Turkuposti 6/2013 by Turun kaupunki

6|2013

Bio-, ja lääkealat nousussa Turussa

Uusi kirjastosilta avataan käyttöön

Nuorisotakuu tuottaa tuloksia

Joulun ajan tapahtumat Turussa

sivu 2-3

sivu 5

sivu 7

liite

6|2013 Teksti: Katja Wallenlind | Kuva: Turku Science Park Oy

Bayer nousi yhteisöverojen ykköseksi Turusta lääkkeitä ihmisten ja talouden paranemiseen

Uudistuvassa Vasaramäen kirjastossa voi vierailla omatoimisesti

Uusi palvelu kertoo reaaliaikaisesti katujen puhdistussuunnitelmat

Tervetuloa Kirjastosillan avajaisiin 3.12.

Silta yli rauhallisen virran

Tuskailetko tietokoneesi kanssa ilman apua?

Kuusi vuotta työtä yhteisen meremme eteen

Turun seudun karttapalvelussa 2635 neliökilometriä uutta ilmakuvaa

Nuorisotakuu etenee Turussa

Nuorten ääni kuuluviin Aloitekanavaverkkopalvelun avulla

Musiikin iloa liikuntaan

Orkesterin maailma tutuksi lapsille

Liite: Joulun ajan tapahtumat Turussa Joulunajan toimintaa lapsille ja nuorille

Avoin varhaiskasvatus sopii monelle

Palveluseteli- ja ostopalveluja käytetään pian sähköisesti

Maahanmuuttajasairaanhoitajat työllistyvät hyvin

Turun terveydenhuoltomuseon ystävät -yhdistys kokosi oppikirjanäyttelyn

Lapset oppimaan digitaalisilla laitteilla

Sukella 3D-laseilla Vrouw Marian hylkyyn

Joulurauhan julistus on kunniatehtävä

Rauhaa armorikkaalle syntymäjuhlalle

Tuomiokirkon joulukuusi tulee Pernosta

Paattisten uudella koulutalolla tarjolla lounas myös ikäihmisille

Tapahtumia Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa

Liikuntavuoron voi varata ja maksaa verkossa 14 Du kan boka och betala ditt motionspass på webben Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut voittivat Palveleva Turku -äänestyksen Förebyggande äldreservice vann Åbo till din tjänst-omröstningen

Kulttuurivinkit

Turun linnan uusi perusnäyttely hyödyntää nykytekniikkaa

turkuposti • åboposten Julkaisija/utgivare Turun kaupunki Osoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mail turkuposti@turku.fi Päätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 02 2627 254 Kannen kuva Tim Bird Taitto /Layout SEK Point Oy Paino/Tryckeri Hansaprint Oy Paperi/Paper UPM Satin Plus 65 g Painosmäärä/Upplaga 116 000 kpl Jakelu /Distribution Itella Posti Oy Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2014. Aineiston deadline 24.1.2014 ISSN 1798-4661

Turusta lääkkeitä ihmisten ja talouden paranemiseen Surkuttelun Suomessa yksi perinteiseksikin mielletty teollisuudenala menestyy. Lääketeollisuuden vienti kasvoi ennätykselliseen 1,1 miljardiin euroon viime vuonna. Turussa sijaitsevan Bayerin osuus on siitä yli puolet. Bayer nousikin kaupungin suurimmaksi yhteisöveron tuojaksi. Bio- ja lääkealat ovat Turun vahvuus, jossa osaaminen kattaa koko ketjun: koulutuksesta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Myös pienet bioyritykset ovat nyt tehneet läpimurron ja osoittaneet globaalin toimintakykynsä. Vajaan vuoden aikana jo kolme meillä kehitettyä lääkettä on saanut myyntiluvan. Saavutus olisi merkittävä paljon suuremmallekin valtiolle – kaupungeista puhumattakaan.

Puhe riskipelistä unohti tulokset Lääkealan kehityskaaret ovat pitkiä ja vain pieni osa lääkekandidaateista selviytyy markkinoille saakka. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin - julkista valtaa myöten - syyllistytty asiantuntemattomuuteen sekä unohdettu alan tuotteiden pitkäkestoinen menestys. Erinomainen esimerkki on Bayerin Turun tehtaalla valmistettava hormonikierukka Mirena, joka yli kaksi vuosikymmentä markkinoilla oltuaan yhä kasvattaa myyntiään. Tuotetta myydään yli 120 maassa, ja sitä on käyttänyt arviolta 24 miljoonaa naista maailmassa. Bayerin Pohjois-Euroopan pääkonttori sijaitsee Espoossa – usein valittujen Kööpenhaminan tai Tukholman sijaan. Yhteisöverojen maksajana Bayer sijoittuu Turun ykköseksi – ja koko Suomen kakkoseksi. Vuonna 2012 se maksoi yhteisöveroa 111,8 miljoonaa euroa, josta Turkuun tulee mittava osuus. Veromäärä kasvoi peräti 33 %.

Bioyrityksistä Biotie Therapies ja Hormos Medical saivat - ensimmäisinä suomalaisina pk-yrityksinä - kehittämilleen lääkkeille myyntiluvat USA:ssa ja Biotie myös Euroopassa. Biotien alkoholismilääke Selincron sekä Hormoksen tuotteen, naisten vaihdevuosivaivoihin kehitetty ospemifeenin, kaupallinen potentiaali on valtava. Molemmat lääkkeet on lisensioitu kumppaneiden, Selincro Lundbeckin ja ospemifeeni japanilaisen Shionogin, markkinoitaviksi.

Uusia tuotteita ja tuotannon kasvua Mirenan seuraaja, edeltäjäänsä pienikokoisempi hormoniehkäisin on kolmas turkulaislähtöinen tuote, joka hiljattain on saanut myyntiluvan. USA:ssa tuote tunnetaan Skyla-nimellä ja sen alkuvuodesta 2013 alkanut myynti on Bayerin johdon mukaan sujunut hyvin. Euroopassa tämä synnyttämättömillekin naisille soveltuva kierukka tulee ensi vuonna myyntiin Jaydess-nimisenä. Bayerin ehkäisyimplantti Jadelle puolestaan valittiin YK:n kehitysmaihin suuntautuvan, tänä vuonna alkaneen perhesuunnitteluhankkeen ehkäisymenetelmäksi. Yksistään se toi kasvua Turun tehtaan tuotantomääriin. Maamme suurin lääkeyritys Orion ja yhdysvaltalainen Eli Lily ovat aloittaneet hormonilääketehtaan rakentamisen Turussa, jossa Orionilla työskentelee runsaat 800 ihmistä. Lisäksi Saloon, Nokialta vapautuneisiin tiloihin, valmistuu runsaat sata henkilöä työllistävä pakkaus- ja logistiikkakeskus. Suomessa kehitetyistä 17 alkuperäislääkkeestä kymmenen on syntynyt Orionilla. Yritys on yhteisöveron maksajana maamme seitsemänneksi suurin 61,3 miljoonalla eurolla.

Kokeneet tiimit saaneet myös pääomia Lääkekehityksen vaatimien pääomien kerääminen vaatii ylivertaisen taidon lisäksi sinnikkyyttä. Keväällä siinä onnistui uuden yrityksen, Forendo Pharman, kokenut tiimi. Se hankki Hormos Medical Oy:ltä endometrioosin ja miesten alhaisen testosteronitason hoidon lääkekehitysohjelmat sekä keräsi kymmenen miljoonaa ruotsalaiselta Karolinska Developmentilta, tanskalaiselta Novo Seedsiltä sekä kotimaasta Finnveralta ja Tekesiltä. Perustellut menestymisen odotukset kohdistuvat myös Faron Pharmaceuticalsiin, joka sai EU:n komissiolta kuusi miljoonaa euroa Traumakine-tutkimusohjelmansa edistämiseksi. Viimeiseen vaiheeseen, faasi III:en etenevä tutkimus kehittää lääkettä akuuttiin keuhkovammaan ja sen pitkittyneeseen muotoon ARDS:än (acute respiratory distress syndrome). Sellainen voi syntyä esimerkiksi keuhkoinfektiosta, infektion aiheuttamasta verenmyrkytyksestä tai auto-onnettomuuden seurauksena. Tehohoidosta huolimatta vieläkin noin kolmannes potilaista kuolee keuhkojen kaasunvaihtokyvyn pettäessä. Traumakine on hyväksytty harviolääkkeeksi Euroopassa, mikä mahdollistaa nopeutetun myyntilupakäsittelyn ja antaa pitkäaikaisen yksinoikeuden myyntiluvan myöntämisen jälkeiseen kaupallistamiseen. Biotie Therapies, Forendo Pharma ja Faron Pharmaceuticals edustavat pk-yritykselle tehokkaaksi osoittautunutta lääkekehitysmallia. Ydintiimi pidetään pienenä, ja harkittu kehitystyön ulkoistaminen keventää kustannusrakennetta sekä tehostaa projektinhallintaa.

Mitä näkyy bioalan taivaalla? ”Lääketieteen tutkimus on kiistatta maassamme maailman huippua ja nyt on saatu näyttöä perinteisen lääketeollisuuden lisäksi myös pk-sektorin tuotekehityksen menestyksestä. Lääkekehitykseen uskotaan maailmalla, mistä kertovat tämän vuoden kymmenet NASDAQlistautumiset sekä bio-osakekurssien nousu.” - Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticalsin toimitusjohtaja. ”Lisää investointeja Suomeen ja Turkuun voidaan odottaa, koska lääkealan EU-sääntely ja valvonta ovat tiukentumassa. Suuret yhtiöt eivät halua ottaa halpamaiden tuotannosta laadullisia riskejä. Suomi sen sijaan on tunnettu korkeasta laadustaan sekä regulatiivisesta osaamisestaan.” - Tero Piispanen, kansallisen HealthBIO-klusterin ohjelmajohtaja, Turku Science Park Oy.

Koulutus ja tutkimus • Bioalan koulutusta kolmessa korkeakoulussa. Vuonna 2011 niistä valmistui lähes 1 000 alan osaajaa. • Yliopistojen yhteisessä BioCity Turku -yhteisössä runsaat 1 000 kansainvälistä tutkijaa yli 100 tutkimusryhmässä. • Turussa lääketieteellisen tutkimuksen erityisenä vahvuutena on alusta saakka ollut yhteys alan teollisuuteen. • Suomen Akatemian myöntämistä life science -alan huippuyksikkö-statuksista 40 % saatu Turkuun. Korkeasta tie-

”Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki, Auria Biopankki, avaa uuden aikakauden ja luo sillan perustutkimuksen ja potilashoidon välille. Biopankin tarjoamat mahdollisuudet tukevat tutkimusta ja tuotekehitystä hyödyttäen niin potilaita, tutkijoita kuin koko yhteiskuntaa. Saadaan uusia kasvuyrityksiä - sekä laadukas ja tehokas julkinen terveydenhuolto.” - Olli Carpén, Auria Biopankin professori.

teellisestä tasosta tuli taas todiste, kun Riikka Lundille myönnettiin Millennium Distinction Awards –palkinto. Lund johtaa Turun Biotekniikan keskuksen kantasolututkimusryhmää professori Riitta Lahesmaan kanssa. BioTurku-kokonaisuutta kehittää ja maailmalla markkinoi Turku Science Park Oy. Se on johtanut myös maan viisi biokeskusta – Turku, Helsinki, Oulu, Kuopio ja Tampere – yhdistävää HealthBIO – eli Terveyden bioklusteria.

Pääministeri Jyrki Katainen tutustui Bayerin Turun tehtaaseen ja tapasi Bayerin Pohjois-Euroopan ja Suomen johtoa. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä lääketeollisuuden menestykseen ja siihen, miten kotimainen osaaminen palvelee suurta globaalia toimijaa. Kataisen mukaan lääketeollisuus on maamme kasvuala. Pääministeri korosti perustutkimuksen keskeisyyttä sekä maassamme kerättyä arvokasta terveysdataa. Ne ovat tie yhä parempaan terveyteen. Uusia verohelpotuksia etenkin bioalalla kaivattujen ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi hän ei luvannut. – Verotuksen suhteen on jo tehty voitava, esimerkiksi yhteisöveron alentamisen kautta, tiivisti Katainen.

Mirenasta vientituloja risteilijän hinnan verran vuodessa Bayerin Turun tuotantolaitosta voi kooltaan verrata ostoskeskukseen. Taloudellisesti sen merkitys niin Bayerille, Suomelle kuin Turun kaupungille on valtava. Tehtaan hittituotetta, hormonikierukka Mirenaa, myytiin viime vuonna 677 miljoonan euron edestä. Mirenan vuosimyyntiä voikin verrata kohtuukokoisen risteilijän hintaan.

Vasaramäen kirjastoa uudistetaan alkuperäistä ulkonäköä kunnioittaen. Kuva on vuodelta 2011.

Omin päin kirjastoon

Uudistuvassa Vasaramäen kirjastossa voi vierailla omatoimisesti Vuodenvaihteen jälkeen avautuva Vasaramäen kirjasto yhdistää uutta ja vanhaa. Kirjaston uudistuva ulkonäkö mukailee alkuperäistä 50-luvun henkeä, mutta omatoimista käyttöä tukevat palvelut ovat uusinta uutta. Jatkossa kirjastossa voi vierailla silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Bayerin hormonikierukka Mirenaa valmistetaan Turun tehtaalla ja myydään yli 120 maassa. Kuva: Peter Ginter

Pääministeri Katainen Bayerin johdon ja Turun kaupungin vieraana

”Lääketeollisuus selkeä kasvuala Suomelle”

”Meillä on tieteellisen osaamisen lisäksi tuotantoteknologiaan ja koulutukseen liittyvää kilpailukykyä. Ne mahdollistaisivat alan tuntuvan kasvun, mikäli uusia tuotekehitysvaltaisia pk-yrityksiä saadaan syntymään alalle.” - Risto Lammintausta, Forendo Pharman toimitusjohtaja

BioTurku® Turun seudun bioklusteri • Yhteensä noin 100 toimijaa, yrityksiä ja tutkimuskeskuksia. Turussa sijaitsee puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitysja diagnostiikkayrityksistä. • Toiminta keskittyy life science -alueelle, ihmisen terveyteen. Painopisteitä etenkin lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit, Auria Biopankki ja materiaaliteknologia. • BioTurun yrityksissä on lähes 3 000 työpaikkaa ja yhteensä noin 800 miljoonan euron liikevaihto. • Bayer on Turun suurin yhteisöveron maksaja. Toisena on amerikkalaiseen Perkin Elmer -konserniin kuuluva, syntyjään turkulainen Wallac. Se myy laitteita, ohjelmistoja ja kemiallisia reagensseja etenkin vastasyntyneiden ja raskauden aikaiseen seulontaan. Wallac on maailman markkinajohtaja vastasyntyneiden seulontajärjestelmissä ja työllistää Turussa noin 520 henkilöä.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Pääministerin vierailua Turun Bayerilla isännöivät Bayer Nordic CEO Oliver Rittgen, Turun tuotantojohtaja Peter Essen sekä Turun tuotekehityksestä vastaava Joachim Moede. Bayerin, pääministerin ja Turun kaupungin välisiin keskusteluihin osallistui lisäksi kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman. Kuva: Nora Uotila

Mirenan menestys on luonteeltaan kestävää lajia ja myynti kasvaa yhä. Tuote tuli markkinoille jo vuonna 1990. Suomesta siirryttiin ensin muihin Pohjoismaihin, vuodesta 1997 laajemmalle Eurooppaan ja 2001 USA:n markkinoille.

Erikoistuminen kannattaa – entisille nokialaisillekin töitä Bayerin Turun tehdas keskittyy polymeeripohjaiseen lääkeannosteluteknologiaan, johon Mirenankin toiminta perustuu. Teknologia on hyvin vaikeasti hallittavaa, joten tuotantoa olisi hankala siirtää muualle. Pansiontiellä tuotanto kasvaa, ja tänä vuonna on tehtaalle otettu viitisenkymmentä uutta työntekijää. Bayer on palkannut myös Salon Nokia-tuotannosta vapautunutta työvoimaa. Kaikkiaan Turun Bayerilla työskentelee noin 650 henkilöä.

Omatoimisen käytön mahdollistavat kirjastot ovat Pohjoismaissa kasvava trendi, jota vasta kokeillaan Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa omatoimikirjastoja on useita ja käytäntö on saatu pyörimään hyvin. Pian uudenlaista kirjastopalvelua tarjoaa myös Vasaramäen kirjasto. – Aikaisemmin kirjasto on ollut auki kolmena päivänä viikossa, mutta nyt sitä voi käyttää päivittäin. Kirjastonhoitaja palvelee asiakkaita kahtena päivänä viikossa ja muina arkipäivinä kirjastossa voi vierailla omatoimisesti, kertoo Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Sanna Hernelahti. Jatkossa kirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Asiakas voi omatoimisesti lainata aineistoa, lukea lehtiä ja käyttää tietokonetta. Lisäksi kirjaston tiloissa voivat kokoontua esimerkiksi erilaiset yhdistykset.

Vastaus rauhallisen tilan tarpeeseen Omatoimisuus ei tarkoita, että kirjastossa voisi käyttäytyä asiattomasti. Hernelahti ei usko, että väärinkäyttö tulee olemaan uhka. – Kirjastoon tulee kameravalvonta, ja hälytys menee päälle, jos sinne yrittää esimerkiksi jäädä sulkemisen jälkeen. Kun asiakas menee kirjastoon, hänen tietonsa kirjautuvat järjestelmään. Väärinkäytöstä jää siis kiinni, Hernelahti toteaa. Hernelahti kokee, että omatoimikirjasto vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Yhteisöllisten tapahtumien vastapainona ihmiset kaipaavat hiljaista tilaa, jossa voi keskittyä ja rentoutua. Omatoimikirjasto tarjoaa asiakkaille rauhallisen tilan. Uudenlaisen palvelun lisäksi Vasaramäen kirjasto saa uuden ilmeen. Tavoitteena on herättää henkiin alkuperäinen 50-luvun tyyli. Tilaa hallitsevat Artekin huonekalut ja väreinä hehkuvat murretut punaiset ja ruskeat. Teksti: Jenni Valta | Kuva: Saska Suomalainen

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

TALVIKU PIDON VIK NNOSSAAILMOIT UKSET: Turun ka upungin p alautepalvelu w ww.turku .fi/paikall tai puh. 0 a 2 2624 44 4 FELANM ÄLNINGA R GÄLLA VINTERU NDE NDERHÅ LLET: Åbo stad s feedbac ktjänst www.tur ku.fi/paik a ll a eller tfn 02 26 24 444 Teksti: Heidi Jokinen ja Eila Kesti | Kuvat: Kuntec ja Maarit Oksanen

Talvikunnossapidon ennakoitavuus paranee

Uusi palvelu kertoo reaaliaikaisesti katujen puhdistussuunnitelmat Turun Kiinteistöliikelaitos asennuttaa tänä talvena pysyviä ajoneuvojen siirtokehotusmerkkejä sellaisille katuosuuksille, joita on vaikea pitää talvikunnossa pysäköityjen autojen vuoksi. Siirtokehotusmerkeissä kerrotaan, milloin pysäköinti tietyillä katuosuuksilla on kielletty. Kaupungin verkkosivuilla otetaan käyttöön palvelu, jonka tavoitteena on kertoa asukkaille katujen reaaliaikaisista puhdistussuunnitelmista. Palvelussa voi katsoa postinumeroalueittain katujen puhdistussuunnitelmia, joista selviää, milloin pysäköinti kyseillä alueella kielletään puhdistuksen ajaksi. Palvelussa kadun puhdistuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viimeistään viikkoa aikaisemmin. Sään tai muiden syiden takia puhdistus voidaan myös peruuttaa. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa ja tehostaa katujen talvihoitoa ja puhtaanapitoa.

Tekstiviesteillä tietoa siivouspäivistä Kaupunkilaisilla on mahdollisuus liittyä tekstiviestipalveluun, jossa he saavat tekstiviestillä tiedon siirtokehotuskylttien voimassaoloista haluamiensa postinumeroalueiden ja/tai katujen osalta. Näin kaupunkilaiset saavat tiedon myös kun katujen siivouspäiviä ei toteuteta, ja näin vältytään tarpeettomalta varapysäköintipaikkojen etsinnältä. Tekstiviestipalveluun liittymisestä informoidaan tarkemmin palvelua käyttöönotettaessa.

Kunnossapitovastuut jakaantuvat kaupungille ja kiinteistöille Kadun talvikunnossapidon tarkoituksena on pitää katu ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Kadun talvikunnossapitoon kuuluu lumen, jään ja tarvittaessa lumivallien poistaminen sekä sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen. Katualueiden talvikunnossapidon vastuut jakaantuvat kaupungin ja kiinteistön vastuulle.

Kaupunki hoitaa • lumen aurauksen ja hiekoituksen ajoradoilla, kevyen liikenteen väylillä sekä kaupungin vastuulle kuuluvilla jalkakäytävillä • hiekoitushiekan poiston keväällä ajoradoilta, kevyen liikenteen väyliltä sekä kaupungin vastuulle kuuluvilta jalkakäytäviltä.

Kiinteistöjen velvoitteet • jalkakäytävän lumen auraus ja hiekoitus sekä hiekoitushiekan poisto keväällä, mikäli kaupunki ei ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen

• jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneiden aurausvallien poistaminen ja lumen poiskuljetus • jalkakäytävän viereisen katuojan ja sadevesikourun toimivuudesta huolehtiminen • tontille johtavan kulkutien talvikunnossapito ja kulkutien alla mahdollisesti olevan rummun auki pitäminen.

Lumen läjitys • lunta ei saa läjittää edes väliaikaisesti näköesteiksi suojateiden viereen eikä katujen risteyksiin • tonteilta ja liittymistä kertyviä lumia ei saa sijoittaa katualueelle, ojiin, puistoihin tai muille yleisille alueille. Mikäli lumet eivät mahdu tontille, ne tulee viedä lumenvastaanottopaikoille. • kiinteistöille ei myönnetä lupaa lumen läjitykseen katu- ja viheralueille.

Kadun puhtaanapito ja vastuut Katualueille kerääntyneet puiden lehdet voivat varsinkin märkinä ja jäätyessään aiheuttaa liukastumisvahinkoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Kiinteistön velvollisuutena on poistaa ajoradalle, kevyen liikenteen väylälle ja jalkakäytävälle kertynyt lika, puiden lehdet, roskat, rikkaruohot ja irtonaiset esineet. Myös hulevesikaivojen kannet tulee pitää puhtaina, ettei sade- ja lumen sulamisvedet pääsisi aiheuttamaan katualueiden lammikoitumista ja tulvia. Kaupunki huolehtii puhtaanapidosta muilta osin, esimerkiksi puistojen ja yleisten alueiden kohdalla olevien liikenneväylien siisteydestä.

Det blir lättare att förutse vinterunderhållet

Den nya tjänsten informerar om renhållningsplanerna för gatorna i realtid Åbo Fastighetsaffärsverk låter i vinter montera permanenta skyltar med flyttningsuppmaning för fordon längs sådana gatuavsnitt som är svåra att hållas i skick vintertid på grund av de parkerade bilarna. Skyltarna med flyttningsuppmaning informerar när det är förbjudet att parkera på ett visst gatuavsnitt. På stadens webbplats införs en tjänst vars syfte är att informera invånarna om renhållningsplaner för gatorna i realtid. Med hjälp av tjänsten kan man kolla renhållningsplaner för gatorna enligt postnummerområde. Av planerna framgår när det är förbjudet att parkera på ett visst område. Om renhållningen av gatan informeras, bara det är möjligt, senast en vecka tidigare. På grund av vädret eller andra orsaker kan man också ställa in renhållningen. På så sätt kan man påskynda och effektivera vinterunderhållet och renhållningen av gatorna.

Information om renhållningen av gatorna per sms Stadsborna har möjlighet att ansluta sig till sms-tjänsten där de per sms får information om giltighetstiden för uppmaningsskyltarna för fordon enligt postnummerområde och/eller för gatornas del. På sätt får stadsborna också information om de dagar då städningen inte pågår, och då behöver man inte leta efter reservparkeringsplatser i onödan. Om övergången till sms-tjänsten informeras mera exakt när tjänsten håller på att tas i bruk.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Kirjastosilta on historialliseen rakennettuun ympäristöön hienovaraisesti sovitettu nykyaikainen betoni-silta.

Tervetuloa Kirjastosillan avajaisiin 3.12. Aurajoen ylittävä kevyelle liikenteelle tarkoitettu Kirjastosilta avataan juhlallisin menoin tiistaina 3.12. Avajaisten kunniaksi sillalla ja Aurajokivarressa järjestetään maksuton yleisöjuhla kello 18. Juhlassa sillalla on näyttävää tuleen ja valoon perustuvaa ohjelmaa. Kohokohtana on sillan valojen sytyttäminen. Turun pääkirjastossa on esillä näyttely Kirjastosillan rakentamisesta. Avajaispäivänä ohjelmaa on myös Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, jossa on nähtävillä näyttely sillan rakennustöistä löytyneistä esineistä. Myös alueen yrittäjiä ja ravintoloitsijoita on pyydetty miettimään avajaisiin sopivaa tarjoilua ja ohjelmaa. Kirjastosillan avajaisohjelman tuottaa turkulaisten kulttuuritoimijoiden yhteenliittymä Aurajokiverkosto. Avajaiset tuottaa kokonaisuudessaan Turun kaupunki.

Silta kuin taideteos Sillan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012. Sitä ennen alueella suoritettiin Turun museokeskuksen voimin arkeologisia kaivauksia sillan maatukien kohdalla. Itärannan kaivaukset olisi tehty joka tapauksessa, sillä Aurajoen itärannan rantalaiturit piti korjata. Kirjastosillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy, jonka käsialaa ovat myös Tuomaansilta sekä Teatterisilta. Sillan linjaus on loiva S-kaari, jolloin yh-

teydet Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen suuntaan muodostuvat mahdollisimman jouheviksi. Toisaalta kaartava linjaus pakottaa pyöräilijät keskittymään muuhun liikenteeseen. Silta on taideteos, joka säilyy tuleville polville aikansa rakennusteknisenä edustajana ja ympäristön elävöittäjänä.

Valaistukseltaan uniikki Sillan runko on valaistu maassa olevin valonheittimin ja kansirakenteet ohjattavin led-valoin, jotka kaiteen alapinnasta valaisevat pystysuorat lasiset kaidepienat. Tavoitteena on lasilamellien hillitty ja tunnelmallinen tehostevalaistus, joka toimii samalla siltakannen yleisvalona. Sillan lasikaiteen tehostevalaistus muodostaa näin sillan julkisivunäkymän. Lasilamellit koostuvat kolmesta yhteen liimatusta lamellista ja ovat korkealuokkaista turvalasia. Valaisimet eivät häikäise, ja ne ovat myös suojassa ilkivallalta sekä helposti huollettavissa. Teksti: Anri Niskala | Kuva: Insinööritoimisto Pontek Oy

Silta yli rauhallisen virran Kuralassa Aurajoen pääsee pian ylittämään uutta kevyen liikenteen siltaa pitkin. Silta korvaa paikalla aikaisemmin sijainneen kampiförin. Turun kiinteistölaitoksen vastaava rakennettuja Satu Alajärvi kertoo, että silta rakennetaan massiivisista betonikantisista ponttoneista. – Sillan keskellä on kaarisilta, teräsristikkoinen sillake, jonka alta pääsee puikahtamaan esimerkiksi kajakilla tai soutuveneellä. – Komeudella on pituutta on kaikkiaan 47 metriä. Sillan kulkuaukko on 7 metriä leveä ja se on 1,20 metriä korkea.

Sillalta avautuvat mainiot maisemat EU-rahoituksella rakennetusta, kaupunkialueilla ainutlaatuisesta kampiföristä jouduttiin luopumaan, koska vinssilossi joutui jatkuvasti ilkivallan kohteeksi. – Kampiföri on jo siirretty kaupungin varastoon. Sitä saatetaan käyttää myöhemmin vaikkapa jonkin laiturirakennelman osana. – Kampiförille rakennettuja maatukia voidaan hyödyntää myös uudessa betoniponttonisillassa, Alajärvi huomauttaa Rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Kuralan järeä ponttonisilta valmistuu vielä tämän vuoden aikana, todennäköisesti marraskuun lopulla. Silta yli tyynen veen on käytössä ympärivuotisesti. Vanhan kampiförin ystävät tietävät, että joki kannattaa ylittää, vaikka asiaa

toiselle puolelle ei edes olisi. Kurala on nimeään komeampi; sillalta avautuvat mainiot näkymät Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan.

Aurajokeen myös ponttonilaituri Kuralan sillan rakentaa valtionyhtiö Meritaito Oy, joka on erikoistunut muun muassa vesiväylien hoitoon ja vesirakentamiseen. Yritys tekee samassa urakassa myös laituritöitä Maisaaren, Vepsän ja Pähkinäisten saarille sekä ison betoniponttonilaiturin Aurajokeen. Saaristoon kulkeville charter-aluksille tarkoitettu 150 metrin pituinen laituri tulee Itäisen Rantakadun varrelle, Suomen Joutsenen vanhalle tontille. Onko Aurajokeen kunniapaikalle siis purjehtimassa uusi kelluva maamerkki, jota kannattaa tulla katsomaan kaukaakin? – No, ainakin hyvin käyttökelpoinen laituri. Aurajoen reunamuuri on tuolta kohtaa jo huonossa kunnossa, joten uudelle laiturille on tarvetta, projektipäällikkö Ilkka Huttunen Meritaito Oy:sta kertoo. Kuralan ponttonisillan, Aurajoen charter-laiturin sekä kaupungin virkistyssaarten laituritöiden kokonaisurakan budjetti on noin 480 000 euroa. Teksti: Matti Välimäki | Kuvat: Meritaito Oy

Teksti ja kuva: Virpi Raivonen ja Petri Virta, Turun AMK

Tuskailetko tietokoneesi kanssa ilman apua? Tökkiikö tietokone? Älytön puhelin? Älä kärsi yksiksesi, vaan tule ja tuo koneesi meille, kehottaa Kansalaisen mikrotuen projektipäällikkö Petri Virta. Kansalaisen mikrotuessa ratkotaan monenlaisia ongelmia. Ja vieläpä ilmaiseksi! Kansalaisen mikrotuki -palvelu on vuonna 2004 perustettu Turun ammattikorkeakoulun kansainvälinen oppimisympäristö, joka tarjoaa turkulaisille maksutonta tietokoneiden huoltopalvelua. Palveluihin kuuluu myös henkilökohtainen opastus asiakkaan toiveiden mukaan. Koko henkilökunta koostuu korkeaasteen ja toisen asteen alan opiskelijoista.

Kansalaisen mikrotuen asiakaskunta koostuu suurelta osin lähialueen senioreista sekä opiskelijoista. Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä ja yhteydenottoja tuleekin vuosittain noin 1500.

Apua saat Turun ammattikorkeakoulusta

heutti asiakastulvan. Ongelmat ratkesivat henkilökohtaisella opastuksella ja asiakkaat lähtivät kotiin tyytyväisinä. – Käyttöopastukseen voi varata ajan meidän nettisivuiltamme, mutta apua saa myös tulemalla yksinkertaisesti vain paikan päälle Turun ammattikorkeakouluun, lisää Petri Virta.

– Osa meille tulevista ongelmista pysyy samana vuodesta toiseen, mutta myös uusia neuvontaa ja huoltoa vaativia tehtäviä ilmenee, kertoo projektipäällikkö Petri Virta. Esimerkkinä hän mainitsee, että uusien valmispaketti-tietokoneiden käyttöjärjestelmien vaihtuminen Windows 8:aan ai-

Liedon ammatti- ja aikuisopistosta harjoittelija Emil Oksanen ja Turun kristillisestä opistosta suomen kieltä harjoitteleva Thanh Nguyen asiakkaan pulmia ratkomassa. Takarivissä projektipäällikkö Petri Virta.

Yhteystiedot: Kansalaisen mikrotuki, Turun AMK Untamonkatu 2, 20520 Turku 050 5985 313 kansalaisen.mikrotuki@turku.fi www.kansalaisenmikrotuki.fi

Aukioloajat: ma–to kello 10–17, pe klo 10–16

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Teksti: Salla-Maria Alalnen, Centrum Balticum | Kuva: Hannu Waher

Itämerihaasteessa mukana jo 200 toimijaa

Kuusi vuotta työtä yhteisen meremme eteen Saaristomeren sokkeloisten väylien kautta Itämeri soljuu keskelle Turun kaupungin sydäntä. Yhteys on keskittänyt Turkuun laajan ja monipuolisen Itämeri-osaajien, -toimintojen ja -organisaatioiden joukon. Turulle Itämeri ei ole vain meri, vaan myös yhteistyön lähde, jota juhlimme muun muassa tulevan kesän Turku Baltic Sea Days -viikon yhteydessä. Turun ja Helsingin kaupunkien aloite Itämeren suojelemiseksi, Itämerihaaste, käynnistettiin vuonna 2007, kun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma julkaistiin. Samalla alkoi Itämerihaaste-verkoston toiminta, joka tukee jäsenorganisaatioiden Itämeri-työtä. Tällä hetkellä verkostossa on noin 200 kuntaa, kaupunkia, yhdistystä, oppilaitosta, yritystä ja järjestöä sekä Suomesta että muista Itämeren maista.

Itämerihaaste kannustaa vesiystävällisyyteen Itämerihaaste-yhteistyö on ainutlaatuista ja kannustavaa. Sen lähtökohtana on kunkin verkoston jäsenen vapaaehtoinen sitoumus Itämerelle ja pyrkimys aina parempaan meren suojelutyössä. Kuuden ensimmäisen toimintavuoden aikana Turussa on tehty paljon. Useasta lähteestä tulevaa hajakuormitusta hillitsemään on Ruissaloon ja Rauvolanlahdelle toteutettu ravinteita pidättäviä kosteikkoja, pohjapatoja ja laskeutusaltaita. Toistuvasti tulvan alle jäävät rantakaistat on muutettu laitumiksi ja kaupungin viljelemät pellot ovat luomuviljelyssä. Ulkoilusaarten ja leirintäalueiden jätevesijärjestelmiä on kehitetty Vepsässä, Maisaaressa, Pähkinäisissä ja Sauvo-Ahtelassa.

Aurajoen puhdistusruoppauksessa nostettiin 88 000 m3 pilaantunutta massaa joen pohjasta ja käsiteltiin haitattomaksi. Jotta jätevesiä ei laskettaisi enää mereen, on risteilijät toistaiseksi vapautettu jätevesimaksusta. Vuoden 2011 alusta ei-erityismaksua -järjestelmä laajennettiin koskemaan jäteveden osalta kaikkia aluksia. Pienempiä vesilläliikkujia varten on rakennettu neljä septitankkien tyhjennysasemaa. Turun kaupungin hulevesiohjelma hyväksyttiin vuonna 2009 ja päivitystyö on jo työn alla. Hulevesiasioihin syvennytään parhaillaan myös Itämerihaasteen kansainvälisessä hankkeessa, jossa suomalaisten ja virolaisten kesken kouluttaudutaan ja toteutetaan pilottiratkaisuja. Laajat ponnistelut viemäriverkoston kehittämiseksi edistävät hulevesien parempaa hallintaa. Itämerihaaste toimii myös asennemuutoksen ja tutkimuksen puolesta. Vuosina 2012 ja 2013 toteutettiin Itämerihaasteen tutkimusmatka, jonka aikana Turun ja Helsingin edustan merialueilla kartoitettiin erityisesti pohjasedimenttien happipitoisuutta ja hapettomien alueiden laajuutta. Vuonna 2008 työnsä aloittanut Saaristomeren Suojelurahasto tarjoaa mutkattoman tavan osallistua meren

suojelutyöhön joko lahjoittajana tai konkreettisten toimenpiteiden toteuttajana. Osana Itämerihaastetta Turun kaupungin työntekijät saattoivat vuosina 2010 ja 2011 osallistua vapaaehtoisille öljyntorjuntakursseille.

Uudet tuulet, uudet sitoumukset Itämerihaasteen ensimmäinen kausi oli menestys. Verkoston työn kautta Itämeren suojeluasiat ovat nousseet aloitekaupungeissa yhä useammin asialistalle ja sisäinen toiminta yli hallintokuntarajojen on tiivistynyt. Joitakin toimenpiteitä on voitu toteuttaa etupainotteisesti ja resurssien löytyminen on helpottunut. Kaupungin rantoja huuhtova meri ansaitsee huolenpitomme. Turun ja Helsingin kaupunkien uusi yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma vuosille 2014–2018 julkistetaan tammikuussa 2014. Ohjelmassa on noin 25 edelliseltä kaudelta jatkuvaa toimenpidettä ja peräti 50 uutta sitoumusta Itämeren hyväksi. Kaupungin sisäisten toimintojen lisäksi osa toimenpiteistä tulee näkymään ja tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia myös kaupunkilaisille. www.itamerihaaste.net

Turun seudun karttapalvelussa 2635 neliökilometriä uutta ilmakuvaa Uudet ilmakuvat ovat nähtävillä Turun seudun karttapalvelussa. Aineisto on hankittu yhteistyössä Turun, Kaarinan, Paraisten, Mynämäen, Maskun, Raision, Liedon ja Naantalin kanssa. Aineisto kattaa suuren osan opaskarttapalvelun alueesta ja korvaa vanhaa ilmakuva-aineistoa. Ilmakuvauksen suoritti Terratec Oy kesällä 30.6.–7.7.2013 välisenä aikana. Alueen yhteispinta-ala on 2635 km². Kuvauksen pikselikoko on 15 cm. Karttapalvelu on myös uudistettu. Palvelun käyttöliittymä on nykyaikaisempi ja selkeämpi. Palvelussa olevat karttatasot ovat nyt käytettävissä kaikkien niin sanottujen pääaineistojen kanssa. Pääaineistot ovat opaskartta, ilmakuva, maastokartta ja kaavakartta. Ilmakuvassa Kirjastosiltaa rakennetaan.

Karttatasoihin on lisätty palveluita, kiinteistö- ja rakennustietoja, kaupungin maanomistustietoja, vanhoja ilmakuvia ja yleiskaava. Osoite- ja palveluhauissa käytetään nyt ennakoivaa hakua eli kirjoittamalla esimerkiksi kadunnimen alkuosan ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja. Palveluun on lisätty myös merkkien selitykset kaikille pääaineistoille. Niin sanotut Omat kohteet -toiminnolla voidaan nyt paremmin ylläpitää talletettuja kokoelmia. Karttapalvelussa on päivittäin 3500–4000 käyttäjää. http://opaskartta.turku.fi Teksti: Harri Soini

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Teksti: Matti Mäkelä

Nuorisotakuu etenee Turussa Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on kuluvan vuoden aikana saanut paljon kritiikkiä osakseen, sen onnistumisen edellytyksiä on epäilty ja saavutettuja tuloksia on kuvailtu laihoiksi. Haasteista huolimatta eteenpäin on menty. Seuraavassa nuorisotakuun pieniä ja isoja hyviä uutisia Turusta:

Koulutustakuu toteutuu Vielä kymmenen vuotta sitten yli kuusi prosenttia turkulaisista nuorista jäi peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle. Tänä vuonna enää alle kaksi prosenttia, ja heistäkin lähes kaikille löydettiin muu paikka vaikkapa nuorten työpajatoiminnasta.

Turku toimii esimerkkinä Työsarkaa riittää Aurajoen rannoillakin, mutta muuhun Suomeen verrattuna esimerkiksi ammatillinen koulutus tuottaa täällä tehokkaasti uusia ammattilaisia. – Turun ammatti-instituutin läpäisyaste on koko kuluvan vuosikymmenen ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella, hehkuttaa tulosaluejohtaja Hannu Immonen. Myös nuorten ohjauksessa Turku on edelläkävijä. – Matalan kynnyksen ohjauspaikkoja tarvitaan kaikkialle Suomeen. Turussa Ohjaamo on toiminut jo vuodesta 2004 ja saavuttanut erinomaisia tuloksia, muistuttaa opetusneuvos Elise Virnes opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Nuorten tuettu oppisopimus liikkeelle Oppisopimuspaikkojen löytäminen nuorille on pitkään ollut vaikeaa. Nyt valtion lisärahoitus ja tuki yrityksille näyttäisi vihdoin purevan. – Monityönantajamalli ja hyvä yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ovat antaneet 12 nuoren ryhmälle mahdollisuuden opiskella lähihoitajan perustutkinnon oppisopimuksella. Seuraavaksi lähdemme laajentamaan mallia muille aloille, summaa Turun oppisopimustoimiston johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto.

Ketään ei jätetä Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta yli 200 ilman tutkintoa olevaa 20–29-vuotiasta turkulaista nuorta

on päässyt mukaan ammatilliseen koulutukseen. Turun ammatti-instituutin ohjaava opettaja Maria Kallio muistuttaa, että kyseessä eivät ole pelkät luvut. – Opiskelijoiden iloiset ilmeet ja kommentit opiskelun tärkeydestä ovat myös ehdottoman positiivisia asioita. Samoilla linjoilla on Aija Huhtamäki, kollega Turun AKK:sta. – Joukossa on todellisia helmiä, jotka on pelastettu syrjäytymiseltä, heillä on takana aika rankkojakin kokemuksia. Turun työväenopisto on puolestaan aloittanut KOKO-hankkeellaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden maahanmuuttajanuorten kouluttamisen. Syksyllä aloittaneen ryhmän lisäksi tammikuussa aloittaa kaksi uutta. Turun kaupungin nuorten työpajat kantavat nekin kortensa kekoon. Toiminnassa oli lokakuun loppuun mennessä ollut mukana peräti 224 nuorta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Näistä 99 oli työkokeilussa.

Pestejä nuorille Pestaa Nuori -kampanja alkoi Varsinais-Suomessa 18.4.2013. Sen jälkeen nuoria on pestattu työhön yhteensä 529.

Työnhakutaitoja lukiolaisille – Lukiolaisten työnhakukurssit on selkeästi positiivinen juttu. Samoin heille tarjottavat esimerkiksi kesätyön saantia helpottavat hygienia- ja työturvallisuuspassikoulutukset, iloitsee VaSiTe-hankkeen projektikoordinaattori Sari Jansson.

Haasteet selvitetty Vihollisen tunteminen on puoli voittoa. Isoja kantoja kaskessa ovat esimerkiksi erityis- ja vieraskielisten nuorten suurempi syrjäytymisriski sekä pitkään työn ja koulutuksen ulkopuolella olleiden nuorten aktivointi.

Nuorisotakuuseen sitouduttu Hallituksen lisäksi Turun kaupunki on sitoutunut nuorisotakuun toteuttamiseen. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell asetti keväällä ohjausryhmän seuraamaan nuorisotakuun toteutumista ja Turulla oli myös aktiivinen rooli Itämeren kaupunkien laatiessa omaa ohjelmaansa nuorten työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta. Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi ja www.koulutustakuu.fi.

Nuorten ääni kuuluviin Aloitekanavaverkkopalvelun avulla Nuorten tietoja omista vaikuttamismahdollisuuksistaan lisätään Turussa. Kaupungin nuorten palvelut on järjestänyt syksyn aikana verkkopalvelu Aloitekanavan esittelytilaisuuksia alakoulujen kuudesluokkalaisille sekä levittänyt tietoa kanavasta tapahtumiin, kirjastoihin, nuorisotiloihin ja kauppakeskuksiin. Aloitekanavassa Turulla on oma kuntaosio, jonne turkulainen nuori voi käydä kirjoittamassa vaivattomasti aloitteita asioista, jotka hänen mielestänsä tekisivät Turusta paremman paikan asua ja elää. Esimerkiksi joulu-tammikuussa nuoret voivat ideoida Aloitekanavan kautta nuorille toimintaa kesäksi 2014. Syksyllä toteutettu toiminnan markkinointi on saanut Aloitekanavan Turku-osion käyttöasteen nousuun. Esimerkiksi syys-lokakuun aikana sivustolle tehtiin 76 uutta aloitetta, joka on huomattavasti aiempaa enemmän.

Aloitteen tekeminen, kommentoiminen ja seuraaminen on helppoa Aloitekanavassa aloitteen tekeminen on helppoa ja nopeaa, eikä se vaadi rekisteröitymistä. Kun aloite on tehty, muilla palvelun käyttäjillä on mahdollisuus kommentoida ideaa. Kommentointiajan jälkeen sivuston moderaattori muotoilee aloitteen ja toimittaa sen asiasta vastaavalle taholle. Moderaattori myös päivittää tiedon aloitteen käsittelystä ja/tai siitä tehdyn päätöksen. Tämän jälkeen nuoret voivat jälleen kommentoida ja keskustella asian käsittelyä sekä päätöstä. Nuorten ehdotusten lisäksi Aloitekanavassa on myös ”Kunta kysyy” -osio, jossa Turun nuorten palvelut kysyy palvelun käyttäjien mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Teksti: Maria Vakkamaa Kuva: Turun kaupungin nuorisopalvelut

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013 Teksti: Heidi Horila | Kuva: Robert Seger

Musiikin iloa liikuntaan Musiikkiliikunta on iloinen ja elämyksellinen harrastusmuoto. Turun ja lähiseudun tanssi- ja liikuntaseurat käyttävät musiikkia liikunnan tukena eri tavoin. Toisissa seuroissa satsataan pianosäestykseen, mutta levymusiikillakin voidaan luoda tunneille monenlaisia tunnelmia.

tien sisältö koostuu ikäryhmästä riippuen aina perusbiitin tunnistamisesta ja tasa- ja kolmijakoisen rytmin erottamisesta bodyrytmiaan, musiikillisten fraasien löytämiseen ja liikedynamiikkojen harjoitteluun. – Musiikilla on mieletön voima. Sillä voi hyvin innostaa tai rauhoittaa. Lapset myös reagoivat äkkiä, jos tulee jokin yllättävä rytmi tai kappale ja kertovat mitä mieltä siitä ovat, miettii Gonzalez.

Kokonaisvaltaista kasvatusta

Katariina Gonzalez vetää Musiikkiopisto Arkipelagin tanssilinjan Hillat-ryhmälle alkulämmittelynä Puolukanpoimijan tanssia. Siihen sisältyy polvennostohyppyjä, yhden jalan tasapainoja ja oman äänen käyttöä. Kuvassa Katariina Gonzalez, Saga Dammert, Ida-Maria Orell, Rebecka Lehtonen, Lina Nygrén jaKaisla Holkko.

Opettaja Katariina Gonzalez ohjeistaa oppilaitaan maalaamaan varpain ja käsin ilmaan kuvitelluilla väreillä. On menossa Arkipelag-tanssiopiston 4–5-vuotiaiden Hillojen luovan tanssin tunti Paraisilla. Taustalla soi Oskar Merikannon Valse Lente. Musiikilla on suuri merkitys tanssitunnin tunnelman kannalta, ja Gonzalez haluaakin käyttää opetuksessa mahdollisimman monipuolisia rytmisiä ja sävelkielellisiä kappaleita. – Tällä tunnilla on musiikkina afrikkalainen laulu Sima-ma-ka, jonka viime keväänä meillä vieraillut opettaja Menard Mponda opetti. Lisäksi on perinteisiä balettikappaleita ja Maija Karhisen lauluja. Lapset tekevät myös omia äänteitä ja orkesteri ja tanssi -harjoituksessa taputetaan rytmissä mukana, eli käydään näin musiikinteorian alkeitakin läpi, Gonzalez kertoo. Tunnit rakentuvat Arkipelagin opetussuunnitelman mukaan, ja musiikin opettajat valitsevat eri teemojen pohjalta. Opetettavat ryhmät ovat 4–18-vuotiaita, ja tun-

Turkulaisella Lahjan Tytöt -seuralla on ollut pianosäestys käytössä jo koko yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana. Seuran ohjaaja Maija Mannerros kertoo, että pianosäestys on monille yksi tärkeimmistä syistä osallistua juuri Lahjan Tyttöjen voimistelutunneille. – Säestys helpottaa ohjaajan työtä, kun ei tarvitse erikseen etsiä musiikkia eri tunneille. Ammattitaitoiset säestäjämme löytävät tilanteisiin sopivat kappaleet, itsekin jo lapsena seurassa harrastanut Mannerros kertoo. Säestyksen kautta voimistelijat saavat liikuntakasvatuksen lisäksi myös arvokasta musiikkikasvatusta. Lapset ihailevat säestäjien taitoja ja innostuvat helposti tunnistamistaan kappaleista. – Meillä on säestäjämme Jorma Salospohjan laatima musiikkikansio, josta löytyy sopivat kappaleet niin juoksuun, kävelyyn, hyppysarjoihin kuin vartaloliikkeisiinkin. Kansio toimii hyvänä pohjana uusille säestäjille, sanoo Mannerros.

– Tämä on hyvä harrastusmahdollisuus lapsille, ja aika moni on alkanut soittaa jotakin instrumenttia täällä käytyään. Se on aina iloinen asia, Pulkkinen sanoo. Lapset ovat päässeet myös kapellimestarikouluun esimerkiksi TFO:n Leif Segerstamin tai vierailevien kapellimestarien johdolla. Tällöin klubilaiset ovat saaneet tuoda mukaan omia soittimiaan. Klubilla panostetaan elämyksellisyyteen ja oman kokemuksen kautta oppimiseen. – Lapset ovat valtavan uteliaita ja kiinnostuneita, ja meillä on täällä hyvä henki. Uusien jäsenten kanssa tutustutaan rauhassa, Pulkkinen kuvailee.

Junioriklubilaiset seuraavat keskittyneinä Figaron häiden harjoituksia Åbo Svenska Teaterin parvelta. Kuvassa: Ville Matvejeff (takana), Kerttu Heikkinen, Alisa Allos, Elsa Lempinen, Elvira Nuotio. Takarivissä: Lilli Theisen ja Lauri Takala.

Orkesterin maailma tutuksi lapsille Turun konserttitalolla järjestetään kuukausittain Turun filharmonisen orkesterin (TFO) Junioriklubia. Se on avoin ja ilmainen kaikille 6-12-vuotiaille musiikista ja soittamisesta kiinnostuneille lapsille. Lapset ja nuoret ovat filharmoniselle orkesterille erittäin tärkeä yleisö, vieraileehan kohderyhmälle suunnatuissa konserteissa ja tapahtumissa vuosittain yli 12 000 kävijää. Vuodesta 2008 lähtien järjestetyn Junioriklubin ideana on tutustuttaa lapsia sinfoniaorkesterin ja orkesterimusiikin maailman pariin mahdollisimman monipuolisesti. Klubilla seurataan TFO:n harjoituksia ja muusikot esittelevät lapsille eri instrumentteja. Lisäksi on työpajoja ja erilaiset vierailut kuuluvat myös ohjelmistoon. – Olemme käyneet musiikkikirjastossa, Åbo Svenska Teaterilla ja Logomossa konserttiharjoitusvierailulla. Konserttitalossa tutustutaan myös lavan takaiseen elämään eli kapellimestarin huoneeseen, lyömäsoitinvarastoon, nuotistoon. Kaikki talon sopet tulevat tutuiksi lapsille, kertoo TFO:n tuottaja, Junioriklubin vetäjä Heidi Pulkkinen.

Kipinä soittamiseen Klubin jäsenistä osalla on ennestään soittoharrastustaustaa, mutta osallistuminen ei vaadi sitä. Kipinä soittamiseen saattaa kuitenkin syttyä eri vierailujen myötä.

Figaron matkassa Viitisentoista lasta kuuntelee Åbo Svenska Teaternin aulassa, kun kapellimestari Ville Matvejeff kertoo Figaron häiden juonesta. TFO:sta koottu kokoonpano harjoittelee laulajien kanssa Mozartin oopperan ensi-iltaa varten, ja lapset pääsevät seuraamaan harjoituksia ja tutustumaan teatteritaloon aina kulisseja, lavastamoa ja puvustamoa myöten.

Lapset kyselevät innoissaan oopperasta ja Matvejeff vastailee huumorintajuisesti ja johdattaa lapset saliin. Orkesterimonttuun kurkistetaan ja harjoitusta seurataan parvelta. Sitten ÅST:n opas Michaela von Hellens opastaa lapset kiertueelle teatterin uumeniin. – Ei ollut tylsää, vaikken ymmärtänyt paljoa, sanoo 7-vuotias klubilainen Lauri Takala italiankielisestä esityksestä. Junioriklubin ilmoittautumiset ja tiedustelut: Heidi Pulkkinen, tuottaja, TFO, p. 044 9072 090, heidi.pulkkinen@turku.fi Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio

Joulunajan toimintaa lapsille ja nuorille NUORTEN TAIDE- JA TOIMINTATALO VIMMA Aurakatu 16, Turku Kylpypommi ja –suola työpajat To 12.12. ja ma 16.12. klo 17–20 Ilmoittautuminen: vimma@turku.fi Kaikenikäisille, hinta 10 € + materiaalimaksu Kynttiläpajat Pitkät kynttilät joulupöytään tai lahjaksi ystäville. Max. 20 hlöä/paja, työpajan kesto 2,5 tuntia, hinta 0,5 €/kynttilä. ma 2.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ke 4.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 la 7.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 su 8.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ma 9.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ti 10.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ke 11.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 to 12.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 pe 13.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 la 14.12. klo 11–13.30 ja 14.30–17 su 15.12. klo 11–13.30 ja 14.30–17 Ilmoittautuminen: vimma@turku.fi Kaikenikäisille. Alle 12-vuotiaat vain vanhemman seurassa. Taitokeskus Juselius (Vimman yhteistyökumppani) järjestää erilaisia jouluisia kädentaitokursseja ja työpajoja. Mm. Pellavamassasta tunnelmavalaisimia, kranssikurssi, yms. Lisätiedot: www.taitovarsinaissuomi.fi

NUORISOTALOT JA -TILAT Ympäri kaupunkia olevilla nuorisotaloilla järjestetään 9–18 –vuotiaille monipuolista toimintaa. Toimintoihin osallistumiseen tarvitaan ilmainen nuorisokortti, joita saa nuorisotiloilta. Tarkempia tietoja osoitteesta: www.turku.fi/nuokkarit sekä tilojen FB-sivuilta. Alla esimerkkejä toiminnoista: • Runosmäen nuorisotalolla mm. Joulunavaus/myyjäiset su 8.12. klo 10.–14, Joulukorttipajat ke 11.12 ja to 12.12. klo 15.–17. ja klo 18.–20. Geelikynttiläpaja ma 16.12 klo 16.–19. • Moision nuorisotilassa: Vko 49 joulukorttien askartelua, vko 50 Tortut ja piparit, vko 51 Riisipuuroa ja pikkujoulut. • Jyrkkälän nuorisotalossa: Jouluaskartelua 11.12. klo 17.–21.

Jouluaskartelua ja joulujuhla 13.12. klo 15.–22. Nuorten joulujuhla 18.12. klo 17.–21. • VisKu – Teräsrautelan nuorisotalo: Joulukahvit 11.12. klo 12.–17. • Pansion nuorisotalo: Joululeivontaa 11.12. klo 14.–18. Joulupuuroa 12.12. klo 16.–18. Jouluaskartelua 13.12. klo 16.–18. • Maarian nuorisotalo: Joulujuhla ala-asteikäisille ke 18.12. ja vanhemmille nuorille to 19.12.

SEIKKAILUPUISTO Joulupajat Kaikenikäisille. Valmistetaan kynttilöitä sekä erilaisia joulukoristeita. Su 8.12.–to 12.12. ja su 15.12.–to 19.12. Su klo 11–16. Ma–to klo 15–19.30 Materiaalimaksu joulukoristepajoissa alkaen 2,50 €/hlö Kynttiläpajat 0,50 €/kynttilä. (Max 4 kpl/asiakas) Tonttu Koposen joulumuskari Ke 4.12., 11.12. ja 18.12. klo 10. Hinta 2,50 €/lapsi, aikuiset ilmaiseksi. Värikylvyt vauvoille ja naperoille Naperot 3–4v, 4.12. klo 17.00–18.30 Vauvat 3 kk–1v, to 5.12. klo 10 Taaperot 1–2v, to 5.12. klo 12. Ilmoittautuminen: seikkailupuisto@turku.fi Hinta 10 €/lapsi Joululaulutilaisuus Su 15.12. klo 16.30–17.30 Kaikenikäisille Maksuton JOULUSIRKUS 2013 Punahilkka Klassikkosatu saa uuden tulkinnan näyttelijäklovnin käsittelyssä. Esitykset: ti 3.12. klo 10, su 8.12. klo 15, su 15.12. klo 15, ti 17.12. klo 10, Ikäsuositus: 3+, kesto: 30 min, hinta: 6€

Kuva: Seikkailupuisto

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Avoin varhaiskasvatus sopii monelle Turun kaupungin varhaiskasvatus on jatkuvasti lisännyt avoimia palveluitaan. Sekä leikkikouluja että avoimia päiväkoteja on perustettu eri puolille kaupunkia. Avoin varhaiskasvatus ja avoin leikkitoiminta on tarkoitettu perheille, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta. Avoin toiminta pitää sisällään leikkikoulun, avoimen päiväkodin ja puistotoiminnan. Avoin varhaiskasvatus sopii hyvin niille perheille, joissa toinen vanhempi on kotona vauvan kanssa ja isompi sisarus kaipaa ikäistään seuraa. Tai opintojensa loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle, joka tarvitsee lapselle vain muutaman tunnin hoitoa päivässä. Leikkikoulu on hyvä ratkaisu myös silloin, kun toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona eri syistä. Lapsi saa kokemuksia ryhmästä, voi tutustua ja leikkiä samanikäisten kanssa, mutta päivän aikana jää riittävästi aikaa olla myös äidin tai isän kanssa. Varhaiskasvatuksen avoin toiminta ei vaikuta Kelan tukiin eikä ole esteenä päiväkotipaikan saamiselle.

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut pähkinänkuoressa Leikkikoulu on samalla tavalla suunniteltua toimintaa kuin päiväkotitoimintakin. Siihen kuuluu musiikkia, satuja, askartelua, maalausta, loruja ja ohjattua leikkiä. Leikkikoulu kestää kolme tuntia (klo 9–12) ja se on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille. Ohjaajina toimivat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Kaupungilla on myös kaksi avointa leikkikoulua, jotka ovat seurakunnan tiloissa ja joissa varhaiskasvatus toimii yhteistyössä seurakunnan ohjaajien kanssa. Toiminta-ajat ovat erit kuin varhaiskasvatuksen omilla leikkikouluilla. Ulkoiluleikkikoulu sisältää osittain samoja toimintoja kuin sisällä toimiva. Se on kuitenkin liikunta- ja seikkailupainotteista. Avoin päiväkoti on paikka, jonne vanhemmat tai muut lapsen kanssa olevat aikuiset voivat tulla silloin kun itselle parhaiten sopii. Siellä on ohjattua toimintaa, vapaata oleilua ja leikkiä. Avoimessa päiväkodissa on mahdollisuus ruokailla omia eväitä. Puistotoiminta on vanhaa tuttua toimintaa. Se on tarkoitettu 1,5 – 6 vuotiaille lapsille. Puistot ovat auki 9 - 12.30 ja lapset voivat olla valvotusti puistossa tunnista muutamaan tuntiin kerrallaan. Leikkikoulu ja puistotoiminta maksavat kokoviikkoisesti 27 euroa ja osaviikkoisesti 23 euroa. Avoin päiväkoti ja seurakunnan kanssa yhteistyössä toimivat leikkikoulut ovat maksuttomia. Lisää tietoa sivulta turku.fi/ Kasvatus ja opetus/ Lasten päivähoito, esiopetus ja leikkitoiminta. Teksti ja kuva: Maija Linnala

Prinssi Ruusunen Suositellaan erityisesti eskareille ja koululaisryhmille. Esitykset: ti 10.12. klo 10, to 12.12. klo 10 Ikäsuositus: 4+, kesto: 45 min, liput: 5€

LIIKUNTAA Ekstravesipeuhuja ja tunnelmallisia kynttiläuinteja Impivaaran, Lausteen ja Petreliuksen uimahalleissa. Lisätietoja: www.turku.fi/uimahallit Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava Yasmin Akbulat, p.050 5546 219.

Parolan leikkikoululla on hyvät tilat Piiparinpolulla. Leikkikoulussa tiistait ovat askartelupäiviä. Nalle sai vaatteet ja vähän blingblingiä

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Turku vetovastuussa valtakunnallisessa hankkeessa

Palveluseteli- ja ostopalveluja käytetään pian sähköisesti Turku on vetovastuussa hankkeessa, jossa Espoo, Kouvola, Oulu ja Tampere rakentavat sähköistä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmää (PSOP). Turun kaupungissa järjestelmää käytetään hyvinvointi- ja sivistystoimialoilla. Sähköisen ratkaisun avulla vastataan hyvinvointipalvelujen kasvavaan kysyntään. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen vuosittain 20 miljardia euroa. Yksityisten palveluntuottajien osuus tästä on 10 prosenttia (2 mrd € vuonna 2010). Summa ei ole aivan pieni, siksi on tärkeää miettiä miten palvelut järjestetään. PSOP-projektissa luodaan sähköisen asioinnin mahdollisuus niin palveluseteli- kuin ostopalveluihin.

Kuntien Tiera Oy ja Turun kaupunki järjestivät infotilaisuuden PSOP-hankkeesta marraskuun alussa Turussa. Keskustelussa ennen tilaisuutta toimialajohtaja Riitta Liuksa (vas.), hankejohtaja Johanna Mätäsaho Kuntien Tiera Oy:stä ja projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

– Tavoitteena on saada järjestelmä valtakunnalliseen käyttöön vuonna 2015. Sitä ennen Turku ottaa ratkaisun ensimmäisenä vaiheena toteutuvan palveluntuottajarekisterin käyttöönsä tammikuussa 2014 ja muut kaupungit heti tämän jälkeen, kertoo projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

Palvelujen kysyntä kasvaa Monet kunnittain vaihtuvat työvaiheet palvelusetelien käytön hallinnassa yhdessä kasvavan palvelujen kysynnän kanssa luovat painetta henkilökunnan lisäämiseen. – Järjestelmän tulisi vastata kasvavaan kysyntään ja hallintaan sekä vähentää manuaalista hallinnointityötä, lisää Taina Kaila. Samaa mieltä on varhaiskasvatuksen palvelualueen päällikkö Pia Jokinen Turun kaupungin sivistystoimialalta. – Järjestelmä yksinkertaistaa ja nopeuttaa palvelusetelien käyttöön liittyviä asiakirjahallintatöitä ja säästää pidemmällä aikavälillä henkilötyövuosia. Asiakkaiden yhtenäinen ja tasapuolinen palveluihin ohjaaminen helpottuu. Lisäksi asiakkaiden on helpompi vertailla palveluja. Palvelusetelillä voi Turussa hankkia kotihoidon, palveluasumisen, siivouksen, omaishoidon tuen ja päiväkotien palveluja. – Turun päiväkodeissa palveluseteliä käyttää noin 1150 lapsen perhettä, ensi vuoden alussa uuden palveluntuottajan aloittaessa toimintaansa todennäköisesti noin 1220. Heistä esiopetuksessa on noin 200 lasta, joten uusi järjestelmä on apuna sielläkin, kertoo Jokinen. – Siivouksen palveluseteliä käyttää noin 350 henkilöä ja omaishoidon tuen palvelusetelillä on käyttäjiä noin 300. Kotihoidon palveluja palvelusetelillä hankki hieman alle 50 henkilöä, listaa Kaila muita Turun lukuja. Lisäksi uudistus koskettaa satoja Turun kaupungilla työskenteleviä ja alueen yrityksiä.

tai esimerkiksi toisten käyttäjien tekemien arvioiden perusteella. Lisäksi palautetta voi antaa itse saman tien. Järjestelmässä voi tehdä palvelupyynnön ja tarkastella palvelusetelituottajan vapaita aikoja. Palveluntuottaja taas hyväksyy asiakkaan tekemän ajanvarauksen järjestelmässä. – Etuna on se, että tarvittavat sähköiset asiakirjat löytyvät yhdestä paikasta. Lisäksi palvelun tuottaja eli Turun kaupunki voi järjestelmän avulla seurata paremmin esimerkiksi palveluntuottajien velvoitteiden toteutumista, Kaila lisää. Palveluja tarvitsevan ei tarvitse olla huolissaan siitä, että asiointi ei enää onnistuisi ilman tietokonetta. – Palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää järjestelmää, mutta asiakas voi edelleen varata asiointiajan esimerkiksi puhelimitse, Kaila korostaa. Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Palveluseteli ja ostopalvelujärjestelmä Projektin asiantuntijapalveluista vastaa Kuntien Tiera Oy. Muut kuntatoimijat voivat liittyä järjestelmän käyttäjiksi KL-Kuntahankintojen kautta, joka on vastannut hankkeessa järjestelmän kilpailutuksesta. Järjestelmän toimittajana toimii Digia Finland Oy. Valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudesta on myönnetty rahoitusta hankkeelle. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuottamalle palvelulle tai kunnan ostamille palveluille. Palvelusetelin arvo on osuus, jonka kunta maksaa asiakkaan palvelusta. Arvo voi olla tulosidonnainen tai tasasuuruinen. Turussa palveluseteliä on käytetty vuodesta 2009.

Mikä muuttuu? Kun palveluseteliä voi käyttää sähköisesti, asiakas valitsee itselleen sopivimman palveluntuottajan hinnan, sijainnin

Lisätiedot: www.parastapalvelua.fi

SATU-koulutus on yltänyt tavoitteisiinsa

Maahanmuuttajasairaanhoitajat työllistyvät hyvin Kaikki 68 tähän mennessä valmistunutta sairaanhoitajaa ovat työllistyneet omalle alalleen, kertoo koulutuspäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen ja ELY-keskuksen toteuttama SATU-koulutus (= Sairaanhoitajia Turkuun) on maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoitettu työvoimapoliittinen pätevöittämiskoulutus. Koulutus tuottaa sairaanhoitajan (AMK) pätevyyden niille, jotka ovat suorittaneet EU/ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajan tai muun vastaavan terveydenhuoltoalan tutkinnon. SATU-koulutusta on järjestetty Turun ammattikorkeakoulussa jo kymmenen vuotta.

Kohteliaasti ja hymyillen Maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ovat saaneet harjoittelujaksoilla kiitosta erityisesti kohteliaasta käytöksestään ja eettisestä toiminnastaan. – Uskon, että juuri nämä piirteet yhdistettynä erinomaiseen ammattitaitoon ovat tehneet SATU-koulutuksessa pätevöityneistä sairaanhoitajista haluttua työvoimaa, toteaa koulutuksen vastuuopettaja Raija Sairanen.

Pätevyys hankitaan Suomessa Satu-koulutus alkoi 2000-luvun alussa, jolloin sairaanhoitajapulan vaivaamassa Turussa pohdittiin uusia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Turussa oli maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia, jotka olivat ilman koulutustaan vastaavaa työtä. Työllistymisen esti puuttuva laillistus ja pätevyys oman ammatin harjoittamiseen Suomessa. Ratkaisuksi kehitettiin maahanmuuttajille suunnattu pätevöittämiskoulutus SATU. Koulutuksessa opiskelijat täydentävät sairaanhoitajan tai muun terveydenhuoltoalan tutkintonsa Suomen vaatimusten mukaisesti ja suorittavat sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon. Kiinnittyminen suomalaiseen työelämään koulutusta vastaavaan tehtävään vaikuttaa positiivisesti niin Suomeen muuttaneen sairaanhoitajan kuin hänen lähipiirinsä elämänlaatuun. Tulokset miellyttävät myös ympäröivää yhteisöä, sillä näin Turun seudulle on saatu lisää päteviä ja työstään innostuneita sairaanhoitajia. Teksti: Turun AMK:n viestintä | Kuva: Raija Sairanen

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Turun terveydenhuoltomuseon ystävät -yhdistys kokosi oppikirjanäyttelyn

Turun terveydenhuoltomuseon uusin näyttely raottaa yli sata vuotta sitten aloitettua opinpolkua, jonka avulla nuhteettomista neidoista tehtiin ammattitaitoisia sairaanhoitajia. Moni asia on noista ajoista muuttunut, mutta hoitajien ammattiylpeys ja ammattitaidon korostaminen ovat säilyneet. Näyttelyn rakentajien mukaan sairaanhoitajattarien oppikirjoina toimivat aluksi ulkomailla kouluttautuneiden hoitajattarien omat opiskeluaikaiset luentomuistiinpanot, osin lääketieteelliset kirjat ja suurelle yleisölle suunnatut terveysoppaat. Ensimmäiset varsinaiset Suomen oloihin suunnatut oppikirjat ilmestyivät vuonna 1912. Turun terveydenhuoltomuseota ylläpitää Turun terveydenhuoltomuseon ystävät r.y., joka vapaaehtoisvoimin järjestää museolla tapahtumia ja näyttelyjä. Uutuustuotteena on Mäntymäen sairaala-alueen museokävely, jossa osallistujille kerrotaan sairaala-alueen historiasta. Näyttelyn avajaisissa yhdistyksen hallitus markkinoi museokävelyä hyvänä työkykyä ylläpitävänä tapahtumana. Terveydenhuoltomuseossa on esillä 1500 esinettä museon 3000 luetteloidusta museoesineestä. Oppikirjanäyttely on sovitettu pysyvän näyttelyn joukkoon niin, että terveydenhuollon historia ja eri alojen oppikirjat löytyvät toistensa läheltä. Näyttelyn avajaisia vietettiin 31.10.2013. Sairaanhoidosta ja sen historiasta kiinnostuneet kutsutaan tutustumaan vuonna 2014 jatkuvaan näyttelyyn - museo on auki aina kuukauden viimeisenä maanantaina, muulloinkin sopimuksen mukaan. Teksti ja kuva: Arto Salo

Molla-hanke sai jatkoa

Lapset oppimaan digitaalisilla laitteilla Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Molla – mediataidot esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa -hanke sai jatkoa. Kokeilulla on tarkoitus selvittää lasten oppimista digitaalisten laitteiden avulla. Molla-hanke alkoi syksyllä 2011. Tällöin mukana oli viisi Turkulaista päiväkotia. Päiväkodit saivat paitsi tietotekniikan välineitä, myös koulutusta. Henkilökunta opetteli käyttämään muun muassa smart boardia, iPadia, digitaalista äänentallenninta ja digitaali- ja dokumenttikameraa. Tammikuussa 2012 laitteet otettiin mukaan lasten oppimisympäristöön päiväkoteihin. Syksyllä 2012 liittyi pilottijoukkoon vielä iPodeja kokeileva esi-2-luokka. Molla-hanke on nyt saanut jatkoa 2015 loppuun ja sen tavoitteena on etsiä ratkaisuja esiopetusikäisten oppimisen tukemiseen tietoja viestintätekniikan avulla, huomioiden erilaiset oppimistavat ja lasten yksilölliset tarpeet.

Yhtenä tavoitteena on kehittää konkreettisia malleja, joissa huomioidaan lapsen tuen tarve. Näitä malleja tullaan hyödyntämään sekä päiväkodeissa että kouluissa. Hanke liittyy Turun Top-keskuksen ja Raision hankkeisiin, joiden yhteisenä tavoitteena on esikouluikäisten oppimisympäristön kehittäminen tietoja viestintekniikkaa hyödyntäen. Hankkeen jatkumisen myötä mukana aloittaa neljä uutta päiväkotia: Arkeologinkadun, Halisten, Kerttulin ja Vasaramäen päivähoitoyksiköt. Vanhat ”Mollalaiset” jatkavat mukana, eli pilottipäiväkodit Pernon, Suotorpankujan, Uittamon, Itäharjun ja Paattisten päivähoitoyksiköt. Teksti ja kuva: Maija Linnala

Lisätietoja Mollahankkeesta löydät sivulta turku.fi/ kasvatus ja opetus/ hankkeet ja kehittäminen.

Sukella 3D-laseilla Vrouw Marian hylkyyn Vrouw Maria ja St. Mikael lähtivät matkaan Amsterdamista ja purjehtivat kohti Pietaria. Molemmat upposivat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771. Merikeskus Forum Marimunin näyttely ”Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina” kertoo hylkyjen tarinaa. Suomen merimuseon toteuttama näyttely on monitieteellisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön tulosta. Aalto-yliopiston Medialaboratorion kanssa tehty virtuaalisimulaatio esittelee Vrouw Marian vedenalaisessa ympäristössään. Kuka tahansa voi laittaa 3D -lasit silmilleen, sukeltaa hylyllä ja tutkia maisemaa, jota yksikään ihminen ei ole nähnyt kokonaisuudessaan.

Hylyt kuvastavat kaupankäyntiä Itämerellä TURUN TERVEYDENHUOLTOMUSEO Kunnallissairaalantie 20 20700 Turku Avoinna kuukauden viimeisenä maanantaina klo 16-18 Ryhmävaraukset sopimuksen mukaan p. 02 2662 421 Pääsymaksut: Aikuiset 4 € Alle 16 - vuotiaat maksutta Ryhmät 20 € www.turku.fi/terveydenhuoltomuseo

Näyttely alkaa Amsterdamin satamasta. Vrouw Mariaan lastattiin Katariina Suuren hankkimia maalauksia, St. Mikaeliin Meissenin posliinia, taskukelloja, koristeellisia nuuskarasioita sekä muita ylellisyystavaroita. Lisäksi laivat kuljettivat kahvia, kalaa, tupakkaa, kukkasipuleita, juustoa, väriaineita ja kankaita. St. Mikael upposi nopeasti eikä kukaan tiettävästi pelastunut. Hylky löytyi sattumalta 1950-luvulla. Siitä on nostettu runsaasti esineitä, jotka muodostavat näyttelyn rungon. Karille ajanut Vrouw Maria pysyi pinnalla useita päiviä. Osa lastista pelastettiin. Aluksen löysi vuonna 1999 Rauno Koivusaaren johtama Pro Vrouw Maria

-ryhmä. Hylystä nostettuja liitupiippuja ja lasilinssejä on mukana näyttelyssä. Näyttelyssä esitellään uusi näkökulma hylkytutkimukseen ja kulttuuriperinnön saavutettavuuteen. Onhan Itämeressä ainutlaatuinen aarre, satoja hylkyjä, joihin vain harvat ovat päässeet tutustumaan. Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina Merikeskus Forum Marinumissa 18.10.2013–6.4.2014

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Teksti ja kuva: Sini Silván

Joulurauhan julistus on kunniatehtävä – Kun tätä tehtävää tarjottiin, ei voinut kieltäytyä, vuoden 2013 ja todennäköisesti usean seuraavan joulurauhan julistaja, Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen sanoo.

perinteitä ylläpitävät tapahtumat, ulkomaiset valtiovierailut sekä niihin liittyvät järjestelyt kuuluvat toimenkuvaani, Akkanen kertoo.

Kansainvälistä työtä ja perheenisän roolia

Kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen, 51, valmistautuu huolella yhteen elämänsä arvokkaimmista tehtävistä. Joulurauha luetaan pergamenttikääröstä, joka on 1950-luvulta. Sen tekijä on Tauno Torpo.

Joulurauhan julistus on ollut perinteisesti kansliapäällikön tehtävä. Paavo Heinosen ääni on julistuksista tutuin. Viimeiset kymmenen vuotta tehtävää on arvokkuudella hoitanut Jouko Lehmusto ensin kansliapäällikkönä sitten apulaiskaupunginjohtajana. Kun kansliapäällikön tehtävä on lakkautettu ja Lehmusto on jäänyt eläkkeelle, oli julistukseen etsittävä uusi henkilö. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ehdotti teh-

tävää kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkaselle. – Ajattelin, että jos en tätä haastetta ota vastan, niin katuisin. Tämä on ainutkertainen tilaisuus. Kyseessä on erityinen kunniatehtävä. Julistuksella ei ole laillista järjestysvaltaa, silti Akkasen tehtäviin liittyvä kaupungin protokollasta huolehtiminen teki hänet sopivaksi. – Erityistä arvokkuutta edellyttävät ja

Mika Akkanen on 51-vuotias kauppatieteiden maisteri, joka on valmistunut Turun Kauppakorkeakoulusta. Hänen uransa kaupungin palveluksessa alkoi EU-hankkeissa vuonna 1997, mistä hän siirtyi kansainvälisten asioiden päälliköksi vuonna 2003. – Tehtäväni on erityisesti kaupungin elinkeino- ja kulttuuripoliittisissa hankkeissa tukea kaupungin johtoa ja eri toimijoita. Työhön kuuluvat myös perinteiset ystävyyskaupunkiasiat. Tällä hetkellä työllistävät varsinkin Turun ja Pietarin väliset elinkeinohankkeet sekä EU:n ensi vuonna alkavan rahoituskauden hyödyntämisen valmistelu. Akkanen kuvailee itseään suhteellisen moderniksi urbaaniksi ihmiseksi, jolla on vaimo ja kolme kouluikäistä lasta. Arki menee, kuten monella samassa tilanteessa, lasten harrastuksien parissa ja mahdollisuuksien mukaan liikkuessa. Harrastuksiin on kuulunut myös Nuorkauppakamaritoiminta ja sen kaveripiiri. – Näen, että edustan uutta sukupolvea joulurauhan julistajina, Akkanen pohtii.

Kielten harrastusta monella sävyllä Parrasvaloja Akkanen ei pelkää, hän on myös työnsä puolesta esiintynyt paljon. Varsinaisesta estradilla olosta on silti aikaa. – Pikkupoikana olin Turun kaupun-

ginteatterissa Seitsemässä veljeksessä yhtenä pienimmistä veljeksistä ja Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella Pikku Pietarin pihan pääosassa. Siitä on lähtenyt kiinnostus suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin. Harrastan kotimaista kirjallisuutta ja elokuvia. – Kielet ovat olleet kiinnostukseni. Puhun useita kieliä, nautin kielen käyttämisestä, mihin onkin työtehtävissäni hieno mahdollisuus. Akkasen hallinnassa ovat niin suomi ja ruotsi kuin englanti, saksa, ranska, italia ja viro. Joulurauhan julistus ruotsiksi ei siis tuota vaikeuksia.

Osa omia perinteitä Joulurauhan julistus on ollut Akkaselle itselleenkin osa jouluperinnettä. – Se pitää kuulla, että tulee hyvä joulumieli. Tämä on ainutkertainen traditio Suomen Turusta, joka on vanha pääkaupunki, jossa on arkkipiispan istuin, mikä liittää julistuksen kristillisiin traditioihin. – Joulurauhan julistus on osa Turun identiteettiä. Turku on moderni kaupunki, mutta tämä on yksi elementti sen vahvaa vuosisataista historiaa. Akkanen valmistautuu tehtävään perehtymällä tarkasti joulurauhan julistuksen historiaan ja perinteisiin aina niihin yksityiskohtiin asti, kuinka Brinkkalan talon joulurauhanjulistushuoneessa tulee käyttäytyä. Akkanen asuu Naantalissa, mutta joulurauhaa julistaa silti Turun kaupungin virkamies, joka on syntynyt Heidekenillä. Ja siihen liittyen: – Äiti varmaan pakahtuu ylpeydestä, Mika Akkanen uskoo.

Rauhaa armorikkaalle syntymäjuhlalle – Joulurauhan julistus on yksi harvoista perinteistä, missä yhteishenki näkyy, filosofian tohtori Tarja-Tuulikki Laaksonen sanoo. – Ensimmäisen joulurauhan julistuksen tarkkaa vuotta ei tiedetä eikä sitä voida tarkkaan määrittää, Tarja-Tuulikki Laaksonen kertoo. Hän on perehtynyt joulurauhaan väitöskirjassaan Vanhan Suurtorin alueesta. Julistus ajoittuu kuitenkin kristinuskon tuloon, ensimmäisiin ristiretkiin 1200-1300-luvuille. Joulurauhan julistus 20 päiväksi jouluaatosta Nuutinpäivään on ollut yleinen tapa Pohjolassa. Kyseessä on erityinen tilannerauha ja joulurauhan lisäksi on julistettu esimerkiksi käräjä- ja naisrauhaa. Joulurauhan julistus on vahvasti sidoksissa kristinuskoon. Suomessa joulurauhaa julistetaan pienimuotoisesti muissakin kaupungeissa. Turun joulurauhan julistus Vanhalla Suurtorilla on jatkunut vuosisatoja lähes katkeamattomana perinteenä poikkeuksena muun muassa isoviha vuonna 1721 sekä levottomat vuodet 1917 sekä 1939. – Vanha asiakirja kertoo, että 1700-luvulla joulurauhaa julistettiin raatihuoneen avoimista ovista ja ikkunoista. Paikka tiedetään, se oli nykyisen raatihuoneen sisäänkäynnin yläpuolella. Siinä oli ikkunan paikalla sisäänpäin aukeavat pariovet, Laaksonen kertoo. Turun palossa raatihuone ranskalaisine

parvekkeineen ja torneineen tuhoutui. Perinnettä ei silti sammutettu: – Turun palon jälkeen päätettiin, että perinnettä jatketaan. Palon jälkeen maistraatin sihteeri kirjoitti joulurauhan tekstin ulkomuistista uudelleen.

Joulurauhaa kaupungin asukkaille Teksti on aiemmin ollut pitempi ja hyvin yksityiskohtainen, sen henki on kuitenkin säilynyt. Yhteiskunnan maallistuminen on saanut valtaapitävät reagoimaan ennenkin: – 1600-luvulla Kristiina Kuningatar antoi julistuksessa hyvin tarkkoja ohjeita, miten joulua vietetään. Joulurauhan rikkomiseen liittyivät tavallista voimallisemmat sanktiot: sakot tai rangaistukset. Niiden kaikuja on edelleen joulurauhan julistuksen tekstissä ”joka tämän rauhan rikkoo”. Joulurauhan julistamisen toimitti pääasiassa maistraatin sihteeri. Kun maistraatti 1970-luvulla siirtyi valtiolle, Turku päätti säilyttää toimituksen perinteen mukaisesti kaupungin tehtävänä. Tekstistäkin kuuluu, että sanoma on kohdennettu kaupungin asukkaille. – Kyseessä on virantoimitus, mikä on näkynyt myös pukeutumisessa. Joulurauhan julistajalla on ollut siviilivirkamiehen asu: hännystakki ja mustat liivit. Vuodesta 1936 vaatetus muuttui šaketiksi

ja helmellä koristetuksi valkoiseksi kaulavaatteeksi. Viime vuodet käytössä on ollut tumma puku.

Kaikki valmiiksi ennen joulurauhaa Ennen joulurauhan julistusta perinteisiin on kuulunut valmistautua joulun tuloon ajoissa: tehtiin kynttilät ja leivottiin leivät. Laaksonen palauttaisi vanhoista perinteistä myös joulupöydän leipäkeon sekä joulupakettien kortteihin omatekoiset pikku värssyt, joita arvostettiin ja pidettiin lahjan sisältöäkin arvokkaammat. – Joulurauhan julistuksen jälkeen hiljennyttiin. Joulupäivänä ei vierailtu missään, Tapaninakin sai käydä vain lähisukulaisten luona, Laaksonen kertoo. Turun joulurauhan julistus on muodostunut koko kansakuntaa yhdistäväksi perinteeksi. Se on radioitu vuodesta 1935 ja Yleisradio on televisioinut sen vuodesta 1983. Joulurauhan julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, minkä jälkeen Tuomiokirkko lyö 12 lyöntiä. – Joulurauhan julistus on osa suomalaista joulun identiteettiä, Laaksonen sanoo. Myös yleisö voisi noudattaa perinteitä ja kunnioittaa tilaisuutta niin, että miehet muistavat riisua lakkinsa. Teksti: Sini Silván

Joulurauhanjulistus nykymuodossaan: Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Maria Vakkamaa ja Perämäkien kotialbumi

Tuomiokirkon joulukuusi tulee Pernosta Tänä vuonna Turun tuomiokirkon eteen pystytettävä joulukuusi tulee Pernosta. Komean, noin 75-vuotiaan kuusen lahjoittavat Kaisa ja Jari Perämäki. Jarin suku on nähnyt kuusen kasvavan tontilla yli 60 vuoden ajan, nuoresta puusta saakka. Jari Perämäen isoisä on rakentanut kuusen vieressä olevan talon 1940-1950 –luvun vaihteessa. Tontti on aikoinaan kuulunut Pernon kartanolle. Pihalla kasvaa kuusien lisäksi komeita vanhoja tammia ja koivuja.

Jari on asunut koko tähänastisen ikänsä puun läheisyydessä. Isäntä muistaa pitäneensä sadetta kuusen alla lapsena, mutta ei ole esimerkiksi koskaan kiivennyt puuhun. Kaisa-vaimo kertoo, että heidän tuttavansa on joskus kiivennyt korkealle kuuseen saadakseen oksiin tarttuneen leijan alas. Perämäet päättivät ehdottaa yli 25-metristä pihakuustaan Suomen ykköskuuseksi viime vuonna. Ajatus oli tosin pyörinyt mielessä jo pidempäänkin. Yksi syy kuusen

kaatamishaluihin oli aiemmin riehunut Tapaninpäivän myrsky, jonka jälkeen pihalta kaadettiin kolme muuta suurta kuusta pois. Sen jälkeen tuuli alkoi tarttua vielä pystyssä olevaan puuhun entistäkin voimakkaammin. – Tämä joulukuuseksi valittu kuusi kasvaa niin lähellä taloa, että pelkäsimme sen joskus vielä kaatuvan myrskyssä talon päälle, Kaisa kertoo. Perämäet kertovat, että kuusi olisi joka tapauksessa saanut kaatotuomion viimeistään ensi kesänä, koska talon viereen suunnitellaan autotallia. Vuonna 2012 kuusi jäi vielä varasijalle, mutta tänä vuonna se sai ykköspaikan. Tuomiokirkon edestä joulukuusi päätyy lämmittämään Perämäkien ja heidän sukulaistensa takkoja.

Vanhassa valokuvassa joulukuuseksi valittu kuusi näkyy äärimmäisenä oikealla. Muut kuvassa näkyvät kuuset on jo kaadettu.

Paattisten uudella koulutalolla tarjolla lounas myös ikäihmisille Paattisten koulun ruokalassa istuu muutaman koululaisen lisäksi neljän hengen seurue, joka ei ole koulun väkeä. Kyseessä on Ritvasen ja Simpasen pariskunnat, jotka ovat saapuneet koulutalolle lounastamaan. Alueen ikäihmisillä on mahdollisuus nauttia koululounas Paattisten koululla. Ruokailu on ajoitettu alkamaan klo 12.15 eli koululaisten ruokailun päättyessä. Simpaset käyvät koululla syömässä useamman kerran viikossa. Ritvaset puolestaan ovat ensikertalaisia, mutta totesivat, että toistekin tullaan. – Nälkä lähti ja sehän on pääasia, toteaa Seppo Simpanen. Simpaset ovat huomanneet, että ravinnon lisäksi kouluruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Ruokalassa nähdään tuttuja ja usein juttua jatketaan vielä koulun pi-

halla. Samalla näkee myös lapsia ja jutellaan esimerkiksi naapurin tytön kanssa. – Meidänkin lapsenlapsi on tuossa päiväkodissa, kertoo Seija Ritvanen. – Ennestään tuttujen lasten lisäksi monista oppilaista on tullut kasvotuttuja, jotka tervehtivät esimerkiksi linjaautopysäkillä, kertoo Eila Simpanen.

Yhteiset tilat kaikkien paattislaisten käyttöön Koulun rehtori Ari Rusi kertoo, että ikäihmisten kouluruokailun taustalla on myös kasvatuksellinen ajatus siitä, että saadaan aikaan luonnollisia lasten ja ikäihmisten kohtaamisia. Ja kyllä lapset juttelevatkin usein vierailevien ruokailijoiden kanssa. Samalla harjoitellaan käyttäytymistä oikeissa tilanteissa. – Toivoisin todella, että paattislaiset ikäihmiset löytävät tämän mahdollisuuden. Sen lisäksi että kouluruokamme on erinomaista, olisi hassua jos uuden koulurakennuksen hienot tilat, jotka ovat alueen asukkaiden yhteisiä, jäisivät hyödyntämättä. – Kyllä tällaista toimintaa pitäisi laajentaa muihinkin kouluihin, toteaa Tahvo Ritvanen. Esimerkiksi Jäkärlässä ei ole muuta lounaspaikkaa. Ikäihmisten ateria Paattisten koululla maksaa 4,5 €. Maksuvälineenä käy etukäteen ostettava ruokalippu. Lisätietoa: www.turku.fi/seniorikouluruoka Teksti: Katja Tättäläinen Simpaset ja Ritvaset epäilevät huonon sään vaikuttaneet siihen, ettei koululla ole tänään enempää väkeä syömässä.

Tapahtumia Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa Torstaina 12.12. klo 15 Joulukonsertti Anri ja Sebastian Ahlgren perheineen Tiistaina 17.12. klo 18 Joulujuhlat esiintymässä mm. Take Four -ryhmä, Turun Telakka- ja Konepajaeläkeläiset ja Lahjan tytöt Sunnuntaina 19.1.2014 klo 15 Päiväkonsertti Tangokuningatar vuodelta 2003 Saija Tuupanen & Kultaisen harmonikan voittaja Aki Metsälä. Jouluviikoillakin ateriointimahdollisuus joka päivä klo 11-13 Lounasvaihtoehdot 1 (5€) j a 2 (4€) Tervetuloa, kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy! Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskus www.turku.fi/lehmusvalkama Karviaiskatu 7, 20720 Turku puh. 02 2625 020 Bussit 9, 12, 99 ja PL1 pihalle

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

Yli kolmannes äänistä voittajalle

Kuvateksti: Omalle porukalle on helppo varata edullinen pelipaikka verkkopalvelusta. Alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia. Kuva: Mika Okko

Liikuntavuoron voi varata ja maksaa verkossa

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut voittivat Palveleva Turku -äänestyksen Palveleva Turku -kilpailussa kaupunkilaiset äänestivät elokuussa viidestä palvelu-uudistuksesta mielestään parasta palvelua ja samalla kertoivat kokemuksensa Turun kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta. Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut kirivät parhaaksi palvelu-uudistukseksi ja Turun pääkirjasto selvisi voittajaksi hyvän asiakaspalvelun osaajana. Kilpailun voittajaksi nousivat Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut, joilla ikäihmisiä aktivoidaan huolehtimaan terveydestään tukemalla iäkkäiden itsenäistä selviytymistä. Palveluihin kuuluvat Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset, vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poiju, palveluohjausyksikkö, muistisairaiden päivätoiminta, muistikoordinaattoritoiminta, kotona selviytymistä tukevat palvelut ja sotainvalidien palvelut. Toiminnallaan Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut pyrkivät siirtämään ikäihmisten kotihoidon tarvetta myöhemmäksi. Ennaltaehkäisevän vanhuspalvelun palvelupäällikkö Eija Salmiosalo kertoo, että kehitystyötä palveluissa tehdään jatkuvasti. – Tulevaisuudessa pitää keskittyä asiakkaiden neuvontaan ja palveluohjaukseen jo heti eläkkeelle siirtymisvaiheessa. Kehitämme myös etsivää työtä, sillä olisi tärkeää löytää entistä paremmin riskiryhmiin kuuluvia ikäihmisiä, suunnittelee Salmiosalo. Muut ehdolla olleet palvelu-uudistukset olivat lasten puheterapiajonojen käsittelytapauudistus, Turku Energian energiankäytön seuranta, Vaski-kirjastopalvelut ja m.visitturku.fi-mobiilipalvelu. Kilpailussa annettiin ääniä 738 ja voittaja sai annetuista äänistä 272.

Jos pelijalkaa vipattaa, pelaamaan pääsee näppärästi. Mikä tahansa porukka voi varata pelivuoron. Koulujen liikuntasaleista voi löytyä vapaita yksittäisiä vuoroja lyhyelläkin varoitusajalla. Yksittäisvuoron voi kuitenkin varata enintään viikkoa etukäteen. Liikuntapaikkojen vapaisiin vuoroihin voi tutustua verkkosivuilla. Yksittäisen vuoron varaamista ja maksamista varten tarvitaan vain verkkopankkitunnukset ja sähköpostiosoite, joiden avulla rekisteröidytään. Varaajan on oltava täysi-ikäinen. Vuoron hinta määräytyy salin koon mukaan. Edullisimmillaan vuoron saa alle 290 m2:n kokoisesta salista 8 euron tuntihintaan. Isommat, yli 400 m2:n kokoiset salit maksavat 17 euroa tunnilta. Alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia. Liikuntapaikoista voi varata vakituisia vuoroja myös koko kaudeksi. Sisäliikuntapaikkojen vuorohaku on keväällä. Tarkemmat hakuajat löytyvät verkkosivuilta. Vakiovuorot jaetaan liikuntalautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaan. Vapaaksi jääneitä vuoroja voi hakea myös pitkin kautta. Lisätietoja: www.turku.fi/liikunta/nettivaraus webtimmi.turku.fi www.turku.fi/liikuntavuorot Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, p. (02) 2623 232

Pääkirjaston asiakaspalvelu ylitti odotukset Palvelukokemus-sarjassa palkittiin pääkirjaston asiakaspalvelu. Kuva: Jenni Valta

Du kan boka och betala ditt motionspass på webben Har man lust att spela kan man göra det lätt. Vilken grupp som helst kan boka speltid. I skolornas idrottssalar kan man hitta lediga tider även med kort varsel. Ett enstaka motionspasspass kan man ändå boka högst en vecka på förhand. Du kan bekanta dig med lediga tider i olika motionssalar på webbplatsen. För att kunna boka och betala en enstaka tur behöver du endast dina nätbankskoder och din e-postadress med vars hjälp du registrerar dig som användare. Den som bokar tid ska vara vuxen. Priset på ett motionspass bestäms enligt storleken på salen. Som förmånligast är motionspassen i motionssalar med en yta på under 290 m2 som kostar 8 euro per timme. De större motionssalarna på över 400 m2 kostar 17 euro per timme. Motionspassen är avgiftsfria för personer under 20 år. Du kan också boka fasta motionspass för hela säsongen. Du kan ansöka om tiderna för idrottsplatser inomhus på våren. Mer exakta ansökningstider finns på webben. De fasta motionspassen delas ut enligt de principer som fastställts av idrottsnämnden. Du kan ansöka om de tider som blivit lediga även under hela säsongen. Ytterligare information: www.turku.fi/liikunta/nettivaraus webtimmi.turku.fi www.turku.fi/liikuntavuorot Idrottscentralens kundservice, tfn (02) 2623 232

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut tarjoavat ikäihmisille monipuolista toimintaa. Kuva: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Palvelu-uudistusäänestyksen lisäksi kaupunkilaiset kertoivat sanallisesti kokemuksiaan kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta. Tarinoita kertyi kaikkiaan 270. Vastauksissa kaupungin eri palvelut saivat laajasti kiitosta. Palkintoraati seuloi tarinat, joista kaupunginjohtaja Aleksi Randell nosti voittajiksi pääkirjastosta saadut hyvät palvelukokemukset. Kaksi ehdottajaa kertoi kokemuksistaan, joissa molemmissa kirjaston työntekijä oli paneutunut asiakkaan kysymykseen erityisen innostuneesti ja ammattitaitoisesti ja löytänyt asiakkaan kaipaaman aineiston. – Kirjasto tarjoaa turkulaisten arkeen ja juhlaan tietoa, iloa ja elämyksiä. Palkitseminen merkitsee meille sitä, että olemme onnistuneet, kommentoi Palveleva Turku -voittoa palvelupäällikkö Merja Marjamäki Turun pääkirjastosta. Teksti: Emmi Välke

Förebyggande äldreservice vann Åbo till din tjänst-omröstningen Åbo stad ordnade i augusti tävlingen Åbo till din tjänst där stadsborna röstade fram stadens bästa nya service eller förnyade service och berättade om positiva serviceupplevelser de fått i kontakt med Åbo stad. Förebyggande äldreservice vann titeln den bästa servicereformen och Åbo huvudbibliotek vann i serien bästa kundserviceprestationen. Segern gick till Förebyggande äldreservice där man aktiverar äldre människor att sköta om sin hälsa genom att stödja de äldres förmåga att klara sig självständigt. Till servicehelheten hör centren för välbefinnande Lehmusvalkama och Rosenkvarteret, Poiju-Stöd- och träffpunkt för äldre, enheten för servicestyrning, dagverksamhet för minnessjuka, minneskoordinatorverksamhet, tjänster som stöder hemmaboende och tjänster för krigsinvalider. Syftet med Förebyggande äldreservice är att senarelägga

äldre människors behov av hemvård. Utöver omröstningen i kategorin bästa servicereform fick stadsborna berätta om sina erfarenheter av en god kundservice i kontakt med staden. Det kom in sammanlagt 270 svar. Av svaren framgår att stadens olika tjänster uppskattas i stor utsträckning. Prisjuryn sållade fram berättelserna av vilka stadsdirektör Aleksi Randell utsåg huvudbiblioteket till vinnaren i kategorin bästa serviceprestation.

Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

2.12.2013-16.2.2014

Turun Kaupunginteatteri

www.teatteri.turku.fi

Itäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Koko perheen Risto Räppääjä Kaupunginteatterissa Sinikka ja Tiina Nopolan rakastettu Risto Räppääjä -sarjan tuorein seikkailu Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli jatkaa esityksiään joulukuussa. Kepeä tarina saa unohtamaan ulkona paukkuvat pakkaset ja vie katsojansa takaisin lapsuuden kesäpäivään. Vauhdikas esitys sopii myös perheen pienemmille. Esityksessä nähdään ja kuullaan Räppääjä-elokuvista tutuiksi tulleita säveliä. Mukana saa laulaa! Rooleissa ovat Samuel Harjanne (Risto Räppääjä), Sinikka Sokka (Pakastaja-Elvi) ja Maiju-Riina Huttunen (Nelli). Esitykset Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 11.12.–20.12. Liput 23 € / 21 e / 17 €. Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Kuva: Harri Hinkka

Turun Kaupunginteatterissa on jälleen AVOINTEN OVIEN TAPAHTUMA ke 29.1.2014. Tule tutustumaan kevään ohjelmistoon ja osta tarjouslippuja! Vapaa pääsy.

Turun kaupunginkirjasto

www.turku.fi/kirjasto

Kirjasto juhlistaa Tove Janssonin merkkivuotta

Tove Jansson venematkalla. Kuva: Lars Jansson

Kuvataiteilijan, kirjailijan ja muumien äidin Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 9.8.2014. Juhlavuosi alkaa tammikuussa Kuukauden Tove -sarjalla, jossa kirjaston henkilökunta tuo pääkirjaston aulan vitriiniin esille suosikkejaan Janssonin tuotannosta. Ensimmäisenä vuorossa on Muminpappan och havet. Saman aikaan pääkirjaston tieto-osastolla nähdään merimaisemia osaltaan kuvittava Suomen Majakkaseuran näyttely. Vuoden aikana luvassa on myös Tove Jansson -lukupiirejä, näyttelyitä sekä Taiteiden yö, jossa ohjelman punaisena lankana on Tove Janssonin elämäntyö.

Turun filharmoninen orkesteri Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica, Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9. Avoinna ma–to klo 11–17 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak. 14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

www.tfo.fi

Marjaniemen kartano. Kuva: Niko Korhonen

Marjaniemen kartanossa kuullaan kamarimusiikkikonsertti, joka yhdistelee uutta ja vanhaa. Saksalais-amerikkalaisen säveltäjän Jansan uuden teoksen kantaesityksen lisäksi konsertissa kuullaan Mozartin viimeinen kamarimusiikkiteos ja Beethovenin jousikvartetto, jota kutustaan ”Harppukvartetoksi”.

6.2. Sibelius rajalla Katedraali Soi! -festivaalin konsertissa Turun tuomiokirkossa liikutaan elämän ja kuoleman rajalla. Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarin Leif Segerstamin johtamassa konsertissa kuullaan harvinaisia Sibelius-kappaleita.

10.1. Kuolema, rakkaus ja meri

Leif Segerstam. Kuva: Seilo Ristimäki

www.turunmuseokeskus.fi

Katso museoiden joulunaika keskiaukeaman Joulu Suomen Turussa -liitteestä! TYÖPAJAT JA KURSSIT Kuralan Kylämäen Kokeiluverstas Ilmoittautumiset 02 2620 420 tai infopiste.kurala@turku.fi. • Taitotiistait koululaisille tiistaisin 14.1. alkaen klo 13–18. • Vintage-pukukurssi 13.1. alkaen joka toinen maanantai 17.30–19.45. • Ompeluseura 20.1. alkaen joka toinen maanantai klo 17.30–19.45. • Jousikurssi perheille 25.–26.1. klo 12–17 • Hiihtolomaohjelmaa ja hiihtolomatyöpajat 17.–21.2. Turun linnan Paja Ilmoittautumiset opastilaukset. linna@turku.fi tai 02 2620 322. WAMin Työpaja Ilmoittautumiset 050 342 4593 tai raimo.rytinki@turku.fi. • Avoin monotypia työpaja kaikenikäisille 14.–15.12. la–su klo 11–15. Ei ennakkoilmoittautumista. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €. • Grafiikkakurssi nuorille ja aikuisille tiistaisin 7.1–28.1. klo 17–18.30. Hinta: nuoret alle 18-vuotiaat 20 €, aikuiset 30 €. • Avoimet kuvataidetyöpajat kaikenikäisille 8.1.–23.1. ke–to klo 16.15–17.45. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €. Ei ennakkoilmoittautumista. • Avoimet kuvataidetyöpajat sunnuntaisin 12.1.–23.2. (ei 19.1.) lapsille klo 10–12.30, nuorille ja aikuisille 13–15. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 € + museon pääsymaksu. Ei ennakkoilmoittautumista. • Avoin kuvataidetyöpaja Kollaasi ja korttipakka kaikenikäisille 29.1.–13.2. ke–to klo 16.15–17.45. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €. Ei ennakkoilmoittautumista. TURUN LINNA 18.10. Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Diekn ja hänen aikansa. Tutustu suomalaiseen keskiaikaan ja ritarielämään. 22.12. lähtien Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa.

18.1. Talviklassista kartanossa

Charlotte Hellekant. Kuva: Mats Bäcker

Turun museokeskus

Kevään avoimet työpajat Seuraa verkkosivujamme ja Turun linnan facebook-sivua, joissa ilmoitetaan avointen työpajojen aikataulut. Keskiajan heraldiikkaa su 9.2. klo 12–17

Ritarin elämää -näyttely Turun linnassa. Kuva: Ania Padzik

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO 13.12.–23.2.2014 asti Outi Heiskanen Matkaseurue 18.–19.1. WAMin lasten viikonloppu Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 19: 7.1. Turku Ensemble 14.1. Janne Malmivaara, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Liisa Malmivaara, piano 21.1. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano 28.1. Turku ensemble 4.2. NMKY:n musiikkiopisto 10 vuotta. Opettajakonsertti 11.2. Janne Malmivaara, viulu, Hanna Pakkala, alttoviulu, Erkki Lahesmaa, sello, Mikael Kemppainen, piano VANHA SUURTORI Brinkkalan Galleria 22.11.–5.1. Saimaan AMK:n kuvataideopiskelijat 10.1.–9.2. Matti Kuusilehto ja Sampsa Sipilä 14.2.–16.3. Päivi Allonen, Silja Puranen ja Pekka Syrjälä Galleria Berner 22.11.–5.1. Ollipekka Kangas 10.1.–9.2. Wille Vikstedt: Hidden Personality 14.2.–16.3. Sanna Halme: Hengittää, kuolla Ullakkogalleria 22.11.–5.1. Mystinen matka – Joulukalenteri 10.1.–9.2. Marjo Levlin: Humpuukiteltta ja musta kabinetti

Merikeskus Forum Marinum

Outi Heiskasen Matkaseurue WAMissa. Kuvaaja: Heini Leväslaiho

14.2.–16.3. Pive Toivonen ja saariston lapset: Andromeda Atlantic Art Vanhan Raatihuoneen Galleria 22.11.–5.1. Mirva Valvanto 10.1.–9.2. Vesa Loikas: NewYork 14.2.–16.3. Maalauksia eri materiaaleille Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15: 5.1. SenioriKulkuset 9.2. Turun Musiikinystävien Orkesteri 16.2. Turun Karaokeklubi

Brin Kirjaka kkalan Vanhall uppa avattu aS Mielenk uurtorilla! julkaisu iintoisia ja p konttiinukin.

www.forum-marinum.fi

Linnankatu 72, 20100 Turku • Puh. 02 2679 511

NÄYTTELYT 18.10.2013 - 6.4.2014 Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina 5.10.2013 - 12.1.2014 Hahmoja Meressä Vedenalainen matka Saaristomeren merelliseen historiaan. Erik Saanilan valokuvia. LISÄKSI EDELLEEN AVOINNA OVAT: Varvilla — Suomen laivanrakennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa. Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa 200 vuotta laivan päällystön koulutusta Suomessa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore-aluksella oleva näyttely laivan historiasta

Merta kunnioittavassa ohjelmassa Konserttitalossa kuullaan Sibeliusta, Chaussonia ja Debussyta. Chaussonin teoksen solistina toimii maailmankuulu ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant. Konsertti on osa Suomenlahtivuosi 2014 –tapahtumavuotta.

”MINUN MERIMUSEONI!” -HANKE KUTSUU OSALLISTUMAAN JA PÄÄTTÄMÄÄN! Forum Marinumissa aloitetaan perusnäyttelyn uudistustyö kutsumalla kaikki kiinnostuneet mukaan arvioimaan nykyistä näyttelyä ja ideoimaan uutta. Minun merimuseoni! -osallisuushankkeen tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisuus vaikuttaa tulevaan perusnäyttelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keräämme ideoita, toiveita ja unelmia siitä, millainen tuleva perusnäyttely voisi olla sekä sisällöltään että toteutustavoiltaan. Syksyn aikana pyöräytetään käyntiin kerran kuukaudessa kokoontuva asiakasraati ja aloitetaan kaikille avoimet näyttelyn suunnittelukokoukset. Tutustu hankkeeseen nettisivuillamme tai Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/MinunMerimuseoni ja ilmoittaudu mukaan toimintaan.

Menovinkkejä joulunaikaan Joulu Suomen Turussa -liitteessä! Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Turun linnan uusi perusnäyttely hyödyntää nykytekniikkaa Pienoismallissa eletään Pietari Brahen aikaa Perusnäyttelyn 1600-lukua esittelevän osion katseenvangitsija on nukkelinnaksi nimetty pienoismalli Pietari Brahen hovin aikaisesta Turun linnasta. Mittakaavaan 1:24 rakennettu, seitsensenttisten nukkejen asuttama linna kuhisee elämää. Pienoismallin lukuisiin huoneisiin kuuluvat muun muassa sauna, panimo, varuskamari ja juhlasali, joista löytyy miniatyyriesineitä reikäleivistä tykinkuuliin, haarniskoihin ja kynttilänjalkoihin. Huonejärjestys ja sisustus on suunniteltu vanhojen tilikirjojen avulla, ja jopa kattokoristeet, tulisijat ja kukka-asetelmat on tehty mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä vastaaviksi. Pienoismallin työstämiseen on osallistunut yhteensä parikymmentä ihmistä museolehtori Seija Väärän johdolla. Rakennusmestarina toiminut näyttelysuunnittelija Seppo Kannisto kuvailee pienoislinnan rakennusta tarkaksi, mutta hauskaksi puuhaksi. – Seija on antanut pienoismallin sisällöstä tarkat ohjeet, joiden pohjalta olemme rakentaneet linnan. Jokaista yksityiskohtaa ei tietenkään voi tehdä historiallisten lähteiden pohjalta, vaan mielikuvitustakin on saanut käyttää, Kannisto sanoo. Kanniston mukaan kolmimetriseen linnarakennelmaan on uponnut kilokaupalla puutavaraa ja akryylia, viitisen litraa liimaa ja 15 kiloa akvaariohiekkaa. – Linnan alle kätkeytyy johtoviidakko, sillä takat ja valaisimet palavat pienillä led-liekeillä. Sähköistäminen on ollut suosikkiosuuteni rakentamisessa, se on mukavaa näpertämistä, Kannisto toteaa.

Teksti: Nora Uotila | Kuvat: TMK/Kari Hintsala.

Linnan uudessa perusnäyttelyssä voi törmätä piirakasta loikkaavaan kaniin, tutustua muotivaatteisin satojen vuosien takaa ja kuulla Turun linnan tonttu-ukon tarinoita. Turun linnaan avautui kesällä uusi perusnäyttely, joka esittelee linnan aikakausia aina 1200-luvun rakennusvaiheista kukoistuksen ja rappion kausien kautta nykypäivän ainutlaatuiseksi museokohteeksi. Näyttelyn keskipisteenä ovat englantilaisen Osiris Sculpture -yrityksen valmistamat luonnollisen kokoiset vahanuket, joiden esikuvina on Turun linnassa 1500-luvulla eläneitä henkilöitä hoviväestä palveluskuntaan. Pyöreässä tornissa vierailija kohtaa esimerkiksi Juhana Herttuan illallisseurueen ja makkarantekijä Pylsy-Elinan. – Linnan tilikirjoista löytyy tietoa 1500-luvun elämänmenosta linnassa, jopa vaatteiden värejä myöten. Kirjurit ovat aikoinaan tehneet perusteellista työtä, Turun linnan uudistamishankkeen projektipäällikkö, tutkija Nina Lepokorpi kertoo.

Paikallisten osaajien taidonnäyte Näyttelyä on ollut työstämässä museokeskuksen oman henkilökunnan lisäksi monilukuinen joukko eri alojen osaajia. Nukkeja lukuun ottamatta toteutus on paikallista työtä, ja esimerkiksi monet vaatteet ja esineet on teetetty oppilastöinä. – Sata henkeä tuskin riittää. Mukana on ollut niin tutkijoita, käsityöläisiä, konservaattoreita, rakentajia kuin multimediatuottajiakin, Lepokorpi summaa. IT-osaajia on tarvittu toteuttamaan kosketusnäyttöjä, animaatioita ja videoita, joista voi oppia vaikkapa miekkailua ja haarniskan pukemista. Näyttelyssä voi myös kuulla sisäpiiritietoa menneisyydestä Turun linnan tonttu-ukon kertomana. Teknologian hyödyntäminen on

Faktoja: Lauri Leikas ja Nina Lepokorpi siirtävät vastapainoheittokoneen pienoismallia. Konetta käytettiin piiritystilanteissa keskiajalla.

Lepokorven mukaan saanut innostuneen vastaanoton kävijöiden keskuudessa. Lähes jokaiselle turkulaiselle tuttu, yli 30 vuotta esillä ollut vanha perusnäyttely ehti jo käydä auttamattoman vanhanaikaiseksi. – Perusnäyttely olisi uusittu jo aikaa sitten, mutta rahoitus saatiin järjestymään vasta vuonna 2011. Sen jälkeen onkin paiskittu töitä hiki hatussa – kaksi vuotta on näin mittavalle projektille todella tiukka aikataulu, Lepokorpi sanoo.

Turun linnan talvi tarjoaa joulupöytiä, kirjallisuutta ja ritarielämää • Uuden perusnäyttelyn lisäksi linnan käytäville tuovat • vipinää erilaiset tapahtumat ja pienemmät näyttelyt. • Katetut joulupöydät -näyttely esittelee eri aikojen joulukattauksia 30.11.2013–12.1.2014. • Enemmän kuin tuhat sanaa – Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa aukeaa 20.12.2013. • Ritaripäivillä 4.–5.1.2014 voi kohdata ritareita, linnanneitoja ja muuta linnan väkeä.

• Uusi perusnäyttely on Turun linnan uudistamishankkeen laajin osuus. • Perusnäyttelyn avajaisia vietettiin kesäkuussa 2013. • Näyttely esittelee linnan historiaa 1200-luvulta nykypäivään. • Esillä on lähes 1000 esinettä, joista osa on ennen näkemättömiä löytöjä. • Vuonna 2014 näyttely täydentyy aikajanalla sekä raha- ja mitalikabinetilla.