinen kunnat: Raisio, Naantali, Masku, Mynämäki, Rusko, Nousiainen, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi Idän kunnat: Kaarina, Lieto, Paimio, Pöytyä, Aura, Sauvo, Tarvasjoki Maaliskuun aikana käydään neuvottelukierros eri rakennevaihtoehdoista edellä mainituilla kuntakokoonpanoilla. Samalla selvitetään kuntien toivomaa yhteistoimintaa myös nykyisessä kuntarakenteessa.

Teksti: Hannu Waher

Kommunindelningsutredning för Åboregionen pågår Finansministeriet har på basis av kommunstrukturlagen bestämt att en särskild kommunindelningsutredning utförs i Åboregionen. Kommunindelningsutredningen gäller kommunerna Aura, Gustavs, Lundo, Masko, Virmo, Nousis, Pöytis, Rusko, Sagu, Tövsala, Tarvasjoki och Vemo samt städerna S:t Karins, Nådendal, Pemar, Reso och Åbo. Kommunstrukturlagen förpliktar kommunerna att utreda en sammanslagning om kommunen uppfyller minst ett av de fastställda utredningskriterierna. Utredningskriterierna är befolkningsunderlag som krävs för servicen (mindre än 20 000 invånare), kommunens ekonomiska situation samt självförsörjningsgrad i fråga om arbetsplatser, pendlings- och samhällsstrukturkriterier.

Utredningsarbetet inleddes 1.1.2014 och avslutas efter det att utredningen har blivit färdig, men ändå senast 30.9.2014. Kommunindelningsutredningen för Åboregionen leds av Jyväskylä stads strukturomvandlingsdirektör, politices magister Risto Kortelainen, politices magister, OFR-revisor Oiva Myllyntaus och magister i samhällsvetenskaper, eMBA, ekonomie licentiat Antero Ritvanen. På webbplatsen för kommunindelningsutredning samlas all väsentlig information och material om hur utrednigen framskrider. Webbplatsen finns på adressen www.turunseutu.fi/kuntajakoselvitys. Text: Hannu Waher

• Kommunindelningsutredningen för Åboregionen fortsätter under våren utgående från tre alternativa kommunsammansättningar: • Åbo pendlingsområde: Åbo, S:t Karins, Reso, Nådendal, Lundo, Masko, Rusko, Nousis • Kommunerna längs med kusten och norr om Åbo: Reso, Nådendal, Masko, Virmo, Rusko, Nousis, Vemo, Tövsala, Gustavs • Kommunerna öster om Åbo: S:t Karins, Lundo, Pemar, Pöytis, Aura, Sagu, Tarvasjoki • • Under mars ordnas en förhandlingsrunda om olika strukturalternativ. Samtidigt utreder man det av kommunerna önskade samarbete som bygger på den nuvarande kommunstrukturen.

Kaarninko – asumisen uusia mahdollisuuksia KESKUSTA

NTIE

UUD KAARNINKO

PIISPANRISTI

AA ENM

Kortteli 1

Kortteli 4 Kortteli 2 Kortteli 3

ATU

MOREENIK Näkymä alueelta. Selkeälinjaiset rakennukset ja aidat rajaavat pihapiirejä.

Kaarningon alueelle suunnitellaan uudentyyppistä asumista, jossa pientalot muodostavat suojaisia yhteisiä pihapiirejä. Suunnitelma perustuu kansainvälisen suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka tekijä on arkkitehti Sami Vikström. Turun kaupunki haluaa varata mahdollisuuden myös alueen ryhmärakentamiseen, koska suunnitelma sopii mainiosti porukalla toteutettavaksi. Kaarningon kaavaluonnos on parhaillaan työn alla, luonnoksen pohjalta on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailuja.

Turun kaupunki etsii alueen toteuttamisesta kiinnostuneita rakentajia: niin rakennusliikkeitä, talotehtaita kuin ryhmärakentajiakin. Keväällä, ennen tontinluovutuskilpailuja, järjestetään keskustelutilaisuus, jossa toivotaan kehitysideoita suunnitelmiin. Ilmoittaudu postituslistalle osoitteessa www.turku.fi/kaarninko, niin saat ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä. Teksti: Ossi Uurasmaa Kuvat: Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy

Havainnekuva alueesta. Yksi kortteleista pyritään varaamaan ryhmärakentamishankkeille.

AIKATAULU • Kansainvälinen suunnittelukilpailu 2012 • Kaavaluonnos 2014 kevät • Keskustelu rakentajien kanssa 2014 kevät • Tontinluovutuskilpailut 2014 kesä–syksy • Kaavaehdotus • Rakentaminen

Ilmoitta sähköpo udu stilis osoittees talle w w w.tur sa ku kaarnink .fi/ o, niin saat ajankohta ista tietoa alu rakentum een isesta.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Aukeaman tekstit ja kuvat: Sini Silván

Vaalipäivänä äänestäjä käyttää valtaa

Euroopan parlamenttivaaleilla on merkitystä Toukokuun 25. päivä ovat EU-vaalit, mutta mistä vaaleissa on kysymys? Millaiseen asemaan europarlamentaarikot ovat menossa? Vaikein haaste on se, miten tarjota motivaatio mennä äänestämään. EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamenttiin 13 suomalaista europarlamentaarikkoa. Kaikkiaan heitä valitaan 751. Vaikka edustajia on väkimäärän suhteessa, ovat pienet maat onnekkaita ja saavat suhteessa enemmän paikkoja kuin puhtaasti väkiluvun mukaan muuten saisivat. Parlamentti on ainoa Euroopan unionin elin, jonka jäsenistä eri maiden tavalliset ihmiset saavat päättää. Mepit eli Members of the European Parliament ovat suomalaisten, varsinaissuomalaistenkin, äänitorvia EU:ssa. – Euroopan parlamentilla on oikeasti vaikutusvaltaa asioissa, jotka koskettavat meitä kaikkia jo ihan arjessakin, aluetiedottaja Juhana Tuomola Eurooppa-tiedotuksesta pohtii.

Ei ole yhdentekevää, kuka ja ketkä suomalaisia Euroopan parlamentissa edustavat. EU-vaalit ovat myös tavallaan aina ”historiallinen” demokraattinen tapahtuma. – Joskus kuulee myös sanottavan, että EU-vaalit ovat yhdet suurimmista demokraattisista vaaleista koko maailmassa, vaikka Intia meneekin tässä ohitse. Tuomola pohtii, että kuka olisi parikymmentä vuotta sitten osannut kuvitella, että äänestäisimme jonain päivänä samoissa vaaleissa virolaisten ja kroatialaisten kanssa.

Poliittiset kuviot EU:ssa uusiksi Kepun ehdokas ei europarlamentissa olekaan keskustan ryhmässä, vaan keskustan ja ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat

Turun kaupungin keskusvaalilautakunnan rahoittaman ”Mielipidevanki”-kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18-30 -vuotiaat nuoret. Herättelevällä kampanjalla halutaan muistuttaa siitä, että äänestäminen on etuoikeus ja tapa vaikuttaa.

VAALIT 2014

kuuluvat liberaalien ALDE-ryhmään. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat kuuluvat Euroopan kansanpuolue EPP-ryhmään, vasemmistoliiton edustajat Euroopan vasemmisto European Left -ryhmään, sosialidemokraatit sosialistipuolue S & D -ryhmään, vihreät Euroopan vihreisiin Greens/EFA-ryhmään ja perussuomalaiset vapaa- ja demokraattinen Eurooppa eli EFD-ryhmään. Viime EU-vaaleissa 2009 äänestysprosentti oli Suomessa 40,3. Pohjanoteeraus oli kymmenen vuotta aiemmin vuonna 1999, jolloin aktiivisuus oli vain 31,4 prosenttia. Äänestysaktiivisuus on Suomessa ollut keskitasoa. Nyt tavoite on kuitenkin nostaa äänestysaktiivisuutta, mihin on tähdätty siirtämällä vaalit keskikesästä keväämmälle.

Parlamentille lisää valtaa Niin sanottu Lissabonin sopimus teki parlamentista tasavertaisen budjettivallan käyttäjän neuvoston rinnalle ja vahvisti parlamentin valtaa lakien säätämisessä. Parlamentilla on kolme päätehtävää. Se keskustelee EU:n lakialoitteista yhdessä neuvoston kanssa, valvoo komissiota ja pitää huolta, että se toimii demokraattisesti ja parlamentilla on sanansa sanottavana myös EU:n talousarviosta, jonka se hyväksyy yhdessä neuvoston kanssa. Mikä tämä salaperäinen neuvosto sitten on? Se on EU-maiden ministeritason edustajista koottu ministerineuvosto. Esi-

tyslistan aiheet ratkaisevat, ketkä ministerit kokoukseen osallistuvat. Tästä syystä esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisella on ollut iso rooli ja monta lentoa Brysseliin.

Parlamentaarikot eivät ole kumileimasimia Töitä tehdään, mutta eri tavoin kuin Suomen politiikassa. Iso osa lakien valmistelua tehdään EU:ssa valiokunnissa. Siellä parlamentaarikko pääsee todella vaikuttamaan – jos myös joutuu hommiin. Ottamaan selvää ja valmistelemaan asioita. Paikallinen ääni kuuluu myös alueiden komiteassa, johon valitaan alueellinen luottamustehtävissä oleva henkilö. Varsinais-Suomesta pestiä on hoitanut Pauliina Haijanen Laitilasta. On hyvä muistaa, että Varsinais-Suomen liitolla ja Turun kaupungilla on yhteinen edustusto Brysselissä. EU-parlamentaarikoilla on vaikutusvaltaa satamiin, Itämereen, susirajoihin, telakoihin, rikkidirektiiveihin ja muuhun elinkeinoelämään liittyvissä asioissa. Silti edustajat viime kädessä edustavat koko Suomea. Parlamentin arki ei ole pitkäveteistä, kotejakin on kaksi. Parlamentin varsinainen kotipaikka on Strasbourgissa Ranskassa, jossa pidetään vuosittain 12 neljän päivän pituista täysistuntoa. Pääsääntöisesti parlamentti valiokuntineen ja poliittisine ryhmineen kokoontuu Brysselissä.

Viime vaaleissa Suomen edustajina parlamentissa olivat vihreiden edustajat Tarja Cronberg ja Satu Hassi, kristillisdemokraatti Sari Essayah, demarien Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo, keskustan Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner sekä Hannu Takkula, kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa, perussuomalaisten Sampo Terho sekä ruotsalaisten Nils Torvalds.

Kysy mitä vain, Eurooppa vastaa Vuoden 2013 alusta Varsinais-Suomen liiton tiloissa Ratapihankadulla on ollut Europe Direct –infopiste. Sieltä voi kysyä mitä vain EU:hun liittyvää. – Täällä kerrotaan EU:sta ydinasioita, tänne voi soittaa, laittaa sähköpostia tai käydä täällä ja kysyä mitä vain EU:hun liittyvää. Täältä saa tiedon tai vastauksen, mistä vastauksen löytää. Europe Direct on myös mukana tilaisuuksien järjestämisessä, EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg kertoo. Europe Direct avoinna ma-pe 9-15, Ratapihankatu 36, p.040 5513 120 kirsi.stjernberg@varsinais-suomi.fi

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Keskusvaalilautakunta hoitaa käytännön työt EU-vaalien ennakkoäänestyspäivät ovat 14.5.-20.5. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.5. Turussa vaaliprosessi tietää kiireitä keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnan ensimmäinen sihteeri, Marjo-Riitta Pihlajamäki kertoo, että keskusvaalilautakunnan toimistovahvuus kasvaa kymmeneksi hengeksi, kun vaalit lähenevät ja ennakkoääniä aletaan käsitellä ja lähettää lähetekirjeiden mukaisesti eri kuntiin. Itse vaalikuoret ovat lukittuina keskusvaalilautakunnan kassakaapissa varsinaiseen vaalipäivään asti. Ennakkoäänestykseen palkataan 80 henkilöä. Lisäksi ovat laitosäänestys- ja kotiäänestystoimikunnat. Varsinaisena vaalipäivänä 550 luottamushenkilöä on jakautuneena 55 äänestyspaikalle. Vaalipäivänä ennakkoäänet avataan. Ennakkoäänten tulokset julkaistaan samaan aikaan, kun vaalihuoneistot suljetaan kello 20, minkä jälkeen aletaan laskea vaalipäivän ääniä ja illan mittaan selviää, ketkä ovat 13 uutta europarlamentaarikkoa. – Keskusvaalilautakunnassa toivotaan, että ainakin äänestysprosentti reilusti nousee siitä 40,5 prosentista, mitä se on ollut, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ilkka Sepponen sanoo.

– Silloin vaaleilla on merkitystä, kun äänioikeutta käytetään. Päätösvalta on Brysselissä ja on tärkeää ketä edustajia sinne valitaan. Siellä on hyvä olla paikan päällä. Äänioikeus on Suomessa jokaisella 18-vuotiaalla Suomen kansalaisella, mutta myös muiden EU-maiden kansalaisilla, jotka ovat ajoissa ilmoittautuneet äänioikeusrekisteriin Suomessa.

Turussa EU-vaalien edellinen äänestysprosentti oli 40,5 prosenttia vertailulukuna Tampere 41,9 prosentilla, Suomen aktiivisimmat äänestäjät löytyivät Kauniaisista 63,1 prosentilla ja laiskimmat Kaavilta 24,9 prosentilla. Keskusvaalilautakunnan ensimmäisenä sihteerinä toimii Marjo-Riitta Pihlajamäki, joka on myös Turun konsernihallinnon hallintolakimies. Ilkka Sepponen (sd.) on ollut vuodesta 1988 keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana.

Ensi kertaa EU-uurnille Mariel Hynynen on yksi Turun 2700 ensikertalaisesta äänestäjästä kevään EUvaaleissa. Nuorella naisella on vankka mielipide vaalien suhteen: - Pitää äänestää, ei saa valittaa, ellei äänestä. 19-vuotias abiturientti Mariel Hynynen opiskelee Kaarinan lukiossa musiikkiteatteripainotteisella linjalla tavoitteena taiteilijan tai näyttelijän ura. Kevään EUvaalit ovat Hynyselle ensimmäiset, joissa hän saa äänestää. – On se tosi hienoa, että on äänioikeus. Se on myös velvollisuus. On siistiä, että pääsee äänestämään. Hän on itse tottunut puhumaan politiikasta erityisesti kotona. Ja vaikka hän pohtii, ettei uskonnosta ja politiikasta kannata puhua ystävien kanssa, hän kuitenkin uskaltaa avata suunsa. – Ymmärrän nuoria, jotka eivät tunne yhtään politiikkaa. Silloin voi olla hankala äänestää.

Kiinnostus politiikkaan syntyi viime vaaleissa Vaalit näkyvät myös kouluissa. Puolueet tulevat mielellään näyttäytymään ja esittelemään ehdokkaitaan vaalien alla. Viime vaaleista Hynyselle on jäänyt mieleen perussuomalaisten iso rooli. – Hyvä puoli oli siinä, että he nostivat kissan pöydälle monessa asiassa. Vaikkei itse puolue ei häntä kiinnosta, sen vaikutuksesta politiikka alkoi ylipäätään kiinnostaa. Perustietoa vaaleista ja poliittisista järjestelmistä on tullut myös lukion yhteiskuntatiedossa. Hynynen on tutkinut myös vaalikoneista, mikä ryhmä hänelle sopisi. – Olen tutkinut eri puolueita ja miettinyt politiikkaa omalta kannaltani, hän kertoo. Hynysen ehdokasvalintaan vaikuttaa uskonnollinen vakaumus ja esimerkiksi se, että hänen ehdokkaansa tekee töitä

KAUPUNGIN YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT | STADENS ALLMÄNNA FÖRTIDSRÖSTNINGSSTÄLLEN AVOINNA | ÖPPET

kello | klockan

Pääkirjasto Linnnankatu 2, 20100 Turku Huvudbiblioteket Slottsgatan 2, 20100 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Nummen sivukirjasto Töykkälänkatu 22, 20540 Turku Nummis närbibliotek Töykkälägatan 22, 20540 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

10:00–19:00 10:00–15:00 10:00–19:00

Varissuon kirjasto Nisse Kavon katu 3, 20610 Turku Biblioteket i Kråkkärret Nisse Kavos gata 3, 20610 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

10:00–19:00 10:00–15:00 10:00–19:00

Turun yliopiston luonnontieteiden talo Yliopistonmäki, 20014 Turun yliopisto Åbo universitet, naturvetenskapliga huset Universitetsbacken, 20014 Äbo universitet

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–15:00 09:00–20:00

K-supermarket Manhattan Pitkämäenkatu 4, 20250 Turku K-supermarket Manhattan Pitkämäkigatan 4, 20250 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Prisman liikekeskus Vanha Tampereentie 108, 20300 Turku Prisma affärscentrum Gamla Tammerforsvägen 108, 20300 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Prisma Turun Länsikeskus Viilarinkatu 3, 20320 Turku Prisma, Åbo Västcentrum Filargatan 3, 20320 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

K-supermarket Runosmäki Korjasmäenkatu 1, 20360 Turku K-supermarket Runosbacken Korjasmäkigatan 1, 20360 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Citymarket Kupittaa Uudenmaantie 17, 20700 Turku Citymarket Kuppis Nylandsvägen 17, 20700 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Skanssin kauppakeskus, yhteispalvelupiste Monitori Skanssinkatu 10, 20730 Turku Köpcentret Skansen, samservicekontoret Monitori Skansgatan 10, 20730 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

K-supermarket Hirvensalo Vanha Kakskerrantie 1, 20900 Turku K-supermarket Hirvensalo Gamla Kakskertavägen 1, 20900 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

K-market Jäkärlä Talolankatu 75, 20460 Turku K-market Jäkärlä Talolagatan 75, 20460 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

S-market Pansio Metallikatu 2, 20240 Turku S-market Pansio Metallgatan 2, 20240 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

S-market Koivula Kataraistentie 7, 20740 Turku S-market Björkas Kataraisvägen 7, 20740 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

Valintatalo Itäinen Rantakatu 60, 20810 Turku Valintatalo Östra Strandgatan 60, 20810 Åbo

14.5.2014–16.5.2014 17.5.2014–17.5.2014 18.5.2014–18.5.2014 19.5.2014–20.5.2014

09:00–20:00 10:00–16:00 12:00–16:00 09:00–20:00

koulukiusaamista vastaan. Ehdokkaalla on myös selvä linja. – Jos poliitikot eivät sanoisi, mitä ajattelevat, niin heillä ei ole merkitystä. Hynysen ystäviin kuuluu paljon muusikkoja. Hän kuvailee, että joillain kavereista on hyvin anarkistinen maailmankuva.

Sininen leima sormessa Mariel Hynyselle on jäänyt mieleen konkreettinen kuva siitä, miten jossain kehitysmaassa äänestäneet ovat saaneet sinisen leiman etusormeensa merkiksi, että ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Miten sattumanvaraista äänestäminen voi jossain edelleen olla ja miten vaalien järjestäminen ei todellakaan mikään itsestäänselvyys. – Äänestäminen on arvo, äänioikeus, josta taisteltiin niin paljon. – Ehkä olisi ennakkoäänestystä vähän juhlallisempaa mennä äänestämään varsinaisena vaalipäivänä.

Mariel Hynysen voi nähdä syksyllä Atlantismusikaalin roolissa Logomon näyttämöllä. Nuori nainen aikoo käyttää ääntään EUvaaleissa.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Matkalla elokuvakaupungiksi Mika Kaurismäen The Girl King –elokuvaa kuvataan muun muassa Turun tuomiokirkossa.

Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Hannu Waher

Mika Kaurismäki on yksi niistä monista elokuvantekijöistä, joka on viime aikoina valinnut Turun elokuvansa kuvauspaikaksi. Ensi vuonna ensi-iltansa saavan kansainvälisen Tyttökuninkaan nelikymmenpäiväiset kuvaukset Turussa päättyivät juuri. Monipuolisten elokuvatuotantojen teon mahdollistaa Länsi-Suomen elokuvakomission ja Turun kaupungin hedelmällinen yhteistyö. Kun Länsi-Suomen elokuvakomissio perustettiin Turun Taideakatemian alaisuuteen 2003, oli se lähtölaukaus Turun kehittymiselle aktiiviseksi elokuvakaupungiksi. Elokuvakomission toimintaideaa ruvettiin rakentamaan muiden suomalaisten elokuvakomissioiden mallien pohjalta, mutta vasta Vares-elokuvien kuvaaminen vuonna 2010 näytti konkreettisesti, mitä kaikkea elokuvatuotantojen tuleminen Turkuun voi kaupungille ja kaupunkilaisille merkitä. – Tämä on ensisijaisesti elinkeinopoliittista toimintaa. Olennaista on myös kaupungin ja lähialueiden kilpailullinen vetovoima sekä yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa. Ihan konkreettista hyötyä kaupungille tulee siitä kun elokuvatuotannot jättävät Turkuun paljon taloudellista pääomaa, elokuvakomissaari Teija Raninen luettelee. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotannoissa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisesti paikallisia palveluja autonvuokrausfirmoista ja cateringista puvustus- ja lavastustyövoimaan asti. Malli näyttää toimivan. Tyttökuninkaan työryhmän palkkalistoilla on ollut viitisenkymmentä turkulaista, sekä satoja paikallisia avustajia ja opiskelijoita.

Kaurismäki palaa Vuosina 2000–2013 Turussa on kuvattu kaksikymmentä pitkää elokuvaa ja viisitoista tv-sarjaa, sekä muutama doku-

mentti- ja tv-elokuva. Tänä vuonna on kaikkineen tulossa kymmenisen tuotantoa, muun muassa Petri Kotwican Henkesi edestä. Tuleepa Mika Kaurismäkikin heti kesällä seuraavan pitkän elokuvansa, Kotiinpaluun, kanssa takaisin Turun seudulle. Kyseessä on Tyttökuningasta huomattavasti pienempi tuotanto, ja Kaurismäki odottaa sitä leppoisin mielin. – On helppoa tulla takaisin tänne kun kuviot ovat tutut. Aion myös ottaa tuotantoon mukaan samoja paikallisia tekijöitä joita nytkin on mukana. On ehdottoman tärkeää, että elokuvan tekoon Suomesta löytyy vaihtoehto Helsingille ja hienoa, että Turku on alkanut kehittyä tällaiseksi viime vuosien aikana, Kaurismäki sanoo. Syitä nykykehitykselle on useita. Kaurismäki esimerkiksi valitsi Turun kuvauspaikaksi Tuomiokirkon ja Turun linnan perusteella, joissa suurin osa 1600-luvulla eläneen Ruotsin kuningatar Kristiinan elämästä kertovan Tyttökuninkaan kohtauksista kuvattiin. Nykyään osa Turun Seudun Kehittämiskeskusta olevan elokuvakomission tuotannoille tarjoamaan palvelukonseptiin kuuluu monenlaisten asioiden ja lupien hoitaminen. Tämän mahdollistaa kunnallinen rahoitus, jota saadaan Turun lisäksi kymmeneltä lähikunnalta. – Selkeästi täällä on paljon elokuvallista potentiaalia. Kaupunki ja elokuvakomissio ovat auttaneet monissa tuotantoon liittyvissä asioissa, Tyttökuninkaan tuotantopäällikkö Hanna Virolainen kiittelee.

The Girl King –elokuva on yksi merkittävimmistä elokuvatuotannoista, joita Suomessa on kuvattu tällä vuosituhannella.

Kehitystä ja työtä Tyttökuninkaan tuottajamaita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Saksa, Ranska ja Kanada, eivätkä esimerkiksi kanadalaiset tuotannon jäsenet suinkaan lähde kuvauksista viikonlopuiksi kotiin. – Hotellit, kaupat ja ravintolathan hyötyvät elokuvatuotannoista, kun työryhmän jäsenet käyttävät näitä palveluita. Ja kun mietitään, mitä näkyvyyttä Turku saa eri tuotantojen avulla valkokankailla ja televisiossa, on sen arvo mittaamaton, Raninen hehkuttaa. Kun Turun elokuvallinen vetovoima on monipuolisessa kaupunkikuvassa, lyhyissä välimatkoissa ja ammattitaitoisen väen lisääntymisessä, mitä sitten pitäisi vielä kehittää? – Bisnespuolella on paljon tekemistä. Markkinoimme yhdessä matkailun kanssa Turkua elokuvamatkailukaupunkina ja meillä on animaatio- ja pelipuolen kanssa hankkeita. Haastankin kaikki paikalliset yritykset ja tahot mukaan. Tässä on paljon mahdollisuuksia, Raninen visioi.

Riittääkö monipuolinen koulutus elokuva-alalle työllistymiseen? Länsi-Suomen elokuvakomissiota perustettaessa Taideakatemian alaisuuteen vuonna 2003 yhtenä ehtona oli, että Turussa kuvattaviin elokuvatuotantoihin otetaan mukaan alan opiskelijoita. Tuotannot ovatkin laajamittaisesti opiskelijoille hyvä opin ja näytön paikka. – Täällä on osaamista oppilaitosten kautta tekstiili- ja vaatetus- sekä elokuva-alan saroilta. Lisäksi esimerkiksi puualan ihmisiä tarvitaan lavastuksen puolelle. Markkinoimmekin Turkua elokuvakaupunkina erityisesti lavastus- ja puvustusosaamisen kautta, Teija Raninen eloku-

vakomissiosta kertoo. Ihannetilanne voisi tulevaisuudessa olla, että paikallisen elokuva-alan koulutuksen myötä Turkuun saataisiin pysyvä ja ammattitaitoinen alan osaajajoukko. Millaiset ovat sitten näkymät paikallisen opinahjon vinkkelistä elokuva-alan osaajille Turkuun työllistymisessä? – Freelancerina työskentelevälle on tärkeää, että keikkoja on tasaisesti ympäri vuoden ja, että niitä on riittävästi. Parilla elokuvalla vuodessa ei vielä elä. Muutos elokuvakaupungiksi on tapahtumassa, mutta se vie aikansa, toteaa Tai-

deakatemian elokuvaleikkauksen lehtori Outi Hyytinen. – Turkuun voi jäädä, mutta se vaatii kovaa tahtoa ja rohkeutta, ja tarkoittaa, että välillä keikkoja on oltava valmis ottamaan muualtakin Suomesta. Turussa kuvatuissa tuotannoissa on ollut mukana opiskelijoita Turun amk:n eri koulutusohjelmista ja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistosta, sekä Turun Ammatti-Instituutin eri linjoilta. Teksti: Heidi Horila

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Toni Panula

Scoutti etsii kuvauspaikkoja Miten Turusta löydetään equadorilaista katunäkymää muistuttava paikka? Onko kasvitieteellisen puutarhan piha mahdollista muuttaa fantasia-tv-sarjan kuvauspaikaksi? Näistä asioista vastaa tv- ja elokuva –tuotannoissa lokaatioscoutti. Puolalanpuisto muuntui lavastusryhmän käsissä equadorilaiseksi katunäkymäksi.

Heti alkuun fantasia-tv-sarja Nymfien lokaatioscoutteina toimineet Toni Panula ja Kalle Ahti Lavea Mediasta tarkentavat, että Suomessa kuvauspaikka-asioita hoitaa yleensä tuotannon järjestäjä. Järjestäjän ja lokaatioscoutin silmät ovat aina auki mahdollisten hyvien kuvauspaikkojen varalta. – Nymfit kuvattiin Helsingissä ja Turussa, ja lopullisia kuvauspaikkoja varten on tsekattu satoja ja satoja paikkoja, elokuva-alalla tuottajana ja järjestäjänä vuosikymmenen toiminut Panula toteaa. – Käytännössä homma menee usein niin, että ajellaan autolla ympäriinsä ja vain etsitään. Erästä Nymfien kohtausta varten ajoin joka ikisen Kakskerran ja Hirvensalon pikkutien läpi löytääkseni sopivan. Joskus tietysti haluttu paikka on valmiina tiedossa, vaikka tietty kartano, Ahti jatkaa.

Hienovaraista lähestymistä Kun sopiva lokaatio on löytynyt, tarvitaan kuvauslupa. Yksityisiä maan- tai kiinteistönomistajia lähestytään hienovaraisesti, sillä aina vastaanotto ei ole varauksetonta. Enimmäkseen ihmiset kuitenkin ilahtuvat yhteydenotosta.

– Kerromme aina mahdollisimman tarkkaan etukäteen, mitä kuvaukset tarkoittavat. Se voi olla monelle aikamoinen yllätys, kun viisi tuotantorekkaa ajaa pihaan ja alkaa pistää paikkaa uuteen uskoon. Tietysti siivoamme kuvausten jäljet ja jätämme paikat jopa parempaan kuntoon kuin missä ne alun perin olivat, hymyilee Panula.

Loputon lupaviidakko Tuotantojen järjestämisessä tulee ottaa huomioon lukuisia asioita. Nymfit oli erittäin haastava juuri lokaatioiden kannalta, koska kohtauksesta toiseen siirryttäessä voitiin liikkua yhtäkkiä tämän päivän Helsingistä kahden tuhannen vuoden takaiseen Välimeren temppeliin tai equadorilaiseen katunäkymään. Se asetti suuret haasteet lavastukselle ja koko työryhmälle. Myös lupa-asiat, tarkka budjetti ja tiukat aikataulut aiheuttavat usein päänvaivaa. – Olimme saaneet kuvausluvat Ruissaloon ja kohtauksissa piti ratsastaa. Luonnonsuojelualueella ei kuitenkaan saa ratsastaa ilman lupaa, emmekä olleet hakeneet lupaa erikseen ELY-keskukselta. Hyvä nyrkkisääntö on se, että kaikki mikä ei ole erikseen mainittuna sallittua, on yleensä aina kiellettyä.

– Onneksi korvaava kuvauspaikka löytyi nopeasti Kasvitieteellisen museon puutarhasta, jonne saimme kaivaa ison kuopan, ja Ruissalon golf-kentältä, jossa oli lupa ratsastaa, Ahti muistelee. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta miehet kehuvat Nymfien tuotantotiimiä, turkulaisten positiivista suhtautumista kuvauksiin sekä Länsi-Suomen elokuvakomission panosta ja tukea tuotannon toteutuksessa. – Turun linna kuvauspaikkana olisi ollut mahdoton ilman komission apua. Turku on myös loistava paikka elokuvakaupungiksi, koska tämä on logistisesti niin käytännöllinen. Ollaan kaupungissa mutta kymmenen minuutin ajomatkan päästä löytyy peltomaisemaa, ja kaupunkikuva on samalla hyvin vanha ja hyvin uusi. Se mahdollistaa monenlaisten tuotantojen tekemisen, Panula miettii.

Nymfit on eeppinen fantasiadraama, jota kuvattiin Helsingissä ja Turussa. MTV3 esittää sarjaa maanantaisin.

Pikkuli lentää maailmalle Turkulaisen Sun in Eye -tuotantoyhtiön animaatiosarja Pikkuli on myyty jo muutamaan Euroopan maahan. Vihaiset linnut ovat kaikille tuttu suomalainen vientituote, mutta pian Turusta lähtee maailmalle iloisempi lintuperhe. Tuotantoyhtiö Sun in Eyen animaatiosarja Pikkuli kertoo lintuperheen pienimmäisestä, joka ei halua oppia lentämään. Lintujen seikkailut on suunnattu alle kouluikäisille. – Pikkuli ammentaa pienten lasten kokemuksista, uuden oppimisesta ja perheen tärkeydestä, kertoo sarjan ohjaaja Metsämarja Aittokoski. Sarja perustuu hänen kirjoittamaansa ja Elli Vuorisen kuvittamaan lastenkirjaan. Kirjan visuaalinen maailma sopi animaatioon, ja aihepiiri antoi paljon jatkoideoita. Turkulaisin animaattorivoimin tehty Pikkulin pilottijakso oli esillä syksyllä Toulousessa Cartoon Forum -ostajatapaamisessa. Jo tapahtumaan pääseminen oli

komea askel, mutta tulostakin syntyi. – Sarjasta on tehty sopimuksia nyt kahdeksaan eri maahan, ja neuvotteluja on vielä kesken, Aittokoski kertoo. Mukaan on tulossa myös suuri kansainvälinen tuotanto- ja jakeluyhtiö, jonka kanssa Pikkulin tuotanto jaetaan. 26 jaksosta viisi tehdään kokonaan ValoAuringossa, muut viimeistellään ulkomailla. Työn taiteellinen johto pysyy Turussa. – Osaaminen ja taiteellinen taso on täällä kova. Kaikkien jaksojen storyboardit tehdään meillä, ulkopuoliseen viimeistelyyn lähtee mahdollisimman pitkälle suunniteltuja versioita. Suomessa Pikkuli-sarja nähdään Yle FEM –kanavalla ehkä jo vuoden 2015 alussa.

Nonsenseä ei tarvitse dubata Animaatiotuotanto on ollut ValoAuringolle ovenavaus uuteen. Jo suureen tuotantoon sopivan ohjelmiston etsiminen vei aikansa; nyt edessä on kuukauden koulutus valitun Toon Boom -ohjelmiston käyttöön. Panostus kannattaa, sillä animaation potentiaalinen yleisö on laaja. – Animaatiolla on elokuvaa helpompi ylittää kieli- ja kulttuurirajat. Pikkulin hahmot puhuvat nonsense-kieltä, jota ei tarvitse dubata, Aittokoski sanoo.

Ohjaaja Metsämarja Aittokoski kirjoitti Pikkuli-linnusta ensin lastenkirjan, sitten tarina kasvoi animaatiosarjaksi.

Pikkuli on Länsi-Suomen elokuvakomission Turku Animation -projektin pilottihanke. Projektipäällikkö Terhi Väänänen kertoo, että pilottia tuetaan tiedotuksessa, koulutuksessa ja konsultoinnissa. Samalla muotoutuu toimintamalli suurten animaatiotuotantojen tekemiseen. Turku Animation tähtää animaatioalan kehittämiseen ja Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvien ammattilaisten työllistämiseen. – Täällä on upeita animaattoreita, jotka nyt toimivat freelancereina, Väänänen kertoo. Teksti: Elina Teerijoki | Kuva: Jape Kantola

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Teksti: Jenni Valta | Kuvat: Tiia Laakso, Shutterstock

Sijais- ja tukiperheissä koetaan arkisia ihmeitä Turusta ja lähiseudulta kaivataan sijaisperheitä kaikenikäisille lapsille ja tukiperheitä 2–13-vuotiaille. Suurin osa tukiperhettä jonottavista on pikkulapsia. Taina Lindholm muistaa menneensä kananlihalle, kun odotettu puhelu vihdoin tuli kesällä 2012. Sosiaalityöntekijä soitti kertoakseen, että Lindholm ja hänen miehensä saattaisivat sopia sijaisperheeksi eräälle lapselle. Pari päivää myöhemmin selvisi, että perheeseen voitaisiin sijoittaa poikavauva. – Se oli menoa, kun näin pienen nyytin ensimmäistä kertaa. Tuntui uskomattomalta, että tämä pieni ihminen on ehkä tulossa meille, Lindholm kertoo. Sijaisvanhemmuus on vaatinut Lindholmilta ja hänen mieheltään kykyä avata oma perhe-elämänsä ulkopuolisille. He tapaavat sosiaalityöntekijöitä säännöllisesti ja ovat rakentaneet luottamuksellista suhdetta lapsen biologisiin vanhempiin. – Sijaisäitiys muutti elämäni täysin. Sen jälkeen arki on ollut täynnä pieniä ilon hetkiä, kun on saanut seurata lapsen kasvuvaiheita. Vaikka haasteita on, koen jääneeni selvästi plussan puolelle, Lindholm sanoo.

Sijaisvanhemmuus vaatii yhteistyökykyä Vuonna 2013 huostaan otetuista lapsista noin 40 prosenttia asui sijaisperheessä. Vielä viime vuonna pulaa oli etenkin kouluikäisten sijaisperheistä, mutta nyt perheitä etsitään kaikenikäisille lapsille. – Perheitä etsitään erityisesti Turun seudulta, jotta lapset pystyvät tapaamaan biologisia vanhempiaan säännöllisesti, kertoo sosiaaliohjaaja Nina Stratos. Sijaisperhe on lapselle vakaa kasvuympäristö, sillä aikuiset hänen ympärillään eivät vaihdu. Sijaisvanhemmilla täytyy olla ennen kaikkea aikaa lapselle, mutta myös oman hyvinvoinnin ja toimeentulon tulee olla kunnossa. Lisäksi on kyettävä yhteistyöhön lapsen biologisen suvun ja sosiaalitoimen kanssa.

Tukiperheeltä ei odoteta sirkushuveja Turussa on paljon 2–13-vuotiaita lapsia, jotka jonottavat tukiperhettä. Enemmistö lapsista on nuoremmasta päästä, ja osa heistä on odottanut tukiperhettä jo pari vuotta. – Tukivanhempien ei tarvitse järjestää lapsille sirkushuveja, vaan normaali perhe-elämä riittää. Lapsi saa tukiperheessä turvallista arkea ja huolenpitoa. Toiminnan avulla tuetaan lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä, sosiaaliohjaaja Arja Edenvall sanoo.

Sosiaaliohjaajat Nina Stratos ja Arja Edenvall esittelevät sijais- ja tukiperhetoimintaa säännöllisesti messuilla ja kirjastoissa.

Tukiperheellä on suuri vaikutus lapsen biologisten vanhempien jaksamiseen. Monet vanhemmista ovat yksinhuoltajia, joilla ei ole tukiverkostoa. Perheen on sitouduttava tukiperhetoimintaan vähintään vuodeksi. – Lasten biologiset vanhemmat suhtautuvat tukiperheisiin yleensä myönteisesti, sillä tukiperheet tarjoavat heille konkreettista apua. Tukiperheille järjestetään täydennyskoulutuksia, joissa voi tavata muita samassa tilanteessa olevia ja saada vertaistukea, Edenvall kertoo. Lue lisää tukiperheen arjesta osoitteesta www.turku.fi/perhehoito.

Sijaisperhe vastaa lapsen ympärivuorokautisesta huolenpidosta. Lapsi asuu sijaiskodissa, mutta tapaa myös biologisia vanhempiaan. Tukiperheessä lapsi käy yhtenä viikonloppuna kuukaudessa, mutta asuu omassa kodissaan. Esimerkiksi yksinhuoltajuuden tai sairauden takia vaikeassa tilanteessa olevat perheet voivat tarvita tukiperheen apua. Ammatillisessa perhehoidossa ainakin toisella vanhemmalla tulee olla sosiaali- ja terveysalan koulutus ja kokemusta lastensuojelutyöstä. Perhehoitajat valitaan sijaisperheiksi valmennettavista perheistä ja hoitoon sijoitetaan erityistä huolenpitoa vaativia lapsia. Sijaisvanhemmuutta suunnitteleville järjestetään Turussa valmennuksia säännöllisesti. Ota yhteyttä sähköpostitse: sote.perhehoito@turku.fi tai puhelimitse: 044 9074 741 tai 040 1578 326. Sosiaaliohjaajat Arja Edenvall ja Nina Stratos vastaavat sijais- ja tukivanhemmuutta koskeviin kysymyksiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksen Naisday-tapahtumassa 11.–12.4.2014.

Runosmäen terveyden edistämispäivä jälleen 8.4. Suuren suosion saavuttanut Runosmäen terveysaseman järjestämä Terveyden edistämispäivä tulee jälleen 8. huhtikuuta. Ensimmäisen kerran päivä järjestettiin vuoden 2012 syksyllä. Tuleva päivä on vielä laajempi kuin ensimmäinen, nyt mukana ovat myös alan järjestöt. Terveydenedistämispäivä järjestetään kaksiosaisena klo 10–12 ja klo 13–15. – Haluamme tarjota alueen asukkaille mahdollisuuden yhden terveysasemakäynnin aikana hoitaa monta toimenpidettä kun-

toon. Esimerkiksi reseptejä ja keväällä usein tarpeellisen allergialääkityksen voi hoitaa ajan tasalle. Lisäksi tarjolla on infoa erilaisista sairauksista ja neuvoja monen vaivan omahoitoon ja ennaltaehkäisyyn, kertoo Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri Markus Partanen. Päivän aikana voi kuunnella sairaanhoitajien ja lääkärien luentoja esimerkiksi diabeteksesta, ihosyövästä, astmasta ja allergioiden hoidosta. Sokeriarvot ja verenpaine mitataan ja keuhkojen toiminta testataan.

Myös jäykkäkouristus-, hepatiitti- tai punkkirokotukset voi hoitaa kuntoon. Ihomuutoksia ei kannata murehtia, vaan esimerkiksi mieltä askarruttavat luomet kannattaa tarkistuttaa luomihuolipoliklinikalla, jossa Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja vastaa kysymyksiisi. Jos luomi pitää poistaa, varataan aika toimenpiteeseen myöhempään ajankohtaan. Fysioterapeuteilta saat neuvoja esimerkiksi selkäongelmiin ja hammashoitajat kertovat hampaiden omahoidosta. Myös muisti-

hoitaja on paikalla. Liikuntaneuvoja opastaa Runosmäen alueen monien liikuntapalvelujen äärelle. Yhteiselle ohjatulle puolen tunnin sauvakävelylenkille lähdetään terveysaseman edestä klo 11 ja klo 14. Monet sosiaali- ja terveysalan yhdistykset esittelevät toimintaansa ala-aulassa. Mukana ovat myös Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille -hanke ja Eviva. Teksti: Tiia Laakso

Temadagen om hälsofrämjande ordnas igen på Runosbackens hälsostation 8.4 Temadagen om hälsofrämjande som fått stor popularitet ordnas igen på Runosbackens hälsostation den 8 april. Temadagen om hälsofrämjande ordnas i två delar kl. 10–12 och kl. 13–15. Du kan t.ex. förnya dina recept och uppdatera din allergimedicinering som ofta behövs så här på våren. Dessutom ger man information om olika sjukdomar och råd

om egenvård och förebyggande av många krämpor. Under dagen håller sjukskötare och läkare föredrag t.ex. över diabetes, hudcancer, astma och allergier. Vårdpersonalen mäter dina sockervärden och ditt blodtryck samt testar lungornas funktion. Du kan också ta stelkramps-, hepatit- eller TBE-vaccination. Du behöver inte oroa dig för hudföränd-

ringar, för du kan låta undersöka dem på en poliklinik där en sjukskötare från Sydvästra Finlands Cancerförening svarar på dina frågor. Om ett födelsemärke måste opereras bort, bokar man tid för en operation vid senare tidpunkt. Fysioterapeuterna ger dig råd om du t.ex. har ryggproblem och tandskötarna berättar om egenvård av tänderna. Även minnes-

skötaren finns på plats. Motionsrådgivaren ger dig tips om de många idrottsmöjligheter som finns i Runosbacken. En gemensam stavgångsrunda på en halvtimme startar utanför hälsostationen kl. 11 och kl. 14. Text: Tiia Laakso

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Ahtelan uudessa Kutteri-rakennuksessa voi nauttia merimaisemasta myös suurella parvekkeella.

Tule mökkeilemään tai juhlimaan kauniille leirialueille Teksti ja kuvat: Maria Vakkamaa

Ahtelassa järjestetään vuosittain erilaisia suurleirejä. Kuva: Turun Partiolaiset, Tammileiri 2013

Avoimet ovat Ahtelassa

Lauantaina 3.5. klo 10–16. Ahtelantie 21, 21570 Sauvo Ohjelmassa on leirialueiden esittelyä, SUP-lautailua ja frisbeegolfia. Keitto- ja makkaratarjoilu.

Avoimet ovet Vienolassa

Sunnuntaina 18.5. klo 10–16. Peltolantie 211-226, 21140 Rymättylä Ohjelmassa on leirialueiden esittelyä, SUP-lautailua ja frisbeegolfia. Keitto- ja makkaratarjoilu.

Leirialueilla voi mm. meloa, soudella tai SUP-lautailla.

Tippsundissa on majoitusmökkejä yhteensä 8 kpl.

Rymättylän Vienolassa on poikkeuksellisen hienot merimaisemat.

Kaikki leirialueet sijaitsevat kauniilla paikoilla vesistöjen äärellä.

Turun kaupunki vuokraa neljää kaunista leirialuetta mökkeineen edullisesti ympäri vuoden yksityishenkilöille, yhdistyksille ja yrityksille. Leirialueet sijaitsevat Rymättylässä, Taivassalossa, Sauvossa ja Inarissa. Alueet soveltuvat erinomaisesti suurten ryhmien käyttöön, mutta sopivat myös pienemmille ryhmille. Leirialueita vuokrataan vuorokausien lisäksi myös pelkkään päiväkäyttöön. Niiden valtti on poikkeuksellisen hieno sijainti keskellä kauneinta luontoa veden äärellä. Alueet soveltuvat erilaisten mahdollisuuksiensa vuoksi monenlaisille ryhmille. Asiakkaina on yrityksiä, harrastusseuroja, perheitä, kalastusporukoita ja häiden juhlijoitakin.

sijaitsevassa Vienolassa on monimuotoinen ranta ja poikkeuksellisen hienot näkymät Rymättylän saaristoon. Hyvien kalavesien äärellä oleva paikka onkin suosittu vuokramökki kalastuksen harrastajien keskuudessa. Inarissa sijaitsevassa Nukkumajoen kämpässä on lapin tunnelmaa. Suurikokoisen mökin lähellä ei ole muuta asutusta useiden kilometrien matkalla. Saunasta voi käydä viereisessä joessa ja lompolossa uimassa. Nukkumajoen kämpästä on alle tunnin ajomatka Saariselän laskettelukeskukseen.

esimerkiksi opastettuja kierroksia Ahtelan alueella, luontoretkiä, grillausta ja saunan, Paananen listaa. Tippsundin leirialue sijaitsee Taivassalossa meren rannalla. Suuri alue sopii erinomaisesti leiri-, leirikoulu- ja koulutustoiminnan järjestämiseen. Tippsundissa on kahdeksan mökkiä ja juuri remontoitu rantasauna. Alueella on myös tilava huoltorakennus/ruokala, joka soveltuu koulutus- tai juhlatilaksi. Rakennuksessa on upouusi suurikokoinen terassi, josta on hienot merinäköalat.

Ahtela ja Tippsund soveltuvat juhla- ja kokoustilaisuuksiin

Leirialueilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa. Ahtelaan, Tippsundiin Vienolaan on tehty viime vuonna fresbeegolf –radat ja hankittu kanoottien ja soutuveneiden lisäksi SUP –laudat. Leirialueiden internetsivuilla (www.turku.fi/nuorisoleirialueet) on runsaasti kuvia alueista, mutta parhaan käsityksen saa käymällä itse paikan päällä. Leirialueihin voi käydä tutustumassa myös etukäteen. Samalla hahmottaa paremmin mitä aktiviteetteja alueella voi omalle ryhmälleen järjestää, tai mitä palveluita haluaa mahdollisesti tilata esimerkiksi pitopalvelulta.

Mökki tai koko alue käyttöön edullisesti – Alueiden ja mökkien vuokraus on erittäin edullista, leirialueista vastaava osastopäällikkö Kerstin Paananen kertoo. Yksityisasiakas saa vuokralle esimerkiksi koko Tippsundin 11 hehtaarin leirialueen ja kahdeksan mökkiä vuorokaudeksi 160 euron hintaan. Vastaavasti Ahtelan uusi kokous- ja saunarakennus ”Kutterin” päiväkäyttö (klo 8–16.) esimerkiksi kokousta ja saunomista varten maksaa yksityisasiakkaalta 80 euroa. Kaikilla alueilla voi perusvuokramaksun hintaan soudella, saunoa, grillata ja käyttää takkapuita.

Erähenkiset Vienola ja Nukkumajoki ovat pienen ryhmän paikkoja Yhden majoitustilan Rymättylä ja Inari soveltuvat parhaiten perheiden tai pienryhmien tarpeisiin. Kallion päällä

– Sauvon suuri leirikeskus Ahtela ja Taivassalon Tippsund sopivat erinomaisesti juhla- kokous- tai koulutuskäyttöön. Molemmilla alueilla on suuret ruokala- ja kokoustilat, av-välineet ja sisävessat, osastopäällikkö Paananen sanoo Majoituspaikkoja eri Ahtelan rakennuksissa on yhteensä noin 100. Rakennuksia vuokrataan myös yksitellen. Ahtelassa on upea hiekkaranta ja rantaviivaa yli kilometri. Alue sopii myös liikuntaesteisille. Edellisvuonna Ahtelaan valmistunut ”Kutteri” –rakennus soveltuu rauhalliseksi kokous- ja saunatilaksi. Kutterissa on modernit av-välineet, suuri kokoustila, takka, keittiö ja sauna. Suurista ikkunoista ja tilavalta parvekkeelta on näköala merelle. Ahtelaan on mahdollisuus saada myös ruoka- ja ohjelmapalveluita. Ruuat toimittaa paikallinen pitopalveluyritys. – Ryhmät voivat halutessaan tilata vierailunsa ajaksi

Alueilla voi käydä tutustumassa etukäteen

Tutustumiskäynneistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osastopäällikkö Kerstin Paanaseen, puh. 050 554 6114.

Lisätietoja ja kuvia: www.turku.fi/nuorisoleirialueet Varaukset ja tiedustelut, puh. (02) 2623 112.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Nora Forsman

Rantoja siivoamaan

Toukokuussa on oivallinen tilaisuus osallistua Turun seudun rantojen siivoamiseen, kun Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää Siisti Biitsi -kampanjan. Valtakunnallinen kampanja haastaa kaikki tahot mukaan aina koululaisista, perheistä, yrityksistä kaveriporukoihin ja veneseuroihin putsaamaan yhdessä lähirantoja siivoustiimeissä. Hankkeessa on tarkoitus siivota koko Suomen ja Ahvenanmaan rannikko. Kampanjan taustalla on yhdessä Viron, Latvian ja Ruotsin kanssa toteutettu Marlin-projekti, jossa tutkittiin Itämeren rantojen roskaantumista. – Siinä kävi ilmi, että Suomen rannat ovat kaikkein roskaisimpia. Nyt on korkea aika tehdä asialle jotakin, projektikoordinaattori Jenny Gustafsson kertoo. PSSry on avannut kampanjalle omat nettisivut, joiden kautta erilaiset porukat ja ryhmät voivat ilmoittautua siivoustalkoisiin. Ideana on, että esimerkiksi yritysosastot haastaisivat muita osastoja talkoisiin mukaan. – Siivottavia rantoja ei ole etukäteen määrätty, joten tiedossa olevia törkyisiä rantoja saa vapaasti ilmoittaa mukaan. Usein ihmisillä on mielessä se jokin tuttu ranta, joka kaipaisi siivousta. Rannan pitää olla turvallinen jotta siellä voi liikkua porukalla, muita kriteerejä ei ole, Gustafsson sanoo. Mukaan voi ilmoittautua, vaikka tarkka siivousajankohta ei olisikaan vielä tiedossa. Ilmoittautumista voi tarkentaa myöhemmin.

Siisti Biitsi – Tehtävänä roskaton rannikko! 12.-25.5.

Kaikki vastuussa Kampanjan tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta Itämeren saastumisesta. Hankkeelle toivotaan jatkuvuutta, ja tavoitteena on saada mukaan tuhansia osallistujia. – 75 prosenttia vesistöjen ja rantojen jätteistä on muovia, jotka eivät poistu sieltä muuten kuin keräämällä. Muovi vahingoittaa vesieläimiä, lintuja ja kaloja, sekä vähentää yleistä viihtyvyyttä ranta-alueilla, ja vaikuttaa merkittävästi elinympäristöön, kertoo Gustafsson. – Rantojen saastuminen koskettaa meitä kaikkia ja olemme kaikki siitä vastuussa. Kampanja on onneksi herättänyt jo paljon kiinnostusta ja moni on halukas lähtemään mukaan, Gustafsson summaa.

Ilmoittaudu mukaan: www.siistibiitsi.fi Lisätiedot: jenny.gustafsson@pssry.fi www.pidasaaristosiistina.fi Facebook: Siisti Biitsi – Snygg Beach Twitter: @Siistibiitsi Instagram: siistibiitsi

Turku Baltic Sea Days 1.–5.6.2014

Turun Itämeri-päivillä työskennellään hyvinvoivan Itämeren alueen puolesta Teksti: Irene Pendolin

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Turussa järjestetään suuria meri-, elinkeino- ja kulttuuritapahtumia. Kaupunki tarjoaa tuolloin areenan yli tuhannelle Itämeren alueen asiantuntijalle, päättäjälle sekä poliittiselle ja elinkeinoelämän johtajalle. Turun Itämeri-päivien tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja parantaa Itämeren alueen kilpailukykyä sekä edistää Itämeren kestävää kehitystä ja sen kansalaisten hyvinvointia. Teemana on ”Growing Together” eli yhteinen kasvu ja rajat ylittävän yhteistyön tehostaminen. Itämeri-päivien aikana järjestettäviä merkittäviä konferensseja ovat muun muassa Itämeren valtioiden neuvoston pääministerikokous, Baltic Development Forumin ja EU:n Itämeri-strategian yhteiskokous sekä Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi. Lisäksi Itämeri-päivien ohjelmassa on koko perheelle avoimia

yleisötapahtumia, kuten Jokisataman avajaiset, Suomenlahtivuoden päänäyttelyn avajaiset ja Saaristomeriaukio-tapahtuma, jonka aikana voit tutustua muun muassa merentutkimusalus Arandaan. Turun kaupunki on jo vuosien ajan tehnyt sitkeää ja monipuolista työtä Itämeren valtioiden välisen yhteistyön sekä EU:n rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi. Vuonna 2016 Turku toimii Euroopan meripäivän isäntänä. Lisätietoja: www.turku.fi/balticseadays

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Kalamaraton laajenee Turkuun Suomen vaativimmaksi kalastuskilpailuksi luonnehdittu Kalamaraton järjestetään tänä vuonna myös Turussa, joka liittyy näin Helsingin, Kotkan ja Joensuun joukkoon.

Vuonna 2001 ensimmäisen kerran Helsingissä kisattu Kalamaraton on synnyttänyt Suomeen kokonaan uuden kalastusmuodon, lajikalastuksen. Kilpailussa siis ei tavoitella mahdollisimman painavaa saalispussia, sijat ratkaistaan saatujen kalalajien perusteella. Kalamaraton on 24 tunnin haasteellinen kilpailu, jossa ratkaisevaa on kalalajien tuntemus; mitä nimenomaista lajia tavoitellaan, mitä se syö, missä niitä esiintyy, millä niitä kannattaa vapavälinein pyytää. Vuosi toisensa perään ennätyksiä on rikottu.

Lajikalastus vetää uusia harrastajia Kalamaratonissa on yhdet selkeät säännöt. Vain vapavälinein pyydetyt lajit hyväksytään kisakaloiksi. Turun kilpailujohtajana toimii Tanja Merikanto, joka on itsekin kova fongari ja Suomen Lajikalastajien liiton hallituksen jäsen. – Kalamaraton on vuorokauden mittainen seikkailu. Siinä ei jätetä kaloja rauhaan edes yön pimeydessä. Ensiksikin monet lajit ovat yöaktiivisia. Toiseksi lajikalastukseen kuuluu lirkkiminen, jolloin rantamatalassa etsitään monia pieniä kalalajeja otsalampun ja pienen vavan kanssa, Merikanto selventää. Helsingissä voittajajoukkueen ennätystulos on ollut kahtena viime vuonna 30 kalalajia. Merikanto ei lupaa, että se rikottaisiin heti ensimmäisenä vuonna Turussa, mutta tähtäin on korkealla. Turussa kisaan kuuluvat kaupungin omistamat vesialueet niin merellä kuin sisämaassa. Kalamaratonin pääjärjestäjänä on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa. Turku kalamarathon järjestetään 24.–25.5.2014. Lisätiedot: www.skes.fi Kalamaraton Turku: Kilpailujohtaja Tanja Merikanto. p. 040 5599 360 Kuva: Henrik Kettunen

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Nuorisopalvelut

Tyttöjen Mimmi magiaa -messut Vimmassa

Euroopan kansallispuistopäivän ohjelma Kurjenrahkalla sopii lapsiperheille. Kuva: Metsähallitus/Laura Lehtonen

Euroopan kansallispuistopäivä Kurjenrahkalla 24.5. Lauantaina 24.5. klo 11–16 vietetään Kurjenrahkan kansallispuistossa Euroopan kansallispuistopäivää. Lapsiperheille suunnattua päivää vietetään retkeilyn ja yhdessäolon merkeissä. Toimintaa tarjoavat lukuisat yhdistykset. Toimintaa on Savojärven molemmilla rannoilla: Kurkela ja Rantapihan pisteissä.

Esimerkkejä päivän tarjonnasta: • opastettuja karpalokierroksia (Kuhankuonon retkeilyreittiyhdistys) • opastettu Savojärven kierros (Luonto-liitto) • lajeihin tutustumista (Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura) • slack-linea ja kätkösuunnistusta (Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus) • toiminnan esittelyä ja pientä kisaa (Turun luonnonsuojeluyhdistys) • hyönteisnäytteitä (Turun yliopiston eläinmuseo) • kahvia, lettuja ja paloauto (Yläneen VPK) • Metsämörripolku (Kuhankuonon latu ja polku ry) • ruotsiksi opastettu Savojärven kierros (Folkhälsan ry) • metsätaitopolku (Pöytyä-Oripää 4H-yhdistys/Luontokapinetti) • mahdollisuus kokeilla melontaa (Saaristomeren melojat) • valokuvausretki (Turun seudun luontovalokuvaajat)

Lasten pääsiäinen

Tyttöjen omaa tapahtumaa, Mimmi magiaa -messuja vietetään nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa 6.4. klo 13–17. Ilmaistapahtuma on tarkoitettu 10–18-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. – Mimmi magiaa -messuilla on näytteilleasettajia, esiintyjiä ja toiminnallisia pisteitä. Mukana on esittelijöitä harrastustoiminnoista, terveyspalveluista, yhdistyksistä, järjestöistä, nuorisopalveluissa osastopäällikkönä toimiva Anne-Marie Rautiainen kertoo. Lisäksi tytöt voivat laitattaa tapahtumassa kynsiään ja hiuksiaan, laulaa karaokea, pelata pelejä, sekä tehdä erilaisia kädentaitoja. Ohjelmassa on myös tanssiryhmien esityksiä. Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurku ja Vimman katutason kahvila ovat myös avoinna tapahtuman ajan. – Sadalle ensimmäiselle on luvassa lahjakassi, jossa on erilaisia tuotenäytteitä, Rautiainen kertoo. Mimmi magiaa –messuista on Rautiaisen mukaan muodostunut tärkeä osa turkulaista tyttötyötä. Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa järjestettyyn suosittuun tapahtumaan osallistuu vuosittain noin 300 tyttöä. Tapahtumasta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Suurin osa kävijöistä haluaa tulla mukaan uudestaan. Rautiainen kannustaa 10–18-vuotiaita tyttöjä tulemaan tutustumaan Mimmi magiaa -tapahtumaan. – Se on mukava tapa viettää sunnuntaipäivää. Samalla pääsee kokeilemaan erilaisia asioita ja viettämään mukavaa aikaa toisten tyttöjen kanssa.

Seikkailupuistossa 20.4. Seikkailupuistossa vietetään lasten pääsiäistä sunnuntaina 20.4. klo 10–16. Tapahtuma on tarkoitettu alle 13-vuotiaille. Ohjelmassa on mm. noitakoulun taikaoppia, temppuilua ja loitsuvoimien tehostamista. Aamupäivän sirkustelussa harjoitellaan salaisia taitotemppuja. Velhojen kisällipajassa tehdään kyömyneniä nenättömille ja rakennetaan loitsuvoimaisia taikasauvoja ja pussukoita. Lopuksi noitakoululaisten nokkeluus ja näkymättömyystaiat testataan Suurvelho Tarantuluksen mestariradalla.

OHJELMA: klo 10–16 Velhojen kisällipaja (Ateljee) klo 10–16 Kahvila Noidankattila (Oleskelugalleria) klo 10–16 Velhokirjasto Kirverkko (Iso huone) klo 10–16 Suurvelho Tarantuluksen mestarirata (osittain ulkona) klo 11 Taikavoimien opettelua sirkuksessa (Timantti) klo 15 Linnateatteri: Tatun ja Patun Suomi (Timantti) Pääsymaksu: 2,5 €/hlö | Teatteriesitys: 6 €/hlö Teksti: Nuorisopalvelut | Piirroskuva: Kati Keskihannu

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Impivaaran uimahalli suljettuna yleisöltä 23.–27.4.

SM-uinnit tuovat Turkuun lajin parhaimmiston Teksti: Sakari Hurskainen | Kuva: Mika Okko

Uinnin yhdistetyt Suomenmestaruus, Nuorten Suomen mestaruus ja Vammaisuinnin Suomenmestaruuskilpailut järjestetään Turun Impivaaran uimahallissa 23.–27.4.2014. Mukana kilpailuissa ovat kaikki Suomen parhaat uimarit, muun muassa Matti Mattsson, HannaMaria Seppälä ja Ari-Pekka Liukkonen. Kilpailuja järjestetään joka päivä kahdessa jaksossa: aamujaksot alkavat klo 9.30 (sunnuntaina 27.4. klo 9.00) ja iltajaksot klo 17.00 (sunnuntaina 27.4. klo 16.00). Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan kilpailuja. Nuorten lajit uidaan aamujaksoissa suorana loppukilpailuna. Aamujaksossa nuorten lajissa uinut uimari voi aikansa perusteella päästä myös illalla uitavaan aikuisten loppukilpailuun, mikäli hän on osanottokelpoinen. Aikuisten kaikilla 50–400 metrin henkilökohtaisilla matkoilla uidaan alkuerät aamujaksoissa ja finaali (8 nopeinta) iltajaksossa. Suorana loppukilpailuna henkilökohtaisista lajeista uidaan vain 800 ja 1500 metrin vapaauinnit, joiden kuumat erät starttaavat iltajaksoissa. Kaikki aikuisten viestilajit uidaan suorana loppukilpailuna ilta-

jaksoissa. Kaikkien nuorten ja aikuisten lajien palkinnot jaetaan iltajakson yhteydessä. Varsinaisten kilpailujen lisäksi järjestetään viikonlopun aikana muutakin ohjelmaa. Esimerkiksi uimarilegenda Jani Sievinen tulee lauantaina ja sunnuntaina aamujaksojen jälkeen vetämään aikuisten tekniikkakurssia jo edenneille kuntouimareille. Oheistapahtumista tulee tarkempaa tietoa Aurajoen Uinnin www-sivuille huhtikuun alussa (www.aurajoenuinti.fi).

Vammaisuinnin mestaruuskilpailut samassa yhteydessä Vammaisuimareiden mestaruuskilpailut uidaan Kansainvälisen Paralympiakomitean sääntöjen mukaan. Vammaisuimareiden lajeissa uidaan aamulla alkukilpailut ja iltajaksossa loppukilpailu, johon pääsee pisteiden perusteella kuusi parasta uimaria. Kilpailut järjestävät yhteistyössä Aurajoen Uinti (AUi) ja Åbo Simklubb - Uintiklubi Turku (ÅSK).

HUOM !

Poikkeuksia uimahallien aukioloajoissa

SM-uintikilpailut vaikuttavat Impivaaran uimahallin palveluihin siten, että keskiviikosta sunnuntaihin 23.–27.4. halli on suljettu kuntouimareilta ja kuntosaliharjoittelijoilta. Yleisö on kuitenkin tervetullut seuraamaan kisoja. SM-kisojen aikaan kannattaa tutustua myös muihin Turun kaupungin ylläpitämiin uimahalleihin, joissa kaikissa voi vesiliikunnan lisäksi myös treenata kuntosalilla. Lausteen ja Paattisten uimahallit ovat avoinna normaalisti perjantaihin 25.4. asti, jolloin ne jäävät kesätauolle. Petreliuksen uimahalli palvelee tavalliseen tapaan ma-ke klo 6–10 ja 14–19, to klo 15–19, pe klo 6–10 ja 14–18 sekä viikonloppuna klo 10–15.

Kevään muut poikkeukselliset aukiolot Kaikki Turun kaupungin ylläpitämät uimahallit ovat suljettuna pitkäperjantaina 17.4. ja toisena pääsiäispäivänä 21.4. Impivaaran uimahalli on avoinna torstaina 17.4. normaalisti klo 6–20 ja lauantaina 19.4. ja sunnuntaina 20.4. klo 9–17. Petreliuksen uimahalli on avoinna 19. ja 20.4. klo 10–15. Sekä Impivaaran että Petreliuksen uimahalli ovat suljettuna vapunpäivänä 1.5. Impivaaran uimahalli on avoinna vapunaattona 30.4. klo 6–13.

Opi suunnistamaan Lounapolku-suunnistuskoulussa Opi etenemään suunnitelmallisesti metsässä, ja löydä luontoliikuntaseikkailun aarre. Ota haasteeksi Louna-Jukola 2015 tai aloita uusi hauska harrastus Lounapolku-suunnistuskoulussa. Monipuolisia harjoituksia alkeista lähtien vaihtuvissa ympäristöissä helppolukuisilla kartoilla. Omat ryhmät aikuisille sekä lapsille ja perheille. Kurssille otetaan max. 50 lasta (vanhempien kanssa tai ilman) ja max. 30 aikuista. Alle 7-vuotiaat vanhemman kanssa.

Ti 22.4. klo 17–19 ja ti 29.4. klo 17–19 Liikuntapalvelukeskuksen kokoustilat, Veritas-stadion, 1. krs ja Kupittaanpuisto Ke 7.5. klo 17.30–19 Yliopiston Educariumin kenttä ja puisto Ke 14.5. klo 17.30–19 Ilpoisten koulu ja Luolavuoren metsä Ke 21.5. klo 17.30–19 Turku-rasteihin tutustuminen Järjestäjät: Turun Suunnistajat ja Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus Ilmoittautuminen 22.4. mennessä: www.lounapolku.fi

Kamppailulajien salilla luotetaan yhteistyöhön Kaupungin uudella salilla harjoittelee 15 eri seuraa. Laajasta lajikirjosta huolimatta seuroilla on jo pitkät yhteistyön perinteet.

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Kaupungin Budosali • Salia ylläpitää Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus. • Sijaitsee Liikuntakeskus Alfassa osoitteessa Raunistulantie 15. • Seuroja on 15, käyttäjiä on 700–800. • Mattoalueita on kuusi. • Seurojen edustajista muodostettu salitoimikunta.

Kiistoista konsensukseen

Jaakko Huokkola (vas.) Janne Puputti ja Petteri Palviainen kertovat, että uudella salilla seuroilla on hyvät edellytykset menestyä.

Joulun läheisyydestä huolimatta kaupungin Liikuntakeskus Alfan kamppailusalissa on täysi tohina päällä. Useita kymmeniä kamppailulajiseurojen harrastajia on tullut viettämään lauantaitaan vanhan salin purku- ja uuden salin rakentamistalkoisiin. Edessä on vielä iso työ ja monta talkoopäivää, sillä muutto on kesken ja uudelle salille pitää rakentaa alustat tatami-matoille. Kaksi kuukautta myöhemmin salitoimikunnan puheenjohtaja ja Choy Lee Fut -Kung Fu Turku ry:n opettaja Petteri Palviainen, Turun Taekwondo ry:n Janne

Puputti ja Turun Hapkido -seuran Jaakko Huokkola istuskelevat tyytyväisinä uuden salin matoilla. – Laskeskelin, että seurat tekivät yhteensä yli 250 henkilötyöpäivää uuden salin rakentamisessa. Kun näin iso joukko lähtee yhdessä tekemään, joutuu väkisin vähän patistamaankin. Kaikki sujui kuitenkin talkootyön puolesta hyvin, Palviainen sanoo. Kaupunki uusi suurimman osan tatameista ja hankki uudet häkkivarastot ja väliverhot. Tilan omistaja peruskorjasi puku- ja pesuhuonetilat.

Uusi sali sijaitsee Liikuntakeskus Alfassa Raunistulassa, aivan vanhan salin vieressä. Uudet tilat saavat kiitosta kolmikolta. – Täällä on paljon parannuksia vanhaan. Valot ovat paremmat, pukuhuoneet ovat siistit ja ilmastointikin toimii. Moitittavaakin tosin on, mattojen siivous ei ole oikein vielä toiminut, listaa Huokkola. Kamppailulajien salialue on jaettu verhoilla kuuteen osaan, joista neljä on pehmeämpiä paljon heittoja tekeville lajeille. Salilla on myös hyvät häkkivarastot jokaiselle seuralle, moni laji kun tarvitsee paljon välineitä. Salitoimikunta, johon kuuluu edustaja jokaisesta paikalla harjoittelevasta seurasta, päättää salin säännöistä ja jakaa harjoitteluvuorot. – Salitoimikunta on ollut toiminnassa vuodesta 1995, jolloin edellinen sali avattiin. Minulla alkaa nyt neljäs vuosi puheenjohtajana, Palviainen muistelee. Harjoitusvuoroja ei jaeta uudestaan vuosittain, vaan seurat saavat pitää vakiintuneet vuoronsa. Käytäntö on toiminut seurojen ja harrastajien kannalta hyvin, vaikka uudet seurat joutuvatkin alkuun myöhäisille iltavuoroille tai viikonloppuihin. Ajoittain hyvistä alkuillan arkivuoroista on käyty kovaakin vääntöä. – Vuosien varrella ihmiset ovat sitten oppineet tuntemaan toisensa aika hyvin, ja salin toimintakulttuuri on kaikille tuttu. Uudet tulijat joutuvat toki sopeutumaan, Huokkola sanoo. Yleensä asiat on saatu salitoimikunnassa ratkaistua keskustelemalla. Alkuvuosien kiistoilta on viime vuosina vältytty. – Välillä on tietysti äänestettykin, mutta silloinkin päätökset ovat syntyneet lähes konsensuksella, toteaa Puputti. Teksti ja kuva: Tapani Mylly

Diplomiuimarit somettavat Turkua maailmankartalle Harppaus hyiseen veteen ja Turku on jälleen saanut uusia kansainvälisiä kontakteja. Saaronniemen Saukkojen nerokas idea oli jakaa kansainvälisille talviuimareille talviuintidiplomeja. Niistä on tullut hitti, joka facebookin kautta vie tarinaa kylmän Pohjolan hullusta kansasta maailmalle. – Diplomit kirjoitetaan täällä ensin valmiiksi, Saaronniemen Saukkojen varapuheenjohtaja Teuvo Tikkanen esittelee hirsisessä päärakennuksessa. Sitten ei ole enää paluuta. Uimarit menevät rantasaunalle, jossa kiuas hohkaa kuumuutta ja mereen, joka tekee järisyttävän vaikutuksen. – Tuntuu aivan kuin luut halkeaisivat, bones are breaking, Rafael Agostinho Portugalista hymyilee koko hammaskalustollaan. – Se ei ole ensimmäisellä kerralla kovin miellyttävää. Mutta mitä useamman kerran käy, sitä hienommalta se alkaa tuntua. – Erinomaista, meksikolainen Roberto Gomez sanoo. Hän on tullut avantoon jo uudelleen. Kotona Meksikossa Gomez on sukulaisilleen jo legenda. – He ovat huolissaan terveydestäni, 99 prosenttia pitää tätä ihan hulluna, Gomez kertoo. Frida Röhl ui lähellä nollaa olevassa vedessä ripeän kierroksen ja nousee iloisena takaisin laiturille, jossa on suorastaan pientä ruuhkaa.

– Upea kokemus, Röhl sanoo. Hän on Turussa opettajana ja tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään tämän talven. Nyt viemisinä Saksaan on myös kylmäuintidiplomi. – Ensimmäinen kerta oli hirvittävä, seuraavat kerrat jo aivan ok, espanjalainen Gabriel Alvarez toteaa. Maasta ja kielestä riippumatta uimarit ovat innoissaan. – Suihku olisi ollut hyvä saunan jälkeen, Röhl toteaa. Se täältä vielä puuttuu.

Maine leviää sosiaalisessa mediassa Saukkojen puheenjohtaja Pekka Tuomaala kertoo, että kun diplomeja alettiin jäsenten ehdotuksesta myöntää, ei ensin edes tajuttu niiden merkitystä. Pikku hiljaa selvisi, että diplomit ovat kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa kuumaa tavaraa. Opiskelijat kertovat kokemuksistaan facebookissa ja Turun maine kasvaa. Runsaan vuoden aikana kansainvälisten diplomiuimareiden vieraskirjaan on kertynyt jo 568 nimeä, Tikkanen laskee. Saukkojen omia jäseniä on 486, joten yhdistys on houkuttanut uusia kansainvälisiä uimareita jo yli oman jäsenmääränsä. Maailmankartta Saukkorannan seinällä on täynnä nastoja ja nuppineuloja: – Uimarit saavat pistää oman kotipaikkansa tähän kartalle, Tikkanen kertoo, mikä onkin yllättävän iso asia, kun saa kaukana kotoa jättää pysyvän merkin käynnistään. Kantajäsenet saavat joskus istuskella lauteilla, jossa ei kuulu Suomen sanaa. Hyvä huumorintaju kuitenkin tekee tilaa.

Ruissalon Saukkorannan idylliin kuuluu kuuma sauna, kylmä vesi ja upea ympäristö. Uinti jäisessä vedessä ja rohkea saa uintidiplomin sekä ripauksen kokemusta hullujen suomalaisten elämäntavasta.

– Täällä käydään kolme kertaa viikossa, Pirjo Lampola kertoo. Kantajäsenet tuntevat toisensa, vaikkei kaupungilla vaatteet päällä niin tunnistakaan. Jäseniä yhdistävät Saukkorannassa myös talkoot, joilla paikka pidetään kunnossa. Myös Turun seudun avantouintipaikat ovat tehneet viime syksystä saakka yhteistyötä. Yhteisesitteestä löytyvät kaikki rannat. Tammirannantie 39, bussi 8, ti ja to 14-19.45, la ja su 14-18.45 www.saaronniemensaukot.fi Teksti ja kuvat: Sini Silván

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

Kivakesä kokoaa lasten ja nuorten kesämenot Lasten ja varhaisnuorten kesäpuuhat yksiin kansiin kokoava Kivakesä-esite pongahtaa taas jakoon kouluihin, esikouluihin ja moniin julkisiin tiloihin huhtikuun puolessa välissä. Esitteestä löytyvät tiedot eri järjestäjien leireistä, retkistä, kerhoista, liikunnasta, kulttuuritapahtumista ja muista lasten värikkäistä kesäpuuhista. Kivakesä-esitteen tarjonta löytyy myös netistä osoitteesta www.kivakesa.fi ja www.sommarskoj.fi sekä Turun kaupungin verkkosivuilta www.turkukalenteri.fi. Tietoja täydennetään nettiin koko kevään ja kesän ajan. Taskuun mahtuvan Kivakesä-esitteen painos on peräti 25 000 kappaletta. Sen saa napattua mukaansa koulujen lisäksi myös nuoriso- ja liikuntatiloista, kirjastoista sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimipisteistä. Kivakesän julkaisevat Turun kaupungin vapaa-aika- ja sivistystoimiala ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Kivakesä on myös ympäristöystävällinen teko, sillä sen avulla vältytään useiden erillisten esitteiden painamiselta. Esite julkaistaan nyt kuudetta kertaa. www.kivakesa.fi www.sommarskoj.fi www.turkukalenteri.fi www.facebook.com/kivakesa

Telefonservice på svenska inom Åbo stads välfärdssektor Har du svårt att hitta rätt telefonnummer eller vet du inte alls vart du skall vända dig för att få svenskspråkig service inom Åbo stads välfärdssektor så kan du ringa t. 040 749 3187 och få vägledning. Annika Lönnroth, som arbetar med koordineringen av den svenskspråkiga servicen, svarar i telefonen under tjänstetid då hon är på plats. Andra tider kan du lämna ett ringbud i telefonsvararen så tar Annika kontakt. Åbo stads välfärdssektor består av • primärhälsovården, bl.a. hälsostationerna, rådgivningarna och munhälsovården, • specialsjukvården, bl.a. stadssjukhuset, psykiatriska sjukhuset och poliklinikerna, • äldreomsorgen, bl.a. hemvården, stödservicen, samt dygnetruntvården och den geriatriska sjukhusvården, • rehabiliteringstjänsterna, bl.a. handikappservicen psykosociala och medicinska rehabiliteringen, barn neurologiska enheten samt arbetslivsrehabiliteringen, • socialarbetet, bl.a. utkomststödet, barnskyddet och missbrukarvårdet.

Kuva: Jussi Vierimaa

KLT-tutkintoon valmentava koulutus Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu taloushallinnon alalla toimiville ammattilaisille, jotka haluavat täydentää ja syventää osaamistaan sekä niille, jotka tavoittelevat KLT–tentin suorittamista.

Sisältö ja toteutus: Koulutus käsittää yhteensä 9 lähipäivää, jossa kullakin on oma teemansa. Teemat noudattelevat KLT–tentin tehtäviä. Koulutus toteutuu ryhmäkoon ollessa vähintään 15 osallistujaa. Aika ja paikka: 28.4. - 26.8.2014 Turun ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, 20540 Turku Hinta: 1500 € (+alv 24%)/osallistuja. Koulutuksen hintaan sisältyy KLT-tentti 2013 tehtävät ja ratkaisut. Lisätiedot: Kouluttaja: hanna.karkkainen@turkuamk.fi. Suunnittelija: heidi.ahola@turkuamk.fi tai 050 5985 735 Ilmoittautuminen osoitteessa www.turkuamk.fi/taykkari. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 14.4.2014 mennessä.

Purjelaivat saapuvat kesällä Turkuun

Gangut Regatta Turku 31.7.–3.8.2014 www.facebook.com /TheGangutRegattaTurku

@GangutRegatta

Tilaa uutiskirjeemme!

www.gangutregatta.fi

Talkoillen lähiympäristöstä viihtyisää Teksti: Riitta Kipinoinen ja Anu Nuora Kuva: Tuula Heinonen

Turun kaupunki järjestää vuosittain useita erilaisia ympäristötalkoita yhdessä asukkaiden kanssa. Asukastalkoissa kaikilla on mahdollisuus tehdä lähiympäristöstään viihtyisämpi. Kaupungin talkootyönohjaaja suunnittelee yhdessä asukkaiden kanssa toimivat talkoot, hoitaa lupaasiat ja tarvittaessa ohjaa työntekoa. Jaaninojan Ystävät ovat talkoilla tehneet Jaaninojalla risusavottaa yhdessä hevosmetsurin kanssa, rakentaneet siltaa ja polkuverkostoa sekä kunnostaneet ojauomaa. Siltaa tervataan ja rannan ketoa niitetään vuosittain. Ahkerat asukkaat ovat myös torjuneet ansiokkaasti alueen jättibalsamikasvustoja, jotka ovat uhkana ojan monimuotoisuudelle. Tänä vuonna on tarkoitus kunnostaa polkua hevosvetoisia kärryjä apuna käyttäen. Ahtolan Omakotiyhdistys ry on useana keväänä järjestänyt Mikkolanmäellä siivoustalkoot. Mäellä on sodanaikaisia ilmantorjuntabunkkereita, jotka houkut-

televat graffitien tekijöitä. Joka kevät alueelta siivotaan lukuisia jätesäkillisiä spraypulloja ja muuta roskaa. Piispankatuyhdistys on kuunnostanut keväisin Tuomaanpuistoa ja istuttanut puistoon asukkaiden iloksi sinililjoja. Sipulikukkia on istutettu talkoilla mm. Vartiovuoren rinteeseen Luostarivuoren koulun oppilaiden toimesta. Frisbeegolfarit ovat oiva esimerkki harrastajista, jotka ovat itse vaikuttaneet harrastusmahdollisuuksiinsa. He ovat rakentaneet ja kunnostaneet talkoilla SM-kilpailuunkin käytettyä rataa Lausteella jo vuosia. Ympäristönsä viihtyvyyteen voi vaikuttaa jokainen turkulainen. Roska päivässä lenkkipolun varrelta roskikseen on osa ympäristötalkoita. Ota yhteyttä ja kerro talkooideasi Turun kaupungin Paikalla -palautepalveluun os. www.turku.fi/paikalla tai soita puh (02) 2624 444

Turkuposti | Åboposten 2 | 2014

31.3.–25.5.2014

Turun museokeskus

www.turunmuseokeskus.fi

Kesäaika museoissa alkaa! Apteekkimuseo ja Qwenselin talo sekä Luostarinmäen käsityöläismuseo avoinna 2.5. alkaen ti–su klo 10–18. TYÖPAJAT JA KURSSIT WÄINÖ junior -kuvataidekerho Wäinö Aaltosen museossa sunnuntaisin 6.4.–18.5. klo 11.30–13 (ei 20.4.). Hinta 20 €. Ilmoittaudu 2.4. mennessä www.turunmuseokeskus.fi. Keskiajan puku -kurssi Turun linnan Pajassa 4.–6.4. (pe klo 17.30–19, la–su klo 12–17). Kurssilla toteutetaan oma upea keskiaikainen puku. Hinta 35 € (ritariklubilaiset 30 €) + omat materiaalit mukaan. Ilmoittaudu 2.4. mennessä www.turunmuseokeskus.fi. Kokeilevaa grafiikkaa -kuvataidekurssi Wäinö Aaltosen museossa lauantaisin 26.4.–17.5. klo 14–16. Toteutamme värikkäitä, maalauksellisia ja yksilöllisiä grafiikanvedoksia. Hinta 30 €. Ilmoittaudu: raimo.rytinki@turku.fi tai puh. 050 3424 593. Elävän mallin piirustus -työpaja Wäinö Aaltosen museossa sunnuntaisin 27.4.–18.5. klo 16–17.45. Klassista croquispiirustusta. Hinta 4 €. Ei ennakkoilmoittautumista. Taidetta Turun linnassa -taidekurssi Turun linnan Pajassa 17.–18.5. klo 12–15. Tehdään hieno omakuva entisaikojen tapaan, abstrakteja maalauksia linnan tunnelmista ja tutkitaan linnan arkkitehtuuria rakentamalla oma linna. Hinta 30 € (25 € yli 12-vuotiaat ritariklubilaiset). Ilmoittaudu 14.5. mennessä www.turunmuseokeskus.fi. Taidetta Turun linnassa -taidekurssi Turun linnan Pajassa 3.–5.6. klo 10–12. Piirretään ja maalataan linnan tunnelmia, interiööriä ja sään salliessa ulkomaisemia eri menetelmillä. Hinta 30 € (25 € työttömät ja eläkeläiset). Ilmoittaudu 30.5. mennessä www.turunmuseokeskus.fi. TAPAHTUMAT WAMin Lasten viikonloppu 29.–30.3. klo 10–15 Wäinö Aaltosen museossa Laitetaan pääsiäistä 11.–13.4. Kuralan Kylämäessä Pääsiäistapahtuma 19.–20.4. Luostarinmäen käsityöläismuseossa Vintage! Kuralan Kyläjuhlat 24.–25.5. Kuralan Kylämäessä

Vintage! Kuralan Kyläjuhlat 24.–25.5. Kuva: TMK/Ania Padzik

NÄYTTELYT BIOLOGINEN MUSEO Tiesitkö? Tunsitko? Valokuvanäyttely Suomen matelijoista ja sammakkoeläimistä TURUN LINNA Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Diekn ja hänen aikansa Kalliossa Kädenjälki – Ismo Luukkosen valokuvia suomalaisista kalliomaalauksista 22.–25.4. VAUVAVIIKKO Suuren suosion saavuttanut kaksikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko järjestetään Vanhan Suurtorin ympäristössä ja Seikkailupuistossa. Ohjelmassa on monitaiteisia työpajoja, jossa pikkuväki pääsee toteuttamaan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Vauvaviikon tapahtumiin on vapaa pääsy.

Turun kaupunginkirjasto Anna Ahmatovan syntymästä 125 vuotta

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 14.3.–25.5. Adidasmies ja Voimanainen – Kommentteja ajasta

Nathan Altman: Anna Ahmatova, 1914.

Turun Kaupunginteatteri

TURUN TAIDELAINAAMO Kuukauden taiteilija / Huhtikuu Jaana Houessou Kuukauden taiteilija / Toukokuu Arja Maarit Puhakka

Linnankatu 72, 20100 Turku • Puh. 02 2679 511

Pääkirjaston aulassa avautuu 5.5. näyttely, joka esittelee Ahmatovan elämää ja tuotantoa. Aineistoa näyttelyyn on saatu Venäjän kansalliskirjastosta sekä Anna Ahmatova -museosta Pietarista.

www.teatteri.turku.fi

Turun Kaupunginteatterin lippumyymälä (Itäinen Rantak.14) ti–la klo 12–19, 3.5. asti • Puhelinpalvelu p. 2620 030 ma klo 9–16, ti–pe klo 9–19, la klo 12–19, kaupunginteatteri. myynti@turku.fi • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € / puhelu + pvm). Syksyllä 2014 toiminta Logomon teatterisalissa, Köydenpunojankatu 14.

VANHAN SUURTORI Brinkkalan Galleria 21.3.–20.4. Sami Kulju: Epälineaarinen päiväkirja 25.4.–25.5. Ida Sandberg Galleria Berner 21.3.–20.4. suljettu remontin vuoksi 25.4.–25.5. Kristiina Mäenpää Ullakkogalleria 21.3.–20.4. Paasikivi-Opiston visuaalisten aineiden näyttely 25.4.–25.5. Stefanel Oey Vanhan Raatihuoneen Galleria 21.3.–20.4. Turun lukioiden kuvataiteen diplominäyttely 25.4.–25.5. Juha Kärki

www.forum-marinum.fi

Venäjän hopeakauden ehkä tärkeimmän runoilijan, Anna Ahmatovan, merkkipäivää vietetään 23.6. Kirjasto ottaa varaslähdön jo 16.5., jolloin pääkirjaston tieto-osastolla järjestettävässä seminaarissa luennoivat muun muassa professori Natalia Kraineva Pietarista sekä kirjailija ja suomentaja Marja-Leena Mikkola. Tervetuloa kuuntelemaan, kyselemään ja keskustelemaan.

Adidasmies ja Voimanainen 14.3.–25.5. WAMissa. Iiu Susiraja: Voimanainen, 2011. Kuva: TMK/Mikko Kyynäräinen

Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 19 1.4. Trio Tarantella 8.4. Trio Turku 15.4. Jean-Christophe Schwerteck ja Sachi Nagaki, piano 22.4. Kalle Perksalo, piano, ja Jukka Perksalo, sello 29.4. Schema-kvartetti 6.5. Turku Ensemble 13.5. Trio Mai 20.5. Niklas Winter, kitara, ja Sami Linna, kitara

Merikeskus Forum Marinum

www.turku.fi/kirjasto

SEMINAARI KIRJASTOSSA 16.5. JA NÄYTTELY TOUKOKESÄKUUN AJAN

7.5. alkaen: ”Vedestä lentoon - suomalaisen merilentotoiminnan historiaa”. Näyttely avaa uudenlaisia näkökulmia merihistoriaan tarkastelemalla ilmailun ja merellisen toiminnan yhteisiä rajapintoja. Ajallisesti näyttely painottuu erityisesti maailmansotien väliseen aikaan, jota voidaan pitää vesilentokoneiden erityisenä kukoistuskautena. Kruununmakasiinin aulassa 1.4.–22.5. Pasi Relannon valokuvanäyttely: Valon voima. Relanto esittelee näyttelyssään kiinnostavia kuvakulmia Saaristomereltä.

Päällystakki. Kuva: Pette Rissanen

Rocky Horror Show. Kuva: Nana Simelius

KEVÄÄN VIIMEISET ESITYKSET KAUPUNGINTEATTERISSA Toukokuussa alkavan peruskorjauksen tieltä ovensa sulkeva Kaupunginteatteri esittää näytöksiä vielä 3.5. asti kaikilla näyttämöillä vanhassa teatteritalossa. Syksyllä 2014 toiminta alkaa uudessa teatterisalissa Logomossa, johon syksyn suuret ensi-illat suunnitellaan. Lisäksi toimintaa hajautetaan yhteistyön eri muodoissa ympäri kaupunkia. Menestysmusikaali The Rocky Horror Show päättää esityskautensa nykyisissä tiloissa, eikä sen esityskausi jatku enää kevään jälkeen. Nyt on siis viimeiset hetket nähdä suurta menestystä nauttinut huippumusikaali vielä huhtikuun kahdessa esityksessä 12.4. ja 24.4.!

Energinen ja mukaansatempaava The Rocky Horror Show osallistaa hauskasti myös yleisönsä, lipun hinnat 45 € / 40 € / 37 €. Päänäyttämöllä pyörii myös 3.5. asti Päällystakki, joka on karnevalistinen komedia työelämän käsittämättömyyksistä. Kriitikoiden ja katsojien kehuma Päällystakki käyttää katsojansa koko tunneskaalan naurusta koskettavaan liikutukseen. Liput Pertti Sveholmin ohjaamaan, raikkaasti toteutettuun puhenäytelmään 37 € / 32 € /27 €. Katso koko ohjelmisto ja tarkat tiedot näytelmistä ja koko ohjelmistosta teatteri.turku.fi.

Forum Marinumin perusnäyttely ”Skuutasta Ro Roon, Kaleerista ilmatyynyyn” kertoo Lounais-Suomen merenkulun ja Suomen laivaston historiasta. Laivanrakennuksesta kertovat Varvilla ja Konepajalla -näyttelyt Linnanpuomissa. Forum Marinumin tuottama näyttely Bore-laivan historiasta, avoinna aluksella ympäri vuoden. TAPAHTUMAT Aurajoen yöjuoksu la 26.4. klo 22. Järjestäjänä Turun urheiluliitto, Forum Marinum toimii kilpailukeskuksena. Lisätietoa www.aurajoenyojuoksu.fi

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi

Turun konserttitalo Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica Konserttitalossa ma–to klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € / puhelu + pvm).

Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15 6.4. NMKYn Seniorikuoro 27.4. Turun Laulelman Ystävät 4.5. Seniorikulkuset klo 13 ja klo 15 HUOM! 18.5. Kannelkuoro 25.5. Aina Duuri-lauluryhmä Maxim Rysanov. Kuva: Irina Kazhevnikov

Perinneliikuntakontti Kuralan Kylämäessä lauantaisin 10.5.–7.6. klo 12–15

22–25.4 BABYVECKAN Den tvåspråkiga kulturveckan för bebisar och småttingar intar åter området kring Gamla Stortorget och Äventyrsparken. Musik, färger, leka och kramdjur. Allt detta och mycket mera gör den återkommande babyveckan så omåttligt populär. Välkomna, alla småttingar, inträdet är fritt.

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

3.4. KLO 19 KAMMIOVÄRINÄÄ TFO:n ja Leif Segerstamin suuri Mahlersarja jatkuu hänen yhdeksännellä ja viimeisellä sinfoniallaan. Konsertin alkupuolella kuullaan Schnittken alttoviulukonsertto, jonka solistina toimii Maxim Rysanov. 6.4. KLO 16 BACHIA JA BALETTIA Åbo Svenska Teaterissa esitettävässä kamarikonsertissa yhdistetään Bachia, balettia ja afrotanssia. Orkesterin muusikot ja Jattamarie Rauhaluoto luovat yhdessä räiskyvän yhdistelmän tanssia ja kamarimusiikkia.

Bachia ja balettia Elina Vähälä

16.5. KLO 19 VIEHÄTYSVOIMAA Turkulaisille tuttu Elina Vähälä esittää Jaakko Kuusiston ylistetyn Viulukonserton. Konsertto on omistettu Vähälälle, ja konserttia johtaa Jaakko Kuusisto itse.

Lisäksi konsertissa esitetään kappale amerikkalaisen säveltäjän John Adamsin oopperasta sekä Kalevi Ahon teos Sinfoniset tanssit.

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa, katso myös Kultur i Åbo..

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Färgsprakande konstupplevelse för stadens minsta Babyveckan, Åbos tvåspråkiga kulturfestival för de minsta knattarna, arrangeras igen 22–25.4. Huvudsakligen arrangeras programmet i utrymmen kring Gamla Stortorget, men också andra ställen i staden öppnar dörrarna för Åbos minsta knattar. Konstmuseet Wäinö Aaltonens museum ordnar t.ex. babyguidningar i sin konstutställning Adidasmannen och styrkekvinnan. Den svenska babyguidningen arrangeras i samarbete med Folkhälsan. – Konstguidningarna är ett spännande nytt sätt att vända sig till småbarnsfamiljer, säger Margó Storm på Folkhälsan. Att gå på konstguidning med sin baby ska vara roligt, och liknande babyvisningar arrangeras bland annat på Moderna museet i Stockholm. Men WAM är, vad vi vet, först i Åbo med konceptet. Den svenska babyturen ordnas 23.4 kl. 10.30. Det kostar inget att delta, men för att hålla koll på gruppstorleken bör du anmäla dig och din bebis senast 16.4 till Margó Storm, margo.storm@folkhalsan.fi. Andra nyheter om babyveckan och programmet meddelas på stadens hemsida och i gruppen Vauvaviikko-Babyveckan på facebook. Text: Johanna Slotte

Poesistämning inför Åbo poesidagar Åbo poesidagar arrangeras för nionde omgången 11–13.4. Merparten av programmet går av stapeln i huvudbibliotekets Studio. På menyn står föreläsningar, uppläsningar, diskussioner, poetry slam. Vil du ladda upp inför poesidagarna? Här ger tre av medlemmarna i arrangörsgruppen tips på läsvärd lyrik: Satu Laukkanen: Jag gillar På svartvita trösklar av Elsa Boström. Samlingen är bluesinspirerad och sinnlig. Ylva Vikström: Jag rekommenderar Athena Farrokhzads Vitsvit som består av röster i en familj som tvingats fly till ett land där deras kroppar och språk skaver. Sviten är skoningslös, vacker och svidande. Ann-Christine Snickars: Jag vill lyfta fram vår gäst Nina Burtons Ett svar i 24 skärvor, som handlar om vårt andlösa arbete för att få svar på frågor om tiden, rörelsen och vår plats i dem. Mera information om Åbo poesidagars program och övriga gäster finns på internet och på facebook, och i tryckt format inför evenemanget – hämta ett eget exemplar av programmet från t.ex. biblioteket i månadsskiftet mars/april! Text: Johanna Slotte

Alexandra Saali, Vili (sylissä) ja Johanna (oik.) kuuntelevat, kun sanataiteilija Jasmine Westerlund (vas.)lukee Vilin kertomasta tekemäänsä runoa.

Runoja autoista, musiikkia peleistä

Kulttuuritutkimusmatka-hanke tarjoaa kulttuuria lapsiperheiden harrastukseksi Turun pääkirjaston Stoorissa sanataiteilija Jasmine Westerlund kuuntelee, mitä Vilillä, 7, on kerrottavanaan. Viliä kiinnostavat autot, joten Westerlund laatii pojan kertoman perusteella autoaiheisen korvarunon. Runoa odotellessa Vili nojaa äitiinsä Alexandra Veiraan. Häntä väsyttää jo vähän, sillä päivä on ollut vilkas ja kulttuurintäyteinen. Nelilapsinen perhe osallistuu Kulttuuritutkimusmatka-projektiin, joka esittelee kulttuuria vaihtoehtona perheen yhteiseksi harrastukseksi. Kulttuuritutkimusmatka on Aurinkobaletin, Turun taidemuseon, Turun filharmonisen orkesterin ja Turun kaupunginkirjaston hanke, johon osallistuvat perheet pääsevät tutustumaan eri taidemuotoihin yhdessä ja ilmaiseksi. Avauspäivänä kirjastossa leikitään sanoilla satujen, askartelun ja korvarunojen avulla. Korvaruno on Turun Sanataideyhdistyksen kehittämä työmuoto, jossa sanataiteilija kirjoittaa keskustelukumppaninsa ajatuksiin perustuvan runon. Korvaruno on kehitetty vanhustyöhön, mutta se toimii myös lasten kanssa. – Tänään on tehty monta satuaiheista runoa ja yksi olympialaisaiheinen. Yleensä lapset lähtevät innolla mukaan, mutta jos ujostuttaa, voi vaikka puhua lempisaduistaan, Westerlund kertoo. Sadutustyöpajassa jutun juurta antaa aarrearkku, jossa on roolivaatteita ja kiehtovia esineitä. Sanataiteilija Veera Kivijärvellä on vain ohjaava rooli; vanhempi kirjaa muistiin lapsensa keksimän sadun.

Kulttuuri on harrastusvaihtoehto Matkalle kutsuttiin perheet yhdessä, koska aikuisen esimerkki on tärkeä, kun lapsesta kasvatetaan kulttuurikansalaista. – Perheet panostavat vapaa-ajan viettoon yhdessä ja kuljettavat lapsiaan harrastuksiin. Haluamme näyttää, että kulttuuri on eräs koko perheen harrastusvaihtoehto, hanketta koordinoiva Aurinkobaletin projektisihteeri Eeva Siivonen sanoo. Sanataiteen jälkeen matka jatkuu Turun filharmonisen orkesterin SCORE! –videopelimusiikkikonserttiin. Turun taidemuseo järjestää elämyksellisen opastuksen Emil Wikströmin näyttelyyn ja veistostyöpajan. Toukokuussa matka päättyy Aurinkobaletin tanssityöpajaan ja Keisarin uudet vaatteet –tanssisatuesitykseen. Mukaan on ilmoittautunut 30 perhettä, joiden lasten iät vaihtelevat muutamasta kuukaudesta 18 vuoteen. Osallistujat on valittu perheiden kanssa työtä tekevien yhdistysten kanssa siten, että mukana olisi monenlaisia perheitä. Kulttuuritutkimusmatkan polku auttaa tutustumaan myös ennestään vieraisiin taidemuotoihin. – Toivomme, että matkalla on niin kivaa, että perheet tulevat taiteen yleisöksi uudelleen, Siivonen sanoo. Teksti: Elina Teerijoki | Kuva Kari Vainio

Mobiilipeli opettaa piirtämään kirjaimet ja numerot Sivistystoimialan ja Opetushallituksen Molla-hankkeessa on tuotettu oppimispeli ”Molla ABC” tekstauskirjainten ja numeroiden piirtämisen harjoitteluun. Peli ohjeistaa merkkien oikeaoppisen piirtosuunnan. Se on tarkoitettu esiopetusikäisille ja 1. luokan oppilaille. Harjoittelu myös kotona onnistuu helposti. Pelin voi ladata maksutta tablettiin tai älypuhelimeen Applen (iOS), Googlen (Android) ja Microsoftin (Windows 8/Windows Phone) sovelluskaupoista hakusanalla ”Molla”. Tietokoneella (PC ja MAC) toimivat versiot löytyvät osoitteesta http://nordicedu.fi/molla/ Tuotannosta ovat vastanneet turkulainen peliyritysNordicEdu sekä hanketta vetävä Tietokone opetuksessa – TOP-keskus. Teksti: Jouni Paakkinen