Turkuposti 5/2013

5|2013

Turkulaista koulutusosaamista viedään maailmalle

Turku liittyi alueelliseen potilastietojärjestelmään

Lisää resursseja koulujen nuorisotyöhön

Joukkoliikennetoimiston Bussaillaan

sivu 2

sivu 3

sivu 5

liite

5|2013 Teksti ja kuva: Irene Pendolin

Turkulaista koulutusosaamista viedään maailmalle Turku mukaan Varsinais-Suomen alueelliseen potilastietorekisteriin Åbo anslöt sig till Egentliga Finlands regionala patientdataregister

2 3

Sähköinen hyvinvointipalveluverkko – HYVE

4

Tieteen päivät - ensimmäistä kertaa Turussa Vetenskapsdagarna - första gången i Åbo

4

Ysi+ voi olla täysi kymppi

5

Ohjaajat tuovat nuorisotyön koulun seinien sisälle

5

Syysloman toimintaa lapsille ja nuorille

6

Virtaa lukio-opetukseen

6

Pestaa Nuori-kampanjan kautta töihin

6

Seutukunnallinen nuorisokortti vakinaistetaan

7

Yrittäjä pysyy virkeänä nuoressa joukossa

7

Loppukausi puoleen hintaan – liikuntaharrastukselle helppo startti tarjolla

8

Voimaa salilta

8

Turkulaista koulutusosaamista viedään maailmalle Myös turkulaiset koulutusorganisaatiot ovat lähteneet mukaan viime aikoina paljon julkisuudessa esillä olleeseen koulutusvientiin. Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Aikuiskoulutuskeskus ovat yhteistyössä perustaneet koulutusviennin konsortion, FinnWayLearningin.

Turussa leivotaan tulevia olympiamitalisteja

9

Hae maksuton alkukipinä liikuntaan

9

Kimmokkeella vauhtia vapaa-aikaan

10

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimintamalli käsittää koko suomalaisen koulutuskaaren perusopetuksesta aina korkeakoulujen huippututkimukseen ja aikuiskoulutukseen. Yhteisenä tavoitteena on tarjota koko suomalaisen ja Turun alueen koulutusosaamisen paletti kansainvälisille markkinoille.

– Yhteistoiminnalla saadaan mittakaavaetua koulutustuotteiden myymiseen, uudet erilaiset yhteistyömuodot luovat edellytyksiä innovaatioille ja koulutuspalveluiden myynnistä syntyy tuloja, painottavat Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss.

Omasta kokemuksesta auttamaan toisia

10

Osaamiselle ja yhteistyölle on kysyntää

Vuosikymmen senioritoimintaa

11

Modeminnen från mognare bloggare

11

Kurdinuorelle Turku on tärkeä

12

Pelisäännöt nuohoamiseen

13

Seikkailupuiston juhlakirja valmistui

13

Taideakatemian Yö on positiivinen kannanotto

14

Författare och författarskap halvvägs

14

Kiinnostus suomalaista koulutusosaamista kohtaan on kasvanut esimerkiksi PISA-tulosten ansiosta, ja koulutusviennissä on tällä hetkellä paljon kasvumahdollisuuksia.

– Suomi ei kuitenkaan toistaiseksi ole hyödyntänyt potentiaaliaan riittävästi. Uskomme, että FinnWayLearning pystyy osaltaan muuttamaan tilannetta, sanoo projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun sivistystoimialalta.

Koulutusviennin markkinat ovat niin suuret, että suomalaisten toimijoiden on menestyäkseen välttämä-

Kulttuurivinkit

15

Täysin purjein eteenpäin

16

Liite: Bussaillaan

töntä tehdä yhteistyötä keskenään. FinnWayLearningin jäsenet ovatkin tavanneet muiden kaupunkien vastaavien verkostojen edustajia ja keskustelleet yhteistyön mahdollisuuksista ja muodoista.

– Keskinäisestä kilpailusta ei varmasti globaaleilla markkinoilla ole meille kuin haittaa. Lisäksi yhteistyö mahdollistaa myös toisilta oppimisen. Esimerkiksi Jyväskylässä on koulutusviennin hyväksi tehty pitkäjänteistä työtä aina vuodesta 2005 saakka, Mäkelä muistuttaa.

Vahvuudet tuotteistetaan Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat muun muassa opettajien osaaminen, pitkäjänteinen kehittämistyö, erityisopetus, hyvät oppimistulokset peruskoulussa ja työelämäyhteydet erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Lisäksi koulutusjärjestelmän tukijalkoja Suomessa ovat opettajakoulutus, avoin ja läpinäkyvä hallintokulttuuri sekä alueiden tasa-arvoisuus.

– FinnWayLearning tuotteistaa nämä vahvuudet ja hyödyntää niitä konkreettisesti koulutusviennissä. Suomessa ja Turussa on kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, ja sitä lähdemme nyt viemään maailmalle, Mäkelä kiteyttää.

www.finnwaylearning.fi

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Hannu Waher Taitto /Layout SEK Promote Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy viikolla 49 (2. – 8.12.).

Aineiston deadline 8.11.2013

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.), Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Kettunen, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss kehuivat lanseeraustilaisuudessa 29.4.2013 FinnWayLearningia erinomaiseksi konsortioksi, joka luo edellytyksiä innovaatioille.

ISSN 1798-4661 Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

Opetusministeri Krista Kiuru asetti elokuussa selvityshenkilöryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Kansanedustaja Päivi Lipposen johtaman työryhmän selvityksen pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä.

FinnWayLearningin koulutusviennin erityisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt koulujen ja opettajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, työelämän tarpeiden mukainen koulutus, innovaatioiden tuottaminen korkeakouluissa, koulutusketjut ja technical visits -palvelut. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi muun muassa Lähi-itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

3

Terveydenhuollon hoitokäytännöt tehostuvat

Turku mukaan Varsinais-Suomen alueelliseen potilastietorekisteriin Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja Turun Työterveystalo liittyivät syyskuussa alueelliseen potilastietorekisteriin Alttiin. Liittymisen jälkeen turkulaisten potilaiden sähköiset potilastiedot ovat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja seudun muiden terveyskeskusten käytettävissä.

Ennen Alttia esimerkiksi Varissuon terveysasemalta Tyksiin jatkotutkimuksiin siirtyvän potilaan lähete on välittynyt sairaalaan, mutta muut potilastiedot eivät. Kun Altti on otettu käyttöön, potilastiedot, esimerkiksi terveyskeskuslääkärin teettämät tutkimukset, röntgenkuvat ja lääkemääräykset sekä potilasasiakirjatekstit, ovat myös Tyksin hoitohenkilökunnan käytettävissä. Hoito voidaan aloittaa viiveettä hoitopaikasta riippumatta.

Potilaalle hyötyä uudesta rekisteristä Altin avulla asiakas- ja potilastiedot välittyvät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön yli organisaatiorajojen.

– Potilaan hoidon laatu paranee kun potilastieto on terveydenhuollon ammattilaisen käytettävissä nopeasti ja vaivattomasti. Potilaan parhaan mahdollisen hoidon ohella alueellinen potilastietorekisteri tuo säästöjä. Työ tehostuu, kun tietojen siirtäminen manuaalisesti järjestelmästä toiseen vähenee, kertoo erikoislääkäri ja eArkiston projektipäällikkö Suvi Vainiomäki Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta.

Vaikka tietojen siirtyminen helpottuu, potilas määrää edelleen omista potilastietorekisterissä näkyvistä tiedoistaan. Potilastieto on arkaluontoista tietoa. Siksi on tärkeää, että potilas tietää missä hänen terveystietonsa näkyvät. Omien tietojen leviämisestä ulkopuolisille ei tarvitse olla huolissaan, sillä tietojen katselua seurataan lokitiedoin.

– Kun potilasta on informoitu tietojen välittymisestä, hänen tietojaan voivat käyttää kaikki Altissa mukana olevat tahot. Hänelle kerrotaan myös mahdollisuudesta kieltää omien tietojen näkyminen. Tämän voi tehdä kertomalla asiasta hoitohenkilökunnalle, Vainiomäki jatkaa.

Esimerkiksi Turun Työterveystalo ja Turun kaupungin hyvinvointitoimiala muodostavat omat rekisterinsä ja kummankin tiedon välittymisen ulospäin ja niiden välillä voi kieltää. Kiellot voivat kuitenkin vaikeuttaa ja hankaloittaa potilaan hoitoa.

– Jos potilas on kieltänyt tietojen näkymisen, voi kuitenkin määrittää, että hätätilanteissa kielto kumoutuu.

Muussa tapauksessa potilaan hoito vaikeutuu. Kiellon

ollessa voimassa tietoja ei voi käyttää muualla kuin siinä terveyskeskuksessa tai sairaalassa, jossa tiedot on kirjattu, Vainiomäki lisää.

Tietojen luovuttaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ulkopuolelle, esimerkiksi yksityisille lääkäriasemille, vaatii aina potilaan suostumuksen. Taho, joka tarvitsee potilastietoja pyytää suostumusta potilaalta.

Altti osaksi valtakunnallista sähköisten potilastietojen arkistoa Myös valtakunnallista potilastietojen arkistoa ollaan kehittämässä. Turussa jo vuodesta 2010 käytössä ollut sähköinen eResepti aloitti valtakunnallisten sähköisten reseptitietojen hyödyntämisen. Vuoden 2014 aikana myös potilastiedot ovat siirtymässä valtakunnallisiksi.

Sähköistä kansallista terveysarkistoa (KanTa) kehitetään niin, että valtakunnallinen tietojen siirtäminen mahdollistuu. Tällä hetkellä www.kanta.fi –palvelussa voi nähdä omat reseptinsä. Myöhemmin myös potilastiedot tulevat näkyviin kantaan.

Lisätiedot Altista: www.vsshp.fi/fi/valpa lisätiedot valtakunnallisesta potilastiedon arkistosta: www.kanta.fi Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Shutterstock

Åbo anslöt sig till Egentliga Finlands regionala patientdataregister Åbo stads välfärdssektor och Arbetshälsogården i Åbo anslöt sig till det regionala patientdataregistret Altti i september. I och med samarbetet kan åbopatienternas elektroniska patientuppgifter också användas av sjukhusen inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt och de övriga hälsovårdscentralerna inom regionen.

Innan Altti togs i bruk förmedlades en patients remiss t.ex. från Kråkkärrets hälsostation till ÅUCS, men inte de övriga patientuppgifterna. När Altti har tagits i bruk har även vårdpersonalen vid ÅUCS tillgång till patientuppgifterna, t.ex. de undersökningar som hälsocentrals-

läkaren låtit göra, röntgenbilderna och läkemedelsordinationerna samt patientdokumenten. Behandlingen kan inledas utan dröjsmål oberoende av vårdplats.

Via Altti förmedlas klient- och patientuppgifterna till den yrkesutbildade personalen inom social- och hälsovården över organisationsgränserna. Kvaliteten på vården blir bättre när patientuppgifterna är lätt tillgängliga för vårdpersonalen. Även om förmedlingen av patientuppgifterna blir lättare kan patienten fortfarande bestämma vilka uppgifter som syns i patientdataregistret. Det behövs alltid pa-

tientens samtycke om uppgifterna ska utlämnas utanför Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, t.ex. till en privat läkarstation. Den instans som behöver patientuppgifter ska be om patientens samtycke till dem.

Ytterligare information om Altti: www.vsshp.fi/fi/valpa Ytterligare information om det riksomfattande arkivet för patientinformation: www.kanta.fi

4

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

Sähköinen hyvinvointipalveluverkko – HYVE Teksti: Jarno Knuutila | Kuva: Shutterstock

Turun kaupungin internet-sivuilta löytyy tuore ja toivottu lisäys: sähköinen hyvinvointipalveluverkko HYVE. Sen tarkoituksena on edistää kuntalaisten hyvinvointia kokoamalla runsaasti erilaisia hyvinvointipalveluita tuottavia järjestöjä sekä yhdistyksiä yhdelle internet-sivustolle.

Palveluverkkoon on koottu Turussa ja valtakunnallisesti toimivia, kuntalaisten hyvinvointia edistäviä, järjestöjä ja yhdistyksiä yhteiskunnan eri osa-alueilta.

HYVE - Hyvinvointipalveluiden sähköinen palveluverkko tarjoaa tietoa palveluista kaikenikäisille

Tarjolla olevat palvelut on listattu yhdelle helppokäyttöiselle sivustolle. Kuntalainen voi valita HYVEn neljästä iän mukaan jaotellusta vaihtoehdosta sopivimman; lapset ja perheet, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Palveluverkossa voi selata alaluokkiin jaettua linkkilistausta erilaisista palveluista, järjestöistä ja yhdistyksistä.

Toimijoita HYVE:stä löytyy tällä hetkellä noin 70, ja palveluverkko kasvaa jatkuvasti uusien järjestöjen ja yhdistysten liittyessä mukaan. Jatkossa palveluverkosta tulee löytymään myös kaupungin tarjoamia hyvinvointipalveluita.

Palveluverkon on kehittänyt ja toteuttanut Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikkö.

Tutustu palveluverkkoon: www.turku.fi/hyve.

Tieteen päivät

- ensimmäistä kertaa Turussa Muu luonnehdinta ei olekaan helppoa.

Päivän teemana on Anna tieteen yllättää, ja sen tapahtuma tekee. Luvassa on elämyksiä tieteen maailmasta.

Turun Tieteen päivät järjestetään 18.19. lokakuuta 2013. Tapahtumapaikkoina perjantaina ovat Hansatori, kaupunginkirjasto ja Kåren. Lauantaina tapahtuma asettuu kaupunginkirjastoon ja Akatemiatalolle.

Hansatorilla tutkijat kertovat mielenkiintoisimmat palat omasta työstään, toinen joukko tutkijoita pohtii ikääntymisen ihanuutta ja ongelmia, pari tutkijaa kertoo koetuista katastrofeista.

Kaupunginkirjastossa on ruotsinkielistä ohjelmaa lapsilla ja aikuisille, illalla Kårenin valloittaa tieteen esittelemisen ja

Teksti/text: Mia Henriksson ja Erja Hyytiäinen Kuva: Mia Henriksson

Turun Tieteen päivät on helppo tiivistää luvuiksi: kaksi päivää, yli 30 tutkijan puheenvuoroa, kahdeksan toiminnallista esittelypistettä, kuusi avoimien ovien kohdetta, neljä historiaan pureutuvaa yhteistä kävelyretkeä kampusalueilla, puolenkymmentä Science Slam -esitystä, kymmenittäin tutkijoita tarjolla keskustelukumppaneiksi. Muun muassa.

- första gången i Åbo

a ma htu ang a p a t nem päivää eve i Åbo dagar 2013 .

0 Turussa 18.–19.1

50

Skojigt!

Fysikshow för på bibban, fre barn 19.1 kl. 15 och 16 0

uli!

Puerlkiillipset19mer.10i-.

Luentoja, tietoiskuja ja hupia ilmaiseksi kahden päivän ajan!

M et la ossa eläim äkirjast pä klo 11

NG! BIGalkurBA äjähdyksestä

Asiaa assa pe 18.10. klo 15 Hans

SCIENCE

SLAM!

pe 18.10. klo 19–21 Kårenilla

lma:

Katso koko ohje

npaivat

www.utu.fi/tietee

Tervetuloa mukaan!

Vetenskapsdagarna

a Anneen t ! e i t ttää vetens!kapen yllä Låt överraska

2

stand upin yhdistävä Science Slam.

Lauantaina pääkirjastossa on tarjolla Lasten yliopiston luento sekä ajankohtaista tietoa lasten ja murrosikäisten ajatuksista ja peloista, Akatemiatalolla kaupunkilaiset pääsevät kurkistamaan monille tuntemattomaksi jääneeseen rakennukseen sekä kerrotaan Turun rakennuksista ja turkulaisista tutkimusmatkailijoista.

Lisäksi monissa Turun yliopiston ja Åbo Akademin esittelykohteissa on lauantaina avoimet ovet.

Vetenskapsdagarna i Åbo är lätta summera i siffror: två dagar, över 30 forskares anföranden, åtta interaktiva presentationer, sex platser välkomnar till öppna dörrars dag, fyra guidningar på campus, fem Science Slam-framträdanden, tiotals forskare erbjuder diskussionssällskap. Bland annat.

Utöver siffror är det inte helt lätt att beskriva vetenskapsdagarna.

Temat är ”Låt vetenskapen överraska” och det gör evenemanget, överraskar. Upplevelser från vetenskapens värld utlovas.

Vetenskapsdagarna i Åbo ordnas den 18–19 oktober 2013.

Evenemangsplatserna på fredagen är Hansatorget, stadsbiblioteket och Kåren. På lördagen ordnas evenemang i stadsbiblioteket och Gamla Akademihuset.

På Hansatorget berättar forskarna om de intressantaste delarna av sitt jobb, en annan grupp forskare diskuterar åldrandets för- och nackdelar och ett par forskare berättar om upplevda katastrofer. I stadsbiblioteket erbjuds program för barn, föräldrar och andra intresserade på svenska. På kvällen intas Kåren av evenemanget Science Slam, där stand up och vetenskapspresentationer smälts samman.

På lördagen i stadsbiblioteket erbjuds bland annat en förläsning på finska inom barnens universitet och vetskap om barn

och tonåringars tankar och rädslor. Gamla Akademihuset öppnar sina dörrar för den som vill bekanta sig med den historiska men ganska okända byggnaden.

Dessutom hålls där föreläsningar om byggnader i Åbo och om aboensiska upptäcktsresande. Flera av Åbo Akademis och Åbo universitets museer håller också öppet hus.

Välkommen med!

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

5

Ysi+ voi olla täysi kymppi Monella taholla etsitään keinoja, joilla nuorten syrjäytymistä Suomessa voitaisiin ehkäistä. Miten voitaisiin katkaista ongelmien kasautuminen? Miten työtön nuori saadaan töihin? Mitä on koulutustakuu käytännössä?

Näihin ja muihin ajankohtaisiin kysymyksiin yrittää tarjota vastauksia Vasaramäen koulussa tänä syksynä toimintansa aloittanut peruskoulun lisäluokka, Ysi+.

Ysi+ -lisäopetuksessa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa, joista kaksi tähtää päättötodistuksen arvosanojen korotukseen ja sitä kautta opiskelupaikan saamiseen lukiosta tai ammatti-instituutista. Viimeinen linja tähtää oppisopimukseen ja sitä kautta työelämään sijoittumiseen.

Ysi+ -luokan valvojana toimiva erityisopettaja Juha Hiltunen toteaa ohjauksen ja elämänhallinnan olevan koko vuoden johtavana ajatuksena.

– Lukuvuoden alussa laadimme opiskelijalähtöisesti oppimissuunnitelman, joka ohjaa opiskelijaa opinnoissa, seuraa opintojen etenemistä ja on mukana opiskelijan arjen asioissa, Hiltunen kertoo.

Eri oppiaineiden opettamisesta vastaavat Vasaramäen koulun aineenopettajat.

– Ohjaukseen kuuluu aluksi lisäopetusvuoden tavoitteisiin tutustuminen sekä säännöistä ja toimintaperiaatteista sopiminen yhdessä koko ryhmän kanssa.

Lue lisä www.turk ä: u.fi lisaopetus /

Opiskeluympäristöön sopeutuminen vaatii perehdytystä ja vastuunottoa vuoden tavoitteista ja aikataulujen hahmottamista, Hiltunen kertoo.

Tanya Moradille Ysi+ on ollut mielekäs kokemus.

– Me opiskellaan niitä aineita, joissa me halutaan nostaa numeroita. Täällä on lisäksi mukavat opettajat, ja meitä kohdellaan aikuisemmin, Tanya kehaisee.

Ysi+ -luokka tarjoaa myös sopivan mietintätauon, jos oma ala ei ole vielä hahmottunut. Näin kävi Mira Kemppaiselle, joka tuli luokalle ammattikoulun kautta.

– Lopetin amiksen kesken enkä päässyt enää muualle.

Tulevaisuudensuunnitelmissani on hakea ensin sosiaalija terveyspuolelle, myöhemmin ehkä poliisikouluun, Mira kaavailee.

koulun seinien sisälle

Ohjaajan työhön vaikuttaa valtavasti oma koulu. Hirvosen mukaan Raunistulassa nuorten ongelmat ovat yksilötasolla, muilla alueilla voi olla rakenteellisia, työttömyydestä ja maahanmuuttajakeskittymästä kumpuavia ongelmia.

Ohjaaja voi joutua tasapainottelemaan myös koulun oman kulttuurin kanssa. Erityiskouluissa avustava ja ohjaava

• opiskelija on samana tai edellisenä vuonna saanut peruskoulun päättötodistuksen, mutta ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa • opiskelija on keskeyttänyt samana lukuvuonna opintonsa toisen asteen oppilaitoksessa • opiskelijalla on oma motivaatio lisäopetukseen

Katri-Maria Hirvonen ei ole koulussa opettamassa ketään, hänen tehtävänsä on kuunnella ja olla oppilashuollon liikkuva jäsen.

Ohjaajat tuovat nuorisotyön

Ohjaaja kuuntelee koulussa tasa-arvoisesti kaikkia

Lisäopetuksen opiskelijaksi oton kriteerit:

Teksti: Kari Salminen Kuvat: Lauri Tiikasalo

Teksti ja kuva: Laura Vesanto

Turun koulut saivat kuluvaksi lukuvuodeksi 2,2 miljoonan euron tasa-arvorahoituspotin, jolla on lisätty osa-aikaista erityisopetusta, palkattu koulunkäyntiavustajia, lisätty koulupsykologien ja -kuraattoreiden työtunteja sekä varustettu kouluja iPadeilla, kannettavilla ja älytauluilla. Entistä useammassa turkulaisessa koulussa työskentelee nyt ainakin vuoden ajan myös ohjaaja.

Raunistulan koulun Kastun yksikön ohjaaja KatriMaria Hirvonen on koulutukseltaan sosiologi ja tarttunut uuteen tehtävään avoimin mielin: – Toimenkuvaa vasta rakennetaan. Keskeisintä on työn ennaltaehkäisevyys, kuraattorit ja psykologit kohtaavat nuoren usein vasta kun hänellä jo on jokin ongelma, meille saa ja pitää tulla juttelemaan jo aiemmin.

Ysi+ -luokan opettaja Juha Hiltunen tähdentää, että jokaisen on nostettava tavoitteensa riittävän korkealle. Vasta taivas on siellä rajana!

henkilökunta hyväksytään helposti, yleiskoulussa voi viedä tovin löytää oma paikkansa koulun toimintakulttuurissa.

– Syksyllä Turussa aloitti kymmenen ohjaajaa, ja kokoonnumme kerran kuussa vaihtamaan ajatuksia. Toivottavasti saamme luotua yhteistyötä eri alueiden koulujen nuorten välille, Hirvonen haaveilee.

Monialaista yhteistyötä ja somekokeiluja Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne kuvailee ohjaajan työtä koulussa tehtäväksi nuorisotyöksi: – Ohjaajan työn tavoitteena on nuorten elämänhallinnan tukeminen. Työhön voi kuulua ryhmäyttämistä, keskusteluita sekä kerho-, retki- ja leiritoimintaa. Ohjaaja osallistuu myös koulun arkisiin töihin kuten valvontoihin, Rinne luettelee.

Ohjaajat elävät myös sosiaalisessa mediassa, missä myös Katri-Maria Hirvonen vastaa nuorille Raunistulan koulun omassa ryhmässä. Hirvosen ovet ovat koulullakin aina avoimet: – Huoneestani on tarkoitus tulla kerhotila, johon nuoret voivat tulla välitunnilla tai vaikka koulupäivän jälkeen.

6

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013 Teksti: Jouni Paakkinen ja Tiina Heimo | Kuva: E-math hanke

Syysloman toimintaa lapsille ja nuorille Seikkailupuisto

(Kupittaankatu 2) to-su 17.–20.10. klo 10–16.

• Hillittömän hyytävä syyslomatapahtuma Kummarijännäri. Luvassa mörköateljee, kummitusmuskari, tarinoita, esityksiä, puistoseikkailu, kummitusdisco, yms. Tapahtuma on suunnattu alle 12-vuotiaille ja lapsiperheille.

Osallistumismaksu 2,5€, esitykset maksavat erikseen.

Päiväkohtainen ohjelma ja lisätiedot: www.seikkailupuisto.fi

Nuorisotalot ja –tilat

Syyslomalla avointa toimintaa ja erilaisia tapahtumia.

Tarkemmat tiedot toiminnoista löydät kunkin nuorisotilan omalta nettisivulta osoitteesta www.turku.fi/ nuokkarit Nuorisotilojen toimintaan osallistuminen edellyttää maksutonta nuorisokorttia. Luvassa mm.

Virtaa lukio-opetukseen Perinteikäs lukiokoulutus on sähköistymässä. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirrytään vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Arkisempi syy on se, että tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisellä voidaan monipuolistaa oppimista ja arviointia.

TVT-taitoja tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelämässä alalla kuin alalla. Yleissivistävän lukion tehtäviin kuuluukin valmentaa opiskelijoista myös taitavia tietoyhteiskunnan jäseniä.

Sähköisen toimintatavan edistämiseksi lukiolaisia on tänä syksynä kannustettu ottamaan mukaan omia laitteita oppitunneille.

– Laite saa olla käyttäjänsä näköinen, tiukkoja raameja ei ole asetettu. Vaikka omia laitteita tullaan aikanaan käyttämään yo-kokeissa, tämän hetken lukiolaisen kannattaa hankkia laite, joka parhaiten palvelee omaa opiskelua, lukiokoulutuksen tulosaluejohtaja Esko Heikkonen opastaa.

Kerttulin lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Eetu Pesonen ja Emil Holsti ovat jo ehtineet opiskella TVT:tä hyödyntäen.

– Opiskelu on helpompaa ja halvempaa, säästetään oppimateriaaleissa, on laajempi lähdeaineisto käytössä ja opettajankin työ helpottuu, pojat listaavat hyötyjä.

Molemmilla pojilla on valmius ottaa oma laite mukaan oppitunneille ja he toivovatkin, että jatkossa TVT:tä hyödynnettäisiin enemmän.

– Tabletti käy oikein hyvin vihkosta, ja pitkät esseet on huomattavasti helpompi kirjoittaa koneella, Eetu toteaa.

Lukioihin on tänä syksynä asennettu uusi ja tehokas langaton verkko. Turun kaupunki on myös järjestänyt yhteiskäyttöön opetuksen verkkopalveluita, ns. pilvipalveluita, joihin ei tarvita koneelle asennettavia ohjelmia ja joihin kaikilla opiskelijoilla ja opettajilla on käyttäjätunnus. Vaihtoehtoja on monenlaisia, esimerkiksi Microsoft Office 365, Moodle-oppimisalusta, blogialustat ja Tuubijulkaisualusta.

Muutoksen airueita, opettajia, on valmennettu uuteen toimintatapaan seminaarissa ja koulutuksissa. Tietokone opetuksessa – TOP-keskus on myös saanut Opetushallitukselta valtionrahoitusta hankkeelle, jolla tuetaan Turun lukioiden omien TVT-innovaatioiden toteuttamista vuosina 2013–2015.

– Yhdistämällä nykyaikaisen oppimiskäsityksen ja välineet lukion laadukkaaksi tunnustettuun opetukseen pääsemme parhaaseen tulokseen, Esko Heikkonen toteaa.

Opetuksen verkkopalvelut: http://edu.turku.fi/

Matematiikan opiskelua Kerttulin lukiossa E-Math-hankkessa laadittujen e-kirjojen parissa.

Haritun ja Ilpoisten nuorisotiloissa • Leiri Sauvon Ahtelassa 14.–16.10. Ikäraja 14–18 v.

Hinta 20 €/hlö.

Leiri Rymättylän Vienolassa 17.–20.10. Ikäraja 10–13 v.

Hinta 20 €/hlö.

Molempiin leireihin ilmoittautumiset viimeistään 4.10. mennessä Haritun ja Ilpoisten nuorisotiloille. Rymättylään mahtuu 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta nuorta ja Sauvoon 15.

Jos leirit osanottajien vähyyden vuoksi peruuntuvat, taloilla on avointa toimintaa.

Lisätiedot: Haritun nuorisotila, puh. 02 2623 336 ja Ilpoisten nuorisotila, puh. 044 9072 991 Lausteen nuorisotalossa • Avoimen toiminnan lisäksi mm. torstaina 17.10. leffailta 13–18 –vuotiaille, pingisturnaukset 18.10. 9–12 ja 13–18 –vuotiaille, yönuokkari 19.–20.10. klo 20–07. Yönuokkarin hinta on 5€/hlö.

Lisätiedot: puh. 02 2623 330 klo 14–21.

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma (Aurakatu 16)

• DiscoBoom –tapahtuma 16.10. – mukana myös Vimman taidepajat Seutukunnallinen disco Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa keskiviikkona 16.10. klo 19.–22.30. Luvassa on tanssia DJ:n tahtiin, kilpailuja ja muuta kivaa tekemistä. Vimman kahvila palvelee klo 22. asti. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Turun seutukunnan 13–17 –vuotiaille. Nuorisokortilla vapaapääsy, ilman korttia liput 2 €/hlö. Tilaisuus on päihteetön.

• Avoimet taidepajat torstaina 17.10.2013 klo 14 - 20 Avoin keramiikka: tule tekemään savesta mitä ikinä haluatkin - olisiko dreijaus vai kenties makkaratekniikka sinun juttusi? Pajan ohjaajat neuvovat ja antavat vinkkejä. Pajamaksu 2 € (alle 18-vuotiailta) + materiaalimaksut.

• Avoin kankaanpainanta: mitä jos painaisit itsellesi vaikkapa t-paidan tai ekokassin? Vai olisi hauska antaa itse painamasi tyynyliina lahjaksi parhaalle kaverillesi?

Pajan ohjaajat neuvovat ja antava vinkkejä. Pajamaksu 2 € (alle 18-vuotiailta) + materiaalimaksut.

• Perjantaina 18.10.2013 klo 19 - 22.45 Yökahvila 13–18-vuotiaille: DJ, pelejä, kisoja, mahtavia palkintoja, uusia kavereita. Syyslomalla luvassa myös ekstraohjelmaa! Päihteetön.

Lisätiedot: www.vimma.info

Pestaa Nuori-kampanjan kautta töihin Nuorten pääsyä työmarkkinoille sekä opintojen pariin on ollut akuutti asia koko vuoden.

Turussa ja Varsinais-Suomessa nuorisotakuuta tehdään näkyväksi eri toimijoiden yhteistyössä syntyneellä projektilla ”Pestaa Nuori”.

Samannimiset nettisivut keräävät palkkatöitä, joihin työnantajat voivat maksutta ilmoittaa avoimia työpaikkoja, joihin toivovat nuoria hakevan. Haasteosiossa nuo-

ria työllistäneet työnantajat voivat omalla esimerkillään kannustaa toisia yrityksiä samaan.

Kampanja on Varsinais-Suomen Elinkeinokeskuksen ja ESR rahoittama määräaikainen hanke. Projektia koordinoidaan Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista.

Lisätiedot kampanjasta ja yhteystiedot löytyvät netistä: www.pestaanuori.fi.

Turkuposti | Åboposten 4 | 2013 Teksti: Maria Vakkamaa | Kuva: Heini Koskinen

7

Seutukunnallinen nuorisokortti vakinaistetaan Turussa ja osassa ympäryskuntia vuosi sitten käyttöönotettu seutukunnallinen nuorisokortti vakinaistetaan. Toiminnassa mukana olevien kuntien määrää pyritään edelleen lisäämään, myös Kaarina saattaa tulla ensi vuonna mukaan yhteistyöhön. Tällä hetkellä seutukunnallinen nuorisokortti on käytössä Turun lisäksi Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Ruskolla ja Sauvossa.

Seutukunnallinen nuorisokortti myönnetään 9–18 -vuotiaille. Kuvallinen kortti on henkilökohtainen ja se on edellytyksenä muun muassa Turun nuorisotalotoimintaan osallistumiselle. Se oikeuttaa nuorisotilojen pelivälineiden käyttöön sekä erilaisiin talokohtaisiin etuihin, kuten leiri-, disco- ja retkialennuksiin. Kortilla voi saada alennuksia myös muista kaupungin nuorten palvelujen järjestämistä toiminnoista.

Seutukunnallinen nuorisokortti edistää nuorten tasa-arvoa, koska nuoret voivat halutessaan osallistua myös muiden kuntien nuorisotoimintaan.

– Nuorisokortti lisää turvallisuutta ja tiedonkulkua, sillä nuorten yhteystiedot ovat nuorisotyöntekijöiden tiedossa ja yhteydenotto koteihin ja kodeista nuorisoti-

loille on tarpeen vaatiessa helppoa, nuorten palveluissa toiminnanjohtajana työskentelevä Anne-Marie Rautiainen kertoo.

Helppoa ja maksutonta Lukuvuoden kerrallaan voimassa olevan nuorisokortin voi lunastaa itselleen nuorisotiloista tuomalla huoltajan allekirjoittaman hakemuksen ja kaksi kasvokuvaa itsestään. Kortin voi noutaa talolta sovittuna ajankohtana ja se pitää olla mukana aina nuorisotaloilla käydessä. Korttiin saa vuosittain lukuvuositarran.

Korttihakemuksia saa kaikista toiminnassa mukana olevien kuntien nuorisotiloista ja sen voi tulostaa myös netistä: www.pointti.info/nuorisokortti -sivulta.

Toiminnanjohtaja Anne-Marie Rautiainen kannustaa nuorten vanhempia muu-

tenkin tulemaan rohkeasti tutustumaan nuorisotiloihin ja niiden toimintaan.

– Me olemme täällä kaikkia varten. Vanhemmat voivat tulla katselemaan, kysymään ja tutustumaan toimintaamme.

Turun nuorisotilojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät netistä: www.turku.fi/nuokkarit.

Teksti ja kuva: Tero Elsilä

Yrittäjä pysyy virkeänä nuoressa joukossa Uuden työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle usein riski. Erityisesti ilman työkokemusta tulevan nuoren palkkaaminen tarkoittaa lähes sokkona kulkemista.

Yrittäjä Birgitta Jaakkolan kokemuksen mukaan työkokeilu on erinomainen tapa tutustua puolin ja toisin.

Tilit ja taseet B Jaakkola Oy on tarjonnut kaksikymmentä vuotta taloushallinnon palveluja. Yritys tekee tiivistä yh-

teistyötä kaupallisten oppilaitosten kanssa. Suurin osa työntekijöistä on löytynyt erilaisten työharjoittelujen ja työssä oppimisen kautta. Henkilöstön keski-ikä on 30 vuotta, joten voi puhua nuorekkaasta joukosta.

– Ala on muutoksessa, ja meille hakeutuu paljon nuoria. Ennen työ oli enemmän pelkkää tallennusta. Nyt tilitoimisto on kokonaisvaltainen kumppani. Kun on

nuoria työntekijöitä, en voi itsekään kangistua kaavoihin, sanoo yrittäjä Birgitta Jaakkola.

Työkokeilun kautta oppisopimukseen 20-vuotias Nori Ferati on valmistunut merkonomiksi ja työkokeiluun Jaakkolalle hän tuli yritysasiakkaan suosituksesta.

Koulussa taloushallinto ei kiinnostanut,

mutta yrityksessä hän pääsi heti kiinni todellisiin asioihin.

– Ei ole tarvinnut siivoilla tai keittää kahvia. Sain heti tehdä oikeita töitä ja kehittymisen myötä lisää haasteita, kuvailee Ferati tuntemuksiaan.

Jaakkola pyrkii tekemään tilitoimistoalasta houkuttelevan kannustamalla opiskeluun omalla esimerkillä. Ala tarjoaa kehittymismahdollisuuksia ja tarvitsee uusia ideoita. Työkokeilua Jaakkola pitää erityisen hyvänä, jolloin kumpikin osapuoli voi testailla onko sopiva alalle ja työyhteisöön. Yritykselle maksettavaa koulutuskorvausta Jaakkola pitää tärkeänä.

– Pidän järjestelyä hyvänä ja suosittelen sitä muille yrittäjille. Kulut yritykselle ovat olemattomat. Jos homma tuntuu yhdessä toimivan, voidaan jatkaa oppisopimuksella ja kehittää työntekijän taitoja.

Ja mikä parasta, oppisopimukseen sisältyy tukipaketti, joka helpottaa kustannuksia.

Turun oppisopimustoimisto järjestää infoja tiistaisin klo 14 ja torstaisin klo 16.30 Lisäksi pidämme 50+ infoja 23.10. klo 14 ja 29.10. klo 16.30 Ilmoittautumiset 50+ infoon puh. (02) 2633 4900 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.oppisopimus.turku.fi

Työyhteisö kannattelee oppisopimusopiskelijaa. Kun asiat on opittu, voi yritys ammentaa työntekijältä.

8

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

Loppukausi puoleen hintaan

Liikuntaharrastukselle helppo startti tarjolla Jos alkusyksyn kiireet veivät kaiken energian, on nyt hyvä aika aloittaa liikuntaharrastus. Leidit liikkeellä ja Hikinen tusina ja 55+-liikunnan loppukauden kortit myydään maanantaista 21.10. lähtien puoleen hintaan.

Loppukausi kestää 8.12. saakka.

Niin Leideissä, Hikisessä tusinassa kuin 55+:ssakin on tarjolla monipuolinen, nimenomaan aloittelijoille sopiva lajivalikoima. Leideissä ja Hikisessä tusinassa on myös aikuisten ja lasten yhteisvuoroja.

Vaihtoehtoja löytyy reilusti, sillä kussakin ryhmässä on tarjolla liki 30 vuoroa viikossa. Leideillä ja hikisillä on ohjelmassa mm. kuntonyrkkeilyä, lentopalloa, keilausta ja kuntosalia, 55+:ssa mm. senioribalettia, kuntosalia ja kehonhallintaa.

Puolenkauden maksu on 21.10. alkaen Leidit liikkeellä ja Hikinen tusina -ryhmiin 40 € turkulaisilta, 20 € alennusryhmiltä (normaalihinnat 70/40 €). Ulkopaikkakuntalaisten hinta on 60 € ja alennusryhmiltä 30 € (normaalihinnat 105/60 €). 55+-kortin maksu on 21.10. alkaen 35 €, alennusryhmiltä 18 € (normaalihinnat 70/35 €). Ulkopaikkakuntalaisten hinta on 50 € ja alennusryhmiltä 25 € (norm. 105/50 €) Kausikortit voi ostaa: Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelusta (ma–pe klo 8.15–16) Blomberginaukio 4, Kupittaan keilahallin kassan aukioloaikoina, Tahkonkuja 5 sekä monipalvelupiste Monitorista kauppakeskus Skanssissa, Skanssinkatu 10.

55+-kortin voi ostaa myös Impivaaran uimahallista (kassan aukioloaikoina ma–to klo 6–20, pe klo 11–18 ja la–su klo 9-17) Uimahallinpolku 4.

Lisätietoja: www.turku.fi/leiditliikkeella ja liikuntapalveluvastaava Satu Revonsuo, p. 050 5546 225 www.turku.fi/hikinentusina ja liikuntapalveluvastaava Toni Pekkola, p. 050 5546 228 www.turku.fi/55+ ja liikuntapalveluvastaava Katarina Hemling, p. 050 5546 218

Turun kaupungin kuntosaleilla on monipuolinen laitevalikoima.

Voimaa salilta Suomalaiset ovat ulkoilukansaa. Sen näkee Turunkin ulkoilureiteillä.

Juoksu, kävely- ja pyöräily saavat väen liikkeelle. Syyspimeällä kannattaa ulkoilun lisäksi ottaa suunta kohti sisäliikuntaa, vaikkapa kuntosalille.

Voimaharjoittelun alkuun pääsee helposti Turun kaupungin kuntosaleilla. Niillä treenaus on edullista ja vuoroja on runsaasti. Henkilökohtaisia kuntosaliohjelmia ei kaupungin saleilla tehdä, mutta tarjolla on perusharjoittelulomakkeita, joihin jokainen voi täyttää omat painonsa ja säätönsä. Jos aloittaminen arveluttaa, saa alkuvaiheeseen tukea opastuksista tai kurssilta.

– Laiteopastusvuoroilla ja kuntosaliharjoittelun ABCkursseilla saa rohkeutta laitteiden käyttöön. Kaikissa paikoissa ei aina ole ohjaajia paikalla, mutta usein apua saa myös muilta harjoittelijoilta, neuvoo liikuntasihteeri Heli Luukkonen.

Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Mika Okko

Aloittelijoista huippu-urheilijoihin Leidien ja 55+-ryhmän yhteisessä latinojumpassa kaikille tulee taatusti hyvä mieli ja hiki pintaan.

Kaupungin kuntosaleilla harrastajia löytyy laidasta laitaan, aina aloittelijoista huippu-urheilijoihin.

Kuntosalilaitteita on useassa paikassa. Aunelassa, Kupittaalla, Varissuolla, Paattisilla ja Impivaaran uimahallissa laitteita on uusittu viime vuosien aikana. Petreliuksen ja Lausteen uimahallien sekä Pansion kuntosalien kalusto on hieman vanhempaa. Esteettömästi harjoittelemaan pääsee Kupittaalle, Varissuolle, Impivaaraan ja Aunelaan.

Pienin saleista on Lausteen uimahallissa, suurimmat salit löytyvät Impivaaran uimahallista.

Uimahallien kuntosalit tarjoavat helpon tavan tutustua kuntosaliharjoitteluun, sillä kaikissa uimahallimaksu sisältää sekä kuntosalin että uinnin.

Turun liikuntapaikkahinnastoa on yhtenäistetty.

Samalla 10 kerran rannekelatauksella voi harrastaa Kupittaan urheiluhallin ja Varissuon jäähallin kuntosaleissa, uida ja treenata kuntosalilla Lausteen, Petreliuksen ja Paattisten uimahalleissa sekä uida maauimaloissa. Impivaaran uimahallissa on oma hinnasto.

Sarja- tai kausirannekkeiden (Liikunta, Seniori, Kimmoke) osto ja lataus sekä aiemmin myytyjen Liikuntakorttien lataus onnistuvat kaikissa uimahalleissa, Kupittaan keilahallissa sekä Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelussa, Blomberginaukio 4, joka on avoinna ma–pe klo 8.15–16.

Lisätietoja : www.turku .fi/ kuntosalit, www.turku .fi/ kuntosalia bc

Kaupungin kuntosalit halleissa • Impivaaran uimahallin kuntosalit, Uimahallinpolku 4, p. 2623 588. Avoinna ma–to klo 6–20, pe klo 11–18 ja la–su klo 9–17.(Myös erillinen 30 kerran uintituote) • Kupittaan urheiluhallin kuntosali, Tahkonkuja 5, p. 2623 510. Avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–18. (Kertaliput keilahallin kassalta) • Lausteen uimahallin kuntosali, Pormestarinkatu 5, p. 2623 540. Avoinna ma klo 14–19, ke klo 6–12 ja pe 15–20.

• Paattisten uimahallin kuntosali, Paattistalonkatu 1, p. 2625 171. Avoinna rannekkeilla ja korteilla ma, ti, ke, pe, la ja su klo 6–20 sekä to klo 14.30–20.

Kortti- ja rannekelataukset kassalla ti ja pe klo 6–11.30 ja to klo 14.30–19.30.

• Petreliuksen uimahallin kuntosali, Ruiskatu 2, p. 044 9072 702. Avoinna ma–ke klo 6–10 ja 14–19, to 15–19, pe 6–10 ja 14–18, la–su 10–15.

• Varissuon jäähallin kuntosali, Kraatarinkatu 4, sisäänkäynti vain parkkihallista, lähin osoite Suurpäänkatu 2, ulos pääsee myös hissillä ma–pe klo 7.30–15.30. Hallin henkilökunta p. 2623 570. Avoinna ma klo 10–18, ti klo 7–15 ja 18–21, ke klo 10–18, to klo 7–15 ja 18–21, pe klo 10–21 ja la–su klo 8–20.

(Kertamaksu kännykällä, ohjeet kuntosalin ovessa)

Kaupungin aluekuntosalit, joiden aukiolosta vastaavat seurat • Aunelan palloiluhallin kuntosali, Opintie 1, tiistaisin klo 10–11. Tied. Turun Kisa-Toverit, Maija-Liisa Sinisalo p. 2316 156.

• Jäkärlän kuntosali, Arkeologinkatu 9.

Tied. Maarian Reipas, Aija Tuomisto, p. 041 5220 804. Lisätietoja: www.maarianreipas.net.

• Pansion kuntosali, Pernontie 16, p. 262 3233.

Lisätietoja: www.tuto.fi ➡ kuntosali.

Seurojen hoitamilla saleilla maksetaan paikan päällä.

Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Mika Okko

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

9

Turussa leivotaan tulevia

olympiamitalisteja Olympialaji taekwondon valmennuskeskuksessa Turussa etsitään menestyksen avaimia Rio de Janeiron 2016 kisoihin.

Todellinen koitos odottaa kuitenkin vuonna 2020 Tokiossa.

Taekwondoliitto päätti viime vuoden lopulla sijoittaa valmennuskeskuksensa Turkuun, ja nostaa turkulaisseura Budokwain valmentajan Jarkko Mäkisen nuorten olympiavalmentajaksi. Tämän vuoden alussa valmennuskeskuksessa oli noin 20 valmennettavaa, nyt tulevaa menestystä tavoittelee jo 40 nuorta taekwondon harjoittelijaa.

– Aikaisemmin käytössä oli kahden keskuksen malli, mutta se oli resurssien haaskaamista. Nyt liitto ja myös olympiakomitea pystyvät panostamaan kunnolla yhteen valmennuskeskukseen, Mäkinen kertoo.

Mukana kilpailussa valmennuskeskuksen sijoituspaikasta olivat Turun lisäksi aikaisemman toisen keskuksen Helsinki sekä yhteishakemuksella Tampere ja Pori.

– Meillä yhtenä suurena etuna oli yhteistyö Turun seudun urheiluakatemian kanssa. Budokwai myös lupasi hakemuksessa antaa valmennuskeskuksen harjoitusajat ilmaiseksi, kuvailee Mäkinen.

Kolme tasoryhmää Taekwondon valmennuskeskuksen harjoittelijat on jaettu kolmeen ryhmään. Huippuryhmässä on kuusi urheilijaa, haastajaryhmässä 12 ja loput ovat perusryhmässä.

Tasoeroista huolimatta kaikki harjoittelevat säännöllisesti myös samoissa harjoituksissa.

– On nuoremmille todella tärkeää päästä näkemään huippujen harjoittelua, Mäkinen toteaa.

Käytännössä valmennuskeskuksen huippuryhmän urheilijat harjoittelevat kahdesti päivässä ja saavat urheiluakatemialta tukena oheispalvelut. Mäkisen mukaan tavoitteena on ollut, että missään harjoittelun tai valmennuksen osa-alueessa ei anneta etumatkaa muille maille.

– Viime vuoden olympialaisissa eniten mitaleja kahminut Espanja on hyvä verrokki. Vielä 1990-luvulla etumatka harjoittelussa ja sen edellytyksissä oli todella iso, nyt olemme käytännössä samalla viivalla.

Niinpä taekwondon tilanne on se, että urheilijat ja valmentajat joutuvat katsomaan peiliin, mikäli menestystä ei tule.

– Valmennuskeskuksen hyödyt nähdään toden teolla vasta kahdeksan vuoden päästä Tokion olympialaisissa, Mäkinen toteaa.

Pelin tuoksinaa Hikisen tusinan sählyvuorolla.

Turussa luvassa vauhdikkaat EM-kilpailut

Myös rasite turkulaisseuralle Valmennuskeskuksen saaminen Turkuun on ollut iso asia Budokwai-seuralle. Olympiavalmennuksesta valuu tieto-taitoa ja esimerkkiä alaspäin tavallisille harrastajille.

Pelkkää hyötyä keskuksesta ei kuitenkaan ole ollut, sillä keskuksen urheilijat ovat usein vaihtaneet myös kotiseuransa Budokwaihin.

– Tämä on seuralle iso taloudellinen rasite. Kun aikaisemmin meillä oli muutama rahallisesti tuettava huippuurheilija, nyt tuettavia on paljon. Tämä vuosi on ollut seuralle hyvin vaikea, kertoo Mäkinen, joka toimii myös turkulaisseuran johtoryhmässä.

Vaikeuksistakin huolimatta valmennuskeskuksen saaminen on ollut todella iso asia koko seutukunnan taekwondoväelle. Ja vaikka virallisia tavoitteita ei ole vielä asetettukaan, Rio de Janeirosta kolmen vuoden päästä on lupa odotella hyvää menestystä.

– Kaipa tavoitteet ovat ainakin yhdessä mitalissa ja useammassa olympialaisiin pääsijässä, toteaa Mäkinen.

Ja jos mitali tulee, tulee se suurella todennäköisyydellä Turkuun.

Hae maksuton alkukipinä liikuntaan Teksti: Merja Mäkelä | Kuva: Mika Okko

Teksti: Tapani Mylly | Kuva: Hannu Waher

Haluaisitko liikkua enemmän, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Kiinnostaako kuntosaliharjoittelu tai sauvakävely porukassa? Haluaisitko oppia aikuisena uimaan tai tahtoisitko löytää koko perheelle yhteisen liikuntaharrastuksen? Etkö tiedä, missä pääsee maksutta luistelemaan?

Näihin ja muihinkin kysymyksiin liikuntamahdollisuuksista, -paikoista ja hinnoista saa vastauksia liikunnan palveluohjauksissa. Ne ovat myös hyvä tilaisuus kysellä vinkkejä asiantuntijalta. Tilaisuuksissa on tarjolla myös tutustumiskortteja, joilla pääsee maksutta kokeilemaan ohjattua liikuntaa Hikisen tusinan, Leidit liikkeellä tai 55+-liikuntapalvelun tunneille.

Liikunnan palveluohjaustilaisuudet on tarkoitettu työikäisille ja ikääntyneille, myös liikkumisrajoitteisille.

Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita oman terveytensä edistämisestä liikunnan avulla.

Turussa järjestetään ensi vuonna taekwondon joukkueottelun EM -kilpailut. Kilpailut käydään 1.-5.10.2014 Karibian areenalla. Joukkueottelu on erityisesti katsojien viihtyvyyttä silmällä pitäen kehitetty uusi taekwondon kilpailumuoto. Siinä joukkueiden viisi ottelijaa ottaa yhteen vuoron perään minuutin pituisissa erissä tiiviissä tahdissa.

– Kaikki ottelut käydään yhdellä alueella, joten katsojat voivat keskittyä seuraamaan yhtä ottelua kerrallaan. Minuutin erässä ei myöskään kyttäillä lainkaan, vaan käydään heti asiaan, nuorten olympiavalmentaja Jarkko Mäkinen kuvailee.

Mäkisen mukaan luvassa on vauhdikasta ottelua myös siinä mielessä, että ottelijat ottavat joukkuekilpailussa helpommin riskejä.

– Tarkoitus on tarjota todellinen show niillekin katsojille, jotka eivät taekwondosta juuri ymmärrä, lupaa Mäkinen.

Loppuvuoden liikunnan palveluohjaukset:

• Happy House, Ursininkatu 11: 21.10., 11.11., 18.11. ja 9.12. klo 13.30–15.30 • Keskustan terveysasema, Käsityöläiskatu 2: 11.11. ja 16.12. klo 14–15 • Luckan (på svenska), Auragatan 1 B: 7.11 kl. 16–17 • Maarian kirjasto, Arkeologinkatu 5: 21.11. klo 15–16 • Mäntymäen terveysasema, Luolavuorenkatu 2: 22.10., 12.11. ja 10.12. klo 14–15 • Nummen kirjasto, Töykkälänk. 22: 6.11. ja 4.12. klo 14–15 • Paattisten kirjasto, Toffinkuja 2: 19.11. klo 17–19 • Poiju, Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka, Kauppakeskus Forum: 5.11. ja 3.12. klo 13–14.30 • Runosmäen terveysasema, Signalistinkatu 2: 12.11. ja 3.12. klo 12.30–13.30 • Varissuon terveysasema, Nisse Kavonkatu 3: 13.11. ja 11.12. klo 14–15 Tule ja hae maksuton alkukipinä liikuntaan!

Ilmoittautumista ei tarvita. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Lisätietoja: www.turku.fi/liikunnanpalveluohjaus.

Tiedot löytyvät myös kunkin paikan ilmoitustaululta.

10

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013 Teksti ja kuva: Sini Silván

Kimmokkeella

vauhtia vapaa-aikaan

Turun kaupungin uimahallit tarjoavat kimmokelaisille monipuoliset liikuntamahdollisuudet.

Teksti: Piia Vuorinen | Kuva: Laura Lindvall

Turussa uuden Kimmoke-rannekkeen tavoitteena on tasoittaa hyvinvointieroja tarjoamalla monille uusia mahdollisuuksia harrastaa. Rannekkeen myynti on lähtenyt vilkkaasti käyntiin, mikä osaltaan kertoo laajasta kiinnostuksesta ja tarpeesta ranneketta kohtaan.

Ranneke on tarkoitettu kaupunkilaisille, joilla ei välttämättä muuten olisi mahdollisuutta päästä tasavertaisesti nauttimaan liikunnan ja kulttuurin hyvää tekevistä vaikutuksista. Rannekkeen voivat hankkia tiettyjä KELA:n etuuksia saavat sekä kaupungin sosiaalityön perustoimeentuloasiakkaat. KELA:n tuet, jotka oikeuttavat rannekkeeseen ovat työkyvyttömyyseläke, joka maksetaan kansaneläkkeenä, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kuntoutustuki sekä kotoutumistuki.

Liikuntaa sekä tekstiviestillä kulttuuria ja urheilua Kimmoke-rannekkeella saa harrastaa liikuntaa kerran päivässä kaupungin ylläpitämissä uimahalleissa ja kuntosaleilla.

Omatoimisen harrastamisen lisäksi on

mahdollisuus osallistua Kimmokeryhmiin. Ryhmät kokoontuvat Kupittaalla ja Pansiossa, minkä lisäksi nuorille alle 20-vuotiaille on oma ryhmänsä.

– Tavoitteena on liikkua kevyellä otteella, ilman suorituspaineita ja tutustua eri liikuntapaikkoihin sekä liikuntamuotoihin, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Minna LainioPeltola.

Liikuntapalveluiden lisäksi rannekkeella pääsee nauttimaan kulttuurista ja urheilunhuippuhetkistä.

Näihin etuihin rannekelaiset kutsutaan tekstiviestillä. Kulttuurietuja tarjoavat kaikki Turun kaupungin kulttuurilaitokset. Urheiluseuroista mukana ovat FC Inter, TPS ja TuTo. – Asiakkaat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, että seurat ovat mukana ja tarjoavat mahdollisuutta päästä katsomaan joitakin jääkiekko- ja jalkapallo-otteluita, kuvailee kaupungin sosiaalityöntekijä Jenni Tuominen.

Ranneketta voi ostaa 39 euron hintaan Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelusta Kupittaalta, Impivaaran, Petreliuksen ja Lausteen uimahallista ja Paattisten aluetalosta ja kesäisin Samppalinnan maauimalasta.

Ensimmäisellä ostokerralla tulee myös 7 euron rannekemaksu. Ostohetkellä on todistettava henkilöllisyytensä, minkä lisäksi oikeus rannekkeeseen todistetaan näyttämällä myönteinen tukipäätös tai enintään kuukauden vanha maksuilmoitus ko. tuesta. Kaikki rannekkeen tarjoamat edut sisältyvät hintaan.

Omasta kokemuksesta auttamaan toisia Aulis Arvisen oma lapsi sairastui vakavasti. Pitkään mies sinnitteli yksin, kunnes alkoi uupua ja läheiset kehottivat hakemaan myös itselle apua. Avun saaminen vaikutti. Nyt Arvinen toimii itse Auttava Omainen -projektissa ja tarjoaa vertaistukea toisille. Hän selvisi – toisetkin voivat selvitä.

Kun läheinen sairastuu vakavasti ja joutuu psykiatriseen sairaalaan, myös perhe on kovilla. Sairastunut ihminen, oma lapsi tai puoliso ehkä muuttuu. Hänen käytöksensä voi muuttua arvaamattomaksi.

Sairauteen voi liittyä myös läheisten häpeää. Tilanne herättää syyllisyydentunteita ja kysymyksiä: olisinko voinut toimia toisin. Voimat voivat yksinkertaisesti loppua.

Aulis Arvinen muistuttaa, että psykiatriset sairaudet ovat yhä edelleen vaiettu asia, niistä ei ole helppo puhua kenellekään.

Auttava Omainen -projektissa tarjotaan apua omaisille. Heille tarjotaan sekä ammatillista tukea koulutetulta työntekijältä että vertaistukea vapaaehtoiselta, projektityöntekijä Elina Taskinen kertoo. Lisäksi vertaistuki ja apu on viety sinne, missä sitä usein tarvitaan eli sairaalaan. Projekti onkin tässä mielessä ainutlaatuinen.

Omaiset ovat usein niin voimiensa äärirajoilla, ettei apua jakseta etsiä. Siksi päivystys sairaaloissa on tärkeää. Kun apu on paikan päällä, on kynnys matalin sen vastaanottamiseen. Omaisten palaute kertoo asian parhaiten: ”Tuli ensimmäisen kerran tunne, etten ole aivan yksin. Että on muitakin, joille on sattunut tällainen ikävä asia.”

Sairaalareissulla apua omaisellekin – Meillä on tiivis yhteistyö Turun psykiatrisen sairaalan ja Halikon sairaaloiden kanssa, Elina Taskinen kertoo.

Vertaistukea tarjotaan Turun Kupittaan sairaalassa ja Halikon sairaalassa,

joissa päivystetään kaksi kertaa viikossa.

Potilaan hoitoon ei puututa, vaan tuki on tarkoitettu omaisten jaksamisen tukemiseen. Auttava Omainen -toiminnan suuri etu on se, että apua on tarjolla heti. Jonotusta ei ole, vaan apua saa saman viikon aikana. Apu on myös maksutonta ja luottamuksellista.

Joskus psyykkisiin sairauksiin liittyy myös päihteiden käyttö: pian rahat eivät riitä ja omaisilta pyydetään rahaa uhaten itsetuhoisilla ajatuksilla. Mielenterveysongelmien haastetta lisää se, ettei ole tarkkaa ennustetta siitä, milloin potilas tervehtyy, askeleet ovat pieniä. Joskus sairastunut kieltää paitsi tilanteen, myös tietojen antamisen omaisille. Sellaisessa tilanteessa omainen on todella yksin.

– Minulla oma lapsi sairastui, Aulis Arvinen kertoo. Kun itse on kokenut, että siitä selviää, haluaa jakaa kokemuksia toisille. Nyt on jo voimavaroja tukea muita.

Vertaistuen perusta ovat ihmisten omat kokemukset. Samankaltaisia asioita kokeneet tukevat toinen toisiaan.

– Antaa toivoa, että näkee, että joku on selvinnyt. Voi päästä tilanteen yli ja eteenpäin, Auvinen toteaa.

Vertaistukihenkilöille tarjotaan tehtävään koulutusta ja vastapainoksi työnohjausta ja virkistystä. Turussa toimii kymmenen koulutettua vertaistyöntekijää.

Auttava Omainen -projekti on Omaiset mielenterveystyön tukena LounaisSuomen ja Salon –yhdistysten kumppanuushanke. Kolmivuotista projektia rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Auttava Omainen -päivystys Kupittaan sairaalassa ilman ajanvarausta ma ja to 14-16, tukea saa myös puhelimitse 044-7930 587, ajanvarauksella ja sähköpostitse elina.taskinen@omtls.net www.auttavaomainen.fi.

Projektityöntekijä, sairaanhoitaja ja kasvatustieteiden maisteri Elina Taskinen sekä vapaaehtoistyöntekijä Aulis Arvinen tarjoavat apua psykiatrisesti sairastuneiden potilaiden läheisille.

Tätä apua ei tarvitse jonottaa, eikä siitä tarvitse maksaa.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

Vuosikymmen senioritoimintaa

11

– Laittakaa nuo tuolit ja pöydät valmiiksi ryhmiin ja rinkeihin, opastaa Senioriklupitoiminnan koordinaattori, lehtori Taina Halsvaha ammatti-instituutin lähihoitajaopiskelijoita. On alkamassa jokaviikkoinen lähialueen vanhusten tapaaminen Kerttulin vanhainkodissa. Senioriklupitoiminta täyttää tänä syksynä jo kymmenen vuotta.

Senioriklupia järjestetään sekä vanhainkodin omille asukkaille, että kotonaan asuville lähialueen vanhuksille. Toiminta on avointa ja maksutonta, vain tapaamiseen kuuluva kahvittelu maksaa euron verran.

Senioriklupi käynnistyi aikanaan Turun ammattiinstituutin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloitteesta, kun lähihoitajakoulutusta haluttiin muuttaa toimintakeskeisemmäksi. Muun muassa tuolijumpan, hauskan yhdessäolon ja aivojumpan ja hemmottelun teemoiksi nimetty toiminta keskittyy fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukemiseen.

– Opiskelijat tulevat vetämään klupia viiden viikon jaksoissa työssäoppimisen merkeissä, Halsvaha kertoo.

Lähihoitajaopiskelijat Anna Lundén, 18, ja Floriane Kamto, 20, ovat ensimmäistä kertaa Senioriklupilla.

– Olemme ideoineet luokkamme kanssa sosiaalisen leikin ryhmälle. Vähän jännittää, että miten kaikki sujuu, mutta tunnelmat ovat hyvät, nuoret naiset kertovat.

Aktiivisia kävijöitä Senioriklupin toiminnalla halutaan aktivoida myös lähialueen kotona asuvia ja kotihoidon piirissä olevia, ja kutsutaan rohkeasti uusia kävijöitä mukaan.

– Meillä on aamuryhmä vanhainkodin asukkaille, joilla saattaa olla muistisairauksia tai fyysisiä rajoitteita.

Tämä iltapäiväryhmä on vähän vauhdikkaampi. Ryhmässä on virkeitä 80-90-kymppisiä, jotka eivät jättäisi tapaamista väliin mistään hinnasta, hymyilee Halsvaha.

Samaa mieltä ovat Mirja Seppälä, 85, Kaarlo Tähtinen, 92, ja Inkeri Nummela, 94. Seppälä on osallistunut klupiin yhdeksän vuotta, Tähtinen kuusi ja Nummela kolme. Kaikki kolme kehuvat klupin henkeä ja Seppälä ja Tähtinen intoutuvat muistelemaan menneiden vuosien ohjelmaa.

– Keilailuretki Kupittaalle oli hauska. Täältä sinne käveltiin. Mahtaisiko enää jaksaa, Seppälä miettii.

Senioriklupi

Senioriklupilla ohjelmassa on lähihoitajaopiskelijoiden suunnittelema sosiaalinen tutustumisleikki.

Tähtinen nyökyttelee mukana. Myös muutaman vuoden takainen Maarianhaminan laivaristeily saa kiitosta, kuin myös nuoret lähihoitajaopiskelijat.

– Nuoret ovat mukavaa porukkaa, ja aina avuliaita.

Täällä myös liikutaan, kotona kun ei tule sitä niin tehtyä, Tähtinen sanoo.

Ainakin Nummelan salaisuus virkeänä pysymiseen löytyy juuri liikunnasta.

– Minä olen tanssinut koko ikäni, siksi olen saanut olla niin terveenä. Nyt kun ikä on tullut tanssissa vastaan, tämä viikottainen tapaaminen on oikein hyvä harrastus, Nummela kiittelee.

Lopuksi on kysyttävä Senioriklupin kirjoitusasusta.

Miksi se kirjoitetaan kovalla p-kirjaimella?

– Klupia perustettaessa ajateltiin että se on sellainen hauska, turkulainen ääntämystapa. Palautetta on sittemmin tullut, että ei se niinkään turkulaista ole. Kirjoitusasu on kuitenkin jäänyt voimaan, Halsvaha nauraa.

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

Kerttulin Vanhainkodissa, Hovioikeudenkatu 3.

Senioriklupi toimii: lukukausien alussa tiistaisin ja torstaisin klo 13-15.Työssäoppimisjaksojen (lokakuujoulukuu ja maalis-toukokuu) aikana opiskelijat ohjaajineen paikalla kaikkina arkipäivinä. Kotona asuville ohjelmaa tarjotaan 3-5 pvä/vko. Viikkoohjelman voi noutaa Kerttulin vanhainkodista.

Yhteiskuvassa: Maire Isomoisio Martta Bergqvist Kaija Pulli Kyllikki Mikola Jenni Isoniemi Mirja Seppälä Inkeri Nummela

Terttu Pellinen Unto Vainio Tauno Nurmi Kaarlo Tähtinen Anna Lunden (opisk) Floriane Kamto

Jonna Salonen Dilan Ahmad Stina Vuori Saman Eliassi Dunya Moradi Taimi Isomoisio

Modeminnen från mognare bloggare Vilken är din favoritklänning? Har du en hatt som du tycker speciellt mycket om? Var har dina skor promenerat? I modebloggen Minnen i mode berättar pensionärerna på servicehus i Åbo om sina personliga modeminnen: hur det kom sig att en skorsten har murats i frack, om den vackra och oanvända klänningen som försvann i Viborg och om hur det var att handla tyg under disk, till exempel.

Bloggprojektet ingår i den seniorkulturserie som arrangeras under året. Kulturserien i äldrevården arrangeras av en arbetsgrupp med representanter från hemmen Candolinska, Hemmet, Sabinahemmet och Wilén, tillsammans med Åbo stads fritidssektor.

Modebloggens utgångspunkt är skillnaden mellan klädkonsumtion förr och nu: idag är kläder en slit- och slängvara som orsaker stor miljöpåverkan, livslängden för kläder idag är kort och trenderna ständigt växlande. Skillnaden mellan konsumtionen idag och tidigare decennier är väsentlig: då var plagg i användning länge, syddes om vid behov eller läts sys hos sömmerska. Många minnen vävs in i den klänning man bär i flera år, till och med decennier.

För att starta upp bloggen kontaktade arbetsgruppen Karin Lindroos, vars svindlande vackra fotografier och illustrerar de minnen som pensionärerna har berättat och Lindroos hjälpt till att skriva ner. Målet är att även i framtiden låta bloggen leva vidare med volontärkraft och att den skall uppdateras på regelbunden basis.

Kulturprogrammet i servicehemmen ordnas för andra året, och har denna gång fått stöd från Svenska kulturfonden och Arbetets vänner huvudföreningen. Under året har boende på hemmen även arbetat med känselskulpturer i olika material och diskuterat minnen med utgångspunkt i olika dofter.

Text: Johanna Slotte Foto (från modebloggen): Karin Lindroos

12

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

Teksti ja kuva: Sini Silván

Kurdinuorelle Turku on tärkeä Suomeen muuttaneen kurdinuoren voi olla vaikea täysin itsekään tietää, onko hän identiteetiltään enemmän kurdi kuin suomalainen. Yllättäen ratkaisu voi olla kaupunki: kansallisuudesta huolimatta nuori voi kokea olevansa turkulainen.

Turussa asuu viidennes Suomen noin 10 000 hengen kurdiväestöstä, josta valtaosa on pakolaistaustaisia. Mari Toivanen on tutkinut väitöskirjatyössään kurdinuorten identiteettikysymyksiä eli sitä, miten he neuvottelevat identiteetistään eri tilanteissa.

Vastaavaa tutkimusta kurdinuorista ei ole aiemmin tehty Suomessa.

Tutkittavat ovat muuttaneet Suomeen lapsina Iranin, Irakin ja Turkin alueilta. Heillä on yhä juuria ja kontakteja kurdialueille, mutta he ovat kasvaneet Suomessa.

– He ovat kasvaneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja käyneet koulun kaksikielisinä.

Näillä nuorilla identiteettikysymykset nousevat pintaan, kun he joutuvat toimimaan erityyppisten ympäristöjen välillä. Ystävien ja perheen kanssa voi olla eri normit, eri kieliympäristöt, Toivanen kertoo.

Miten toiset näkevät sinut Identiteetti muodostuu suhteessa siihen, miten toiset näkevät sinut.

– Kurdien tapauksessa heidät nähdään usein ulkonäkösyistä ulkopuolisina, vaikka he ovat kasvaneet täällä, osaavat kieltä ja tuntevat systeemin. Jos heidän ei silti nähdä kuuluvan ”meihin”, se voi kyseenalaistaa heidän mielessään sitä, mihin he oikein kuuluvat.

Suomalaisuus kulminoituu usein hyvin fyysisiin piirteisiin. ”Et voi olla oikeasti suomalainen, kun näytät tuolta”. Toiseksi kuulumista muodostetaan suhteessa Suomen valtioon, eli on oikeus Suomen kansalaisuuteen, mutta ei suomalaisuuteen.

– Toisaalta he rikkovat käsityksiä maahanmuuttajista.

Siinä vaiheessa, kun kurdinuoret alkavat puhua äidinkielellään aksentitonta suomea tai Turun murretta, niin heitä ei voidakaan mieltää perinteisiksi maahanmuuttajiksi, Toivanen selittää.

kuuluvansa Suomeen, voi tuntea kuuluvansa Turkuun.

Yllättäen voimakkaaksi nousi identiteettivaihtoehto, että voi sanoa, että on ”turkulainen” vaikkei koekaan olevansa suomalainen.

– Puhun Turun murretta, tunnen kaupungin. Kun tulen Turkuun, tuntuu, että tulen kotiin. Toinen vaihtoehto on uskonto, jos sanoo että on muslimi, niin ei tarvitse kiinnittää sitä mihinkään maantieteelliseen paikkaan.

Identiteettipohdinta synnyttää vahvuuksia Mikä sitten nuorille on kurdilaisuutta ovat esimerkiksi perhesuhteet, jotka koetaan paljon läheisemmiksi.

– Nuoret muotoilevat sen niin, että kunnioitus vanhempia kohtaan erotti heitä suomalaisista ikäisistään.

– Kurdinuoret osaavat navigoida eri ympäristöjen välillä, heillä on kulttuurista herkkyyttä ja sensitiivisyyttä.

He osaavat käyttäytyä eri tilanteissa ja eri henkilöiden kanssa eri tavalla, Toivanen selventää.

www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut www.facebook.com/turku.kaupunkitutkimus

Turkulainen kaupunkitutkimus eturintamassa Mari Toivasen tutkimus antaa kurdinuorille äänen. Tutkimus julkaistaan osana Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisusarjaa, joka tarjoaa haastaville tiedeaiheille helpon lähestymistavan.

Turkulaisuus päihittää ongelmat – Erotuksena Kurdistanista vanhana kotimaana, Suomi nähtiin kuitenkin kotina. Se on paikka, missä toimitaan, missä on perheverkostoja, ystävät, työpaikka ja erityisesti, missä voidaan suunnitella tulevaisuutta. Suuremmassa osin nuorten tulevaisuudensuunnitelmat sijoittuivat Suomeen ja eritoten Turkuun.

Tämä jaottelu tuli tutkijallekin yllätyksenä.

– Odotin erilaista kuvaa. Koti ei välttämättä ole ihmiselle vain yksi paikka, koti voi olla kaupunki. Jos ei tunne

Tutkija Mari Toivanen on itsekin rohkeasti kansainvälinen.

Lieksalaistyttö läksi suoraan lukiosta Ranskaan tekemään akateemisia opintojaan ja tuli neljä vuotta sitten paluumuuttajana Suomeen ja Turun yliopistoon väitöskirjatutkijaksi.

Kaupunkitutkimusohjelman johtaja Sampo Ruoppila kertoo, että kurdinuorista tehtyä väitöskirjatutkimusta on rahoitettu yhdellä vuonna 2011 jaetusta 12 tutkimusohjelmastipendistä.

Stipendiaattien tutkimustuloksia julkaistaan tänä vuonna.

– Kenellä on intoa lukea Suomen Kuvalehden artikkelien mittaisia ja tyyppisiä tekstejä, hän voi hyvin lukea näitä tutkimuskatsauksia, tutkimusohjelman johtaja Sampo Ruoppila esittelee. Tutkimuskatsaukset löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen kaupunkitutkimusohjelman ydin on tarjota kaupunkien kehittämisen kannalta hyödyllistä tutkimustietoa. Tiedolla on erityisesti paikallista, mutta myös valtakunnallista merkitystä.

– Tutkijoiden tulee julkaista tuloksiaan myös akateemisissa julkaisuissa, mutta kaupunkitutkimusohjelman julkaisusarjassa ne ovat yleistajuisessa muodossa, Kauppila kertoo.

– Helsingissä on hieman samantyyppinen, mutta raskaampi ja historialtaan pidempi kaupunkitutkimusohjelma. Turussa on tästä nokkela, kevennetty versio. Turun mallia on pidetty jopa ihanteellisena toimia ja kehittää vuoropuhelua kaupungin ja yliopistojen välillä, Ruoppila kertoo.

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

13

Teksti ja kuva: Maria Nykyri, tiedottaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Pelisäännöt nuohoamiseen

– Nuohoaminen tuo kotiin turvallisuutta ja energiatehokkuutta Savupiipun ympärillä kulkee nokinen mies varmoin askelin. Kyseessä ei ole joulupukki vaan eräs toinen jokavuotinen vieras: nuohooja. Moni ei kuitenkaan tiedä, miksi nuohous on suoritettava vakituisesti asutuissa taloissa kerran vuodessa ja vapaa-ajan asumuksissakin kerran kolmessa vuodessa.

Tero Sinervo on nuohooja kolmannessa polvessa.

Mies on nuohonnut Turun alueella jo 22 vuotta.

− Savukaasut ovat palamatonta energiaa, jota kertyy tulisijan hormiin nokena. Jollei nokea nuohota säännöllisin väliajoin pois, muodostuu siitä kova eriste, joka varaa lämpöä. Toisin sanoen noki estää lämmönjohtumista sisätiloihin, jolloin joudutaan polttamaan aina enemmän ja enemmän polttopuita, kertoo palotarkastaja Eerik Virtanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Energiatehokkuuden lisäksi nuohoamisella on merkitystä myös paloturvallisuuden kannalta. − Luonnollisesti nuohoamisella estetään myös nokipaloja. Kun noki kerää itseensä lämpöä, lähtee se laajenemaan. Tällöin noki kiehuu kuin puurokattila ja voi syttyä palamaan itsestään.

– Lisäksi noki voi tukkia hormin, jolloin alla olevat savukaasut eivät pääse ulos savupiipusta. Tämä aiheuttaa painetta hormiin, mikä voi halkaista piipun, kuvailee Virtanen epätoivottavia mahdollisuuksia.

Varsinais-Suomen alueella luoksesi tulee piirinuohooja Pelastuslain mukaan nuohouksesta huolehtiminen on kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla. Kuka tahansa ei piipun juurelle voi kuitenkaan kiivetä, sillä VarsinaisSuomi on jaettu nuohouspiireihin, joita kutakin hoitaa oma piirinuohoojansa. − Pyrimme kuitenkin siihen, ettei meitä tarvitse erikseen tilata.

Seuraamme nuohousrekisteristä, mitkä talot tarvitsevat seuraavaksi nuohoojaa. Piirinuohooja siis kiertää alueen taloja säännöllisesti ja ilmoittaa tulostaan noin viikkoa ennen, kertoo Turun ja Kaarinan alueiden piirinuohooja Lassi Suontama. − Toki meidänkin puoleemme saa tarvittaessa kääntyä, jolloin tulemme paikalle. Päänvaivaa meille tuottavat erityisesti mökkialueet, joista ei ole varma ovatko rakennukset kesällä vai ympärivuotuisesti asuttuja, lisää Mynämäen piirinuohooja Matti Talvinen.

Talon omistajan tai asukkaan vastuulla on myös huolehtia, että nuohoaminen on turvallista. Tikkaat, kattokulkutien osat ja turvavarusteet on siis pidettävä kunnossa. − Jos epäkohtia ilmenee vahingon sattuessa, vakuutusyhtiö pesee mitä luultavimmin kätensä korvauksista, muistuttaa palotarkastaja Virtanen.

Nuohousmaksu muotoutuu lasketusta yksikkömäärästä Alueen pelastustoimi määrittää nuohoustaksat ja ne ovat samat kaikille. Poikkeuksia Varsinais-Suomessa ovat saaristoalueet Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä ja Velkua.

Nuohouksen hinta lasketaan yksiköissä – savuhormeille ja useimmille tulisijoille on laskettu yksikkömäärät. Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta määritti nuohoustaksaksi 1.1.2013 alkaen 0,85 euroa yksiköltä. − Esimerkiksi talossa, jossa on kiuas (15 yksikköä), lämmitysuuni (15 yksikköä) ja kaksi hormia (ensimmäinen 20 yksikköä, toinen 5 yksikköä), yksikkömäärä on 55. Hinnaksi tulee siis 55 kertaa 0,85 euroa eli yhteensä 46,75 euroa, avaa palotarkastaja Virtanen järjestelmää.

Kuitenkin, vaikka talossa olisi vain yksi tulisija, on minimiyksikkömäärä 45 yksikköä eli 38,25 euroa. − Väärinkäsitykset ja erimielisyydet on paras selvittää suoraan nuohoojan kanssa. Näin asiakassuhteen jatkaminen on varmasti kaikille miellyttävämpää.

Pattitilanteissa pelastuslaitos selvittää asiaa, mutta käsittelyyn otetaan ainoastaan kirjalliset reklamaatiot, muistuttaa Virtanen.

30 vuotta lasten luovuuden puolesta

Seikkailupuiston juhlakirja valmistui

Kirja on tehty helppolukuiseksi. Lukemista siivittävät sadat toiminnalliset valokuvat kolmenkymmenen vuoden

Luova toiminta elää!

• Timantti-teatterin ja Helmiteltan näyttämöillä nähdään vuosittain noin 100 eri esitystä.

• Toimintavuoteen mahtuu useita tapahtumia, kuten kesän avajaiset, juhannusju hlat, Musapiknik, Seikkisrock ja Lasten uusivuosi.

• Merkittävä nuorten taidealan koulutuksen saaneiden työllistäjä. Vuosittain n. 30 eripituista nuorten harjoittelu-, työllistämis -, valmennus-, kotouttamisjaksoa

Seikkailupuisto, ystävien kesken Seikkis, Turun Kupittaan puistossa on jo käsite ja synonyymi lasten luovalle toiminnalle. Seikkis ohjaajinee n on nostanut lapsia omaperäiseen itsensä ilmaisemiseen jo yli kolmenkym innen vuoden ajan. Lapsipolvet, meohjaajat ja toimintamuodot ovat vaihtuneet, mutta tekemisen eetos on pysynyt samana. Vanhemmat ovat oppineet, lapset eivät ole heidän käsiensä että jatkeita, vaan he osaavat tehdä itse, luoda omilla ehdoillaan.

Kaiken hyvän toiminnan takana on jokin teoria tai useita teorioita.

Roiha ja muut Seikkiksen pioneerit Eeva hakivat oppeja ulkomailta ja kehittivät niistä Seikkailupuistoon sopivia menetelmiä.

Kolmessakymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Monet Seikkiksen lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, ja he tuovat vuorollaan omia lapsiaan kokemaan ja kokeilemaan, toteuttama an luovuuttaan.

KL 38 & 92.81 ISBN 978-952-5960-23-5

9 789525 960235 >

enostone

Osa vanhoista kuvista paloi

Seikkailupuisto

• Vuonna 1982 perustettu perhepuisto Kupittaalla. Puisto on osa Turun kaupungin Vapaa-ajan toimialan nuorisopal veluiden toimintaa.

• Toimintaa ohjaavia arvoja ovat luovuus, elämyksellisyys, lapsi- ja perhelähtöi syys, yhteisöllisyys, avoimuus, ekologisuu s sekä monikulttuurisuus..

• Puiston koko n. 1000 neliötä rakennuksineen.

• Toiminnallinen puistoalue on auki kellonympäri ja kaupunkilaisten vapaassa käytössä.

• Toimintaa 6–7 päivää viikossa, 50 viikkoa vuodessa • 1950-luvulta asti toiminut liikennekaupunki polkuautoineen on yksi suosituimm ista toimintapisteistä.

• Pääkohderyhmänä ovat 0–14-vuoti aat lapset sekä heidän perheensä.

• Ympärivuotiseen toimintaan osallistuu vuosittain noin 100 000 kävijää.

Luova toiminta elää!

Juhlakirjaa alettiin tehdä viime vuonna Seikkailupuiston 30-vuotisen taipaleen kunniaksi. Lasten ja perheiden Seikkis onkin muodostunut menestystarinaksi, jota tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa.

Nuorten palvelujen osastopäällikkö Eeva Roiha on yksi kirjan työryhmän jäsenistä. Häntä voisi myös kutsua koko Seikkailupuiston äidiksi. Roihan mukaan kirjan tärkein anti on Seikkiksessä kehitettyjen työmenetelmien esittely.

– Kirjaan on kerätty runsaasti käytännön esimerkkejä lasten kanssa toimimisesta, esimerkiksi teatterimuskarista, animaation tekemisestä ja draamaleikeistä Seikkailupuiston toiminnan pohjana on lapsen kunnioittaminen ja arvostus omana yksilönään.

– Tutkimuksen mukaan yli 90 % nelivuotiaista on erittäin luovia, mutta kaksikymmenvuotiaista enää vain 3 %. Ihmisen luovuutta ei saisi tappaa ja ihmisiä tasapäistää, koska luovuutta tarvitaan nykypäivänä yhä enemmän esimerkiksi työelämässä, Roiha selittää.

Luova toiminta elää!

Lasten ja luovuuden puole sta Seikkailupuisto 30 vuotta

enostone

ajalta. Roiha sanoo kirjan tekemisen olleen miellyttävä projekti. Toisaalta valokuvia olisi voinut olla laajemminkin käytössä.

– Harmiksemme paljon vanhoja valokuvia on tuhoutunut luovan toiminnan varaston tulipalossa Pispalantiellä vuosia sitten.

Kirjaa voi ostaa lokakuun puolivälistä alkaen Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmasta, Seikkailupuistosta sekä yhteispalvelupiste Monitorista hintaan 25 €. Kirjan on kustantanut Oy Enostone Ltd. Teksti: Maria Vakkamaa | Kuva: Nelli Palomäki

14

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

Taideakatemian Yö on

positiivinen kannanotto Teksti: Heidi Horila | Kuvat: Veera Silvendon ja Kari Vainio

Taideakatemian Yötä vietetään marraskuun toisena torstaina seitsemättä kertaa. Alun perin Taideakatemian oppilasyhdistys TOY ry järjesti avoimien ovien tapahtuman positiivisena mielenilmauksena kulttuurin ja taiteen puolesta kun kulttuurin opiskelun aloituspaikkoja vähennettiin 2007. Nyt Taideakatemian Yö palaa alkujuurilleen, kun Taideakatemian musiikin koulutusohjelman aloituspaikat ovat saaneet kokea leikkauksen.

Viime vuosina Taiteiden Yötä järjestäneet mediatuotannon opiskelijat Essi Jaakkola ja Riikka Venäläinen, sekä musiikin koulutusohjelman opiskelija ja tapahtuman musiikkiohjelman tarjonnasta vastaava Saara Pitkänen korostavat Yön positiivista, mutta kantaaottavaa henkeä.

– Viime vuosina on keskitytty ehkä enemmän siihen, että ollaan saatu hyvännäköinen tapahtuma aikaiseksi, nyt halutaan taas kommentoida omalta osaltamme murroksia kulttuurin ja taiteen koulutuksessa.

– Mielestämme sitä ei kannata kuitenkaan tehdä syyttävään sävyyn, vaan esitellä positiivisen kautta yleisölle, mitä kaikkea täällä koulussa on mahdollista tehdä ja toteuttaa, Jaakkola sanoo.

Taideakatemian Yötä viime vuosina järjestäneet Saara Pitkänen (vas.), Riikka Venäläinen ja Essi Jaakkola kertovat, että tänä vuonna Taideakatemian Yö palaa alkujuurilleen ottamalla kantaa taiteen ja kulttuurin alan opiskelupaikkojen vähenemiseen.

vuoden opiskelijaa. Yhteensä mukana toteutuksessa on noin sadan hengen porukka. Äänimaailma ja musiikki tulevat tänä vuonna olemaan paljon esillä, samoin Turun amk:n ja samalla Taideakatemian yhtiöittäminen, joka astuu voimaan vuoden vaihteessa. Koulun rakennemuutos ei pelota nuoria opiskelijoita.

– Vaikka riskit ehkä kasvavat, pääsemme myös tekemään yhteistyötä eri tahojen kanssa vapaammin. Meidän opiskelijoiden rooli tulee olemaan suurempi projektien toteutuksessa jo opiskeluaikana, Venäläinen sanoo.

Opiskelijavoimin kasaan

Luvassa vanhaa ja uutta

Tapahtuma toteutetaan TOY ry:n voimin ja kootaan nopealla aikataululla. Tuotantotiimissä on mukana koordinaattorin lisäksi viisitoista mediatuotannon ensimmäisen

Taideakatemian Yö on perinteisesti alkanut ulkona sirkuksen tulishow’lla, ja alkupamauksen jälkeen yleisö on ohjattu sisälle tutustumaan muuhun tarjontaan. Tapah-

tuma ulottuu koko koulurakennuksen päästä päähän, ja etenkin polun alkuvaiheessa on huomioitu lapset ihan aikataulullisista syistä.

– Tarjolla tulee olemaan ainakin konsertteja ja elokuvia, viime vuosina suosittuja ohjelmanumeroita ovat olleet myös pinssipaja ja kaverikuva. Olemme huomanneet, että mitä osallistavampaa toiminta on, sitä innokkaampi tunnelma on, sekä meidän toteuttajien että yleisön osalta, kertoo Venäläinen.

Taideakatemian Yö 2013 -tapahtuma 14.11. klo 18-22, Linnankatu 54-60

Författare och författarskap halvvägs Föreläsningsserien Författare och författarskap har nu hunnit fram till det två sista kvällarna i programmet. Ännu återstår två intressanta kvällar: onsdagen den 16.10, med svenska Jessica Kolterjahn

och Hannele Mikaela Taivassalo, samt den avslutande aftonen tisdag 22.10, då Tomas Jansson och Malin Kivelä uppträder. Som vanligt börjar kvällarna kl. 18.30 och inträdet till Gamla Rådhusets sal är fritt.

Liksom tidigare år har föreläsningsserien bjudit på kända författarvänners föreläsningar, men också nya bekantskaper har presenterats. Jessica Kolterjahn från Sverige utkommer nu med en litterär fantasi om ett år i Karin Boyes liv.

– Hur kommer det sig att du skrev just den här boken om Karin Boye, Jessica Kolterjahn?

– Jag har alltid känt mig besläktad med Karin Boye och hennes livshistoria. Samtidigt har jag känt att det har varit viktigt för mig att lyfta fram en av Sveriges största författare.

Du får veta mera om Kolterjahns tankar om Boye och Kolterjahns författarskap på författarkvällen den sextonde oktober. Trotsa oktobermörkret och njut av författarseriens sista kvällar på Rådhuset!

Författare och författarskap arrangeras av Åbo stads fritidssektor och huvudbibliotek, litteraturvetenskapen och Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, tillsammans med Ämnesföreningen Prosa och Åbolands litteraturförening. Vi tackar för bidrag från Svenska kulturfonden, Thurings stiftelse och Konstsamfundet.

Text: Johanna Slotte | Foto: Julia Wagner

Turun Kaupunginteatteri

www.teatteri.turku.fi

Turun museokeskus

www.turunmuseokeskus.fi

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Turun linnan Paja Ilmoittautumiset opastilaukset.linna@ turku.fi tai 02 2620 322.

Nykysirkusta maailman huipulta Turun Kaupunginteatterissa vierailee marraskuussa kahdella esityksellä sirkusalan ehdoton kärkivientituote Petit Mal. Yli 14 eri maassa nähty Race Horse Companyn esitys on ihastuttanut jo yli 60 000 katsojaa ja se palkittiin kesällä kansainvälisillä sirkusfestivaaleilla Espanjassa. Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille.

Race Horse Company syntyi Petri Tuomisen, Rauli Kososen ja Kalle Lehdon tarpeesta luoda omaperäistä ja uudenlaista nykysirkusta.

Esityksissään ryhmä luo kaaosta, huumoria, yllätyksiä ja kursailematonta estetiikkaa - filosofointi ja ajattelu jätetään katsojille. Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämön sirkus valloittaa 21. ja 22.11. Liput 23/21/17 €.

Turun kaupunginkirjasto Juno. Kuva: Ville Juurikka

SYYSLOMAOHJELMAA! www.turku.fi/kirjasto

Kaamoksen päättää rap-artisti Juno Kaamos-tapahtuma selättää marraskuun pimeää pääkirjastossa jälleen perjantaina 8.11. Tapahtuma alkaa jo päivällä vauvakinolla sekä muulla lasten ja nuorten ohjelmalla ja jatkuu aina kello 23 asti.

Alkuillan tarjontaan kuuluu Volter Kilven klassikkoteoksesta koko perheelle dramatisoitu nukketeatteriesitys Alastalon salissa – Eevastiina ja Lokinpoika sekä Varsinais-Suomen Runoviikon ohjelmaa.

Illalla kirjailijavieraana kuullaan Kauko Röyhkää, joka esittää puheen lomassa myös muutaman biisin. Slow BLVD:in elektroniset sävelet täyttävät musiikkiosaston herkällä dream popilla. Kaamoksen päättävä esitys kuullaan tieto-osaston parvelta kello 21.30 alkaen.

Siitä vastaa varmalla otteella rap-artisti Juno, joka on monen muun projektin ohella tuttu Elokuu-yhtyeestä ja television Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta.

Merikeskus Forum Marinum

www.forum-marinum.fi

Linnankatu 72, 20100 Turku • Puh. 02 2679 511

Näyttelyt: 18.10.2013 - 6.4.2014 Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina Vrouw Maria ja St. Mikael lähtivät matkaan Amsterdamista ja purjehtivat kohti Pietaria. Molemmat upposivat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771. Suomen merimuseolta lainatussa näyttelyssä kuljetaan St. Mikaelin ja Vrouw Marian mukana Amsterdamista laivojen haaksirikkoihin ja niiden jälkeisiin tapahtumiin. Kävijä pääsee sukeltamaan Vrouw Marian hylyn luokse 3D-virtuaalisimulaation välityksellä.

5.10.2013 - 12.1.2014 Hahmoja Meressä – Vedenalainen matka Saaristomeren merelliseen historiaan. Erik Saanilan valokuvia.

Erik Saanila haluaa kuvillaan tuoda esiin näitä syvälle meren hämärään kätkeytyviä kauniita muotoja. Parhaimmillaan hylky on eräänlainen aikakupla, jossa yksityiskohdat ovat säilyneet koskemattomina.

Lisäksi edelleen avoinna ovat: Varvilla – Suomen laivanrakennuksen historiaa.

Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa

15

Turkuposti | Åboposten 5 | 2013

14.10.-1.12.2013

Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn – merenkulun ja merivoimien historiaa sekä 18.5. lähtien uutena teemana 200 vuotta laivan päällystön koulutusta Suomessa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore-aluksella oleva näyttely laivan historiasta ”Minun merimuseoni!” -hanke kutsuu osallistumaan ja päättämään!

Forum Marinumissa aloitetaan perusnäyttelyn uudistustyö kutsumalla kaikki kiinnostuneet mukaan arvioimaan nykyistä näyttelyä ja ideoimaan uutta. Minun merimuseoni! -osallisuushankkeen tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisuus vaikuttaa tulevaan perusnäyttelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keräämme ideoita, toiveita ja unelmia siitä, millainen tuleva perusnäyttely voisi olla sekä sisällöltään että toteutustavoiltaan. Syksyn aikana pyöräytetään käyntiin kerran kuukaudessa kokoontuva asiakasraati ja aloitetaan kaikille avoimet näyttelyn suunnittelukokoukset. Tutustu hankkeeseen nettisivuillamme tai Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/MinunMerimuseoni ja ilmoittaudu mukaan toimintaan.

Turun linna Syyslomaohjelmaa 15.–20.10. ja 22.–27.10. Pikkuritarikierrokset klo 11 ja 14, Keskiaikakierrokset klo 12.15 ja Historian kauheuksia -kierrokset kouluikäisille (K11) klo 16.30.

Kuralan Kylämäki Syksyisiä arkiaskareita sisällä ja ulkona 1950-luvun malliin 17.–18.10. klo 11–16. Syyslomatyöpajat 1+1+1+1 17.–20.10. klo 12–16. Hinta 5 €/työpaja. Ilmoittautumiset: infopiste.kurala@turku.fi tai 02 2620 420.

TYÖPAJAT JA KURSSIT: Kuralan Kylämäen Kokeiluverstas Ilmoittautumiset: infopiste.kurala@turku.fi tai 02 2620 420.

• Taitotiistait joka tiistai 17.12. asti klo 13–18. Tekemistä savesta, paperista, langoista, kankaasta eri teemojen mukaan. Vapaa pääsy.

• Ompeluseura (yli 12-v.) joka toinen maanantai 9.12. asti klo 17.30–19.30. Ompeluseurassa voi tehdä kuvioneulotut lapaset tai sukat ja haarukkapitsiä 50-luvun tyyliin. Hinta 20 €.

• Vintage-hattukurssi (yli 12-v.)

19.–20.10. klo 12–17. Hinta 20€.

• Lapsuuden lelut -puutyökurssi (yli 10-v.) 11.11.–2.12. klo 17.30–19.45. Perinteisiä puuleluja joululahjakonttiin.

Hinta 20 €.

• Kynttiläpajat koko perheelle 30.11.–1.12. klo 12–16. Vapaa pääsy.

• Valokuvausta Turun linnassa (13–18 -v.) 19.10. klo 12–16. Sukelletaan historiaan kameran linssin kautta ja opitaan valokuvausta historiallisessa miljöössä. Oma kamera mukaan. Hinta 15 €.

• Personligt porträtt i historiska miljö 17.11 klo 11–17. Leksull kombination av kulisser, rekvisita och fotografering.

Kursavgift 15 €.

• Laulua ja soittoa linnassa 700 vuotta -musiikkityöpaja (7–12 -v.) 23.11. klo 12–17.

Musiikkityöpajassa tutustutaan musiikin historian kiinnostavimpiin ilmiöihin, eri aikakausien musiikkiin ja soittimiin sekä valmistetaan oma soitin.

Hinta 15 €.

• Taidehistoriaa Turun linnassa -keskiviikkokerho työttömille ja eläkeläisille 6.11.–27.11. klo 14–16 Kerhossa tutustutaan linna taideaarteisiin, huonekaluihin ja tyylihistoriaan. Hinta 8 €/kerta tai 25 € neljän kerran kortti.

WAMin Työpaja Ilmoittautumiset raimo.rytinki@turku.fi tai 050 3424 593.

• Avoin kuvataidetyöpaja perheille 1.10.–5.11. klo 11.30–13.30. Hinta 2,50 €/aik.

Ei ennakkoilmoittautumista.

• Wäinö Junior kuvataidekerho 19.10.–9.11. klo 11.30–13.

Kerhossa tutustutaan Wäinö Aaltosen tuotantoon toteuttaen omia kuvallisia tulkintoja muotoillen ja maalaten. Hinta 20 €.

• Ajan kokeilevat valokuvat -kuvataidekurssi 19.10.–9.11. klo 14–15.30. Kurssilla tutustutaan kokeilevasti eri tekniikoin valokuvapohjaiseen kuvakerrontaan siirtäen valokuvatulosteita kankaalle ja puulle jatkaen kuvasiirtoja uniikeiksi teoksiksi. Hinta 20 € (alle 18-v.) / 30 €.

TURUN LINNA 18.10. avataan näyttely Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Djäkn ja hänen aikansa.

9.11. klo 10–18 Turun linnan Tonttupäivä

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 24.11. asti Manno Kalliomäki – Ajan kuvat

VANHA SUURTORI Brinkkalan Galleria 18.10.–17.11. Ryhmä Monstra 3 22.11.–5.1. Saimaan AMK:n kuvataideopiskelijat Galleria Berner 18.10.–17.11. Riitta Turunen ja Outi Särkikoski 22.11.–5.1. Ollipekka Kangas Ullakkogalleria 18.10.–17.11. Kuralan Kylämäki – Kylä, jossa historia elää 22.11.–5.1. Mystinen matka – Joulukalenteri Vanhan Raatihuoneen Galleria 18.10.–17.11. Saija Kivikangas 22.11.–5.1. Mirva Valvanto Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella su klo 15 20.10. Åbo Damkör 3.11. Lounais-Suomen Musiikkikoulu 10.11. Isänpäiväkonsertti, Turun seudun musiikkiopisto 17.11. Föriflikat 24.11. Kannelkuoro Joulukonsertteja Vanhalla Raatihuoneella su klo 14 30.11. Joulumusiikkia käyrätorvilla 1.12. Pikku kitaristit WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 19 15.10. Jouni Kuorikoski, baritoni, Mikael Kemppainen, piano 22.10. Turku Ensemble 29.10. KAAÅS-trio 5.11. Vaskikvintetti Quinsonitus 12.11. Marion Melnik, sopraano, Joanna Broman, piano 19.11. Markku Lautjärvi, tenori, Patrik Kleemola, kitara

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica, Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9.

Avoinna ma–to klo 11–17 sekä tapahtumien yhteydessä • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak. 14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Kätkösuunnista Kuralassa ja Impivaarassa Kätkösuunnistus on hauskaa ja sopii kaikenikäisille! Kuralan Kylämäkeen sekä Impivaaran ja Runosmäen lähimetsään on tehty kätkösuunnistusradat. Kätkösuunnistuksessa etsitään kätköjä kartan ja vihjeiden avulla, samalla opitaan kartanlukutaitoa sekä tietoa alueesta. Kätköt sisältävät hauskoja liikuntavinkkejä tai pohtimistehtäviä. Kuralan Kylämäen uudella kätkösuunnistusradalla on 10 kätköä, Impivaaran ja Runosmäen lähimetsään on piilotettu 19 kätköä.

Nazanin Aghakhani Kuva: Johannes Wimmer

Emmi Kangas ja Emma Klingenberg

Kuralan Kylämäen kätkösuunnistusradan lisätiedot ja kartat: www.turku.fi/kuralankylamaki Lisätietoa Impivaaran kätkösuunnistusradasta: www.kulttuurikuntoilunkeskuspuisto.fi

Sirkusta nuorille ja perheille Jonglööraa, tasapainoile ja taituroi! Perhesirkus lauantaisin klo 10-11.30. 1–4-luokkalaisten sirkusryhmä torstaisin klo 16–17 ja 5–9-luokkalaisten ryhmä torstaisin klo 17–18. Kaikki ryhmät kokoontuvat Pansion koululla, Pernontie 29. Toiminta on maksutonta eikä vaadi ilmoittautumista tai aikaisempaa kokemusta.

Lisätiedot: 040 1797 576.

Teatteri-improvisaatiota aikuisille Aikuisten liikunnallisessa teatteri-improvisaatioryhmässä, Hiki-improssa, kokeillaan näyttelemistä ja draamaleikkejä kevyellä otteella. Perjantaisin klo 19.30–20.30 Runosmäen nuorisotalon liikuntasalissa, Piiparinpolku 13. Lisätiedot: 044 3268 018.

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

1.11. klo 19 Pyhäinpäivän konsertti Turun filharmoninen orkesteri johdattelee pyhäinpäivän tunnelmaan Mikaelinkirkossa. Konsertin johtaa itävaltalais-iranilainen Nazanin Aghakhani, ja urkusolistina esiintyy Kalle Toivio. Ohjelmassa on alkusoitto Mozartin oopperasta Ryöstö Seraljista, Beethovenin 1. sinfonia sekä Saint-Saënsin monumentaalinen urkusinfonia.

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.

20.11. & 22.11. klo 19 ABBA-konsertti Mamma mia! Showtunnelma valtaa Konserttitalon, kun Turun filharmoninen orkesteri tulkitsee legendaarisen ABBA-yhtyeen kappaleita Nick Daviesin johdolla. Solisteina hurmaavat monista musikaaliproduktioista tutut Emmi Kangas ja Emma Klingenberg.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Teksti: Matti Välimäki | Kuvat: Per-Henrik Sjöström ja Matti Välimäki

Täysin purjein eteenpäin Aboa Marella on takanaan jo 200 vuoden historia. Merenkulkuoppilaitoksessa on kuitenkin totuttu tähystämään, mitä kaikkea näkyy edessä.

Ahvenanmaalla iso öljytankkeri puikkelehtii saarten välistä. Opiskelijat ohjaavat alusta varmoin ottein. Meri on tyyni; kippari myös.

No, fyysisesti olemme tällä hetkellä yhdessä Aboa Maren simulaattorihuoneista. Viereisessä huoneessa konttialus lähestyy Kemin satamaa. Matkaa voitaisiin tehdä myös esimerkiksi laivaliikenteen solmukohtiin: Rotterdamiin, Hong Kongiin tai Singaporeen. Ja yhdellä klikkauksella kuulas syyssää saadaan vaihtumaan hernerokkasumuksi tai lumimyrskyksi.

Aboa Marella on Turussa kahdeksan simulaattoria, ja simulaattorikeskukset lisäksi myös Espoossa ja Filippiineillä.

Simulaattorit palvelevat sekä perus- että täydennysopetusta.

– Simulaattoreilla on hyvä harjoitella niin perustaitoja kuin vaikkapa erilaisia poikkeustilanteita, esimerkiksi toimintaa ruorivian sattuessa, Aboa Maren yksikönjohtaja Per-Olof Karlsson kertoo.

Ja, hmm, Filippiinit?

– Kun meillä Aboa Maressa aloittaa vuodessa 100 uutta merenkulkualan opiskelijaa ja koko Suomessa 300, niin Filippiineillä luku on 100 000. Filippiinit on erittäin hyvä kohde koulutusvientiin, Karlsson huomauttaa.

Suomalaiselle päällystölle on kysyntää Aboa Mareen kuuluu vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ruotsiksi kouluttava ammatti-instituutti Axxell sekä merikapteeneja ruotsiksi ja englanniksi kouluttava ammattikorkeakoulu Novia. Aboa Mare Training Centre järjestää lisäksi kursseja sekä ammattimerenkulkijoille että huviveneilijöille.

Mutta, kun huomioi Filippiinienkin luvut ja suomalaislaivojen ulosliputukset, niin joku voisi ajatella, että suomalainen merimies on katoava luonnovara…

– Koulutamme nimenomaan päällystöä. Hyvälle päällystölle on aina töitä. Tulevaisuuden työpaikka ei ole ehkä suomalaisella laivalla, mutta merenkulkuhan on ollut aina hyvin kansainvälinen ala, Axxellin koulutusvastaava Robert Stolpe huomauttaa.

Myös toisen vuosikurssin perämiesopiskelijat Anton Svanström ja Benny Hasselblatt suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen.

– Suomalaisella merimiehellä on hyvä maine maailmalla, Benny Hasselblatt kiteyttää.

Rohkeasti uusiin suuntiin Aboa Mare muutti helmikuussa Juhana Herttuan puistokadulle, uusiin Turun linnankiinteistöön remontoituihin tiloihin. Saman katon alle tulivat myös esimerkiksi Meripelastuskeskus, Meriliikennekeskus sekä Turun sataman hallinto.

– Tästä on synergiaetuja, sillä teemme paljon yhteistyötä, Per-Olof Karlsson kertoo.

Muuton yhteydessä Aboa Mare, arktisten alusten rakentamiseen erikoistunut Aker Arctic sekä ohjelmointiyhtiö ImageSoft investoivat myös aivan uudenlaiseen jääsimulaattoriin. Sen avulla voi tutkia esimerkiksi sitä, miten laivojen erilaiset runkoratkaisut ja propulsiotekniikat toimivat jääolosuhteissa.

Per-Olof Karlsson huomauttaa, että Koillisväylän avautuminen luo merenkululle aivan uusia mahdollisuuksia.

– Perinteinen telakkateollisuus on ollut ongelmissa, mutta Turussa haistellaan ennakkoluulottomasti uusia tuulia. Kaupungista pyritään tekemään merenkulkualan keskusta. Aboa Mare sopii näihin suunnitelmiin mainiosti, Karlsson myhäilee.

Merikapteeni-linjan 4. vuoden opiskelijat Emil Jansson, Tommi Heikkilä ja Mikael Sundholm ohjaavat öljytankkeria simulaattorihuoneessa.

Aboa Maren yksikönjohtaja Per-Olof Karlssonin mukaan Koillisväylän avautuminen avaa myös suomalaisille aivan uusia mahdollisuuksia.

200 vuotta turkulaista merenkulkualan opetusta Vuonna 1812 senaatti ehdotti keisari Aleksanteri I:lle, että Turkuun, Helsinkiin ja Vaasaan perustettaisiin merenkulkukoulut. Keisarin mielestä idea oli oiva. Turun merenkulkukoulu aloitti seuraavana vuonna tarkoituksenaan kouluttaa kauppalaivoille niin taitavia perämiehiä, että he tarvittaessa pystyivät korvaamaan kapteenin.

Alkuaikojen pääsyvaatimukset olivat nykyajan vinkkelistä mukavan väljät. Oppilailta vaadittiin ruotsinkielen taitoa ja välttävää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa.

Kronikoiden mukaan 1830-luvulla ”koulusta tuli merenkulunopetuksen keskuspaikka Suomessa siitä syystä, että se oli kouluista suurin ja paremmin hoidettu kuin muut koulut.”

Tekniikan kehittyessä niin merenkulku kuin alan opetuskin ovat muuttuneet. Perustaitojen opettelu on kuitenkin entisellään.

– Kuten 200 vuotta sitten, niin nykyäänkin päällystön pitää osata navigoida tähtien avulla. Taitoa tarvitaan jos sähköt katoavat valtamerellä, Per-Olof Karlsson huomauttaa.