Turkuposti 4 2014 by Turun kaupunki

4|2014

Vuokraa tila museosta

Kulttuuritarjontaa senioreille

Fendarin metallipajasta voi tilata kotiin

Kohtaamisia â&#x20AC;&#x201C; Kulttuuria Turussa

sivu 4

sivu 6

sivu 10

liite

4|2014

Puita kaadetaan, jotta sähkökatkoja ei tulisi Träd fälls för att det inte ska bli strömavbrott

Palveleva Turku -kilpailussa äänestetään syys–lokakuun vaihteessa

Vuokraa tila museosta – Tee tilaisuudestasi ikimuistoinen

Kaupunginteatteri tositoimissa väistötiloissa

Terveysasema Käsityöläiskadulla 30 vuotta 5 Hälsostationen på Hantverkaregatan fyller 30 år Seniorkultur – miljö, minnen och gemenskap

Kulttuuri kyläilee vanhainkodeissa

Lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksella oman työn ohessa tai suoraan yläkoulusta

Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi

Lyömäsoitintyöpaja yhdistettynä animaation ja musiikin ilmaisuun

Lausteen nuorisotalon joukkue menestyy biljardissa

Liite: Kulttuuria Turussa Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue

Yhdistyksiä ja seuroja haetaan Pop up -vapaaaikatoimijaksi Pansion Höveliin?

Fendarin metallipajassa tehdään monenlaisia asiakastöitä tilauksesta

Tukitoiminnoista asiantuntevaksi kaupunkiyhtiöksi Osana monen turkulaisen arkea 10 Opetuksen apuna kätevä ja kiinnostava tabletti

Anmäl dig till arbis nu!

Hauskoja makuja, tuoreilta tekijöiltä

Ukulelen alkeista avaruuden valloitukseen

12 13

Millissä huumeidenkäyttäjiä ei tuomita eikä hyysätä

13 14

Sähkömarkkinalaki määrää sähköverkkoyhtiöt pitämään 110 kV:n voimajohtojen reunavyöhykkeet puuvarmoina: puut eivät saa kaatuessaan aiheuttaa pysyvää häiriötä sähkön suurjännitejakelulle. – Lain tulkinta on tiukentunut muutama vuosi sitten riehuneiden Tapani- ja Seija-myrskyjen jälkeen, kertoo sähkömestari Jukka Pentikäinen. Turku Energia Sähköverkot Oy kartoitti kaadettavat puut viime syksynä, jolloin koko 110 kV -verkon reunavyöhykkeet käytiin läpi. Puut mitattiin maastossa lasermittarilla ja liian korkeaksi kasvaneet merkattiin GPS:n avulla kartalle.

– Kaatoja tehdään myös hieman ennakoiden, sillä tavoite on, että operaatio tehdään parinkymmenen vuoden välein. Siinä ajassa varsinkin lehtipuut ehtivät kasvaa roimasti, sanoo Pentikäinen. 95 prosenttia kaadettavista puista sijaitsee Turun kaupungin mailla, muutamat yksittäiset puut omakotitalotai rivitalotonteilla. – Näissä tapauksissa olemme pyytäneet tontinomistajilta luvan kaatoon ja lähettäneet keväällä puunkaatotöiden vaikutusalueen omistajille henkilökohtaiset kirjeet, joista selviää muun muassa kaadettavien puiden sijainti ja laatu. Kaadettavista puista tehtiin alkukesästä maisematyölupahakemus kaupungille, sillä kaadot vaikuttavat monen kaupunkilaisen asuinympäristöön. Luvan myöntämisen jälkeen valitaan projektin urakoitsija ja syksyllä aloitetaan työt. Projekti kestää korkeintaan kolme vuotta – Vuonna 2012 tehdyssä voimajohtoalueidemme kasvillisuuskartoitusraportissa todetaan, että voimajohtoalueiden hoito ja raivaukset ovat edesauttaneet kasvien ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä kaupunkialueilla sijaitsevilla johtoaukeilla, sanoo Pentikäinen. 20 m

20 m

10 m

Teksti: Anna Korpi-Kyyny | Kuva: Oy Reunavyöhyke Johtoaukea Tiina Valve/Zeeland Reunavyöhyke Johtoalue

20 m

10 m

Reunavyöhyke

10 m

Johtoaukea

Reunavyöhyke

Johtoalue

Kirjastoissa opetetaan lukemaan ja käyttämään digitaalisia medioita

Kulttuurivinkit

Turkulaisen opinpolku on täynnä mahdollisuuksia

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher. Vippulautaryhmä Pikavippi, Ilmassa Teemu Virtanen, laudalla Mikko Karhu Taitto /Layout SEK Point Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 42 (13.–17.10.) Aineiston deadline 19.9. ISSN 1798-4661

Turku Energia Sähköverkot Oy:llä on Turun alueella noin 50 kilometriä 110 kV:n ilmajohto- eli avojohtoverkkoa. Syksystä alkaen verkkoa käydään läpi ja kaadetaan reunavyöhykkeillä, lähellä johtoja kasvavat liian isot puut, jotka kaatuessaan voisivat aiheuttaa sähkökatkon.

20 m

Kansanlastentarha – kaikille lapsille ja kaikille yhteiskuntaluokille

Turun päivä on perinteitä ja monenlaisia tapahtumia Åbodagen består av traditioner och många slags evenemang

Puita kaadetaan, jotta sähkökatkoja ei tulisi

110 kV voimajohdot: Johtoaukean leveys 110 kV:n verkossa on yleensä 26 metriä. Aukean ulkopuolella on lisäksi molemmin puolin 10 metrin levyinen reunavyöhyke. Tapauskohtaisesti leveydet voivat olla myös pienempiä.

Reunavyöhykkeillä kasvava puu saa olla johtoaukean reunassa enintään 10 metrin korkuinen. Muualla reunavyöhykkeellä puut saavat olla niin paljon pidempiä kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta.

Träd fälls för att det inte ska bli strömavbrott Åbo Energi Elnät Ab har ca 50 kilometer luftledningsnät på 110 kilovolt i Åbo stads område. På hösten början man gå igenom luftledningsnätet och alltför stora träd som växer i närheten av ledningarna kommer att fällas eftersom de kan orsaka strömavbrott om de råkar falla över ledningarna. Enligt elmarknadslagen ska elnätsbolagen se till att kantzonerna vid luftledningarna på 110 kilovolt är trädsäkra: fallande träd får inte orsaka bestående störningar i högspänningsdistributionen. – Lagtolkningen har blivit strängare på grund av stormarna Tapani och Seija som härjade för ett par år sedan, berättar elmästare Jukka Pentikäinen. Åbo Energi Elnät Ab kartlade de träd som ska fällas i höstas varvid man gick igenom kantzonerna vid hela ledningsnätet på 110 kilovolt. Träden mättes med lasermätare i terrängen och alltför höga träd antecknades på kartan med GPS. – Vi fäller också träd lite i förväg, för målet är att träd-

fällningen ska utföras med tjugo års mellanrum. Under tiden hinner speciellt lövträden att växa kraftigt, säger Pentikäinen. 95 procent av de träd som ska fällas står på Åbo stads marker, några enstaka träd står på egnahems- eller radhustomter. – I dessa fall har vi bett tomtägarna om lov att fälla träd och skickat ut ett personligt brev till de ägare som berörs av trädfällningsarbeten. Av brevet framgår bl.a. läget för och kvaliteten på de träd som ska fällas. I början av sommaren ansökte vi om ett tillstånd för miljöåtgärder hos staden, för trädfällningar påverkar boendemiljön för många stadsbor. Efter det att tillståndet har beviljats, väljs en entreprenör för projektet och på hösten inleds arbetet. Projektet varar i högst tre år. – I vegetationskartläggningsrapporten om våra kraftledningsområden som framställdes år 2012 konstateras att skötseln och röjningen av kantzonerna vid kraftledningarna har bidragit till att växtmångfalden och biodiversiteten har bevarats i stadens kraftledningsområden, säger Pentikäinen. Text: Anna Korpi-Kyyny | Foto: Tiina Valve/Zeeland Oy

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Teksti: Emmi Välke

Äänesty saika 26.9.–5.1 0.

Palveleva Turku

-kilpailussa äänestetään syys–lokakuun vaihteessa Turun kaupungin parhaasta palvelu-uudistuksesta äänestetään Palveleva Turku -kilpailussa 26.9.–5.10. Kaupunkilaiset valitsevat viidestä palvelu-uudistuksesta mielestään parhaan palvelun. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kaupungin työntekijöitä jatkuvasti parempaan palveluun ja toiminnan tehostamiseen ideoimalla uudistuksia. Lisäksi kilpailun kautta nostetaan henkilöstön ja kaupunkilaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia Turun kaupungin palveluita ja palveluuudistuksia. Ehdokkaana olevat palvelu-uudistukset on esitelty ohessa ja niistä kerrotaan tarkemmin Turun kaupungin www-sivuilla (www.turku.fi/palvelevaturku), jossa voi myös äänestää suosikkiaan äänestysaikana. Äänestämässä voi käydä verkkosivujen lisäksi Turkupisteessä (Puolalankatu 5) ja yhteispalvelu Monitorissa Skanssin kauppakeskuksessa. Äänestysaika niissä on 26.9.–3.10. Äänestää voi myös Kirjamessuilla Turun kaupungin kulttuuripalveluiden osastolla 3.–5.10. Äänestäneiden kesken arvotaan Turun Kaupunginteatterin lahjakortti. Palveleva Turku -kilpailun voittaja on eniten ääniä saanut palvelu ja voittaja julkaistaan marraskuussa 2014.

Sähköiset ajanvarauspalvelut Kirkkotien terveysasemalla

Kirkkotien terveysaseman asiakkaat ovat voineet vuodesta 2013 lähtien varata internetissä ajan sairaanhoitajalle tai lääkärille. Uudistuksen seurauksena asiakas voi varata ajan silloin, kun se hänelle itselleen sopii – mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yksi sähköisen ajanvarauksen tavoitteista on puhelinruuhkan välttäminen, jotta hoitajat voivat keskittyä potilaiden vastaanottamiseen. Kirkkotien terveysaseman osastonhoitaja Marika Elomäki ja vastaava lääkäri Jouni-Pekka Tammi katsovat, kuinka paljon terveysasemalle on varattu aikoja sähköisesti. Kuva: Jenni Valta

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on turkulaisia lapsiperheitä varten. Tehtävänä on ohjata perheitä heidän tarpeidensa mukaan. Kaiken tiedon ja palvelun päivähoitosijoituksista leikkitoimintaan ja maksuasioihin saa yhdestä paikasta. Palveluohjauksesta saa apua, neuvoja, tietoa ja mikä parasta, myös päivähoitopaikan, kun lapsi sitä tarvitsee. Varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa neuvotaan, autetaan ja ohjataan turkulaisia lapsiperheitä kaikissa varhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Kuvassa ovat palveluohjaajat Maria Wallin ja Laura Back. Kuva: Maija Linnala

Palveleva Turku -ehdokkaat:

Hyvinvointitreffit +65-vuotiaille

Omatoiminen kirjastopalvelu

Turun hyvinvointitoimiala kutsui maaliskuussa 2014 kaikki viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneet turkulaiset tutustumaan kaupungin hyvinvointikeskuksiin. Ensimmäistä kertaa järjestetyt hyvinvointitreffit keräsivät Ruusukortteliin ja Lehmusvalkamaan satoja kiinnostuneita.

Omatoimikirjaston käyttäminen on helppoa: sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Käytössä oleviin palveluihin kuuluvat kirjaston aineistojen, viihtyisien lukutilojen ja tietokoneiden käyttö, mahdollisuus päivän lehtien lukuun sekä aineiston lainaus ja palautus automaatilla.

Tietoisuustaitokouluttaja Mira Niemi opetti hyvinvointitreffien yleisölle joogaharjoituksia. Kuva: Jenni Valta

Vasaramäen kirjaston uudistuneet tilat kutsuvat viihtymään. Kuva: Nina Koskivaara

MobiiliTurku

MobiiliTurku on matkapuhelinsovellus, joka helpottaa asukkaiden tiedonsaantia ja yhteydenottoa kaupungin palveluihin. Ilmaiseksi sovelluskaupoista ladattavan MobiiliTurun ominaisuuksia ovat: uutiset, sää, tapahtumat, asiointi, vikailmoitukset, palaute ja häiriötiedotteet. Kaupungin palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät ja niihin voi soittaa suoraan MobiiliTurkusovelluksesta. Kuva: Eeva Hämäläinen

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

LISÄTIED OT:

Wäinö Aaltosen museon aula

Brinkkalan talo/Joulurauhahuone

Turun linna/Herrainkellari

Turun linna/Eteläinen sali

Jukka Ra nta, Turun ku lttuurin m y yntipalvelu, ti lavarauk set, kulttuuri. tilat@tur ku.fi, p. 02 262 0 961

Turun linna/Kuninkaansali

Raatihuoneen sali

Teksti: Jukka Ranta | Kuvat: Turun museokeskus

Vuokraa tila museosta

Tee tilaisuudestasi ikimuistoinen Synttärit, nimpparit, riparit, ylppärit, polttarit, häät, karonkat, vuosijuhlat, joulujuhlat, eläkejuhlat, muistotilaisuudet – ihmiselon ihanuuteen kuuluu monenlaista juhlaa.

Turun museokeskuksella on tarjolla runsaasti erilaisia tiloja juhlatilaisuuksiin, kokouksiin ja seminaareihin. Tiesitkö, että esimerkiksi Turun linnasta voi vuokrata tilan myös yksityistilaisuuteen? Turun linnan juhlakerroksen edustavat salit voidaan kattaa lähes viidellesadalle vieraalle. Jos taas haluaa jär-

jestää pienimuotoiset kahvikutsut ystäville, niin se onnistuu vaikka idyllisessä kokous- ja juhlahuone Mestarissa Luostarinmäellä. Vuokratiloja on lisäksi Vanhan Suurtorin historiallisessa miljöössä ja Kuralan Kylämäessä. Myös Wäinö Aaltosen museon tiloja voi vuokrata juhla- ja kulttuurikäyttöön.

Kaupunginteatteri tositoimissa Logomo on vakiinnuttanut paikkansa turkulaisena kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena. Näin uskotaan myös Turun kaupunginteatterissa, joka on muuttanut teatterin remontin ajaksi Logomon 2300-neliöiseen väistötilaan. Logomo-teatterissa ollaan aina vuoteen 2016 saakka, kunnes remontti valmistuu. Väistötiloihin on ennenkin teattereita sijoitettu, mutta nyt tilat on räätälöity juuri teatterin tarpeisiin sopiviksi. Lipunmyynti, yleisölämpiö, narikka, näyttämö, kulissivarasto, bändikoroke, katsomo ja henkilökunnan tilat on kaikki suunniteltu tiiviillä Logomon ja kaupunginteatterin yhteistyöllä. – On upeaa, että pääsemme toimimaan yhdessä Logomon kanssa ja rakentamaan siltaa kulttuurin ja liikeelämän välillä, hehkuttaa kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama. Yhteistyön tuloksena tarjotaan yrityksille ja ryhmille myös palvelupaketteja, jotka mahdollistavat vaikka seminaarin yhdistämisen illalliseen ja teatteriesitykseen.

Yleisö löytää Turkulaisille voi joskus olla haastavaa lähteä torin lähettyviltä minnekään merta edemmäs kalaan kulttuuririentojen pariin. Vaikka Logomo ei kaukana keskustasta olekaan, junaradan ylitystä vaativa sijainti voi tuntua henkisesti etäiseltä. Teatterinjohtaja Mikko Kouki ei kuitenkaan ole huolissaan yleisön saavuttamisesta. – Kun Linnateatteria perustettiin aikoinaan Linnankadulle, sanottiin silloin, että se on liian kaukana. Kyllä yleisö sinne on kuitenkin hyvin löytänyt, ja uskallan toivoa, että löytää tännekin, Kouki sanoo luottavaisesti.

On myös puhuttu leikkisästi junaradan ylittävästä sillasta Rautajokena. – Sehän on meidän uusi teatterisiltamme, Valkama vitsailee. Valkama näkee kuitenkin Logomon sijainnin vain positiivisena asiana. – Tänne kävelee torilta parissakymmenessä minuutissa ja muillakin välineillä pääsee. Näin hajautetaan keskustaa ja saadaan toivottavasti turkulaiset liikkeelle, toimitusjohtaja visioi.

Logomossa kaksi ensi-iltaa Syksyllä on Logomo-teatterissa luvassa kaksi ensi-iltaa, veteraanioopperalaulajista kertova Kvartetti ja paikallisittain kiinnostava Seili-musikaali. Hallimaisessa tilassa on teollisuushenkistä romantiikkaa ja 350-paikkainen katsomo käsittää myös kolmerivisen parven. Kouki uskoo väistötilan soveltuvan hyvin musiikkipitoisiin esityksiin ja tilan akustiikka saa myös häneltä kiitosta. – Koordinointi pelaa täällä hyvin, eikä ison salin konserteistakaan pitäisi tulla mitään äänellisiä ongelmia tai päällekkäisyyksiä, teatterinjohtaja toteaa. Yleisö pääsee tutustumaan Logomo-teatteriin avointen ovien tapahtumassa 26.8. Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Vanha Suurtori keskellä Turkua Suosituimpia juhlatiloja ovat ainutlaatuinen Vanhan Raatihuoneen kellari sekä moneen käyttöön soveltuva Vanhan Raatihuoneen sali. Joulurauhan julistuksesta tutun Brinkkalan talon kauniisti entisöidyissä huoneissa voi järjestää edustavat juhlat Tuomiokirkkonäkymin. Brinkkalasta löytyy myös pieni teatteri- ja esiintymistila, Kassaholvi, joka on historian aikana toiminut poliisien huoltokonttorina. Vanhan Suurtorin monipuoliset tilat ovat varattavissa riippumatta Vanhan Raatihuoneen tai Brinkkalan galleriatoiminnasta. Välillä kokous kannattaa pitää jossain muualla kuin siinä tutuksi tulleessa omassa kokoushuoneessa. Brinkkalan talon tiloissa voi järjestää vaikka pienimuotoisen ideapalaverin Joulurauhahuoneessa tai vähän isomman kokouksen Maistraatin istuntosalissa.

Ainutlaatuinen Turun linna Turun linnan kirkko on yksi kaupungin suosituimmista vihki- ja kastekirkoista, ja linnan juhlasalit tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön mille tahansa juhlalle. Vihkimistä varten voi toki varata myös muita museon tiloja, esimerkiksi linnan Bryggman-sali ja Brinkkalan Joulurauhahuone ovat suosittuja tiloja vihkimiseen. Bryggman-sali soveltuu erityisesti seminaarien pitämiseen, kokoustekniikalla varustettuun saliin mahtuu 120 henkilöä. Turun linnassa on myös hyvät oheis- ja kokouspakettipalvelut.

Aamusta yöhön Kulttuuritiloja voi vuokrata käyttöönsä aamusta lähtien aina yökahteen asti. Tietyt tilat museoissa ovat joko museotiloja itsessään tai museon muun toiminnan yhteydessä, joten niiden vuokraamisessa on aukioloon liittyviä rajoitteita. Vuokrattavien tilojen tarjoilupalvelut vaihtelevat kohteittain. Turun linnan ravintolapalveluista vastaava Sodexo Oy valmistaa korkeantason tarjoilut, Vanhan Suurtorin tiloissa tarjoilut voi järjestää vapaasti haluamallaan tavalla. Tutustu tiloihin osoitteessa www.kulttuuriaturussa.fi, josta löydät Turun museokeskuksen vuokrattavat tilat käyttötarkoituksen mukaan hintoineen ja yhteystietoineen tai ota suoraan yhteyttä Turun kulttuurin tilamyyntiin, joka auttaa löytämään juuri sinun käyttötarkoitukseesi sopivan tilan.

väistötiloissa Teatterinjohtaja Mikko Kouki (vas) ja kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama luottavat Logomon sijaintiin ja teatterin uusiin mahdollisuuksiin.

Logomo-teatteri: • 2300 neliötä • 350-paikkainen muunneltavissa oleva katsomo • Teatteriin on rakennettu liikuteltava ääni- ja valokalusto, käytössä myös kaupunginteatterin omaa kalustoa. • Kun kaupunginteatteri muuttaa takaisin jokivarren teatteritaloon 2016, jää Logomo-teatteri tapahtumajärjestäjien käyttöön.

Logomo-teatterin ensi-illat 2014: • Kvartetti 3.9. (käsikirjoitus Ronald Harwood, ohjaus Tuomas Parkkinen) • Seili 3.10. (käsikirj. Satu Rasila, ohj. Mikko Kouki) • Teatteri laajentaa toimintaansa remontin ajaksi myös Linnateatteriin, jossa ensi-illassa 24.9. Vadelmavenepakolainen (käsikirj. Miika Nousiainen, ohj. Alexis Meaney) • Kaupunginteatterille on perustettu uusi lippukassa Kauppahalliin elokuussa (avoinna ti-pe 10-17, la 10-16). Lisäksi lippuja voi ostaa entiseen tapaan Lippupalvelusta ja Logomosta ennen esityksiä.

Tule huolehtimaan hyvinvoinnistasi

Terveysasema Käsityöläiskadulla 30 vuotta Keskustan terveysasema Käsityöläiskadulla täyttää 30 vuotta. Päivää juhlistetaan 4.9. klo 10–14 (os. Käsityöläiskatu 2) monipuolisella ohjelmalla. Pop up -leipomossa leivotaan ja maistellaan kuitupitoista leipää, lauletaan sekä huolehditaan eri ikäryhmien terveydestä. – Mikä olisi parempi tapa juhlia tasavuosia kuin avata ovet ja järjestää potilaillemme terveyden edistämisen päivä. Talossa on terveysasema sekä terveyden edistämisen, suun terveydenhuollon ja lääkinnällisen kuntoutuksen yksiköt sekä diabetesvastaanotto. Juhliin kuuluu myös musiikki, joten hoitajista ja lääkäreistä koostuva kuoro laulaa ja laulattaa, kertoo ylilääkäri Minna Kaarisalo. Jokainen kävijä voi kirjata ja ripustaa omia hyvinvointivinkkejään terveysaseman eteiseen kohoavaan terveyden puuhun. Puu pidetään syksyn ajan esillä. Diabetesriskitesti kannattaa tehdä, jos suvussa on diabetesta ja paino on noussut. Jos saamasi pisteet kertovat riskistä, mitataan sokeriarvot. Myös kehonkoostumusmittauksia tehdään. Samalla voi tutustua painonhallintaryhmien toimintaan. Jos tupakoit, testaa keuhkojesi kunto mikrospirometriassa. Suun terveydenhuollon terveyskioski Suukki avaa ovensa hampaiden omahoidon neuvonnan merkeissä. Onko lapsesi korvien jälkitarkastus vielä tekemättä? Sen voit tehdä 4.9. ilman erillistä ajanvarausta. Jos olet huonokuuloinen eikä kuuloasi ole vielä testattu, tule kuulontutkimukseen.

syksyllä aloittavista ”painonhallintaa ruuanvalmistuksen keinoin”-ryhmistä. Avioeroluvut ovat korkeita myös Turussa – seksuaalineuvoja opastaa parisuhteen saloihin ja sen merkityksestä terveydelle. Psykiatrinen erikoissairaanhoitaja kertoo henkisestä hyvinvoinnista ja siitä, miten pitää huolta omasta jaksamisesta läheisen sairastaessa psyykkisesti. Tutustu Arkeen voimaa -toimintaan, joka käynnistyy syksyllä. Ideana on voimaantua samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pitkäaikaissairaiden ja ryhmäläisiltä saadun kannustuksen avulla. Lääkinnällinen kuntoutus järjestää infoja polvi- tai lonkkakulumasta sekä selkäoireista kärsiville. Lantiopohjan lihasten kunto vaikuttaa virtsankarkailuun. Miten nämä lihakset sitten saa kuntoon? Tähänkin saa ohjeistusta. Ikäihmisille tarjotaan ohjausta heille suunnattuihin palveluihin. – Terveysasema toimii päivän aikana normaalisti. Pyrimme pitämään työhuoneiden ovia auki non-stop periaatteella. Siksi myös tavallisten reseptien uusinta ja jäykkäkouristusrokotuksen ottaminen onnistuu, päättää Kaarisalo.

Kehon ja mielen hyvinvointia

Lisätiedot ja ohjelma:

Ravitsemusterapeutit puhuvat perheen yhteisen ruokailun tärkeydestä. Kotitalousneuvojan johdolla leivotaan kuitupitoista leipää pop up -leipomossa. Lisäksi kerrotaan

www.turku.fi/terveys Teksti: Tiia Laakso | Kuvat: Shutterstock

Kom och ta hand om ditt välbefinnande

Hälsostationen på Hantverkaregatan fyller 30 år Hälsostationen på Hantverkaregatan fyller 30 år. Dagen firas med ett mångsidigt program 4.9 kl. 10–14 (Hantverkaregatan 2). Förutom att vi bakar i pop up-bageriet sjunger vi tillsammans och tar hand om hälsan för de olika åldersgrupperna. – Vad vore ett bättre sätt att fira jämnt än att hålla öppet hus och ordna en hälsodag för våra patienter. I huset finns hälsostationen samt enheterna för hälsofrämjande, munhälsovården och den medicinska rehabiliteringen samt diabetesmottagningen. På festen bjuds också på musik som framförs av en kör bestående av skötare och läkare, berättar överläkare Minna Kaarisalo. Bekanta dig med verksamheten Kraft i vardagen som startar på hösten. Idén med verksamheten är att långtidssjuka och gruppmedlemmar som befinner sig i likadana livssituationer ger dig kraft i vardagen genom sitt stöd.

Den medicinska rehabiliteringen ordnar infoinslag om knä- och höftproblem samt ryggbesvär. De försvagade bäckenbottenmusklerna kan påverka inkontinensen. Hur kan man stärka dessa muskler? Även om detta får man rådgivning. Det ges rådgivning om tjänster som är avsedda för äldre personer. – Hälsostationen fungerar normalt under dagen. Vi försöker hålla dörrarna till arbetsrummen öppna enligt non-stop-principen. Därför går det också bra att förnya de vanligaste recepten och ta en stelkrampsvaccination, berättar Kaarisalo.

Ytterligare information och program: www.turku.fi/terveys

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Seniorkultur – miljö, minnen och gemenskap

Stadens svenska kulturverksamhet har inlett sitt fjärde år av samarbete kring kultur i äldrevården. Samarbetet fick sin start 2011 med VårKultur, som det året hade seniorer som målgrupp. Under de gångna åren har Åbopensionärer som är bosatta på servicehem i staden bland annat fått modeblogga, skapa bildkonst och känselskulpturer, dansa och följa med på berättarpromenader. Staden är ett tema i årets serie. Med utgångspunkt i pensionärernas egna minnen av byggnader och platser i Åbo har en guidad rundtur i närmiljön skapats. Ett trettiotal pensionärer fick möjlighet att åka på en busstur och återuppleva kära platser. Under rundturen fick gruppen ta del av varandras minnen om var de arbetat, var de studerat och var de har lekt med barnen. I turen ingick också kaffe på Botaniska trädgården på Runsala. – Oj, så roligt! Jag såg mitt gamla fönster!, utbrister en dam under kaffeminglet där diskussionerna och minnena flödade. Årets serie med kultur för seniorer började redan tidigare i vår. Då besöktes hemmen av trädgårdsmästare Sven Engblom som föreläste om växter och trädgårdskonst. I samband med besöken fick pensionärerna också skapa sin egen blomsterkonst i form av planteringar som stannar kvar i hemmen och sköts av pensionärerna själva. – Det är viktigt för allas självkänsla att bli bekräftad och sedd. I arbetet med seniorkulturen är också det interaktiva elementet centralt. Vi vill ge pensionärerna möjlighet att uttrycka sig själva och sin egen individualitet, men också möjligheten att i gemenskap njuta av kulturupplevelser på olika sätt, säger Ann-Mari Backman, föreståndare på Stiftelsen Hemmet. Seniorprojektet fortsätter under hösten med ett par kulturpaket. Projektet finansieras av Svenska kulturfonden. I samarbetet ingår Åbo stads fritidssektor, Candolinska servicehuset, Servicehuset Wilén och Stiftelsen Hemmet. Text och foto: Johanna Slotte Samarbetet kring seniorkulturen har sedan starten 2011 bland annat innehållit konst, modebloggning, modevisning och rundtur till kära platser. Kulturupplevelserna fortsätter under hösten.

Turun kaupunginteatterin Aili-näytelmän käsikirjoittanut ja ohjannut Jukka Aaltonen (oik.) sai idean ikäihmisille suunnattuun esitykseen lukiessaan isoäitinsä ja hänen äitinsä kirjeenvaihtoa yli 40 vuoden ajalta. Ailin roolissa nähdään Ulla Koivuranta.

Kulttuuri kyläilee vanhainkodeissa Jos ikäihmiset eivät kuntonsa vuoksi pääse osallistumaan kulttuuririentoihin, kulttuuri voi tulla seniorien luokse. Turun kaupunki järjestää paljon ikäihmisille suunnattua kulttuuriohjelmaa, joista osa järjestetään palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Turun kaupunginteatterin näytelmä Aili on yksi vanhainkoteja syksyllä kiertävistä kulttuuritapahtumista. Senioreille ja muistiongelmista kärsiville suunnattu näytelmä herättelee katsojien muistikuvia eri aistien avulla. Vanhainkodeissa vierailee joulun alla myös Turun filharmoninen orkesteri, jonka ohjelma sisältää rakastettuja joululauluja.

Portsakodin palvelutalon asukkaat Liisa Lehtilä ja Anja Pihl ovat iloisia siitä, että palvelutalossa järjestetään paljon ohjelmaa. He pitävät erityisesti musiikkitapahtumista, mikä ei ole ihme, sillä kaksikko laulaa itsekin palvelutalon kuorossa. – On mukavaa, että joka viikko järjestetään erilaista ohjelmaa. Se on aina juhlahetki, kun pääsee osallistumaan johonkin tapahtumaan, Lehtilä ja Pihl sanovat. Portsakodissa vieraillut Aili-näytelmä sai Lehtilän ja Pihlin muistelemaan omaa lapsuuttaan ja sotavuosia. – Näytelmä toi mieleen, miten sai itsekin lapsena kahvimyllyä pyörittää. Esitys oli kaikin puolin hyvä ja kuvasi myös meidän elämäämme täällä. Pääosan näyttelijä oli taitava, kehuvat Lehtilä ja Pihl. Teksti ja kuva: Jenni Valta

Syksyn ohjelmaa senioreille: Aili-näytelmän kiertueaikataulu

Ruusukorttelin hyvinvointikeskus

Seniorikorttitarjoukset syksyllä

Esityksiin ovat tervetulleita palvelutalojen asukkaat ja kutsuvieraat. 15.10. Liinahaan vanhainkoti 27.10. Mäntyrinteen vanhainkoti 30.10. Kerttulin vanhainkoti

11.9. klo 14.00 Veikko Lavin sävelin estradilla Aarhollarit Karaoke-lllat Ruusukorttelissa kerran kuussa maanantaisin 8.9, 13.10, 10.11, 8.12. klo 18 Maanantaitanssit - jalalla koreasti: eri muusikot esiintyvät maanantaisin klo 13.30 29.9. klo 10–14 Syystreffit +60 Kupittaan urheiluhallissa: musiikkia, kisailuja, tasapainoilua ja palveluiden esittelyä 19.11. klo 14 estradilla vuoden 2010 tangokuningas Marko Maunuksela ja Fantasiayhtye

Wäinö Aaltosen museoon maksuton sisäänpääsy ti–su klo 13–16 Biologiseen museoon maksuton sisäänpääsy ti–su klo 13–16 Turun filharmoninen orkesteri tarjoaa maksuttoman käsiohjelman sinfoniakonserteissa

Turun filharmoninen orkesteri Orkesteri esiintyy Turun alueen vanhainkodeissa 18.–20.12. Kapellimestarina toimii Pertti Pekkanen ja ohjelmassa on perinteisiä joululauluja. Eläkeläiset saavat myös alennusta kaikista orkesterin lipuista.

Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus 2.9. klo 12.30–14 Päivätanssit: Juhani Virta yhtyeineen esiintyy 3.9. klo 17 Viva Las Vegas Show: musiikkia ja tanssia 18.9. klo 18 Syyskuun Iltamat: musiikkia ja tanssia 24.9. klo 15 Tähtikonsertti: Lasse Hoikka & Souvarit

Runosmäen vanhuskeskus Turun Soitannollisen kerhon elävän musiikin iltapäivät joka kuun toinen torstai 11.9., 9.10. ja 13.11. klo 14–15.30. Turun KaraokeKlubin iltapäiväkaraoket joka kuun toinen keskiviikko 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 13.45–15.45.

Pääkirjasto: Studia generalia senioreille -sarjan luennoilla perehdytään ravinnon, liikunnan ja lääketieteen vaikutukseen, ennakoidaan muistioireita ja tutustutaan lukemisen vaihtoehtoihin. Luennot pidetään Studiossa tiistaisin 5.8., 9.9., 7.10., 4.11., 2.12. klo 12–13.30 Valtakunnallinen SeniorSurf-päivä 7.10. – tutustutaan internetiin yhdessä Vanhusten vapaaehtoistyön vinkkaukset 5.9., 18.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11., 28.11., 12.12. klo 10.30–12 Vanhusten palveluohjaus perjantaisin 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 5.12. klo 10–12

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen ja Tiia Laakso

Oppisopimuskoulutus taipuu moneen

Lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksella oman työn ohessa tai suoraan yläkoulusta Sosiaalialan perustutkinnon eli lähihoitajakoulutuksen voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena sekä aikuis- että nuorisoasteella. Mikael Malmisalo ja Jaana Salminen työskentelevät Turun kaupungin vanhuspalveluissa ja opiskelevat samalla lähihoitajiksi. Tiia Rantala taas alkoi opiskella yläkoulun jälkeen oppisopimuksella lähihoitajaksi. Heitä erottaa työkokemuksen määrä, mutta yhdistää mieltymys käytännön ja teorian nopeaan yhdistämiseen.

Töitä ja opiskelua, teoriaa sekä käytäntöä Turun kaupunki tarjoaa vanhuspalveluissa jo työskenteleville lähihoitajakoulutusta oppisopimuksella. Mikaelin ja Jaanan opinnot alkoivat maaliskuussa 2013 ja jatkuvat kevääseen 2015. Yksi päivä viikossa opiskellaan Turun ammatti-instituutissa ja neljä päivää ollaan töissä. Työpaikkaohjaaja opastaa heitä töissä. Koulupäivä on palkaton ja korvaus haetaan oppisopimustoimistolta. Myös ohjaajalle maksetaan korvaus. – Välillä on huono omatunto, että en ehdi tarpeeksi syventyä ohjattavieni työssä oppimiseen, lähihoitaja ja työpaikkaohjaaja Nina Suominen kertoo. Hän pystyy työvuorosuunnittelussa järjestämään yhteisiä työvuoroja ohjattaviensa kanssa. Koulu tarjoaa perusteet ja lisätietojen hankkiminen työpaikalla on myös opiskelijan vastuulla.

– Apua saa, jos tuntuu siltä, ettei osaa. Työpaikalla ei saa tehdä mitään sellaista, minkä osaamista ei ole varmistettu, Mikael lisää.

Teoria heti käytännöksi Viikon koulupäivää molemmat odottavat innoissaan, sillä se on niin erilainen verrattuna kiireiseen työhön. – Teoriassa opittuja asioita on helpompi omaksua, kun oppeja sovelletaan käytännön työssä monipuolisesti, Mikael lisää. Koulussa opiskellaan 20 hengen ryhmässä. – Luokkahenki on korkealla. Saamme tukea toisiltamme ja muiden opiskelijoiden näkemykset avartavat, Jaana kertoo. Vielä enemmän he toivovat selkeää ohjeistusta ja tasapuolisuutta työpaikkojen tutkintotilaisuuksiin, joissa näyttö annetaan. Mikael ja Jaana ovat suorittaneet työharjoittelujaksoja oman työpaikkansa ohella myös vanhainkodissa ja Geriatrisessa päiväkuntoutuskeskuksessa. Tämä avaa silmiä erilaisille näkökulmille. – Opiskelijan kannattaa kysellä työharjoittelupaikkoja myös muista yksiköistä kuin mitä opintosuunnitelmassa tarjotaan, Mikael ja Jaana kertovat.

Yläkoulusta suoraan töihin oppimaan ammattia Tiia Rantala, 16, on yksi neljästätoista opiskelijasta, jotka opiskelevat Turun oppisopimustoimiston ja Turun ammatti-instituutin järjestämän monityönantajamallin kautta oppisopimuksella lähihoitajaksi. Koulutus on järjestetty nyt ensimmäistä kertaa, ja se kestää kolme vuotta. Opiskelu on jaettu neljään eri jaksoon: kasvu ja kehitys, hoito ja huolenpito, kuntoutus sekä oma suuntautuminen. Kuten aikuispuolellakin, viikko koostuu neljästä työpäivästä ja keskiviikon koulupäivästä. Opiskelumuoto on Rantalan mukaan välillä raskasta, koska vaaditut kirjalliset tehtävät on ehdittävä tekemään työviikon lomassa. – Tällainen koulutus sopii ihmiselle, joka oppii parhaiten tekemällä, ja osaa yhdistää tekemänsä myös oppikirjan sisältöön, Tiia sanoo.

Tulevaisuudessa on monia mahdollisuuksia Mikael Malmisalo, Nina Suominen ja Jaana Salminen jakavat asiakkaan lääkkeitä. Valmistumisen jälkeen Jaanan ja Mikaelin työhön kuuluu myös kotisairaanhoidon töitä.

Tiian unelma-ammatteja lapsena olivat fysioterapeutti ja päiväkodinjohtaja. Tulevaisuus on edelleen avoin, ja monityönantajamallinen koulutus antaakin hyvin näkökulmia tulevaa suuntautumista varten.

Tiia Rantala palvelutalo Myllykodissa Raisiossa.

Oppisopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja opiskelijan välistä oppisopimuskoulutuksen keston pituista sopimusta. Oppisopimus solmitaan työnantajan edustajan, opiskelijan ja oppisopimustoimiston välillä. Lähihoitajaksi valmistava oppisopimuskoulutus on tarkoitettu jo Turun kaupungin vanhuspalveluissa työskenteleville. Ensimmäinen koulutus alkoi vuonna 2011. Seuraava alkaa 2015 keväällä. Myös muilla aloilla on vastaavia koulutuksia jo työelämässä oleville. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto on mahdollista suorittaa nykyisin myös oppisopimusmuotoisena Turun ammatti-instituutissa. Koulutus järjestetään opetussuunnitelmaperusteisena. Opinnot etenevät nuorisoasteen koulutuksen (päiväryhmän) tahdissa. Tämä mahdollistaa, että opiskelija voi siirtyä tarvittaessa päiväryhmään tai päiväryhmästä oppisopimusryhmään. Lisätiedot: www.oppisopimus.turku.fi

– Olin kasvu ja kehitys -jakson aikana töissä Heinikonkadun päiväkodissa. Tällä hetkellä, eli hoito ja huolenpito -jaksolla, työskentelen palvelutalo Myllykodissa Raisiossa. Olen pitänyt myös vanhusten kanssa toimimisesta, eli suuntautumisen valinnasta tulee vaikeaa, Tiia arvioi.

Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa - tulossa syksyllä Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi

Mietitkö vapaaehtoiseksi ryhtymistä?

Kurssilla käsitellään vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja etiikkaa ja vanhuutta elämänvaiheena. Kurssi antaa monipuolisia valmiuksia vapaaehtoisena toimimiseen. Kurssin järjestää Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämistyöryhmä. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssia vastaavalle kurssille mahtuu 30 osallistujaa. Opetus kuutena torstai-iltana syys–lokakuussa SPR:n tiloissa, Yliopistonkatu 24 A, 2. krs. Ilmoittautumiset 4.9.2014 mennessä: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Liisa Kaisti p. 040 5966 502 tai liisa.kaisti@turku.fi

Tule kahville keskustelemaan vapaaehtoistoiminnasta kerran kuussa keskiviikkoisin klo 17.30–19.00 Ruusukorttelin kerhohuoneeseen nro 2 (Puistokatu 11). 27.8.2014 22.10.2014 24.9.2014 26.11.2014

Vapaaehtoistoiminta ikäihmisten parissa -esite tulossa syksyllä Esitettä on työstetty yhteistyössä Turun kaupungin vanhuspalvelujen, Avoimet ovet -hankkeen ja alan järjestöjen kanssa. Esitettä jaetaan elokuussa esimerkiksi pääkirjastossa sekä Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksissa.

Esite ja lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta: Lisätiedot: Liisa Kaisti p. 040 5966 502 tai liisa.kaisti@turku.fi. Ilmoittautumista ei vaadita.

www.turku.fi ➞ perhe- ja sosiaalipalvelut ➞ Vanhuspalvelut ➞ vapaaehtoistoiminta

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Laura Büchert

Lyömäsoitintyöpaja yhdistettynä animaation ja musiikin ilmaisuun Turun filharmonisen orkesterin Lasten musiikkisalonki -tapahtuma on taas tarjolla syyskuussa, ja tällä kertaa tutustutaan lyömäsoittimiin. TFO:n lyömäsoittaja Mads Büchert on ideoinut työpajan, jossa hänen lisäkseen soittimia esittelevät lyömäsoittajat Ari-Pekka Mäenpää ja Tuomas Tainio. Työpajassa esitetään taideteos, joka koostuu Büchertin siskon, Laura Büchert Schjødtin, tekemästä animaatiosta, siihen sävelletystä musiikista ja Büchertin live-perkussiosoitosta animaation mukana. Tästä OS-teoksesta Büchert idean alun perinkin työpajaan sai.

n L as te o n k i l k k is a m u s i i ib e li us 20.9. S sa klo os muse Vapaa . 0 0 14. . ä p äs y

Lausteen nuorisotalon joukkue menestyy biljardissa

– OS koostuu neljästä osasta ja se käsittelee elämän eri osa-alueita. Lähdetään bakteereista ja mennään kohti planeettoja, galakseja, kuvitteellisia dinosauruksia ja muita otuksia. Kaikki tapahtuu rinnakkaisessa fantasiatodellisuudessa, Büchert kertoo.

Avoin ilmapiiri Animaatio on helposti lähestyttävä ja tarkoituksena on antaa lapsille elämys eri taidemuodoista. Lisäksi työpajassa esitellään eri lyömäsoittimia, kuten erilaisia rumpuja ja myös melodisia perkussioita kuten marimbaa, ksylofonia ja vibrafonia. Büchert on ennenkin synnyinmaassaan Tanskassa työskennellyt lasten kanssa ja pitää tätä erittäin tärkeänä. – Lapset pitää ottaa vakavasti ja luoda vuorovaikutukseen ja työpajaan avoin ja rohkaiseva ilmapiiri. He pääsevät myös tietysti itse kokeilemaan soittimia, hymyilee Büchert.

Lausteen nuorisotalon nuoret ovat kunnostautuneet biljardissa. Nelihenkinen, 13–15-vuotiaiden nuorten joukkue voitti viime vuonna kaksi 8-pallon Suomen mestaruutta ja sai keväällä pronssia pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Riihimäellä. Joukkueeseen kuuluvat veljekset Vedat ja Limi Dibrani sekä Drilon Gjosha ja Valmir Hiseni. Pojat käyvät nuorisotalolla lähes päivittäin ja heidän biljardiharrastuksensa on myös alkanut nuorisotalolta. – Käymme nuokkarilla pelaamassa ja tapaamassa kavereitamme. Täällä on tosi mukavaa viettää aikaa, Vedat Dibrani kertoo.

Lausteen nuorisotalon ohjaajat Hanna-Kaisa Rantanen ja Mika Raita kertovat, että ovi pohjoismaiden mestaruuskisoihin aukesi nuorisotalon joukkueelle vuonna 2013, kun tiimi voitti kaksi Suomen mestaruutta 8-pallossa Tampereella. Riihimäellä järjestettyihin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin sai osallistua maata kohden yksi joukkue/ sarja. Joukkueessa sai olla kolmesta viiteen pelaajaa, joista kolme pelasi ja kaksi oli varalla. – Vastustajat olivat erittäin taitavia ja valmennettuja. Esimerkiksi tanskalaiset olivat todella tosissaan, Raita sanoo. Vedat ja Limi Dibrani kertovat, että he itsekin yllättyivät menestyksestään kansainvälisissä kilpailuissa. Heillä ei saavutuksistaan ja taidoistaan huolimatta ole erityisiä jatkosuunnitelmia biljardiharrastuksensa suhteen. – Emme ole oikeastaan edes miettineet asiaa sen pidemmälle. Pelaamme vain, koska se on mukavaa, pojat kiteyttävät. Lausteen nuorisotalo on liikuntapainotteinen ja biljardia pelataan talolla aktiivisesti. Lajiin kannustetaan ja tilaan on hankittu kunnolliset välineet harrastamiseen. Biljardipöytiäkin on kaksi. – Me haluamme näyttää nuorille, ettei biljardi ole vain pubipelaamista, vaan urheilua, johon liittyy esimerkiksi matematiikkaa ja fysiikkaa, Raita selvittää. Pelaamiseen ja harjoitteluun liittyy paljon ohjaamista, mutta se on lähtöisin nuorten halusta. Talon omia biljarditurnauksia järjestetään kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Karsinta joukkueeseen pääsystä on syys-lokakuussa ja sieltä neljästä viiteen parasta pelaajaa valitaan nuorisotalon joukkueeseen. Ohjaaja Hanna-Kaisa Rantanen kertoo, että Lausteen nuorisotalolla harrastetaan biljardin lisäksi mm. futsalia ja muitakin urheilulajeja. – Nuorisotalolla harjoittelu perustuu aina vapaa-ehtoisuuteen ja nuorten omaan kiinnostukseen. Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

Biljardissa menestyneet veljekset Limi ja Vedat Dibrani käyvät nuorisotalolla lähes päivittäin.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue

Yhdistyksiä ja seuroja haetaan

Pop up -vapaaaikatoimijaksi Pansion Höveliin? Väliaikaiset pop up -myymälät ja -ravintolat ovat monille jo tuttuja. Ne putkahtavat esille toviksi ja sulkevat sitten ovensa. Nyt Pansiossa on tavoitteena kokeilla ensimmäistä kertaa pop up -vapaa-aikapalveluja.

Turkuun on perustettu Iceheartsjoukkue, joka pyrkii urheilun avulla edistämään lasten itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Myönteiset vaikutuksen heijastuvat todennäköisesti myös asuinympäristöön ja kouluun. Turun Icehearts-joukkueen harjoituksissa pelataan jalkapalloa, koripalloa tai salibandya. Välillä pojat myös taiteilevat diabolojen kanssa.

Neljä poikaa kirmaa pallojen perässä ympäri liikuntasalia. Ollaan Pansion koululla, jossa Turun Icehearts-joukkueen harjoitukset ovat parhaillaan alkamassa. Joukkueen valmentaja Niko Valikainen nostaa maalit pakoilleen, jotta pojat pääsevät treenaamaan jalkapalloa. – Tulevaisuudessa on tarkoitus mennä mukaan nappulaliigaan, mutta aluksi tärkeintä on, että tutustumme toisiimme. Iceheartsissa ei ole kyse vain pelaamisesta, vaan autan poikia myös koulupäivän aikana ja koulun jälkeen. Teemme esimerkiksi läksyjä yhdessä ja juttelemme asioista, Valikainen kertoo. Icehearts-toiminta pyrkii joukkueurheilun avulla ehkäisemään syrjäytymistä sekä edistämään lasten itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Joukkue pitää yhtä noin 12 vuoden ajan, kunnes lapset ovat täysiikäisiä. Pitkäkestoisella toiminnalla halutaan taata, että erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on läpi kasvuvaiheiden tuttu aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä. – Pojista näkee jo nyt, että kehitystä on tapahtunut. Yhdellä esimerkiksi lukutaito on parantunut ja toisella sosiaaliset taidot. En vaadi, että pojista tulisi kympin oppilaita tai jalkapalloilijoita, vaan se riittää, että heillä itsellään on hyvä olo, Valikainen painottaa.

ovat olleet kiitollisia siitä, että heidän lapsensa on valittu mukaan, Valikainen kertoo. Turun kaupungin hyvinvointitoimiala halusi kohdistaa Icehearts-toiminnan juuri Pansio-Pernoon, jossa esimerkiksi huostaanotot ovat olleet kasvussa viime vuosina. – Muissa kunnissa on ollut hyviä kokemuksia ja odotamme niitä Turkuunkin, toteaa Pernon sosiaalitoimiston johtava sosiaalityöntekijä Jari Lindfors. Valikaisen mukaan joukkueurheilu on toimiva tapa ehkäistä syrjäytymistä, sillä ryhmässä tutustuu muihin samanikäisiin ja urheiluun voi purkaa ylimääräistä energiaa. Osana joukkuetta pojat myös tuntevat kuuluvansa johonkin. – Huomaan, että pojat ovat alkaneet luottaa minuun. He kertovat rehellisesti sekä hyvistä että huonoista asioista, Valikainen sanoo. – Myöhemmin tulevaisuudessa pojat ehkä valitsevat treenit kaupalla notkumisen sijaan. Myönteiset vaikutukset eivät siten koske vain poikia itseään, vaan myös heidän perhettään, asuinaluettaan ja kouluaan. Teksti ja kuva: Jenni Valta

Joukkueeseen tulee 15 poikaa Turun joukkueen kokoaminen aloitettiin syksyllä 2013 ja mukana on nyt kahdeksan vuosina 2005– 2007 syntynyttä poikaa. Lapset valittiin joukkueeseen Pansion ja Mikaelin koulun opettajien avustuksella. Joukkueen rakentaminen on vielä kesken ja lopulliseen porukkaan tulee ainakin 15 poikaa. – Lasten vanhemmat ovat alusta saakka suhtautuneet toimintaan todella myönteisesti. Vanhemmat

Mikä Icehearts? • Ilkka ja Ville Turkka, isä ja poika, perustivat Icehearts ry:n Vantaalla 1995. Toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä joukkueurheilun avulla. • Joukkueita on tällä hetkellä Vantaalla, Helsingissä, Turussa, Ulvilassa, Lahdessa, Seinäjoella ja Espoossa. • Joukkueeseen kootaan 15–25 pelaajaa ja joukkue toimii noin 12 vuoden ajan. • Yhden joukkueen vuosibudjetti on noin 50 000 euroa. Rahoitus tulee kunnilta, valtiolta ja yksityisistä avustuksista.

Valmentaja Niko Valikainen kertoo, että pojat kantavat ylpeinä Icehearts-paitoja ja -pipoja.

Idea lähti liikkeelle osittain tyhjänä olevan Hövelin kauppakeskuksen tilojen hyödyntämisestä sekä Pansion asukkaiden ja järjestötoimijoiden toiveesta löytää tiloja yhteiseen käyttöön. – Tilat ovat meillä nyt valmiina ja seuraavaksi tavoitteenamme on löytää seuroja, yhdistyksiä ja järjestöjä tai asukasaktiiveja pyörittämään toimintaa syksystä alkaen, kertoo Toni Ekroos Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalta. Tavoitteena on antaa eri harrastustoimintaa järjestävillä mahdollisuus tuoda palvelujaan Pansio-Pernon alueelle tai testata uusia palveluideoitaan helposti ja ilman sitoutumista pitkäaikaiseen toimintaan. Pop up -toiminnan järjestäminen halutaan tehdä toimijoille mahdollisimman helpoksi ja jokaisen kiinnostuneen tahon kanssa neuvotellaan tapauskohtaisesti. Tervetulleita ovat niin urheiluseurat ja kulttuuriyhdistykset kuin asukkaiden omat kellarikerhot, ompeluseurat ja jumpparyhmätkin. – Ideaalitilanteena on, että joku pop up -toiminta lähtee niin hyvin käyntiin, että siitä tulee pysyvämpää toimintaa, Ekroos kuvaa odotuksiaan.

Pansio-Perno-päivänä tutustumaan Pansion koulun piha täyttyy alkavan syksyn kunniaksi monenlaisesta vapaa-ajantoiminnasta Pansio-Perno-päivänä lauantaina 6.9. Tapahtuman yhteydessä kaikilla pop up -toiminnasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tulla Höveliin paikan päälle katsomaan tiloja sekä saamaan tietoa toiminnan käytännöistä ja mahdollisuuksista. Nyt pitkän tauon jälkeen järjestettävä Pansio-Pernopäivä on raikas yhdistelmä liikuntaa ja kulttuuria. Tapahtuman aikana voi tutustua alueen eri liikuntalajeihin, saada opastusta vaikka frisbeegolfiin, nauttia lyhytelokuvista ja sarjisräpistä, osallistua lasten ympäristöpajaan sekä saada tietoa syksyn harrastusmahdollisuuksista. PansioPerno-päivä on osa Pansio-Pernon kaupunginosaviikkoja, jotka järjestetään 1.–6.9. Tapahtuma järjestetään Pansion koulun pihalla (Pernontie 29) 6.9.2014 klo 12–17. Tutustuminen pop up -toimintaan tapahtuman aikana Hövelissä, Hyrköistentie 26.

Lisätiedot pop up -toiminnasta Toni Ekroos, p. 044 907 2947 etunimi.sukunimi@turku.fi www.turku.fi/eviva Teksti: Piia Vuorinen

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Teksti ja kuva: Maria Vakkamaa

Fendarin metallipajassa tehdään monenlaisia asiakastöitä tilauksesta – Kaikki on sujunut mainiosti. Heidillä on mm. erittäin hyvä kyky hahmottaa asioita. Fendarin metallipajassa on pajajaksolla n. 4–7 nuorta kuukaudessa. Nuoret ovat pajoilla kuukaudesta vuoteen kestäviä jaksoja.

Kukkateline vanhoista kottikärryistä, mönkijän vedettävä alkusammutusvaunu, frisbeegolfkoreja, grillejä, teatterilavasteita, yms. Niitä ja paljon muutakin valmistuu tilauksesta Nuorten työpaja Fendarin metallipajassa. Asiakastöitä otetaan vastaan ympäri vuoden.

Tilaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Fendarissa vastaavana ohjaajana työskentelevä Joni Laine kertoo, että pajoilla tehtävien tuotteiden hinta määräytyy etukäteen tehtävän tuntiarvion Heidi Väistö istuu Ahtelaan Metallipajan työpajaohjaaja Pentti Hokperusteella. Ohjaaja siis laskee paljonko tehdyn alkusammutusvaunun kanen kertoo, että asiakastöitä tehdään työn tekemiseen kuluisi aikaa ammattikyydissä. Taustalla työpajaohmetallipajassa laidasta laitaan. Esimerkiklaiselta ja hinta lasketaan sen mukaan, jaaja Pentti Hokkanen ja kottisi nuorisoleirialue Ahtelaan tehtiin tilaukvaikka todellisuudessa aikaa kuluisikin kärryistä tehty kukkateline. sesta mönkijän vedettävä alkusammutusenemmän. vaunu. – Hinta on vielä edullisempi, mikäli Fendarin tilaustuotteiden teettämisestä kiinnostuneet voivat ottaa – Vaunu on tehty vanhasta mönkijän asiakas hankkii materiaalit itse. Esimerpuhelimitse tai sähköpostilla yhteyttä Joni Laineeseen, puh. 050 5546 125, peräkärrystä. Siinä on paikat kymmenelle kiksi pihalla oleva kottikärryistä tehty joni.laine@turku.fi. Sähköpostiin voi liittää mukaan esimerkiksi valokuvia palosammuttimelle ja keskellä vaunua on suuri kukkateline maksaisi asiakkaalle tuotteesta, jonka haluaa kunnostettavaksi tai muokattavaksi. tilaa mahdollista potilaan kuljettamista n. 200 euroa ja omat kottikärryt, Laine varten, Hokkanen kertoo. kertoo. Laine muistuttaa, että asiakkaiden kannattaa tilata – Tämänkaltaisen erikoisen työn tekeminen opetti työt hyvissä ajoin. Esimerkiksi kottikärryistä tehtävän suunnittelua, erilaisia työmenetelmiä ja luovaa ajattelua, Nuoret valmistavat tuotteet ohjaajien kukkatelineen rakentamiseen kuluu aikaa noin kolme Väistö kertoo. avustuksella viikkoa. Heidi on ollut pajajaksonsa aikana myös mukana teAhtelaan tilatun alkusammutusvaunun teki Hokkasen – Töitä tehdään pajoilla ympäri vuoden. Nyt syksyn kemässä mm. Fendarin pihalla olevaa suurikokoista meohjauksessa Fendarissa pajajaksolla oleva Heidi Väistö. tullen olisi hyvä aika tilata esimerkiksi pihakoristeita entallista kukkatelinettä. Hänen seuraava projektinsa on Heidillä on takanaan puualan perustutkinto, mutta ei si kesäksi. satavuotiaan puupenkin entisöinti. aiempia kokemuksia metallitöiden tekemisestä. Väistön Pienempiä metallisia tilaustöitä ja osia voidaan tarTyöpajaohjaaja Pentti Hokkanen on erittäin tyytyväimielestä sammutuskärryn tekeminen oli mukavaa ja mievittaessa myös ruiskumaalata Fendarin maalaamossa. nen Heidin työskentelyyn ja työn laatuun. lenkiintoista.

Tukitoiminnoista asiantuntevaksi kaupunkiyhtiöksi

Osana monen turkulaisen arkea Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy eli Arkea on yrityksenä ja brändinä tuore. Yhtiö perustettiin vuonna 2012. Tätä edelsi parivuotinen toiminta liikelaitoksena, johon oli yhdistetty entiset kaupungin ruokahuollon, siivouksen ja kiinteistönhoidon tukitoiminnot. Teksti ja kuva: Katja Tättäläinen

– Liikelaitoksen aikana luotiin hyvä pohja, josta on ollut mahdollista kehittää yhtiön toimintaa, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari. Perustamisen jälkeen yhtiön toiminta on laajentunut niin toimialojen, toiminta-alueen kuin henkilöstönkin osalta. Uutena toimialana Arkea tarjoaa myös monipuolisia turvallisuuspalveluita. Maantieteellinen toiminta-alue laajeni Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ruokahuollon siirryttyä Arkealle kattamaan Turun lisäksi Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin. Kaupan myötä myös henkilöstömäärä kasvoi lähes 200 henkilöllä.

Arkea tuottaa palveluja ja palvelee Turkua sekä turkulaisia Arkea työllistää nykyisin noin 1 100 henkilöä ja on alansa suurin työnantaja Lounais-Suomessa. Sen lisäksi, että Arkea työllistää yli 700 turkulaista ja maksaa huomattavan

määrän verotuloja Turkuun, yhtiö on merkittävästi mutta huomaamattomasti mukana jokaisen turkulaisen arjessa mukulasta mummoon. Arkea valmistaa päivittäin yli 45 000 ateriaa, joilla se ruokkii muun muassa turkulaiset koululaiset, päiväkotilapset, sairaaloiden potilaat ja vanhuskeskusten asukkaat sekä joukon työpaikkaruokailijoita. Yhtiön uusimmissa ravintoloissa Nereidissä ja Sigynissä kuka tahansa voi nauttia ravitsevan aamiaisen tai lounaan. Puhtaus- ja kiinteistöhoitopalveluista pääsevät nauttimaan kaikki kaupungin julkisten tilojen, kuten koulujen, terveysasemien, oppilaitosten, kirjastojen ja liikuntapaikkojen käyttäjät. Lisäksi Arkea huolehtii joidenkin yksityisten taloyhtiöiden kiinteistönhoitopalveluista.

Tukitoiminnosta alansa asiantuntijaksi Yhtiönä Arkea ei enää tuota palvelujaan pelkästään Turun kaupungille. Sen kaikilla toimialoilla on myös yksityisiä asiakkaita. Yhtiöittäminen on muuttanut myös henkilöstön roolia. Entiset kaupungin tukipalvelujen tuottajat ovat nyt yhtiön liiketoiminnan perusta. He tekevät arvokasta työtä yhtiön ydintoimintoja kehittämisen eteen. Yhtiönä juuri kehittämistyöhön onkin mahdollista keskittyä paremmin. – Kehitämme tekemistä ja koulutamme henkilöstöä, jotta työskentelymme on ammattimaista. Kaikilla toimialoillamme perustyön tukena on oman alansa asiantuntijoita, kertoo Rompasaari.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Yhden laitteen taktiikalla

Tietokone osana opetusta jo lähes kolmekymmentä vuotta

Opetuksen apuna kätevä ja kiinnostava tabletti Maailma on digitalisoitunut jo hyvän aikaa, ja luontevasti tietotekniikkaa käyttävien 1980-luvun jälkeen syntyneiden diginatiivien sukupolvi on täällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heidän tietotekniset taidot olisivat luonnostaan tuottavia ja tavoitteellisia. Siksi tarvitaan tietoja viestintätekniikasta kiinnostuneita opettajia. Turun kaupungin sivistystoimialalla toimiva Tietokone opetuksessa - TOP-keskus on auttanut ja tukenut opettajia tietotekniikan käytössä jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. – Koulutuksemme ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan meidän tehtävämme on tukea ja auttaa opettajia tietoja

viestintätekniikan opetuskäytössä. Annamme opettajille ideoita, miten eri tietoteknisiä välineitä voi käyttää oppiaineissa, sekä tarjoamme sopivia välineitä, kertoo TOPkeskuksen toiminnanjohtaja Jouni Paakkinen. Viime vuonna TOP-keskuksen koulutuksissa paikan päällä ja kouluilla kävi noin 1700 opettajaa, ja joukko oli hyvin heterogeeninen iän ja sukupuolen suhteen. – Tämän vuoden suosituimpiin koulutuksiin on liittynyt tabletin käyttö opetuksessa. Tablettia on käytetty esimerkiksi musiikin, kuvaamataidon ja matematiikan opettamisen tukena erittäin kysytyn mediankasvatuksen lisäksi, Paakkinen jatkaa.

Yhtenä esimerkkinä mediakasvatuksesta on ollut Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama YKÄ-hanke, jonka näkyvimpinä toimintamuotoina ovat olleet koordinaattori Salla Sissosen yhdessä opettajien kanssa vetämät mediapajat kymmenissä turkulaiskouluissa sekä niistä syntyneet sadat oppilaiden videot ja muut mediatuotokset. Haastateltu on Michael Monroeta, Palefacea, Lauri Tähkää ja monia muita. Tänä keväänä järjestettiin myös Klaffi-elokuvakilpailu, johon osallistui yhteensä 50 elokuvaa, animaatioita ja opetusvideoita kaikilta kouluasteilta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Videot on julkaistu Tuubi-julkaisukanavassa, joka on vakiinnuttanut paikkansa, ja jonne koulut lataavat jatkuvasti uutta oppilaiden ja opiskelijoiden tuottamaa sisältöä. – Median tekeminen on entistä helpompaa tabletin avulla, koska yhdellä laitteella voi tehdä kaiken tiedonkeruusta kuvaamiseen ja editointiin, Jouni Paakkinen toteaa.

Jokaiselle oma digipolku Ensi syksynä TOP-keskus aloittaa Opetushallituksen rahoittaman Digipolut-nimisen hankkeen, joka tarjoaa teknisesti eri tasoilla oleville opettajille sopivaa koulutusta ja kehittämismahdollisuuksia. Kaikilla on mahdollisuus kehittää omia tietoteknisiä taitojaan, jolloin taataan paremmin oppilaiden ja opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet opinpolulla tietoteknisten asioiden parissa.

Lisätietoa: tuubi.edu.turku.fi edu.turku.fi Teksti: Marja Nikkinen | Kuva: Taina Koskinen

Anmäl dig till arbis nu! Helmikuussa avatusta Ravintola Nereidistä (Postikatu 2) voi varata tiloja kokous- ja juhlakäyttöön vaikka kesän juhliin. Valoisa ravintolasali muuttuu helposti tunnelmalliseksi lähes 200 hengen juhlatilaksi.

Modellplansbygge, Tove Jansson 100 år, Nybörjarlatin, Förutom på nätet finns studieprogrammet också i tryckt Musikteori, ABC i tonbildning, Att läsa bokslut, Croquis, form. Nytt liv i böckerna, Hiphop och showdans, Att förstå Arbis betyder mycket för det svensk- och tvåspråkiga världsekonomi, Att skriva för scenen, Enkla fiskrätter, GiÅbo. Det märker vi som jobbar på institutet ständigt. Vi tarr, Känn dig själv- förstå andra, Ipad, Massage, Stolyoga gläder oss speciellt över att antalet studerande har ökade reoch Body awareness är några av Arbis nyheter i höst. jält under våren med drygt 65 % jämfört med våren 2013. Höstens studieprogram är uppbyggt utgående från Arbis är öppet för alla oberoende av hemort och modersmål. önskemål och dels mixat samman med en rad nyheter. Hittills i år har vi studerande med 23 olika modersmål. I programmet varvas kortare kurser med längre samt erÅldersgaffeln är bred. Vår yngsta kursdeltagare bjuder föreläsningar och veckoslutskurser för att skapa ett var 7 veckor gammal då han förra läsåret började i utbud som passar så babygymnastiken, många studeranmedan vår äldsta des tidtabeller som har passerat 100 årsmöjligt. strecket. Tröskeln A nmä lninga r till oss ska vara låg till höstens kurser även för våra spepå Åbo svenska cialgrupper. En helt arbetarinstitut öpny specialgrupp vi pnas på www.aboerbjuder kurser för i arbis.fi 18.8.2014 höst är personer som kl. 19.00. Snabbast drabbats av afasi. och enklast anmäLäs mer på www. ler du dig alltid via aboarbis.fi eller nätet, men vill eller hämta ett tryckte kan du inte anvstudieprogram på ända dator går det Arbis kansli. också att anmäla sig personligen på Text: Isa Hudd | Foto: Arbis kansli vid Välkomnar till Arbis. Fr.v. rektor Sixten Westerby, Mika Tammenkoski Kaskisgatan 5. planerare Isa Hudd, textillärare Anja Lindqvist.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Hauskoja makuja, tuoreilta tekijöiltä Turku saa islantilaisena vientituotteena ruokapöytiin iloa ja hauskuutta, Food & Fun -festivaalin. Turku oli kaupunkina juuri sopivan pieni ja ruokakulttuuriltaan suuri, jotta festivaali istuu ruokapöytiimme. Hyppysellinen hauskanpitoa tuodaan myös kouluruokaan. Ja nuoret pääsevät näyttämään kykynsä. Teksti: Sini Silván | Kuvat: Kari Vainio

– Food & Fun on alkuperältään islantilainen ravintolafestivaali. Ideoita on otettu sieltä, mutta tuotu ne Turkuun, jossa toteutus voi olla saaristoruokamainen, paikalliseen tapaan. Mukana on kymmenen ravintolaa, joissa kymmenen kansainvälisen keittiömestarin kanssa toteuttavat menuun 1.–5. lokakuuta, Pekka Kuru Kehitysyhtiö Kuru Oy:stä kertoo. Turkuun odotetaan varsinaissuomalaisia, suomalaisia ja myös ruotsalaisia ruokavieraita. Varmasti pöytään istahtaa myös islantilainen Siggi Hall, jonka luoma ruokatapahtuma siirtyy saarelta saaristoon.

Hauskaa kouluruokaa omissa näpeissä Huvia ei jätetä vain aikuisille, festivaali näkyy myös päiväkodeissa ja kouluissa. Ruokalistalle onkin luvassa sormiruokaa ja streetfoodia. – Ajatus on, että lapset pääsevät itse tekemään ja rakentamaan omia hampurilaisiaan – mutta ei mistä tahansa, aineksina on kotimaista ruisleipää ja kalaa, Arkean palvelujohtaja Paula Juvonen kertoo. Arkean henkilökunta on jo alkukesästä aloittanut

kouluruokamenun suunnittelun. Ensimmäiset maistiaiset on siis pidetty hyvissä ajoin. Myös lapset pääsevät suunnittelemaan omia annoksiaan, joita turkulaiset keittiömestarit toteuttavat ennen tapahtumaa. – Lapset ideoivat menun, jossa tuodaan esiin lasten luovaa maailmaa, Pekka Kuru kertoo.

Nuoret pääsevät todella tekemään Suunnitelmissa on myös pistää pystyyn nuorten pop up -ravintola syksyn aikana. Tästä projektista tulevat ravintoloitsijat ovat vielä alkusyksystä autuaan tietämättömiä. Idea on koota nuorista ravintola-alan koulutukseen päässeistä nuorista ryhmä, joka saa todella keittää, paistaa, tiskata ja tarjoilla, niin että hiki virtaa. Pekka Kuru kertoo, miten konseptia on jo kokeiltu Eurassa. Siellä nuoria työttömiä, koulutettiin ripeällä otteella: maanantaina ja tiistaina perehdyttiin kymmenen ruokalajin ammattilaisiksi. Keskiviikkona suoritettiin hygieniapassit. Kuorma-auton tuomasta kalustosta koottiin ravintola ja koemaisteluiden jälkeen jo seuraavan viikon perjantaina tarjoilu alkoi yleisölle: nuoret vailla työtä tai koulutusta tarjosivat pop up -ra-

Arkean loihtima testiversio Food&Fun-viikon ruishampurilaisesta kalapihvillä. Kuva: Katja Tättäläinen

vintolassaan kolmen ruokalajin menun 1150 hengelle. – Olennaista on kyky oppia, kyky oppia kokemuksesta, liittyä työyhteisöön, tehdä töitä muiden kanssa yhdessä. Pop up -ravintolassa näitä kykyjä saa. Lisäksi oppii suunnittelemaan, ratkaisemaan ongelmia, toimimaan tavoitteellisesti toisten kanssa vuorovaikutuksessa, Kuru pohtii. – Tässä on hiukan suomalaista perinnettä mestari – kisälli –oppimisen mallista.

Turun suomenkielisen työväenopiston kurssitarjonnassa paljon kiinnostavia uutuuksia

Ukulelen alkeista avaruuden valloitukseen Turun suomenkielisen työväenopiston syyslukukausi on alkanut. Opistolla on perinteisesti ollut laaja kurssitarjonta, kestosuosikkien lisäksi nyt löytyy myös lukuisia kurssiuutuuksia, ja valikoima kattaakin yli 900 erilaista kurssia. Teksti: Turun suomenkielinen työväenopisto Kuva: Mika Tammenkoski

Tänä syksynä perehdytään ensimmäistä kertaa muun muassa tuohityön saloihin, ukulelen soiton alkeisiin, rap-lyriikan kirjoittamiseen, avaruuden valloitukseen, äiti-lapsi -lattariliikuntaan, japanilaiseen shindo-rentoutusvenyttelyyn, haitarin orkesterisoittoon, secondlife-ompeluun ja paperisavitekniikkaan. Uutta oppia saa myös paremmista opiskelutaidoista, mielenterveyden ensiavusta, matematiikan ihmeellisestä maailmasta ja veneilijöiden sähköopista. Uutuuksia löytyy siis monilta eri aloilta.

Saisiko olla swahilia, thai-kieltä tai vaikkapa luento historiasta? Opisto tarjoaa kielikursseja 20 eri kielestä, joukkoon mahtuvat niin vahvat perinteiset kielet, kuin myös harvinaisemmat kuten arabia ja thai-kieli. Uusina kielinä opetetaan swahilia ja kroatiaa. Kielikurssien sisältö on

suunniteltu niin matkailijoiden tarpeisiin kuin vankempaankin kielitaitoon pyrkiville. Työväenopistolla on myös monipuolinen luentotarjonta. Syksyn mittaan järjestetään yli 60 luentoa, jotka käsittelevät niin historiaa kuin tämän päivän polttavia aiheitakin. Kaikille luennoille voi osallistua lunastamalla 40 € luentokortin, joka on voimassa myös kevätlukukauden ajan. Lisätietoja opinto-ohjelmasta ja kursseista osoitteessa www.turuntyovaenopisto.fi. Painetun ohjelman voi noutaa esimerkiksi opistolta, kirjastoista tai kauppakeskuksista. Tarkemmat jakelupaikat on listattu opiston nettisivuille. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti opistotalolla, Kaskenkatu 5, mutta kursseja järjestetään myös parissakymmenessä eri sivutoimipisteessä ympäri Turkua. Heli Tasala aloittaa syksyllä uutena ruotsin ja saksan opettajana.

Kansanlastentarha – kaikille lapsille ja kaikille yhteiskuntaluokille Turkulainen päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja, nykyisin eläkkeellä oleva Irma Alaranta on kiinni sekä historiassa, että nykypäivässä. Hän on kirjoittanut Turun vanhimman suomenkielisen lastentarhan, nykyisen Mäntymäen päivähoitoyksikön historiikin. Teksti ja kuva: Maija Linnala

Irma Alaranta tuntee turkulaisen varhaiskasvatuksen jokaisen vaiheen ja muutoksen. Hän on työskennellyt päivähoidossa Turussa vuodesta 1957. Työnsä ohella Alaranta teki tutkimuksia Turun neljästä vanhimmasta kansanlastentarhasta. Hän työskenteli pääasiassa päiväkodinjohtajana eri yksiköissä ja teki gradunsakin liittyen päiväkodinjohtajien työssään kohtaamiin haasteisiin. Ensimmäiset lastentarhat olivat yksityisiä, kalliita ja ruotsinkielisiä. Kaksikielinen Turun työväenyhdistyksen lastentarha tuli todelliseen tarpeeseen, mutta halukkaita sinne oli enemmän kuin saatettiin ottaa. Lastentarhojen lisätarve oli selkeä. Koulutettua henkilökuntaa tarvittiin ja tähän tarpeeseen Helsinkiin perustettiin 1800-luvun lopulla lastentarhanopettajakoulutus.

Kansanlastentarhan muutto Mäntymäkeen

Päivänpirtin pojat ryhmäkuvassa 1950-luvulla.

Vuonna 1920 Kansanlastentarha muutti Mäntymäen takamaille, Kaarinan pitäjään Villa Karlborgiin. Vuonna 1924 talossa työskennellyt lastentarhanopettaja Ester Melander nimesi talon Päivänpirtiksi, ”koska meillä oli suuri ja aurinkoinen sali, josta näki omaan ihanaan puutarhaan. Ulkona oli hiekka-

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Kasvatus- ja opetusvirasto on tuttu paikka Irma Alarannalle.

laatikko ja ohjakset, juostiin ja hypättiin pituutta. Pihalla oli paljon luumupuita, joissa oli paljon makeita luumuja, oli suuri tuomi ja sireenejä sekä iso hyötypuutarha ja perunamaa”. Melanderin kirjoituksesta paistaa läpi tuon ajan arki: ”Lastentarha oli lapsille suurenmoinen elämys, koska koti oli yleensä pieni 1 h+k, pihat rumat vaikkakin äiti oli kotona. Lastentarhassa oli isoja autoja ja nukkeja, lapset leikkivät paljon kotileikkejä. Ympäristöön tehtiin paljon retkiä kuten Sikaojan taakse niitylle. Joskus käveltiin Aurajoen rantaan ja ajeltiin höyrylautalla Onkaförillä. Näihin aikoihin ei lapsia kotoa viety mihinkään kuten nykyään, myös sen vuoksi lastentarhan merkitys oli suuri“. Nykyisen Mäntymäen päivähoitoyksikköön kuuluu jäljelle jääneet vanhat rakennukset. Päärakennus purettiin 80-luvulla huonokuntoisena ja epäkäytännöllisenä ja tilalle rakennettiin nykyinen päiväkotirakennus. Ensimmäinen suomenkielinen lastentarha viettää ensi syksynä 115-vuotisjuhlia Irma Alaranta; ”Lastentarhan synty ja Turun ensimmäinen suomenkielinen lastentarha” on julkaistu Turun kaupungin nettisivuilla: www.turku.fi/sivistystoimiala/julkaisut.

Teksti: Jenni Valta | Kuva: Tiia Laakso

Millissä huumeidenkäyttäjiä

ei tuomita eikä hyysätä Terveysneuvontapiste Milli tarjoaa suonensisäisiä huumeita käyttäville puhtaita neuloja ja ruiskuja, jotta veriteitse tarttuvat taudit ja infektiot eivät leviäisi käyttäjien keskuudessa. Asiakkaat saavat Millissä myös muun muassa rokotuksia ja terveysneuvontaa. Työntekijät kohtaavat asiakkaansa ihmisinä, ei huumeidenkäyttäjinä. Pariskunta istuu Millin vihreällä sohvalla ja hörppii kahvia pahvimukeista. He ovat neljän–viidenkymmenen ikäisiä ja suonensisäiset huumeet ovat olleet osa heidän elämäänsä noin 27 vuoden ajan. Pari vierailee Millissä vaihtaakseen käytetyt välineet puhtaisiin. – Olemme tulleet todella hyvin toimeen henkilökunnan kanssa. Millin ansiosta ihmiset ovat terveempiä, mikä tuottaa varmasti paljon säästöjä, sillä hepatiittitartunnat tulevat kalliiksi, pariskunta pohtii. He tietävät, mistä puhuvat, sillä pari on käynyt Millissä epäsäännöllisesti jo 14 vuoden ajan. Kun terveysneuvontapiste avattiin vuonna 2000 Taidemuseonmäelle, juuri nämä henkilöt astuivat ovesta sisään ensimmäisten joukossa. Sittemmin Milli on muuttanut Aninkaistenmäelle. – Ihmiset suhtautuivat Milliin aluksi skeptisesti. Moni epäili, että poliisi seuraa paikkaa. Meillä ei ollut

mitään salattavaa, kun oli jo ennestään huumerikoksia taustalla, pari kertoo. Kävi ilmi, ettei Milli luovuta asiakkaiden tietoja poliisille, eikä muillekaan tahoille. Terveysneuvontapisteessä asioidaan nimimerkillä ja asiakkaiden yksityisyyttä suojataan siten, ettei kadulta näe sisälle. Pariskuntaa harmittaa se, että monilla on suuria ennakkoluuloja huumeidenkäyttäjiä kohtaan. He kokevat, että huumeet ovat hyvä vihollinen, jonka syyksi voi laittaa monia asioita. Ajoittain pari on ollut kuivilla jopa vuosia, mutta taukojen jälkeen huumeet ovat taas vieneet mukanaan.

Asiakkaita kohdellaan arvostaen Millin tärkein tavoite on ehkäistä veriteitse tarttuvia tauteja, kuten B- ja C-hepatiittia ja HIV:tä. Siitä syystä työntekijät jakavat turkulaisille ja ulkopaikkakuntalaisille ruiskuhuumeiden käyttäjille puhtaita välineitä, tarjoavat rokotuksia, ottavat verinäytteitä ja antavat neuvontaa. Millistä tavoittaa kerran viikossa lääkärin, joka keskittyy pääasiassa raskaudenehkäisyyn. Kaikki palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ehkäisevän terveydenhuollon piiriin kuuluvassa Millissä asioi viime vuonna noin 700 ihmistä, jotka vierailivat toimipisteessä lähes 6000 kertaa. Vuosittain Millissä jaetaan yhteensä noin miljoona ruiskua ja neulaa. Silti se on liian vähän, sillä työntekijät toivoisivat tavoittavansa kaikki lähialueiden käyttäjät.

Teija Liukas-Uusitalo antaa asiakkaan valita, mitä välineitä hän haluaa. Käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihto puhtaisiin on Millin tyypillisin asiointitilanne.

LISÄTIE TO A: www.t urku.fi /m puh. 0 2 2662 illi 470

Tällä hetkellä Millin yhtenä haasteena on tavoittaa laajemmin nuoria huumeidenkäyttäjiä. Asiakkaiden keski-ikä on noussut vuosi vuodelta ja on tällä hetkellä noin 33 vuotta. – Toivomme, että kukaan ei käyttäisi huumeita, eikä etenkään suonensisäisiä. Jos ihminen kuitenkin käyttää, toivomme hänen käyttävän puhtaita välineitä. Tuemme asiakkaitamme myös käytön lopettamisessa, mutta se ei ole ensisijainen tehtävämme, Millin osastonhoitaja ja toimipistettä perustamassa ollut Leena Paaskunta toteaa. Asiakkaiden kynnys asioida Millissä halutaan pitää matalana. Siksi heiltä ei vaadita esimerkiksi ajanvarausta tai päihteettömyyttä. Lisäksi asiakkaita kohdellaan arvostaen – kuten ketä tahansa muutakin ihmistä. – Kohtaamme ihmisen, emme ongelmaa. Meiltä on helppo tulla kysymään arkisia perusjuttuja, kätilö Teija Liukas-Uusitalo sanoo.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Turun päivä on perinteitä ja monenlaisia tapahtumia Jos syyskuussa kaipaa vielä kesätohinoiden jälkeen kaupunkihulinaa, kannattaa 21.9. merkitä kalenteriin. Silloin on vuorossa järjestyksessään 53. Turun päivä, turkulaisten oma kotiseutujuhla, jolloin kaupunki täyttyy kymmenistä erilaisista tapahtumista ja ohjelmanumeroista.

Turkuseuran kehittämä Turun päivä rakentuu vuosittain perinteisten ohjelmanumeroiden ympärille, johon kuuluvat muutamat perinteiset ohjelmanumerot. Näitä ovat Vuoden kulttuuriturkulaisen julkistus, Turun flikan ja pojan valinta, Turun päivän kummilasten muistaminen sekä Heikin markkinat Kauppatorilla. Turun museokeskus ja muut kulttuuritahot esittelevät toimintaansa, mukana on lukuisia kaupungin toimialoja ja yrityksiä. Päivä huipentuu ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä klo 21. Lisäksi tarjolla on runsas joukko muita tapahtumia. – Mukaan on tullut vuosien varrella myös paljon kolmannen sektorin toimijoita. Turun päivä on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille, kertoo Turun päivän tapahtumatuottaja Olli Hirvonen.

Avointa ja monikulttuurista Monet kansalaisjärjestöt ovat mukana Kepa ry:n koordinoimalla Mahdollisuuksien torilla Vanhalla suurtorilla. Turun NMKY esittelee monipuolista toimintaansa Itäisellä Rantakadulla. – Vaikka seassa on markkinahumua ja kaupat pitävät ovensa auki näin sunnuntainakin, tarjolla on paljon muutakin.

Vähätorilla on esimerkiksi konsertteja ja lastentapahtumia ja kaikkiin on vapaa pääsy. Kolmatta kertaa järjestetään myös lasten menopeliajo, johon voi oman menopelin tuunaamalla osallistua mukaan. Paras tuunaus palkitaan ja kaikki osallistujat saavat kunniakirjan, Hirvonen myhäilee.

Vaihtuvat teemat Turun päivän teemat nousevat kaupungin ajankohtaisista tapahtumista. Viime vuonna huomioitiin kaupunginkirjasto, joka täytti 150 vuotta, sitä edellisenä juhlittiin 200-vuotiasta kaupungintaloa. Tänä vuonna keskitytään mereen ja merensuojeluun. Myös Aurajoki on keskeinen tapahtumapaikka, erilaisia pysähtymispisteitä ja tapahtumia on tarjolla Halisten koskelta Forum Marinumille ja satamaan asti. – Suunnitteilla on myös jokilauttaopastus, jossa katsotaan kaupunkia joelta käsin. Myös Förillä tapahtuu, vihjaa Hirvonen. Teksti: Heidi Horila | Kuva: Hannu Waher

Åbodagen består av traditioner och många slags evenemang Om man fortfarande efter sommarvimlet längtar efter liv och rörelse i september så lönar det sig att anteckna datum 21.9 i kalendern. Då ordnas Åbodagen för 53:e gången, åbobornas egen hembygdsfest. Då fylls staden av tiotals olika evenemang och programnummer.

Åbodagen som lanserats av Åbosamfundet byggs årligen kring traditionella programnummer. Då offentliggörs bl.a. Årets kulturåbobo, väljs Åbopojken och Åboflickan, uppvaktas Åbodagens fadderbarn samt ordnas Henriksmarknaden på salutorget. Åbo museicentral och andra kulturaktörer presenterar sin verksamhet. Dessutom deltar flera sektorer inom staden och företag i Åbodagen. Dagen kulminerar i ett fyrverkeri på Samppalinnabacken kl. 21. På programmet står också flera andra evenemang. – Under årens lopp har också många aktörer inom tredje sektorn kommit med. Åbodagen är avsedd för alla och alla åldrar, berättar evenemangsproducent för Åbodagen Olli Hirvonen.

Öppenhet och mångkulturalism Många medborgarorganisationer deltar i Möjligheternas torg på Gamla Stortorget som koordineras av Kepa ry. Turun NMKY (Kristliga Föreningen för Unga Män i Åbo) presenterar sin mångsidiga verksamhet på Östra Strandgatan. – Även om dagen består av marknads-

vimmel och affärerna håller öppet även på söndagen finns det också mycket annat att bjuda på. På Lilltorget ordnas t.ex. konserter och barnevenemang och det är fritt inträde till alla evenemang. För tredje gången ordnas också barnens fordonsjippo som barnen kan delta i genom att stajla sitt eget fordon. Bästa stajlingen belönas och alla deltagare får ett diplom, myser Hirvonen.

Varierande teman Teman för Åbodagen bygger på stadens aktuella evenemang. I fjol uppmärksammades stadsbiblioteket som fyllde 150 år, och dessförinnan firades 200-årsjubileet av stadshuset. I år koncentrerar man sig på havet och havsskyddet. Även Aura å är en central evenemangsplats, det bjuds på olika uppehållsplatser och evenemang från Hallisforsen ända fram till Forum Marinum och hamnen. – Vi har också planer på en stadssightseeing på åfärjan. Det händer också på stadsfärjan Föri, tipsar Hirvonen. Text: Heidi Horila | Bild: Hannu Waher

Onko www uusi abc?

Kirjastoissa opetetaan lukemaan ja käyttämään digitaalisia medioita Tiedon määrän hurja lisääntyminen ja tiedon digitalisoituminen ovat laittaneet meidät muutoksen eteen. Lukemiseen ja tiedonhakuun on pitänyt opetella kokonaan uusia tapoja. Teksti ja kuva: Päivi Autere

Terhi Hannula (keskellä) opastaa Mari Erosta ja Iida Martinia kirjavinkkisarjakuvan tekoon.

Lapsille ja nuorille digitaaliset laitteet ja kanavat ovat jo tuttuja, mutta sisältöjen arvioimiseen ja verkossa toimimiseen monet tarvitsevat asiantuntevien aikuisten apua. Tässä mediakasvatustyössä tärkeässä roolissa ovat kodin ja koulun ohella kirjastot. Kirjastot.fi:ssä mediakasvatuksen suunnittelijana työskentelevä Pirjo Sallmén sanoo, että median muutoksen vaikutukset koulujen opetukseen vahvistuvat entisestään lähivuosina. – Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi opintosuunnitelma korostaa monilukutaitoa. Myös sähköisiksi muuttuvat ylioppilaskirjoitukset edellyttävät nuorilta nykyistä parempia taitoja arvioida tiedon luotettavuutta. Kirjastojen tehtävänä on perinteisesti ollut lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäminen. Sähköisten medioiden myö-

tä lukutaitokin on ollut tarpeen määritellä uudestaan. Puhutaan medialukutaidosta tai vielä laajemmin mediataidoista, sillä pelkän lukemisen ja tiedon vastaanottamisen sijasta yhä useampi tuottaa verkkoon myös omia sisältöjä. Sallmén ja Turun kaupunginkirjaston mediakasvatukseen erikoistunut informaatikko Terhi Hannula ovat kouluttaneet varsinaissuomalaisia kirjastotyöntekijöitä mediakasvatuksen menetelmien käyttöön. Turussa mediakasvatustyötä on tehty muun muassa osana valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa. – Parhaiten asiat oppii itse tehden. Kun lasten kanssa työstää tablettitietokoneella sarjakuvamuotoisen kirjavinkkauksen, tutustuu käytännön kautta niin tekniikkaan, tiedonhakuun, sisällöntuottamiseen kuin tekijänoikeuskysymyksiinkin, Hannula toteaa.

Lukuinto • OKM:n rahoittama valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma vahvistaa lasten ja nuorten kykyä erilaisten tekstien ja mediasisältöjen monipuoliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. • Turussa toteutettiin vuonna 2013 Lukuinto-pilottihanke, jossa olivat mukana Turun kaupunginkirjasto ja Puolalan koulu (vuosiluokat 1–9). • Lukuinnossa kehitettyjä toimintamalleja ulotetaan jatkossa myös muihin kouluihin ja kirjastoihin sekä sovelletaan aikuisille tarjottavaan mediavalmennukseen. Hankkeen tuotoksia: blog.edu.turku.fi/lukuinto

18.8.–12.10.2014

Turun museokeskus

www.turunmuseokeskus.fi

Katso museoiden aukioloajat sekä sisäänpääsy- ja opastusmaksut osoitteesta www.turunmuseokeskus.fi

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO SEKÄ KURALAN KYLÄMÄKI (avoinna 31.8. asti) Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Lasten omassa apteekissa voi leikkiä apteekkaria ja asiakasta. Opastetut kierrokset elokuun loppuun päivittäin (ei ma) klo 14. Kuralan Kylämäki Iso-Kohmon talon emännän teema-askareet keskiviikkoisin klo 12–16. Muinaistekniikan päivät 28.– 31.8. klo 11–16. Työpajoja, luentoja, opastettuja kierroksia ja työnäytöksiä. Syyspäivät 12.–14.9. pe klo 9–14, la–su klo 11–17. Perinneliikuntakontti 6.9.–4.10. klo 12–15 LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO (avoinna 21.9. asti)

TURUN LINNA Opastuksia ja pikkuritarikierroksia päivittäin 31.8. asti. Turun päivä 21.9. klo 10–18 Turun linnan arkea ja juhlaa -opastukset klo 11, 12.15, 14 ja 16.30, Ismo Luukkonen esittelee Kalliossa kädenjälki -näyttelyn klo 13. Kalliossa kädenjälki -kalliomaalaustyöpajat 7–10-vuotiaille klo 10–12 ja 11–16-vuotiaille klo 15–17. Hinta 4 €, ritariklubilaiset 2,5 €. Ilmoittautumiset: www.turku.fi/turunlinna Näyttelyt Kalliossa Kädenjälki – Ismo Luukkosen valokuvia suomalaisista kalliomaalauksista 21.9. asti Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa 26.10. asti Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Diekn ja hänen aikansa WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

Näyttely Matkan varrelta – Kuvia ja muistoja Luostarinmäeltä Käsityötaidon päivät 20.–24.8. Museon verstaat täyttyvät käsityöalan osaajista. Opastetut kierrokset päivittäin 31.8. asti klo 10.30, 11.45, 13.30, 14.45, 16.30.

Näyttely Kaarina Kaikkonen 5.9.–16.11. Suomen johtaviin taiteilijoihin kuuluvan Kaarina Kaikkosen installaatiot tarjoavat monikerroksisia tulkintoja läsnäolosta ja ihmisen elämänkaaresta.

23.9. Turun kitarafestivaali 30.9. Turku Ensemble 7.10. Vokaaliyhtye Giardino Novo 14.10. Angelika Klas, sopraano, Ensemble Recordanza 21.10. Turku Ensemble 28.10. Turun konservatorion nuoret viulistit 4.11. Kamariyhtye WAU! 11.11. Aboa Nova-jousikvartetti TYÖPAJAT JA KURSSIT Kuralan Kylämäki Taitotiistait 9.9.–9.12. klo 13–17.30 Avoimet teematyöpajat kaikenikäisille. Vapaa pääsy. Pikkumusta 8.9.–15.12. maanantaisin parittomina viikkoina klo 17.30–20. Valmista unelmiesi pikkumusta ennen juhlakauden alkua. Ompeluseura 15.9.–8.12. maanantaisin parillisina viikkoina klo 17.30–20. Langasta vaatteeksi 8.10.–10.12. keskiviikkoisin klo 14–16.30. Ilmoittautumiset: www.turku.fi/ kuralankylamaki.

Turun linna Kalliossa kädenjälki -kalliomaalauspajat 3.–19.9. ke–pe klo 12–16. Sopii koko perheelle. Värikkäitä lautanauhoja 13.9. klo 12–17. Yli 10-vuotiaille. Hinta 20 €, sis. materiaalit. Prinsessatyöpaja kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. Nyt voit pukeutua prinsessamekkoon ja tulla oppimaan hovitapoja ja valmistamaan esineitä, joita kaikki prinsessat rakastavat. 5–8-vuotiaille klo 10–13 ja 9–12-vuotiaille klo 14–17. Hinta 20 €, ritariklubilaiset 15 €. IlKaarina Kaikkosen näyttely Käsityötaidon päivillä 20.–24.8. Luostarinmoittautumiset: www. WAMissa 5.9.–16.11. Kuva: mäen verstaat täyttyvät käsityöalan osaajisturku.fi/turunlinna Jussi Tiainen ta. Kuva: TMK/Raoul Gigante. Laulua ja soittoa linnassa 700 vuotta 25.10. klo WAMin lasten viikonloppu BIOLOGINEN MUSEO 12–17. Valmistetaan oma soitin ja 27.–28.9. klo 10–15 pieni musiikkiesitys vanhemmille. WAM-konserttisarja tiistaisin Koko perheen luontoviikonloppu 7–12-vuotiaille. Hinta 15 €, ritariklo 19: 6–7.9. teemalla Isoja hyönteisiä klubilaiset 10,50 €, sis. materiaalit. maalta ja vedestä. Mukana myös 16.9. Sofia Kallio, sopraano, Ilmoittautumiset: www.turku.fi/ Laura Piirto, piano mikroskooppinurkkaus. turunlinna

Turun Kaupunginteatteri

Wäinö Aaltosen museo WÄINÖ junior -kuvataidekurssit 6–12-vuotiaille. Kurssi I lauantaisin 13.9.–11.10. klo 11–12.30 (ei 27.9.) / Kurssi II lauantaisin 25.10.– 15.11. klo 11–12.30. Hinta 20 €. Kokeilevaa grafiikkaa -kuvataidekurssi yli 13-vuotiaille ja aikuisille lauantaisin 13.9.–11.10. klo 15–17 (ei 27.9.). Hinta 30 €. Avoin kuvataidetyöpaja koko perheelle sunnuntaisin 14.9.– 12.10. klo 11–13 (ei 28.9.). Sisältyy museon pääsylipun hintaan. Ei ennakkoilmoittautumista. Kokeilevaa grafiikkaa -kuvataidekurssi yli 13-vuotiaille ja aikuisille lauantaisin 25.10.–15.11. klo 15–17.Hinta 30 €. Kokeileva pienoisveistos -kuvataidekurssi yli 13-vuotiaille sunnuntaisin 26.10.–16.11. klo 12–14. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset: www.wam.fi. VANHA SUURTORI Galleriat 8.8.–7.9. Henrika Langh ja Sirpa Särkijärvi Brinkkalan Galleria, Mollu Heino ja Pasi Karjula Galleria Berner, Turun museokeskuksen kuvataidetyöpajoissa toteutettuja kuvatarinoita Ullakkogalleria, Anni Henriksson ja Terhi Kaakinen Vanhan Raatihuoneen Galleria 12.9.–12.10. Anu Halesmaa ja Nunnu Rosell Brinkkalan Galleria, Turun Taiteilijaseuran 90. vuosinäyttely Galleria Berner, Turun museokeskuksen kuvataidetyöpajoissa toteutettuja kuvatarinoita Ullakkogalleria, Turun Taiteilijaseuran 90. vuosinäyttely Vanhan Raatihuoneen Galleria, Turun taidelainaamon kuukauden taiteilijat Elokuu Kristina Seppänen Syyskuu Ritva Lohiluoto Lokakuu Marja Aapala Musiikkia ja runoa Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15 7.9. Turun Laulelman Ystävät ry 21.9. Seniorikulkuset 5.10. Turun Karokeklubi ry 12.10. Turun lausuntakerho ry

www.teatteri.turku.fi

Itäinen Rantak. 14 (Huom. syksyllä 2014 esitykset Logomo-teatterissa, Köydenpunojankatu 14, sekä Linnateatterissa, Linnankatu 31.) • Turun Kaupunginteatterin myyntipalvelu p. 262 0030 ma klo 9–16, ti–pe klo 9–19, la klo 12–19, kaupunginteatteri.myynti@turku.fi (tarkista aukioloajat verkkosivuiltamme) • Lippukassa ”Hallin lippis” Turun Kauppahallissa (Eerikinkatu 16), 11. –29.8. ma–pe 11–18, 2.9. alkaen ti–pe 11–18 ja la 10–16. puh. 02 262 0030 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € /puhelu + pvm).

KAUPUNGINTEATTERI AVAA VÄISTÖTILOJEN AJANJAKSON LOGOMOSSA Turun Kaupunginteatterin teatteritalon peruskorjauksen ajaksi teatterin toiminta jalkautuu kaupungille väistötiloihin. Uutena virallisena kotipesänä toimii elokuusta alkaen Logomo-teatteri, joka on täysin uusi, 350-paikkainen teatterisali. Lisäksi osa esityksistä nähdään Linnateatterissa. Logomon esityskauden avaa 5.9. ensi-iltansa saava Kvartetti-näytelmä, jota tähdittää huippumiehitys. Kvartetti kertoo neljästä oopperalaulajasta, jotka viettävät eläkepäiviään taiteilijoiden vanhainkodissa. Turun versiossa rooleissa nähdään legendaariset Maija-Leena Soinne, Leena Takala, Ismo Kallio ja Risto Salmi.

Kvartetti. Kuva: Harri Hinkka

Turkuposti | Åboposten 4 | 2014

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi

Turun konserttitalo Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica Konserttitalossa ma–pe klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä. • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,98 € / min + pvm), p. 0600 10020 (6,84 € / puhelu + pvm) • Turun filharmonisen orkesterin ja Konserttitalon lippuvaraukset / Turku Touring ma–pe klo 9–15, p. 02 262 0333

5.9. KLO 19 UHRI TAITEEN ALTTARILLA Turun filharmonisen orkesterin syyskauden avajaiskonsertin solistina esiintyy kansainvälisesti kysytty latvialaisviulisti Baiba Skride. Konsertin johtaa ylikapellimestari Leif Segerstam, ohjelmassa on Sofia Gubaidulinan koskettava Offertorium ja Johannes Brahmsin hyväntuulisen pastoraalinen toinen sinfonia. Konserttia edeltää varaslähtö alakerran kahviossa klo 18. 11.9. KLO 19 SCARAMOUCHE Jean Sibeliuksen harvoin esitetty Scaramouche-pantomiimi nähdään Turun konserttitalossa vaikuttavana näyttämöversiona. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam, traagisen Scaramouche-tarinan esittävät tanssijat Maria Nurmela, Teemu Kyytinen ja Panu Varstala.

Baiba Skride. Kuva: Marco Borggreve

Scaramouche

10.10. KLO 19 NAISEN KOSKETUSVOIMAA Girl power! Lahjakkaat naiset Eva Ollikainen ja Sonja Fräki tulkitsevat Kalevi Ahon pianokonserton sekä Anton Brucknerin mahtipontisen 6. sinfonian. Pianisti Sonja Fräki on erikoistunut Kalevi Ahon tuotantoon, joten luvassa on taatusti kiinnostavia tulkintoja.

Turun kaupunginkirjasto

www.turku.fi/kirjasto

Linnankatu 2, 20100 Turku • Puh. (02) 330 000

MIELIKIRJAPÄIVÄNÄ ESTRADI ON VAPAA Aleksis Kiven päivä on paitsi suomalaisen kirjallisuuden päivä myös Mielikirjapäivä. Pääkirjaston rotundassa (vanha kirjastotalo) järjestetään 10.10. klo 14–18 tapahtuma Estradi on vapaa, jossa kuka tahansa voi lukea lempirunonsa, katkelman mielikirjastaan tai muutoin suositella teosta, joka on koskettanut tai tuottanut iloa. Musiikkiosastolla on samaan aikaan estradi vapaana yleisön suosikkikappaleille. STUDIA GENERALIA -LUENTOSARJA pääkirjaston Studiossa maanantaisin klo 18–19.30: Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 30-luvun Suomesta 1.9. Kari Immonen: 30-luvun kulttuurin ilmapiiri 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin 30-luku 22.9. Veli-Matti Pynttäri: 30-luvun esseistit, Vaaskivi 29.9. Siru Kainulainen: Katri Vala ja 1930-luvun runo: rytmejä ajan paineessa 6.10. Ville Laamanen: Olavi Paavolainen ja Euroopan suuri levottomuus

Luentosarjan yhteydessä nähdään myös Vala-näytelmä runoilija Katri Valan elämästä. Kuva: Mikko Mäntyniemi

Merikeskus Forum Marinum www.forum-marinum.fi Linnankatu 72 20100 Turku • Puh. 02 2679 511

NÄYTTELYT: ”Vedestä lentoon - suomalaisen merilentotoiminnan historiaa” Linnanpuomissa 5.10. asti

Logomossa saa 3.10. ensi-iltansa Suomen kantaesitys musikaalista Seili, joka kertoo yleisölle eeppisen rakkaustarinan. Kakolan-tekijöiden uuden musikaalin tapahtumat sijoittuvat suomalaisille varsin tuttuihin, autenttisiin maisemiin Seilin saarella. Tarinaa kuljettaa suomalaisten naisartistien tunnetuksi tekemä musiikki.

Kaupunkilaiset saavat ensikosketuksensa Logomon teatteritiloihin avointen ovien tapahtumassa ti 26.8. Ohjelmassa on mm. Kaupunginteatterin tarjouksia, avoimia harjoituksia ja musiikkia esityksistä.

”Suomalaisia majakoita Pohjanlahdella” Frasier Blissin valokuvia Kruununmakasiin aulassa 30.8. alkaen ”Itämeren magia” TRIADA -yhdistyksen akvarellinäyttely Suomen Joutsenella 31.8. asti TAPAHTUMAT: 23.8. klo 18 Miljazz-konsertti Suomen Joutsenen edustalla 30. - 31.8. Kansainvälisen Northen Coasts harjoituksen satamajakso, alukset avoinna yleisölle klo 12-16 21.9. Turun päivän viettoa 4.10. Turun Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu 50-vuotta, yleisöohjelmaa, pelastusnäytöksiä ym. Museolaivat avoinna 31.8. asti.

Seili. Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa, katso myös Kultur i Åbo

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Turun kaupungin sivistystoimiala kasvattaa ja kouluttaa noin 60 000 turkulaista vuodessa

Turkulaisen opinpolku on täynnä mahdollisuuksia Teksti: Marja Nikkinen | Kuvat: Marja Nikkinen ja Maija Linnala

Turkulaisella lapsella on monien mahdollisuuksien opinpolku aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen asti. Millaisia mietteitä on äidillä, jonka lapset ovat kolmiperhepäivähoidossa? Entä millaista arkea elävät ammattiin opiskeleva- ja lukiolaisnuori? Miten yritys vie täydennyskoulutuksen oppeja sisäisesti eteenpäin?

Veera Virta on varhaiskasvatuksen tyytyväinen asiakas. Hänen lapsensa ovat kunnallisessa kolmiperhepäivähoidossa. Perhe on ollut mukana noin vuoden verran, ja he ovat tyytyväisiä sekä hoitajaan että hoitomuotoon. – Parasta ovat kiireettömät aamut. Kun hoitovuoro on heidän kodissaan, lapset saavat heräillä rauhassa. Pienessä ryhmässä hoitajalla on mahdollisuus tukea lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita eri tavalla kuin isossa ryhmässä. Kolmiperhepäivähoitorenkaan muodostavat 1–4 perhettä. Perhepäivähoitaja hoitaa lapsia vuoroviikoin perheiden kodeissa. Perheet valmistavat ruoan ja huolehtivat kodin perussiisteydestä omalla vuorollaan. Kaupunki maksaa heille korvauksen sekä ruoasta, että kodin käytöstä. Perhe maksaa normaalin hoitomaksun.

Lasten Parlamentti vaikuttaa Turun kouluissa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi sekä vaikuttamismahdollisuudet otetaan vakavasti. Lasten Parlamentissa lapset oppivat demokratian alkeet ja saavat kertoa, miten asiat voisivat olla paremmin ja äänestämällä voi todella vaikuttaa. Nuorisovaltuustossa yläkouluikäiset ja toisen asteen opiskelijat pähkäilevät yhdessä yhteistä parasta. Turun Lasten Parlamentin hallituksen puheenjohtaja Lotta Jansson, 11, on ollut oppilaskuntatoiminnassa mukana 1. luokalta asti, joten kiinnostui myös Lasten Parlamentin toiminnasta. Turun normaalikoulun 6C-luokkaa käyvä Lotta harrastaa joukkuevoimistelua ja pianonsoittoa, mutta aikaa riittää hyvin myös parlamenttitoimintaan. – Parlamentti on ajanut mm. uusia koulukirjoja, koska vanhoja on käytetty jo hyvin paljon ja ne hajoavat käsiin, Lotta kertoo.

Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus Sixten Westerby on mies, joka kokoaa turkulaisille työn vastapainoksi opiskelua ja harrastuksia vapaaaikaan. Hän työskentelee Åbo svenska arbetarinstituutin

– Arki menee läksyjä tehdessä, esimerkiksi esseiden kirjoittamista on paljon. Tosin myös vapaa-aikaa jää hyvin, eli sopivassa suhteessa molempia, sanoo Lassi, joka harrastaa vapaa-ajallaan judoa. Tulevaisuudessa matka vie kenties sosiaali- ja turvallisuusalalle, joka kiinnostaa Lassia.

(Arbis) rehtorina. Westerby sanoo, että Arbiksen vahvoja puolia ovat nopea reagointikyky ja joustavuus, joilla kursseja suunnitellaan. – Olemme vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa ja kuuntelemme heidän toiveitaan kurssien suhteen. Yritämme myös lukea tulevaisuutta, jotta osaamme tarjota ihmisille kiinnostavia kursseja. Ruotsinkielinen kasvatus ja opetus muodostuu aina varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön asti.

Luonnollinen ammatinvalinta 17-vuotias Vilma Luomaranta ehtii paljon. Hän opiskelee Turun ammattiinstituutissa kotityö- ja puhdist u s p a l ve lu a l a a , pyörittää omaa siivousalan yritystä ja harrastaa liikuntaa sekä musiikkia. – Olen aina tykännyt siivoamisesta j a käytännön töistä käsillä, joten yläkoulun jälkeen oli luonnollista, että hain kotityö- ja puhdistuspalvelualalle, Vilma kertoo ammatinvalinnastaan. Hän on myös menestynyt ammatillisen koulutuksen Taitaja SM-kilpailuissa. – Pidän kilpailemisesta, joten halusin osallistua Taitaja-toimintaan, Vilma kertoo. Keväällä 2014 hän voitti kultaa omassa sarjassaan, eli on Suomen paras toimitilahuoltajaopiskelija.

Lukiolaisen arkea Lassi Härkönen, 18, opiskelee Turun Lyseon lukion 12Aluokalla. – Halusin lukioon, koska täällä voin tarkemmin miettiä, mitä haluan tulevaisuudelta. Samalla opin myös omia vahvuuksia ja pystyn kehittämään itseäni, Härkönen pohtii. Millaista lukiolaisen arki sitten on?

Täydennyskoulutuksen opit eteenpäin Birgitta Jaakkolan Tilit ja Taseet -yritys on tili- isännöinti- ja lakiasiaintoimisto, joka on täydennyskouluttanut henkilökuntaansa muun muassa Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen avulla. Koulutuksen sisältö on kulkeutunut hienosti yrityksen sisällä, sillä hyvässä koulutuksessa käynyt pystyy opettamaan oppimaansa muille. Yksi yrityksen tiedonjanoisimmista työntekijöistä on Jari Lehtonen, joka on opiskellut liiketalouden perustutkinnon, ammattitutkinnon ja tulevaisuuden haaveissa on myös erikoisammattitutkinto. – Ala on laajakäsitteinen ja haastava, pelkällä paperinpyörittämisellä ei selviä. On pakko kehittää itseään jatkuvasti, Lehtonen listaa. Lehtonen toteaa, että hyvästä koulutuksesta saa uutta virtaa ja innostusta työhön. Koulutuksessa käynyt pystyy myös opettamaan oppimaansa muille, mikä on koko yrityksen etu.

Turun kaupungin kasvatus ja opetus aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen muodostaa sivistystoimialan. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, esikouluissa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa on 10 000 lasta, peruskouluissa 12 500 oppilasta, ruotsinkielisessä kasvatuksessa ja opetuksessa reilut 3000 lasta, nuorta ja aikuista, lukioissa 4 500 opiskelijaa ja ammattiin opiskelee noin 5 000 opiskelijaa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja työväenopistoissa on lisäksi vuositasolla noin 25 000 opiskelijaa.