Aurajoesta Turun Canal Grande s

Aurajoesta Turun Canal Grande

Vesiteitse Ruissalosta Turun historialliseen keskustaan ja yliopistojen alueelle

Aurajoki on kansallisen Turun kansallisen kaupunkipuiston tärkein ekologinen käytävä. Silti kuulee edelleen joskus sanottavan, että joki on enemmän kaatopaikka kuin houkutteleva vesielementti. Joki antaa kuitenkin kaupungille keskieurooppalaisen tunnelman. Ihmiset viihtyvät sekä sen rannoilla että sen varrella olevissa monissa ravintoloissa ja kahviloissa.

Niin kuin Venetsian Canal Grande, Aurajoki on tapa kulkea. Aikoinaan jokea pitkin kulki isojakin paatteja. Vanhojen kuvien perusteella Tuomiokirkon edessä on runsaasti veneitä parkissa kuin ne olisivat jokapäiväinen liikkumisen muoto. Nykyään niitä ei juuri näe, mutta tulevaisuudessa voi olla taas toisin: Ruissalosta

ja joen alajuoksulta pääsisi kätevästi vesibussilla Tuomiokirkolle. Ja pienemmillä veneillä voisi päästä kulkemaan aina Halistenkoskelle asti. Myös jokivarren reitti kaipaa uudistamista ja lisää oleskelupaikkoja, jotta rannoilla kulkijat pääsevät paremmin kosketuksiin veden kanssa. Tässä suunnitelmassa

reitti eheytetään jatkumaan koko suunnittelualueen pituudelta.

Rannan rakentamisessa on huomioitava kasvullisen

osan ja veden raja, koska rakentaminen tälle alueelle lisää eroosiota, veden virtausnopeutta ja tulvaherkän joen tulvariskiä. Suunniteltu reitti vie kulkijan kevyesti ylös ja alas, etäämmälle ja lähemmäs rantaa kuin liikkuisi veden virran mukana. Välillä vastaan tulee selkei-

tä pysähtymisen kohtia. Aurajoki kääntyy alueen kohdalla kohti pohjoista ja tarjoaa samalla rannan ja joen kulkijoille illan viimeiset auringon säteet.

Veneitä Aurajoen varrella. Kaiverruskuva n. vuodelta 1852. Veneitä Aurajoen varrella. Valokuva n. vuodelta 1963.

Jokirantaa on käsitelty kevyesti luontoa kunnioittaen, mutta samaan aikaan on tuotu pysähtymisen paikkoja, altaita ja paikkoja päästä lähemmäksi vettä tehden veden äärellä olemisesta aistikkaamman kokemuksen. Jokirannan aktivoiminen aktivoi myös koko aluetta ja auttaa poistamaan mielikuvaa kirkosta eläväisen jokirannan päätepisteenä. Sen sijaan se voisi jatkua historiallisesti merkittävän Koroistenniemen kautta Halistenkoskelle asti.