Turkupostin kaavoituskatsaus 2014 by Turun kaupunki

Kaavoituskatsaus 2014 Planläggningsöversikt KAUPUNKISUUNNITTELU • STADSPLANERING

Asemakaavoitusprosessi ja vaikuttaminen Mahdollisuus esittää mielipide kirjallisesti tai suullisesti

OAS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mahdollisuus esittää mielipide kirjallisesti tai suullisesti

Kaavaluonnos Tarvittaessa

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista tehdä kunnallisvalitus

Mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus

Kaavaehdotus

Hyväksyminen Päätöksenteko

Kuva: Asemakaavoitusprosessi ja vaikuttaminen. Tarkempi prosessin kuvaus sivulta www.turku.fi/kaavoitus/vaikuttaminen

Näin otat yhteyttä kaavoittajaan

Anvisningar för kontakt med planläggarna

Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön käyntiosoite on Puolalankatu 5.

Stadsplaneringen vid Åbo stads miljösektor finns på Puolalagatan 5.

Postiosoite on PL 355, 20101 TURKU ja sähköpostiosoite on kaupunkisuunnittelu@turku.fi. Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi.

Postadressen är PB 355, 20101 ÅBO och e-postadressen är kaupunkisuunnittelu@turku.fi. E-postadressen till de anställda har formen förnamn.släktnamn@turku.fi

Ympäristötoimialan asiakaspalvelupiste sijaitsee Puolalankatu 5, 2. kerroksessa. Puhelin (02) 2624 300 Avoinna ma-pe 9.00-15.00

Miljösektorns kundservice finns på Puolalagatan 5, 2 vån. Telefon (02) 2624 300. Öppet må-fre 9.00-15.00

Kaavoja voi tutkia myös internetissä Voimassa oleviin kaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusprosesseihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.turku.fi/kaavahaku. Kaavoja voi tutkia myös osoitteessa opaskartta.turku.fi.

Planerna kan också studeras på internet Planer som redan trätt i kraft samt anhängiga planläggningsprocesser kan studeras på Åbo stads webb-sidor. Adressen är www.turku.fi/plansokning. Planerna kan också granskas på adressen opaskartta.turku.fi.

Kaavoituskatsaus valottaa tulevaa Kaavoituskatsaus esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi vuonna 2014. Kaavoituskatsaus toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää yleiskaavoitusohjelmaa vuosille 2014–2016 ja asemakaavoitusohjelmaa vuosille 2014–2015 (www.turku.fi/kaavoitus). Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen sisältyvien kohteiden lisäksi meneillään on kymmenkunta pienempää aluetta koskevaa tai vähemmän merkityksellistä asemakaavamuutosta sekä kaavahankkeita, jotka tulevat vuoden aikana kiireisellä aikataululla. Vireillä on myös aiempina vuosina kaavoituskatsauksissa esiteltyjä asemakaavahankkeita, jotka odottavat hyväksymiskäsittelyä tai joiden hyväksymispäätöksestä on valitettu oikeusasteisiin.

Yleiskaava linjaa kaupungin maankäyttöä vuonna 2029 Koko kaupungin kattava yleiskaava kuvaa kaupungin strategian toteuttamista maankäytös-

sä. Yleiskaavatarkastelun kiintopisteenä on kaupungin strategian tavoin vuosi 2029. Yleiskaavaa tarvitaan kaupungin hallitun ja kestävän kasvun turvaamiseksi ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi, oikea-aikaiseen ja ennakoivaan ohjelmointiin ja asemakaavoituksen ohjausvälineeksi. Yleiskaavatyötä ohjaa vuoden 2013 voimaan astuneen kaupungin toimintamalliuudistuksen myötä konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä.

paikka-alueita Saramäkeen ja pientaloalueita Hirvensaloon ja Jäkärlään. Asemakaavakohteet löytyvät kaavoituskatsauksesta alueittain. Antoisia lukuhetkiä, Kaavoituspäällikkö Christina Hovi

Yleiskaavan strategisuuden vahvistamiseksi työtavaksi otetaan ns. rullaavan yleiskaavoituksen periaate. Työtavassa yleiskaava laaditaan joustavaksi ja kaupungin kokonaisyleiskaava uusitaan valtuustokausittain. Samalla erillisen osayleiskaavoituksen roolia voidaan vähentää. Nyt meneillään olevat osayleiskaavatyöt viedään loppuun.

Utom de områden som ingår i planläggningsöversikten är ett tiotal sådana detaljplaneändringar aktuella som omfattar mindre områden eller har begränsad betydelse samt sådana planprojekt som ska genomföras enligt en snabb tidtabell under året. Också sådana detaljplaneprojekt är aktuella som tidigare presenterats i planläggningsöversikterna och som väntar på att tas upp till behandling och bli godkända eller där beslutet om godkännande överklagats till olika rättsinstanser.

Asemakaavoitus painottuu täydennysrakentamiseen Asemakaavoituskohteet ovat pääasiassa täydennysrakentamiskohteita palveluiden lähettyvillä; keskustassa, keskustaa ympäröivällä kaupunkiuudistuksen vyöhykkeellä ja olevilla asuinalueilla. Näiden lisäksi kaupunki kaavoittaa kaupunkirakenteen laajentamiseksi työ-

Generalplanen fastslår riktlinjen för stadens markanvändning 2029

ka delgeneralplaner som nu pågår kommer att slutföras.

Generalplanen omfattar hela staden och den beskriver stadens strategi för markanvändningen. Fixpunkten för granskningen av generalplanen är i likhet med stadens strategi 2029. Staden behöver en generalplan för att kunna trygga en balanserad och hållbar utveckling och stärka livskraften, göra upp planer i god tid och förutse markanvändningen och använda generalplanen som styrmedel för detaljplanläggningen. Enligt reformen av stadens verksamhetsmodell, som trädde i kraft 2013, styr stadsutvecklings-gruppen vid koncernförvaltningen generalplanearbetet.

Detaljplanläggningen koncentreras på kompletteringsbyggande

För att öka generalplanens strategiska betydelse kommer den att utarbetas enligt principen om s.k. rullande generalplanering. Enligt detta arbetssätt utformas generalplanen så, att den blir flexibel, och stadens helhetsgeneralplan kommer att reformeras en gång per fullmäktigeperiod. Samtidigt kan delgeneralplaneringens roll minskas. De arbeten med oli-

Turussa oli asuntoja vuoden 2012 lopussa yhteensä 108 151 kpl, joista omakotitaloja 13,2 %. Turussa valmistuu vuosittain noin 820 asuntoa (2008–2013), poikkeuksena v. 2012 jolloin valmistui 1213 asuntoa. Asuntotuotannosta reilut 80 % on kerros- ja rivitalotuotantoa. Turun asuntokunnista 51 % oli yhden hengen asuntokuntia. Pienten asuntokuntien määrän ennakoidaan kasvavan edelleen, mikä lisää kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntää. Myös lasten määrän ennakoidaan nousevan, mikä pitää yllä omakotitalojen kysyntää. Turun asuntokuntien muutokset noudattelevat valtakunnallisia trendejä.

Planläggningsöversikten blickar framåt Planläggningsöversikten presenterar de viktigaste områdena där planläggningen redan har inletts eller kommer att påbörjas 2014. Planläggningsöversikten ingår i det av stadsfullmäktige godkända general-planeprogrammet för perioden 2014–2016 och detaljplaneprogrammet för perioden 2014–2015 (www.turku. fi/kaavoitus). I plan-läggningsöversikten redogörs i korthet för olika planläggningsärenden och behandlingsskeden samt beslut och andra åtgärder som direkt påverkar utgångspunkterna för planeringen, målen, innehållet och genomförandet.

Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Turussa

På de områden som ska detaljplaneras är det i huvudsak fråga om kompletterande utbyggnad i närheten av olika serviceformer, dvs. i centrum, inom den zon för stadsförnyelse som omger centrum och på befintliga bostadsområden. Utöver dessa områden planlägger staden arbetsplatsområden i Starrbacka och småhusområden på Hirvensalo och i Jäkärlä för att utvidga stadsstrukturen. De områden som ska detaljplanläggas är områdesvis utmärkta i planläggningsöversikten. Förhoppningsvis erbjuder planläggningsöversikten intressant läsning. Planläggningschef Christina Hovi

Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttivarannon. Kaupungin omakotitonttivaranto on hyvä. Kaupunki luovuttaa keskimäärin 65 omakotitonttia vuodessa (2008–2013), lisäksi kaupungilla on jatkuvasti haettavana omakotitontteja 80 kpl (vuoden 2014 alku). Kaupungilla on luovutettavien tonttien varannossa noin 200 omakotitonttia. Lisäksi vireillä on useita asemakaavoja, joilla täydennetään kaupungin omakotitonttivarantoa. Kaupungin omistamien tonttien lisäksi asemakaavoissa on 230 rakentamatonta yksityisomisteista tonttia. Omakotitonttivaranto vastaa reilun kolmen vuoden kysyntätarvetta, jos kysyntä jatkuu ennallaan. Kerros- ja rivitaloille kaavoitettua varantoa oli kaupungin omistuksessa vuoden 2014 alussa yhteensä noin 117 000 k-m2, mikä jakautui 78 000 k-m2 rivitaloille ja 39 000 k-m2 kerrostaloille. Vuosittaiseen luovutustavoitteeseen suhteutettuna, rivitalotontteja on viiden vuoden tarpeisiin. Kerrostalotonttien varanto ei kata edes kahden vuoden tarvetta. Uusia kerros- ja rivitalokohteita kaavoitetaan eri puolille kaupunkia laadukkaan ja riittävän kattavan tonttitarjonnan takaamiseksi. Lisäksi täydennysrakentamisen kaavoittamista jatketaan, jotta mm. ikääntyvän väestön asumistarpeet voidaan huomioida. Kaupungin omistamien tonttien lisäksi asemakaavoissa on yksityisomistuksessa olevaa rakentamatonta kerros-, rivi- ja asuinpientalotonttivarantoa noin 100 tonttia, n. 100 000 k-m2. Suvi Panschin, maankäyttöinsinööri

Maakuntakaavan päivitystyö on käynnissä Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti 10.6.2013 käynnistää maakuntakaavan päivitystyön. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana. Ajantasaistus ja täydennys tehdään kolmen pääteeman osalta: • keskusten ja taajamien maankäyttö, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, • vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti • liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella Tavoitteena on, että maakuntakaavan luonnos on nähtävillä vuoden 2014 lopulla ja ehdotus vuoden 2015 lopulla. Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan näillä näkymin vuonna 2016.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto hyväksyy

Turun kaupunki järjestää vuoden 2014 aikana Tapaa Turku -tapahtumia, joissa kaupunkilaiset voivat tavata kaupungin johtoa ja keskustella kaupungin tulevaisuudesta.

Maakuntakaava

Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy ympäristöministeriö vahvistaa

Yleiskaava

Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan Turun tulevaisuudesta.

Kunta laatii ja hyväksyy

Asemakaava

Kuva: Kaavoituksen eri tasot

Kunta laatii ja hyväksyy

Lisätietoja maakuntakaavasta löytyy Varsinais-Suomen liiton sivuilta www.varsinais-suomi.fi, hakusanalla maakuntakaava

• Yleiskaava 2029 -työpaja, 2.4. klo 18-20, Vimma, Aurakatu 16. • Elävä Turku 2029 -paneelikeskustelu, 10.4. kello 18-20, pääkirjaston tieto osasto 2. krs, Linnankatu 2 Lisätietoja: www.turku.fi/tapaaturku

2 · Kaavoituskatsaus 2014

Yleiskaavoitus 1. YLEISKAAVA 2029 (1/2009)

Yleiskaavan päivitystyö parantaa Turun

elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä laatua heikentämättä? Millainen kaupunkiympäristö houkuttelee uusia ihmisiä asumaan ja yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin? Tiivistetäänkö kaupunkia sisäänpäin vai rakennetaanko uusia alueita laajenevalle kaupunkirakenteen kehälle? Valmistelussa oleva, koko Turun alueen kattava yleiskaava, tähtää elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yleiskaavan lisäksi laaditaan tarkemmat, osayleiskaavatasoiset suunnitelmat keskustaan, Skanssiin sekä Kupittaa-Itäharjun alueelle. Yleiskaavaa tarkastellaan teemoittain, näkökulmina mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt, keskusta-alueen täydennysrakentaminen, maisemarakenne ja maanalaiset tilat sekä liikenne. Seudullinen hulevesiselvitys on myös tärkeä lähtökohta yleiskaavoitukselle. Lisäksi käynnistetään lähiöiden kehittämismahdollisuuksien kartoitus.

Vaihtoehtoja kaupungin kehityssuunnista Kaavoitusinsinööri Andrei Panschin

Yleiskaava on suunnitelma, jolla ohjataan yleispiirteisesti kaupunkiympäristön kehittämistä sekä rakentamisen ja liikennejärjestelmien sijoittumista. Oli kyse sitten työpaikoista, kouluista, päiväkodeista, joukkoliikenteestä tai virkistysalueista, tavoitteena on toimiva, taloudellinen ja eheä yhdyskuntarakenne. Yleiskaava siis sovittaa yhteen monia eri toimintoja. Yleiskaavassa osoitetaan myös kaupungin kasvun suunnat: mihin sijoitetaan uudet asukkaat ja yritykset nykyisten asukkaiden elinympäristön

Runosmäen yleissuunnitelma Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Runosmäen asuinalueelle laaditaan koko aluetta koskeva yleissuunnitelma. Suunnitelman tarkoitus on antaa tukea alueen tulevalle yleisja asemakaavoitukselle. Suunnitelmassa tutkitaan ainakin alueen rakennetta, liikenteen sujuvuutta ja muutostarpeita, palveluverkon ylläpidon edellytykset ja kehittämismahdollisuudet (kaupat, koulut, päiväkodit), lisä- ja täydennysrakentaminen ja siihen liittyvät periaateratkaisut (asukasviihtyvyys, liikenne, pysäköinti, taloudellisuus) sekä alueen viheralueet. Tarkoitus on määritellä suuntaviivat alueen kehittämiselle ja luoda pohja tulevaisuuden suunnittelutyölle.

Raitiotien yleissuunnitelma Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Turun raitiotien ensimmäisestä vaiheesta laaditaan yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman tarkoituksena on antaa riittävät tiedot, jotta voidaan päättää raitiotien toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Raitiotien linjausten valinnan jälkeen edetään ratalinjausten tarkempaan suunnitteluun, jossa esitetään mm. raitiotien sijoittaminen katutilaan, muiden liikennejärjestelyjen periaatteet esimerkiksi kaistajärjestelyjen osalta sekä pysäkkien sijainti. Tarkempien suunnitelmien

Kaupunginhallituksen viime syksynä hyväksymien tavoitteiden ja lähtökohtien pohjalta laaditaan kolme vaihtoehtoista kehityskuvaa tulevaisuuden Turusta. Kehityskuvien avulla määritellään suuret linjat – millaisin painotuksin kaupungin kehitystä tullaan jatkotyössä viemään. Kehityskuvat ovat yksinkertaistettuja malleja, miten eri tavoin seudullinen Rakennemalli 2035 voi paikallisesti toteutua. Vaihtoehtoisissa kehitysmalleissa kaupunkialueen kasvua ohja-

avulla pystytään valituille linjauksille mm. laskemaan kustannusarvio sekä laatimaan tarkennetut vaikutusarviot. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun mm. kyselyn ja yleisötilaisuuden kautta. Yleissuunnitelman perusteella on tavoitteena tehdä alkuvuonna 2015 kaupunginvaltuuston päätös raitiotien toteuttamisesta.

Rakennetun ympäristön arvojen kartoitus Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön erityisten arvojen selvittämisen yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Keskustan suuralueen rakennuskannan inventointi tehtiin v. 2002 (Turun museokeskus). Kaikkia kaupunkialueen rakennuksia ei ole inventoitu tällä tasolla. Yleiskaavan 2029 erityisen tarkastelun kohteina ovat keskusta ja muut asuntoalueet. Kaupungin valmistelemalla rakennusperintöohjelmalla ja hyväksymällä arkkitehtuuriohjelmalla tavoitellaan Turusta mallikaupunkia uuden ja vanhan yhteensovittamisessa. Turun keskustaa on tutkittu Turun elävä keskusta -projektilla ja lähiöitä Turun lähiöt –tutkielmalla. Niiden pohjalta tehdään uudis- ja täydennysrakentamisen sekä rakennussuojelun ja olemassa olevan rakennuskannan yhteensovittamista.

taan eri suuntiin erilaisin painotuksin. Ensimmäisessä kehityskuvassa kaupunkia täydennettäisiin pääosin keskustaan ja lähikeskusten ympärille. Toinen suuntaisi kasvun tehokkaasti toimivien joukkoliikennekäytävien varsille. Kolmas malli ohjaisi kasvua kaupunkirakenteen reuna-alueille, keskittyen pientalotarjonnan turvaamiseen. Kehitysvaihtoehtoja valmistellaan kevään aikana, minkä jälkeen kunkin vaihtoehdon vaikutuksia arvioidaan tarkemmin. Vaikutusten arvioinnilla nostetaan esiin kehitysvaihtoehtojen eroja ja varmistetaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus. Kehityskuvatarkastelun tuloksena määritellään, todennäköisesti malleja yhdistellen, ne kasvun ja kehityksen suunnat, joilla edetään kaavaluonnoksen tekoon.

Vaikuta kehityskuviin ja Turun tulevaisuuteen Monipuolinen keskustelu asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa on avainasemassa hahmoteltaessa tulevaisuuden Turkua. Tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen ja erilaiset toimijat laajasti huomioiva suunnittelu kaikissa yleiskaavan vaiheissa. Keväällä 2014 kaupunkilaisille esitellään kehityskuvavaihtoehtoja, joihin jokainen voi ottaa kantaa. Kehityskuvia voi kommentoida yleisötilaisuuksissa tai karttapohjaisena toteutettavan internetkyselyn kautta. Mielipiteitä kerätään yleiskaavatyön kaikissa vaiheissa. Yleisölle järjestetään infotilaisuuksia ja työpajoja suunnittelun edetessä. Seuraa yleiskaavatyötä www.turku.fi/ yleiskaava2029 -nettisivulla.

2. Hirvensalon sayleiskaavan täydennys (13/2007)

4. Turun lentoaseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava (4/2007)

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski

Kaavaehdotuksen valmistelu jatkuu kaupunkiseudun rakennemallin pohjalta. Suurimmat muutokset kohdistuvat liikenneverkkoon ja saaren pohjoisosan maankäyttöön. Liikennejärjestelyistä saarten ja mantereen välillä sekä saarten sisäisestä verkosta on laadittu selvitysraportti. Maankäytön muutosten vaikutuksia Friskalanlahden ja Rauvolanlahden Natura 2000 -alueisiin arvioidaan myös erillisselvityksenä, joka on käynnistynyt alkuvuonna 2014. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oikeusvaikutteisena laaditun osayleiskaavan vuonna 2015.

3. Satava-Kakskerran osayleiskaava (10/2013) Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 käynnistää Satava–Kakskerran aluetta koskevan osayleiskaavan laadinnan. Siinä tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat sekä saarten kehittämisen että olevan viherverkoston säilymisen. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään alueelle vuonna 2012 kumoutuneen osayleiskaavan valmistelun aikana laadittuja selvityksiä. Hirvensalon osayleiskaavaa varten laadittava ns. Natura-vaikutusten arviointi palvelee myös Satava– Kakskerran osayleiskaavoitusta. Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 asettaa Satava–Kakskerran alueelle rakennuskiellon kahdeksi vuodeksi, jona aikana tavoitteena on saattaa osayleiskaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava lentoaseman ympäristöön. Kokonaisuuteen kuuluu alueita sekä Turun että Ruskon kunnan puolella (Ruskon eteläosan osayleiskaava). Rusko laatii omien alueidensa kaavaa yhdessä konsultin kanssa, mutta kunnat tekevät yhteistyötä yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Turun osalta osayleiskaavan tärkeimmät tavoitteet ovat lentoaseman kehittäminen sekä uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden muodostaminen. Naturaselvityksiä täydennetään vuonna 2014. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuonna 2015.

5. Maaria-Ilmaristen osayleiskaava 2035 (14/2007) Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski

Turun ja Liedon yhteisellä oikeusvaikutteisena laadittavalla osayleiskaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maankäyttöä. Tavoitteena on mm. kehittää Jäkärlän ja Ilmaristen taajamia ja osoittaa niiden yhteyteen uusia asuinalueita, taajamien välialueen jäädessä virkistysalueeksi. Osayleiskaavatyön kanssa rinnan valmistellaan ulkoilureittisuunnitelmaa, jonka avulla voidaan tarkemmin suunnitella virkistysalueiden ja Maarian altaan kehittämistä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuonna 2015.

Kaupungin alueita on tarkasteltu alueinventoinneilla. Rakentamisen historiasta, alueen ilmeestä ja historiallisten arvojen perusteella on rajattu erityyppisiä ympäristökokonaisuuksia. Tavoitteena on löytää kullekin alueelle yleiskaavamääräys asemakaavoituksen perustaksi.

Keskustan täydennysrakentaminen Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Tarkastelussa kartoitetaan potentiaalisia täydennysrakentamisen paikkoja Turun keskustan alueelta. Paitsi uuden rakennuksen rakentamista, täydennysrakentaminen voi tarkoittaa myös olemassa olevan rakennuksen pidentämistä tai korottamista tai käyttötarkoituksen muutosta. Täydennysrakentamismahdollisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon hyvin monia tekijöitä; kaupunkikuva, rakennussuojelu, talous, autopaikkajärjestelyt, liikennejärjestelyt, kiinteistömuodostus ja rakennuksen käyttötarkoitus. Samoin kuin rakennetun ympäristön arvojen kartoituksessa, myös täydennysrakentamisen paikkojen etsimisessä hyödynnetään aiemmin laadittuja selvityksiä, erityisesti Turun elävä keskusta –projektin materiaalia.

Kaavoituskatsaus 2014 · 3

Asemakaavoitus – Detaljplanläggning Asemakaavoilla ja asemakaavan muutoksilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Kaava-alue voi käsittää esim. kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Kaupunginvaltuusto asettaa tavoitteet kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikölle kaupungin talousarvion yhteydessä.

• katualueiden leveyksiä • rakennusten ja luonnon suojeluarvot • mihin puistot sijoittuvat

Asemakaavalla määrätään mm. • mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää • miten paljon tontille saa rakentaa • rakennusten korkeuksia, kattokaltevuuksia ja materiaaleja

Kaavoja voi hakea kaavan nimellä tai nimen perässä olevalla kaavatunnuksella. Ajantasainen asemakaavatilanne löytyy myös Turun seudun karttapalvelusta opaskartta.turku.fi.

Vireillä olevat ja voimassa olevat (vuodesta 1997 alk.) asemakaavat löytyvät kaavahausta www.turku.fi/kaavahaku.

Keskusta – centrum Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavägen, Runsalavägen och Kirstistigen. På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Den planerade totala våningsytan kommer att omfatta cirka 180 000 m²-vy och antalet bostäder blir cirka 1500.

4. KIRSTINPUISTO

Kirstiparken (2/2013) Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey

LINNAKAUPUNKI

Linnakaupungin asemakaavoitus perustuu 25.2.2012 hyväksyttyyn Linnakaupungin osayleiskaavaan. Linnakaupungin liikenteen suunnittelu Suunnittelun tavoitteena on vahvistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa. Osayleiskaavassa esitetty Juhana Herttuan puistotien uusi linjaus muuttaa alueen katuverkkoa merkittävästi. Raitiotien tilavaraus otetaan huomioon asemakaavoissa.

1. HARPPUUNAKORTTELI Harpunkvarteret (19/2012)

Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Sataman läheisyydessä on työpaikka- ja varastokäytöstä vapautuvaa aluetta, joka on yksi keskusta-asumisen laajenemissuunnista. Asemakaavan tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue, jolle sijoittuu myös liike- ja toimistotilaa. Erityisen haasteen suunnittelulle asettaa Turun Linnan läheisyys. I närheten av hamnen finns ett område som frigörs från den tidigare användningen som arbetsplats- och lagerområde. Detta är en av riktningarna för att utvidga centrumboendet. Syftet med detaljplanen är att utforma ett attraktivt bostadsområde enligt principerna för hållbar utveckling, där också affärs- och kontorslokaler kan inplaceras. En särskild utmaning för planeringen är närheten till Åbo slott

2. HERTTUANKULMA

Hertigens hörn (27/2013)

SLOTTSSTADEN

Detaljplaneringen av Slottsstaden baserar sig på delgeneralplanen för Slottsstaden, som godkändes 25.2.2012. Trafikplaneringen i Slottsstaden Syftet med planeringen är att stärka gång- och cykel- och kollektivtrafiken. Den nya riktlinjen för Hertig Johans parkgata som anvisats i delgeneralplanen kommer i hög grad att förändra gatunätet. Områdesreserveringen för spårvägen kommer att beaktas i detaljplanerna. om fabriken planeras ett köpcentrum och bostadsvåningshus. Området har en areal på ca 8 ha. Vid planläggningen beaktas bl.a. också förlängningen av Hertig Johans parkgata ända till Pansiovägen. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av den privata markägaren och Åbo stad.

Kaavamuutoksella on tarkoitus toteuttaa 17,3 hehtaarin alueella Iso-Heikkilän kaupunginosan itäosassa Linnakaupungin osayleiskaavan asettamia maankäyttöperiaatteita. Pansiontien, Kirstinkadun/-polun, Akselintien, IsoHeikkiläntien ja VR:n ratapihan rajaamat teollisuusalueet osoitetaan osittain teollisuus-, toimisto- ja liikerakennusten sekä suurimmalta osin asuinkerrostalojen rakentamiselle. Asemakaavamuutos perustuu Turun kaupungin ja yksityisten maanomistajien esittämään aloitteeseen. Syftet med planändringen är att genomföra de principer för markanvändningen som uppställts i delgeneralplanen för Slottsstaden på ett 17,3 hektar vidsträckt område i östra delen av stadsdelen Storheikkilä. De industriområden som avgränsas av Pansiovägen, Kirstigatan/-stigen, Axelsvägen, Stor-Heikkilävägen, Knutsvägen och VR:s bangård anvisas delvis för industri-, kontors- och affärsbyggnader och till största delen för bostadsvåningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Åbo stad och de privata markägarna.

Herttuankulma

teille. Laajennusalueella sijaitsee rakennustaiteellisesti arvokas teollisuusrakennus. Asemakaavamuutos laaditaan Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen aloitteesta. Syftet med detaljplaneändringen är att utvidga industrianläggningen i det nordöstra hörnet av området mellan Pansiovägen och Runsalavägen in på de invidliggande tomterna, som är i stadens ägo. På de område som ska utvidgas finns en industribyggnad som har arkitektoniskt värde. Åbo stad Fastighetsaffärsverket har tagit initiativ till detaljplaneändringen.

MUU KESKUSTA 6. PUUTARHAKATU 41

vaa siten, että se mahdollistaa uuden asuintalon rakentamisen tontin länsiosalle. Uusi rakennus on tarkoitus sijoittaa nyt pysäköintialueena toimivalle tontinosalle. Tontin kaikki autopaikat osoitetaan uudisrakennuksen pohjakerrokseen. Avsikten är att ändra detaljplanen för Bost Ab Minerva, adr. Slottsgatan 59, så att den möjliggör uppförandet av ett nytt bostadshus på tomtens västra del. Nybyggnaden ska ligga på den del av tomten som idag används som parkeringsområde. Tomtens alla bilplatser placeras i nybyggets bottenvåning.

9. FORTUNA-KORTTELI (20/2009)

Trädgårdsgatan 41 (20/2012)

Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Kaupungintalon korttelin eli Fortunan kehittämisellä haetaan aivan uudenlaisia luovan työn ja kaupan yhdistämisen mahdollisuuksia. Kaavassa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet. Syftet med utvecklandet av stadshuskvarteret, dvs. Fortunakvarteret, är att ta fram helt nya möjligheter att kombinera skapande arbete och affärsverksamhet. I planen fastställs de huvudsakliga principerna för byggnadsskyddet och kompletteringsbyggandet.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on korttelin täydennysrakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Luonnosvaiheessa on tutkittu, miten esimerkiksi palaneen talon suojelu tai purkaminen vaikuttaa alueen kehittämiseen ja kokonaisilmeeseen, missä laajuudessa uudisrakentamista tulisi osoittaa tonteille, uudisrakentamisen korkeutta jne. Alueelle tutkitaan käyttötarkoituksen osalta kaavaa, joka mahdollistaa sekä normaalin asumisen että vanhusten palveluasumisen. Målet med detaljplaneändringen är att komplettera kvarterets byggnadsbestånd på ett för omgivningen lämpligt sätt. I skisskedet har utretts hur t.ex. ett fortsatt skydd, alternativt en rivning av det brandhärjade huset inverkar på områdets utveckling och helhetsbild, i vilken omfattning nybyggnation bör tillåtas på tomterna, nybyggnadernas höjd osv. För området utreds en detaljplan som möjliggör både normalt boende samt serviceboende för åldringar.

10. LOGOMON SILTA Bro till Logomo

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikenneinsinööri Jaana Mäkinen

Kulttuurikeskus Logomon saavutettavuutta parannetaan uudella, sateilta suojatulla kävelysillalla ratapihan yli ja Ratapihankadun varteen rakennettavalla pysäköintilaitoksella. Avsikten är att förbättra förbindelserna till kulturcentret Logomo så, att det byggs en ny gångbro som är skyddad för regn över bangården samt en parkeringsanläggning längs Bangårdsgatan.

Puutarhakatu 41

7. TALLIMÄENKENTTÄ Stallbacksplan (8/2014)

3. VAASANPUISTO

Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski

Logomon silta

Vasaparken (12/2010) Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey

Pansiontien eteläpuolella sijaitsevan entisen Rettigin tupakkatehtaan ja sen eteläpuolen alueille suunnitellaan kauppakeskusta ja asuinkerrostaloja. Alueen pinta-ala on noin 8 ha. Kaavoituksessa mm. huomioidaan myös Juhana Herttuan puistokadun jatke Pansiontielle saakka. Asemakaavamuutos perustuu sekä yksityisen maanomistajan että Turun kaupungin aloitteeseen. På området för Rettigs tidigare tobaksfabrik på den södra sidan av Pansiovägen och områdena söder

Kaavanmuutos valmistellaan lakkautetun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 10 ha. Suunnittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalontie ja Kirstinpolku. Alueelle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asuntotorni. Suunniteltu kokonaiskerrosala on noin 180 000 k-m², ja asuntojen lukumäärä noin 1500. Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Området har en areal på cirka 10 ha.

4 · Kaavoituskatsaus 2014

5. JAAKKOO-TAARA (21/2013)

Kaupunki tutkii uuden päiväkodin sijoittamista Tallimäenkentälle, Polttimonkadun, Hansakadun ja Malminkadun väliselle puistoalueelle. Staden undersöker möjligheterna att placera ett nytt daghem på parkområdet mellan Stallbacksplan, Brännerigatan, Hansagatan och Malmgatan.

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey

8. MINERVA

Minerva (15/2013) Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on Pansiontien ja Ruissalontien koilliskulmassa sijaitsevan teollisuuslaitoksen laajentaminen viereisille, kaupungin omistamille ton-

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Tarkoitus on muuttaa As Oy Minervan, os. Linnankatu 59, asemakaa-

11. RATAPIHANKATU 16-24

Bangårdsgatan 16-24 (45/2007) Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Aikaisemmin vireille tullut Ratapihankatu 18 kaavamuutos laajennetaan koskemaan yhteensä kuutta tonttia Ratapihankadun, Läntisen Pitkäkadun ja Ajurinkadun rajaamassa korttelissa. Tarkoitus on muuttaa asemakaavaa siten, että se mahdollistaa myös alueella asumisen. Alueen vanhojen puutaloyhtiöiden rinnalle voidaan rakentaa uusia asuin- ja liikekerrostaloja.

Tuurinkulma

En detaljplaneändring har anhängiggjorts. Syftet är att komplettera det befintliga kvarteret i stadskärnan med tillbyggnad. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Bost Ab Tuurinkulma, adr. Tureborgsgatan 19.

en anvisas Åbo judiska församlings synagoga skyddsbeteckning.

13. SYNAGOGA

Asuntoyhtiö on anonut kaavanmuutosta tontilleen niin, että tontin perälle saisi rakentaa uuden kerrostalon. Suunnittelun alkuvaiheessa on selvitetty, että kaupunki haluaa vastaisuudessa luopua naapurissa olevasta entisestä Teollisuuskoulusta opetustilana. Rakennuskannan suojelun tarve, tuleva käyttö ja mahdollinen lisärakentaminen tulee tutkia tässä yhteydessä. Suunnittelu jatkuu siitä lähtökohdasta, että samalla selvitetään koko korttelin kehittämismahdollisuudet. Bostadsbolaget har anhållit om en planändring för sin tomt så, att man får bygga ett nytt flervåningshus inne på tomten. I början av planeringen har det utretts att staden framdeles önskar avstå från undervisningslokalerna i den intilliggande f.d. Industriskolan. I detta sammanhang bör behovet av skydd av byggnadsbe-

Synagogan (33/2013) Kaavasuunnittelija Marja Westerlund

Den tidigare anhängiggjorda planändringen för Bangårdsgatan 18 utvidgas till att omfatta sammanlagt sex tomter i det kvarter som avgränsas av Bangårdsgatan, Västerlånggatan och Formansgatan. Meningen är att ändra detaljplanen så, att den också möjliggör boende på området. Vid sidan av de gamla trähusbolagen på området kan det byggas våningshus med bostäder och affärer.

12. TUURINKULMA (31/2013) Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen

Vireillä on asemakaavan muutos, jolla tavoitellaan olemassa olevan ydinkeskustakorttelin täydentämistä lisärakentamisella. Kaavamuutos perustuu As Oy Tuurinkulman (os. Tuureporinkatu 19) aloitteeseen.

Turun juutalaisen seurakunnan kaavanmuutosaloitteessa haetaan mahdollisuutta korvata synagogan viereisellä tontilla 8 oleva 1950 -luvun kaksikerroksinen seurakuntatalo uudisrakennuksella, johon sijoittuisi seurakuntatilojen lisäksi asuntoja. Kaavanmuutoksessa Turun juutalaisen seurakunnan synagoga saa suojelumerkinnän. Åbo judiska församling har tagit initiativ till en planändring, där församlingen ansöker om att få ersätta församlingshemmet i två våningar som är byggt på 1950-talet och finns på tomt 8 invid synagogan med en nybyggnad som ska omfatta församlingslokaler och dessutom bostäder. I planändring-

14. SIRKKALANKATU 35 Sirkkalagatan 35 (6/2013)

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö

ståndet, den framtida användningen av byggnaderna och en eventuell tillbyggnad undersökas. Planeringen fortsätter och utgångspunkten är att utvecklingsmöjligheterna i hela kvarteret samtidigt ska utredas.

15. SEPÄNKATU 5

Smedsgatan 5 (29/2010) Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavanmuutosehdotus tontin täydennysrakentamiseksi yhteistyössä tontin omistajan kanssa. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun laajuudesta päätetään asemakaavanmuutoksessa. På basis av det godkända planutkastet kommer en detaljplaneändring att utarbetas för kompletteringsbyggande på tomten i samarbete med tomtägaren. Längs Sirkkalagatan finns byggnader som har kulturhistoriskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets omfattning i samband med ändringen av detaljplanen.

Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna tiven för nybyggnation av bostadshus på områdena söder om Kuratorsstigen och väster om Hallisvägen.

3. KOROISTENKAARI Koroisbågen (6/2011)

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

1. AITIOPAIKKA

2. UHRIMÄKI

Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen, kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Parkettplatsen (17/2012)

Alueelle suunnitellaan opiskelija-asumista. Uudisrakentamisen tavoitteena on eheyttää alueen kaupunkirakennetta kaupunkiintuloväylän varrella sekä jatkaa alueen opiskelija-asuntorakentamista. Turun Ylioppilaskyläsäätiön järjestämän suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka tulee nähtäville ja hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. På området planeras studiebostäder. Syftet med nybyggnationen är att förenhetliga stadsstrukturen på området längs infartsvägen till staden samt att bygga mera studiebostäder på området. På basis av den planeringstävling som Åbo Studentbystiftelse ordnat utarbetas ett planförslag, som ska framläggas och godkännas 2014.

Aitiopaikka

Offerbacken (9/2010)

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Ylioppilaskylä-Halinen -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Kuraattorinpolun eteläpuolelle ja Halistentien länsipuolelle. I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Studentbyn och Hallis i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheterna och -alterna-

Asemakaavan tavoitteena on tutkia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman alueen muuttamista liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Pääosin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Kaavalla tutkitaan samalla mahdollisuutta Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä Turun katuverkostoon. Syftet med detaljplanen är att undersöka om det område som saknar detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kontorsbyggnader. Området är i huvudsak i stadens ägo och det är ett obebyggt åker- och skogsområde. Avsikten är också att skapa ett klarare nätverk av frilufts- och rekreationsleder på området. I planen undersöks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggnader som finns på S:t Karins sida kan anslutas till Åbo stads gatunät.

4. PÄÄSKYVUORENRINNE

cykel- och gångvägarna på området. Staden äger området och det är i huvudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området undersöks möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt höghusområde. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och rekreationsområde.

att utarbetas utan utkastskede, efter det på tomten endast finns ett ändamålsenligt sätt att lösa placeringen av bollhallen.

5. KUUSIMÄKI

TYKS:n ns. U-sairaalan korvaavan suuren sairaalatilan sijoitusta on haettu sairaala-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Toiminnallisesti parhaaksi ratkaisuksi on noussut uuden yksikön rakentaminen Helsingin valtatien ja rautatiealueen päälle rakennettavalle kannelle. Sairaalatilojen tarveselvitys on V-S-sairaanhoitopiirissä hyväksytty ja rakentamisen valmistelu on käynnistetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikennealueen ylittävän kannen suunnittelulla. Lääketieteellisen tiedekunnan tontille on tehty tarveselvitys uudisrakentamisesta. Kaava käsittää koko sairaala-alueen, sekä T-sairaalan tontin että Kiinamyllynmäen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. (RKY 2009) ja vanhan Kupittaan aseman tontin. Liikenteen järjestäminen ja erityisesti joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen on keskeisellä sijalla asemakaavan valmistelussa. På själva sjukhusområdet och det närliggande området har utretts var den stora sjukhusbyggnad kan uppföras som ska ersätta det s.k. U-sjukhuset vid ÅUCS. Den verksamhetsmässigt bästa lösningen som framlagts är att den nya enheten byggs på ett lock över Helsingfors riksväg och järnvägsområdet. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt har godkänt utredningen av behovet av sjukhuslokaler och förberedelserna för byggandet har inletts enligt den gällande planen med planeringen av det lock som ska täcka trafikområdet. På den medicinska fakultetens tomt har det gjorts en utredning av behovet av nybyggnad. Planen omfattar hela sjukhusområdet, både tomten för T-sjukhuset och kulturmiljön på Kinakvarnsgatan som är av riksintresse (RKY 2009) och tomten för den gamla Kuppis station. Trafikarrangemangen och i synnerhet tryggandet av servicenivån inom kollektivtrafiken är viktiga aspekter i beredningen av detaljplanen.

Granbacken (3/2014) Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Lausteen teollisuusalueen itäosaan laadittavan kaavan tavoitteena on tutkia käyttötarkoituksen muuttamista osalla suunnittelualuetta, alueella olevien rakennusten suojeluarvojen selvittäminen, alueen täydennysrakentamismahdollisuuksien kartoittaminen ja rautatiealueen nimeämien. En plan ska utarbetas för den östra delen av industriområdet i Laustis och syftet är att undersöka en ändring av användningsändamålet på en del av det område som omfattas av planeringen, utreda skyddsvärdena för de byggnader som finns på området, kartlägga möjligheterna till kompletteringsbyggande på området och namnge järnvägsområdet.

6. PALLOILUHALLI Bollhallen

Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi

Svalbergabrinken (30/2009)

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa osalle entistä kasarmialuetta uusi asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen olemassa olevaan katu- ja kevyen liikenteen verkostoon. Kaupungin omistama alue on pääosin rakentamatonta ja maastoltaan on hyvin vaihtelevaa. Tälle alueelle tutkitaan moni-ilmeisen ja tiiviin kerrostaloalueen sijoittamista. Kaavanmuutoksessa tarkastellaan myös Jaaninlaakson merkityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistysalueena. Syftet med detaljplanen är att utforma ett nytt bostadsområde på en del av det tidigare kasernområdet. I detta sammanhang undersöks hur området ska anslutas till gatunätet och

Kaupunki on arvioinut uudelleen palloiluhallin hankintaa ja päättänyt, että hallille varataan tontti osoitteessa Lemminkäisenkatu 32a. Tontin asemakaavaa muutetaan niin, että tavoitteet täyttävä palloiluhalli voidaan sille toteuttaa. Kaavanmuutos pyritään saattamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kaavamuutos valmistellaan ilman luonnosvaihetta, koska valittu tontti mahdollistaa tutkittavaksi vain yhden tarkoituksenmukaisen palloiluhallin sijoittumisratkaisun. Staden har gjort en ny bedömning av bollhallsprojektet och beslutat att en tomt ska reserveras för hallen vid Lemminkäinengatan 32a. Detaljplanen för tomten kommer att ändras, vilket möjliggör en sådan bollhall på tomten som uppfyller de mål som uppställs för projektet. Meningen är att planändringen ska vara klar före årsskiftet. Planändringen kommer

7. TYKS U2

ÅUCS U2 (34/2013) Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnittelu Maija Norava

Kaavoituskatsaus 2014 · 5

Saaret – öarna on täydentää pientaloasutusta uusilla rakennuspaikoilla ja tutkia ranta-alueiden liittämistä olemassa oleviin tontteihin. Syftet är att komplettera småhusbosättningen på området mellan Moikois badstrand och Långvattnets båthamn med nya byggplatser och undersöka om strandområdena kan anslutas till de befintliga tomterna.

3. KAISTARNIEMI III JATKO

Kaistarudden III fortsättning (1/2006)

två tomter omändras till ett gatuområde, så att gång- och cykelvägen ryms mellan Kakskertavägen och den täckta bilparkeringen. I statens och Åbo stads gemensamma projekt (MBT-projekt) ingår planer på att förbättra säkerheten på Kakskertavägen på sträckan Seitskärsgatan–Stormbyn samt att höja Kakskertavägen för att undvika översvämningar.

tontien eteläpuolelle uusilla rakennuspaikoilla ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin. Syftet med detaljplanen är att komplettera småhusbebyggelsen söder om Tammistovägen med nya byggplatser och bygga kommunalteknik på området.

5. HAARLANLAHTI

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Asemakaavan tavoitteena on täydentää pientaloasutusta Kyyrläntien itä- ja länsipuolella uusilla rakennuspaikoilla ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin. Syftet med detaljplanen är att komplettera småhusbebyggelsen väster och höster om Kyyrlävägen med nya byggplatser och bygga kommunalteknik på området.

Harlaxviken (23/2010) Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

1. VANHAN KAKSKERRANTIEN RANTA JA KELLUVAT TALOT Stranden vid Gamla Kakskertavägen och flytande hus (10/2009) Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Kelluvien talojen asemakaavanmuutosaluetta laajennetaan käsittämään Vanhaa Kakskerrantietä, Ramstedtin telakkaa, sekä kaupungin ylläpitämää Lauttarannan venesatamaa. Nykyään telakan ja venesataman alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista puistoa. Kaavamuutoksella turvataan telakan toiminta ja pienimuotoinen laajentaminen. Asemakaavassa varaudutaan myös Hirvensalon pohjoisrannan mahdolliseen täydennysrakentamiseen. Kaavaan otetaan mukaan kaavateknisistä syistä myös Pitkäsalmen kaavoittamatonta vesialuetta, joka tulee säilymään vesialueena. Det område för flytande hus där detaljplanen ska ändras kommer att

utvidgas till att omfatta Gamla Kakskertavägen, Ramstedts båtvarv samt den båthamn i Färjstranden som upprätthålls av staden. Områdena för båtvarvet och båthamnen är nu anvisade som park i den gällande detaljplanen. Planändringen ska trygga verksamheten vid båtvarvet och en utvidgning i liten skala. I detaljplanen ingår också beredskap att bygga ut området vid Hirvensalo ös norra strand så, att gatuområdet för den Gamla Kakskertavägen breddas. Av plantekniska skäl intas också en del av det icke-planlagda vattenområdet i Långvattnet i planen och det kommer att förbli vattenområde.

2. MOIKOISTEN ITÄRANTA Moikois östra strand (2/2014)

Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen

Moikoisten uimarannan ja Pitkäsalmen venevalkaman välisellä ranta-alueella on tavoitteena

Asemakaavan tavoitteena on täydentää Kaistareenkadu, Kaistarrannan ja Ahvenpolun varren pientaloasutusta uusilla rakennuspaikoilla, saada kesämökkien rakennuspaikat ympärivuotiseen asumiseen ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin. Syftet med detaljplanen är att komplettera småhusbosättningen vid Kaistargatan, Kaistarstranden och Abborstigen med nya byggplatser, anvisa byggplatserna för sommarstugor för åretruntboende och bygga kommunalteknik på området.

4. FRISKALAN RISTEYS

Friskalakorsningen (30/2013) Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Suunnittelupäällikkö Matti Salonen

Haarlanlahdella suoritetaan tällä hetkellä esirakentamista, eli läjitetään viereisen Iso-Haarlan asemakaava-alueelta tulevia ylijäämämaamassoja. Tammistontien eteläpuolelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta sekä virkistys- ja uimaranta-aluetta. Vid Harlaxviken iordningställs området som bäst, dvs. på området deponeras överskottsmassor från det närliggande detaljplaneområdet Storharlax. På den södra sidan av Tammistovägen planeras ett småhusområde samt ett rekreations- och badstrandsområde i enlighet med delgeneralplanen.

6. HARKKIONMÄKI

Harkkiobacken (46/2005) Asemakaavamuutos laaditaan Friskalan Ravaksenkadun risteyksen kohdalla, jossa kahdesta tontista osa viheraluetta muutetaan katualueeksi, jotta voidaan toteuttaa jalankulku- ja pyörätie Kakskerrantien ja autokatosten väliin. Valtion ja Turun kaupungin yhteisessä hankkeessa (MAL-hanke) suunnitellaan Kakskerrantien turvallisuuden parantamista välillä Seiskarinkatu–Vihuri, sekä Kakskerrantien nostamista tulvien takia. Detaljplaneändringen utarbetas för korsningen vid Ravasgatan i Friskala, där en del av grönområdet på

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavan tavoitteena on täydentää pientaloasutusta Tammis-

7. METSOLA

Metsola (29/2013)

8. SÄRKILAHTI Särkilax

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Liikennesuunnitteluinsinööri Laura Pirilä

Kukolantien kaavoittamista jatketaan Toijaistentien kiertoliittymästä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan. Arbetet med att planlägga Kukolavägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särkilax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.

Hirvensalon kirjaston perinteinen kaavanäyttely pidetään tänä vuonna 7.4.–30.5.2014.

Den traditionella planutställningen i Hirvensalo bibliotek ordnas i år 7.4–30.5.2014.

Aluearkkitehdit ja liikennesuunnittelija ovat paikalla maanantaina 5.5.2014 klo 17.00–19.00.

Områdesarkitekterna är på plats måndagen 5.5.2014 kl. 17.00–19.00.

Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna färsbyggnader. Samtidigt övervägs en höjning av byggrätten för en affärstomt på Filargatan 12 till grannfastigheternas nivå. Preliminärt beräknas planförslaget framläggas till påseende i maj 2014.

3. TIEMESTARI

Vägmästaren (7/2011) Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen

1. TYÖMIEHENPUISTO

Arbetareparken (21/2012) Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Lukkosepänkadun ja Satakunnantien kulmassa sijaitseva peltoalue on tarkoitus muuttaa liikerakennusten korttelialueeksi. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa istutettavaa puistoaluetta. Suunnittelualueen läpi virtaava oja ja sen varret on tarkoitus säilyttää avoimina. Syftet är att ändra åkerområdet i hörnet av Låssmedsgatan och Satakuntavägen till ett kvartersområde för affärsbyggnader. I den nuvarande detaljplanen är området anvisat som ett parkområde som ska plan-

Kantaren (16/2013)

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on selkiyttää Runosmäen teollisuusalueen käyttöä teollisuus- ja varastorakennusten alueena liittämällä osia Varusmestarintien itä- ja länsipuolella olevista puistoalueista kortteleihin ja kuitenkin säilyttää puustoa, jolla on maisemallista merkitystä. Syftet med detaljplaneändringen är att förtydliga användningen av det område som är anvisat för industrioch lagerbyggnader så, att delar av parkområdena väster och öster om Rystmästarvägen ansluts till kvarteren. Likväl bevaras en del träd som är viktiga för landskapsbilden.

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

4. RIITASUONAUKIO

teras. Det dike som rinner genom det område som ska planeras och dikesrenarna ska förbli öppna.

2. SÄRMÄÄJÄ

Riitasuoplan Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on muuttaa puistoalue liikerakennusten korttelialueeksi. Samalla harkitaan osoitteessa Viilarinkatu 12 sijaitsevan liiketontin rakennusoikeuden korottamista naapurikiinteistöjen tasolle. Ehdotuksen arvioitu nähtävilläoloaika on toukokuu 2014. Syftet med detaljplaneändringen är att ändra området för Kantarparken till ett kvartersområde för af-

6 · Kaavoituskatsaus 2014

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Asemakaavanmuutoksen yhtenä tarkoituksena on parantaa liikennejärjestelyjä Pohjoiskaaren, Riitasuontien ja Korjasmäenkadun risteysalueella. Samalla päivitetään lähialueen asemakaavat ajan tasalle ja tutkitaan lisärakentamisen edelly-

tykset alueella. Ett av syftena med detaljplaneändringen är att förbättra trafikarrangemangen i korsningsområdet mellan Norra bågen, Riitasuogatan och Korjasmäkigatan. Samtidigt uppdateras detaljplanerna på närområdet samt undersöks förutsättningarna för kompletterande byggnation på området.

5. RAUNINTIE

Raunivägen (3/2013) Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Raunistulan koulun eteläpuolella, Raunintien varrella sijaitsevan kolmen pientalotontin maankäyttöä on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalojen rakentamista varten. Asemakaavamuutos perustuu Turun kaupungin ja yksityisen tontinomistajan aloitteeseen. Meningen är att ändra markanvändningen för de tre småhustomterna på den södra sidan av skolan Raunistulan koulu, längs Raunivägen så, att de anvisas för bostadsvåningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Åbo stad och den privata tomtägaren.

6. PITKÄMÄEN LIIKEKESKUS

Långbacka köpcentrum (33/2006) Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen Suunnittelupäällikkö Matti Salonen

Kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa myymäläkeskitty-

män sijoittuminen Naantalin pikatien varteen kadun pohjoispuolelle, Alakyläntien ja Pitkämäenkadun väliselle alueelle. Alueelle suunnitellaan uutta, Kähärin puistotie -nimistä katuyhteyttä välille Satakunnantie - Pitkämäenkatu. Sen tarkoituksena on palvella lisärakentamista alueella ja keventää Naantalin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaavanmuutoksella sijoitetaan myös asuinkerrostaloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueille. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen 10.4.2011. Kaavaehdotus on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana. Planändringen syftar till att anvisa möjligheter för en affärskoncentration vid Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på området mellan Alakylävägen och Pitkämäkigatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakuntavägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att planändringen ska betjäna tillbyggnaden på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I planändringen inplaceras också bostadsvåningshus och kommersiell och offentlig service i kvartersområdena. Miljö- och planläggningsnämnden har 10.4.2011 godkänt planutkastet. Avsikten är att planförslaget ska framläggas för godkännande under innevarande år.

Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna 1. UITTAMON TÄYDENNYS

Uittamo, komplettering (7/2014) Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia Uittamon lähiön täydennysrakentamista Kannuskadun varrella. Alueella on uimahallin tontti ja kalliometsää. Syftet med planändringen är att undersöka möjligheterna till kompletteringsbyggande längs Sporrgatan i förorten Uittamo. På området finns en tomt med simhall och bergsskog.

2. VÄHÄHEIKKILÄNTIE 37 Lillheikkilävägen 37 (7/2013) Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Vähäheikkiläntien varrella on toimitilakäytössä oleva tontti, jota maanomistaja ehdottaa kehitettäväksi asuntoalueena. Teollisuusrakennusten tilalle ehdotetaan rakennettavaksi asuintaloja. Vid Lillheikkilävägen används en tomt för kontorsbyggnader, och markägaren föreslår att den ska utvecklas som bostadsområde. I stället för de gamla industribyggnaderna föreslås att det byggs bostadsvåningshus.

3. KURJENLINNA (14/2012) Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Asemakaava laaditaan Kurjenmäen kaupunginosaan sairaala-alueelle ja virkistysalueelle. Kaupungin toiminta on poistunut tai poistumassa joistakin rakennuksista. Asemakaavan tavoitteena on määritellä osalle rakennuksista uusi käyttö, selvittää rakennusten suojeluarvot, mahdollisen lisärakentamisen määrä ja piha-alueen järjestelyt.

En detaljplan utarbetas för sjukhusområdet och rekreationsområdet i stadsdelen Tranbacken. Staden har avvecklat eller kommer att avveckla sin verksamhet i vissa byggnader. Syftet med detaljplanen är att fastställa en ny användning för en del av byggnaderna, klargöra skyddsvärdena för byggnaderna, utreda en eventuell tillbyggnad och formge gårdsområdet.

4. SKANSSIN VALLIKATU Skansen Vallgatan (13/2012) Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Skanssin aluekeskuksen eteläpuolelle peltomaalle suunnitellaan vetovoimaisen kestävän kehityksen periaatteita noudattavan asuntoalueen aloituskortteli. På åkerområdet söder om områdescentralen Skansen planeras det första kvarteret i ett bostadsområde som ska uppföras enligt principerna för attraktiv hållbar utveckling.

5. ITÄ-SKANSSI

Östra Skansen (9/2014) Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa

Skanssin aluekeskuksen kaakkoispuolelle kaavoitetaan uusi katu ja sen varrelle kerrostalovaltainen alue sekä virkistysalueita, palveluja ja työpaikkoja. Alueelle järjestetään tontinluovutuskilpailuja, joilla haetaan uusia ratkaisuja älykkäiden rakennusten, alueen palvelujen ja monipuolisten virkistysmahdollisuuksien toteuttamiseen. Uuden kadun suunnittelussa huomioidaan ratikkayhteyden luominen keskustaan. Alueel-le sijoitetaan koulu ja päiväkoti. Suunnittelun yhteydessä laaditaan yleissuunnitelma koko Skanssin vir-kistysalueille ja hu-

levesien käsittelylle. Suunnittelussa huomioidaan yleisötilaisuuksista ja Skanssin spar-rausryhmältä saatu palaute. Kaavoitus aloitetaan helmikuussa 2014. Tavoitteena on, että kaupunginval-tuusto hyväksyy ehdotuksen vuonna 2015. Itä-Skanssi tulee olemaan Skanssin kaupunginosan suurin rakennushanke. På området sydost om områdescentralen Skanssi planläggs en ny gata och längds med den ett höghusdominerat område samt rekreationsområden, en skola och arbetsplatser. På området ordnas tomtöverlåtelsetävlingar. Syftet är att ta fram nya lösningar för intelligenta byggnader, olika serviceformer och mångsidiga rekreationsmöjligheter på området. Vid planeringen av den nya gatan beaktas utformandet av en spårvägslinje till centrum. På området byggs en skola och ett daghem. I samband med planeringen utarbetas en översiktsplan för rekreationsområdena och hanteringen av dagvattnet inom hela Skansen. I planeringen beaktas de åsikter och kommentarer som läggs fram vid informationsmöten för allmänheten och som presenteras av sparrningsgruppen för Skansen. Planlägg-ningen inleds i februari 2014. Behandlas av stadsfullmäktige 2015.Östra Skansen kommer att vara det största byggprojektet i stadsdelen Skansen.

6. KAARNINKO (20/2010) Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Kaarningon vedenottamon ympäristössä tutkitaan lisärakentamisen mahdollisuuksia osayleiskaavan mukaisesti. Rajakivenkadun ja Välskärinkadun päätteeseen tutkitaan pienimuotoista lisärakentamista. Vedenottamon viereinen metsik-

kö on tarkoitus jättää pääasiassa virkistysalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan osayleiskaavan mukainen uusi liittymä Uudenmaantielle. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liittyvä Uudenmaantien alikulku, joiden on tarkoitus säilyä. Alue on pohjavesialuetta, ja siellä saattaa olla pilaantuneita maita. Alueelle järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kaavoitusta jatketaan voittaneen arkkitehti Sami Vikströmin ehdotuksen pohjalta. På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlighet med delgeneralplanen. I änden av Råstensgatan och Fältskärsgatan undersöks möjligheterna till småskalig tillbyggnad. Meningen är

Läntiset kaupunginosat – de västra stadsdelarna kä merkitä ajoreitit ja paikoitusalueet asemakaavaan. Syftet med detaljplanen är att vid Runsala Parkväg 585 precisera byggnadsytorna och -rättigheterna i de befintliga byggnaderna, undersöka möjligheterna att inplacera nya byggplatser på området samt utmärka körrutterna och parkeringsområdena i detaljplanen.

3. BLUE INDUSTRY PARK Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen

1. SAARONNIEMEN LEIRINTÄALUE

Campingområdet på Saro udde Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Asemakaavanmuutoksella tutkitaan, voidaanko Saaronniemen nykyisen asemakaavan mukaiset rakentamattomat lomamökit sijoittaa Villa Zilliacuksen ja Villa på bergetin lähelle. Rakennusoikeuden määrä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan verrattuna ei tulisi kasvamaan. Samalla selvitetään kaupunkilaisten virkistysaluekäytön pysäköintitarve. Genom ändringen av detaljplanen undersöks om de obebyggda semesterstugorna som är utmärkta i den

nuvarande detaljplanen för Saro udde kan inplaceras nära Villa Zilliacus och Villa på berget. Den nuvarande byggrätten skulle inte öka i jämförelse med den nu gällande planen. Samtidigt utreds invånarnas parkeringsbehov vid användningen av rekreationsområdet.

2. Y-HOVI

Y-Hovi (9/2009) Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen

Asemakaavan tavoitteena on tarkentaa osoitteessa Ruissalon Puistotie 585 olemassa olevien rakennusten rakennusalat ja -oikeudet, tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle uusia rakennuspaikkoja se-

Pernoon suunnitellaan meri- ja metalliteollisuuteen keskittyvää tuotannollista kohdetta. Kaavasta tehdään esiselvityksiä, laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma ja luonnos vuonna 2014. På området i Perno planeras en produktionsanläggning för sjöfarts- och metallindustri. För planen görs förhandsutredningar, programmet för deltagande och bedömning och ett utkast utarbetas 2014.

4. PERNON KOULU Skolan i Perno

Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on löytää uusi käyttötarkoitus Pernon koulutontille ja rakennukselle. Kaavasta laaditaan osallistumisja arviointisuunnitelma vuonna 2014. Syftet med ändringen av detaljplanen är att anvisa ett nytt användningsändamål för skoltomten och skolbyggnaden i Perno. Programmet för deltagande och bedömning av planen utarbetas 2014.

att i huvudsak anvisa skogsdungen i närheten av vattentäkten som rekreationsområde. I planläggningen beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgeneralplanen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen, och meningen är att de ska bevaras. Området är ett grundvattenområde, och det kan finnas nedsmutsad mark på området. För området ordnades en internationell planeringstävling. Planläggningen fortsätter utgående från det vinnande förslaget av arkitekt Sami Vikström.

Muut vireillä olevat kaavat Asemakaavat, jotka etenevät hyväksymiskäsittelyyn, kun maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välille on allekirjoitettu

5. RAHTARIKUJA

Chaffisgränden (26/2013 OAS) Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Asemakaavanmuutoksella tutkitaan rekkojen pysäköintialueen laajentamista ja polttonesteen jakeluaseman sijoittamista Raisionjoen länsirannalla olevalle alueelle. Ulkoilureitti säilytetään Raisionjoen varressa. Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville ja hyväksyttäväksi 2014. Genom ändringen av detaljplanen undersöks om parkeringsområdet för långtradare kan utvidgas på området öster om Reso å och om en bensinmack för flytande bränsle kan placeras på området. Friluftsleden längs Reso å bevaras. Meningen är att planförslaget ska framläggas och godkännas 2014.

6. OJARANTA Ojaranta

Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Muhkurin, Vienolan ja Jyrkkälän välissä olevalle alueelle laaditaan erilaisia maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen toimivuus- ja kustannusvertailujen tulosten pohjalta muodostetaan tavoitteet alueen kehittämiselle. På området mellan Muhkuri, Vienola och Jyrkkälä utreds olika markanvändnings- och trafiklinjeringsalternativ, vars funktionella egenskaper och kostnader jämförs med varann. Målen för utvecklandet av området formas på basen av resultaten av jämförelsen.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän asuntoja maankäyttöohjelman periaatteiden mukaan kaupunki tekee yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, kun asemakaavan tai poikkeamishakemuksen seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja kiinteistönomistaja saa asemakaavan tai poikkeamisluvan seurauksena taloudellista hyötyä. Maankäyttösopimuksella kaupungille perittävän korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon muodostuvat yhdyskuntakustannukset sekä kiinteistöllä tapahtuva hankkeen kokonaistaloudellinen arvonmuutos. • Brahe Center (18/2012) • Turunmaan sairaala (14/2009) • Illoistenjärvi pohjoinen (21/2009) • Pyölinmäki (22/2008) • Marjamäki (1/2007) • Harjattula (35/2010) • Ilpoisten liikekeskus (27/2006) • Koskennurmi (42/2006) • VR:n konepaja-alue (44/2004) Asemakaavat, joiden hyväksymispäätöksestä on valitettu oikeusasteisiin: • Torinkulma (11/2009) • Kauppatori (11/2011) • Kirkkotie (11/2010) • Munttismäki (37/2008) • Tikkumäki (16/2012) • LNG-terminaali (15/2012) • Eerikinkatu 33 (4/2000)

Kaavoituskatsaus 2014 · 7

Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna 1. JÄKÄRLÄN KAILA (3/2010) 3/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Yleiskaavan mukaista laajaa pientaloaluetta suunnitellaan Jäkärlän koillispuolella. Ett vidsträckt småhusområde i enlighet med generalplanen planerasnordost om Jäkärlä.

2. MAA-AINESPUISTO

Park för marksubstanser (34/2007) 53:31, 54:30,31

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

me-1

087 JÄKÄRLÄ JÄKÄRLÄ

39 40 41 43

42 43

41 40

me-1

AO AO

37 38 39

I-II

40 41

42 42

I-II

V AO

luo

I-II

luo

VE VE VE

I-II

VE AO AO

I-II

AO VE

I-II

I-II I-II

I-II

AO VE

I-II

le 0

100

200

1:2000 1:6000

AO Talolankat

SIJAINTIKARTTA

Suotorpankuja

I-II

Merkinnät:

Korttelialue

Metsä

Pelto/niitty

Vesialue

TURKU TYÖNIMI ARBETSNAMN

ÅBO

ASEMAKAAVATUNNUS DETALJEPLANEBETECKNING DIARIONUMERO DIARIENUMMER

3/2010 1:6000 952-2010

MITTAKAAVA SKALA

"Jäkärlän Kaila"

1:2000

OSOITE ADRESS

"Jäkärlän Kaila" MAASTONTARKISTUS, I VAIHE:LUONNOS TERRÄNGGRANSKNING, I SKEDET:UTKAST

SKYL HYVÄKSYNYT GODKÄND AV SPMN

Laajaa ylijäämämassojen sijoituspaikkaa sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavaa aluetta suunnitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa ja lisätä alueen työpaikkakortteleita. Toija-

lan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien työpaikkakortteleiden toimintaa tutkitaan. I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskottsjord samt för behandling och uppbevaring av andra marksubstanser. I samband med detta är det meningen att revidera och lägga till nya arbetsplatskvarter i området. Utnyttjandet av Toijalabanan undersöks inom ramen för verksamheten i de angränsande arbetsplatskvarteren.

3. MUSTASUO

Svartkärret (34/2009) Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Kaavan tavoitteena on luoda Tampereen valtatien ja Toijalanradan välissä olevalle alueelle yhtenäinen työpaikkakortteli, joka voi hyödyntää toiminnassaan myös junarataa. Osana kaavakokonaisuutta tulee tutkittavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmukaista osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille. Syftet med planen är att på området mellan Tammerfors riksväg och Toijalabanan skapa enhetliga arbetsplatskvarter, som i sin verksamhet också kan dra nytta av järnvägen. Inom ramen för hela planen ska undersökas vilket användningssyfte som kan och som det är ändamålsenligt att anvisa för bostadsfastigheterna längs Kappdalsgatan.

YMPÄRISTÖTOIMIALA ▪ KAUPUNKISUUNNITTELU ▪ KAAVOITUSYKSIKKÖ MILJÖSEKTORN ▪ STADSPLANERINGEN ▪ PLANLÄGGNINGSENHETEN

LUONNOS UTKAST

TURKU ÅBO

10.4.2013

PIIRTÄJÄ RITARE

Virve Neesfeld

VALMISTELIJA BEREDARE

Toimialajohtaja Sektorndirektör

Jani Eteläkoski

Markku Toivonen

Skanssin kaupunginosa Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa

Skanssiin kehitetään uutta älykästä ja ekologista kaupunginosaa noin 8.000 asukkaalle. Vehreä ympäristö, hieno ostoskeskus ja hyvät liikenneyhteydet ovat alueen tärkeimpiä vahvuuksia. Aluetta suunnitellaan monipuolisesti kaikille käyttäjäryhmille, mutta lapsiperheiden, etätyöskentelijöiden ja iäkkäämpien ihmisten asumistoiveiden täyttäminen on ensisijaisessa asemassa alueen suunnittelussa.

F E C

Älykäs kaupunginosa Kaupunginosan älykkyys pitää sisällään paljon. Alueelle suunnitellaan tehokas katuverkosto ja järkevä kunnallistekniikka. Myös energiaverkon älykkyyttä kehitetään uusien tekniikoiden ja energiajärjestelmien hyödyntämiseksi. Tavoitteena on, että julkiset alueet valaistaan säädettävillä ja energiatehokkailla LED-valaisimilla. Älykkäät palvelut hyödyntävät tietoliikenteen kehitystä ja yksityisen sektorin tuomia mahdollisuuksia alueen palvelutuottajina. Aiempaa avoimempi tiedonkulku mahdollistaa uudentyyppisten palvelujen kehittymisen alueelle. Yhteistilat säästävät energiaa, esimerkiksi pienissä asunnoissa ei sallita omia saunoja. Yhteiskäyttöautojen järjestelmään kannustetaan. Katualueille varataan maan alle reittivarauksia tulevaisuuden tekniikoille. Koulukeskuksen monipuolinen käyttö ja tehokas tilojen hyödyntäminen on tärkeä osa alueen toimivuutta. Uusista tekniikoista ja ajatuksista riippumatta kaupunginosan tärkeimpiä tavoitteita on viihtyisän ja elinvoimaisen kaupunginosan luominen joka houkuttelee ja inspiroi niin asukkaita kuin alueen toteuttajiakin.

Liikenne Alue suunnitellaan huomioiden raitiotien tarpeet ja hyödyntäen sen tuomia mahdollisuuksia. Skanssissa haetaan ratkaisu yhteisomistusautojen järjestelmään Turussa. Jalankulkua ja pyöräilyä suositaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Yksityisautojen pysäköinnille toteutetaan erilaisia ratkaisuja välttäen suuria pysäköintialueita ja luodaan laajoja autottomia virkistysalueita turvallisine kävelyreitteineen.

Vuorovaikutus Älykästä kaupunginosaa pyritään aiempaa enemmän suunnittelemaan yhteistyössä asukkaitten kanssa. Uudentyyppinen sparrausryhmä on jo aloittanut toimintansa. Virkistysalueiden toteutusta pystytään jo en-

PÄIVÄKOTI

KOULU

PÄIVÄKOTI

Kaavoitustalous Suunnitelmia on muokattu laadittujen maaperäselvitysten mukaan kustannustehokkaammiksi, jotta alueen toteuttaminen olisi taloudellisesti järkevää. Alueen toteutusjärjestystä optimoidaan tarvittavien investointien mukaisesti. Alueen kunnallisia huoltokustannuksia pyritään minimoimaan tehokkailla liikenneväylillä ja virkistysalueiden resurssiviisaalla suunnittelulla.

Kaavoituksen vaiheet Skanssin kaavoituksen vaiheistusta on tarkennettu uuden yleissuunnitelman mukaisesti. Alueen kaavoitus aloitetaan pohjoisesta. Alueelle on ohjelmoitu kaksi ensimmäistä kaava-aluetta ja seuraavien kohteiden aikataulut tarkentuvat jatkosuunnitelmien mukaisesti. Vallikatu (A) Kaavoitus käynnissä, luonnos käsitelty, kaupunginvaltuustoon 2014. Skanssin kaupunginosan uuden yleissuunnitelman ensimmäisenä toteutettava kohde.

TYÖPAIKKOJA

simmäisten uusien asukkaiden kanssa suunnittelemaan. Alueen suunnitteluvaiheessa on pidetty useita yleisö- ja sidosryhmätilaisuuksia, joiden antia on sisällytetty suunnitelmiin.

OSTOSKESKUS

Kortteleissa yhdistyy kerrostaloasuminen, rivitalomainen asuminen sekä uudentyyppiset Loft-asunnot. Vaihteleva kerroskorkeus, talotyypit ja materiaalit luovat monipuolista kaupunkikuvaa. Ekologiset ajatukset toteutuvat muun muassa hulevesien käsittelyssä ja energiaratkaisuissa. Aurinkoenergiaa hyödynnetään kiinteistöissä.

yhteensovittamista. Alueen pohjavettä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaksoisvesijärjestelmissä. Harjun luontoarvot sovitetaan rakentamisen kanssa yhteen rikastuttaen alueen viihtyisyyttä.

Itä-Skanssi (B) Kaavoitus aloitetaan helmikuussa 2014, kaupunginvaltuustoon 2015.

Skanssin kolmannen kadun ympärille rakentuva kokonaisuus, jossa muita vaiheita enemmän toteutetaan myös pientalomaista asumista. Samalla selvitetään toisen koulun tarvetta alueelle. Saatetaan kaavoittaa kahdessa osassa, aloittaen Kaarinan rajalta.

Itä-Skanssi tulee olemaan Skanssin sydän. Uuden kadun varrelle järjestetään tontinluovutuskilpailuja, joilla haetaan uusia ratkaisuja älykkäiden rakennusten, alueen palvelujen ja monipuolisten virkistysmahdollisuuksien toteuttamiseen. Uuden kadun suunnittelussa huomioidaan raitiotieyhteyden luominen keskustaan. Alueelle sijoitetaan koulu ja päiväkoti. Pohjoisimpaan kortteliin on suunnitteilla työpaikkarakentamista. Suunnittelun yhteydessä laaditaan yleissuunnitelma koko Skanssin virkistysalueille ja hulevesien käsittelylle. Treston (C) Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin. Liikenteellisesti alue tukeutuu Vallikadun kaavan yhteydessä rakennettavaan katuun. Alueella tutkitaan asumisen ja työpaikkojen

Etelä-Skanssi (D) Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin.

Skanssinrinne (E) Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin. Monien toiveiden ja tarpeiden rinne, jonka maisemalliset arvot asettavat rajoituksia suunnittelulle. Kauppakeskuksen mahdolliset laajentumistarpeet huomioidaan suunnittelussa. Ostoskeskus (F) Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin. Skanssin ostoskeskuksen tulevaisuuden tarpeet tulevat myöhemmässä vaiheessa tarkasteluun. Lisätietoja: www.turku.fi/skanssi

Kaavoituskatsaus 2014 • Julkaisija Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu • Palaute ymparistotoimiala@turku.fi • Kuvat Kannen kuva: Katja Tyni-Kylliö • Kaavakartta: Turun Kiinteistöliikelaitos • Ilmakuva: Blom Kartta Oy • Havainnekuvat: Herttuankulma, Kirsinpuisto, Logomonsilta: Cederqvist&Jäntti Arkkitehdit • Tallimäenkenttä, Skanssi: Thomas Hagström • Tuurinkulma: Tero Lehtonen • Aitiopaikka: Optiplan Oy

8 · Kaavoituskatsaus 2014