Sisältö
Pelastusjohtajan katsaus..............................................................................4 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti......................................................7 Strategia ......................................................................................................9 Organisaatio...............................................................................................10 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta..................................................11 Avaintietoja vuodelta 2016..........................................................................12
Hallinto ja henkilöstö....................................................................12
Talous..........................................................................................13 Kehittäminen ja hankkeet...........................................................................14 Turvallisuusviestintä...................................................................................15 Riskienhallinta............................................................................................17 Palontutkinta..............................................................................................20 Operatiivinen toiminta.................................................................................21 Pelastustoiminta..........................................................................21 Ensihoito......................................................................................24 Poimintoja vuodelta 2016...........................................................................26
Kun riski toteutui - asuinkerrostalon ullakko palaa!......................26
Viranomaiset pelastuslaitoksen silmiksi - viranomaisyhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä.......................................................28
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat........................................................30 Tekniset palvelut.........................................................................................32 Tilastotietoa................................................................................................34 Yhteystiedot................................................................................................42
Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Painosmäärä: 300 Toimitus: Eeva Hämäläinen Painopaikka: Painotalo Painola, Piispanristi Kannen kuva: Arto Väätti Taitto: Malla Avenius
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
3
Kuva: Esko Keski-Oja
Pelastusjohtajan katsaus
4
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Pelastusjohtajan katsaus Pelastuslaitoksen tehtävämäärä kasvoi
Vuonna 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistusta ja juhlittiin 100-vuotiasta keskuspaloasemaa uosi 2016 oli pelastuslaitoksen 12. toimintavuosi alueellisena pelastuslaitoksena. Vuosi noudatti edellisvuosien linjaa, niin palveluiden määrän kun laadunkin osalta. Operatiivisella puolella tehtäviä oli hieman edellisvuosia enemmän, niin pelastustoimen kuin ensihoidonkin osalta. Riskienhallinnan osalta tehtävien määrät olivat edellisvuosien tasolla. Tammikuun alussa, Turussa Ursininkadulla sattunut kerrostalon ullakkopalo, jossa palon yhteydessä evakuoitiin kaikki kerrostalon asukkaat, oli vuoden eniten julkisuutta saanut tulipalo.
Turun keskuspaloasema täytti sata vuotta Keskuspaloaseman valmistumisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin Keskuspaloaseman historiikki ”Sotilaallista kuria, vapaa-ajan harrastuksia ja rauhallista perhe-elämää”, jonka kirjoitti Suomen historian dosentti Juhani Kostet. Kirjassa on runsaasti valokuvia ja se koostuu eri aikakausien asukkaiden haastatteluista. Kirjassa kuvataan hyvin värikkäästi sitä elämää, jota keskuspaloasemalla, niin kotina kuin työpaikkana, on vietetty vuosisadan aikana. Kirja julkaistiin juhlassa, jota vietettiin 1.11.2016 keskuspaloaseman kalustohallissa yhdessä yli sadan kutsuvieraan kanssa. Yleisölle 100-vuotias keskuspaloasema avasi ovensa 26.11., jolloin asemaan tutustui noin kolmetuhatta kävijää.
Uusi palvelutasopäätös turvaa laadukkaat palvelut muutoksessa Hallinnollisella puolella vuosi oli nykyisen aluepelastuslautakunnan viimeinen kokonainen vuosi. Lautakunta kokoontui 10 kertaa vuoden aikana. Lautakunnan vuoden aikana tekemistä päätöksistä voidaan erityisesti mainita päätös Kuninkojan paloaseman rakentamisesta ja päätös entisen Medi-Helin tukikohdan vuokraamisesta ja muuttamisesta koulutuspaloasemaksi yhdessä Kärsämäen paloaseman kanssa. Kuninkojan paloaseman rakennuttaa Raision kaupunki, joka on jo päätökset asiasta tehnyt. Uuden paloaseman myötä pystytään nykyistä parempaan operatiiviseen palvelutasoon Raision itäpuolen ja Turun pohjoispuolen alueilla. Merkittävin yksittäinen päätös lautakunnalla oli marraskuussa tehty päätös uudesta palvelutasosta. Tehty palvelutasopäätös kattaa vuodet 2017–2020. Päätös ei muuta nykyistä toimintaa juurikaan, mutta turvaa laadukkaat palvelut tuleville vuosille. Merkittävin muutos on investointitason nostaminen nykyisestä 1,6 miljoonasta eurosta 2 miljoonaan euroon vuodessa. Investointimäärärahan nosVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
tolla saadaan kaluston poistoikää lähemmäksi asetettua tavoitetta. Tehdyn päätöksen suurin vaikutus on se, että palvelutasopäätöskausi ulottuu tulevan maakuntauudistuksen aloittamisen 1.1.2019 yli. Eli nyt tehty palvelutasopäätös luo sen pohjan, jolla uudessa maakunnallisessa mallissa pelastustoimea aloitetaan. Tämä turvaa laadukkaat palvelut myös tässä suuressa muutoksessa ja antaa tietyn työrauhan laatia uudessa hallinnollisessa ympäristössä uutta palvelutasopäätöstä tulevaisuuteen.
Sote- ja maakuntauudistus ja pelastustoimen uudistus olivat vuoden hallinnollinen juttu Sote- ja maakuntauudistus oli vuoden hallinnollinen juttu. Pelastustoimen osalta vuoden aikana uudistuksessa oli monta värikästäkin vaihetta. Ensimmäinen vaihe alkoi Turussa, kun täällä järjestettiin huhtikuussa Suomen palopäällystöliiton kevätopintopäivät. Päivien yhteydessä oli myös pelastusjohtajien kokous, joka alkoi, kun seurasimme hallituksen tiedotustilaisuutta uudistukseen liittyen. Tiedotustilaisuuden viesti oli sama, minkä sisäministeri Petteri Orpo seuraavana päivän opintopäivien avauksessaan Logomossa kertoi, eli maahan tulee 5 pelastuslaitosta. Seuraava vaihe oli, kun kesän aluksi saimme luettavaksi järjestämislait niin pelastustoimen kuin maakunnan osalta. Lakiluonnokset oli kirjoitettu tuon 5 laitoksen mallin mukaan. Varsinainen lausuntoversio näistä laeista saatiin vasta syksyllä ja lausuntoaika päättyi marraskuussa. Lausuntokierroksen jälkeen juuri joulun alla, hallitus piti jälleen tiedotustilaisuuden, jossa sisäministeri Paula Risikko kertoi hallituksen linjauksena, että maahan tuleekin 18 pelastuslaitosta. Näiden kahden tiedotustilaisuuden välissä oli niin Varsinais-Suomen maakunnan kuin myös ministeriön valmistelu uudistuksen osalta saatu käyntiin, oletuksella että pelastuslaitoksia on jatkossa 5. Joulun jälkeen tämä valmistelu laitettiin uuteen asentoon eli 18 pelastuslaitoksen malliin. Uudistus ja sen värikkäät vaiheet olivat siis koko vuoden vaikuttamassa pelastuslaitoksen toimintaan, mutta onneksi vain hallinnollisessa mielessä. Varsinainen laitos toimi normaalisti ja tuotti, kuten jo aikaisemmin totesin, pelastustoimen ja ensihoidon palvelut asiakkaille arvojemme mukaisesti: ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja
5
Varsinais-Suomi 2016
Kunnat ja seutukunnat
Pyhäranta
Oripää Laitila Oripää
Vakka-Suomi Uusikaupunki
Loimaa
Pöytyä
Loimaan seutu
Mynämäki Vehmaa Nousiainen
Koski Tl
Aura Kustavi
Rusko Marttila
Taivassalo
Masku
Turun seutu
Somero
Lieto
Raisio Turku Naantali
Paimio Kaarina
Salon seutu Salo
Sauvo Parainen
Turunmaa - Åboland
Kemiönsaari
MML lupa nro 22/15
6
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti
Kuva: Jussi Perämäki
Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 27 kunnan alueella
Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 27 kunnan alueella. Maakunnassa toimii yhdeksän 24 h ja kolme 8 h valmiudessa olevaa paloasemaa. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2 ja vesialuetta 9 876 km2. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomessa on noin 475 000 asukasta, joista
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
418 000 suomenkielisiä ja 27 000 ruotsinkielisiä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu noin 30 000 varsinaissuomalaista. Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Ympäri vuorokauden hälytettävissä olevia ambulansseja on pelastuslaitoksella yhteensä 12.
7
Kuva: Arto Väätti
Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.
Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.
Arvot: ammattitaitosesti, nopeasti, tasapuolisesti
8
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Strategia
Uusi palvelutasopäätös voimassa 2017–2020
Palvelutasopäätöksessä määritellään työkaluja strategian toteuttamiseen elastuslaitoksen voimassa oleva strategia tähtää vuoteen 2020. Strategia määrittää pelastuslaitoksen suunnan ja auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja sen eri tekijöiden vaikutusta toisiinsa. Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimen on laadittava palvelutasopäätös ja sen on oltava voimassa määräajan. Tämä määräaika on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella aina ollut valtuustokausi eli neljä vuotta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös perustuu strategiaan ja siinä määritellään tarkemmin ne voimavarat ja resurssit, joilla yhteiseen visioon tähdätään. Edellisen palvelutasopäätöksen määräaika umpeutui joulukuussa 2016. Uuden 2017–2020 palvelutasopäätöksen valmistelu aloitettiin lautakunnan päätöksellä elokuussa 2015. Valmistelutyö aloitettiin tarkastamalla voimassa olevaa palvelutasopäätöstä. Edellisen päätöskauden aikana paloasemaverkostoa on jatkuvasti kehitetty ja varsinaiset rakennukset ovat erinomaisia ja toimivia kokonaisuuksia, joiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa on kuunneltu henkilöstön toiveita. Pelastuslaitoksen merellistä toimintaa on kehitetty muun muassa siten, että MIRG-toiminta ja öljyntorjuntasuunnitelma tähtäävät selkeämmin tulevaisuuteen. Lisäksi pelastussukellustoiminta on kehitetty hyvälle tasolle. Henkilöstön työhyvinvointia on jatkuvasti kehitetty ja esimerkiksi vajaakuntoisten palomiesten paluuta takaisin työelämään tuetaan järjestelmällisesti. Työsuojelutoiminta pelastuslaitoksessa on kehittynyt oikeaan suuntaan. Yhteistyö naapuripelastuslaitosten kanssa on tiivistynyt. Palvelutasopäätöksen luonnosversiota käsiteltiin aluepelastuslautakunnan seminaarissa kahteen kertaan ja valmisteluja jatkettiin lautakunnan kommentteja huomioiden. Luonnosversio hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa toukokuussa, jonka jälkeen luonnos lähetettiin pelastustoimialueen 27 kuntaan lausunnon antamista varten. Kuntien lausuntoja käsiteltiin lautakunnan seminaarissa ja muutokset tehtiin lautakunnan ohjeiden mukaan. VarsinaisSuomen aluepelastuslautakunta päätti alueen pelastustoimen palvelutasosta vuosille 2017–2020 kokouksessaan marraskuussa. Toimialaa koskettavat valtakunnalliset muutokset toivat kuitenkin valmistelulle epävarmuustekijöitä ja voi olla, että
päätöstä on vielä erikseen tarkasteltava vastaamaan tehtyjä valtakunnallisia päätöksiä ja linjauksia. Esimerkiksi pelastustoimen järjestämislain vaikutusta ei vielä tiedetä. Uudet maakunnalliset pelastuslaitokset aloittavat toimintansa palvelutasopäätöskauden puolessa välissä vuonna 2019. Palvelutasopäätös on sisällöltään pääasiassa aikaisempiensa kaltainen. Palvelutasopäätöksen rakenne vastaa pelastustoimen ja pelastuslaitoksen strategiaa. Palvelutasopäätöskauden taloudelliset vaikutukset liittyvät pääasiassa investointimäärärahan korottamistarpeeseen. Käyttömenojen osalta budjettia kasvattavat vain valtakunnalliset palkkaratkaisut ja yleinen hintojen nousu. Kaluston määrää pidetään myös seuraavien vuosien aikana nykyisellä tasolla. Pelastuslaitoksen osuutta kuntien valmiussuunnittelussa on korostettu vielä enemmän. Myös sopimuspalokuntien tärkeä rooli ja niiden tukeminen on huomioitu uudessa palvelutasopäätöksessä samalla tavalla kuten edellisissäkin. Varsinais-Suomen pelastuslaitos pystyy tämän palvelutasopäätöskauden aikana olemaan visionsa mukaisesti kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Pelastuslaitoksen henkilöstö pystyy myös tuottamaan laadukkaita palveluja yhteisten arvojen mukaisesti ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti koko VarsinaisSuomen maakunnan alueella.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
9
Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö
Strategian keskeiset painopistealueet: 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö 2. Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat 3. Toimiva ja kattava/riittävä paloasemaverkosto 4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat 5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta elastustoimen ylintä päätäntävaltaa VarsinaisSuomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue: Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta. Palvelualasta vastaa pelastuspäällikkö Juha Virto.
Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnanja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen, talouden ja turvallisuuden palveluyksiköistä. Palvelualueen esimiehenä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio.
Organisaatiokaavio
10
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
Puheenjohtaja Varajäsen FM yrittäjä Lindell Pia, Turku Lehmusvaara Eeva-Leena, Turku Kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen tiedottaja erityislastentarhanopettaja Yrttiaho Johannes, Turku Elina Sandelin, Turku Jäsen varapuheenjoht., pienyrittäjä, paloesimies evp Alanko Kaarlo, Salo
Henkilökohtaiset varajäsenet erityisopettaja Kotti Minna, Somero
eläkeläinen, palomestari Arvonen Jouni, Uusikaupunki
rakennusinsinööri Ranta Tapio, Rautila
leipomoyrittäjä eläkeläinen Anttila Satu, Nousiainen Erkkilä Veikko, Mynämäki everstiluutnantti levyseppähitsaaja Korhonen Pentti, Turku Hurme Jyrki, Turku ylikonstaapeli sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustaja Lehti Timo, Salo Mikkola Niina, Somero työnjohtaja lähihoitaja Lindeman Staffan, Parainen Suomi Berit, Kemiö lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja tutkimusassistentti Närvänen Vesa, Turku Korhonen Laura, Turku sairaanhoitaja, yrittäjä Raisto-Elo Tanja, Laitila
ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti
yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä
Heilala Tuomas, Virttaa
erityisopettaja, KM Rouhiainen Hannele, Säkylä
täydennyskoulutuspäällikkö, KL Uusitalo Ilkka, Mellilä
pankkitoimihenkilö tarkastaja Muukkonen Tuula, Raisio Salo Maija, Masku toimistopäällikkö yrittäjä Sukari Helena, Naantali Vänni Hanna, Mynämäki toimittaja Suominen Jari, Turku
eläkeläinen, linja-autonkuljettaja Lempinen Jarmo, Turku
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Kuva: Esko Keski-Oja
linja-autonkuljettaja eritysluokanopettaja Tolvanen Mika, Turku Koistinen Antti-Pekka, Turku
11
Avaintietoja vuodelta 2016
Hallinto ja henkilöstö arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli eri tehtävissä vuonna 2016 yhteensä 571 henkilöä (keski-ikä 42,6, vakansseja 551), joista pelastustehtävissä 300 (keski-ikä 45,1), ensihoidon tehtävissä 164 (keski-ikä 33,9), riskienhallinnan 40 (keski-ikä 47,6), koulutuksen ja viestinnän 8 (keski-ikä 39,0), teknisen 29 (keski-ikä 50,0) ja hallinnon tehtävissä 30 henkilöä (keski-ikä 51,6, sisältää 7 asemamestaria). Lisäksi toimenpidepalkkaisia palomiehiä oli mukana toiminnassa yhteensä 111 henkilöä (keski-ikä 33,9). Vuoden 2016 aikana eläkkeelle jäi vakinaisesta väestä 10 henkilöä. Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeusluvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteu-
12
tetaan kaksivuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin yhdeksältä jatkuvassa miehityksessä olevalta paloasemalta. Lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella näiden asemien valmiudesta huolehtii vapaaehtoishenkilöstö (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö). Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta asemalta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Anita Reiman, henkilöstösuunnittelija
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Avaintietoja vuodelta 2016
Talous
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
mintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu tuotti myös kohtuullista ylijäämää. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2016 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,7 M € ja tilikauden nettoinvestoinnit 2,3 M €. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2016 oli noin 530 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2015 kunnille palautettiin noin 780 000 euroa ja vuonna 2014 palautusmäärä oli runsas 570 000 euroa. Kuva: Arto Väätti
uoden 2016 talous toteutui viime vuosien tapaan ennusteita paremmin, mutta maakunnan asukaslukuun suhteutettuna pelastustoimen kustannukset ja kuntien lopulliset maksuosuudet pysyivät tilinpäätöksessä kutakuinkin samana kuin vuonna 2015. Käyttötalouden menot pysyttelivät edellisvuoden tasolla, mutta kertaluontoisten tulojen arvioitua suurempi osuus piti toimintakatteen edelleen huomattavasti ennakoitua korkeampana. Investointeihin ja kaluston hankintaan saatiin satsattua arvioitua enemmän. Ensihoitopalveluiden talous toteutui ennusteiden ja suunnitelmien mukaan. Sairaanhoitopiirille yhteistoi-
Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö
13
Kehittäminen ja hankkeet HAZARD-hanke saattaa Itämeren alueen eri toimijat yhteen
Pelastuslaitos mukana parantamassa Itämeren satamien turvallisuutta elastuslaitos pyrkii vahvistamaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Haluamme olla edelläkävijöitä ja toimia hyvänä esimerkkinä Itämeren alueella. Nyt pelastuslaitokselle on tarjoutunut mahdollisuus osallistua EU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää riskejä ja parantaa turvallisuutta Itämeren alueen satamissa. Hankkeen virallinen nimi on ”Mitigating the Effects of Emergencies in Baltic Sea Region Ports”, ja siitä käytetään työnimeä HAZARD. Projekti on saanut aseman koko Euroopan unionin Itämeri-strategian lippulaivahankkeena.
Varsinaissuomalaisilla hankkeessa merkittävä rooli Hankkeeseen osallistuu yhteensä 15 hankekumppania, jotka edustavat alueen pelastuspalveluita, keskeisiä satamia, logistiikkayrityksiä ja yliopistoja. Projektia johtaa Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu. Hanke käynnistyi keväällä 2016 ja päättyy keväällä 2019. Kokonaisbudjetti nousee 4,4 miljoonaan euroon. Useilla varsinaissuomalaisilla toimijoilla on hankkeessa merkittävä rooli. Turun kauppakorkeakoulu toimii hankkeen vetäjänä, ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos puolestaan vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta. Muut pelastuspalvelut, jotka järjestävät mittavia yhteisharjoituksia, ovat Hampuri ja Klaipeda. Hankekaudella järjestetään yhteensä 12 suuren luokan yhteisharjoitusta ja 15 pienempää harjoitusta. VarsinaisSuomesta harjoituksiin osallistuvat myös Turun ja Naantalin satamat sekä Nesteen öljysatama.
tävällä sekä niiden aikana ja niiden jälkeen tapahtuvalla viestinnällä on suuri merkitys. Hankkeen yhteydessä järjestetään aiheeseen liittyviä harjoituksia ja viestinnän toimivuutta testataan ja tutkitaan. Hankkeen aikana on myös mahdollista järjestää lyhyitä työntekijävaihtoja. Vaihtojen ansiosta henkilöt voivat tutustua siihen, kuinka eri organisaatiot toimivat satamien turvallisuuden edistämiseksi muissa maissa. Hankkeessa tarkastellaan niin ikään voimassa olevaa lainsäädäntöä ja analysoidaan, miten se vastaa nykyisiin tarpeisiin. Toinen tärkeä osa HAZARD-hanketta on riskien kartoitus ja niiden analysoiminen. Hankkeen avulla halutaan lisätä tietämystä riskianalyyseistä ja parantaa käytettyjä menetelmiä. Pieneltä osin testataan ja kehitetään myös uusia teknologioita, joita voidaan hyödyntää pelastustehtävissä. Pelastuslaitoksella uskomme, että hankkeen ansiosta osaamme jatkossa varautua paremmin paitsi olemassa oleviin myös uusiin riskeihin, joita syntyy käsiteltäessä vaarallisia aineita satama-alueilla. Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö
HAZARD ylittää rajat ja yhdistää eri alat HAZARD-hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen eri viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä ja akateemisia toimijoita ja luoda näin oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa on mahdollista harjoitella ja arvioida menetelmiä ja järjestelmiä. Pelastuspalvelut saavat samalla mahdollisuuden tutustua erilaisiin tapoihin huolehtia turvallisuudesta Itämeren alueen eri satamissa. Onnettomuuksia edel-
14
Kuva: HAZARD-hanke / Esko Keski-Oja
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Turvallisuusviestintä
Turvallisuusviestintä tavoittaa tapahtumissa ja somessa
Kuva: Maria Nykyri
urvallisuusviestinnän saralla vuosi 2016 oli hyvällä tavalla vilkas. Erilaisia yleisötapahtumia riitti ympäri vuoden koko VarsinaisSuomen alueella. Olemalla ihmisten parissa ja ottamalla kontaktia ihmisiin turvallisuusviestin jakaminen on mielekkäämpää ja tehokkaampaa, puolin ja toisin. Paloasemavieraita riitti läpi vuoden kaikilla asemilla ja etenkin päiväkoti-ikäisiä lapsia kiinnosti kovasti, mitä kaikkea jännittävää paloasema oikein pitääkään sisällään. Myös keskuspaloaseman palomuseota esiteltiin ahkerasti innokkaiden veteraaniemme toimesta. Olimme myös mukana monissa nuorten rekrytointitapahtumissa, joissa tavoitteena oli kertoa mitä kaikkea pelastusala pitää sisällään ja kuinka alalle kouluttaudutaan. Vuonna 2016 turvallisuusviestinnän painopisteinä olivat kotihoitajat ja koulut. Näiden kohderyhmien tavoittamista tukivat kouluprojektimme VarTu, Varsinais-Suomen sosiaalitoimen esimiehille tarjoamamme sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutukset sekä 42§-seminaari, joka oli tarkoitettu kaikille Varsinais-Suomen viranomaisille, mukaan lukien kunnat sekä tahot, jotka Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
toimivat ongelma-asumisen sekä ikäihmisten kotona asumisen parissa.
Tavoitteena turvallisuustietouden lisääminen Vuosi 2016 alkoi messutunnelmissa, teemana rakentaminen ja sisustaminen. Pelastuslaitoksen messuosastolla kerrottiin paloturvallisuudesta ja omavalvonnasta sekä kerran päivässä luennoitiin kodin turvallisuusteknologiasta. Samoihin aikoihin vietettiin valtakunnallista 112-päivää. Turussa tapahtuma oli keskustan kävelykadulla useiden eri toimijoiden kanssa sekä Uudessakaupungissa Talvikki-tapahtuman yhteydessä. NouHätä!-kampanja sisältyy jokavuotiseen turvallisuusviestinnän suunnitelmaamme. Vuosi 2016 olikin kampanjan 20-vuotisjuhlavuosi, joka näkyi muun muassa siten, että loppukilpailut järjestettiin mahtipontisesti Kuopion torilla. Aluekilpailut järjestettiin Loimaan paloasemalla ja kisat voitti Ruskon Maunun koulun joukkue, joka ylsi loppukilpailussakin hienosti kolmannelle sijalle.
15
Turvallisuusviestintä
Kesän kuhinoissa palomies ei pelottanut Kesän 2016 aikana pelastuslaitos oli näkyvillä monen moisissa tapahtumissa. Turussa järjestettiin toukokuun lopulla Euroopan meripäivät (European Maritime Day), jossa järjestimme sukellusnäytöksen sekä olimme mukana tapahtumassa Laivakoira Axelin puuhapäivä. Lasten tapahtumassa järjestimme näytöksen ”Palomies ei pelota” ja esittelimme yleisölle paloautoa ja ambulanssia. Kesäkuussa punaiset automme näkyivät vielä Paavo Nurmi Festivaleilla Mehukatti Paavon Sporttipäivä -tapahtumassa. Kesällä pidettiin myös kahden vuoden välein järjestettävät OKRA-maatalousmessut Oripään lentokentällä. Olimme messuilla kertomassa maatilojen paloturvallisuudesta ja vastaamassa ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Saariston turvallisuuspäivät järjestettiin tänä vuonna Paraisilla Maalaispirssi-tapahtuman yhteydessä elokuussa. Saaristossa välimatkat ovat pitkiä ja avun saapuminen voi kestää pitkään. Turvallisuuspäivän tavoitteena onkin parantaa saaristossa aikaa viettävien turvallisuutta opastamaa oikeanlaiseen varautumiseen sekä miten toimitaan onnettomuustilanteessa.
Syksyllä juhlittiin 100-vuotiasta Turun keskuspaloasemaa Syyskuun 18. päivä vietettiin Turun päivää, jolloin avasimme ovet palomuseoon veteraaniesittelijöiden avulla. Myös kalustoa esiteltiin keskuspaloaseman etupihalla. Turun päivänä aloitettiin myös Turun keskuspaloaseman 100-vuotisjuhlavuoden huomiointi, jolloin sosiaalisen median kanavissamme pyörähti käyntiin 26.11. asti jatkunut kuvakampanja, jossa nostettiin esiin vanhoja arkistokuvia paloaseman arjesta vuosien varrelta. Arvokkaaseen ikään päässyttä Turun keskuspaloasemaa juhlittiin ensin kutsuvierastilaisuudessa 1.11. ja 26.11. myös yleisö pääsi tutustumaan historialliseen miljööseen. Tapahtuma kiinnosti kovasti turkulaisia ja kävijöitä oli hienot kolmisen tuhatta.
16
Syksyllä 3 500 kakkosluokkalaista sai turvallisuusopetusta Marraskuun viimeisenä lauantaina vietettiin myös Päivä Paloasemalla -päivää, joka avasi vuoden 2016 Paloturvallisuusviikon. Yhteensä 42 VPK:ta avasi ovensa yleisölle ja opasti kansalaisia arjen turvallisuuteen. Pelastuslaitoksella järjestettiin avoimien ovien tapahtuma Liedon, Kaarinan, Paraisten ja Uudenkaupungin asemilla yhteistyössä asemilla toimivien ja tapahtumaan ilmoittautuneiden sopimuspalokuntien kanssa. Osana Palotuvallisuusviikkoa vierailimme myös TYKS:in lastenklinikalla, jossa pienet potilaat saivat tutustua osastoille vieraileviin palomiehiin. Lisäksi jokasyksyiseen tapaan lähetimme kaikille Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille kutsut osallistua turvallisuusoppituntiin. Ilmoittautuneita kouluja olikin huimat 114 ja yhteensä 3 500 oppilasta saatiin opastettua turvallisempaan arkeen.
Nopeutta ja yhteistyötä sosiaaliseen mediaan Vuoden 2013 jälkeen sosiaalisesta mediasta on tullut yksi tärkeimmistä turvallisuusviestinnän ja viestinnän kanavistamme. Tänä vuonna olemme keskittyneet muun muassa yhteistyöhön eri pelastuslaitosten sekä yhteistyöviranomaisten kanssa. Erityisen iloisia olemme Kuumaa Kamaa -blogikirjoittajina vierailleista yhteistyökumppaneistamme. Kesän 2015 jälkeen olemme testanneet Twitteriä onnettomuusaikaisessa viestinnässä, kun päivystävillä päälliköillä on ollut mahdollisuus antaa tilannetietoja tai varoittaa yleisöä twiittien avulla. Sosiaalisen median nopeutta ja tavoittavuutta haluamme hyödyntää yhä paremmin - joulukuussa 2016 testasimme Facebookin hyödyllisyyttä ihmisten varoittamisessa osana Turun sataman suuronnettomuusharjoitusta. Ensimmäinen testivaaratiedote tavoitti 12 500 ihmistä ensimmäisen tunnin aikana ja kaiken kaikkiaan sitä jaettiin 995 kertaa. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli mukana Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa ja Wordpressissä. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija Maria Nykyri, tiedottaja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Kuva: Eeva Hämäläinen
Aiemmista vuosista poiketen NouHätä!-virtuaalinen oppitunti järjestettiinkin tänä vuonna yhteistyössä Spek:n (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) kanssa. Tunti lähetettiin valtakunnallisesti Luolalan paloasemalta sekä suomeksi että ruotsiksi.
Riskienhallinta
Kuva: Esko Keski-Oja
Riskienhallinnan palvelualue vastaa varautumisesta ja valvonnasta Varautumisen vuosi
Varautumisen painopisteinä väestön suojaaminen ja oman toiminnan jatkuvuuden hallinta äestön suojaaminen ja oman toiminnan jatkuvuuden hallinta olivat toimintavuoden keskeisimpiä asioita. Isossa roolissa oli myös kuntien varautumisen tukeminen KUJA-hankkeen kautta. Väestön suojaaminen oli yhtenä toimintavuoden painopisteistä ja toteutus tapahtui oman valmius- ja evakuointisuunnitelman päivitysten kautta. Väestön suojaamisen toimintaedellytysten toteutumista parannettiin myös väestöhälyttimien ylläpidon ja täydennyshankintojen kautta. Rakentamisen vilkastuminen toimintakertomusvuonna lisäsi väestönsuojien rakentamista ja sitä kautta väestönsuojapaikkojen määrä kasvoi. Kaikille maakunnan asukkaille ei vielä ole väestönsuojapaikkaa, mutta nykyisen normiohjauksen ja uhkakuvien mukaan sisälle suojautuminen on riittävää suojautumista kansalaisen omatoimisessa varautumisessa. Oman toiminnan jatkuvuuden hallinnassa toimintavarmuutta pelastustehtävien hoitamisen edellytyksiä poikkeusoloissa varmennettiin sopimuspalokuntien VAPVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
päivityksellä. Lisäksi päivitettiin pelastustoimen johtokeskuksen organisaatiota henkilöstön osalta, sekä käytiin varautumiseen liittyviä tarkentavia keskusteluja ensihoidon ja teknisen palveluyksikön kanssa. Toimintavuonna käynnistettiin maakuntauudistukseen liittyen Varsinais-Suomen maakunnan valmiussuunnitelman valmistelu työryhmän organisoinnin ja työsuunnitelman kautta. Hankkeessa ovat mukana kaikki ne tahot, joiden tehtävät maakunta uudistuksen myötä järjestää. Teksti: Kari Leino, valmiuspäällikkö
Valvonnan vuosi
Ohjaus, neuvonta ja viranomaisyhteistyö ovat valvonnan ydinaluetta uoden 2016 aikana on annettu useita satoja lausuntoja liittyen rakennuksen lupavalmisteluun tai paloteknisen laitteen toteutukseen. Jokaisen kunnan rakennusvalvonnalla on ollut käytössä yhteyshenkilö pelastuslaitoksen riskienhallinnan valvonnan henkilökunnasta. Riskienhallin-
17
Riskienhallinta
Pelastuslaitos on ollut mukana useassa maankäytön suunnitteluun liittyvässä kaava-asiassa lausuvana viranomaisena. Kaavatasot ovat maakuntakaavoista asemakaavoihin. Yhteistyötä on tehty myös ympäristönsuojeluviranomaisen ja poliisin kanssa. Palotarkastusten vaikuttavuutta on pyritty lisäämään keskittymällä palotarkastuksen sisältöön ja pöytäkirjan laatimiseen. Palotarkastuksilla on annettu myös paljon neuvoja ja ohjeita. Tänä vuonna palotarkastustapahtumia on pyritty kirjoittamaan enemmän kertomusmuotoon. Pelastuslaitoksen valvontayksikkö on osallistunut mm. Rakenna & Sisusta -messuille sekä Okra-maatalousmesuille. Messuilla on ohjeistettu tai neuvottu rakennusten palo- ja turvallisuusratkaisuja.
Kuva: Esko Keski-Oja
ta on antanut palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta kuntalaisille, rakentajille, rakennuttajille ja suunnittelijoille. Pelastuslaitos on syventänyt yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa tarkentamalla toimintamallia aluejakojen suhteen (länsi, Turku ja itä). Järjestelyllä pyritään syventämään ja nopeuttamaan toimintaa. Pelastuslaitos antaa rakennuslupasuunnitelmiin rakennusvalvontojen pyynnöstä lausunnon henkilö- ja paloturvallisuusasioista, kemikaaliturvallisuudesta sekä väestösuojista. Pelastuslaitos on osallistunut rakennusvalvontojen järjestämiin seminaareihin, joissa on usein pidetty myös pelastuslaitoksen puheenvuoro. Lisäksi seminaareihin osallistuminen on osa verkostoitumista ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta.
18
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Riskienhallinta
Vuoden aikana päivitettiin ohjeistuksia ja valmisteltiin uutta valvontasuunnitelmaa Riskienhallinnan valvontayksikkö on pyrkinyt tekemään yhteistyötä pelastuslaitoksen muiden yksiköiden kanssa ja edistää mm. operatiivista toimintaa huomioimalla asioita jo suunnitteluvaiheessa. Vuonna 2016 on päivitetty pelastustieohje ja laadittu uusi ohje turvallisuusasioiden tarkastuslistan erityistä palo-tarkastusta varten. Samaista tarkastuslistaa voidaan hyödyntää myös normaaleissa palotarkastuksissa. Vuoden alusta osa valvonnan henkilöstöstä siirtyi sisäisten järjestelyiden myötä toisiin tehtäviin. Loppuvuodesta haimme ja palkkasimme kolme uutta palotarkastajaa Saloon, Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Riskienhallinnan palvelualue valmisteli vuoden aikana osaltaan uutta palvelutasopäätöstä ja päivitti palotarkastustoimintaa ohjaavaa valvontasuunnitelmaa. Valvontasuunnitelman keskeisimmät muutokset perustuvat kykyyn tehdä merkittäviäkin valintoja riskiperusteisen valvontatyön tekemiselle. Uusi valvontasuunnitelma on voimassa vuoden 2017 alusta seuraavat neljä vuotta.
Pientalojen omavalvonnan vastausprosentti 90 Pelastuslaitoksella jatkettiin pientalojen omavalvonnan toteuttamista 10-vuotissuunnitelman mukaisesti. Omavalvonta kohdistui tänä vuonna Turkuun, Raisioon, Uudenkaupungin Kalannin alueeseen, Saloon ja Loimaan Mellilään. Valvottavia kohteita oli 8 500 ja vastausprosentti 90. Kerrostalojen osalta järjestelmällistä omavalvontaa ei suoritettu. Tänä vuonna kokeiltiin lähestyä taloyhtiöitä kiinteistöliiton kautta jäsentiedotteen yhteydessä. Jäsentiedotteessa pyydettiin taloyhtiöitä täyttämään pelastuslaitoksen verkkosivuilta löytyvä omavalvontalomake ja palauttamaan se täytettynä pelastuslaitokselle. Vastausmäärä jäi hyvin pieneksi.
Vartu-kouluturvallisuushanke tuo turvatietoa kouluihin ja koteihin Pelastuslaitos on järjestänyt kouluturvallisuuskoulutusta Varsinais-Suomen peruskouluille keväästä 2015 alkaen. Kouluturvallisuushankkeen tavoitteena on saada kouluissa turvallisuusasiat paremmin huomiolle, antaa tietotaitoa ja antaa koulujen turvallisuushenkilöille Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
mahdollisuus verkostoitua keskenään. Hanke käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu toistaiseksi. Kevään koulutuksessa teemana oli muun muassa kouluturvallisuus poliisin näkökulmasta ja tilapäismajoituksen järjestäminen kouluissa. Syksyllä paneuduttiin pelastussuunnitelmaan ja liikenneturvallisuuteen. Sekä keväällä että syksyllä pidetyissä koulutuksissa kerrottiin oppilaille suunnatuista kotitehtävistä. Pelastuslaitos on laatinut peruskoulun 2.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille kotitehtäviä, joita pelastuslaitos pyytää koulujen avulla välittämään oppilaille. Tehtävät tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja vastaukset välittyvät sähköisen järjestelmän kautta pelastuslaitokselle. Kotitehtävien tavoitteena on kotona herättää keskustelua arjen turvallisuusasioista lapsen ja vanhemman kesken. Kuluneena vuonna koulutuspäiville osallistui yhteensä 120 koulujen turvallisuusvastaavaa. Koulutuspäivät järjestettiin viime vuosien tapaan Naantalin paloasemalla. Koulutuspäivät ovat olleet osallistujille ilmaisia.
Kemikaaliturvallisuuden valvonta Vuonna 2016 pelastuslaitoksen suorittama kemikaaliturvallisuuden valvonta koostui pääsoin saapuneiden vaarallisten kemikaalien käsittely- ja varastointi-ilmoitusten perusteella tehtävien päätösten ja tarkastusten suorittamisesta säädetyissä määräajoissa. Lähes kaikkiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston suorittamiin laajamittaisten kemikaalilaitosten tarkastuksiin pelastusviranomainen käytti mahdollisuuttaan osallistua kutsujen mukaisesti. Muiden kemikaaliturvallisuutta valvovien viranomaisten sekä ympäristönsuojeluviranomaisen toimittamien lausuntopyyntöjen perusteella hankkeisiin annettiin pelastusviranomaisen lausunto. Räjähdeturvallisuuden valvonta keskittyi vuoden loppupuolelle, muodostuen ilotulitekaupan varastointipäätösten antamisesta ja kaikkien myyntipaikkojen tarkastamisesta. Vuonna 2016 jatkettiin paperisten kemikaalikohdetietojen siirtämistä sähköiseen valvontatietojärjestelmään. Teksti: Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö Kalle Rantanen, johtava palotarkastaja Anssi Ylhä, paloinsinööri
19
Palontutkinta
Vuonna 2016 Varsinais-Suomessa 1224 tulipaloa
Palontutkinnassa vilkas vuosi
V
arsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmän vuosi 2016 oli vilkas. Tämä johtui pitkälti siitä, että kesäkuun alusta aloitettiin ns. teematutkinta asumiseen liittyvien rakennuspalojen osalta. Teemapalojen lisäksi tutkittiin aiemman mallin mukaan vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet palot ja lisäksi joitain muita merkittäviä paloja. Kuolinpaloja vuonna 2016 oli yhteensä yhdeksän. Näissä paloissa menehtyi 11 ihmistä. Lisäksi yksi henkilö loukkaantui liikennevälinepalossa vakavasti. Vuonna 2016 tason 2 eli pelastuslaitosten palontutkinnan laajemman tason palontutkinta tehtiin 72 palosta. Erityisesti asumiseen liittyvät palot ja vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet palot olivat tutkinnan kohteena. Muita merkittäviä paloja tutkittiin 16 kappaletta.
Yli puolet vuoden 2016 tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta Vuonna 2016 Varsinais-Suomessa syttyi 1 224 tulipaloa, kun vuonna 2015 tulipaloja oli 1028. Vuosivaihtelu vuosina 2013–2016 paloissa on kohtalaista, mutta vakiintunein lienee liikennevälinepalojen määrä, jonka vuosivaihtelu on pysynyt kymmenen palon sisällä. Maastopalojen määrän heilahtelut johtuvat taas kesän kuivuudesta. Ainoa palotyyppi, joka on jatkanut loivaa kasvua neljän vuoden ajan, on rakennuspalovaara. Tämä näkyy osittain myös syttymissyiden osalta siten, että valvomat-
20
toman ruoanvalmistuksen osuus palon syttymissyynä on lievästi kasvussa. Vuonna 2016 valvomattomasta ruuanvalmistuksesta sai alkunsa 69 paloa, kun vuonna 2013 sama syy aiheutti 38 paloa. Tulipaloissa ihmisen toiminta vaikuttaa syttymiseen selvästi eniten: yli puolessa Varsinais-Suomen vuoden 2016 paloista pääasiallisena aiheuttajana oli ihmisen toiminta. Vaikka ihmisen toiminta oli syynä monessa palossa, tahallisten palojen osuus vuonna 2016 oli laskussa. Huolimattomuus roskien poltossa, ruoanlaitossa ja viime vuonna myös kulotuksessa lisäsi ihmisten aiheuttamien tulipalojen määrää selvästi. Toiseksi eniten paloja aiheuttaa koneen tai laitteen vika.
”Paineen hallinta huoneistopalossa” -tutkimus valmistui Aalto -yliopiston isännöimä tutkimus ”Paineen hallinta huoneistopalossa” (PAHAHUPA) valmistui joulukuussa 2016. Tutkimus jatkui puolentoista vuoden ajan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos toimi tutkimuksen yhteistyökumppanina. Tutkimustuloksena on julkaistu kansainvälisestikin merkittävää tietoa tulipalon aiheuttaman paineen merkityksestä poistumisturvallisuutta, ilmanvaihtoa ja rakennusmääräyksiä silmällä pitäen. Teksti: Pasi Paloluoma, palopäällikkö
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta
Merkittävimmät onnettomuudet 2016 • 2.1.
Turussa Ursininkadulla syttyi kerrostalon ullakko. Palon yhteydessä evakuoitiin kaikki kerrostalon asukkaat.
• 16.1. Uudessakaupungissa Blasieholmankadulla syttyi isohkon rakennuksen palo. • 27.1. Pöytyällä Heinijoentiellä paloi iso maatilarakennus. • 30.1. Turun Käsityöläismuseossa syttyi tulipalo, joka saatiin rajattua syttymistilaan, eikä laajempia vaurioita syntynyt. • 11.5. Turussa Honkaistentiellä syttyi rakennuspalo, jossa menehtyi kaksi henkilöä. • 24.5. Salossa Ollikkalankadulla paloi rivitalo, jossa vaurioitui useita asuntoja. • 3.6. Loimaalla Hirvikoskentiellä syttyi pienkerrostalossa tulipalo, joka vaurioitti useita asuntoja. • 14.6. Uudessakaupungissa Ainonkujalla paloi kerrostalon ullakko. • 12.7. Salossa Satamakadulla sijaitsevassa jätteenkäsittelylaitoksessa paloi halli. • 27.8. Maakunnan alueella riehui Rauli-myrsky, jonka seurauksena pelastuslaitos sai runsaasti raivaus- ja avunantotehtäviä. • 4.9. Paraisten Korppoossa paloi rivitalo. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. • 24.9. Turussa Verstaskadulla paloi ajoneuvovarikko, jossa tuhoutui yli 20 linja-autoa. • 6.10. Uudessakaupungissa Blasieholmankadulla paloi rakennus, jossa menehtyi yksi henkilö. • 3.11. Ruskolla paloi noin 900 neliön suuruinen korjaamohalli. Kuva: Arto Väätti
• 5.11. Kemiönsaarella tapahtui neljän henkilön hengen vaatinut liikenneonnettomuus. • 13.12. Uudessakaupungissa Alinenkadulla paloi rakennus, jossa menehtyi yksi henkilö.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
21
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta Henkilöstö vahvasti mukana kehittämässä operatiivista palvelualuetta
Pelastuslaitoksen tehtävämäärissä kasvua vuonna 2016 uonna 2016 Varsinais-Suomen maakunnan alueella pelastus- ja öljyntorjuntatoimintaa tuotettiin yhteensä 83 paloasemalta tai varikolta. Näistä 66 on sopimuspalokuntien (VPK) ylläpitämiä paloasemia, 3 toimenpidepalkkaisten palomiesten ylläpitämiä paloasemia ja 9 päätoimisen henkilöstön miehittämiä paloasemia ja kaksi öljyntorjuntavarikkoa. Lisäksi kolme paloasemaa miehitetään virka-aikana pelastustoimintavalmiuden turvaamiseksi. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 8 600 pelastustehtävää, kun vuonna 2015 tehtäviä oli noin 8 000. Suurimmat muutokset tehtävämäärissä vuoteen 2015 verrattuna näkyivät maastopaloissa (+ 110 tehtävää), liikenneonnettomuuksissa (+ 100 tehtävää) sekä automaattisten paloilmoittimien kautta tulleissa hälytyksissä (+ 130 tehtävää). Kulunut vuosi oli pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen viimeinen toimintavuosi ja pelastustoiminta piti yllä velvoitteiden mukaista valmiutta ja kykeni vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin.
Meripelastustoiminnassa tehtiin laajaa viranomaisyhteistyötä Vuoden aikana pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistui Rajavartiolaitoksen johtamaan projektiin, jonka tavoitteena oli muun muassa laatia selvitys merellisen pelastustoiminnan tilasta (MIRG-selvitys) Itämeren alueen valtioissa. Meripelastustoimintaa (Maritime Incident Response Group, MIRG) toimintaa koordinoiva ohjausryhmä kokoontui määräajoin ja käsitteli kokouksissaan toimintaa ja sen kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi pelastuslaitos osallistui merellä toimivien eri viranomaisten venetoimintaa kehittävän VIVE-ryhmän toimintaan. Ryhmän toimintaa johtaa Rajavartiolaitos.
Kuva: Arto Väätti
Pelastuslaitos osallistui useisiin öljyntorjunnan työryhmiin Pelastuslaitos osallistui ympäristöministeriön johtamaan valtakunnalliseen Alusöljy- ja aluskemikaaliva-
22
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Operatiivinen toiminta pelastustoiminta
Kuva: Riku Koskinen
hinkojen torjunnan neuvottelukunnan työhön. Merkittävimpänä asiakohtana vuoden aikana oli kansallisen öljyntorjuntastrategian laatimisen käynnistäminen. Työtä jatketaan vuonna 2017. Vuoden aikana operatiivisen palvelualueen henkilöstöä osallistui myös valtakunnalliseen valmistelutyöhön, jonka tavoitteena hallitusohjelman mukaan on siirtää merellisten öljyvahinkojen valmistelu- ja torjuntavastuu ympäristöministeriöltä sisäministeriölle. Työ jatkuu edelleen osana maakuntauudistusta. Pelastuslaitos osallistui ELY-keskuksen perustamaan Lounais-Suomen öljyntorjunnan alueellisen yhteistyöryhmän toimintaan. Vuonna 2017 Varsinais-Suomen pelastuslaitos toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmän toiminta-alue käsittää Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueen sekä huomioi työssään myös Ahvenanmaan tarpeet. Ryhmän kokoonpano on laajapohjainen ja sen tehtävänä on sovittaa yhteen alueellaan toimivien öljyntorjuntaviranomaisten ja -toimijoiden keskinäistä toimintaa. Öljyntorjuntavalmiutta ylläpidettiin ja kehitettiin vahvistetun öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy torjuntakaluston hankinnan lisäksi henkilöstön osaamisen ylläpitämistä erityyppisten koulutusten avulla. Lisäksi noin 40 henkilöä pätevöitettiin laivurikursseilla ja yksi kursseista oli ruotsinkielinen. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016 2015
Torjuntavalmiuden lisäämiseen liittyen operatiivinen palvelualue käynnisti alueensa vapaehtoisten pelastuspalvelutoimikuntien kanssa yhteistyön kehittämiseen tähtäävän valmistelun. Valmistelu pohjautuu vuonna 2015 käynnistettyyn Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön organisoimaan Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeen tuloksiin. Hankkeen tavoitteena on luoda toiminnallinen malli, jossa eri vapaaehtoisjärjestöillä olisi ennalta sovittu rooli ja tehtävät suurempien öljyvahinkojen torjuntatehtävissä. Valmistelua jatketaan vuonna 2017.
Henkilöstö mukana kehittämässä palveluyksikön toimintaa Pelastustoiminnan palveluyksikössä perustettiin toimintavuoden aikana useita toimintaa kehittäviä työryhmiä. Kaikissa ryhmissä on vahva henkilöstön ja luottamushenkilöiden edustus. Yksi perustetuista ryhmistä on pelastustoiminnan kehittämisryhmä. Ryhmään valittiin edustajat jokaiselta 12 paloasemalta. Ensihoidon ja pelastustoiminnan ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä, minkä tarkoituksena on tasapuolistaa ja sujuvoittaa arjen toimintaa. Erinomainen esimerkki ryhmien yhteistoiminnasta on oma ilmoitus -menettely sairasloman sattuessa. Malli otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa.
23
Operatiivinen toiminta Ensihoito
Ensihoitajat näkyivät myös alueen tapahtumissa
Pelastuslaitos sai hoitaakseen reilut sata ensihoitotehtävää päivässä
Kuva: Maria Nykyri
E
nsihoitotoimintaa ohjaa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen organisaation vahvistama palvelutasopäätös, joka on laadittu vuosille 2015–2017. Pelastuslaitos toimii yhteistoiminasopimuksen mukaisena ensihoidon palveluntuottajana maakunnan alueella. Palveluntuotannon näkökulmasta tarkasteltuna pelastuslaitoksen tuottama ensihoitotoiminta on kattanut sille asetetut vaatimukset ja toimintavalmius on säilynyt hyvällä tasolla. Ensihoidon palveluyksikkö vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelujen järjestämisestä, toiminnan laadun arvioinnista sekä palvelujen kehittämisestä. Vuonna 2016 ensihoitotehtäviä oli noin 41 500. Tehtävät lisääntyivät vuoden takaisesta prosentin verran. Kiireellisiä A-tehtäviä oli noin 1 900 ja kiireellisissä tehtävissä kasvua edelliseen vuoteen oli noin 2 %. Tehtävät
24
suoritettiin kahdellatoista ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisella ambulanssilla. Ambulanssit on sijoitettu kuudelle eri paloasemalle: Turun keskuspaloasemalle, Jaaniin, Kärsämäkeen, Naantaliin, Kaarinaan ja Paraisille. Vuoden aikana ensihoidon palveluyksikköön valittiin yhteensä 21 uutta ensihoidon viranhaltijaa. Kaikkiin virkoihin oli runsaasti hakijoita ympäri valtakuntaa.
Hälytysajokoulutus lisää työturvallisuutta Ensihoidon palveluyksikössä on kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstön ajoneuvon hallintaosaamiseen. Palveluyksikössä on hälytysajokouluttajakoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka vastaavat koulutuksen toteutumisesta. Koulutus on viisivaiheinen ja ensimmäinen vaihe aloitetaan heti uuden työntekijän tullessa taloon. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Operatiivinen toiminta Ensihoito
Hälytysajokoulutus on jatkumo, joka toistetaan soveltuvin osin joka vuosi.
Pyöräilevät ensihoitajat saivat hyvän vastaanoton kesän suurtapahtumassa Ensihoidon palveluyksikön henkilöstöä osallistui useisiin turvallisuutta edistäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joista merkittävimpiä olivat valtakunnallinen 112-päivä, elokuussa järjestetty saariston turvallisuuspäivä Nauvossa sekä Ipana Hipat -tapahtuma tammikuussa. Syytä ei ole myöskään unohtaa keskuspaloasemalla järjestettyjä Turun päivän tapahtumaa tai keskuspaloaseman 100-vuotisjuhlaa, joissa pääsi tutustumaan ambulanssiin. Lähipalveluun liittyvä kokeilu käynnistettiin EMD (European Maritime Day) tapahtumassa toukokuussa, jolloin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
ensihoitajat partioivat tapahtuma-aluetta myös polkupyörillä. Kokeilu sai hyvän vastaanoton ja sitä on tarkoitus jatkaa valmiudet ja tilaisuuksien luonne huomioiden. Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö
25
Poimintoja vuodelta 2016
Kuva: Vesa Halonen
Kerrostalopalo Ursininkadulla 2.1.2016
Kun riski toteutui - asuinkerrostalon ullakko palaa! auantain kirpeänä pakkasiltana 2.1.2016 klo 19.17 Turun hätäkeskus vastaanotti useita hätäpuheluja Turun kaupungin ydinkeskustan alueelta. Ilmoittajien mukaan Ursininkadulla sijaitsevan asuinkerrostalon vesikatolta tupruaa runsaasti mustaa savua. Osa ilmoittajista näkee savupilven keskeltä myös liekkejä. Ursininkadulla sijaitsevan asuntoosakeyhtiön ullakolla palaa.
Haasteellinen sammutustehtävä Jo hälytyksen alkuvaiheessa oli käsitys, että Ursininkadun palon sammuttamisesta tulee haastavaa. Aivan alkuvaiheessa ei ollut vielä tiedossa, että 8-kerroksisen asuinrakennuksen ullakko toimii asukkaiden irtaimistovarastona. Ullakolla varastoituna olleet tavarat kasvattivat oleellisesti tulipalon tehoa ja uhkasivat ullakkotilan alapuolisia asuinhuoneistoja sekä palomuurilla rajattua naapurikiinteistön ullakkotilojakin. Varsinainen palo saa-
26
tiin sammumaan noin puolentoista tunnin sisällä hälytyksestä, jonka jälkeen siirryttiin jälkiraivausvaiheeseen. Ullakko irtaimistoineen paloi käytännössä täysin ja koko kiinteistö kärsi merkittäviä vahinkoja sammutusveden vuoksi. 60-luvulla valmistunut kerrostalo käsitti kaikkiaan 8 varsinaista asuinkerrosta sekä erilliset ullakko- ja kellaritilat. Rakennuksessa oli kaksi erillistä porrashuonetta, jotka eivät kuitenkaan fyysisesti olleet yhteydessä toisiinsa. Asuinhuoneistojen varateinä toimivat parvekkeet, jotka avautuivat sisäpihan puolelle. Tulipalon alkuvaiheessa yhtenä painopisteenä oli asukkaiden evakuointi rakennuksesta viereisen kerrostalon katutasossa sijaitseviin yleisiin tiloihin. Palon aikana rakennuksen porrashuoneiden kautta evakuoitiin 64 henkilöä. Varateitä ei jouduttu käyttämään. Evakuointi tapahtui erittäin järjestelmällisesti ja rauhallisesti. Asukkaat toimivat juuri niin kuin evakuointia suorittava henkilöstö käski. Rauhallinen poistuminen rakennuksesta mahdollisti sen, ettei Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Poimintoja vuodelta 2016
evakuoinnin yhteydessä kukaan asukkaista loukannut itseään, vaikka hätääntyminen monen asukkaan kasvoilta oli selvästi nähtävissä.
Asukkaille tukea vaikeassa tilanteessa Tulipalo on aina sen kohdanneille šokki, ja niin se oli sitä tässäkin tapauksessa. Jo sammutustehtävän aikana kerrottiin asukkaille, mikä tilanne on ja miten se tulee etenemään. Useisiin asukkaiden esittämiin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan, osaan ei vastauksia ollut. Asukkaiden huoli tulevasta oli käsin kosketeltavissa. Kaikille asukkaille tarjottiin sosiaalitoimen päivystäjien toimesta hätämajoitusta seuraavaksi yöksi. Useat pääsivät kuitenkin sukulaistensa tai tuttaviensa luokse yöksi. Sammutustöiden loppuvaiheessa sovittiin, että taloyhtiö järjestää asukkaille erillisen tiedotustilaisuuden sekä sosiaalitoimi järjestää kriisi-istuntotilaisuuden niille asukkaille, jotka haluavat purkaa tuntojaan syvällisemmin. Molemmissa järjestetyissä tilaisuuksissa pelastuslaitos oli mukana kertomassa tapahtuman kulkua ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin. Pelastuslaitoksen edustajan läsnäolo koettiin tilaisuuteen osallistujien osalta erittäin tärkeäksi.
semmin olleet joutuneet vastaavaan tilanteeseen, jossa pitää nopeasti ryhtyä järjestämään tiedotustilaisuuksia tai olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön merkittävän tulipalon vuoksi. On hyvin tavanomaista, että onnettomuuden kohdanneet alkavat jälkeenpäin etsiä syytä ja syyllistä tapahtuneeseen. Tältä osin syyllisyyden pohdinta jäi lyhyeksi, koska poliisi tiedotti parin päivän sisällä tutkivansa paloa törkeänä tuhotyönä ja vanginneensa mahdollisen tekijän. Joka tapauksessa tulipalo kosketti rakennuksen asukkaita ja heidän lähipiiriään. Evakuointitilanne jäi varmasti kaikille tavalla tai toisella mieleen. Tapaus sai laajasti median huomiota ja herätti keskustelua palo- ja henkilöturvallisuudesta sosiaalisessa mediassa. Viime kädessä taloyhtiöt ja asukaat ovat itse avaintekijöitä siihen, toteutuuko paloriski heidän asuinympäristössään. Milloin sinä olet pohtinut oman kodin paloturvallisuutta? Tai milloin viimeksi taloyhtiönne kokouksissa on käsitelty turvallisuuteen liittyviä asioita? Teksti: pelastuspäällikkö Mika Viljanen toimi Ursininkadun palossa päivystävänä päällikkönä
Mitä opittiin? Asukkaiden evakuointi sujui hyvin, koska porrashuoneet olivat savuvapaat lähes koko palon ajan. Tilanne olisi ollut toinen, jos porrashuoneissa olisi ollut savua. Tällöin olisi jouduttu evakuointi tekemään osittain sisäpihan parvekkeiden kautta, mikä olisi sitonut enemmän henkilöstöresursseja ja vaatinut huomattavasti enemmän aikaa. Tällöin myös asukkaiden loukkaantumisriski evakuoinnin aikana oli ollut huomattavasti suurempi. Evakuoinnin onnistumiseen vaikutti myös asukkaiden luottamus pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstöön. Järjestetyissä asukastilaisuuksissa tuli runsaasti kiitoksia siitä, että pelastaja tai ensihoitaja toi toiminnallaan turvallisuuden tunnetta evakuointitilanteeseen. Asukkaat luottivat täysin auttajiin. Tämän seikan vaikutusta evakuoinnissa ei pidä missään tilanteessa aliarvioida tai vähätellä. Viranomaisyhteistyö sujui tehtävän aikana erittäin hyvin. Jokainen toimija ymmärsi tilanteen vakavuuden ja toimi myös sen mukaisesti. Myös taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä toimivat tilanteessa osaltaan hienosti, vaikka olivatkin aivan uuden haasteen edessä. Taloyhtiön hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät koskaan aikaiVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Kerrostalon paloturvallisuusopas:
Pientalon paloturvallisuusopas:
Oppaat löytyvä myös www.vspelastus.fi/lomakkeet
27
Poimintoja vuodelta 2016
Kuva: Petri Nenonen
Pelastuslain 42§ ja asumisen turvallisuus
Viranomaiset pelastuslaitoksen silmiksi viranomaisyhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä arsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallinnan vuoden painopiste oli vahvasti asumisen turvallisuudessa, johon VarsinaisSuomen pelastuslaitos on pyrkinyt sitouttamaan myös muut alueen viranomaiset. Hanke käynnistettiin osittain jo vuonna 2015 kodinhoitajien esimiesten kouluttamisella (sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortti), jossa yhtenä osana käsiteltiin jo tuolloin muiden viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta pelastusviranomaiselle mahdollisissa onnettomuusriskikohteista. Vuonna 2016 pelastuslaitos on edelleen jatkanut turvakorttikoulutuksia ja pyrkinyt itse mahdollisuuksien mukaan osallistumaan muiden viranomaisten asumisen turvallisuutta sivuaviin työryhmiin. Vuoden 2016 aikana yhteistyötä on lisäksi parannettu muun muassa valvontaeläinlääkärien sekä Lounais-Suomen poliisin kanssa.
28
42§-seminaari keräsi alueen viranomaiset yhteen Vuoden 2016 maaliskuussa Varsinais-Suomessa järjestettiin asumisen turvallisuuteen keskittynyt 42§-seminaari, jossa keskusteltiin muun muassa keräilypakosta, ilmoitusvelvollisuuksista viranomaisten kesken sekä käytin läpi Turun Raunistulan kaupunginosassa vuonna 2014 sattunut tulipalo, jossa menehtyi kaksi asukasta. Seminaariin oli kutsuttu viranomaisia ympäri VarsinaisSuomea lähes jokaiselta viranomaistaholta. Seminaari oli kaikilla mittareilla tarkasteltuna pelastuslaitoksen näkökulmasta menestys. Osallistujia seminaarissa oli yli 200 ja seminaarista saatu palaute oli erittäin positiivista. Seminaarin jälkeen pelastuslaitos pyysi halukkaita osallistumaan pelastuslaitoksen perustamaan työryhVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Poimintoja vuodelta 2016
mään, jossa on tarkoitus etsiä ratkaisuja ja jakaa mielipiteitä asiaan liittyvien haasteiden osalta. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa vaihtamaan kuulumisia ja näkemyksiä tilanteesta. Keskusteluissa on huomattu runsaasti haasteita asumisen turvallisuuden parantamiseksi ja pohdittu ratkaisuja tilanteeseen. Pelastuslaitos on saanut ilmoituksia muilta viranomaisilta jo ennen seminaaria, mutta seminaari selkeästi vaikutti tietoisuuden paranemiseen asiasta. Vuoden 2016 aikana Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai 150–180 palo- tai onnettomuusriski-ilmoitusta, joihin on viranomaisyhteistyöllä pyritty vaikuttamaan.
42§ Pelastuslaki
Vuonna 2017 jatketaan asumisturvallisuuden haasteiden parissa Asumisen turvallisuutta ja siihen liittyviä ongelmatilanteita pyritään vielä tuomaan lisää esille vuoden 2017 aikana. Edellisen seminaarin hyvien kokemusten perusteella järjestetään vuoden 2017 huhtikuussa uusi seminaari hieman uudistetuilla aiheilla. Asian kehittämistä tullaan jatkamaan myös pelastuslaitoksen sisällä muun muassa ilmoituksen käsittelyn sekä muiden prosessien osalta. Teksti: Kari Kummunsalo, johtava palotarkastaja
Pelastuslain 42§ Pelastuslain 42§ velvoittaa viranomaista ilmoittamaan työtehtävissä havaitsemastaan palo- tai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa ja esimerkiksi tukiasumisesta tai hoitolaitostoiminnasta huolehtivia toiminnanharjoittajia. Salassapitosäännökset eivät estä ilmoituksen tekemistä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Viranomaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palo- tai onnettomuusvaarasta pelastusviranomaiselle.
www.vspelastus.fi/42
29
Varsinais-Suomessa 67 sopimuspalokuntaa
Sopimuspalokunnat tiiviisti mukana Varsinais-Suomen pelastustoimen hoidossa opimuspalokunnat eli VPK:t muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtävät omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa kauempanakin. Vuonna 2016 aluepelastuslaitoksen kanssa sopimuksen tehneitä sopimuspalokuntia oli 67. Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihenkilöstöllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa palo- ja onnettomuustilanteissa. Muun muassa myrskyjen aiheuttamien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota. Vuonna 2016 sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytystehtäviin yhteensä 3 922 kertaa. Pelastuspuolen tehtäviä oli 2 583 ja ensivastetehtäviä 1 339. Erilaisia turvallisuusviestintätapahtumia, joita VPK:t suorittivat, on PRONTO-ohjelmaan kirjattu 155. Lisäksi monenlaisia tilaisuuksia on ollut eri paikkakunnilla mittava määrä.
Taitoa pidetään yllä säännöllisesti harjoittelemalla Vuosikellolla ajoitetaan erilaiset toiminnot kohdilleen ja sitä kautta tarjotaan mahdollisuuksia osallistua pelastuslaitoksen tarjoamiin harjoituksiin. Pelastuslaitos järjesti mahdollisuuden osallistua muun muassa kuu-
30
maan savusukellusharjoitukseen lieskahdussimulaattorissa sekä ”kylmään” harjoitukseen häkkiradalla ja kattotyöskentelyharjoitussimulaattorissa. Peruskoulutusjärjestelmän mukaisista kurssijärjestelyistä huolehtivat entiseen tapaan Länsi-Suomen pelastusliitto sekä ruotsinkielisellä alueella FSB. Koulutustarpeet on selvitetty koulutustarvekyselyllä, joka tehdään vuosittain. Pääosin peruskoulutusjärjestelmän mukaisille, pelastuslaitoksen kustantamille kursseille on osallistunut 233 palokuntalaista.
VPK-yhteistyötä kehitetään jatkuvasti Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien YT-ryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Vuorovaikutusta ja toiminnan kehittämistä varten luotu ryhmä toimii pelastuspäällikkö Juha Virton johdolla. YT-ryhmä käsitteli kokouksissaan muun muassa pelastustoimen palvelutasopäätösluonnosta, hälytysjärjestelmän kokeilun tuloksia, pelastustoimen uudistusta, pelastuslaitoksen toiminnallista muutosta (asemamestarit ja VPK-yhdyshenkilöt), hälytystoimintaan osallistumista (erityisesti alle 18-vuotiaat) sekä pelastustoimen riskiarviojärjestelmän (PERA) valmistelua. Yhteistyötä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä kehitettiin lisäksi myös uudistamalla viikkoharjoitusohjelmalomake yhteneväiseksi koko Varsinais-Suomen alueelle.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Kuva: Maria Nykyri
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat Toimintaa helpottamaan tuli käyttöön loppuvuodesta sopimuspalokunnille suunnattu extranet-verkkopalvelu. Portaalissa on oma osio kaikille palokunnille sekä yhteinen työtila tiedottamiselle. VPK:n omaan työtilaan voi tallentaa hyväksytyt viikkoharjoitusohjelmat, nimetyt yksikönjohtajat ja muut vastaavat tiedot. Samoin ajantasaiset ohjeet ja vastaavat voidaan jatkossa lukea ja tulostaa sivustolta. Pelastusajoneuvokalustoa uusittiin sopimuspalokunnille 10 yksikön verran. Sopimuspalokunnille hankittiin kaksi uutta säiliösammutusautoa, jonka lisäksi kiertoon saatiin kaksi hyväkuntoista sammutusautoa, viisi säiliöautoa ja yksi miehistöauto. Erilaisia varusteita hankittiin palokunnille mittava määrä, rahalliselta arvoltaan reilut 157 000 euroa. Vuoden aikana hankittiin muun muassa 103 palopukua, 136 paria palosaappaita ja 92 palokypärää. Täyden varustesetin sai 52 uutta VPK:n riveihin astunutta palokuntalaista.
Sopimuspalokunnat motivoituneita ja taitavia Sopimuspalokuntien taito toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa on erittäin hyvä ja henkilöstö on motivoitunutta. Uutta nuorisoa on kasvamassa hälytysosastoihin kiitettävästi, joissain paikkakunnilla jopa niin, että tilat ja kouluttajien määrä ovat olleet haasteiden edessä. Tämä aiheuttaa painetta kouluttajille. Ilokseni olen huomannut että VPK:t tekevät yhä enemmän yhteistyötä keskenään esimerkiksi harjoitusten sekä kouluttajavaihdon muodossa. Näin on hyvä jatkaa, jotta osaavia auttajia löytyy jatkossakin koko Varsinais-Suomen alueella. Teksti: Olli Lehtisalo, asemamestari
Sopimuspalokunnat Loimaan seudun Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK Salon seudun Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK Turunmaan Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK
Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK Turun seudun Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK Vakka-Suomen Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta
31
Tekniset palvelut
Varustehankintaa, kaluston korjausta ja käyttöönottoa sekä tilojen muutostöitä
Teknisellä palveluyksiköllä vilkas vuosi 2016 uonna 2016 varushuollossa keskityttiin vakinaisen henkilöstön osalta korvaaviin varuste- ja virkavaatehankintoihin. Sopimuspalokuntien varustehankintoja tehtiin edellisvuosien tapaan, vuonna 2016 sopimuspalokunnille hankittiin noin 2 700 varustetta ja näiden hankintojen arvo oli 157 000 €. Tämän lisäksi 52 uutta sopimuspalokuntien hälytysosastoihin tullutta henkilöä varustettiin kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2016 aikana palopuvut kilpailutettiin uudelleen nykyisen kilpailutuksen päättyessä. Palopukuhankinnat kilpailutettiin Länsi-Suomen pelastuslaitosten yhteishankintana, jonka Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteutti.
Korjaamo kunnostaa kalustoa ympäri maakunnan Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti ja samalla tavalla kalustonhoitajien tehtävinä. Korjaamolla työskentelee esimies ja kolme asentajaa ja alueilla on seitsemän kalustonhoitajaa.
32
Henkilöstölle on asetettu tavoitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemien käyntikerrat ja muut tehtävät jotka pitää vuoden aikana tehdä. Uusien säiliöautojen ja säiliösammutusautojen käyttöönotto mahdollisti, kuten edellisinäkin vuosina, ajoneuvojen kierrättämisen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin seitsemän raskasta pelastusajoneuvoa asemalta toiselle, suunnitellun ajoneuvokierron mukaisesti. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Käytöstä poistettiin kuusi autoa, joista yhden säiliöauton pelastuslaitos ja Kaarinan kaupunki lahjoitti yhteistyössä Moldovaan. Käytöstä poistettua kalustoa myytiin syksyllä huutokaupalla ja myynnistä kertyi tuloja noin 75 000 €. Kalustonhallinnan kehitystyö jatkui vuoden 2016 aikana siten, että uusi Thinger-kalustonhallintaohjelma saatiin pilottivaiheeseen. Kuluvan vuoden aikana ohjelmistoa kehitetään yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa ja käyttöä laajennetaan vähitellen ja tavoitteena on, että ohjelmisto kattaisi kokonaisuudessaan pelastuslaitoksella olevan kaluston.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Tekniset palvelut
Kuninkojan paloasemahanke käynnistyi Raision kaupunki teki päätöksen Kuninkojan paloaseman rakentamisesta ja hanke käynnistyi suunnitteluilla ja kilpailutuksilla. Alustavan aikataulun mukaan varsinainen rakentaminen alkaisi huhtikuussa 2017 ja rakennus valmistuisi 2018 huhti–toukokuussa. Artukaisten paloaseman muutostyöt varushuollon tarpeisiin soveltuvaksi toteutettiin loppuvuoden aikana. Varushuollon ja varusvaraston toiminnot siirtyvät Artukaisten asemalle alkuvuoden 2017 aikana. Kakskerran paloaseman akuuttiin sosiaali- ja luentotilatarpeeseen saatiin helpotusta, kun pelastuslaitos hankki tarkoitukseen soveltuvat parakit Kakskerran paloaseman viereen. Tämä väliaikainen ratkaisu parantaa sopimuspalokunnan toimintaedellytyksiä ainakin joksikin ajaksi. Näiden hankkeiden lisäksi muun muassa keskuspaloasemalla toteutettiin miehistötilan keittiön uusinta, jolla tilan käytettävyys saatiin nykyaikaiselle tasolle. Edellisvuosien tapaan myös muilla paloasemilla tehtiin lukuisa määrä pienempiä korjaus- ja kunnossapitotöitä käytettävyyden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
Vuoden aikana otettiin käyttöön useita autoja
säiliösammutusautoa Ks11 (Kisko) ja As11 (Askainen) sekä kaksi säiliöautoa T13 (Turku) ja U13 (Uusikaupunki). Loppuvuoden aikana valmistui vesipelastusyksikkö T15 vesisukeltajien käyttöön keskusasemalle sekä kaksi kemikaalintorjunta-autoa (N181) ja (N182) jotka sijoittuvat Luolalan paloasemalle ja korvaavat vanhan kemikaalintorjunta-auton. Vuoden 2016 aikana otettiin käyttöön myös kuusi uutta tarkastusautoa ja miehistöautoja hankittiin viisi. Miehistöautot saadaan käyttöön tammikuussa 2017. Vuoden 2016 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot valmistuvat keväällä 2017: sammutusautot T11 (Turku) ja L11 (Lieto) sekä säiliöautot Pa13 (Paimio) ja Al13 (Alastaro). Aluskaluston perusparannushankkeen mukaisia hankintoja jatkettiin vuoden 2016 aikana. F-luokan öljyntorjuntaveneen PgM11 (Parainen) peruskorjaus valmistui ja vene saatiin vesille kesäkuussa juuri ennen juhannusta. Loppuvuodesta kolmen F-luokan öljyntorjuntaveneen peruskorjauksen kilpailutus käynnistettiin. Peruskorjauksen toimittajaa ei ole vielä valittu, mutta aikataulun mukaisesti tavoitteena on saada kaikkien kolmen veneen peruskorjaus valmiiksi toukokuuhun 2019 mennessä. Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö
Vuonna 2016 otettiin käyttöön kesän ja syksyn aikana vuonna 2015 tilattuja uusia autoja seuraavasti: kaksi
Kuva: Maria Nykyri
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
33
Tilastotietoa
Kuva: Riku Koskinen
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2016 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2016 3. Talouden tunnuslukuja 2012–2016 4. Suoritetut palotarkastukset 2016 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2012–2016 6. Palokuolemat vuosina 2012–2016 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2012–2016 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2016 9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2012–2016 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2016
34
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2016 (pl. ensihoito) 5%
16 %
Palkat Palveluostot
62 %
Vuokrat Muut kulut
17 %
2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2016 8%
3%
2%
Palkat Palveluostot Vuokrat Muut kulut
87 %
3. Talouden tunnuslukuja 2012–2016 Tunnuslukuja
2012
2013
2014
2015
2016
467 217
468 936
470 880
472 725
474 323
Nettokäyttömenot euroa/asukas
64,88
66,15
66,34
66,36
65,77
Nettoinvestoinnit euroa/asukas
3,48
3,99
4,15
4,44
4,9
51
130
572
787
532
Varsinais-Suomen asukasluku
Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa)
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016 2015
35
Tilastotietoa
4. Suoritetut palotarkastukset 2013–2016 Tarkastukset A1 - A6 Omavalvonta Muut Tehtävät yhteensä
2013
2014
2015
2016
2 970
2 576
2 446
2 134
7 309
7 402
7 571
7 767
1 221
1 267
1 323
1 800
11 500
11 245
11 340
11 701
5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2012–2016 Tehtävät kiireellisyysluokittain
2012
2013
2014
2015
2016
A-tehtävät
1 685
1 805
1457
1 520
1 934
B-tehtävät
9 492
9 701
9459
9 758
10 180
C-tehtävät
14 355
14 542
14 592
15 251
15 560
D-tehtävät
14 218
15 773
15 715
14 557
13 846
Tehtävät yhteensä
39 938
41 821
41 223
41 086
41 520
6. Palokuolemat vuosina 2012–2016 Palokuolemat
36
2012
2013
2014
2015
2016
Varsinais-Suomessa
7
9
7
5
11
Koko maassa yhteensä
80
58
87
79
82
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Tilastotietoa
7. Pelastustoimen tehtävämäärät 2012–2016 10000
9077
9000
8324
8000
8621
8138
7994
2014
2015
7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
0 2012
2013
2016
8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2016 2000 1875 1800
1600
1400
1200
1000
800 687
677
617
600
570
521
400
349
332 263
261
260
200
0
151
Turun keskusasema
Kaarina
Kärsämäki
Naantali
Salo
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Lieto
Uusikaupunki
Laitila
Loimaa
Parainen
Somero
Paimio
37
Tilastotietoa
9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2013–2016 Onnettomuustyyppi (ensisijainen)
2013
2014
2015
2016
Rakennuspalo
220
243
196
236
Rakennuspalovaara
270
301
304
325
Maastopalo
369
348
187
295
Liikennevälinepalo
162
163
158
176
Muu tulipalo
298
262
228
264
Liikenneonnettomuus
1106
1077
1160
1287
Öljyvahinko
161
201
187
187
Vaarallisten aineiden onnettomuus
34
40
31
31
Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä
1704
1516
1512
1599
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä
192
278
217
295
Muu tarkastus-/varmistustehtävä
775
858
801
837
Ensivastetehtävä
1882
1571
1460
1727
Ihmisen pelastaminen
131
160
154
145
Eläimen pelastaminen
160
131
174
198
Vahingontorjuntatehtävä
1209
485
691
533
Avunantotehtävä
224
438
464
446
Virka-aputehtävä
176
65
62
29
4
2
7
3
9077
8139
7993
8613
Muut tehtävät Yhteensä 2000 1800 1600
1400 1200 1000 800 600 400 200
2013 2014 2015
2016
0
38
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Tilastotietoa
10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2016 250
225
200
102 175
150
32 125
99
100
75
0
80 62
56 66
134
124
52
46
55
60
52
113
50
56
25
37
45
66
64
68
49
75
69
52
0
Pelastustehtävät
Ensivastetehtävä
120
100
0 0 0
80
45
41
0
31
0
0 0
20 45
60
43
98
89
40
51 20
80
48
78
78
77
71
58
57 40
34
0
Pelastustehtävät
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Ensivastetehtävä
39
Tilastotietoa
70
60
0
0
0
0
0 0
0 0
50
0
0
25 40
30
0
1
19 63
62
28 61
59
59
55
55
50
27
49
47
46
20
32
47
30 20
10
20
0
Pelastustehtävät
Ensivastetehtävä
50 45
0
0
0
0 0
40
0 1
0
0 0
35
0
30 25
45 20
0
0
29
29
9
45
45
43
40
40
37
38
38
35
24 30
15
22
10 5
7
0
Pelastustehtävät
40
Ensivastetehtävä
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Tilastotietoa
30
25
20
15
27 24 10
23
23 20
19
19
17
16
5
16
14
12 7
6
1
0
Pelastusteht채v채t
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Ensivasteteht채v채
41
Yhteystiedot
Varsinais-Suomen pelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111
Seuraa meitä Facebookissa
42
Lue polttavat puheenaiheet blogista
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2016
Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti