Kaupunkisuunnittelu 2013 Stadsplanering
KAAVOITUSKATSAUS • PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT
RAKENNEMALLISTA KAUPUNKIKODIKSI YMPÄRISTÖTOIMIALAN KAUPUNKISUUNNITTELU
Puolalankatu 5 Postiosoite PL 355, 20101 Turku puh. 330 000, faksi 2623 208 www.turku.fi, kaupunkisuunnittelu@turku.fi
Stadsplaneringen av miljösektorn Puolalagatan 5 Postadress PB 355, 20101 Åbo tel. 330 000, fax 2624 208 www.åbo.fi, kaupunkisuunnittelu@turku.fi
Turun kaupungin toimintamalli uudistui viime vuodenvaihteessa Asukas- ja asiakaslähtöisyys entistäkin tärkeämpi tavoite Viime vuodenvaihteessa päättyneellä valtuustokaudella syntyneeseen poliittisten ryhmien väliseen sopimukseen sisältyi kirjaus Turun päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän uudelleenarvioinnista. Tavoitteena oli, että arvioinnin perusteella tehtävät muutokset tulisivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Näin tapahtui. Turun kaupunki sai uuden toimintamallin, jolla on kolme tavoitetta: • Parempi johtaminen • Asukas ja asiakaslähtöisyys • Tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen
Toimintamalliuudistuksen, jonka hienosäätö jatkuu edelleen, myötä on jo vahvistettu kaupunginhallituksen roolia mm. maankäytön johtamisessa ja ohjaamisessa. Siksi on konsernihallintoon perustettu kaupunkikehitysryhmä, joka avustaa kaupunginjohtajaa ja kaupunginhallitusta strategisen maankäytön ja kiinteistökehityksen ohjauksessa. Toimintamalliuudistukseen sisältyi lisäksi sektoreista muodostuneesta apulaiskaupunginjohtajamallista luopuminen ja viiden toimialan perustaminen. Niinpä viime
Vid årsskiftet tog Åbo stad i bruk en ny verksamhetsmodell gjort. Åbo stad fick en ny verksamhetsmodell som baserar sig på följande tre mål: • Bättre ledarskap • Fokusering på invånare och kunder • Ökad produktivitet och nytänkande
Toimialoilla työskennellään tulosyksiköissä. Tavoitteena on entistä parempi sisäinen yhteistyö ja aiempaa tuloksellisempi toiminta. Ympäris-
Reformen av verksamhetsmodellen, som alltjämt genomgår en finslipning, innebär att stadsstyrelsen spelar en viktigare roll bl.a. vid ledningen och styrningen av markanvändningen. Därför har en stadsutvecklingsgrupp tillsatts inom koncernförvaltningen, och meningen är att gruppen ska bistå stadsdirektören och stadsstyrelsen vid styrningen av den strategiska markanvändningen och fastighetsutvecklingen.
Fokusering på invånarna och kunderna blir allt viktigare I det avtal som de politiska grupperna undertecknat för den fullmäktigeperiod som avslutades vid årsskiftet ingick en skrivning om att besluts- och ledarskapssystemet i Åbo ska utvärderas. Målet var att de ändringar som blir aktuella på basis av utvärderingen ska träda i kraft vid årsskiftet. Sagt och
vuodenvaihteessa syntyivät hyvinvointitoimiala, sivistystoimiala, vapaa-aikatoimiala, kiinteistötoimiala ja ympäristötoimiala. Viimemainittu on, Turun kaupungin edellisen organisaatiouudistuksen myötä vuonna 2001 aloittaneen ympäristö- ja kaavoitusviraston seuraaja vahvistettuna ennen sosiaali- ja terveystoimeen kuuluneella ympäristöterveydenhoidon yksiköllä.
Reformen av verksamhetsmodellen innebar dessutom att systemet med biträdande stadsdirektörer och verksamhetsområden avvecklades och fem nya sektorer grundades. Vid årsskiftet uppstod alltså välfärdssektorn, bildningssektorn, fritidssektorn, fastighetssektorn och miljösektorn. Den sistnämnda sektorn är en efterföljare
tötoimialan muodostavat hallintoyksikön lisäksi kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, seudullisen joukkoliikenteen ja ympäristöterveydenhoidon tulosyksiköt.
nen laki velvoittaa kunnat laatimaan kaavoituskatsauksen vähintään kerran vuodessa. Katsaus tukee kuntalaisten osallisuuden ja osallistamisen periaatetta siten, että siinä tiedotetaan kulloinkin ajankohtaisista kaavoitus- ja suunnitteluhankkeista.
Turun kaupungin ympäristötoimialan julkaisema kaavoituskatsaus syntyy toimialamme kaupunkisuunnittelun tulosyksikössä työskentelevien eri alojen ammattilaisten yhteistyönä.
Toivomme että tämänvuotinen kaavoituskatsaus aiempien tapaan ylläpitää ja osaltaan lisääkin Turun kaupungin asukkaiden kiinnostusta kaupunkisuunnitteluun.
Kaavoituskatsaus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kysei-
Markku Toivonen, toimialajohtaja
till miljö- och planläggningsbyrån, som bildades vid Åbo stads föregående organisationsreform 2001 och som nu har förstärkts med enheten för miljöhälsovård som tidigare hörde under social- och hälsovårdsväsendet.
områdena vid resultatenheten för stadsplanering vid miljösektorn.
Sektorerna är uppdelade i resultatenheter. Målet är att det interna samarbetet ska förbättras och att verksamheten ska bli mera resultatinriktad. Miljösektorn består av förvaltningsenheten och dessutom av resultatenheterna för stadsplanering, byggnadsinspektion, miljöskydd, regional kollektivtrafik och miljöhälsovård. Åbo stads miljösektor ger ut en planläggningsöversikt, som är ett samarbete mellan den yrkeskompetenta personalen inom de olika
Planläggningsöversikten baserar sig på markanvändnings- och bygglagen. Den förpliktar kommunerna att göra upp en planläggningsöversikt minst en gång per år. Översikten är ett stöd för principen om att kommuninvånarna kan delta och engagera sig, eftersom översikten informerar om aktuella planläggnings- och planeringsprojekt. Vi hoppas är att årets planläggningsöversikt i likhet med motsvarande information under tidigare år ska upprätthålla och kanske t.o.m. öka invånarnas intresse för stadsplaneringen i Åbo. Markku Toivonen, sektordirektör
Vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan kulku OSALLISTUMINEN
VALMISTELU
maanomistaja, asukas, yhdistys, järjestö, viranomainen
ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu
PÄÄTÖKSENTEKO
kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta, kaupunginvaltuusto
Aloitusvaihe Kaavoitustarpeen arviointi.
Aloite kaavan laatimisesta tai muuttamisesta.
Päätös kaavan laatimisesta.
Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse.
Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa.
Luonnosvaihe Tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaluonnos.
Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.
Kaavaluonnoksen käsittely kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnassa.
Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden perusteella laaditaan kaavaehdotus.
Kaavaehdotuksesta annetaan viranomaislausuntoja.
Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen lausuntojen perusteella.
Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.
Kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi.
Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen.
Kaavaehdotuksen käsittely kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. Muistutusten käsittely kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa.
Hyväksymisvaihe Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen palautteiden perusteella ja se viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn.
Kaavan voimaantulo
Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen 30 vrk:n kuluessa.
Kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Valituksen käsittelee hallinto-oikeus.
Kaavan voimaantulosta kuulutetaan ja ilmoitetaan kirjeitse sitä pyytäneille. Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu Toimistoinsinööri Päivi Mykrä; kaavio. Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey; piirrokset 8.3.2013
2 · Kaavoituskatsaus 2013
Yleiskaavoitus Kehittämispäällikkö Christina Hovi, Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun yleiskaavayksikkö
1. Yleiskaava 2035 1/2009 OAS Kehittämispäällikkö Christina Hovi Kaavoitusinsinööri Andrei Panschin Koko kaupungin alueelle on valmisteilla yleiskaava, jolla varaudutaan kaupunginvaltuuston 21.5.2012 hyväksymän kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n mukaisiin tavoitteisiin luoda Turusta kilpailukykyinen, vetovoimainen ja kestävä jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Yleiskaavan tavoitteet on muodostettu perusselvitysten ja rakennemallin ja pohjalta. Niitä on työstetty sidosryhmille järjestetyssä työpajassa ja esitetty yleisölle. Yleiskaavan lähtökohdat ja niistä johdetut tavoitteet on koottu raportiksi. Turun väestötavoitteeksi on asetettu 210 000 asukasta ja 105 000 työpaikkaa vuonna 2035. Vuonna 2013 laaditaan ja vertaillaan erilaisia kehityskuvia tavoitteiden saavuttamiseksi. Niissä esitetään mm. asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen, profilointi ja kehittämistavoitteet, kaupan ja palvelujen sijoittuminen, viherverkosto ja liikennejärjestelmä.
Kaavakohteiden merkkien selitykset: Logomon silta: Kaavan työnimi 25/2012: Kaavan numerotunnus OAS: Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Teckenförklaringar: Bron till Logomo: Planens arbetsnamn 11/2011: Planens nummerbeteckning OAS: För planen har uppgjorts ett program för deltagande och bedömning
Vaihtoehtoasetelmaa työstetään sidosryhmien kanssa ja esitellään yleisölle alkusyksystä. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus valitsee keväällä 2014 vaihtoehdon tai yhdistelmän eri vaihtoehdoista, jonka pohjalta kaavasuunnittelua jatketaan. Yleiskaavan valmisteluaineisto on esillä yleiskaavan internetsivulla www.turku.fi/yleiskaava2035, josta löytyy mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä raportti lähtökohdista ja tavoitteista.
2. Hirvensalon osayleiskaavan täydennys
että olevan viherverkoston säilymisen. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään alueelle vuonna 2012 kumoutuneen osayleiskaavan valmistelun aikana laadittuja selvityksiä. Hirvensalon osayleiskaavaa varten laadittava ns. Natura-vaikutusten arviointi palvelee myös Satava–Kakskerran osayleiskaavoitusta. Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 asettaa Satava–Kakskerran alueelle rakennuskiellon kahdeksi vuodeksi, jona aikana tavoitteena on saattaa osayleiskaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
13/2007 OAS
4. Turun lentoaseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava
Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola
4/2007 OAS
Kaavaehdotuksen valmistelu jatkuu kaupunkiseudun rakennemallin pohjalta. Suurimmat muutokset kohdistuvat liikenneverkkoon ja saaren pohjoisosan maankäyttöön. Liikennejärjestelyistä saarten ja mantereen välillä sekä saarten sisäisestä verkosta on laadittu selvitysraportti. Maankäytön muutosten vaikutuksia Friskalanlahden ja Rauvolanlahden Natura 2000 -alueiseen arvioidaan myös erillisselvityksenä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan vuonna 2014.
Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski
3. Satava-Kakskerran osayleiskaava
Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava lentoaseman ympäristöön. Kokonaisuuteen kuuluu alueita sekä Turun että Ruskon kunnan puolella (Ruskon eteläosan osayleiskaava). Rusko laatii omien alueidensa kaavaa yhdessä konsultin kanssa, mutta kunnat tekevät yhteistyötä yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Turun osalta osayleiskaavan tärkeimmät tavoitteet ovat lentoaseman kehittäminen sekä uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden muodostaminen.
10/2013 OAS
5. Maaria-Ilmaristen osayleiskaava
Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola
14/2007 OAS
Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 käynnistää Satava–Kakskerran aluetta koskevan osayleiskaavan laadinnan. Kaavoituskatsaus on tiedote osayleiskaavan vireille tulosta.
Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski
Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Siinä tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat sekä saarten kehittämisen
Turun ja Liedon yhteisellä oikeusvaikutteisena laadittavalla osayleiskaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maankäyttöä, mm. asumista ja virkistysalueita. Vuonna 2012 valmistunut kaupunkiseudun rakennemalli 2035 on aiheuttanut muutostarpeita kaavaan siten, että
asuminen painotetaan Jäkärlän ja Ilmaristen taajamien yhteyteen, niiden välialueen jäädessä virkistysalueeksi. Kaavahankkeen rajausta on muutettu ja edellä mainitut taajamat on otettu mukaan kaava-alueeseen. Lisäksi kaava-alue on laajentunut Liedon puolella Ilmaristen itäpuoliselle alueelle. Mm. näiden muutostarpeiden johdosta hankkeen osallistumis-
ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty ja hankkeessa laaditaan uusi osayleiskaavaluonnos. Osayleiskaavasta pidetään yleisötilaisuudet Liedon Ilmaristen koululla ti 11.6.2013 ja Jäkärlän koululla ke 12.6.2013. Molemmat tilaisuudet alkavat kello 18.00.
Osallistavalla suunnittelulla luodaan kasvun ja kehityksen edellytyksiä – myös rajoja
Turun Yleiskaava 2035 Yleiskaava on yksi keskeinen väline kaupungin kehittämisessä. Se on suunnitelma siitä, miten eri toiminnot sijoitetaan kaupungin alueelle ja miten ne sovitetaan yhteen. Tulevaisuuteen varaudutaan luomalla edellytyksiä kestävälle kasvulle ja siten Turun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiselle. Lähtökohtana on kehittää yhdyskuntarakennetta palvelemaan asukkaita ja toimijoita mahdollisimman hyvin siten, ettei kaupunkirakenne kuormittaisi kohtuuttomasti ekologista tasapainoa. Toimiva, taloudellinen ja eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa kattavat palvelut. On pystyttävä mahdollistamaan päivittäiset toiminnot kohtuullisin kustannuksin ja varattava tarpeeksi tilaa luonnon turvaamalle elinvoimalle – ekosysteemipalveluille kuten puhtaalle ilmalle ja virkistykselle. Turun Yleiskaava 2035 on vaiheessa, jossa on määritelty tulevaisuu-
den keskeiset tavoitteet. Seuraavaksi vertaillaan erilaisia ratkaisupolkuja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mihin yleiskaavalla vaikutetaan? Suunnittelun tärkeimpiä kysymyksiä on kuinka suurelle asukas- tai työpaikkamäärälle kaupunkia suunnitellaan. Kasvuoptimismi luo tilaa kehittymiselle, ylimitoitus taas käy taloudellisesti ja ekologisesti raskaaksi. Yleiskaavalla ei luoda työpaikkoja eikä asuntoja, mutta sillä osoitetaan paikat asumiselle, palveluille, tuotannolle ja liikkumiselle. Niiden toteutuminen riippuu mm. siitä onko sijainti tai ajankohta otollinen asumiselle, uusien asuntojen rakentamiselle tai palvelujen toteuttamiselle. Oleellista on esimerkiksi onko alueella riittävästi muita toimintoja ja ovatko liikenneyhteydet hyvät. Eri toiminnot siis tukevat toisiaan ja synnyttävät uutta toiminnallisuutta ja mahdollistavat palveluja. Tällaisiin edellytyksiin yleiskaavalla vaikutetaan.
Asukasmäärän lisäys luo kysyntää erilaisille palveluille ja mahdollistaa alueen sosiaalisen rakenteen kuten ikäjakauman eheytymisen. Yleiskaavalla vaikutetaan olemassa olevien alueiden elinvoiman edellytyksiin määrittelemällä täydennysrakentamisen kannalta tärkeät vyöhykkeet, joiden kehittämistä tulee priorisoida nykyiset käyttäjät huomioon ottaen. Taloudelliset näkökohdat huomioon ottava kaavoitus tarkoittaa maan käyttöönottamisesta saatujen hyötyjen, kustannusten ja mahdollisten haittojen tasapainoa. Rakentamiselle luodaan tarkoituksella myös esteitä. Ekologisesti merkittävien tai taloudellisesti epäedullisten alueiden käyttöönottoa pitää rajoittaa. Eheä ja jatkuva virkistysverkko on yksi tärkeimpiä palveluja asukkaille. Valmisteilla oleva alueellinen hulevesisuunnitelma on tärkeä lähtökohta kun suunnitellaan kestävää ja taloudellista yhdyskuntarakennetta.
Merenläheisyys on arvokas vetovoimatekijä jota hyödynnetään kaupungin kaikessa kehittämisessä. Rannikko houkuttelee paitsi asuinalueina myös arvokkaina luontokohteina ja virkistysalueina.
Vaikuta siihen millainen Turku on vuonna 2035! Monipuolinen keskustelu on avainasemassa tulevaisuuden Turkua hahmotettaessa. Erilaisia näkökulmia tarvitaan, sillä parinsadan tuhannen asukkaan ja tuhansien palveluntuottajien kaupungin suunnittelu ei ole yksinkertainen tehtävä. Tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen ja erilaiset toimijat laajasti huomioiva suunnittelu kaikissa kaavoituksen vaiheissa. Osalliset viran-
omaisista asukkaisiin tuovat oleellista suunnitteluun vaikuttavaa tietoa. Samalla kun vuorovaikutuksen tavat kehittyvät kasvaa osallisten ymmärrys suunnittelun tarpeista ja haasteista. Vaikuttaminen ja osallistuminen ovat oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Kaupunki järjestää yleiskaavan edetessä erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia sidosryhmille ja kaupunkilaisille. Ilmoittelua kannattaa seurata Turun kaupungin internet-sivuilta.
Kaavoituskatsaus 2013 · 3
Asemakaavoitus – Detaljplanläggning Toimialajohtaja/ Sektordirektör Markku Toivonen, Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö / Miljösektornstadsplanering, planläggningsenhet
Keskusta – centrum tuu kaupunginvaltuuston 13.6.2011 hyväksymään Linnakaupungin osa-yleiskaavaan. Suunniteltu kokonaiskerrosala on noin 180 000 k-m², ja asuntojen lukumäärä noin 1500. Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Området har en areal på cirka 100.000 m². Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavägen, Runsalavägen och Kirstistigen. På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Planändringen baserar sig på den delgeneralplan för Slottstaden som stadsfullmäktige godkände 13.6.2011. Den planerade totala våningsytan kommer att omfatta cirka 180 000 m²vy och antalet bostäder blir cirka 1500.
8. Tupakkatehdas Tobaksfabriken
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen
1. Pitkämäen liikekeskus Långbacka köpcentrum 33/2006 OAS
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnittelu Matti Salonen Kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa myymäläkeskittymän sijoittuminen Naantalin pikatien varteen kadun pohjoispuolelle, Alakyläntien ja Pitkämäenkadun väliselle alueelle. Alueelle suunnitellaan uutta, Kähärin puistotie -nimistä katuyhteyttä välille Satakunnantie–Pitkämäenkatu. Sen tarkoituksena on palvella lisärakentamista alueella ja keventää Naantalin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaavanmuutoksella sijoitetaan myös asuinkerrostaloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueille. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt toisen kaavaluonnoksen 10.4.2011. Kaavaehdotus on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana. Planändringen syftar till att anvisa möjligheter för en affärskoncentration vid Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på området mellan Alakylävägen och Pitkämäkigatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakuntavägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att planändringen ska betjäna tillbyggnaden på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I planändringen inplaceras också bostadsvåningshus och kommersiell och offentlig service i kvartersområdena. Miljö- och planläggningsnämnden har 10.4.2011 godkänt det andra planutkastet. Avsikten är att planförslaget ska framläggas för godkännande under innevarande år.
2. Raunintie Raunivägen 3/2013 OAS
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Raunistulan koulun eteläpuolella, Raunintien varrella sijaitsevan kolmen pientalotontin maankäyttöä on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalojen rakentamista varten. Asemakaavamuutos perustuu Turun kaupungin ja yksityisen tontinomistajan aloitteeseen.
Meningen är att ändra markanvändningen för de tre småhustomterna på den södra sidan av skolan Raunistulan koulu, längs Raunivägen så, att de anvisas för bostadsvåningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Åbo stad och den privata tomtägaren.
3. Logomon silta Bron till Logomo 25/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kulttuurikeskus Logomon saavutettavuutta pyritään parantamaan uudella, sateilta suojatulla kevyen liikenteen sillalla ratapihan yli ja Ratapihankadun varteen rakennettavalla pysäköintilaitoksella. Avsikten är att förbättra förbindelserna till kulturcentret Logomo så, att det byggs en ny bro för lätt trafik som är skyddad för regn över bangården samt en parkeringsanläggning längs Bangårdsgatan.
4. Ratapihankatu 18 Bangårdsgatan 18 45/2007 OAS
Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Ratapihankadun, Läntisen pitkäkadun, Brahenkadun ja Ajurinkadun rajaamassa Medea-korttelissa on vireillä asemakaavan muutos, jossa entinen teollisuustontti on tarkoitus muuttaa uusien asuinkerrostalojen rakennuspaikaksi. Myös ent. Valion kiinteistön asemakaavanmuutos osoitteessa Ratapihankatu 22-24 on tulossa vireille. I Medeakvarteret, som avgränsas av Bangårdsgatan, Västerlånggatan, Brahegatan och Formansgatan, har en detaljplaneändring anhängiggjorts, enligt vilken den tidigare industritomten ska omändras till en byggplats för nya bostadsvåningshus. Också den s.k. Valiofastigheten vid Bangårdsgatan 22-24 kommer att aktualiseras.
5. Tuurinkulma Turehörnet
Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen Vireillä on asemakaavan muutos, jolla tavoitellaan olemassa olevan
4 · Kaavoituskatsaus 2013
ydinkeskustakorttelin täydentämistä lisärakentamisella. En detaljplaneändring har anhängiggjorts. Syftet är att komplettera det befintliga kvarteret i stadskärnan med tillbyggnad.
6. Kirstinpuisto Kirstiparken 2/2013 OAS
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kaavamuutoksella on tarkoitus toteuttaa 17,3 hehtaarin alueella Iso-Heikkilän kaupunginosan itäosassa Linnakaupungin osayleiskaavan asettamia uusia maankäyttöperiaatteita. Pansiontien, Kirstinkadun/-polun, Akselintien, Iso-Heikkiläntien ja VR:n ratapihan rajaamat teollisuusalueet osoitetaan osittain teollisuus-, toimisto- ja liikerakennusten sekä suurimmalta osin asuinkerrostalojen rakentamiselle. Asemakaavamuutos perustuu Turun kaupungin ja yksityisten maanomistajien esittämään aloitteeseen. Syftet med planändringen är at genomföra de nya principer för markanvändningen som uppställts i delgeneralplanen för Slottsstaden på ett 17,3 hektar vidsträckt område i östra delen av stadsdelen Storheikkilä. De industriområden som avgränsas av Pansiovägen, Kirstigatan/-stigen, Axelsvägen, Stor-Heikkilävägen, Knutsvägen och VR:s bangård anvisas delvis för industri-, kontors- och affärsbyggnader och till största delen för bostadsvåningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Åbo stad och de privata markägarna.
Pansiontien eteläpuolella sijaitsevan entisen Rettigin tupakkatehtaan ja sen eteläpuolen alueille suunnitellaan kauppakeskusta ja asuinkerrostaloja. Alueen pinta-ala on noin 8 ha. Asemakaavamuutos perustuu Linnakaupungin osayleiskaavan asettamiin maankäyttöperiaatteisiin. Kaavoituksessa mm. huomioidaan myös Juhana Herttuan puistokadun jatke Pansiontielle saakka. Asemakaavamuutos perustuu sekä yksityisen maanomistajan että Turun kaupungin aloitteeseen. På området för Rettigs tidigare tobaksfabrik på den södra sidan av Pansiovägen och områdena söder om fabriken planeras ett köpcentrum och bostadsvåningshus. Området har en areal på ca 8 ha. De-
taljplaneändringen baserar sig på de principer för markanvändningen som uppställts i delgeneralplanen för Slottsstaden. Vid planläggningen beaktas bl.a. också förlängningen av Hertig Johans parkgata ända till Pansiovägen. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av den privata markägaren och Åbo stad.
9. Harppuunakortteli Harpunkvarteret 19/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Sataman läheisyydessä on työpaikka- ja varastokäytöstä vapautuvaa aluetta, joka on yksi keskusta-asumisen laajenemissuunnista. Asemakaavan tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue, jolle sijoittuu myös liike- ja toimistotilaa. Erityisen haasteen suunnittelulle asettaa Turun Linnan läheisyys. I närheten av hamnen finns ett område som frigörs från den tidigare användningen som arbetsplats- och lagerområde. Detta är en av riktningarna för att utvidga centrumboendet. Syftet med detaljplanen är att utforma ett attraktivt bostadsområde enligt principerna för hållbar utveckling, där också affärs- och kontorslokaler kan inplaceras. En särskild utmaning för planeringen är närheten till Åbo slott.
10. Puutarhakatu 41 Trädgårdsgatan 41 20/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on korttelin täydennysrakentami-
Tupakkatehdas. Havainnekuva: C & J arkkitehdit
7. Vaasanpuisto Vasaparken 12/2010 OAS
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kaavanmuutos tehdään lakkautetun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 100.000 m². Suunnittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalontie ja Kirstinpolku. Alueelle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asuntotorni. Kaavanmuutos perus-
Iso-Heikkilän alueen kehittäminen. Havainnekuva: C & J arkkitehdit
nen ympäristöön sopivalla tavalla. Tontilla nro 23.-6 verrataan suojelun jatkamisedellytyksiä ja palaneen talon korvaamista uudella asuinrakennuksella. Tarkoitus on tutkia, miten esimerkiksi palaneen talon suojelu tai purkaminen vaikuttaa alueen kehittämiseen ja kokonaisilmeeseen, missä laajuudessa uudisrakentamista tulisi osoittaa tonteille, uudisrakentamisen korkeutta jne. Alueelle tutkitaan käyttötarkoituksen osalta kaavaa, joka mahdollistaa sekä normaalin asumisen että vanhusten palveluasumisen. Målet med detaljplaneändringen är att komplettera kvarterets byggnadsbestånd på ett för omgivningen lämpligt sätt. På tomt nr 23.– 6 jämförs förutsättningarna för ett fortsatt skydd av den brandhärjade byggnaden med möjligheten att ersätta byggnaden med ett nytt bostadshus. Idén är att undersöka hur t.ex. ett fortsatt skydd alternativt en rivning av det brandhärjade huset inverkar på områdets utveckling och helhetsbild, i vilken omfattning nybyggnation bör tillåtas på tomterna, nybyggnadernas höjd osv. För området utreds en detaljplan som möjliggör både normalt boende samt serviceboende för åldringar.
11. Kakolan puhdistamon laajennus Tillbyggnad av reningsverket i Kakola Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Kakolanmäen maanalaisen asemakaavan laajennuksella varaudutaan puhdistamon ja lämpöpumppulaitoksen mahdolliseen laajentamiseen tulevaisuudessa. Utvidgningen av den underjordiska detaljplanen för Kakolabacken ger beredskap för en eventuell framtida tillbyggnad av reningsverket och värmepumpanläggningen.
12. Välikatu Mellangatan 26/2010 OAS
Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Asemakaavanmuutos koskee kortteli 34:n tontteja 5 ja 6. Tontilla 5 sijaitsee Turun pääpaloasema ja Varsinais-Suomen hälytyskeskus, tontilla 6 mm. drive-in -pikaruokaravintola sekä kaksi 1800-luvulla rakennettua puutaloa. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja samalla saattaa erittäin keskeisellä paikalla olevan korttelinosan asemakaava ajantasalle. Suunnitteluprosessin aikana tutkitaan tonttien 5 ja 6 lisä- tai täydennysrakentamismahdollisuudet. Denna detaljplaneändring gäller kvarter 34, tomterna 5 och 6. På tomt nr 5 ligger Åbo huvudbrandstation och Egentliga Finlands nödcentral, på tomt nr 6 bl. a. en drive-in snabbmatsrestaurang och två trähus uppförda på 1800-talet. Målet med denna ändring i detaljplanen är att förtäta och enhetliga stadsbilden och samtidigt uppdatera detaljplanen för denna verkligt centralt belägna kvartersdel. Under planeringsprocessen utreds möjligheterna för tilläggsoch kompletterande byggnation på tomterna 5 och 6.
13. Eerikinkatu 33 Eriksgatan 33 4/2000 OAS
Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi helmikuussa 2013 asemakaavanmuutosluonnoksen, jossa Koulukadun ja Eerikin-
kadun kulman vanhat rakennukset säilyvät ja niiden taakse sijoittuu Koulukadun suuntainen uusi kahdeksankerroksinen asuinrakennus. Koulukadun puoleinen, tulipalossa vaurioitunut rakennus joudutaan käytännössä rakentamaan uudestaan. Pysäköinti toteutetaan maanalaisena. Kaavamuutosehdotus on etenemässä päätöksentekokäsittelyyn. Stadsplanerings- och miljönämnden godkände i februari 2013 ett utkast till ändring av detaljplanen, där de gamla byggnaderna i hörnet av Skolgatan och Eriksgatan bevaras och bakom dem uppförs en ny bostadsbyggnad i åtta våningar längs Skolgatan. Den byggnad som finns vid Skolgatan och som skadats svårt i en eldsvåda måste i praktiken byggas upp på nytt. Parkeringsplatserna byggs under marken. Förslaget till planändring går vidare för behandling och beslut.
14. Fortuna-kortteli Fortunakvarteret 20/2009 OAS
Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Kaupungintalon korttelin eli Fortunan kehittämisellä haetaan aivan uudenlaisia luovan työn ja kaupan yhdistämisen mahdollisuuksia. Kaavaluonnosvaiheessa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet. Syftet med utvecklandet av stadshuskvarteret, dvs. Fortunakvarteret, är att ta fram helt nya möjligheter att kombinera skapande arbete och affärsverksamhet. I det skedet då planutkastet utarbetas fastställs de huvudsakliga principerna för byggnadsskyddet och kompletteringsbyggandet.
15. Brahe-center Brahe-center 18/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen Yksityisen maanomistajan tavoitteena on korvata olemassa oleva rakennuskanta uudella ja tarkoituksenmukaisemmalla sekä mahdollistaa nykyistä laajempi asuntorakentaminen suunnittelualueelle. Lisäksi korttelin sisäpihaa on tarkoitus kehittää viihtyisämmäksi ja vetovoimaisemmaksi. Den privata markägaren strävar efter att ersätta det befintliga byggnadsbeståndet på det planerade området med nya och ändamålsenligare bostadsbyggnader samt möjliggöra mera omfattande bostadsbyggande än i dagens läge. Dessutom är det meningen att omforma innergården i kvarteret så, att den blir trivsammare och attraktivare.
opiskelija-asuntorakentamista. Turun Ylioppilaskyläsäätiö järjesti suunnittelukilpailun alueen suunnittelun pohjaksi. På området planeras studiebostäder. Syftet med nybyggnationen är att förenhetliga stadsstrukturen på området längs infartsvägen till staden samt att bygga mera studiebostäder på området. Åbo studentbystiftelse ordnade en planeringstävling som ska bli grunden för planeringen.
18. TYKS U2 ÅUCS U2
Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnittelu Jaana Mäkinen TYKS:n ns. U-sairaalan korvaavan suuren sairaalatilan sijoitusta on haettu sairaala-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Toiminnallisesti parhaaksi ratkaisuksi on noussut uuden yksikön rakentaminen Helsingin valtatien ja rautatiealueen päälle rakennettavalle kannelle. Tähän tähtäävä hankesuunnittelu on käynnistetty ja rakentamisaikataulu edellyttää kaavoituksen aloittamista vuoden 2013 aikana. På själva sjukhusområdet och det närliggande området har utretts var den stora sjukhusbyggnad kan uppföras som ska ersätta det s.k. U-sjukhuset vid ÅUCS. Den verksamhetsmässigt bästa lösningen som framlagts är att den nya enheten byggs på ett lock över Helsingfors riksväg och järnvägsområdet. En projektplanering med inriktning på detta har påbörjats och byggnadstidtabellen förutsätter att planläggningen påbörjas 2013.
naapuritontille, os. Kaskenkatu 15. Asemakaavanmuutoksella ratkaistavia asioita ovat rakennussuojelun laajuus, uudisrakentamisen määrä, tonttijako sekä liikenteen ja autopaikkojen järjestäminen. Alueelta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Uusi ehdotus laaditaan muuttuneitten lähtökohtien perusteella ja pyritään saattamaan päätettäväksi vuoden 2013 aikana. Åbolands sjukhus är ett kulturhistoriskt viktigt objekt. För att trygga sjukhusets framtida utveckling undersöks en utvidgning av sjukhuset och en komplettering med serviceboende på granntomten, Kaskisgatan 15. De frågor som ska avgöras via en ändring av detaljplanen är byggnadsskyddets utsträckning, nybyggnationens omfattning samt trafiken och bilplatserna. En byggnadshistorisk utredning har gjorts på området. Ett nytt förslag kommer att utarbetas enligt de ändrade utgångspunkterna och meningen är att förslaget framläggs för beslut 2013.
Hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavanmuutos tontin täydennysrakentamiseksi yhteistyössä tontin omistajan kanssa. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun laajuudesta päätetään asemakaavanmuutoksessa. Täydennysrakentamisen määrä ja laatu sovitetaan ympäristöön. På basis av det godkända planutkastet kommer en detaljplaneändring att utarbetas för kompletteringsbyggande på tomten i samarbete med tomtägaren. Längs Sirkkalagatan finns byggnader som har kulturhistoriskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets omfattning i samband med ändringen av detaljplanen. Omfattningen av och kvaliteten på det kompletterande byggandet anpassas till omgivningen.
20. Sirkkalankatu 35
Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala
Sirkkalagatan 35 6/2013 OAS
Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi
Åbolands sjukhus 14/2009 OAS
Asuntoyhtiö on anonut kaavanmuutosta tontilleen niin, että tontin perälle saisi rakentaa uuden kerrostalon. Suunnittelun alkuvaiheessa selvitetään, onko muilla korttelin tonteilla kaavanmuutostarpeita. Bostadsbolaget har anhållit om en planändring för sin tomt så, att man inne på tomten får bygga ett nytt flervåningshus. I början av planeringen undersöks kvarterens andra fastighetens behov för stadsplaneändring.
Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi
21. Sepänkatu 5
19. Turunmaan sairaala
Turunmaan sairaala on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Sairaalan tulevan kehityksen turvaamiseksi on tutkittu sen laajentamista ja täydentämistä palveluasumisella
Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna 2. Mustasuo Svartkärret 34/2009, OAS
Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Kaavan tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen työpaikkakorttelisto, joka voi hyödyntää toiminnassaan myös junarataa. Osana kaavakokonaisuutta tulee tutkittavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmukaista osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille. Syftet med planen är att på området skapa enhetliga arbetsplatskvarter, som i sin verksamhet också kan dra nytta av järnvägen. Inom ramen för hela planen ska undersökas vilket användningssyfte som kan och som det är ändamålsenligt att anvisa för bostadsfastigheterna längs Kappdalsgatan.
Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö
3. Maa-ainespuisto
Asemakaavanmuutoksella tutkitaan lisärakentamismahdollisuuksia ns. toimiupseerikerhon tontille. Ändringen av detaljplanen innebär att möjligheterna till tillbyggnad undersöks på den s.k. befattningsofficersklubbens tomt.
Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Alueelle suunnitellaan opiskelija-asumista. Uudisrakentamisen tavoitteena on eheyttää alueen kaupunkirakennetta kaupunkiintuloväylän varrella sekä jatkaa alueen
Asemakaava laaditaan Kurjenmäen kaupunginosaan sairaala-alueelle, jonka joidenkin rakennusten käyttötarkoitus on muuttumassa. Asemakaavan tavoitteena on määritellä osalle rakennuksista uusi käyttö, selvittää rakennusten suojeluarvot, mahdollisen lisärakentamisen määrä ja piha-alueen järjestelyt. En detaljplan utarbetas för sjukhusområdet i stadsdelen Tranbacken så, att användningsändamålet för vissa byggnader ändras. Syftet med detaljplanen är att fastställa en ny användning för en del av byggnaderna, klargöra skyddsvärdena för byggnaderna, utreda en eventuell tillbyggnad och formge gårdsområdet.
Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti
Fänriksgatan 4 och 6 31/2007 OAS
Parkettplatsen 17/2012 OAS
Kurjenlinna 14/2012 OAS
Smedsgatan 5 29/2010 OAS
16. Vänrikinkatu 4 ja 6
17. Aitiopaikka
22. Kurjenlinna
Park för marksubstanser 34/2007 OAS
Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola
1. Jäkärlän Kaila Kaila, Jäkärlä 3/2010 OAS
Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Yleiskaavan mukaista laajaa pientaloaluetta suunnitellaan. Ett vidsträckt småhusområde i enlighet med generalplanen planeras.
Laajaa ylijäämämassojen sijoituspaikkaa sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavaa aluetta suunnitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa ja lisätä alueen työpaikkakortteleita. Toijalan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien työpaikkakortteleiden toimintaa tutkitaan. I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskottsjord samt för behandling och uppbevaring av andra marksubstanser. I samband med detta är det meningen att revidera och lägga till nya arbetsplatskvarter i området. Utnyttjandet av Toijalabanan undersöks inom ramen för verksamheten i de angränsande arbetsplatskvarteren.
Kaavoituskatsaus 2013 · 5
Saaret – öarna 1. Haarlanlahti Harlaxviken 23/2010 OAS
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen
Tammistontien eteläpuolelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta sekä virkistys- ja uimaranta-aluetta. På den södra sidan av Tammistovägen planeras ett småhusområde samt ett rekreations- och badstrandsområde i enlighet med delgeneralplanen.
nysrakentamista varten. Syftet med detaljplanen är att genomföra de områdesreserveringar för komplettering av småhusbyggandet som ingår i delgeneralplanen för Hirvensalo.
Becktranevägen småhusområden I enlighet med delgeneralplanen.
6. Vanhan Kakskerrantien ranta ja kelluvat talot
4. Särkilahti Särkilax
Stranden vid Gamla Kakskertavägen och flytande hus 10/2009 OAS
Metsola
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen
Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola
Kukolantien kaavoittamista jatketaan Toijaistentien kiertoliittymästä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan. Arbetet med att planlägga Kukolavägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särkilax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.
Kelluvien talojen asemakaavanmuutosaluetta laajennetaan käsittämään Vanhaa Kakskerrantietä, Ramstedtin telakkaa, sekä kaupungin ylläpitämää Lauttarannan venesatamaa. Nykyään telakan ja venesataman alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista puistoa. Kaavamuutoksella turvataan telakan toiminta ja pienimuotoinen laajentaminen. Asemakaavassa varaudutaan myös raitiotien tulemiseen leventämällä Vanhan Kakskerrantien katualuetta. Kaavaan otetaan mukaan kaavateknisistä syistä myös Pitkäsalmen kaavoittamatonta vesialuetta, joka tulee säilymään vesialueena. Det område för flytande hus där detaljplanen ska ändras kommer att utvidgas till att omfatta Gamla Kakskertavägen, Ramstedts båtvarv samt den båthamn i Färjstranden som upprätthålls av staden. Områdena för båtvarvet och båthamnen
2. Metsola
Asemakaavan tavoitteena on täydentää pientaloasutusta uusilla rakennuspaikoilla ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin. Syftet med detaljplanen är att komplettera småhusbebyggelsen med nya byggplatser och bygga kommunalteknik på området.
3. Illoistenjärvi pohjoinen Sjön Illoinen norra 21/2009 OAS
Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Hirvensalon osayleiskaavan aluevarauksia pientalojen täyden-
5. Päivärinne Päivärinne 32/2007 OAS
Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Hirvensalon Särkilahteen, Särkilahdentien ympäristöön sekä Särkilahdentien ja Pikikurjentien väliselle alueelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaisia pientaloalueita. På Hirvensalo planeras i Särkilax, på området vid Särkilaxvägen samt på området mellan Särkilaxvägen och
Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia käyttötarkoituksen muuttamista osalla suunnittelualuetta ja kartoittaa alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Lisäksi tarkastellaan nykyisin teollisuustontiksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinkäyttöön ja Niuskalan tilan jäljellä olevien rakennusten hyödyntämistä uusiokäyttöön. Syftet med ändringen av detaljplanen är att undersöka om användningsändamålet för en del av planområdet kan ändras och kartlägga möjligheterna för kompletteringsbyggande på området. Dessutom granskas om det område som nu är planlagt som industritomt kan ändras så, att det anvisas för bostäder, och om de återstående byggnaderna på lägenheten Niuskala kan utnyttjas och återanvändas.
mangen på området utvecklas så, att Markulavägen får en förbindelse till Koroisbågen samt en förbindelse till Hallisbron på den västra sidan av det nuvarande stormarknadsområdet. Enligt planerna ska förlängningen av Markulavägen byggas så, att vägen går under järnvägen och över Vähäjoki. Enligt planerna ska Kyrkobron i S:t Marie anvisas för lätt trafik.
3. Koroinen
Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Ylioppilaskylä-Halinen -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Kuraattorinpolun eteläpuolelle ja Halistentien länsipuolelle. I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Studentbyn och Hallis i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheterna och -alternativen för nybyggnation av bostadshus på områdena söder om Kuratorsstigen och väster om Hallisvägen.
Korois 8/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola
1. Koroistenkaari Koroisbågen 6/2011 OAS
Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan tavoitteena on tutkia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman alueen muuttamista liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Pääosin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Kaavalla tutkitaan samalla mahdollisuutta Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä Turun katuverkostoon. Syftet med detaljplanen är att undersöka om det område som saknar
detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kontorsbyggnader. Området är i huvudsak i stadens ägo och det är ett obebyggt åker- och skogsområde. Avsikten är också att skapa ett klarare nätverk av frilufts- och rekreationsleder på området. I planen undersöks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggnader som finns på S:t Karins sida kan anslutas till Åbo stads gatunät.
2. Niuskalanmäki Niuskalabacken 5/2012 OAS
Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola
6 · Kaavoituskatsaus 2013
Turun historian kannalta erityisen merkityksellisellä alueella tutkitaan alueen lisärakentamisen mahdollisuuksia yleiskaavan mukaisilla alueilla asuinrakentamista painottaen, Aurajokivarren kulttuurimaisemaa ja virkistysarvoja vaalien. Alueen liikennejärjestelyjä suunnitellaan kehitettäväksi siten, että Markulantie yhdistetään Koroistenkaareen sekä nykyisen market-alueen länsipuolelta Halistensillalle. Markulantien jatketta suunnitellaan rakennettavaksi siten, että rautatie alitetaan ja Vähäjoki ylitetään. Suunnitelmassa Maarian Kirkkosilta jäisi kevyen liikenteen käyttöön. Området är särskilt viktigt med tanke på Åbo stads historia. På området undersöks möjligheterna för tillbyggnad på de områden som ingår i generalplanen så, att tyngdpunkten ligger på bostadsbyggande och så att kulturlandskapet längs Aura å och rekreationsvärdena beaktas. Enligt planerna ska trafikarrange-
4. Uhrimäki Offerbacken 9/2010 OAS
Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen, kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola
5. Pääskyvuorenrinne Svalbergabrinken 30/2009 OAS
Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa entiselle kasarmialueelle uu-
si asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen olemassa olevaan katu- ja kevyen liikenteen verkostoon. Kaupungin omistama alue on pääosin rakentamatonta ja maastoltaan on hyvin vaihtelevaa. Tälle alueelle tutkitaan moni-ilmeisen ja tiiviin kerrostaloalueen sekä pientaloalueen sijoittamista omaleimaisen kaupunkikuvan luomiseksi. Kaavanmuutoksessa tarkastellaan myös Jaaninlaakson merkityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistysalueena. Syftet med detaljplanen är att utforma ett nytt bostadsområde på det tidigare kasernområdet. I detta sammanhang undersöks hur området ska anslutas till gatunätet och cykeloch gångvägarna på området. Staden äger området och det är i huvudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området undersöks möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt höghusområde samt ett småhusområde så, att det uppstår en unik stadsbild. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och rekreationsområde.
6. Pinjaistenpuisto Billnäsparken 23/2012 OAS
Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia uuden liikerakennuksen ja Lausteen perhekuntoutuskeskuksen lisätilan sijoittamista alueelle. Samalla ajanmukaistetaan alueen asemakaavat ja kaavamääräykset. Syftet med ändringen av detaljplanen är att undersöka var den nya affärsbyggnaden och tillbyggnaden av rehabiliteringscentret för familjer i Laustis kan inplaceras på området. Samtidigt uppdateras detaljplanerna och planbestämmelserna på området.
Läntiset kaupunginosat – de västra stadsdelarna är nu anvisade som park i den gällande detaljplanen. Planändringen ska trygga verksamheten vid båtvarvet och en utvidgning i liten skala. I detaljplanen ingår också beredskap för en framtida spårväg så, att gatuområdet för den Gamla Kakskertavägen breddas. Av plantekniska skäl intas också en del av det icke-planlagda vattenområdet i Långvattnet i planen och det kommer att förbli vattenområde.
Hirvensalon kirjaston perinteinen kaavanäyttely pidetään tänä vuonna 15.5.–20.6.2013. Aluearkkitehdit ja liikennesuunnittelija ovat paikalla maanantaina 3.6.2013 klo 17.00–19.00. Den traditionella planutställningen i Hirvensalo bibliotek ordnas i år 15.5–20.6.2013. Områdesarkitekterna är på plats måndagen 3.6.2013 kl. 17.00–19.00.
1. Y-Hovi
Y-Hovi 9/2009 OAS Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen Asemakaavan tavoitteena on tarkentaa olemassa olevien rakennusten rakennusalat ja -oikeudet, tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle uusia rakennuspaikkoja sekä merkitä ajoreitit ja paikoitusalueet asemakaavaan. Syftet med detaljplanen är att precisera byggnadsytorna och -rättigheterna i de befintliga byggnaderna, undersöka möjligheterna att inplacera nya byggplatser på området samt utmärka körrutterna och parkeringsområdena i detaljplanen.
2. LNG-terminaali LNG-terminalen 15/2012 OAS
Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Pansion öljysataman alueelle tutkitaan terminaalin rakentamista nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varastoimiseen. LNG:n tuontiterminaali on osa maakaasun toimittamiseen liittyvää logistiikan kehittämistä palvelemaan sekä meriliikennettä että maakaasuverkon ulkopuolella olevia käyttökohteita maapuolella. I oljehamnen i Pansio undersöks om
en terminal för flytande naturgas, dvs. lagring av LNG, kan byggas på området. En importterminal för LNG ingår i utvecklandet av logistiken för leverans av naturgas och syftet är att terminalen ska betjäna både sjötrafiken och likaså landtrafiken för de användningsområden som inte ingår i naturgasnätverket.
3. Artukaisten kampus Campus i Artukais 4/2013
Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Asemakaavanmuutoksella tutkitaan tontin muuttamista teollisuuskäytöstä opetuskäyttöön. Turun aikuiskoulutuskeskuksen säätiö suunnittelee aikuiskoulutuskampuksen rakentamista Artukaisiin. Vid ändringen av detaljplanen undersöks om tomten kan ändras så, att den i stället för industrianvändning anvisas för undervisningsändamål. Stiftelsen Turun aikuiskoulutussäätiö har planer på att bygga ett campus för vuxenutbildning i Artukais.
4. Ojaranta Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela Asemakaavanmuutoksen
tavoit-
teena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Muhkuri-Vienola -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä, sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Jyrkkälään, Muhkuriin ja Vienolaan rajoittuvalle alueelle. I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för buss-
trafiken mellan Muhkuri och Vienola i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, undersöks också möjligheterna för nybyggnation av bostadshus på området mellan Jyrkkälä, Muhkuri och Vienola.
Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna 1. Vähäheikkiläntie 37
Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola
Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala
Honkamäenpuistoon, Luolavuoren ja Mäntyrinteen vanhainkotien läheisyyteen suunnitellaan yleiskaavan mukaista asuin- ja palvelurakentamista. I Furubergsparken och i närheten av ålderdomshemmen i Luolavuori och Tallbacken planeras bostadshus och servicebyggnader i enlighet med generalplanen.
Lillheikkilävägen 37 7/2013 OAS
Vähäheikkiläntien varrella on toimitilakäytössä oleva tontti, jota maanomistaja ehdottaa kehitettäväksi asuntoalueena. Vanhat teollisuusrakennusten tilalle ehdotetaan rakennettavaksi asuinkerrostaloja. Asemakaavanmuutos tulee vireille ja aloitetaan maankäytön muutoksen tutkiminen vuoden 2013 aikana. Vid Lillheikkilävägen används en tomt för kontorsbyggnader och markägaren föreslår att den ska utvecklas som bostadsområde. I stället för de gamla industribyggnaderna föreslås att det byggs bostadsvåningshus. En ändring av detaljplanen kommer att bli aktuell och en undersökning av en ändring av markanvändningen kommer att påbörjas 2013.
2. Honkamäenpuisto Furubergsparken 31/2009 OAS
3. Kaarninko Kaarninko 20/2010 OAS
Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Kaarningon vedenottamon ympäristössä tutkitaan lisärakentamisen mahdollisuuksia osayleiskaavan mukaisesti. Rajakivenkadun ja Välskärinkadun päätteeseen tutkitaan pienimuotoista lisärakentamis-
ta. Vedenottamon viereinen metsikkö on tarkoitus jättää pääasiassa virkistysalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan Skans-
sin osayleiskaavan mukainen uusi liittymä Uudenmaantielle. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liittyvä Uudenmaantien alikulku, joiden
on tarkoitus säilyä. Alue on pohjavesialuetta, ja siellä saattaa olla pilaantuneita maita. Alueelle järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kaavoitusta jatketaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlighet med delgeneralplanen. I änden av Råstensgatan och Fältskärsgatan undersöks möjligheterna till småskalig tillbyggnad. Meningen är att i huvudsak anvisa skogsdungen i närheten av vattentäkten som rekreationsområde. I planläggningen beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgeneralplanen för Skansen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen, meningen är att de ska bevaras. Området är ett grundvattenområde, och det kan finnas nedsmutsad mark på området. För området ordnades en internationell planeringstävling. Planläggningen fortsätter utgående från det vinnande förslaget.
Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna 1. Työmiehenpuisto
2. Tiemestari
3. Hellas
Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola
Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen
Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola
Arbetareparken 21/2012
Lukkosepänkadun ja Satakunnantien kaakkoiskulmassa sijaitseva peltoalue on tarkoitus muuttaa liikerakennusten korttelialueeksi. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa istutettavaa puistoaluetta. Suunnittelualueen läpi virtaava oja ja sen varret on tarkoitus säilyttää avoimina. Meningen är att ändra åkerområdet i det sydöstra hörnet av Låssmedsgatan ja Satakuntavägen till ett kvartersområde för affärsbyggnader. I den nuvarande detaljplanen är området anvisat som ett parkområde som ska planteras. Det dike som rinner genom det område som ska planeras och dikesrenarna ska förbli öppna.
Vägmästaren 7/2011 OAS
Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on selkiyttää alueen käyttöä teollisuus- ja varastorakennusten alueena liittämällä osia puistoalueista kortteleihin ja kuitenkin säilyttää puustoa, jolla on maisemallista merkitystä. Syftet med detaljplaneändringen är att förtydliga användningen av det område som är anvisat för industrioch lagerbyggnader så, att delar av parkområdena ansluts till kvarteren. Likväl bevaras en del träd som är viktiga för landskapsbilden.
17/2010 OAS
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on antaa kaavalliset mahdollisuudet asumiselle ja palvelutalomuotoiselle asumiselle, liikuntapalveluille sekä koulutus-, toimisto- ja pienimuotoiselle liikekäytölle. Entisen Leafin tehdasalueen varasto- ja teollisuuskäyttö on tarkoitus mahdollistaa jatkossakin. Syftet med detaljplaneändringen är att utforma planmässiga möjligheter för bostäder, servicehus och motionstjänster samt utbildning, kontor och småskalig affärsverksamhet. Syftet är att också framdeles ge möjligheter att utnyttja Leafs tidigare fabriksområde för lager- och industriverksamhet.
Kaavoituskatsaus 2013 · 7
Suunnittelu Suunnittelupäällikkö Matti salonen, Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö
Kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö vastaa kaupungin katujen, liikenteen, taitorakenteiden, miljöön ja viheralueiden suunnittelusta. Yksikkö on mukana suunnittelualojensa asiantuntijana vireillä olevissa kaavaprojekteissa. Kaavoitusvaiheen jälkeen suunnitteluyksikkö jatkaa uusien asemakaava-alueiden katujen ja viheralueiden toteutussuunnittelulla. Kaavoituskatsaus onkin samalla tiedote katu- ja viheraluesuunnitelmien vireille tulosta esitellyissä asemakaavakohteissa. Suunnitteluyksikössä on lisäksi työn alla useita rakennetun kaupunkiympäristön kehittämishankkeiden suunnitelmia, joista merkittävimmät esitellään alla.
liikenne- ja Katusuunnittelu Suunnittelupäällikkö Matti Salonen Kadunsuunnittelupäällikkö Kari Linnakoski Mm. seuraavilla uusilla kaavaalueilla tehdään katujen ja liikennejärjestelyjen toteutussuunnittelua: • Muntismäki Kärsämäessä • Kärsämäen kartano • Suikkilan kartano Ruohonpäässä • Maa-ainespuisto Saramäessä • Rata Sammakko Urusvuoressa • Mustasuo Urusvuoressa • Marjamäki Kukolassa • Linnanfältti IX kaupunginosassa • Hirvensalon koulu Kakolan ja Telakkarannan kaavaalueiden katujen suunnitelmat ovat viimeistelyvaiheessa. VR:n konepajan alueen katusuunnitelmat ovat valmiina asetettavaksi nähtäville heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Köydenpunojankadun ja Köydenpunojankaaren uudet linjaukset vaativat Aninkaistensillan pohjoispuolisten risteysjärjestelyjen muuttamista. Tähän liittyen Pohjolan alueen paikallista katuverkkoa järjestellään uudelleen. Keskustan liikennesuunnittelussa ajankohtaista on Kauppatorin asemakaavan edellyttämät katujen ja liikennejärjestelyjen uusimisen suunnittelu. Lisäksi ajankohtaisia ovat mm. suunnitelmien laadinta uusista kevyen liikenteen väylistä Humalistonkadulle Yliopistonkadun ja Ratapihankadun välille ja Hämeenkadulle Uudenmaankadun ja Rettiginrinteen välille. Risteysten toimivuutta ja tuvallisuutta parannetaan mm. suunnittelemalla uusi kiertoliittymä Kuninojantien ja Aurorankadun risteykseen. Kuninkaankartanonkadun ja Kupittaankadun risteyksessä tutkitaan risteyksen muuttamista joko kiertoliittymäksi tai liikennevaloristeykseksi. Tampereen valtatien ja Markulantien risteyksen keskeltä on poistunut vanha korkeajännitelinjan pylväs ja mikä mahdollistaa risteyksen uusimisen liikenteellisesti toimivammaksi ja turvallisemmaksi. Kuluvana vuonna rakennetaan uudet liikennevalot Raunistulan puis-
totien ja Raunistulantien risteykseen sekä Markulantien ja Kekurintien risteykseen. Suunnitteilla on lisäksi uusien liikennevalojen rakentaminen Vähäheikkiläntien ja Uittamontien, Kakskerrantien ja Kukolantien sekä Kuninkojantien ja Karrinkadun risteyksiin. Koroisten ja Koroistenkaaren asemakaavojen laadintaan liittyen tarkastellaan suunniteltavien uusien pääkatujen liikenteellisiä ratkaisuja ja alueen olemassa olevan katuverkon liittymistä niihin. Hankkeiden vaikutuksia tarkastellaan sekä laajemman liikenneverkon kannalta että alueen sisäisten liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutusten kannalta. Pikaraitiotien toteuttamisesta tehtävän päätöksen pohjaksi jatketaan pikaraitiotien yleissuunnitelman laatimista. Useiden vanhojen sorapintaisten katujen peruskorjauksen suunnittelua jatketaan. Monissa tämäntyyppisissä kohteissa katujen peruskorjaukseen liittyy myös vesihuollon saneeraus. Katujen perusparannuksen suunnittelu tehdäänkin yhteistyössä vesiliikelaitoksen kanssa.
Maisema-, miljöö- ja viheraluesuunnittelu Maisema-arkkitehti Ritva Nummiora Turun keskustassa on aloitettu Aurajoen alajuoksun suurien mäkien, Korppolaismäen ja Kakolanmäen uusien asemakaavojen viheralueiden toteutussuunnittelu. Telakkarannan Maununtyttärenpuistossa pyritään eheyttämään ja säilyttämään alueen monimuotoinen luonnonympäristö ja ohjaamaan kulkemista näköalojen äärelle johtaville poluille. Yhteyksiä puistoon suunnitellaan usealta eri suunnalta, palvellen näin alueen kaikkia asukkaita mahdollisimman hyvin. Kakolanmäellä on vireillä Linnankadun puoleisen serpentiinirinteenä tunnetun Kakolanpuiston, Portsan puoleisen Korkeavuorenpuiston ja länsipäädyn Michailowin portaiden viherrinteen suunnittelu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas entinen vankilamiljöö
asettaa erityisiä laatuvaatimuksia, esim. materiaalivalinnoissa pyritään käyttämään ensisijaisesti luonnonkiveä. Keskustan arvokkaiden kalliomäkien pienemmissäkin puistoissa, esimerkiksi Sotalaistenmäellä ja Vilkkilänmäellä, on vireillä kokonaisuuksien tarkastelu luontoarvojen turvaamiseksi ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelun määrittelemiseksi. Katumiljöön suunnittelu on vireillä Koskenniemenaukiolla Yliopistomäellä ja Mäntymäenaukiolla. Aurajoen itärannalla, tulevaan kirjastosiltaan liittyen, on vireillä suunnittelu, jolla uudistetaan Rettiginrinnettä turvallisemmaksi ajoneuvoille sekä kevyelle liikenteelle. Aurajoen alajuoksulle on vireillä reittiviitoituksen ja ponttonilaiturien suunnittelu sekä veneilijöiden käyttöön uusien vesi- ja sähköliittymien suunnittelu. Keskustan ulkopuolisten asemakaava-alueiden viheralueilla mm. Kärsämäen kartanon ja Munttismäen alueilla sekä Hirvensalon Lounais-Kukolassa on vireillä yleis- ja toteutussuunnittelu, jossa erityinen tarkastelun kohde on hulevesien hallinta luonnonmukaisin keinoin. Kärsämäen kartanon suojeltu kokonaisuus asettaa omat haasteensa myös vihersuunnittelulle. Hirvensalon uuden yhtenäiskoulun asemakaavan viheralueiden suunnittelu on myös aloitettu. Koulun tarpeisiin ja asukkaiden käyttöön on tulossa mm. monipuolinen liikuntapaikkakokonaisuus. Leikkipaikkojen uudistamiseen tähtäävä toteutussuunnittelu on vireillä Vartiovuorenmäellä ja Samppalinnanmäellä. Molempia arvokkaita mäkipuistoja kunnostetaan lähivuosina laajemminkin, resurssien sallimissa puitteissa. Uusia lasten leikkialueita on suunnitteilla Vakiniitun Nyplääjänpuistoon, Pyölinpellonpuistoon Pitkämäessä ja Saaronniemen leirintäalueelle. Ruissalon Saaronniemessä on vireillä kunnostussuunnittelu, joka koskee asuntovaunualuetta, jätehuoltoa ja liikennejärjestelyjen selkiinnyttämistä. Saaronniemen uimarannan leikkivälineitä uusitaan
ja myös Vepsän saaren uimarannalle tulee uudet leikkivälineet. Kupittaan Liikennekaupungin uudistamisen toteuttaminen on tauon jälkeen taas vireillä. Leikkikaupungin korttelien talot suunnitellaan 50-luvun mallien mukaan, ja nyt alueelle saadaan oikeat liikennevalotkin. Impivaaran alueelle on suunnitteilla lasten oma seikkailumaa.
Taitorakenne- ja liikuntapaikkasuunnittelu Suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen Kirjastosillan rakentaminen ja Aurajoen Itäisen rantalaiturin korjaus Nunnankadun ja Auransillan välillä käynnistyivät alkuvuodesta. Kirjastosillan on määrä valmistua ensi syksynä. Rantalaiturien korjauksen osalta valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä. Kuralassa sijaitsevan Aurajoen ylittävän ns. ”kampiförin” korvaavan ponttoonisillan vesilupa-asiakirjat on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ja ponttonisillan suunnittelu on alkamassa. Tavoitteena on saada siltayhteys valmiiksi kesällä. Kuuvuoren kentän peruskorjaussuunnitelma on valmistunut. Toteutukseen päästään tämän vuoden aikana. Lisäksi suunnitteluohjelmassa on mm. pieniä liikuntapaikkojen ja kuntoratojen kunnostushankkeita. Kaupungin ulkoilualueilla sijaitsevien laiturien kunnostustyö jatkuu. Maisaaressa sijaitsevan Haarlanlaiturin sekä Pähkinäisten saaren laiturien uusimissuunnittelu on käynnistymässä. Vepsän saaren pohjoisrantaan ponttonilaiturin tilalle on valmistunut uusi rannan suuntainen laituri. Siltojen kunnon kehittymistä seurataan mm. vuosittaisilla yleistarkastuksilla. Tarkastustoiminnan päämääränä on mm. taata liikenneturvallisuus, estää siltojen tarpeeton rappeutuminen sekä ennakoida korjaus-/ kunnostustarpeet. Tänä vuonna teetetäänmuutamansillankorjaussuunnitelma.
Näin otat yhteyttä kaavoittajiin ja suunnittelijoihin Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoitus- ja suunnitteluyksiköiden käyntiosoite on Puolalankatu 5. Postiosoite on PL 355, 20101 TURKU ja sähköpostiosoite kaupunkisuunnittelu@turku.fi. Henkilökuntaan kuuluvien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi. Kaupunkisuunnittelun asiakkaiden yhteispalvelupiste sijaitsee Puolalankatu 5:n 1. kerroksessa, Turku-Pisteessä. Palvelupisteen puhelin (02) 2624 300. Avoinna ma-to 9.00-15.30, pe 9.00–15.00.
Kaavoja voi tutkia myös internetissä
Jo voimassa oleviin kaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusprosesseihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.turku.fi/kaavahaku. Kaavoja voi tarkastella myös osoitteessa http://opaskartta.turku.fi.
Anvisningar för kontakt med planläggarna och planerarna Stadsplaneringen av Åbo stads miljösektor finns vid Puolalagatan 5. Postadressen är PB 355, 20101 ÅBO och e-postadressen är kaupunkisuunnittelu@ turku.fi. E-postadressen till de anställda har formen förnamn.släktnamn@turku.fi. Stadsplaneringens kundservice finns på Puolalagatan 5, 1. vån. (Åboservicen). Telefonnummret till kundservicen är (02) 2624 300. Öppet må-to 9.00–15.30, fre 9.00–15.00.
Planerna kan också studeras på internet
Planer som redan trätt i kraft samt anhängiga planläggningsprocesser kan studeras på Åbo stads webbsidor. Adressen är www.turku.fi/plansokning. Planerna kan också granskas på adressen http://opaskartta.turku.fi.
Impivaaraan suunnitteilla Seikkailumaa
Kaavoituskatsauksen tiedot: Impivaaran Urheilualueen ympäristöä ollaan suunnittelemassa jäsentelyiltään toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Tavoitteena on selkeyttää alueella liikkumista ja lisätä sinne uusia toimintoja. Istutuksia ja valaistuista tullaan lisäämään. Uutena toiminnallisena osiona on alueelle suunnitteilla (kts. kuva ohessa) erityinen kaiken ikäisten Seikkailumaa monipuolisine liikuntamahdollisuuksineen, joita voi käyttää ympäri vuoden. Suunnitelman on laatinut WSP Finland yhteistyössä Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikön ja eri sidosryhmien kanssa.
8 · Kaavoituskatsaus 2013
Impivaaran Urheilualueelle ollaan suunnittelemassa Seikkailumaata. (Kuva: WSP Finland)
Julkaisija: Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu Toimitus: tiedottaja Liisa Mainela, toimistoinsinööri Päivi Mykrä (Kaavan kulku -kaavio, kartat) Taitto: SEK Promote Oy Etusivun kuva: Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey ja toimistoinsinööri Päivi Mykrä Valokuvat: Samuli Saarinen