Turkuposti 4/2013 by Turun kaupunki

4|2013

Koneteknologiakeskus palvelee opiskelijoita ja yrityksiä

Saaristomeri kärsii fosforikuormituksesta – jokainen voi auttaa

Vapaaehtoisia etsitään vanhusten tukihenkilöiksi

Kulttuuria Turussa

sivu 7

sivu 8

sivu 11

liite

4|2013

Kaupunginvaltuuston kokousten videointi internetissä alkaa Videobandningen av stadsfullmäktiges sammanträden börjar på internet Varhaiskasvatuksen palveluneuvonta ja rekrytointipalvelut osaksi yhteispalvelu Monitorin palvelutarjontaa Äänestä Palveleva Turku 2013 -kilpailun voittajaa Rösta fram vinnaren i tävlingen Åbo till din tjänst 2013

2 3

Turun AMK tukee yrittäjyyttä

Rakennustekniikka pitää ovet auki kaikille

Logomon Byrå: 5000 neliömetriä luovuutta ja synergiaa virittävää toimitilaa

Luvassa tasaisempaa valaistusta

Tutustumassa robotteihin ja Pikku Myyhyn

Saaristomereen valuu jopa 400 tonnia fosforia vuodessa

Turku haluaa poistaa Aurajoen fosforia

Liite: ?? Tapaa Turku kaupungin messuosastolla

Turun päivää vietetäänsunnuntaina 15.9. perinteisin menoin

Jalkakyykkyjä Mikaelin kirkon edustalla

Apua Arkeen Voimaa-ohjelmasta

Haluaisitko olla vapaaehtoinen kaveri vanhukselle? Skulle du vilja vara en frivillig kompis till en äldre person?

Hoivaa naurun avulla

Villa Marjaniemi elää uutta loistoa

Juurilla ote elämään

Kouluvaarius tekee hyvää

Tyttöjen Talossa poistetaan yksinäisyyttä

Kulttuurivinkit

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma avuksi ja työkaluksi päivähoitoon

Powermessut Kupittaan urheiluhallissa

Kaupunginvaltuuston kokousten videointi internetissä alkaa

Videobandningen av stadsfullmäktiges sammanträden börjar på internet

Turun kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat näkyä suorina lähetyksinä internetissä. Kaupunki testaa kaupunginvaltuuston kokousten suoraa videolähetystä elokuun kokouksessaan 26.8. klo 18 alkaen. Lähetys on katsottavissa Turun kaupungin verkkosivuilla. Kokousten videoinnista on tarkoitus tehdä säännöllisiä testistä kerättävien kokemusten pohjalta. Turun kaupunginvaltuuston kokousten videointi liittyy olennaisesti vuodenvaihteessa voimaan astuneeseen Turun kaupungin uuteen toimintatapaan. Yksi sen tärkeimmistä tavoitteista on kuntalaisvaikuttamisen lisääminen ja osallisuuden ottaminen kiinteäksi osaksi kaupungin toimintaa. Valtuustovideoinnilla avataan entistä paremmin poliittista päätöksentekoa ja kunnan korkeimman päättävän elimen työtä. Videointi nivoutuu hyvin myös kaupunginvaltuuston uuteen, tammikuussa aloitettuun sähköiseen työtapaan, jossa paperin käyttö kokousaineistoissa on lopetettu ja päätökset tehdään joko tietokoneen tai tabletlaitteen avulla. Kuntalainen tavoittaa valtuutetut nykyään myös suoraan turku.fi-sähköpostiosoitteesta. Päätökset tulevaisuuden toimintatavasta tehdään myöhemmin tänä vuonna.

Åbo stadsfullmäktiges sammanträden kommer att direktsändas på internet. Staden testar direktsändningen av stadsfullmäktiges sammanträde den 26 augusti från kl. 18. Sändningen kan ses på Åbo stads webbsidor. Meningen är att videobandningen ska bli regelbunden utgående från de erfarenheter som fås av testningen. Videobandningen av Åbo stadsfullmäktiges sammanträden hör i väsentlig grad samman med stadens nya verksamhetssätt som togs i bruk vid årsskiftet. Ett av de viktigaste målen är att öka medborgarpåverkan och göra delaktighet till en kontinuerlig del i stadens verksamhet. Med hjälp av videobandningen av fullmäktigesammanträdena blir det politiska beslutsfattandet ännu öppnare och likaså arbetet inom kommunens högsta beslutande organ. Videobandningen har också anknytning till det nya elektroniska arbetssättet, som stadsfullmäktige övergick till i januari. I och med det har man frångått bruket av papper i fråga om sammanträdesmaterialet och besluten fattas antingen med dator eller med surfplatta. Kommuninvånarna når fullmäktigeledamöterna numera även direkt på e-postadressen turku.fi. Beslut om hur man ska gå till väga i framtiden kommer att fattas senare i år.

Varhaiskasvatuksen palveluneuvonta ja rekrytointipalvelut osaksi yhteispalvelu

Monitorin palvelutarjontaa turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 42 (14. – 18.10.). Aineiston deadline 20.9.2013 ISSN 1798-4661

Kaksi vuotta Skanssin kauppakeskuksessa toiminut yhteispalvelu Monitori on laajentanut palveluvalikoimaansa. Uusina palveluina tarjolla ovat varhaiskasvatuksen eli päivähoidon palveluneuvonta maanantaisin ja kaupungin rekrytointipalvelut torstaisin. Varhaiskasvatuksen asiakasneuvoja Maija Linnalan mukaan päivähoidon palveluneuvonta tarjoaa ensisijaisesti uusille asiakkaille tietoa kaikista mahdollisista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Linnala rohkaisee vanhempia pistäytymään yhteispalvelu Monitorissa juttelemaan mistä tahansa mieltä askarruttavasta päivähoitoasiassa. Rekrytointisuunnittelija Eeva Luotosen mukaan rekrytointipalveluiden tarkoituksena on neuvoa Turun kaupungilta työtä hakevia hakemusten teossa sekä opastaa oikeita polkuja työnhakuun. Erityiseksi painopistealueeksi hän mainitsee hyvinvointitoimialan sijaisuudet. Linnala ja Luotonen kannustavat asioimaan matalankynnyksen yhteispalvelu Monitorissa. – Palvelupisteessä on yleensä hyvin rauhallista, se on avoinna myös virka-ajan ulkopuolella ja Monitoriin voi tulla käymään ilman ajanvarausta, Luotonen luettelee. – Tänne pääsee helposti myös lastenvaunujen kanssa, Linnala lisää. – Rekrytointipalvelut ovat mukana Monitorissa, koska haluamme olla lähellä mahdollisia uusia työnhakijoita ja olla helposti saavutettavissa. Olemme mukana myös Monitorin suosituissa työnhakutapahtumissa yhteistyössä TE-toimiston kanssa, Luotonen kertoo.

Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon palveluneuvonta maanantaisin klo 11–16 Kaupungin rekrytointipalvelu torstaisin klo 12–18 Lisätietoja: www.turku.fi/monitori Asiakasneuvoja Maija Linnala 02 2625 610 (ti-pe klo 9-15) maija.linnala@turku.fi, varhaiskasvatus@turku.fi Rekrytointisuunnittelija Eeva Luotonen 040 3565 772 eeva.luotonen@turku.fi, rekrytointi@turku.fi Palvelupäällikkö Raimo Oksa 040 1627 977 raimo.oksa@turku.fi

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Teksti/ text: Emmi Välke

Äänestä Palveleva Turku 2013 -kilpailun voittajaa Palveleva Turku -kilpailun äänestys parhaasta palvelu-uudistuksesta on käynnissä. Kuntalaiset voivat äänestää viidestä palvelu-uudistuksesta mielestään parasta palvelua ja samalla kertoa kokemuksensa Turun kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell käynnisti viime vuonna Palveleva Turku -kilpailun kaupungin parhaista palveluista. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia. Lisäksi kilpailun kautta nostetaan henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia Turun kaupungin palveluita ja palvelu-uudistuksia. Viime vuoden Palveleva Turku -kilpailussa Sosiaali- ja terveystoimi menestyi molemmissa sarjoissa. Palvelu-uudistusten sarjassa voittajaksi äänestettiin terveysaseman parityömalli ja hoitoprosessien uudistaminen Runosmäki-Mullin alueella. Palvelukokemus-sarjassa voittajiksi valittiin Käsityöläiskadun terveyskeskuksessa diabeteshoidossa työskentelevät diabeteshoitaja Leena Lehtinen ja lääkäri Anne Artukka. Tänä vuonna Hyvinvointitoimialalta on mukana kaksi ehdokasta, joita haastavat Turku Energian, Vapaa-aikatoimialan ja Turku Touringin ehdokkaat.

Nyt on kuntalaisten aika äänestää Kuntalaiset voivat äänestää tässä esillä olevasta viidestä palvelu-uudistuksesta. Niistä kerrotaan myös Turun kaupungin www-sivuilla (www.turku. fi/palvelevaturku), jossa voi myös äänestää suosikkiaan. Äänestämässä voi käydä verkkosivujen lisäksi Turku-pisteessä (Puolalankatu 5) ja Skanssin yhteispal-

velupiste Monitorissa. Äänestysaika on 12.8.–26.8.2013. Äänestää voi myös 21.8.–25.8. Turun Messuilla Turun kaupungin osastolla. Vastanneiden kesken arvotaan Turun kulttuurin lahjakortti. Parhaan palvelu-uudistuksen rinnalla haetaan myös parasta palvelukokemusta. Kuntalaiset voivat kertoa myönteisesti mieleen jääneestä palvelukokemuksestaan kaupungin kanssa. Palvelukokemuksesta voi kertoa samalla lomakkeella, jolla äänestetään palvelu-uudistuksista. Palveleva Turku -kilpailun voittajat julkaistaan syyskuussa 2013. Palvelu-uudistus-sarjassa voittaja on eniten kuntalaisilta ääniä saanut palvelu ja palvelukokemus-sarjassa kaupunginjohtaja valitsee voittajan esille nostetuista palvelusuorituksista.

Rösta fram vinnaren i tävlingen Åbo till din tjänst 2013 Just nu pågår tävlingen Åbo till din tjänst där man söker den bästa servicereformen. Kommuninvånarna kan rösta bland fem servicereformer och samtidigt berätta om sin erfarenhet av god service inom Åbo stad. Stadsdirektör Aleksi Randell startade i fjol tävlingen Åbo till din tjänst där man sökte stadens bästa tjänster. Syftet med tävlingen är att sporra stadens anställda att ständigt utveckla nya idéer till servicereformer som resulterar i bättre service och effektiverad verksamhet. Samtidigt är avsikten att väcka intresse så att stadens anställda och invånare blir medvetna om vilka intressanta och nya tjänster som staden kan erbjuda. I fjolårets tävling hade Social- och hälsovårdsväsendet framgång i båda serierna. I serien bästa servicereformen gick segern till modellen för pararbete på hälsostationen och förnyandet av vårdprocesser i området Runosbacken-Mulli. I serien bästa serviceerfarenheten var vinnaren diabetesskötaren Leena Lehtinen och diabetesläkaren Anne Artukka som arbetar på diabetesmottagningen på Hantverkaregatans hälsostation. I år finns det två tävlingsbidrag representerade från Välfärdssektorn som utmanar tävlingsbidragen från Åbo Energi, Fritidssektorn och Turku Touring.

Nu är det dags för kommuninvånarna att rösta Kommuninvånarna kan rösta bland fem servicereformer som presenteras här. Förslagen presenteras också på Åbo stads webbplats (www.turku.fi/palvelevaturku) där man kan rösta på sin favorit. Man kan också rösta på Åboservicen (Puolalagatan 5) och på samservicestället Monitori i köpcentret Skanssi. Röstningstiden är 12.8.–26.8.2013. Man kan också rösta 21.8–25.8. på Åbo stads avdelning under Åbomässan. Bland alla deltagare utlottas Åbokulturens presentkort. Vid sidan av tävlingen om bästa servicereformen söker man också den bästa serviceerfarenheten. Kommuninvånarna kan berätta om sin positiva serviceerfarenhet när de varit i kontakt med staden. Om serviceerfarenheten kan man berätta med samma blankett som man använder för att rösta på bästa servicereformen. Vinnarna av tävlingen Åbo till din tjänst publiceras hösten 2013. Vinnaren i serien bästa servicereformen är den service som fått flest röster och i serien bästa serviceerfarenheten är det stadsdirektören som utser vinnaren bland de serviceprestationer som föreslagits.

Lasten puhehäiriöihin apua nopeasti ja ajoissa - pitkät jonotusajat historiaa

Puhehäiriöisten lasten vanhemmat ovat seuranneet huolestuneena ja tuskastuneena lasten puheterapian pitkiä jonotusaikoja. Puheterapiaan pääsyä on voinut joutua odottamaan vuodenkin ajan. Kun lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti, se ilmenee usein myös häiriökäyttäytymisenä ja muina kasautuvina ongelmina. Syksyn 2012 aikana jonojen käsittelyä uudistettiin. Näin puheterapiaan pääsy nopeutui hoitotakuun määrittämään alle puoleen vuoteen. Ensikäynneillä puheterapeutin luona

arvioidaan mahdollinen terapian tarve. Osalle lapsista riittää puheterapeutin seuranta tai yksittäiset ohjauskäynnit. Lapsen puheterapeuttinen ongelma saadaan nopeammin arvioitua. Lisäksi lapsen vanhemmat saavat kotiharjoitus- ja toimintaohjeita. Ongelman korjaaminen saadaan rivakasti alulle, jolloin haitan kerrannaisvaikutukset vähenevät ja elämänlaatu paranee. Kun ongelmiin puututaan aiemmin, terapiajaksot lyhenevät, lasten puhehäiriöt saadaan hoidettua ajallaan ja koulun alkaessa lasten valmiudet oppia ovat paremmat.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Turun kaupungin ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut: ”Ei pelkästään vuosia elämään vaan elämää vuosiin”

”Ei pelkästään vuosia elämään vaan elämää vuosiin”, tällä ajatuksella tuemme turkulaisten ikäihmisten elämänlaatua. Haluamme siirtää ikäihmisten kotihoidon tarvetta myöhemmäksi aktivoimalla heitä huolehtimaan terveydestään ja tukemalla itsenäistä selviytymistä. Lisäksi tavoitteenamme on ikäihmisten neuvonnan, palveluohjauksen ja sosiaalisen tuen turvaaminen. Seuraamme tiiviisti ikäihmisten tarpeita ja toivomuksia. Kehitämme uusia palvelumuotoja ennakkoluulottomasti yhdessä esimerkiksi seurakunnan, oppilaitosten, yhdistysten, vapaaehtoisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Syrjäytymisvaarassa ja erityistuen tarpeessa oleville ikäihmisille tarjoamme ”Kivameno”- ryhmiä. Tuki- ja kohtaamispaikka Poijussa voi tavata tuttuja ja

Energiankäytön seuranta Turku Energialta

Vaskikirjastopalvelut

Mikä vaikutus ilmalämpöpumpun asentamisella on sähkönkäyttöön? Entä paljonko kilowatteja kuluu, kun saunotaan koko ilta? Nämä tiedot selviävät vaikka seuraavana päivänä Turku Energian Energiankäytön seuranta -palvelusta. Ennen sähkönkulutustietoja piti odottaa seuraavaan sähkölaskuun saakka tai käydä sähkömittarilla katsomassa lukemien kehitystä, mutta nyt sähkönkulutuksesta saa tarkkaa, tuntikohtaista tietoa vaikka omalla kotisohvalla istuen. Palvelu helpottaa energiankulutuksen seuraamista antaen säästämisen ja analysoimisen tueksi selkeätä tietoa. Omiin

Varsinais-Suomen Vaski-kirjastojen yhteinen palvelujärjestelmä on esimerkki onnistuneesta seudullisesta yhteistyöstä. Palvelu kattaa 45 toimipaikkaa 17 kunnassa. Yhteinen järjestelmä palvelee yli 340 000 asukasta Pyhärannasta Sauvoon. Olennainen osa palvelua on yhteinen kirjastokortti. Samalla kirjastokortilla ja siihen liitetyllä käyttäjätunnuksella voi asioida kaikissa Vaski-alueen kirjastoissa. Vaski-verkkokirjastossa kaikkien kirjastojen aineistot ovat helposti ulottuvilla. Verkkokirjastossa voi tehdä varauksia, uusia lainoja ja käyttää yhteisiä sähköisiä aineistoja. Vuonna 2012 käyttöön otettua uutta Vaski-korttia on mahdollista käyttää myös Kulttuurikorttina, jolla saa tietoa ja etuja Turun kulttuuripalveluista. Vaski lisää alueen asukkaiden tasaarvoisia mahdollisuuksia kirjaston aineistojen ja palveluiden käyttöön.

tuntemattomia. Järjestämme myös erilaisia infotilaisuuksia ja ”Elä hyvin, voi hyvin”-ryhmiä sekä uutuutena hyvinvointipäiviä kotona asuville ikäihmisille. ”Kimppakauppa”-palvelu taas on tarkoitettu heille, jotka tarvitsevat kauppa-asioinnissa erityistä tukea. Ikäihmisille ollaan perustamassa omaa monitoimipistettä, joka sisältää palvelu- ja asiakkuusohjauksen, vanhusneuvolan, vapaaehtoistoiminnan sekä ikäihmisten tuki- ja kohtaamispaikan. Palveluihimme kuuluvat Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset, Poiju, palveluohjausyksikkö, muistisairaiden päivätoiminta, muistikoordinaattoritoiminta, kotona selviytymistä tukevat palvelut sekä sotainvalidien palvelut.

sähkönkäyttötietoihin ja niiden muutoksiin voi palvelussa pureutua tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Käyttötietojen karttuessa niitä voi myös vertailla eri vuosien välillä. Palvelusta löytyvät myös paikkakunnan historialliset lämpötilatiedot, jotka osoittavat selkeästi ulkolämpötilan vaikutuksen energiankäyttöön. Palvelu on saatavilla Turku Energian asiakkaille EnergiaOnline-palvelussa ja edellyttää, että käytössä on etäluettava sähkömittari. Ohjeet palvelun käyttöönottoon löytyvät Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi.

Teosten perään ei tarvitse lähteä, kun kirjastojen väliset kuljetukset tuovat ne tarvitsijoiden luo. Teokset voi myös lainata mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja palauttaa haluamaansa kirjastoon. Vaski-yhteistyön ansiosta kirjastojen tietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kustannukset voidaan jakaa usean kunnan kesken. Vaski-yhteistyö tuottaa kustannussäästöjä myös muissa palveluissa ja hankinnoissa.

m.visitturku.fi -mobiilipalvelu

Visitturku.fi-mobiilipalvelu palvelee niin turkulaisia kuin matkailijoitakin. Palveluun on koottu Matkailun palvelukeskuksen / Turku Touringin matkailuportaalissa olevia tietoja, jotka palvelevat etenkin Turussa paikan päällä olevia turisteja ja kaupunkilaisia: Tietoa käyntikohteista ja tapahtumista, kartta- ja reittipalvelu sekä Kiss My Turku -osio, joka kokoaa turkulaisten ja Turussa asuvien vinkit matkailijalle ja turkulaisille kätevästi. Yksittäisen kohde- tai tapahtumatiedon lisäksi voi rakentaa oman päiväohjelmansa etukäteen ja navigoida valitsemiinsa kohteisiin Turussa ja VarsinaisSuomessa. Palvelu löytyy osoitteesta m.visitturku.fi. Palvelu toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Yritysaiheisia ideoita sinkoili, kun amkilaiset lähtivät luokkaretkelle Helsinkiin. Keskellä vararehtori Juhani Soini (AMK:n kassi) ja hänestä oikealle alueemme yrityksissä tutut harjoittelun lehtori Kari Juhala ja projektipäällikkö Sinikka Leino.

tikorkeakoulun monipuolista toimintaa. Raporttia voi tilata maksutta AMK:sta tai lukea nettisivuilta: turkuamk.fi

Netissä ja osuuskunnissa

Turun AMK tukee yrittäjyyttä Vuosittain Turun AMK tekee yhteistyötä yli 3 500 organisaation kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki ovat ammattikorkeakoulun suurimmat julkisen sektorin kumppanit. Teksti: Anne Lehikoinen | Kuva: Kirsi-Maria Castrén-Harju

Merkittävimpiä yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Teleste Oyj, Fujitsu Finland Oy, Tukikoti Syli sekä Elekno Oy. Tämän päivän työelämässä arvostetaan yrittäjämäistä otetta ja AMK-opinnoissa yrittäjyyttä tuetaankin vankasti. Turun AMK tarjoaa monipuolisia yrit-

täjyysopintoja kaikille opiskelijoilleen. Koulutusohjelmissa on opintojaksoja, jotka valmentavat yrittäjyyteen sekä antavat tarpeellisia taitoja yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjyyteen tai yrittäjämäiseen toimintaan opiskelijat voivat tutustua opiskelijayrityksissä, harjoitusyritystoiminnassa sekä yritysten kanssa toteutettavissa

projekteissa, palvelutoiminnassa tai TKI (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) -projekteissa. – Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan valtakunnalliseen Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailuun sekä Yrittäjyyden kipinä -tapahtumasarjaan, jossa eri alojen yrittäjät kertovat omasta yrittäjätaipaleestaan. Turun AMK on myös ollut tukemassa Boost Turun toimintaa, avaa suunnittelija Satu Helmi AMK:n yrittäjyysnäkökulmaa. Helmi kokoaa vuosittain Turun ammattikorkeakoulun Yhteiskuntavastuuraportin, joka tarkemmin esittelee ammat-

Yrittäjyys ja siihen liittyvät asiat ovat ammattikorkeakoulussa vararehtori Juhani Soinin vastuulla. Turun ammattikorkeakoulu tukee alueen yrittäjiä laadukkaalla palvelu- ja TKI-toiminnalla. Yrittäjiä tukemaan on perustettu korkeakoulujen yhteinen www.korkeakoulukumppani.fi -nettipalvelu. Palvelun kautta kaikkien turkulaisten korkeakoulujen osaaminen on alueen yrittäjien käytössä. Turun AMK toimii lisäksi yhdessä Turun ammatti-instituutin ja Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tarjoamalla Turun seudun yrityspalvelukeskuksessa Potkurissa koulutuksiin perehtyneen yhteyshenkilön palveluita. Yhteyshenkilön tehtävänä on neuvoa sopivan koulutuksen suunnittelussa sekä tarjota tietoa koulutusmahdollisuuksista ja rahoitusvaihtoehdoista. Turun AMK:ssa toimii useita opiskelijoiden perustamia yrityksiä, joita kutsutaan opiskelijaosuuskunniksi. Näiden yritysten ohjaajina ovat eri alojen opettajat. Lähtemällä mukaan opiskelijayritykseen opiskelija voi suorittaa merkittävän määrän opintopisteitä ja samalla ansaita rahaa jo opintojen aikana. Kun yrittää oppia, niin oppii yrittämään – vai miten se menee?

Rakennustekniikka pitää ovet auki kaikille Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:sta löytyy apua, kun vaikkapa ovenkahva repsottaa, tuuli vie päiväkodin katon tai kauppahalli ehostetaan aivan uuteen uskoon. Turun kaupungin konserniyhtiö aikoo hankkia entistä enemmän myös kaupungin ulkopuolisia asiakkaita.

Aki Kari on yksi Turun Seudun Rakennustekniikan noin 150:stä ammattimiehestä. Uusi rakennusliike syntyi, kun Talotoimiliikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2012 alkaen. Toimitusjohtaja Jouko Jortikka kertoo, että Turun kaupungin konserniyhtiö on erikoistunut erityisesti julkisten rakennusten korjausrakentamiseen, kunnossapitoon ja talotekniikkaan. – Korjausrakentamisessa suurimpia kohteita ovat tällä hetkellä esimerkiksi

kauppahalli ja Klassikon koulu. Kunnossapidossa skaala vaihtelee oven kahvan vaihdosta kokonaisen huoneen remontointiin. Palveluumme kuuluu myös esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys; riennämme paikalle, jos vaikkapa tuuli vie koulun kattopeltejä tai jossakin tapahtuu vesivahinko, hän kuvailee. Tämän vuoden alusta lähtien yhtiön kaikki, aikaisemmin ympäri kaupunkia ripotellut yksiköt, ovat sijainneet samassa osoitteessa Ruissalontie 23. – Se on tehostanut toimintaa ja tiedonkulkua valtavasti, Jortikka huomauttaa.

Valmis haastamaan muut rakennusliikkeet

Hiomakone käy Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n puusepänverstaassa. Puuseppä Aki Kari viimeistelee kauppahallin vanhaa ovea, ennen kuin se menee lasitukseen, maalaukseen ja palaa verstaalle heloitukseen. Hän on poistanut ovesta potkupellit sekä korjannut ja leventänyt sitä uudella puulla.

Turun Seudun Rakennustekniikan ylivoimaisesti suurin asiakas on Turun kiinteistöliikelaitos. Yhtiön strategiana on kuitenkin hankkia enenevässä määrin myös kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Jortikka uskoo, että Rakennustekniikalla on tähän hyvät valmiudet. – Meillä on erittäin pitkä kokemus rakennusalalta, vahva paikallistuntemus, sekä ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa. Hän muistuttaa, että erityisesti korjausrakentamisessa on valtava potentiaali. – Korjausrakentamisen määrä kasvaa vuosittain kolme prosenttia. Peruskorjausikään tulleisiin rakennuksiin on tehtävä pakolliset putki- ja julkisivuremontit,

suhdanteista riippumatta. Usein myös rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa ja varustaa niitä modernilla talotekniikalla. Työsarkaa riittää jo Turun kaupungin noin 850 000 neliön kiinteistömassassakin. – Yhtiön perustamisvaiheessa osa kaupungin korjausrakentamiskohteista ohjattiin Turun Seudun Rakennustekniikalle. Tulevaisuudessa kilpailemme kohteista tasavertaisesti alan muiden toimijoiden kanssa.

Vanha jaksaa heilua Turun kaupungin kiinteistöihin kuuluu esimerkiksi satoja vuosia vanhoja historiallisia kohteita sekä laaja skaala eri vuosikymmeniltä peräisin olevia toimisto- ja koulurakennuksia. – Yksi painopistealueemme on erityistaitoa vaativat vanhat rakennukset ja historialliset entisöintityöt, Jortikka kertoo. Tälläkin puuseppä Aki Karin entisöitävänä olevalla kauppahallin ovella on ikää hulppeat sata vuotta. Se on avautunut uransa aikana turkulaisille miljoonia ja taas miljoonia kertoja. Mutta ei siis toivettakaan eläkepäivistä. Ovella saattaa olla edessään toinen ihan vastaava työrupeama. Teksti ja kuva: Matti Välimäki

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Logomon Byrå 5000 neliömetriä luovuutta ja synergiaa virittävää toimitilaa Logomoon on kesän korvalla valmistunut ensimmäiset toimistotilat luovan alan yrityksille. Tiloihin on sijoittunut lähes viisikymmentä yritystä ja niiden pitkälti kolmatta sataa työntekijää sekä lisäksi Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Toimitilat on rakennettu Aninkaistensillan puoleiseen päätyyn halliin, joka aiemmin on toiminut VR:n konepajana. Menneestä muistuttaa neuvotteluhuone Monttu, jonka rakentamisessa on hyödynnetty vanhaa korjausmonttua. Tila on jaoteltu eri osiin ja kolmeen kerrokseen niin, että tuloksena on viihtyisä työympäristö. Valo tulee sisään parin kerroksen korkuisista ikkunoista sekä suurista kattoikkunoista. Vanhat kauniit kattorakenteet ovat tallella kertomassa rakennuksen iästä. Tila on erittäin moderni, mutta samalla se myös tunnustaa vahvasti historiansa. Toimistot ovat hyvin eri kokoisia, kymmenestä neliöstä neljäänsataan neliöön, yhdessä, kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Niiden julkisivu yhteisten tilojen suuntaan on lasia, johon on haluttaessa voitu laittaa teippaukset tai sälekaihtimet. – Ylin kolmas kerros on avointa toimistotilaa, josta voi vuokrata pöytäpaikan vaikkapa vain kuukaudeksi, projektipäällikkö Anu Juva kertoo. – Tämä palvelee esimerkiksi erilaisia projekteja, joiden työryhmät löytävät viihtyisän työskentelytilan Byrån kattoikkunoiden alta. Toisaalta myös moni yksinyrittäjä on löytänyt täältä työyhteisön kyllästyttyään kotikonttoriinsa. Byrån sisustuksessa on käytetty niin paikallisia kuin ulkomaisiakin tuotteita. Talossa on Saanan ja Ollin tapetteja, Valoa by Auroran valaisimia, Looks Industriesin, Artekin ja Martelan kalusteita. Osaan tiloista on sisustus teetetty mittojen mukaan. Viihtyisyyttä luovat myös viherkasvit. – Keskuspaikka Aseman rappuset antavat mahdolli-

suuden erilaisiin infotilaisuuksiin, esityksiin ja luentoihinkin, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoo. – Omien toimistojen ja Aseman lisäksi käytössä on sisustettuja neuvotteluhuoneita ja edustussauna. Ja neuvotteluja voidaan jatkaa tarvittaessa ravintola Kitchenin puolella maukkaan lounaan ääressä, Juva toteaa.

Luovan keskuksen rooli vahvistuu Logomo on tullut tunnetuksi paikkana, jossa järjestetään monenlaisia tapahtumia. Logomon lähtökohta on toimia luovana keskuksena, ja tämä perusajatus on nyt saanut tuntuvaa vahvistusta Byrån valmistumisen myötä. Logomoon on saatu myös muita luovia toimijoita. Keväällä otettiin käyttöön Aki Wahlmanin vetämä ruokakulttuurin monitoimitila, jossa voidaan kuvata ruokaohjelmia ja järjestää kokkauskursseja. Lisäksi kesällä valmistui parisataa neliötä taiteilijatiloja, joita hallinnoi Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö. Rytsän mukaan Logomo yhdistää bisneksen, tapahtumat, työn, taiteen ja viihteen koko ajan eläväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. – Tällä hetkellä toimitila-alalla puhutaan paljon joustavista ympäristöistä, jollaisista Logomo on mainio esimerkki. Logomoon tullaan niin töihin, lounaalle, elokuviin, häihin, keikalle kuin taidenäyttelyynkin, ja joka tarkoitukseen talo sopeutuu kuin ajatus.

Rakentaminen jatkuu Logomon rautatieaseman puoleisen päädyn rakentaminen on jo aloitettu, ja siihen valmistuu vuonna 2014 lähes 4000 m2 lisää yrityksille suunnattua toimitilaa ja uusia taiteilijatiloja noin 200 m2.

Lisätietoja: www.logomo.fi

Syksyllä luvassa kovia esiintyjänimiä, teatteria ja elokuvaa Syksyn aikana Logomoon ovat tulossa esiintymään ainakin Children of Bodom, Ian Anderson, Danny, Richard Clayderman, Johanna Kurkela ja Popeda sekä PMMP - viimeiselle keikalleen. – Ja Linnan juhlat monipuolisine ohjelmistoineen siirtyivät tänä vuonna kokonaisuudessaan Logomoon, Rytsä iloitsee. Talossa tehdään myös teatteria. Kolmannen tilan kunnianhimoinen esitys ”Berg heil! – Nietzscheläisiä vaelluslauluja” saa ensi-iltansa syyskuun lopulla. Määrittelyjä pakenevat Choice! ja Red Bull Flying Bach –esitykset. Ensin mainittu on turkulaisten nuorten räppiä, videota ja teatteria yhdistelevä teos. Jälkimmäisessä nähdään breakdancen maailmanmestareita esiintymässä J. S. Bachin musiikin tahtiin. Logomossa käydään myös elokuvissa. – 153-paikkaisessa elokuvateatterissa on sekä analoginen että digitaalinen projektori. Teatteri onkin jo tarjonnut kodin elokuvakerhoille ja hyvät tilat esimerkiksi elokuvafestivaaleille. Seuraavaksi on vuorossa Interact Point Film Festival syyskuussa, Juva kertoo. – Logomoon syntyy taas lisää liikettä, kun Turun Kaupunginteatteri muuttaa remontin alta tähän tilaan rakennettavaan väistötilaan ensi vuoden toukokuussa, Rytsä iloitsee. Teksti: Anu Juva | Kuvat: Leena Janhila

Luvassa tasaisempaa valaistusta Turun kaduille, toreille ja puistoihin on luvassa entistä tasaisempaa valaistusta, kun ulkovalaistusta vaihdetaan led-pohjaiseksi. Teksti ja kuva: Tapani Mylly

Valojen vaihtaminen jatkuu jälleen ensi keväänä, kun viimeinen varsinainen asennusvaihe käynnistyy kilpailutuksen jälkeen. Ulkovalojen asentaja Jarmo Keskinen on ollut mukana asentamassa uusia led-lamppuja hankkeen toisessa vaiheessa, jossa urakoitsijana toimii Turku Energia Oy.

Turku kulkee led-valojen käytössä Suomen kärjessä, ja kansainvälisestikin Turussa on kohta edistyksellinen ulkovalaistus. Uudet led-valaisimet ovat vanhoja elohopealamppuja kestävämpiä, joten jatkossa yksittäisiä sammuneita lamppuja pitäisi olla vähemmän. – Vanhojen lamppujen vaihtoväli on noin neljä vuotta, ledien luvataan kestävän 60 000–70 000 tuntia eli vähintään 15 vuotta. Vielä kymmenen vuoden kuluttuakin valaisutehon pitää takuun mukaan olla noin 80 prosenttia alkuperäisestä, Turun kaupungin ulkovalaistusasiantuntija Erkki Salminen kertoo. Aivan täysin led-lampuilla ei Turkua jatkossa kuitenkaan valaista, sillä aikaisemmin vanhanaikaisia halogeenilamppuja vaihdettiin suurpaine-natriumlamppuihin. Nyt urakan toisessa vaiheessa lähes kaikki uudet lamput ovat ledejä. – Niiden tekniikka on kehittynyt viime vuosina kovaa vauhtia, ja samalla hinta on tullut kilpailukykyiseksi, kaupungin suunnitteluinsinööri Juhani Korte kertoo.

Merkittävää säästöä Lamppujen vaihto synnyttää merkittävää energiansäästöä, sillä led-valaisimet kuluttavat jopa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset lamput. Uusien valojen avulla säästetään vuodessa lähes 1 386 000 kilowattituntia sähköä, mikä vastaa noin 500 kerrostalokaksion vuosikulutusta. – Hankkeen perimmäisenä syynä on myös se, että vanhojen halogeenivalaisimien myynti ja valmistus kielletään EU:ssa vuoden 2015 aikana, Salminen sanoo. Turun ulkovalaistusta alettiin vaihtaa vuoden 2011 alussa. Nyt kolmiportaisessa urakassa on saatu valmiiksi ensimmäinen osa, ja kaupungin pohjois- ja itäosat kylpevät jo uusien lamppujen valossa. Viimeinen varsinainen vaihtovaihe käynnistyy vuonna 2014. Yhteensä lamppuja vaihdetaan kolmessa vuodessa noin 10 000, joten kyse on varsin mittavasta työstä. – Urakat ovat kuitenkin sujuneet varsin hyvin, ja ilmeisesti asukkaatkin ovat olleet pääosin tyytyväisiä, rakennuttajainsinööri Lauri Koski sanoo.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

”Hyvä paikka valmistaa prototyyppejä”

Tutustumassa robotteihin ja Pikku Myyhyn Koneteknologiakeskuksessa opiskelijat pääsevät perehtymään alan uusimpaan tekniikkaan. Myös yhteistyö yritysmaailman kanssa on läheistä. Turun kaupungin konserniyhtiön, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimitusjohtaja Erkki Virkki huomauttaa, että robotti hitsaa nopeammin ja tarkemmin kuin yksikään inhimillinen hitsaaja. – Tällaisia lasertyöstörobotteja, jotka osaavat sekä hitsata että leikata, on Suomessa vain puolentusinaa, hän myhäilee. Lasertyöstörobottien yleistymistä on hillinnyt niiden kova, jopa yli miljoonan euron hinta. Monet yritykset saattavat olla myös epävarmoja siitä, kuinka hyvin suhteellisen uusi teknologia toimii käytännössä. Koneteknologiakeskuksessa myös opiskelijat pääsevät tutustumaan robottiin ja käyttämään sitä ohjaajiensa opastuksella. – Tulevaisuudessa opiskelijat vievät sitten kokemuksensa ja tietotaitonsa työpaikoilleen. Tämä auttaa uuden tekniikan käyttöönotossa ja yleistymisessä, Virkki pohtii.

Ainutlaatuinen Suomessa Koneteknologiakeskus on Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteinen uuteen teknologiaan keskittyvä koulutus- ja kehittämiskeskus. Keskus tarjoaa yrityksille ja oppilaitoksille tilat ja laitteet opiskelijaryhmien koulutukseen sekä opiskelijoille mahdollisuuden lopputöiden tekoon yhdessä teollisuuden kanssa. Haastatteluhetkellä Turun ammatti-instituutissa levyseppähitsaajaksi opiskelevat Joni Rinne ja Jani Triipponen tuovat lasertyöstörobotille materiaalia. Vähän matkan päässä Turun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija Oskari Ahokas ottaa tuntumaa perinteiseen silloitushitsaukseen MAG:lla. Turun ammatti-instituutti valitsi keväällä Koneteknologiakeskuksen vuoden työssäoppimispaikaksi. Myös Rinne, Triipponen ja Ahokas ovat tyytyväisiä kokemuksiinsa. – Olen oppinut lyhyessä ajassa paljon hitsausprosesseissa ja päässyt kokeilemaan esimiestyötä. Täällä on lait-

Valkoista valoa Julkisuudessa uudet katuvalot ovat saaneet kritiikkiä siitä, että ne ovat liiankin kirkkaita, erityisesti silloin, kun kahden eri tolpan valokehät menevät päällekkäin. Salminen ja Koski myöntävät, että paikoitellen uusia lamppuja olisi voinut asentaa harvempaan kuin vanhoja. – Tällöin olisi pitänyt asentaa uudet tolpatkin, mikä taas olisi ollut valtavan suuri urakka. Tolpissa on monesti myös muiden laitteita, eikä synergiaa tässäkään suhteessa nyt ollut, toteavat miehet. Vanhoista halogeenivalaisimista uudet ledit eroavat myös siinä suhteessa, että niiden valo on täysin valkoista. Tämä tekee valaistuksesta luonnollisempaa. – Jatkossa esimerkiksi värit erottuvat valaistuksessa entistä paremmin. Kyseessä on myös turvallisuuskysymys, toteaa Salminen. Kaupungin valaistus olisi ollut uusimisen tarpeessa ilman EU:n asettamaa myyntikieltoakin. – Suurin osa elohopeavalaisimista oli tullut käyttöikänsä päähän, Salminen kertoo.

Puistovalaistus mukana Käynnissä oleva ulkovalojen uusiminen tarkoittaa myös puistojen valojen vaihtamista. Puistojen käyttäjille uudet lamput tarjoavat lisäturvallisuutta, kun tasaisempi valkoinen valo lisää näkyvyyttä. Mikäli puiston valaistus on

teita, joita ei joka paikassa ole. Plussaa ovat myös tiiviit asiakaskontaktit; tuntuma oikeaan työelämään, Oskari Ahokas miettii. Erkki Virkki arvioi, että Koneteknologiakeskus on ainutlaatuinen myös kansallisesti. – Hieman vastaavia oppilaitoksia on muuallakin, mutta ei näin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta, hän huomauttaa.

Tilaustöitä yrityksille Kierroksemme jatkuu suuren automaattisen joustavan valmistusjärjestelmän FMS:n (Flexible Manufacturing System) luo. – Ihan ensiksi suunnitellaan tietokoneilla työstettävän esineen, vaikkapa laakeripesän muodon ja mitat kertova CAD-kuva. Tämän jälkeen järjestelmän sorville ohjelmoidaan työstöohjelma CAM-ohjelmalla. Sitten, kun kappale valmistuu sorvilta, se siirtyy automaattisesti varastointihyllylle ja sieltä taas seuraavalle työstökoneelle, Erkki Virkki kuvailee. Käytännössä FM-järjestelmän koneet tekevät usein työtä yötä päivää. Koneteknologiakeskus tekee alan yrityksille paljon erilaisia tilaustöitä, myös prototyyppejä. Koneteknologiakeskuksen ylpeydenaiheisiin kuuluvat myös huipputarkat kalibrointilaitteet, joilla yritykset voivat tarkistuttaa erilaiset pituuden mittalaitteensa. Vaikkapa Pikku Myyn tarkkuudella. Myy (µ), kuten me kaikki tietenkin hyvin muistamme, on kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä 10 potenssiin -6 eli pituutena mikrometri.

Hella Lighting Finland Oy on yksi Koneteknologiakeskuksen kanssa läheistä yhteistyötä tekevistä yrityksistä. Hella on saksalainen johtava ajoneuvoissa käytettävien valaisintuotteiden valmistaja. Tuotannon kehitysinsinööri Timo Suortamo kertoo, että viime aikoina yhtiön Salon tehdas on laajentanut toimintaansa myös laivojen valaistusjärjestelmiin. – Laivavalaisimiin liittyy paljon kehitystyötä ja räätälöintiä. Prototyyppien, esimerkiksi erilaisten valaisinten kiinnitysjärjestelmien valmistaminen, häiritsee normaalituotantoamme, joten olemme teettäneet niitä Koneteknologiakeskuksessa. – Kokemukset ovat olleet hyviä. Olemme tiivistämässä yhteistyötä entisestään. Yhtenä mahdollisuutena on väläytelty, että myös oppilaitoksia sidottaisiin projekteihin, jos se vain onnistuu esimerkiksi aikataulujen puolesta, Suortamo mainitsee.

Ammattimiehelle riittää töitä Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon telakkateollisuuden ongelmista. Laivanrakennus on VarsinaisSuomessa merkittävä työllistäjä. Minkä verran Koneteknologiakeskuksen koneille, opetukselle ja kehityshankkeille on siis tilausta tulevaisuudessa? – Laivanrakennus on tärkeä ala, mutta asiat on syytä suhteuttaa. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden parissa työskentelee 75 000 ihmistä. Näistä 17 500 tekee töitä telakoille, mutta heistäkin puolet tekee töitä myös muualle, Erkki Virkki kertoo. – Hyville koneistajille ja levysepille on aina töitä, hän korostaa

Teksti ja kuvat: Matti Välimäki

Insinööriopiskelija Oskari Ahokas hitsaa.

vanhentunutta tai sekavaa, tiedossa on laajempi remontti. – Vanhentunutta valaisusta voidaan uusia nyt samalla. Näin toimitaan esimerkiksi Fleminginpuistossa, jos-

sa on sekä korkeaa että matalaa valaistusta. Puisto ei ole muuten lähiaikoina kunnostustarpeessa, joten valaistus uusitaan nyt, Koski kertoo.

Toisenlainen rahoitusratkaisu Turun katuvalaistusta uusitaan kaupungille riskittömän rahoitusmallin avulla. ESCO-rahoituksessa riski hankkeen mahdollisesta epäonnistumisesta jää kokonaan urakkaa tekevälle yritykselle. Investoinnit myös maksetaan vasta taannehtivasti syntyvistä säästöistä. – Malli toimii niin, että urakkasopimuksessa sovitaan energiansäästötavoitteet yhdessä toimeksiannon saavan yrityksen kanssa. Jos ne eivät toteudu, jää tappio yrityksen maksettavaksi, Turun kiinteistöliikelaitoksen suunnitteluinsinööri Juhani Korte kertoo. Turussa ESCO-rahoitusta on käytetty jo yhdeksäntoista vuoden ajan, malli on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Turku on Suomen johtava ESCO-kaupunki. – Aloite tuli alun perin alalla toimivilta yrityksiltä. Jos energiansäästöä tulee sopimusaikana enemmän kuin on sovittu, voitto menee myös urakan tehneelle yritykselle. Kaupungille tämä malli on tietysti erinomainen, kun investointeihin ei tarvitse budjettia, eikä riskiäkään ole, kertoo Korte.

Nyt tehtävä ulkovalaistusten vaihto on kokonaisuudessaan noin kymmenen miljoonan euron urakka. Sen toisen vaiheen osuus oli noin kolme miljoonaa euroa, josta odotetaan syntyvän viisivuotisen sopimuskauden aikana säästöä noin miljoona euroa. Tälle summalle Turku on saanut myös valtion tukea. – Kaupunki on tehnyt vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen, jossa luvattiin yhdeksän vuoden aikana säästää yhdeksän prosenttia vuoden 2005 energiankulutuksen tasosta. Nyt kun kaikki lamput saadaan vaihdettua, päästään jo kahdeksaan prosenttiin, lupailee Korte. Tulevaisuudessa luvassa on tosin vielä tätäkin tiukempia energiansäästötavoitteita, sillä tällä hetkellä neuvotellaan uudesta kuntien energiatehokkuussopimuksesta. – Tällöin ESCO-hankkeiden säästöjen pitäisi olla jo 20 prosenttia. Nykyisillä energian hinnoilla kyse on todella isoista rahoista, Korte toteaa.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Tämän voimme ja meidän pitää itse lopettaa:

Saaristomereen valuu jopa 400 tonnia fosforia vuodessa Saaristomerellä oli kirkkaat vedet vielä muutama vuosikymmen sitten. Pohja ja kalat näkyivät metrien syvyyteen. Nyt merta hallitsee sameus ja kesäpäivinä kukkii sinilevä. Kalalajeja ja eliöstöjä on kadonnut, hapen määrä romahtanut ja pohjaa peittää monin paikoin rihmalevä. Jääkauden muovaama Saaristomeri on noin 40.000 saarellaan maailman suurin ja monen mielestä kaunein saaristo. Sen arvo on kansainvälisesti tunnustettu UNESCO:n biosfäärialueena ja osana arvokkaiden PAN Parks -kansallispuistojen verkostoa. Saaristomeri on laguuninomainen, matala allas, saarien labyrintti, jonka vesi kiertää hitaasti. Siksi Saaristomeri on muita Itämeren alueita herkempi vahingoittumaan.

Niin meri vastaa kuin sinne huuhdellaan Meren kehnosta tilasta syytämme helposti Pietarin jätevesiä ja kipsikasoja Kingiseppissä tai Gdanskissa, jotka vuotavat fosforia Itämereen. Kauhistelemme muiden välinpitämättömyyttä, vaikka meillä on ”kipsikasa” omasta takaa. Siitä valuu Saaristomereen miltei kaikki sen sinilevää ruokkiva fosfori, toteaa Saaristomeren Suojelurahaston kampanjajohtaja Kristian Miettinen. – Neljä suurinta Varsinais-Suomen jokeamme valuttavat mereen 30-400 tonnia fosforia, vuoden sateisuudesta riippuen. Vahingon määrää voi ynnätä siitä, että yksi gramma fosforia tuottaa 410 grammaa sinilevää, joka tekee uimakelvottomaksi 41 kuutiometriä Saaristomeren vettä. Jokavuotisen uuden kuorman lisäksi merta kuormittavat entisten vuosien kertymät. – Ravinnevaluman syynä on 60-prosenttisesti maatalous. Loput 40 % ravinnekuormasta jakautuvat puhdistamattomien jätevesien, vesiliikenteen ja kalankasvatuksen kontolle.

Meren kirkkaus vaikuttaa vetovoimaan Haittaa meren pilaantumisesta koituu muillekin kuin lomanviettäjille. Matkailu- ja kalastuselinkeinot ovat uhattuina sekä ranta- ja saaristotonttien arvo kärsii. – En väitä, että meren kehnon kunnon vuoksi kauppoja olisi peruuntunut, mutta myyjän ja ostajan kesken puhutaan varmasti arvokkaan myyntivaltin eli meren kunnosta. Toisaalta Saaristomerellä on melkoinen hyödyntämätön potentiaali matkailu- ja muiden elinkeinojen käyttöön. Vetovoimatekijä on meri, sitä suurempi, mitä kirkkaampi, sanoo Miettinen.

Mitä on tehtävissä? Suomea markkinoidaan puhtauden perikuvana ja Clean Techin osaajana. Kuitenkin häpeänämme on sairastava Saaristomeremme. Ainoa parannuskeino on mereen valuvan kuormituksen ratkaiseva vähentäminen. Keinoja tilanteen parantamiseen on. Käytännön toimenpiteitä, joiden tulokset voi nähdä omin silmin, ovat suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen, jätevesiratkaisut ja jätevesien vaihtoehtoiset käsittelytavat, venepohjapesurit ja septitankkien imutyhjennysasemat, vesiensuojelun pilottihankkeet, ympäristökasvatus sekä muut innovatiiviset ratkaisut. – Saaristomeren Suojelurahastolla on käytännön vesiensuojelun asiantuntemus. Olemme myöntäneet noin 30 vesiensuojeluhankkeelle rahoitusta. Niistä on saatu hyviä kokemuksia, esimerkkejä on verkkosivuillamme, kertoo Miettinen.

Näin voi jokainen vaikuttaa Saaristomeren Suojelurahasto kokoaa Saaristomerikeräyksellä varoja Saaristomeren suojelun konkreettisiin täsmähankkeisiin. Niillä torjutaan tehokkaasti meren sairastamisen syytä: ravinteiden valumista. Gallupeissa on todettu moneen kertaan, että ihmiset haluavat maksaa puhtaasta vedestä. Osallistumien Saaristomeri-keräykseen on käytännön mahdollisuus vaikuttaa. Meremme tulevaisuus on meistä jokaisesta itsestä kiinni.

Monta tapaa auttaa Saaristomerta: • Kerta-, kuukausi-, muisto-, merkkipäivä-, testamenttija yrityslahjoitukset. • Katso lisää: www.sasut.fi (även på svenska) • Voit auttaa Saaristomerta heti: lähetä tekstiviesti Sasut10 (10 €) tai Sasut20 (20 €) numeroon 16588. Keräyslupa 2020/2012/3159, voimassa 1.10.2012-30.9.2014, Poliisihallitus

Teksti ja kuva: Saaristomeren suojelurahasto Kuva: Mika Vahtera

Turku haluaa poistaa Aurajoen fosforia Turku on aloittamassa ainutlaatuisen kokeilun, jossa Aurajoesta poistetaan rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Lupamenettelyjen ongelmat uhkaavat kuitenkin koko hankeen toteutusta.

Kuumana kesäpäivänä Aurajoki lipuu laiskasti. Se kerää voimiaan Halisten altaassa, villiintyy hetkeksi vesiputouksessa ja jatkaa sitten taas rauhallisesti matkaansa kohti kaupungin keskustaa, satamaa ja saaristomerta. Vaan pian tälle tutulle matkalle on tulossa aivan uudenlaisia vaiheita. Turku on aloittamassa kokeilua, jossa Aurajoen vedestä poistetaan siihen pelloilta huuhtoutunutta ja rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Turun kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Mikko Jokinen kertoo, että parin kilometrin päähän Jaaninojan viereen tulee putki, jonka rei’istä veteen syötetään rautasulfidia: – Rautasulfidi reagoi vedessä olevan fosforin kanssa ja muodostaa saoksen. Ideana on, että sakka laskeutuu pohjaan Halisten altaan kohdalla. – Alajuoksulle tulee näin entistä puhtaampaa vettä. Ja fosforisakka ruopataan sitten aikanaan pois Halisten altaan pohjasta.

Hankkeen aikataulu vaarassa – Fosforin poisto vedestä on vähän kuin ensiapua. Todella merkittäviin tuloksiin päästään vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja lisäämällä peltojen ympärille suojavyöhykkeitä, Turun kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Mikko Jokinen muistuttaa.

Aluehallintovirasto teki heinäkuussa päätöksen koetoimintailmoituksesta ja totesi, ettei hanketta voi sen perusteella toteuttaa, vaan siihen pitää hakea ympäristölupa. Käänne hidastaa asian etenemistä ja lähiaikoina hankkeen osapuol-

ten kesken pohditaan lähdetäänkö lupaa hakemaan. Riskinsä asiaan tuo se, että hankkeelle on rahoitusta Ympäristöministeriön Itämerirahoista enää kahdelle vuodelle. Turun kaupungin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Ely-keskus, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja Kemira. Projektin budjetti on 300.000. Pääosa hankkeen rahoituksesta tulee Ympäristöministeriöltä.

Vaikutuksia seurataan tarkkaan Turun hanke on Suomessa ainutlaatuinen. Vastaavanlaisia, mutta erilaisessa ympäristössä tehtyjä kokeiluja on toteutettu aikaisemmin Saksassa ja Tsekissä. Mutta onko Aurajoen kokeilussa vaaroja? – Rautasulfidi on kemikaali, jota käytetään yleisesti veden puhdistuksessa. Tämän hetkisen tiedon perusteella syöttöpaikalla veden pH laskee hetkellisesti seitsemästä noin viiteen. Tämäkin muutos kuitenkin tasaantuu jo parin sadan metrin aikana. Sitten saavutetaan jälleen normaalilukemat. – Seuraamme tietenkin tarkasti koko ajan, mitä vaikutuksia kokeilulla on. Tarvittaessa, jos toiminnasta aiheutuu vaikkapa merkittäviä kalakuolemia, keskeytämme kokeilun välittömästi, Mikko Jokinen kertoo.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Tapaa Turku kaupungin messuosastolla Suomen suurin yleismessutapahtuma Turun messut valtaa Turun Messu- ja Kongressikeskuksen 21.-25.8. Turun kaupunki on vahvasti mukana messuilla omalla osastollaan, jolla panostetaan erityisesti kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Messuosastolla turkulaiset voivat muun muassa tavata kaupungin johtavia päättäjiä ja keskustella heidän kanssaan avoimesti. Turun Messut toimivat erinomaisena kohtaamispaikkana asukkaiden ja kaupungin välillä. Niinpä kaupungin johdossa toivotaankin, että kaupunkilaiset tulisivat messuilla rohkeasti juttusille. Kaupungin messuosastolla on tavattavissa sekä poliittisia-, että virkamiesjohtajia. Turun kaupungin asiakkuudet ja osallisuus -toimen kehittämispäällikkö Sari Kinnunen ja erityisasiantuntija Juha Rantasaari haluavat messutiiminsä kanssa viestiä asukkaille, että osallisuus päätöksenteosta koskee kaikkia kaupunkilaisia. – Kaupunginjohto on vahvasti tämän linjauksen takana. Kyse ei ole vain jostain lyhytaikaisesta projektista. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin ajatuksen konkreti-

soitumista arjen tavallisissa toimissa. Siinä asukkaiden ja päättäjien messukohtaamiset voivat olla todella arvokkaita, Rantasaari toivoo. – Päätöksentekoon osallistuminen on tietysti kiinni myös ihmisestä itsestään. Kaikki eivät millään lähde mukaan, mutta jos innostusta ja halua on, niin Turku tarjoaa nyt hyvät keinot siihen, Kinnunen linjaa. Messuosasto on oiva paikka näyttää myös ulkopaikkakuntalaisille, ettei Turku koostaan huolimatta ole mikään mörkö. – Turku on osallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Kaupunkilaiset otetaan meillä hyvin huomioon asukkaina ja asiakkaina, mikä ei ole mitenkään itsestään selvää vähänkään isommissa suomalaiskaupungeissa, Rantasaari vertaa.

Ulkona kannustetaan liikkumaan Turun messuosastolla esittäytyvät myös kaupungin joukkoliikenne ja vapaa-aikatoimiala. Jälkimmäisen laajasta kirjosta messuilla näkyvät erityisesti liikunta, kulttuuri ja

nuorisopalvelut. Toimialat esittelevät toimintaansa, sekä ajankohtaisia asioita kuten syksyllä alkavia kursseja. Liikkumaan aktivoinnin ja omatoimiliikunnan yksikkö toivottaa messuvieraat tervetulleiksi kaupungin ulko-osastolle, jonka toimintapisteillä aktivoidaan eriikäisiä liikkumaan ja kokeilemaan uutta. – Meillä on ideana ”lapset edellä ja vanhemmat perässä”. Mukana on paljon tasapainoa ja koordinaatiota kehittävää toimintaa, joka on erittäin tärkeää varsinkin ikäihmisille, liikuntasihteeri Heli Luukkonen kertoo. Kaupungin messuosasto sijaitsee C-hallissa ja ulkoalue messuhalli D:n edustalla puolustusvoimien kalustoesittelyn vieressä. Teksti: Olli Ylioja Kuva: Turun Messukeskus/Arto Takala

Lataa Turku taskuusi

kaupungin messuosastolla Turun kaupungin messuosastolla esitellään tuoretta MobiiliTurku-palvelua, jonka avulla kaupunki palvelee asukkaitaan entistä paremmin älypuhelimissa ja tableteissa. Ilmaisen palvelun voi käydä lataamassa kaupungin messuosastolla, jossa tarvittaessa myös autetaan lataamisessa ja opastetaan käytössä. MobiiliTurku kokoaa kaupungin uutiset, tapahtumat, palautteen ja asioinnin yhteen kätevään mobiilisovellukseen. Sovellus helpottaa asukkaiden tiedonsaantia ja yhteydenottoa kaupungin palveluihin. Esimerkiksi tapahtumatietojen yhteydessä on reittiohjeet ja mahdollisuus lisätä tapahtuma omaan kalenteriinsa. Vastaavasti vikailmoitukset-ominaisuudella käyttäjä voi välittää kaupungille havaitsemistaan vikatilanteista korjauspyyntöjä kuvan ja paikkatiedon kera suoraan paikan päältä MobiiliTurku on saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi. Sen voi hankkia iPhone-, Android-, Symbian- ja Windows Phone -laitteille myös laitteiden sovelluskaupoista ja kaupungin verkkosivuilta: www.turku.fi/mobiiliturku.

Suunnitelmissa on syöttää rautasulfidia veteen yhteensä kymmenenä päivänä. Tavoitteena on poistaa jokivedestä kahdesta neljään tonnia fosforia. Mikäli kokemukset ovat hyviä, niin toimintaa pyritään jatkamaan kahtena seuraavana vuonna. Saaristomereen huuhtoutuu Aurajoen kautta vuosittain peräti 60 tonnia fosforia. 70-luvulla, ennen teholannoituksiin siirtymistä, määrä oli 30 tonnia. – Fosforin poisto vedestä on vähän kuin ensiapua. Todella merkittäviin tuloksiin päästään vähentämällä lannoitteiden käyttöä ja lisäämällä peltojen ympärille suojavyöhykkeitä, Mikko Jokinen muistuttaa. Teksti ja kuva: Matti Välimäki

Miltä tuntuisi kirkas Aurajoki? Periaatteessa Aurajoen vedestä voitaisiin poistaa fosforia myös Halisten vanhassa vesilaitoksessa. – Kesäkuukausina, pienen virtaaman aikana, kaikki Aurajoen vesi voitaisiin ajaa vanhan vesilaitoksen läpi. – Tässä olisi sellainenkin jännittävä puoli, että parhaimpaan turistiaikaan Aurajoen vedestä häviäisi saven sameus ja se muuttuisi kirkkaaksi, Mikko Jokinen kertoo. Suunnitelman huono puoli on se, että se vaatisi vanhaan vesilaitokseen miljoonainvestointeja.

Turun päivää vietetään sunnuntaina 15.9. perinteisin menoin Syyskuun kolmantena sunnuntaina on kaupunkilaisille tarjottu jo vuodesta 1961 lähtien monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa. Ohjelmaa ja tapahtumia riittää aamusta iltaan; on markkinoita ja myyjäisiä, avoimia ovia, opastettuja kierroksia ja muuta ohjelmaa museoissa, musiikkia, taidetta ja tanssia. Turkuseura julkaisee Turun päivän kunniaksi yleisöäänestyksellä valitut Turun flikan ja pojan, ja seuran kulttuurijaoston valitsema vuoden Kulttuuriturkulainen istuttaa oman nimikkopuunsa Samppalinnan mäelle. Vuodesta 1973 lähtien on Turun päivänä ensimmäiseksi syntyneestä vauvasta tullut Turun kaupungin kummilapsi. Traditio on jatkunut katkeamatta näihin päiviin asti, ja ainoastaan vuonna 1979 ei Turun päivänä syntynyt yhtään uutta turkulaista. Kummilapsi saa perinteisesti lahjaksi kummilusikan ja kaupunginjohtajan tervehdyksen. Kummilapsille järjestetään Turun päivänä yhteinen tapaaminen kaupungin kulttuuri- ja taidelaitoksissa ja tänä vuonna tilaisuutta isännöi 150-vuotisjuhliaan viettävä Turun pääkirjasto. Turun päivä huipentuu Samppalinnan mäen ilotulitukseen kello 21. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta www.turku.fi/turunpaiva.

Vuoden 2012 kummilasta Topia ja vanhempia Tuija ja Jani Kankkusta olivat onnittelemassa Turun flikka Vilma Kivekäs ja Turun poika Lauri Koistinen. Kuva: Leena Hiltunen

Lisätiedot: Olli Hirvonen, vapaa-aikatoimialan hallinto, olli.hirvonen@turku.fi

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Seniori ParkTour Terveysliikuntaa kaupunkimaastossa

Jalkakyykkyjä Mikaelin kirkon edustalla Kaupunki on täynnä puistoja ja paikkoja, jossa voi liikkua melkein kuin kuntosalilla. Turussa on jo testattu Mikaelin- ja Mannerheiminpuiston soveltuvuutta senioreiden terveysliikuntaan. Jos tästä edetään pidemmälle, käytössä voi pian olla kartta, johon on listattu Turun eri puistojen tarjoamia mahdollisuuksia liikkumiseen ja lihasten treenaamiseen.

Puuta voi käyttää apuna punnerruksissa. Matti Maljanen (vas.) ja Miika Koskela.

Irja Luoma (vas.), Mirja Kankaro, Matti Maljanen ja Pirjo Wiklund venyttelevät Mikaelin kirkon edustalla.

Fysioterapian opiskelija Miika Koskela opastaa pilottiryhmää Mikaelinpuistossa.

– Pieniä opaskylttejä voisi kiinnittää puistoissa paikkoihin, joissa erilaisia liikkeitä pystyy kätevästi tekemään, visioi idean keksinyt, Satakunnan AMK:ssa fysioterapiaa opiskeleva Miika Koskela. Hän etsi opinnäytetyölleen aihetta ja otti yhteyttä Turun kaupungin ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin. – Terveysliikunta ja ikääntyneiden kanssa töitä tekeminen on aina kiinnostanut, hän kertoo. Turusta hän sai ohjattavakseen kaksi ryhmää, joista toinen koostui kotihoidon asiakkaista ja toiseen osallistujat tulivat Ruusukorttelin jumpparyhmästä. Seniori ParkTour -kierroksia järjestettiin lähipuistoissa kaksi kertaa viikossa kuukauden ajan. Ryhmissä oli enimmillään 10 osallistujaa.

tehdään toisissaan, mutta omasta huonosta kunnosta keksitään myös vitsejä. Lähellä Mannerheimin puistoa asuva Pirjo Wiklund on käynyt Ruusukorttelin jumpassa, josta hän päätyi mukaan pilottiryhmään. – Tunnemme toisemme hyvin ja siksi ryhmän tunnelma on kannustava, Wiklund lisää. Ryhmien tuloksia Miika mittaa kokemusmittarin avulla. Kohteina ovat muun muassa liikkumiskyky, tasapaino, virkistyminen, sosiaalisuus ja yleinen aktiivisuus. Osallistujat merkitsevät paperille piirretylle janalle esimerkiksi omassa tasapainossa tapahtuvan edistymisen. – Mitään erillisiä kuntotestauksia ei tehdä, Koskela selventää.

Virkistymistä tutkitaan liikkumisen ohella

Sauvakävelevä ja erilaisia liikkeitä puiston osiin tekemään pysähtyvä ryhmä ei ole herättänyt liikaa huomiota muissa puistossa liikkuvissa. – Ohikulkijat ovat seuranneet puistokierrostamme mielenkiinnolla ja meille on huudeltu kannustavia kommentteja, Pirjo Wiklund kertoo.

Ryhmiltä saaduissa palautteissa esille nousevat juuri hyödyt kuntosaliin verrattuna. Maisemat vaihtuvat ja kaikki aistit ovat käytössä. Samoja seiniä ei myöskään tarvitse tuijottaa koko ajan. Keväällä alkaneiden kierrosten aikana myös vuodenaika vaihtui kesään. – Osallistujat saavat välittömän palautteen tekemistään liikkeistä – joko ilon onnistumisesta tai ainakin tiedon siitä, miten jokin tietty liike tehdään. Parasta on kuulla, että ryhmä aikoo jatkaa liikuntaa keskenään, vaikka opastetut kierrokset päättyvät, Koskela kertoo. Miika Koskelan opinnäytetyö valmistuu fysioterapian lehtori Hanna Tuomisen ohjaamana vuoden loppuun mennessä. – Hienoa tietysti olisi, jos työtäni käytettäisiin pohjana pysyvämmille puistojen liikuntakierroksille tai kenen tahansa yksittäisen kaupunkilaisen liikkumisen iloksi ja avuksi.

Kun keho vanhenee, myös lihaskunto heikkenee. Ikääntyneemmälle väelle kuntosalit ovat vieraita, siksi hyötyliikunta ja liikkuminen lähiympäristössä kiinnostavat. Ruusukorttelin jumpparyhmän puistoliikuntakierroksella huumori kukkii ja tunnelma on hyvä. Liikkeet

Kaikki aistit käytössä

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Kyllästyttääkö olla sairas ja väsynyt?

Apua Arkeen Voimaa -ohjelmasta Turussa on otettu käyttöön ryhmätoimintamalli, jossa tuetaan pitkäaikaissairaita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta ryhmäläisiltä saadun kannustuksen ja uusien ideoiden avulla. Tavoitteena on terveydentilan ja hyvinvoinnin lisääminen. Toimintamalli on käytössä jo kahdessakymmenessä maassa. Sen testaamiseksi ja juurruttamiseksi on Suomessa käynnistetty Arkeen Voimaa-hanke vuosiksi 2012– 2014. Hanketta koordinoi ja johtaa Kuntaliitto. Ryhmiin voivat osallistua henkilöt, joilla on mikä tahansa pitkäaikaissairaus, vamma, haitta tai vika mikä laskee toimintakykyä. Ryhmissä keskitytään löytämään yhteisiä kokemuksia ja ratkaisuja arjen tilanteisiin. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi liikunta, ravinto, lääkkeiden käyttö, vuorovaikutustaidot sekä hankalat tunteet. Ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Ryhmät sopivat erityisesti henkilöille, joilla on useampia sairauksia.

Ohjaaja tuntee tilanteen itse Anna-Riitta Miettinen on osallistunut Arkeen Voimaahankkeen vertaisryhmään. – Kaikki ryhmäläiset olivat hyvin erilaisia. Ainoa yhdistävä tekijä oli, että jokaisella oli omakohtaista kokemusta pitkäaikaissairaudesta. Aluksi vähän katsottiin mitenkähän tästä mennään eteenpäin, mutta kuudessa

viikossa ryhmässä ehdittiin jo hyvin tutustua, kertoo Miettinen. Miettisen mukaan toimintamallin vahvuutena on se, että myös ohjaaja on vertainen, hän tietää mitä on olla pitkäaikaissairas. Häneen suhtaudutaan eri tavalla kuin hoitajaan tai lääkäriin. – Koin ryhmässä, että vaikka kaikilla oli erilaisia taustoja, sairauksia ja vammoja niin silti kaikkia kiinnostivat samanlaiset asiat ja käsiteltävistä aiheista riippumatta löytyi yhteisiä asioita. Siitä tuli tunne, ettei ole yksin tämän asian kanssa, Miettinen kertoo. Ryhmässä oppi, ettei tarvitse koettaa kerralla muuttaa kaikkea. Liikkeelle lähdetään pienistä asioista. Usein pieniä asioita muuttamalla ja asettamalla riittävän pieniä tavoitteita voi saada aikaan isojakin muutoksia.

Ilmoittautua voi heti Ryhmiin ilmoittautuminen on jo käynnissä. Uusi ryhmä käynnistetään, kun saadaan kokoon vähintään 10 henkilöä. Ilmoittautua voi tässä vaiheessa ottamalla yhteyttä hankekoordinaattoriin Riikka Korhoseen. Ryhmiä järjestetään eri puolilla Turkua. Uusia ryhmänohjaajia koulutetaan tarpeen mukaan ja myös ohjaajakoulutukseen voi hakeutua ilmoittautumalla. Ryhmänohjaajat saavat käyttöönsä suomenkielisen valmiin materiaalin. Ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa kerran viikossa 2,5

Kotitalousneuvoja Anna-Riitta Miettinen on yksi ensimmäisistä Arkeen Voimaa ryhmien ohjaajakoulutukseen osallistuvista.

tuntia kerrallaan. Osallistujamäärä on 10–16 henkilöä ryhmää kohden. Vertaisohjaajina toimivilta edellytetään, että hän on täysi-ikäinen, jolla on itsellään joku pitkäaikaissairaus. Teksti ja kuva: Eija Bhatia

Turun terveyden edistämisen yksikön hankekoordinaattori Riikka Korhonen on saanut Stanfordin yliopiston kouluttajakoulutuksen. Hän on Master Trainer -kouluttaja, jonka tämän hetken työalueena on Turku, pääkaupunkiseutu ja Etelä-Karjala. Riikka Korhosen tavoittaa parhaiten sähköpostitse riikka.korhonen@turku.fi tai arkisin numerosta 040 186 3028.

”Tarvitsen lukuapua, ulkoiluseuraa ja juttukaveria…”

Haluaisitko olla vapaaehtoinen kaveri vanhukselle? Turussa etsitään vapaaehtoisia ystäviä ja tukihenkilöitä yli 65vuotiaiden ikäihmisten avuksi. Vapaaehtoinen voi toimia esimerkiksi juttukaverina, asiointiapuna, saattajana, kuntosalikaverina tai vaikka atk-apuna.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Kaisti Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta kertoo, että vapaaehtoistyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi ikääntyneen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. – Osa ikääntyneistä voisi asua kotona pidempään, mikäli heillä olisi seuraa ja ystäviä. Vanhus syrjäytyy helposti yksin asuessaan, jos hänellä ei ole sosiaalisia kontakteja.

Vapaaehtoinen toimii omien aikataulujen mukaan Vanhusten vapaaehtoisista ystävistä on suuri pula. Moni saattaa kokea vapaaehtoistoiminnan itselleen sopimattomaksi tai liian työlääksi. Kaisti kuitenkin muistuttaa, että vapaaehtoistyötä tehdään omien aikataulujen mukaisesti, vaikka vain kerran vuodessa tai kuukaudessa. – Vapaaehtoisen työ on arvokasta ajan antamista yksinäiselle vanhukselle. Juttukaverina oleminen joka toinen viikko on kuitenkin aluksi haastavampaa kuin esimerkiksi saattoapu lääkäriin silloin tällöin, Kasti jatkaa. Turun kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja diakonissakeskuksen kanssa. Ensimmäisenä asialistalla on yhteisten pelisääntöjen luonti. – Tarkoituksena on selventää ammattihenkilöstön ja vapaaehtoistyöntekijöiden rooleja. Peruslähtökohta on se, että vapaaehtoinen on sosiaalisen virkistyksen tuoja. Hän ei tee hoitotyötä eikä jaa lääkkeitä, Kaisti muistuttaa.

Kaikille kiinnostuneille on tarjolla vapaaehtoistyön peruskurssi Kiinnostuneimpia vapaaehtoistyöstä ovat yli 50-vuotiaat ja vastikään itse eläköityneet. – Monet huomaavat eläkkeelle jäätyään, että kun pari vuotta on järjestellyt niitä valokuvia ja reissannut maailmalla, tulee tarve tehdä jotain konkreettista. Nykyään eläkkeelle jäädään aina vain parempikuntoisena ja säilyttääkseen oman virkeytensä voi panostaa vaikka vapaaehtoistyöhön, Kaisti muistuttaa. Syksyllä 2013 käynnistyy peruskurssi vapaaehtoisiksi haluaville. – Haastattelen kaikki toiminnasta kiinnostuneet ja ohjaan heidät yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Yhdistysten kautta vapaaehtoiset saavat vakuutuksen ja henkilökortin. Näin toiminta on sekä vapaaehtoiselle itselleen että vanhukselle turvattua, Kaisti sanoo. Teksti: Katja Heinämäki | Kuva: Shutterstock

”Jag behöver hjälp med läsning, sällskap under promenader och någon att prata med…”

Skulle du vilja vara en frivillig kompis till en äldre person? I Åbo söker man frivilliga vänner och stödpersoner till äldre personer över 65 år. En frivilligarbetare kan t.ex. vara pratkamrat, hjälpa med att uträtta ärenden, fungera som ledsagare, gå tillsammans på gympa eller fungera som adb-stöd.

Koordinator för frivilligverksamheten Liisa Kaisti från Åbo stads välfärdssektor berättar att frivilligarbetet påverkar äldre personers välbefinnande och livskvalitet avsevärt. – En del av de äldre personerna kunde bo hemma längre om de hade sällskap och vänner. En äldre person blir lätt utslagen när den bor ensam hemma och saknar sociala kontakter.

För alla intresserade ordnas en grundkurs i frivilligarbete De som är mest intresserade av frivilligarbete är personer över 50 år eller personer som nyligen blivit pensionerade. – Många som blivit pensionerade märker att de behöver något konkret att göra efter att ha fått sitt fotoalbum ordnat och ha rest världen runt i ett par år. Nuförtiden blir man pensionerad i allt bättre kondition och för

att pensionären ska kunna bevara sin livsglädje kan han eller hon satsa bl.a. på frivilligarbetet, påminner Kaisti. Hösten 2013 startar en grundkurs för dem som vill ägna sig åt frivilligarbete. – Jag intervjuar alla som är intresserade av frivilligverksamheten och hänvisar dem till föreningar som sysslar med frivilligarbete. Via föreningen får de frivilliga en försäkring och ett personkort. På så sätt är verksamheten trygg för både volontären själv och den äldre personen, säger Kaisti.

Vill du arbeta som volontär? Har du behov av tjänster som frivilligverksamheten erbjuder? Har du någon idé om vad för slags frivilligarbete du kunde göra? Om du blev intresserad kontakta koordinator för frivilligverksamheten Liisa Kaisti, tel. 040 5966 502 eller vapaaehtoistoiminta.hyto@turku.fi. Dina kontaktuppgifter vidarebefordras till föreningar och du kommer in på grundutbildningen inom frivilligarbete. Den äldre personen själv, hans eller hennes närmaste eller t.o.m. en granne som är oroad över en äldre persons ensamhet kan föreslå en frivillig kompis till en äldre person. Text: Katja Heinämäki

Haluatko toimia vapaaehtoisena? Onko sinulla tarve vapaaehtoistoiminnan tarjoamiin palveluihin? Onko sinulla ehdotus vapaaehtoistyöstä, jota voisit itse tehdä? Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Kaistiin, p. 040 596 6502 tai vapaaehtoistoiminta.hyto@turku.fi. Yhteystietosi välitetään järjestöille ja pääset vapaaehtoistyön peruskoulutukseen. Vapaaehtoista kaveria ikäihmiselle voi ehdottaa ikääntynyt itse, hänen läheisensä tai vaikka naapuri, joka on huolissaan vanhuksen yksinäisyydestä.

Kulttuuriystäviä ikäihmisille Turussa ja Kaarinassa! Kulttuuriystävän kanssa voit käydä esimerkiksi seuraavissa kohteissa: • Turun Kaupunginteatteri, Turun filharmonisen orkesterin konsertit, Forum Marinum, Kaarina-Teatteri, Turun taidemuseo, Turun konservatorion kamarikuoron konsertit, FC Interin Veikkausliigan jalkapallo-ottelut • Maksuttomat kulttuuritapahtumat esim. kaupunginkirjastossa ja hyvinvointikeskuksissa (Lehmusvalkama, Ruusukortteli) Kulttuuriystävät ovat vapaaehtoisia, jotka voivat lähteä ikäihmisen seuraksi ja turvaksi ennalta sovittuun kohteeseen. Toiminta on alkanut Turussa 2010 ILOA! -hankkeessa. Kulttuuriystävän kanssa liikkuessasi maksat vain oman sisäänpääsymaksusi kohteeseen sekä yhteiset matkakulunne kotisi ja retkikohteen välillä. Lisätietoa ja varaukset arkisin klo 10.00–14.00, SPR Turku, p. 02 2322 063

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Hoivaa

naurun avulla Sairaalaklovnit kuuntelevat pieniä potilaita herkällä korvalla. Ja palkkio on ansaittu, kun potilas Pinja Niemi ei voi olla hihittämättä klovnitohtoreiden toilailuja seuratessaan.

Villa Marjaniemi Lastenosaston potilas Pinja Niemeä naurattaa mokalogiaan erikoistuneen sairaalaklovnin, tohtori V.A. Hinkon (Karolina Blom) esitys. Teksti: Sini Silván | Kuvat: Hannu Waher, Arto Takala

– Sinä olet hidas kirjoittamaan, ahalogiaan ja joskus ohologiaan erikoistunut sairaalaklovni Gustaf Skrätsh arvioi säälittä toimittajan suoriutumista haastattelusta. Mokalogiaan erikoistunut tohtori V.A. Hinko on samaa mieltä: hidas se on. Sairaalaklovnit eivät tule sairaalaan valmis käsikirjoitus matkassaan, siellä eletään tilanteen mukaan. Se, mitä näkyy ja tapahtuu, on osa heidän showtaan. – Tämä tuo piristystä tänne, kun istutaan pitkään ja tämä tuo tauon odottamiseen, Vesa Niemi kiittää. Pinjan vastaus näkyy, kun hymy ylettyy korvasta toiseen.

Turussa sairaalaklovneja jo kymmenen vuotta Sairaalaklovnit toimivat kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Suomeen sairaalaklovni-idea tuli Lilli SukulaLindblomin matkalaukussa New Yorkista. Hän perusti yhdistyksen, joka aloitti toiminnan ensin Helsingissä ja pian Turussakin. Marja-Riitta Ståhlberg lastenklinikan ylilääkärinä oli vahvassa roolissa suorastaan vetämässä toimintaa Tur-

kuun. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) pioneeriklovnina starttasi Heidi Fredriksson, tohtori Perä-Prötkylä. – Olen erikoistunut klovneriaan ja nukketeatteriin, Fredriksson kertoo. Sairaalaklovnit ovat teatteritaiteen vankkoja ammattilaisia, jotka tekevät seitsemän tunnin työpäiviä. – Meidän klovnimme tuntevat sairaalahygienian, toiminnanjohtaja Aino Viertola Sairaalaklovnit ry:stä kertoo. – Me emme koskaan tule töihin sairaina, Fredriksson vahvistaa. Hän on tuttu kasvo erityisesti Tyksin lapsipotilaille. Kaikkien kanssa ei klovneillakaan synkkaa, on osattava myös olla yrittämättä liikaa. Toisaalta sille, joka klovnien ollessa paikalla piiloutuu äidin selän taakse, klovnit voivat olla kovin juttu. Asia, josta riittää puhumista viikoksi.

Sairaalaklovnien työ osa hyvää hoitoa – Joskus on sellainen olo, että on kiire, ei jaksa jutella ja hymyillä, poliklinikan ylilääkäri Jussi Mertsola tunnustaa. Sairaalaklovnit voivat silloin sanoa, että no niin siinä se lääkäri murjottaa. – Silloin tulee olo, että nyt täytyy asennetta muuttaa, sillä on hyvä, että lapset saavat sairaalasta myös kivoja muistoja. He osaavat kääntää asioita toiseen malliin. Sairaan pikkupotilaan sisuksista löytyykin tavallinen lapsi. Klovnit voivat saada myös vanhemmat rentoutumaan: – Jos äiti on vakava, se on mun syy, näinhän lapset kokevat, Viertola kertoo. Myös lasta auttaa, jos äidin näkee hymyilevän. Teksti: Sini Silvàn | Kuvat: Hannu Waher

Pikkuinen Hugo Fredriksson on varastaa koko shown. Sairaalaklovni Heidi Fredriksson on äitiyslomalla ja Hugo on päässyt piipahtamaan äidin matkassa työpaikalle. Ilmiselvästi Hugollakin on lahjoja jatkaa äitinsä uraa.

Villa Marjaniemi on kymmenen vuoden työllä opiskelijavoimin palautettu entiseen, mutta myös uuteen kukoistukseen. Ruisaalossa sijaitseva Villa Marjaniemi on unelmapaikka romanttisille häille, tai ideoita pulppuavan kokouksen järjestämiseen. Tammilehdot tarjoavat oman viehätyksensä, jota ei rahalla saa.

– Jos Villa Marjaniemeä ei olisi pystytty kunnostamaan oppilastyönä, harvalla olisi ollut energiaa ja rahaa laittaa tätä vastaavaan kuntoon, Ruissalon Marjaniemi Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaava kartanonfrouva Laura Louko kertoo. Vuonna 2001 rakennus oli lähes purkukunnossa. – Huoneet ovat yksilöllisiä, huonekohtaisesti värit pitävät yhtä niin huonekaluissa kuin seinä- ja kattopinnoissa. Tilaa on 850 neliömetriä.

Vihkiäisjuhlat uuden kauden alku Villa Marjaniemen omistaa edelleen Turun Aikuiskoulutussäätiö Ruissalon Marjaniemi Oy:n kautta. Tavoite ei ole suuri liikevaihto vaan kulujen kattaminen ja rakennuksen ylläpidon mahdollistaminen. – Meidän koulullamme oli varaa palkata täältä kokoustila, joten tämä ei voi olla liian kallis, Anne Poromaa, Piispanlähteen koulun opettaja kertoi Villa Marjaniemen vihkiäistilaisuudessa toukokuussa. – Aivan upea moni-ilmeinen tila, ihanalta näyttää. Mietin, millaista on ollut, kun Rettig on tullut Ruissaloon, mitä nämä seinät ovat nähneet ja kuulleet, Päivi Vastamäki ihaili. – Tosi lämminhenkinen entisöity upeasti. Hienosti uutta ja vanhaa yhdistetty, ihanat tapetit, Leena-Maija Hummelin ihailee. – Vaikuttaa äärimmäisen onnistuneelta, ei ole särjetty vanhaa, Kaukora Oy:n toimitusjohtaja Jorma Hummelin jatkaa. – Tehty oppilastyönä, se on arvo sinän-

sä. Upea että kädentaitoja tällä tavalla ylläpidetään, vanha arvokas henki on saatu palautettua, kutsuvieras Hydroring Oy:n toimitusjohtaja Timo Raikko arvioi. – Vaikuttaa oikein juhlavalta. Joskus on laivaston esikunta ollut täällä, voisi vaikka olla nytkin, Juha Vauhkonen Merivoimista sanoo. – Hienoa, että on palautettu tällaiseen asuun ja täällä on elämää, Timo Hirvonen Merivoimista jatkaa. – Villa Marjaniemi on valmis palvelemaan kokous-, konsertti- ja juhlaväkeä Ruissalon Marjaniemi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Keskinen toivotti vihkiäisjuhlallisuuksissa. Muutama konsertti on jo keväällä pidetty. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell muistutti Ruissalon edustavan suomalaisen kulttuurimaiseman ajan jatkumoa. – Kruununjalokivi Ruissalossa on valmis, Randell tiivisti.

Sisällä konserttitarjontaa, ulkona satakieliä Laura Loukon haaveissa on Villa Marjaniemen kautta koko Ruissalon tuotteistaminen, brändin luominen. Ruissaloon voi päästä ”sisälle” myös opastettujen ja esteettömien luontopolkuretkien myötä. Louko johdattaa läpi rakennuksen. Alakerrassa kuljetaan salista toiseen, jokaiselle on nimensä Rouvainsalista Lasisalonkiin. Luonto on lähellä sinne avautuvien upeiden parvekkeiden myötä. Yläkerran huoneilla on myös nimet Marjaniemen ”tyttärien mukaan” sieltä löytyy niin Adelaide kuin Anna Brita.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Teksti ja kuvat: Päivi Autere

Juurilla ote elämään Jos ei osaa sukkuloida verkossa, jää helposti syrjään. Kirjasto opastaa vapautuvia vankeja ja perhekeskusten nuoria tiedonhakuun ja sitä kautta kiinni arkeen.

elää uutta loistoa Marjaniemen remontointi jatkuu, pihaan rakennetaan niin huvimaja kuin kylmähuone, jonka räystäiden helmalaudat ovat sitä koukeroista osaamista, jonka viehätys ei katoa. – Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille jatkossakin mahdollisuuksia treenata todellisten tilaisuuksien järjestämisellä, Louko kertoo. Jo alkukesästä Marjaniemessä oli ehtinyt käydä yli 2000 vierasta. Marjaniemi on jälleen elämänsä kunnossa.

Kohti itsenäisyyttä

Villa Marjaniemen avajaisia vietettiin toukokuussa.

Villa Marjaniemi on osa Turun historiaa Tukkukauppias Per Cerelius Rettig rakennutti Villa Marjaniemen kesähuvilakseen vuonna 1850, Ruissalon huvilaelämän kulta-ajan alkaessa. Höyrylaivat kuljettivat kesänviettäjiä Ruissalon saareen ja herrasväen saapuminen oli todellinen tapaus. Marjaniemen kartanon ympärille syntyi puutarha kasvihuoneineen ja eksoottisine kasveineen. Pihapiiriin nousi kahdeksankulmainen tornillinen paviljonki. Palvelusväki asuivat talossa näkymättä ja kuulumatta, kulkien herrasväeltä piilossa omia rappujaan ja nukkuen ullakkokerroksessa. P.C. Rettigin veljenpoika Fredric laajensi Marjaniemen todelliseksi tehtailijan villaksi arkkitehti Karl-August Wreden suunnitelmien mukaan. Sekä talon alimmassa että yläkerroksessa oli 11 huonetta, taloa lämmitti samoin 11 kakluunia. Ystäviä ja sukua kokoontui Marjaniemeen hulppeisiin juhliin. 1920-luvulta huvilassa alkoi hotelli- ja ravintolatoimintaa, historian lehdiltä on tavoitettu esimerkiksi vapaamuurarien veljesillallinen. Kun nappia painettiin, joku Villan paristakymmenestä palvelijasta tiesi lähteä oikeaan huoneeseen. Pirtukät-

”Lue lisää verkosta.” ”Hakulomakkeet www-sivuilla.” Sama ohje toistuu, on kyse sitten virastossa asioimisesta, työnhausta tai asunnon vuokraamisesta. Internetiä suositaan, kun se on niin kätevä, kaikille avoin ja aina auki. Ja onhan se, ellei satu istumaan vankilassa. Vankilassa netin käyttö on rajoitettu valvottuun opiskeluun. Rajoitus on perusteltu, mutta vapautumisen jälkeen kaikkien olisi kuitenkin hyvä osata asioida verkossa, joka on väylä moniin keskeisiin palveluihin. Tämä on oivallettu Turun kaupunginkirjastossa, jossa on käynnissä Kirjastosta juuret elämään -hanke. Ensisijaisesti avovankiloiden asukkaille suunnatussa hankkeessa opetetaan tiedonhakua verkossa ja kirjastossa sekä tuodaan kulttuuripalveluiden avulla uudenlaista sisältöä elämään. Elokuussa 2012 käynnistyneessä hankkeessa on ollut mukana jo noin 200 vankia ja 20 yläasteikäistä nuorta.

köt oven karmeissa kertovat yhä kieltolain ajasta. Sodan aikaan moni muuttui: rakennuksissa varastoitiin laivatykistön ammuksia. Välirauhan jälkeen 1940, laivaston esikunta vuokrasi Marjaniemen kartanon käyttöönsä ja toimi siellä vuoteen 1944. Muistona on vielä antennimasto, josta oli yhteys vintille sähkötyshuoneeseen. Vuonna 1958 Marjaniemi siirtyi kaupungille ”kauhias kunnos”. Pian kartanon kesät olivat taas täynnä yhdistysten ylläpitämää elämää: lapset kirmailivat, tehtiin käsitöitä ja talkoovoimin juhlittiin tansseista häihin. Marjaniemi kuitenkin rapistui ja jopa sen kohtalonhetkiä elettiin, kun Turun aikuiskoulutussäätiö osti paikan 2001. Saatiin lähes purkukuntoinen rakennus täydelliseksi opetuskohteeksi korjausrakentamisen ja lukuisten muiden alojen opiskelijoille: lattian ja katon kannattajat olivat lahonneet lähes poikki. Aloitettiin tinkimätön restaurointityö ja palautus Rettigin aikojen loistoon. Lähteenä Villa Marjaniemi Marjaniemen tarina, Tiina Nortimo, 2013.

Käyrän vankilasta pian vapautuva ”Pattoni” on yksi juuret-hankkeeseen osallistuneista. Hän arvostaa sitä, että sopeutumista vankilan jälkeiseen elämään tuetaan. – Olin vankilassa ensimmäisen kerran 70-luvulla, säilytyksessä kuin panttilainaamossa. Tulin, olin ja poistuin. Ei silloin ajateltu, eikä vielä paljon myöhemminkään, millä eväillä kaveri lähtee portista ulos. Pattonin netin käyttö oli ennen juuretryhmää rajoittunut lähinnä verkkopankkiin ja satunnaisiin googlailuihin. Oma osaamattomuus oli välillä kiusallista. – Monta kertaa sitä vain nyökkäili, kun kaveri puhui jostain nettiin liittyvästä. Ei viitsinyt tunnustaa, ettei ymmärrä paljon mitään. – Monilla netin käyttö on niin rajoittunutta. Joku meidänkin porukasta on voinut lähteä mukaan ryhmään vain saadakseen vaihtelua vankilan arkeen, mutta onkin sitten innostunut matkan varrella. Itse ainakin

olen oppinut paljon, tämä ei todellakaan ole mitään huuhaata, Pattoni painottaa. Hankkeen vetäjänä toimiva kaupunginkirjaston projektisuunnittelija Irmeli Malka-Kannisto tunnistaa kaavan. Alussa vankien suhtautuminen on saattanut olla varovaisen epäileväistä, mutta käytännön kautta homma on alkanut tuntua mielekkäältä. Erilaisista tiedonhakutehtävistä suoriutuminen on ollut palkitsevaa. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen selviytyminen arjesta. Irmelin tehtävä on herättää mielenkiinto, avata uusia ovia ja ohjata inspiroiville reiteille. – Sen lisäksi, että minä käyn vankiloissa opettamassa, olemme tutustuneet kirjastoihin ja käyneet muun muassa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa sekä nuorten kanssa taide- ja toimintatalo Vimmassa. Auran kirjastokäynnillä tammikuussa meillä oli vieraana Viikate-yhtyeen solisti Kaarle Viikate, joka kertoi kannustavasti musiikin teosta ja kirjoittamisesta, Irmeli kuvaa toimintatapoja.

Oman näköistä Myös vankiloissa rohkaistaan lukemiseen. Huittisten vankilan kirjastossa on käynyt pyörre, kun Irmeli on poistanut sieltä vanhoja kirjoja ja hankkinut yhdessä vankilan henkilökunnan kanssa uusia tilalle. – Ei kukaan innostu kirjoista, jotka on vuosia sitten tyhjennetty hyllyihin jonkun perikunnan jäämistöstä, Irmeli sanoo, ja jatkaa, että aiheina vankeja kiinnostavat erityisesti jännitys, autot, urheilu ja luonto. – Kysyttyjä ovat muun muassa Reijo Mäen dekkarit ja Reino Lehväslaihon sotakirjat. Muitakin mielenkiinnon kohteita on. Pattoni esimerkiksi on innostunut ruoanlaitosta. Hän on jo löytänyt verkosta useita sivuja, joiden ruokavinkkejä ja reseptejä aikoo hyödyntää. Kaarle Viikatteen tapaamisen jälkeen Pattoni on myös kirjoittanut elämästään päiväkirjamuotoista tarinaa. Toiveena on, ettei se jää vain pöytälaatikkoon.

Kirjastosta juuret elämään Hankkeen kesto: 1.8.2012–31.1.2014 Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunginkirjasto – Varsinais-Suomen maakuntakirjasto Yhteistyökumppanit: Satakunnan maakuntakirjasto sekä joukko Turun ja Satakunnan alueella toimivia kirjastoja, vankiloita ja perhekeskuksia

Pattonin mielessä siintää jo vapaus.

Käyrän vankilan ryhmä tutustui Turun pääkirjastossa kirjojen korjaukseen Maarit Salosen ja Irmeli Malka-Kanniston johdolla.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

Tyttöjen Talossa

poistetaan yksinäisyyttä Kun Turun Tyttöjen Taloa perustettiin vuonna 2007, oli toimintaa aloittamassa yksi työntekijä. Tänä syksynä Tyttöjen Talon täyttäessä kuusi vuotta mukana on kolme kokopäiväistä, kaksi osa-aikaista ja yksitoista tuntityöntekijää. Lisäksi Talolla toimii viisitoista vapaaehtoista. Kävijöitä, eli 12-28 -vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia on eri kulttuuri- ja koulutustaustoista laidasta laitaan. Wendla, 8 vuotta, muutti Suomeen Luxembourgista alkuvuonna. Ääneenlukutuokio aloitetaan kättelemällä ja kuulumisten vaihdolla. Kouluvaari Tauno Huhtala kuuntelee ja neuvoo.

Kouluvaarius tekee hyvää Martin koulun VALMO-luokassa tehdään hiljakseen tehtäviä, ja vuorotellen jokainen oppilas käy päivän lukuläksynsä kanssa luokan perällä istuvan vanhemman herrasmiehen pakeilla. Herrasmies on kouluvaari Tauno Huhtala, ja VALMOlla tarkoitetaan 7–12 -vuotiaita vasta Suomeen muuttaneita oppilaita. Puolesta vuodesta vuoteen kestävän VALMO-ajan kuluessa oppilaiden suomen kielen taito vahvistuu sellaiseksi, että sillä pärjää tavallisella luokalla. Tässä kasvun ja oppimisen prosessissa saa olla mukana myös kouluvaari. Alakoululaisten arjen tukena on Turussa toiminut kouluvaareja jo yli 10 vuotta. Toiminta on vihdoin saanut niin vakaan aseman, että sitä on alettu istuttaa myös yläkouluihin. – Kodit ovat erilaisia, joissakin asiat ovat paremmin kuin toisissa. Joidenkin lasten kuva aikuisuudesta voi olla kovin synkkä. Kouluvaarit erilaisine elämänkokemuksineen ja tarinoineen antavat positiivisen kuvan aikuisuudesta, kiteyttää Luostarivuoren yläkoulun rehtori Hannu Isolauri välillä surullisenkin totuuden. Syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille kouluvaari voi tarjota myötätuntoa, toivoa ja luottamusta – mutta tärkeää vaarien apu on myös muille. Vaikka pedagogisessa mielessä kouluvaarin tehtävä on olla lisäkäsi tunnilla ja siirtää perinnetietoutta eteenpäin, on tärkeintä ehkä sittenkin kiireetön läsnäolo.

Vaarina verkosto kasvaa Kouluvaarius tekee lasten lisäksi hyvää myös vaareille. Kouluvaariksi ryhtyminen on tapa jatkaa aktiivisena myös eläkkeelle jäämisen jälkeen, ja lisäksi vaaritoiminnassa mukana oleva verkostoituu yhdistyksen kautta myös oman ikäistensä kanssa. Vaarit kiteyttävät toiminnan palkitsevuuden kahteen sanaan: välitön palaute. Kouluvaaritoimintaan mukaan pääsemisen kriteerit ovat tarkat. Kun hakemuk-

set suosittelijoineen on hyväksytty, hakija esitellään ensin koulun henkilökunnalle. Aloittelevalle vaarille osoitetaan tutorvaari, joka opastaa uuden tulokkaan talon tavoille. Tänäkin syksynä Turussa aloittaa uuden uran ainakin kolme uutta vaaria, joten taloon tutustuvien ekaluokkalaisten lisäksi koulussa voi törmätä myös kouluvaariin jännän paikan edessä.

Uusista sanoista aukeaa kokonainen maailma Vaarikonkari Tauno Huhtala opastaa lukuläksynsä kanssa painivia pitkissä vokaaleissa, tuplakonsonanteissa ja muissa välillä vaikeissa ääntämisseikoissa. Lisäksi vaari varmistaa, että oppilaat ovat ymmärtäneet lukemansa ja selittää oudompia sanoja ja niiden kulttuurisia merkityksiä. – Muutaman uuden käsitteen oppiminen voi avata aivan uuden näkökulman johonkin suurempaan kokonaisuuteen, Huhtala miettii. Huhtala tuntee oppilaat hyvin, tietää jokaisen erityistaidot ja osaa kannustaa käyttämään niitä, oli oma vahvuusalue sitten piirtäminen, matematiikka, kielipää tai rytmitaju. Wendla, 8 vuotta, on kouluvaarin kanssa opetellut soittamaan rumpuja ja käynyt tutustumassa pääkirjastoon. Kouluvaarilta Wendla on oppinut myös muiden kunnioittamiseen liittyviä sääntöjä. – Kun yksi puhuu, muut ovat hiljaa, tavailee Wendla Huhtalan opetuksia. Teksti ja kuvat: Laura Vesanto

Vähä-Heikkilän koulun 1. ja 2. luokan oppilaiden sanomaa vaareista: • Vaari tulee riitojen väliin ja auttaa virkkaamisessa. • Kouluvaarilta saa kysyä ikää, kun taas naisilta ei. • Kouluvaari on kiva kun piirtää hienoja autoja. info.edu.turku.fi/kouluvaarit/

www.turku.fi/perusopetus/monikulttuurinen

Tyttöjen Talon (TT) perustaja ja nykyinen johtaja Heljä Pitkänen, ohjaaja Julia Katila ja projektityöntekijä Veera Säilä kikattavat ja puhuvat päällekkäin. TT:n uutta syyskautta on suunniteltu innolla, ja syyskuun 4. päivänä on virallinen syysstartti, jolloin esitellään syyskauden ryhmien toimintaa. – Meillä on sekä avointa toimintaa, että ohjattuja ryhmiä. Tytöt voivat valita teatteri-, blogi-, itseilmaisu-, kokkaus-, suomen kielen harjoittelu- tai vaikka design- ryhmien väliltä. Maahanmuuttajataustaisille tytöille on ollut alkeisuimakoulua, ja sitä pyritään jatkossakin järjestämään, Pitkänen kertoo.

Kiireetön ilmapiiri TT:n toiminnan tarkoituksena on järjestää tytöille ja nuorille naisille harrastuksia ja vapaata oleilua turvallisessa ilmapiirissä. Kaiken perustana on toisten kunnioittaminen. Ilmapiiri halutaan pitää paineettomana ja kiireettömänä, ja Talon tilat on sisustettu kodinomaisiksi. TT on päihteetön ja oven avaa aina vain joko työntekijä tai vapaaehtoinen. – Kävijämme ovat monenlaisia. Vaikka joillain saattaa olla esimerkiksi rankkaa perhetaustaa, käy meillä myös ihan tavallisia nuoria. Kaikilla ei ole ongelmia, Säilä sanoo. TT auttaa kävijöitään erilaisissa asioissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vuorovaikutus ja ihmissuhteet, Kela-hakemusten tekeminen tai vaikka oman asunnon hankinta. Turun kriisikeskus ohjaa myös apua tarvitsevia Talon toiminnan piiriin, jossa taas mietitään millaista apua tai tu• Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin 1999 Helsinkiin • Muut Tyttöjen Talot sijaitsevat Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa, vuoden 2013 aikana käynnistyy toiminta Rovaniemellä. • Matalan kynnyksen toimipiste, maksutonta toimintaa 12-28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille

kea kyseinen henkilö jatkossa tarvitsee. Tiettyä ohjausta antavilta työntekijöiltä edellytetään alan koulutusta. – Olemme vetäneet tarkan linjan yksilötyöhön. Yksilötyötä tekevillä on aina sosiaali- tai terveydenalan koulutus, Pitkänen toteaa.

Osallistaminen on tärkeää Yksi TT:n periaatteista on, että tytöt ja nuoret naiset saavat itse vaikuttaa siellä tapahtuvaan toimintaan. – Meillä on taloparlamentti, jossa kävijät saavat kertoa mielipiteitään esimerkiksi uusien hankintojen suhteen, jos vaikka saadaan jokin lahjoitus, Katila kertoo. Tyttöjen Talon päärahoittaja on RAY, avustuksia haetaan joka vuosi lisäksi valtiolta ja kaupungilta. Talon perustamisen aikaan saatiin jonkun verran kuulla kritiikkiä, että miksi toiminta on suunnattu juuri tytöille. – Poikien Talo löytyy on Helsingissä, ja myös Ouluun on sellainen tulossa. Tutkimusten ja meidänkin kokemustemme mukaan nuoret yleisesti voivat koko ajan huonommin. Tulevaisuuden valintoja pitäisi tehdä jo kovin nuorena, ja moni on tästä sekaisin. – Alun perin Talo-hanke lähti nuorten parissa toimivien tahojen työntekijöiden huolesta, että tytöt eivät oikein löydä nuorisotiloihin, vaan käpertyvät vaikeuksien edessä sisäänpäin. Meidän tehtävänämme on poistaa nuorten tyttöjen yksinäisyyttä, Pitkänen summaa. Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

• Viime vuonna Turun Tyttöjen Talossa 180 kävijää • Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä • Avoin, ryhmä- ja monikulttuurinen toiminta • Yksilötyössä tarjolla mm. Pop In -seksuaalineuvontavastaanotto

www.mimmi.fi | www.turuntyttojentalo.blogspot.com Tyttöjen Talossa pelaillaan paljon yhdessä. Muhamad Naimo Ali (pinkki huivi), Jenna Mattila, Heljä Pitkänen, Saara-Maria Muurinen, Julia Katila ja Veera Säilä Aliaksen tiimellyksessä.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013

19.8.–13.10.2013

Turun Kaupunginteatteri

www.teatteri.turku.fi

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19. (sulj. la 24.8.) • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Kaupunginteatterissa vilkas syyskauden aloitus Esityskausi polkaistaan käyntiin 29.8. avointen ovien tapahtumalla. Päänäyttämön lavalla esitellään yleisölle tulevaa ohjelmistoa maistiaisin ja katkelmin. Avointen ovien iltaan on vapaa pääsy. Tule katsomaan, miltä näyttää syksyn uutuusmusikaali The Rocky Horror Show ja miten rocklaulustaan selviytyvät päätähdet Sami Saikkonen ja Lari Halme. Katso tarkempi ohjelma ja aikataulu: teatteri.turku.fi.

Mikko Franck

W.A. Mozartin rakastettu ooppera Figaron häät nähdään Åbo ja Paula Koivuniemi. Svenska Teaterilla kansainvälisenä yhteistuotantona. Yleisö viedään 1940-luvun Hollywood-studiolle seuraamaan 1700-luvulle sijoittuvan elokuvan kuvauksia. Luvassa on näyttävä ja raikas tulkinta ajattomasta klassikosta. Teoksen ohjaa englantilainen John Ramster, kapellimestarina toimii Ville Matvejeff. Solistikunta koostuu sekä suomalaisista että ulkomaalaisista huippulaulajista.

www.forum-marinum.fi

24.6.-1.9. Kari Westerholm: Hiljaiset rannat Valokuvanäyttely Suomen Joutsenen välikannella. 5.10.2013 - 12.1.2014 Erik Saanilan vedenalaiskuvia: ”Hahmoja meressä” – Vedenalainen matka Saaristomeren merelliseen historiaan

Lisäksi edelleen avoinna ovat:

Varvilla — Suomen laivanrakennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa. Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa sekä 18.5. lähtien uutena teemana 200 vuotta laivan päällystön koulutusta Suomessa

1.6.-1.9. Kansallisaarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen historiasta, vuodesta 1902 vuoteen 2009, ranskalaiselta

Turun kaupunginkirjasto

Kuva: Esa Viitaniemi

26.9.–21.12. Figaron häät

Kuva: Petri Puromies

Kansallisoopperan kapellimestari Mikko Franck kohtaa suomalaisen iskelmätaivaan supertähden Paula Koivuniemen konsertissa, jossa kuullaan Paulan ikivihreitä Turun filharmonisen orkesterin säestäminä.

telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

Laina-aikaa 150 vuotta -näyttely Pääkirjaston kaikille osastoille sekä lähikirjastoihin levittäytyy syyskuun alussa kirjaston historiaa esittelevä näyttely.

Paavali Jumppanen.

3.10. klo 19 Paula & Mikko

Linnankatu 72, Turku • Näyttelyt ovat avoinna 2.5.-30.9. joka päivä kello 11-19 ja 1.10.-30.4. tiistaista sunnuntaihin kello 11-18. Museolaivat avoinna 1.6.-1.9.2013 kello 11-19.

31.5.-29.9. Anna Liukas: Pohjakosketus (Järjestäjä Pidä Saaristo Siistinä r.y.) Näyttely on osa Pidä saaristo Siistinä ry:n kaksivuotista MARLIN (Baltic Marine Litter) -projektia, joka tutkii Itämeren rantojen roskaantumista. Sukellukset ja nostetut roskat dokumentoi valokuvaaja Anna Liukas, ja näyttely on hänen näkemyksensä vedenalaisesta roskasta

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica, Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9. Avoinna ma–to klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 (sulj. la 24.8.) • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

5. ja 6.9. klo 19 Taivaallinen avaus

Merikeskus Forum Marinum

27.5.-1.9.2013 Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa Näyttely kertoo Venäjän Keisarillisessa laivastossa palvelleesta, ja amiraaliksi ylenneestä Oscar von Kraemerista sekä Venäjän laivaston kehityksestä 1800-luvun lopulla. Tuotanto: Forum Marinum -säätiö ja Keskusmerisotamuseo, Pietari. Yhteistyössä mukana Venäjän Turun Pääkonsulaatti ja Turun museokeskus

www.tfo.fi

Syksy alkaa upeasti Leif Segerstamin johdolla. Paavali Jumppanen, yksi Suomen menestyksekkäimmistä pianisteista, esiintyy solistina Brahmsin romanttisessa ensimmäisessä pianokonsertossa. Lisäksi kuullaan venäläisen Aleksandr Skrjabinin kaunis kolmas sinfonia, lisänimeltään ”Le Divin Poème”. Taiteilijoihin ja ohjelmaan tutustutaan maksuttomassa varaslähdössä Konserttitalon kahviossa klo 18.

Ohjelmistoon palaa myös monivuotinen yleisön suosikki Kaaos. Näytelmä on hulvaton komedia naisista, jotka kamppailevat elämänsä epäjärjestyksen kanssa. Ensi-iltansa vuonna 2009 saanut Mika Myllyahon teksti on palannut aina yleisön pyynnöstä näyttämölle, ja niin tapahtuu tänäkin vuonna. Komedian ja tragedian rajamailla liikkuva näytelmä koskettaa ja naurattaa ajattomasti. Esitykset Sopukassa 26.9.–31.12.

Näyttelyt:

Turun filharmoninen orkesteri

Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta,

Tapahtumat: 24.8. kello 13 Saksan merivoimien big band esiintyy merikeskuksessa. 24.8. kello 18 Miljazz Suomen Joutsenen edustalla: mukana Laivaston soittokunta, solistina Rigmor Gustafsson, Ilmavoimien Big Band, solistina Nina Mya ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band. Lisätietoja: www.miljazz.fi 7.9. kello 7.30-16 Valtakunnallinen meripelastustaitokilpailu, järjestäjä Turun Meripelastusyhdistys. Yleisöllä on mahdollisuus seurata tehtävärasteja Forum Marinumin alueella ja lähiympäristössä. Tapahtumassa myös meripelastustoiminnan ja -kaluston esittelyä, nähtävillä mm. Suomen meripelastusseuran lippulaiva P/R Jenny Wihuri. 15.9. Turun päivänä mm. venemoottoritapahtuma, museoveneitä ja merivoimien miinatorjuntaalus Katanpää.

Turun museokeskus

www.turunmuseokeskus.fi

TYÖPAJAT JA KURSSIT Museokeskus tarjoaa monipuolista työpaja- ja kurssitoimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja yhteisesti koko perheelle. Tutustu syksyn työpaja- ja kurssitarjontaan osoitteessa www.turunmuseokeskus.fi. BIOLOGINEN MUSEO 7.–8.9. Koko perheen luontoviikonloppu

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO 28.8. asti Tekijän torstait

KURALAN KYLÄMÄKI 15.9. asti Iso-Kohmon emännän askareet päivittäin. Keskiviikkoisin erityiset teema-askareet klo 12–16.

21.–25.8. Käsityötaidonpäivät. Kultaisen Omenan Killan kisällit ja mestari kokoontuvat Luostarinmäelle esittelemään ammattejaan ja taitojaan.

24.–25.8. Lasten viikonloppu ”Sanoista tarinoiksi”. TEHDAS teatterin nukketeatteriesitys Alastalon salissa, Eevastiina ja lokinpoika la klo 14 ja 16, su klo 15. Ohjelmassa myös nukketeatterityöpaja, kirjanvaihtotori ja satutäti.

TURUN LINNA 27.10. asti Saara Ekström – Hortus conclusus 18.10. alkaen Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Djäkn ja hänen aikansa -näyttely Turun linnassa.

27.8.–1.9. Muinaistekniikan viikko – 25 vuotta kokeellista arkeologiaa Kuralan Kylämäessä. Viikonlopun teemana Esihistorian selviytyjät – ruokaa ja taistelutaitoja. Ohjelmassa työpajoja, luentoja, opastettuja kierroksia ja työnäytöksiä.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 27.9.–24.11. Manno Kalliomäki – Ajan kuvat

WAM-konserttisarja tiistaisin klo 19 1.10. Eeva Mattila, piano 8.10. Severi Pyysalo, vibrafoni, Niklas Winter, kitara 12.–13.10. Lasten viikonloppu Wäinö Aaltosen museossa. Opastuksia lapsille ja työpajatoimintaa. VANHA SUURTORI Galleria Berner 9.8.–8.9. Pietarilainen kesä 13.9.–13.10. Eeva-Maija Priha Ullakkogalleria 8.9. asti Anne Leppänen 13.9.–13.10. Turun museo-

13.–15.9. Syyspäivät – Omenaa ja pellavaa.

www.turku.fi/kirjasto Saksalaista nykykirjallisuutta Studia generalia -luentosarjan aiheena on saksalainen nykykirjallisuus. Luennot järjestetään 2.9.–14.10. klo 18–20 pääkirjaston Studiossa yhteistyössä Turun yliopiston Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineen kanssa. Turun kaupunginkirjaston päivä 15.9. Menoa ja meininkiä pääkirjastossa 150-vuotisen taipaleen kunniaksi sunnuntaina 15.9. klo 12–18. Ohjelmassa on kiinnostavia haastatteluja ja puheenvuoroja, Inkeri Näätsaaren luento Kirjaston historia tunnissa, Vuoden 2013 tiedekirjan esittely sekä musiikkia moneen makuun. Livenä esiintyy Aino Venna –duo, ja tieto-osastolla kuullaan venäläistä klassista musiikkia.

Pansio–Perno-päivä 7.9. klo 12–17 Pansio-Perno soi, liikkuu ja ilakoi. Jokke Jokijuna matkustaa alueen historiaan ja tarinoihin. Luvassa toimintaa kaikenikäisille Pansion koulun pihalla. www.turku.fi/eviva

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

Kuva: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä

Luut liikkeelle! Laita luut liikkeelle ja osallistu kulttuuria ja hyvinvointia yhdistäville opastetuille hautausmaakierroksille. Sunnuntaina 1.9. Turun vanhalla hautausmaalla järjestetään yhteensä kuusi teemoitettua hautausmaakierrosta. Maksuttomat kierrokset lähtevät klo 11, 13 ja 15 (2 kierrosta/kellonaika). Max. 40 hlö/kierros. Lisätietoa kierroksista ja vapaalippujen noutamisesta osoitteesta www.turku.fi/ kulttuuri. Kierroksia järjestetään samana päivänä myös Kaarinassa, Liedossa, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paimiossa ja Raisiossa, lisätietoja kuntien omilta verkkosivuilta.

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.

keskuksen kuvataidetyöpajoissa toteutettuja suuria ja pieniä kuvatarinoita Brinkkalan galleria 9.8.–8.9. Pietari lasten kuvaamana / Pietarilaiset lapset 13.9.–13.10. Turun Taiteilijaseuran 89. vuosinäyttely Vanhan Raatihuoneen galleria 9.8.–8.9. Pietarilainen kesä 13.9.–13.10. Jukka Huhtala Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15 22.9. Pekka Railamaa, luuttu 29.9. Seniorikulkuset 6.10. Turun KaraokeKlubi 13.10. Laulu- ja musiikkiyhtye Sateenkaari

Manno Kalliomäki ja Ajan kuvat WAMissa 27.9. alkaen. Kuvaaja: TMK/ Reino Koivula

Suurin kaikista on rakkaus? -näyttely WAMissa 8.9. asti. Kuvaaja: Jussi Tiainen

Författare och författarskap 2013 Fundera, reflektera, reagera, diskutera! Den traditionella författarserien som årligen lockar storpublik till Gamla Rådhusets sal, arrangeras den 2, 8, 16 och 22 oktober (två tisdagar, två onsdagar) kl. 18.30. Kom och bekanta dig med den aktuella utgivningen! Fritt inträde, mera information under hösten på turku.fi/kultur, och programblad på bl.a. biblioteket och Luckan. Arrangörer: Åbo fritidssektor, Åbo Akademi, ÅLF mfl. Författarserien besöks av bland annat Kjell Westö. Kuva/Foto: Cata Portin

Seniorkultur på bibban! Kultur för äldre engagerar och bidrar till välmående för alla – seniorer, personal, kulturaktörer och anhöriga. Under De gamlas vecka arrangerar Arbetsgruppen för seniorkultur i Åbo ett infotorg för äldre om kultur och välmående fredag 11.10. Då kan du också sticka dig in och hämta information om andra tjänster som erbjuds seniorer, bekanta dig med kultur för seniorer och få nya tips och idéer. Mera information följer på stadens www-sidor och på arbetsgruppens egen blogg www.seniorkultur2013.wordpress.com. Kultur för seniorer ger välmående och färg i vardagen. Kuvaaja / Foto: Johanna Slotte

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma

avuksi ja työkaluksi päivähoitoon Kun ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin Turussa käyttöön 2006, perustui se silloisen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksiin. Suunnitelma olisi vaatinut päivitystä saman tien. Nyt huolella ideoitu Turun kaupungin uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa kaupungin päivähoitoyksiköissä. Aiempi varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu oli sekä päiväkotihenkilökunnan että vanhempien mielestä raskas ja sekava lukea. Yksi uuden vasun tarkoituksista onkin olla lukukelpoinen kaikille siitä kiinnostuneille. Nimenomaan vanhempien osallistumista uutta vasua suunnitellessa toivottiin kaupungin suunnitteluyksikön taholta. – Vanhemmat saivat käydä verkossa kertomassa mielipiteitään mieltä askarruttaviin päivähoitoasioihin. Vastauksia tuli yhteensä 18 henkilöltä. Toivomme, että jatkossa vanhemmat olisivat aktiivisia, ja vuorovaikutusta syntyisi enemmän, Turun kaupungin varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen sanoo.

Lapsen ääntä kuunnellen

Onni Katajamäki, 5, Felix Kandolin, 6, Martin päivähoidon yksikön johtaja Pirjo Laiho ja lastentarhanopettaja Heidi Lohi.

Uusi vasu on ideoitu auttavaksi työkaluksi ja raamiksi päivähoitoyksiköihin, joissa sitä voidaan soveltaa kunkin yksikön ja ryhmien tarpeiden mukaan. Lasten yksilöllisiä tarpeita ja erityisesti pienryhmätoimintaa on korostettu. Lapsen oma ääni on pyritty ottamaan entistä paremmin huomioon. – Näin toimintaa saadaan jouhevammaksi lasten ikätasoon ja kehitykseen suhteutettuna, ja pystytään parem-

min vastaamaan kulloinkin lasten tarpeisiin. Vasu kattaa päivähoidon vauvaikäisistä esikouluikäisiin, ja peruspäivähoidon lisäksihän on vuoropäivähoitoa, yksityistä sektoria, perhepäivähoitoa ja sairaalahoitoa, kertoo Turun kaupungin päivähoidontarkastaja Ulla Soukainen.

Palautteet huomioidaan Rantanen ja Soukainen rohkaisevat vanhempia osallistumaan enemmän päivähoitosuunnitteluun ja vakuuttavat, että jokainen annettu palaute huomioidaan ja käydään läpi. Kun vasua päivitetään ja seurataan jatkossa säännöllisesti, on vaikuttamiseen edelleen mahdollisuus. – Vanhemmat ovat aiemmin ehkä kokeneet, että heillä ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia, tai että ei olisi edes heidän asiansa vaikuttaa päivähoitoasioihin, sanoo Rantanen. – Kaikkia toiveita ei toki voida toteuttaa, mutta nykyään kun vanhemmat ovat tiedostavampia ja osaavat kysyä ja vaatia, niin esimerkiksi ruokavalioasioihin kyllä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, Soukainen jatkaa. Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Kari Vainio

Arjen pedagogiikkaa päivän kaikissa tilanteissa – Tämä on paljon selkeämpi kuin vanha versio, ja tätä on helppo käyttää oman työn tukena, kiittelee Martin päivähoitoyksikön lastentarhanopettaja Heidi Lohi uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatus ja arkitoimintapedagogiikka ovat läsnä päivän kaikissa tilanteissa. Arjen pedagogiikka on Turun kaupungin päivähoidontarkastaja Ulla Soukainen (vas.) ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja ovat tyytyväisiä huolella päivitettyyn varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Powermessut perjantaina 30.8. klo 9–14 Kupittaan urheiluhallissa Tule kokeilemaan Poweractionin ja Power20+:n liikuntalajeja kauden aloitustapahtumaan Kupittaan urheiluhalliin perjantaina 30.8. klo 9–14. Esiintymislavalla muun muassa cheerleading, sirkus ja kuntonyrkkeily. Pääset kokeilemaan capoeiraa, cheerleadingia, futsalia, keilailua, kuntonyrkkeilyä, lacrossea, rugbya, sirkustelua ja taekwondoa.

Lisätietoja: www.poweraction.net www.turku.fi/power20+ liikuntapalveluvastaava Jorma Fisk, p. 050 5546 250, jorma.fisk@turku.fi

Tapahtuma on maksuton. Tule ja löydä oma lajisi!

Kuva: Turun Cheerleadingseura Smash ry

havainnollistettu ja avattu hyvin Martin phy:n henkilökunnan mielestä Turun kaupungin uudessa vasussa. Päiväkodissa jokaisen lapsen henkilökohtainen vasu alkaa siitä, kun lapsi tuodaan päiväkotiin. – Ei ole samantekevää, miten lapsi otetaan aamulla vastaan ja miten hän tulee huomioiduksi ja kuulluksi päivän aikana, miettii Martin phy:n johtaja Pirjo Laiho. Uudessa vasussa korostettua pienryhmätoimintaa varten päiväkotien työntekijät ovat saaneet koulutusta. – Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa hyvin lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen, iloitsee Lohi.