Vuosikertomus 2018 Årsberättelse 2018 • Annual Report 2018
Sisältö
Pelastusjohtajan katsaus..............................................................................4 Räddningsdirektörens översikt......................................................................6 Review by the Chief of regional rescue services............................................7 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti......................................................9 Kort om Egentliga Finlands räddningsverk...................................................10 Southwest Finland Emergency Services in brief..........................................11 Strategia ....................................................................................................13 Organisaatio...............................................................................................14 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta..................................................15 Avaintietoja vuodelta Hallinto ja henkilöstö....................................................................16 Talous..........................................................................................17 Nyckeltal från år 2018 Ekonomi......................................................................................18 Key figures for 2018 Finances......................................................................................19 Kehittäminen ja hankkeet...........................................................................20 Development and projects..........................................................................22 Turvallisuusviestintä...................................................................................23 Riskienhallinta............................................................................................26 Palontutkinta..............................................................................................29 Poiminta vuodelta 2018..............................................................................30 Operatiivinen toiminta Pelastustoiminta.........................................................................................32 Ensihoito ....................................................................................................35 Operatiivinen toiminta.................................................................................36 Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat........................................................37 Tekniset palvelut.........................................................................................39 Tilastotietoa/Statistik/Statistics...................................................................41 Yhteystiedot ...............................................................................................52
Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Painosmäärä: 400 Toimitus: Aino Koivisto Painopaikka: Painotalo Painola, Piispanristi Kannen kuva: Jarkko Jääskeläinen Taitto: Malla Avenius/Painotalo Painola Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
3
Pelastusjohtajan katsaus Kuuma kesä työllisti pelastuslaitosta
Pelastuslaitoksen vuosi 2018 muistetaan erityisesti suurista metsäpaloista kään, kestivähän sen sammutustoimet useita viikkoja. Meillä Pyhärannan palo saatiin hallintaan alle viikossa. Naapuripelastuslaitoksilla oli merkittävä rooli siinä, että tilanne saatiin ratkaistua nopeasti. Saimme viideltä naapurilta useiden yksiköiden ja kymmenien sammuttajien avun. Vuosi oli operatiiviselta kannalta muutenkin kiireinen. Tehtävämäärät olivat niin ensihoidossa kuin pelastustoimessakin yli normaalien keskiarvovuosien. Aluepelastuslautakunnan työ jatkui puheenjohtaja Seppo Kosken johdolla ja useita hallinnollisia asioita saatiin eteenpäin. Hankkeista merkittävimmät olivat Kuninkojan paloaseman valmistuminen ja Kakskerran paloaseman rakentamisen aloittaminen sekä Askaisten ja Kosken paloasemahankkeiden käynnistyminen. Kuninkojan paloaseman valmistumisen myötä saatoimme käynnistää myös Kärsämäen paloaseman muutostyöt. Kärsämäen paloasema ja vanha Medi-Helin asema tu-
Kuva: Esko Keski-Oja
uodesta 2018 jää varmasti monia myönteisiä muistoja ja kohokohtia, mutta erityisen mieleenpainuva oli kesän sää. Kesä oli poikkeuksellisen lämmin, jopa kuuma, mikä aiheutti myös pelastuslaitokselle paljon tehtäviä. Maastopalojen määrä oli suurempi kuin vuosiin, ja kun vielä suuria metsäpaloja oli erityisen paljon, voidaan hyvällä syyllä puhua poikkeuksellisesta kesästä. Toisaalta tulevat vuodet näyttävät, onko kuluneen kesän sääilmiö uusi normaali, johon meidän tulee jatkossa varautua. Merkittävin metsäpalo meillä sattui Pyhärannassa heinäkuun puolivälissä. Palo ja sen sammutustoimet saivat paljon julkisuutta. Syynä tähän on luonnollisesti palon poikkeuksellinen laajuus Suomessa, mutta varmasti myös se, että samaan aikaan muuallakin Suomessa riehui useita suuria metsäpaloja. Lisäksi Ruotsissa riehunut valtava metsäpalo oli ollut julkisuudessa jo pit-
4
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Kuva: Petri Nenonen
Pelastusjohtajan katsaus
levat yhdessä muodostamaan tulevaisuudessa koulutusasemakokonaisuuden. Paloasemaverkkovisiomme on vuodelta 2007 ja viimeisin merkittävä uudishanke Krossi saatiin myös liikkeelle, kun Kaarinan kaupunki varasi hankkeen suunnitteluun määrärahan. Paloasemavision 2007 toteutumiseen menee vain noin 10 vuotta, mikä on mielestäni erinomainen saavutus – rakennetaanhan paloasemat kymmenien vuosien käyttöä varten. Seuraavan paloasemavision valmistelu käynnistyy uuden palvelutasopäätöksen myötä ensi vuonna. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke ei edennyt, mutta keskuspaloaseman tilannekeskusta uudistettiin. Kun varushuolto siirtyi Artukaisiin, vapautuviin tiloihin remontoitiin uudet tilat tilannekeskusta varten. Uusien tilojen tarve on ollut ilmeinen jo usean vuoden ajan, mutta viimeistään Turun puukotustapahtuma ja siitä saadut opit vauhdittivat hankkeen etenemistä. Tarvitsemme nykyistä laadukkaamman tilannekuvan sekä johtamisen tuen sekä arkiseen työhön että poikkeuksellisiin tilanteisiin. Myös maakuntauudistuksen myötä nousi esille tarve rakentaa Suomeen viisi laajemman tilannekuvan keskusta, joista yksi sijoittuu Turkuun. Uudet tilamme Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
antavat myös tähän mahdollisuuden. Tilannekeskuksen lopullinen operatiivinen käyttöönotto tapahtuu seuraavana vuonna. Hallinnon näkökulmasta päällimmäisenä työnä oli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu. Meillä valmisteluun panostettiin päätoimisesti kahden henkilön 50 % työpanoksella. Muuten alueelliseen ja valtakunnalliseen valmisteluun osallistui useita henkilöitä oman toimensa ohella. Uudistuksen aikataulu venyi ja deadlinet pettivät useaan kertaan eikä lopullisia päätöksiä vuoden 2018 aikana saatu. Meillä pelastustoimen ja varautumisen työryhmä teki oman työnsä alkuperäisen aikataulun mukaan ja sai oman valmistelunsa valmiiksi. Alun perin maakuntien piti aloittaa 1.1.2019 ja oman työmme aikataulu oli laadittu siten, että varautumisen näkökulmasta uudet maakunnat olisivat voineet aloittaa suunnitellun mukaisesti. Vuoden loppupuolella käynnistimme jo tulevan juhlavuoden valmistelut. Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja
Annual Report 2018
5
Räddningsdirektörens översikt
Den heta sommaren höll räddningsverket sysselsatt
Inom räddningsverket kommer år 2018 att bli ihågkommet för de stora skogsbränderna an har säkert många positiva minnen av höjdpunkterna under år 2018, men det som man minns allra bäst är sommarens väder. Sommaren var exceptionellt varm, till och med het, vilket gjorde att räddningsverket hade en hel del uppdrag. Det fanns fler markbränder än på flera år, och eftersom antalet stora skogsbränder var speciellt stort finns det anledning att tala om en exceptionell sommar. Å andra sidan kommer de kommande åren att visa om förra sommarens väder är det nya normala, som vi i fortsättningen ska förbereda oss för. Den största skogsbranden i vårt verksamhetsområde inträffade i Pyhäranta i mitten av juli. Branden och släckningsarbetet fick mycket uppmärksamhet. Detta beror naturligtvis på att branden ur finländsk synvinkel var exceptionellt stor, men även på att det samtidigt fanns flera stora skogsbränder på olika håll i Finland. Dessutom hade medierna redan under en lång tid rapporterat om den enorma skogsbrand som härjade i Sverige i och med att släckningen tog flera veckor. I Pyhäranta lyckades man få branden under kontroll på en knapp vecka. Grannräddningsverken spelade en viktig roll i att situationen kunde lösas så snabbt. Fem räddningsverk skickade flera enheter och tiotals släckare för att hjälpa oss. Ur operativt perspektiv var året även annars hektiskt. Antalet uppdrag var högre än i genomsnitt, både inom akutvården och inom räddningsväsendet. Den regionala räddningsnämnden fortsatte sitt arbete under ledning av Seppo Koski, och flera administrativa ärenden fördes framåt. De viktigaste projekten var att färdigställa Kuninkoja brandstation, att börja bygga Kakskerta brandstation samt att inleda projekten för Villnäs och Koskis brandstationer. I och med att Kuninkoja brandstation blev färdig kunde vi även inleda ändringsarbetena på brandstationen i Kärsämäki. I framtiden kommer Kärsämäki brandstation och Medi-Helis gamla station att utgöra en utbildningsstationshelhet. Vår vision om ett brandstationsnätverk är från år 2007, och det senaste betydande nybyggnadsprojektet, Krossi, fick vi i gång då S:t Karins anslog pengar till planeringen av projektet. Genomförandet av visionen om ett
6
Vuosikertomus 2018 •
brandstationsnätverk 2007 tar endast cirka tio år, vilket enligt min åsikt är en utmärkt prestation med tanke på att brandstationerna kommer att användas under flera årtionden. Beredningen av nästa vision om ett brandstationsnätverk inleds nästa år i och med att man fattar beslut om servicenivån. Totalrenoveringen av Åbo centralbrandstation gick inte framåt, men lägescentralen vid centralbrandstationen moderniserades. När materialunderhållet flyttade till Artukais renoverade man de gamla lokalerna, som nu används av lägescentralen. Behovet av nya lokaler har varit uppenbart under flera år, men efter knivattacken i Åbo satte man fart på projektet. Vi behöver en allt bättre lägesbild och stöd för ledningen, såväl i det dagliga arbetet som vid exceptionella situationer. På grund av landskapsreformen behövs det fem nya lägescentraler som kan erbjuda en mer omfattande lägesbild. Av dessa placeras en i Åbo. Våra nya lokaler lämpar sig även för detta. Lägescentralen börjar användas i operativ verksamhet under nästa år. Den viktigaste administrativa uppgiften var att bereda vård- och landskapsreformen. Hos oss använde två personer 50 procent av sin arbetstid till detta. Flera personer deltog i beredningen vid sidan av sitt egentliga arbete, på både regional och nationell nivå. Tidsplanen för reformen förlängdes, de utsatta tiderna överskreds flera gånger och inga slutliga beslut kunde fattas under år 2018. Hos oss höll teamet för räddningsväsendet och beredskapen den ursprungliga tidtabellen och slutförde sitt arbete. Ursprungligen skulle landskapen inleda sin verksamhet den 1 januari 2019, och vår tidsplan skulle ha möjliggjort detta i fråga om beredskap. I slutet av året inledde vi redan förberedelserna för det kommande jubileumsåret. Text: Jari Sainio, räddningsdirektör
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Review by the Chief of regional rescue services
The hot summer kept Southwest Finland Emergency Services busy
Southwest Finland Emergency Services will remember year 2018 particularly for large forest fires hile there were certainly many pleasant memories and highlights associated with 2018, the one thing that really stands out is the weather during the summer. It was an exceptionally hot summer, which meant that Southwest Finland Emergency Services had their hands full. The number of wildfires in general was higher than it has been in years. With the number of major forest fires also being unusually high, it is no exaggeration to say that it was an extraordinary summer. The coming years will show whether the weather phenomena seen last summer represent the new normal that we need to be prepared for. The most significant of the forest fires occurred in Pyhäranta in mid-July. The fire and the effort to put it out were the subject of a lot of publicity. This was not only due to the fire being of exceptional size for Finland, but also the fact that there were several other forest fires elsewhere in Finland at the same time. The huge forest fires in Sweden had been making headlines for quite a while around the same time of the year. Putting out the fires in Sweden took several weeks. In our case, the fire in Pyhäranta was brought under control in less than a week. Our neighbouring rescue departments played an important role in resolving the situation quickly. Five of our neighbours provided several units and dozens of firefighters to help with the effort. The year 2018 was a busy year of operations for us in other areas as well. The number of operative assignments in emergency medical services and rescue services exceeded the annual averages. The work of the Regional Rescue Committee continued under the leadership of chairman Seppo Koski, and progress was made on several administrative matters. The most significant projects were the completion of the Kuninkoja fire station, the start of construction on the Kakskerta fire station and the start of the fire station projects in Askainen and Koski. Following the completion of the Kuninkoja fire station, we were also able to commence alteration work on the Kärsämäki fire station. The Kärsämäki fire station and the old Medi-Heli station will together form a training station complex in the future. Our fire station network vision was first laid out in 2007 and the most recent significant new construction project, with the working title Krossi, got underway when the City Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
of Kaarina allocated funds to the planning of the project. Realising the fire station vision 2007 will take only about 10 years, which is an excellent achievement considering the fact that fire stations are built to be used for several decades. The drafting of the next fire station vision will begin after the new service level decision has been made next year. No progress was made on the project to renovate the central fire station, but the situation centre at the central fire station was upgraded. With equipment maintenance relocated to Artukainen, the vacated facilities were renovated to create a new space for the situation centre. The need for new premises for the situation centre had been apparent for several years, but the terrorist stabbing incident in Turku and the lessons learned from it expedited the project further. We need a higher-quality situation picture and management support in our day-to-day operations as well as in exceptional situations. The Finnish regional government reform process has also highlighted the need to build five broader situation centres in Finland, one of which will be located in Turku. Our new facilities will enable this development. The final operative commissioning of the situation centre will take place next year. From an administrative perspective, preparations related to the regional government, health and social services reform were a high priority during the year. We allocated 50% of the working hours of two members of our personnel to the preparation effort. Several people were also involved in the regional and national preparatory work alongside their other duties. The timetable of the reforms was delayed and several deadlines were missed. Ultimately, there were no final decisions made on the reforms in 2018. For our part, the rescue services and emergency preparedness working group finished its tasks within the original schedule and completed its share of the preparations. The new counties were originally supposed to become operational on 1 January 2019 and the schedule of our work on the matter was geared towards making it possible for the new counties to begin their operations as planned from the perspective of emergency preparedness. Towards the end of the period, we began preparing for the upcoming jubilee year. Text: Jari Sainio, Chief of regional rescue services Annual Report 2018
7
Varsinais-Suomi 2018
Kunnat ja seutukunnat Egentliga Finland 2018
Kommuner och ekonomiska regioner Southwest Finland 2018
Municipalities and sub-regions
Pyhäranta
Oripää Laitila
Vakka-Suomi
Oripää
Uusikaupunki
Loimaa
Pöytyä
Loimaan seutu
Mynämäki Vehmaa Nousiainen
Koski Tl
Aura Kustavi
Rusko Taivassalo
Masku
Turun seutu
Marttila
Somero
Lieto Raisio Turku Naantali
Paimio Kaarina
Salon seutu Salo
Sauvo Parainen
Turunmaa - Åboland
Kemiönsaari
MML lupa nro 22/15
8
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 27 kunnan alueella
Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 27 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yhdeksän ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 66. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomessa on noin 479 000 asukasta, joista 417 000 suomenkielisiä ja 27 000 ruotsinkielisiä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu noin 34 000 varsinaissuomalaista. Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen puitteissa viiden kaupungin alueella: TuVuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Kuva: Esko Keski-Oja
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti
russa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia ensihoitoyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12. Ensihoitotoiminnan lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensivastepalveluja. Ensivastetoiminta on ensihoidon tapaan sopimusperusteista ja pelastuslaitoksen lisäksi ensivastepalveluja tuotetaan maakunnan alueella 26 sopimuspalokunnan toimesta.
Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.
Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.
Arvot: ammattitaitoisesti, nopeasti, tasapuolisesti
Annual Report 2018
9
Kuva: Esko Keski-Oja
Kort om Egentliga Finlands räddningsverk
Räddningsverket producerar räddningstjänster i 27 kommuner
Beredskap dygnet runt edan 2004 har räddningsväsendet skötts landskapsvis. Egentliga Finlands räddningsverk är ett av Finlands 22 regionala räddningsverk. I och med regionaliseringen har Egentliga Finlands regionala räddningsverk haft ansvaret för räddningsverksamheten på sammanlagt 27 kommuners område vid Skärgårdshavets kust. I området finns nio brandstationer med 24h-beredskap och tre brandstationer med 8h-beredskap. Sammanlagt finns det drygt 80 brandstationer i regionen. Antalet avtalsbrandkårer i hela Egentliga Finlands område är 66. Räddningsverkets verksamhetsområde sträcker sig från Nystad till Salo och från Loimaa till Åbo skärgård. Den totala arealen är 20 539 kvadratkilometer, varav 10 661 kvadratkilometer är landområden. De övriga 9 876 kvadratkilometrarna är vattenområden. Också de 22 000 öarna i området innebär en utmaning för räddningsväsendet. Invånarantalet i Egentliga Finland är cirka 479 000, varav 417 000 är finskspråkiga och 27 000 är svenskspråkiga. I Egentliga Finland talar 34 000 invånare annat än finska eller svenska som sitt modersmål. Det regionala räddningsverkets grundläggande uppgift är att förebygga eldsvådor och andra olyckor, främja säkerhetskulturen, sköta och ha beredskap för befolkningsskyddsuppgifter i undantagsförhållanden samt
10
Vuosikertomus 2018 •
ansvara för räddningsverksamheten vid olyckor. Räddningsverket ansvarar för räddning och skydd av såväl människor, egendom och djur som miljön. Räddningsverket tillhandahåller akutvårdstjänster i fem städer: Åbo, S:t Karins, Reso, Pargas och Nådendal. Räddningsverket har totalt 12 ambulanser i ständig landsberedskarp dygnet runt.
Räddningsverkets vision: Egentliga Finlands räddningsverk är en utvecklingsvänlig, riksomfattande vägvisare i branschen som producerar räddnings- och säkerhetstjänster samt prehospital akutsjukvård av hög kvalitet.
Verksamhetsidé: I Egentliga Finland tillhandahålls räddnings- och säkerhetstjänster samt prehospital akutsjukvård av hög kvalitet yrkesskickligt, jämlikt och snabbt, dygnet runt.
Värderingar: yrkesskicklighet, snabbhet och jämlikhet
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Kuva: Arto Väätti
Southwest Finland Emergency Services in brief
Southwest Finland Emergency Services produce services within 27 municipalities
Ready for action around the clock ince 2004, rescue services have been managed regionally. Southwest Finland Emergency Services are one of 22 regional rescue departments in Finland. As the service was regionalised, Southwest Finland Emergency Services have been responsible for the rescue operations in 27 municipalities on the shores of the Archipelago Sea. The region has nine fire stations that are on standby around the clock, and three fire stations that are on standby 8 hours a day. There are a total of over 80 fire stations within the region, of which 66 are contract fire brigades. The operating area of Southwest Finland Emergency Services ranges from Uusikaupunki to Salo, and from Loimaa to the Turku archipelago. The total surface area is 20,539 square kilometres, of which 10,661 square kilometres in land areas. The other 9,876 km2 is water. The 22,000 islands in the area present an additional challenge. The Southwest Finland area has approximately 479,000 residents, of whom 417,000 speak Finnish and 27,000 speak Swedish as their first language. Approximately 34,000 people in the region have other first languages. The basic assignment of Southwest Finland Emergency Services is preventing fires and other accidents, promoting a culture of safety, managing civil defence assignments for a state of emergency and the related preparedness, and rescue operations in cases of accidents. The Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
assignments of Southwest Finland Emergency Services cover the rescue and protection of people, property, and animals, as well as the environment. Southwest Finland Emergency Services also manage the transport of patients within five cities: Turku, Kaarina, Raisio, Parainen and Naantali. Southwest Finland Emergency Services have a total of 12 ambulances constantly on-call.
Our vision: Southwest Finland Emergency Services are an evolving and national trendsetter in the field, and a provider of high-quality rescue, safety and emergency medical services.
Mission: To provide high-quality rescue, safety and emergency medical services in Southwest Finland professionally, equally and quickly at all hours.
Values: professionally, quickly, equally
Annual Report 2018
11
Kuva: Arto Väätti
12
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Strategia
Laadukkaat palvelut yhteisten arvojen mukaisesti arsinais-Suomen pelastuslaitoksen strategia ja palvelutasopäätös ovat ne keskeisimmät asiakirjat, jotka määrittävät laitoksen suunnan ja vauhdin. Näiden asiakirjojen tarkoitus on varmistaa, että kaikki Varsinais-Suomessa oleskelevat saavat pelastuslaitoksen tuottamat laadukkaat palvelut yhteisten arvojen mukaisesti ammattitaitoisesti, nopeasti ja tasapuolisesti. Pelastuslaitoksen visiona on olla kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelujen tuottaja. Pelastuslaitos haluaa parantaa kuntien ja kuntalaisten turvallisuutta kaikissa olosuhteissa vastaamalla pelastustoiminnasta, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia sekä tuomalla pelastustoimen osaamista käytettäväksi kunnissa. Pelastuslaitoksen palvelutaso perustuu olemassa oleviin riskeihin ja uhkiin. Pelastuslaitoksen riskiarviointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti, jotta päätöksentekoa varten olisi mahdollisimman realistinen kuva alueen riskeistä ja tapahtuneista onnettomuuksista. Roolimme siviilivalmiuden yhteensovittajana ja koordinaattorina on vahva. Pelastuslaitoksen rooli onnettomuustilanteisiin varautumisessa on keskeinen, ja siihen on panostettu paljon muun muassa pelastustoimen uudistamishankkeen puitteissa. Onnettomuuksiin, häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden kesken koko VarsinaisSuomen alueella. Tilannekeskuksen kehittämisen avulla pelastuslaitos pystyy entistä paremmin vastaamaan varautumiseen liittyviin haasteisiin. Ajankohtainen pelastustoimen tilannekuva tukee myös kuntia päivittäisissä häiriötilanteissa ympäri vuorokauden. Pelastuslaitoksen palveluita tuotetaan tasapuolisesti maakunnan kaikissa osissa. Maakunnan alueella toimii erittäin tehokas sopimuspalokuntaverkosto ja sivutoimisen sopimushenkilöstön verkosto. Tämä järjestelmä on välttämätön tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi kaikissa olosuhteissa. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa voimavaraa pelastuslaitos tukee koulutuksellisesti ja kalustollisesti. Hyvät, motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat organisaation tärkein voimavara. Tämä on hiukan kulunut fraasi, mutta silti erittäin ajankohtainen. JatkuVuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
vassa muutoksessa kaikkien panosta tarvitaan ja jokaisen kokemus ja osaaminen ovat korvaamattomia. Kaikista muutospaineista huolimatta pelastuslaitos turvaa toimintakykynsä kehittämällä henkilöstönsä osaamista. Työssä jaksamista tuetaan työuramahdollisuuksia kehittämällä. Vuoden aikana on erityisesti panostettu henkilöstön työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin parantamista varten on palkattu kolme suunnittelijaa, joiden tehtävänä on kehittää henkilöstön osaamista sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta on vuoden aikana ollut arvojen mukaista ja noudattanut sekä olemassa olevia strategisia linjauksia että voimassa olevaa palvelutasopäätöstä. Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö
Strategian keskeiset painopistealueet 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö 2. Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat 3. Toimiva ja kattava paloasemaverkosto 4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat 5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit
Annual Report 2018
13
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue: Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Juha Virto.
Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnanja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen, talouden ja turvallisuuden palveluyksiköistä. Palvelualueen esimiehenä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio.
Organisaatiokaavio
14
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
elastustoimen ylintä päätäntävaltaa maakunnassa käyttävä aluepelastuslautakunta koostuu 15 jäsenestä. Turulla lautakuntapaikkoja on viisi, Turun alueen muilla kunnilla kolme, Uudellakaupungilla, Loimaalla ja Salolla kullakin kaksi ja Paraisilla yksi.
Varajäsen Huotari, Teemu, valtiotieteiden maisteri, Turku
Kaupunginhallituksen edustaja Laivoranta Jarmo, Turku
Kaupunginhallituksen varaedustaja Schauman Ida, Turku
Jäsen Aho Virve, lähihoitaja, Laitila
Henkilökohtainen varajäsen Marsela Pilvi, taksinkuljettaja, Uusikaupunki
Alanko Kaarlo, paloesimies evp., Salo
Kotti Minna, erityisopettaja, Somero
Heiskanen Pilvi, toiminnanjohtaja, Turku
Leppänen Taina, sairaanhoitaja, Turku
Jalo Jenny, lähihoitaja, Raisio
Virta Sofia, projektityöntekijä, Piikkiö
Karlsson Kaj-Johan, rakennusmestari, Parainen
Friis Christer, eläkeläinen, Houtskär
Koivisto Maarit, sairaanhoitaja, Loimaa
Flemmich Mirjami, sosiaalityöntekijä, Pöytyä
Lehti Timo, ylikonstaapeli, Salo
Kyyrä Jaana, yliaktuaari, Somero
Muukkonen Tuula, pankkitoimihenkilö, Raisio
Salo Maija, tarkastaja, Masku
Niskanen Matti, eduskunta-avustaja, Turku
Jokinen Tapio, Turku
Lindell, Pia filosofian maisteri, Turku
Sjöberg Pia, TkT-suunnittelutiimin jäsen, Turku
Raisto-Elo Tanja, sairaanhoitaja, Laitila
Virtanen Veli-Matti, ylikonstaapeli, Kalanti
Rantala Ilkka, yrittäjä, Pöytyä
Hacklin Teppo, linja-autonkuljettaja, Koski
Rouhiainen Sampo, eräopas, toimittaja, Turku
Reini Marko, yksityisyrittäjä, myyjä, Turku
Vastamäki Kari, toimitusjohtaja, Raisio
Soiniitty Tapio, autonasentaja, Raisio
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Kuva: Esko Keski-Oja
Puheenjohtaja Koski, Seppo, asentaja, Turku
Annual Report 2018
15
Avaintietoja vuodelta 2018
Hallinto ja henkilöstö arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli eri tehtävissä vuonna 2018 yhteensä 564 henkilöä (keski-ikä 43,3, vakansseja 548), joista pelastustehtävissä 290 (keski-ikä 46,1), ensihoidon tehtävissä 165 (keski-ikä 35,4), riskienhallinnan 35 (keski-ikä 46,9), koulutuksen ja viestinnän 7 (keski-ikä 38,7), teknisen 29 (keski-ikä 45,9) ja hallinnon tehtävissä 35 henkilöä (keski-ikä 51,4; sisältää 7 asemamestaria). Lisäksi toimenpidepalkkaisia palomiehiä oli mukana toiminnassa yhteensä 94 henkilöä (keski-ikä 36,1). Vuoden 2018 aikana eläkkeelle jäi vakinaisesta väestä 4 henkilöä. Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeusluvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteutetaan kaksivuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin yhdeksältä jatkuvassa miehityksessä olevalta paloasemalta. Lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella näiden
16
Vuosikertomus 2018 •
asemien valmiudesta huolehtii vapaaehtoishenkilöstö (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö). Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta asemalta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Anita Reiman, henkilöstösuunnittelija
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Kuva: Aino Koivisto
Avaintietoja vuodelta 2018
Talous uoden 2018 talous toteutui lopulta lähes tavoitellusti, vaikka vuoden aikana kertyi suuri määrä ennakoimattomia kustannuksia. Nämä kustannukset johtuivat muun muassa tehtävämäärien noususta sekä siitä, että palkkojen tuloksellisuuserien maksamisesta päätettiin valtakunnallisesti kesken talousarviovuoden. Käyttötalouden kokonaismenojen ylittyminen johtui pääosin lisääntyneestä tehtävämäärästä, joka näkyi ostopalveluiden ja materiaalikulujen kustannusten nousuna. Vastaavasti henkilöstö- ja vuokrakulut alittuivat ja tuloja kertyi huomattavasti odotettua enemmän. Investointeihin ja käyttöomaisuuden hankintaan käytettiin nettona hieman budjetin ylittävä summa. Kuntien (27 kpl) rahoittamien investointien ja käyttöpuolen (pl. ensihoitopalvelut) menojen alijäämää kompensoi muiden tulojen suuri osuus, joten toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna ylijäämää ja kunnille palautettavaa maksuosuutta jäi yhteensä 166 000 euroa. Ensihoitopalveluiden talouden toteutuminen vuonna 2018 jäi alijäämäiseksi budjettiin verrattuna. Siinä Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
menot ylittivät budjetin runsaalla 100 000 eurolla, jolloin muiden tulojen osuus jäi uupumaan suunnitellusta samalla summalla. Ensihoidon talouden tilinpäätöksen alijäämä tarkoitti sitä, että sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu vaati lisämaksuosuutta runsaat 217 000 euroa. Näin yhteenlaskettuna Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen (ml. ensihoitopalvelut) vuoden 2018 toiminnan ja investointien rahavirta oli kokonaisuudessaan noin 50 000 euroa alijäämäinen. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2018 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 34,1 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 2,1 M€. Pelastustoiminnan talouden toteutuma vuodelta 2018 oli noin 166 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2017 kunnille palautettiin noin 230 000 euroa ja vuonna 2016 palautusmäärä oli runsas 530 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö
Annual Report 2018
17
Kuva: Petri Nenonen
Nyckeltal från år 2018
Ekonomi tfallet av ekonomin år 2018 låg till största delen i linje med de uppsatta målen, trots att det under året uppstod ett stort antal oförutsedda kostnader. Dessa kostnader berodde bland annat på det ökade antalet uppdrag samt betalningen av resultatbaserade potter, som man fattade beslut om på nationell nivå mitt under budgetåret. Totalutgifterna inom driftsekonomin överskreds i huvudsak på grund av det ökade antalet uppdrag, vilket innebar ökade kostnader för köpta tjänster samt ökade materialomkostnader. Däremot minskade personaloch hyreskostnaderna, och inkomsterna blev betydligt större än förväntat. Nettokostnaderna för investeringar och förvärv av anläggningstillgångar var något högre än budgeterat. Underskottet för de investeringar som finansierades av kommuner (27 st.) samt för utgifterna inom driftsekonomin (exkl. akutvårdstjänster) kompenserades av den stora andelen av övriga inkomster, vilket gjorde att överskottet och det belopp som ska återbetalas till kommunerna uppgick till 166 000 euro mätt med penningflödet för verksamheten och investeringarna. Ekonomin för akutvårdstjänsterna år 2018 visade på ett underskott jämfört med budgeten. Utgifterna över-
18
Vuosikertomus 2018 •
skred budgeten med drygt 100 000 euro, medan de övriga inkomsterna underskred budgeten med samma belopp. Underskottet i bokslutet för akutvården innebar att den service med nollbidrag som genom samarbetsavtal producerades för sjukvårdsdistriktet krävde drygt 217 000 euro i extra betalningar. Totalt resulterade Egentliga Finlands regionala räddningsverks (inkl. akutvårdstjänsterna) verksamhet och investeringar år 2018 i ett underskott på cirka 50 000 euro. I det regionala räddningsverkets bokslut för år 2018 uppgick omkostnaderna (exkl. akutvårdstjänsterna) till 34,1 milj. euro och räkenskapsperiodens nettoinvesteringar till 2,1 milj. euro. Det ekonomiska utfallet för räddningsverksamheten år 2018 var ett överskott på cirka 166 000 euro. Som jämförelse kan nämnas att cirka 230 000 euro återbetalades till kommunerna år 2017, medan beloppet år 2016 var drygt 530 000 euro. Text: Juho Kaituri, ekonomichef
Kuva: Esko Keski-Oja
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Key figures for 2018
Kuva: Jarkko Jääskeläinen
Finances he budget in 2018 corresponded to the financial statements almost as planned in spite of the large number of unanticipated expenses accrued during the year due to the increased number of operative assignments as well as the decision made nationally in the middle of the budget year to pay one-time payments to employees in the local government sector pursuant to the provisions of collective bargaining agreements. The overall operational economy costs were exceeded primarily due to the increase in operative assignments, which was reflected in a higher level of purchased services and material expenses. At the same time, personnel expenses and rental expenses were under budget and the accrual of income was substantially higher than expected. The net sum budgeted for investments and acquisitions of fixed assets was exceeded slightly. The deficit from investments financed by municipalities (27 in total) and operational activities (excluding emergency medical services) was compensated by the large proportion of other income, which meant that, measured in terms of cash flow from operating activities and investing activities, the surplus and the amount returned to the municipalities totalled 166,000 euros. The actual financial figures for emergency medical services showed a deficit compared to the budget in 2018. Expenses exceeded the budgeted amount by slightly over 100,000 euros, while the proportion of other income fell short of the budgeted amount by approximately the same
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
figure. The deficit shown in the financial statements for emergency medical services meant that the service produced for the hospital district based on the cooperation agreement at zero margin required an extra payment share of slightly over 217,000 euros. The total operational and investment cash flow of Southwest Finland Emergency Services (incl. emergency medical services) showed a deficit of approximately 50,000 euros for 2018. The operating costs of Southwest Finland Emergency Services in 2018 (excluding emergency medical services) added up to 34.1 million euros and the net investments for the financial period were 2.1 million euros. The realisation of the finances of the rescue services in 2018 added up to a surplus of approximately 166,000 euros. By comparison, approximately 230,000 euros was returned to the municipalities in 2017 and slightly over 530,000 euros in 2016. Text: Juho Kaituri, financial manager
Annual Report 2018
19
Kehittäminen ja hankkeet
Pelastuslaitos vahvasti mukana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa kartoitusta. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman tarkasti eri toimijoiden tämän hetkinen varautumisen valmiudentaso sekä toiminnallinen suorituskyky. Valmistelun yhteydessä tulikin selkeästi esille, että maakuntamme turvallisuuden ja varautumisen kokonaisuuden laaja-alaisemmalle kehittämiselle on selkeää tarvetta. Tästä syystä keskityimme muutosvalmistelussa erityisesti maakunnan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden sekä näitä tukevien palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Suunnittelun lähtökohtana oli, että maakunnan turvallisuuteen ja jatkuvuuden hallintaan liittyviä kehityskokonaisuuksia voitaisiin viedä eteenpäin, vaikka maakunta- ja sote-uudistus syystä tai toisesta ei toteutuisikaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteiskuntamme palvelurakenteisiin tulee kohdistumaan jatkossakin merkittäviä muutoshaluja ja -tarpeita. Käy tulevissa uudistuksissa kuinka tahansa, on pelastuslaitoksella merkittävä rooli jatkossakin maakuntamme turvallisuuden ylläpitäjänä ja edistäjänä. Tätä roolia haluamme myös tulevaisuudessa rakentaa ja vahvistaa, jotta asiakkaamme saavat tarpeen mukaan mahdollisimman laadukasta palvelua myös jatkossa. Teksti: Mika Viljanen pelastuspäällikkö Varautumisen ja turvallisuuden vastuuvalmistelija Maakunta- ja sote-uudistus
Kuva: Arto Väätti
iime vuoden toimintaa väritti merkittävästi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu. Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oli perustaa uusia maakuntia, joiden vastuulle siirrettäisiin merkittäviä palvelukokonaisuuksia mm. kunnilta ja valtiolta. Pelastustoimi kunnallisena palveluna oli siis mukana uudistuksessa ja se tullaan toteuttamaan osana maakuntauudistusta. Jos uudistus olisi toteutunut, olisi jatkossa pelastustoimen järjestämisestä vastannut kuntien sijasta 18 maakuntaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana pelastustoimen sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Pelastustoimen kehittämiseksi sisäministeriö käynnisti erillisen hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena oli muodostaa uudenlainen pelastustoimen palvelujärjestelmä, joka sopisi perustettavien maakuntien tarpeisiin. Pelastustoimen uudistushankkeen tueksi ja asiakokonaisuuksien kehittämiseksi perustettiin kaikkiaan 14 erillistä työryhmää. Asetettujen työryhmien toimikausi päättyi joulukuussa 2018 ja lähes kaikissa työryhmissä oli pelastuslaitoksemme edustaja mukana. Maakunta- ja sote-valmistelussa pelastuslaitoksen painopiste kohdentui maakunnan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden kehittämiseen. Maakuntavalmistelun yhteydessä kokonaisturvallisuuden ja varautumisen koordinoinnista huolehti pelastuslaitos yhteistyössä poikkihallinnollisesti muodostetun pelastuspalveluiden ja varautumisen valmistelutyöryhmän kanssa. Valmistelutyöryhmän tehtävänä oli muun muassa. muodostaa toiminnallinen tilannekuva varautumisen nykytilanteesta sekä laatia tämän pohjalta esityksiä maakunnan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvien asiakokonaisuuksien kehittämiseksi. Kokonaisuuden valmistelun yhteydessä tehtiin Varsinais-Suomen maakunnan palveluiden osalta varsin laajaa turvallisuuden ja varautumisen nykytilan
20
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Kuva: Petri Nenonen
Kehittäminen ja hankkeet
Pelastuslaitos on aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa arsinais-Suomen pelastuslaitos haluaa olla edelläkävijä ja kansallinen suunnannäyttäjä myös kansainvälisen toiminnan osalta. Toimintavuosi oli satamaturvallisuuden parantamiseen keskittyvän HAZARD-hankkeen viimeinen vuosi varsinaisten aktiviteettien osalta. HAZARD on osittain rahoitettu Interregin Baltic Sea Region -ohjelman kautta. Hanke on kolmivuotinen ja päättyy keväällä 2019. HAZARD-hankkeen vuosi 2018 oli täynnä erilaisia harjoituksia ja seminaareja. Tammikuussa oli Fredericiassa Tanskassa ensimmäinen seminaari, jossa agendalla oli suuren säiliöonnettomuuden läpikäyminen ja paikalliseen pelastustoimeen tutustuminen. Helmikuussa hankepartnerit osallistuivat Pelastusopiston järjestämään KriSu-harjoitukseen Turussa. Hankkeen yhtenä teemana on viestinnän kehittäminen, ja tämän asian tiimoilta järjestettiin viestintäseminaari Riiassa maaliskuussa. Huhtikuussa ja lokakuussa järjestettiin kaksi hiukan erityyppistä harjoitusta Klaipedassa Liettuassa. Toukokuussa oli iso harjoitus Naantalissa Nesteen öljysatamassa. Hampurissa järjestettiin iso harjoitus syyskuussa ja koko hankkeen viimeinen iso harjoitus järjestettiin Turussa marraskuussa. Tavoitteena kaikissa suurissa harjoituksissa on ollut viranomaisyhteistyön, viestinnän, riskienhallinnan ja kemikaaliturvallisuuden kehittäminen. Turun loppuharjoituksessa testattiin myös uutta evaluointijärjestelmää yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikkiin harjoituksiin osallistui pelastustoimen edustajien lisäksi edustajia muista turvallisuusviranomaisista, satamatoimijoita ja tutkimuspartnereita. Hanke on myös mahdollistanut työntekijävaihtojen tekemisen, ja sitä on oman henkilöstön osalta hyödynnetty. Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Lisäksi pelastuslaitos on ollut aktiivisesti mukana Turun yliopiston kanssa valmistelemassa kolmea eri Itämerihanketta, jotka ovat saaneet rahoitusta ja alkavat heti vuodenvaihteen jälkeen. ResQU2 on hanke, jonka tarkoituksena on jalkauttaa neljän eri Interreg-hankkeen tuloksia Itämeren alueella. Hankkeen aloitusseminaari pidettiin lokakuussa Turussa. Oil Spill -hankkeen tavoitteena on parantaa ja kehittää vapaaehtoisten resurssien käyttöä laajamittaisissa öljyntorjuntaoperaatioissa. Kolmas hanke, jossa Turun kaupunki on vetovastuussa yhdessä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa, on nimeltään CASCADE. CASCADE-hankkeen päätavoite on yhteiskunnan varautuminen ilmastomuutoksiin, ja hankkeen rahoitus tulee Horizon 2020:n kautta. Perinteiset työntekijävaihdot on tehty Räddningstjänsten Skåne Nordvästin kanssa kaksi kertaa vuodessa. Vaihdot ovat saaneet hyvää palautetta henkilöstöltä ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Myös yhteistyö Pietarin pelastustoimen kanssa on ollut aktiivista. Syyskuussa pelastuslaitoksen kilpailujoukkue osallistui Pietarin vuosittaisiin kansainvälisiin palomieskilpailuihin, joissa joukkue sijoittui hienosti kolmanneksi. Kansainvälisen hanketoiminnan tavoitteena on vaikuttaa turvallisuuteen koskeviin asioihin siten, että turvallisuus kehittyisi sekä omalla alueella että lähialueillamme. Kansainvälisestä toiminnasta haetaan hyötyä pelastuslaitoksen henkilöstölle ja koko organisaatiolle. Lisäksi tavoitteena on osaltamme vahvistaa Suomen pelastustoimen tunnettuutta hyvän turvallisuuden edelläkävijänä. Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö Annual Report 2018
21
Development and projects
Southwest Finland Emergency Services are an active participant in international projects outhwest Finland Emergency Services aim to be a pioneer and a national forerunner also in international activities. Year 2018 was the last year of activities for the HAZARD project that is focused on improving safety in port areas. HAZARD, partially funded through the Interreg Baltic Sea Region programme, is a three-year project that will be ending in spring 2019. For the HAZARD project, year 2018 was full of different exercises and seminars. The first seminar took place in Fredericia, Denmark, with a walk-through of a large-scale container accident and with getting to know local rescue services on the agenda. In February, project partners participated in a crisis and mass casualty practice (KriSu) organised by the Emergency Services College in Turku. One theme of the HAZARD project is developing communications, and a communications seminar in line with this purpose was organised in Riga in March. Two different types of exercises were organised in Klaipeda, Lithuania, in April and October. In May, a large-scale exercise was organised at the Neste oil refinery in Naantali. A large-scale exercise was also organised in Hamburg in September and the last large-scale exercises of the project took place in Turku in November. The objective in all large-scale exercises has been development of communications, risk management, chemical safety and cooperation between authorities. In the final exercise in Turku, a new evaluation system was tested in collaboration with Laurea University of Applied Sciences. In addition to representatives of rescue services, other safety authorities, port operators and research partners also participated in all exercises. The project has also enabled exchanges of employees and our personnel has benefited from this opportunity. Southwest Finland Emergency Services have taken part in active collaboration with the University of Turku, preparing three different Baltic Sea projects that have received funding and will begin in early 2019. ResQU2 is a project that aims at implementing the results of four Interreg projects in the Baltic Sea region. The first seminar of the project was held in Turku in October. The objective of the Oil Spill project is to improve and develop the use of volunteer resources in oil spill prevention operations of large scale. The third project where the City
22
Vuosikertomus 2018 •
of Turku shares a leading role with Southwest Finland Emergency Services is called CASCADE. The main objective of the CASCADE project is societal preparation for climate change, and project funding comes through Horizon 2020. Traditional exchanges of employees with Räddningstjänsten Skåne Nordväst have taken place twice a year. The exchanges have received positive feedback from the personnel and the cooperation is intended to continue. Active collaboration has also taken place with emergency services in Saint Petersburg. In September 2018, a team representing Southwest Finland Emergency Services took part in the annual international competition Dekhterev Cup held in Saint Petersburg, coming third. The objective of international projects is to improve safety both within our own area and in nearby areas. Through international activities, we seek to bring benefit to the entire personnel and organisation of Southwest Finland Emergency Services. We are also determined to do our part in making Finnish rescue services known as a forerunner of safety. Text: Torbjörn Lindström, Development Manager
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Turvallisuusviestintä
Tavoitteena arjen turvallisuuden parantaminen uosi 2018 oli turvallisuusviestinnän saralla vilkas. Olimme mukana monissa isoissa yleisötapahtumissa ja kampanjoissa esittelemässä pelastuslaitoksen toimintaa sekä antamassa vinkkejä siihen, miten jokainen voisi omalla toiminnallaan parantaa oman ja läheistensä arjen turvallisuutta. Järjestimme 584 tilaisuutta ja tavoitimme tapahtumissa lähes 81 000 ihmistä. Turvallisuusviestinnän yhtenä painopisteenä oli erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen. Parhaiten tavoitimme tämän ryhmän kouluttamalla kotihoidon parissa työskenteleviä henkilöitä. Olimme myös mukana Kehittyvä Vanhustyö -messuilla kertomassa kodin paloturvallisuusasioista ja siitä mitä tehdä, kun kohtaa paloriskiasukkaan tai -asunnon.
Missä paloauto, siellä yleisö Helmikuun alun kauniissa pakkassäässä vietettiin hätäkeskuksen koordinoimaa hätänumeropäivää Turun Yliopistonkadun kävelykadulla. Tapahtumassa pääsi tutustumaan pelastuslaitoksen kalustoon, kokeilemaan
alkusammutusta ja vaikka pyöräyttämään turvallisuusrulettia. Samaan aikaan Turun Messu- ja kongressikeskuksessa järjestettiin Rakenna & Sisusta -messut, joilla olimme mukana kertomassa kodin paloturvallisuudesta ja omavalvonnasta. Yläluokkien valtakunnallinen pelastustaitokampanja NouHätä! pyörähti käyntiin jo alkuvuodesta. VarsinaisSuomesta kampanjaan ilmoittautui vajaa puolet yläkouluista. Tammikuussa järjestimme kampanjaan liittyvän virtuaalisen turvallisuusoppitunnin, jossa alan ammattilaiset kertoivat, miten ennakoida hätätilanteita sekä miten toimia, jos sellainen sattuu kohdalle. Virtuaalitunti nauhoitettiin, joten sen pystyi katsomaan halutessaan myös jälkikäteen. NouHätä!-aluekilpailut järjestettiin Salon paloasemalla ja kisojen voittajajoukkue Naantalin Suopellon koulusta pääsi kisaamaan Kuopion loppukilpailuihin koko Suomen mestaruudesta. Syksyllä lähestyimme kaikkia Varsinais-Suomen alakouluja kutsumalla 2.-luokkalaiset mukaan kouluissa järjestettäville turvallisuusoppitunneille. Mukaan ilmoittautuikin yli sata koulua, ja yli 3000 kakkosluokkalaista tulee saamaan turvallisuuskoulutusta kevään 2019 aikana.
Kuva: Aino Koivisto
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
23
Turvallisuusviestintä
Turvallisuusviestintää ujutettuna tapahtumiin Touko-kesäkuun vaihteessa olimme mukana Turun Jokisataman avajaisissa. Tapahtuman järjestivät Turun kaupunki, Turun Satama, Forum Marinum ja Jokisataman yrittäjät yhdessä. Järjestimme tapahtumassa sukellusnäytöksen sekä esittelimme kalustoa ja toimintaamme kahdessa lastentapahtumassa, Kapteeni Kumiankan puuhapäivässä sekä Mehukatti Paavon Sporttipäivässä. Puuhapäivässä järjestimme myös ”Palomies ei pelota”näytöksen, jossa lapset saivat tutustua palomiehen varusteisiin lähietäisyydeltä. Heinäkuussa oli Okra-maatalousnäyttely, jossa olimme mukana kertomassa maatalon paloturvallisuusasioista. Kesän lopulla olimme esillä Nuku Rauhassa -kokonaisturvallisuustapahtumassa Varvintorilla. Tapahtuma liittyy valtakunnalliseen Nuku rauhassa -hankkeeseen, joka tuo yhteen kaikki keskeiset kokonaisturvallisuuden toimijat. Tapahtumassa esittelimme pelastuslaitoksen kalustoa ja työasuja sekä järjestimme ensiapunäytöksen yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Lapsille oli omaa toimintaa muun muassa paloautoon kiinnitetyn liukumäen ja liekkiseinän muodossa.
Syyskuun kolmantena sunnuntaina vietettiin Turun päivää, jolloin perinteisesti avasimme ovet palomuseo Kellariin. Jo eläkkeelle jääneet veteraanimme esittelivät palomuseon aarteita, ja keskusaseman etupihalla yleisö sai tutustua nykykaluston lisäksi vanhempaan paloautoon. Kehittyvä Vanhustyö -messuilla olimme mukana kertomassa vanhustyöalan parissa työskenteleville ammattilaisille kodin paloturvallisuusasioita sekä siitä miten tulee toimia, jos kohtaa paloriskiasukkaan tai -asunnon. Päivä Paloasemalla -tapahtuma aloitti paloturvallisuusviikon. Monen sopimuspalokunnan lisäksi avoimet ovet järjestettiin pelastuslaitoksen vakituisista asemista Kaarinan, Liedon ja uuden Kuninkojan paloasemilla.
Koulutuksella lisää turvallisuustietoa ja -taitoa arkeen Järjestimme paloturvallisuuskoulutusta pääosin turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelman mukaiselle kohderyhmälle, joka oli erityisryhmien asumisturvallisuuden parissa työskentelevät eli kotihoitajat. Tarjosimme kotihoitajille paloturvallisuuskoulutusta eri paloasemilla
Kuva: Aino Koivisto
24
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Turvallisuusviestintä
ennakkoon sovittuina ajankohtina. Muita kohderyhmiä, joita koulutimme, olivat yritysten ja laitosten turvallisuusvastaavat, hoitolaitosten ja palvelutalojen henkilökunta sekä koulujen henkilökunta. Näille kohderyhmille tarjosimme paloturvallisuuskoulutusta verkkosivujemme kautta. Muille kohderyhmille annoimme koulutusta kysynnän ja resurssien mukaan.
Pelastuslaitos mukana kansainvälisissä hankkeissa Pelastuslaitos on mukana EVAPREM-hankkeessa (Developing an evaluation model to assess prevention measures), jonka tavoitteena on kehittää pelastustoimen turvallisuusviestintää. Hankkeessa tutkitaan pelastustoimen turvallisuusviestinnän tehokkuuden ja vaikuttavuuden tunnuslukuja. Varsinais-Suomen pelastuslaitos osallistuu keräämällä asiakaspalautteita alkusammutuskoulutuksista, kotihoitajien koulutuksista, 2.-luokkalaisten turvallisuustunneista sekä NouHätä-kampanjasta. Vuonna 2018 julkaistiin ensimmäiset raportit tutkimuksista. Niiden perusteella ja muiden maiden tuloksiin verraten Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutustilaisuudet onnistuivat hienosti ja tietoisuus paloturvallisuusasioista kasvoi hyvin koulutustilaisuuksien myötä. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Tarton yliopisto, Viron, Latvian ja Liettuan pelastustoimet sekä Varsinais-Suomen ja Frederiksborgin (Tanska) pelastuslaitos. Olemme myös tehneet yhteistyötä Turun AMK:n VirPahankkeessa (Virtuaalitodellisuus turvallisuusviestinnän välineenä paloturvallisuudessa). Hankkeen tuloksena saadaan ymmärrys siitä, millaisia ominaisuuksia pelastustoimen turvallisuusviestinnän kannalta tulisi virtuaalitodellisuuteen perustuvissa tuotteissa olla. Projektissa luodaan yleisempi kehitys- ja toimintamalli paloturvallisuuden VR/AR-sovelluksiin ja koulutuksiin. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintähenkilöt saavat kokemuksen virtuaaliympäristöissä toimimisesta. Pelastusopiston vetämässä hankkeessa ”Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää” tavoitteena on kerätä tietoa turvallisuusviestinnän kehittämisen pohjaksi sekä kehittää pilotti mobiilipelisovellukselle, joka voidaan myöhemmin ottaa käyttöön turvallisuusviestinnän työkaluksi pelastuslaitoksilla ja alan oppilaitoksissa. Hankkeesta käytetään myös työnimeä Mobituvi-hanke. Hankkeen tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla näiden koulujen kakkosluokkalaisia ja opettajia pyrkien selvittämään lasten kokemuksia turvallisuudesta ja turVuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
vallisuuskasvatuksesta. Pelialustojen ja pelisovellusten testauksella selvitetään muun muassa, millaiset pelit voisivat parhaiten toimia lasten turvallisuuskasvatuksen välineinä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on pitkät perinteet ja hyvät käytännöt kakkosluokkalaisten turvallisuusopetuksessa. Mobituvi-hankkeessa on tarkoitus keskustella mahdollisista yhteisistä rajapinnoista muiden aiheeseen liittyvien hankkeiden kanssa
Turvallisempi koulumaailma VarTu-kouluturvallisuuspäivät järjestettiin syksyllä Salossa ja Loimaalla. Koulutukset olivat samansisältöisiä ja aiheina olivat muun muassa tulipysäkkitoiminta, poistumisturvallisuus, autoilevat saattajat kouluympäristössä ja liikenneturvallisuus. Keväällä VarTu-koulujen rehtoreille lähetettiin kysely hankkeen toiminnasta sekä kyseltiin toiveista jatkoa ajatellen. Kyselyn tuloksena totesimme koulujen olevan tyytyväisiä nykykäytäntöön ja toivovan sen jatkuvan samanlaisena. Lisäksi toivottiin, että pelastuslaitos edelleenkin järjestäisi VarTu-koulutustilaisuuksia pari kertaa vuodessa. Vuonna 2018 mukaan VarTu-toimintaan otettiin myös lukiot. Loppuvuodesta lähetimme kodin turvallisuuskyselyt peruskoulujen 2., 5. ja 8. luokille ja näiden oppilaiden vanhemmille. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija
Annual Report 2018
25
Kuva: Esko Keski-Oja
Riskienhallinta
Valmiussuunnitteluun panostettiin Varautumisen vuosi Varautumisessa vuosi painottui maakunnan valmiussuunnitteluun sekä kuntien valmiussuunnittelun tukemiseen. aakuntauudistuksen osalta jatkettiin Varsinais-Suomen maakunnan valmiussuunnitelman yhteisen osan valmistelua. Hankkeessa olivat mukana kaikki ne tahot, joiden tulee maakuntauudistuksen myötä järjestää oman toimintansa jatkuvuudenhallinta kaikissa turvallisuustilanteissa. Kuntien valmiustoimintaa tuettiin osallistumalla valmiussuunnitelmien päivitysten koordinointiin sekä olemalla mukana kuntien omissa valmiusharjoituksissa. Pelastuslaitoksen omaa valmiutta pidettiin yllä päivittämällä suunnitelmia ja valmistelemalla poikkeusolojen johtokeskusta. Johtokeskus muutti omiin tiloihin ja saatiin päivystysvalmiuteen. Valmiutta kehitetään myös tulevina vuosina.
26
Vuosikertomus 2018 •
Väestön suojaamisen valmiuksia ja toteutusta parannettiin väestöhälyttimien ylläpidon ja täydennyshankintojen kautta. Väestöhälyttimien ylläpitohuoltoa varmistettiin päivittämällä huoltokortisto ja vuosihuoltosuunnitelmat. Hälyttimiä uusittiin kaksi kappaletta. Rakentaminen jatkui vuonna 2018 vilkkaana, ja se lisäsi väestönsuojien rakentamista ja sitä kautta väestönsuojapaikkojen määrän kasvua noin 5200 suojapaikalla. Kaikille maakunnan asukkaille ei vielä ole väestönsuojapaikkaa, mutta nykyisen normiohjauksen mukaan sisälle suojautuminen on riittävää suojautumista kansalaisen omatoimisessa varautumisessa. Vuotta 2018 leimasi maakuntauudistukseen liittyvissä keskusteluissa edelleen vahva varautumisen huomioiminen toiminnassa ja sen suunnittelussa.
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Riskienhallinta
Valvonnan vuosi Parempaa asiakaspalvelua ja panostusta työhyvinvointiin
Riskiasukas – uhka koko taloyhtiölle Paloriskiasukkaaksi kutsutaan henkilöä, joka omalla toiminnallaan aiheuttaa tai voi aiheuttaa palo- tai onnettomuusvaaran itselleen ja ympäristölleen. Pelastuslaitos saa palo- tai onnettomuusriski-ilmoituksia muilta viranomaisilta, toimijoilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Kaikki ilmoitukset tutkitaan ja selvitetään, ja tavoitteena on saada pienennettyä palo- tai onnettomuusriskiä tai poistettua se kokonaan. Toiminta on lähes aina moniviran-
Kuva: Esko Keski-Oja
uosi 2018 oli palvelutasopäätöskauden toinen vuosi. Riskienhallinnan palvelualue päivitti vuonna 2016 palvelutasopäätöksen liitteenä olevaa valvontasuunnitelmaa. Valvontasuunnitelmassa määritellään muun muassa valvontatyön tekemistä. Käytössä oleva valvontasuunnitelma ohjaa toimintaa enemmän riskiperusteisempaan valvontatyöhön ja antaa mahdollisuuksia muokata toimintamalleja riskien muuttuessa. Riskienhallinnassa aloitti syksyllä vuonna 2018 yhteensä kolme uutta palotarkastajaa, joista kaksi toistaiseksi voimassa olevin työsopimuksin. Uusia palotarkastajia palkattiin vapaana oleville virkapaikoille. Vuonna 2018 kaksi palotarkastajaa siirtyi sisäisten urapolkujen myötä toisiin tehtäviin. Uudet palotarkastajat pääsivät hyvin kiinni palotarkastajan tehtäväkenttään ja tulevat antamaan vuonna 2019 normaalin palotarkastajan työpanoksen. Uuden valvontasuunnitelman myötä riskienhallinta panostaa muun muassa asiakaspalvelun parantamiseen. Esimerkiksi palotarkastuspöytäkirjojen lausunnot kirjoitetaan enemmän tarkastuskertomuksen muotoon. Tarkastuskertomus antaa palotarkastuksesta ammattimaisemman ja tarkemman kuvan. Tähän liittyen pelastuslaitos koulutti vuoden aikana palotarkastajia muun muassa kielenhuollon asioissa.
Vuonna 2018 riskienhallinnassa otettiin työn alle työhyvinvoinnin parantaminen. Työhyvinvoinnista tehtiin keväällä henkilöstökysely, jonka tulosten perusteella riskienhallinnan väki lähti parantamaan työhyvinvointia. Muutokset näkyvät vasta ajan kuluessa, joten työ jatkuu myös vuonna 2019. Pelastuslaitos on tehnyt hyvää yhteistyötä alueen rakennusvalvontojen kanssa. Jokaiselle kunnan rakennusvalvonnalle on nimetty riskienhallinnan henkilö palvelemaan rakentamiseen liittyvissä asioissa. Pelastusviranomaisen ammattitaitoa paloturvallisuusasioissa on vuonna 2018 tarvittu useita satoja kertoja. Rakennushankkeista annettavien lausuntojen määrä on hieman lisääntynyt vuoden 2018 aikana. Vuonna 2017 rakennushankkeista annettavien lausuntojen määrä nousi merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna. Lisäksi pelastuslaitos on ohjeistanut kuntalaisia, rakentajia, rakennuttajia ja suunnittelijoita palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
27
Riskienhallinta
omaisyhteistyötä ja yleisin yhteistyökumppani on kunnan sosiaali- ja terveysviranomainen. Paloriski-ilmoituksia tulee noin 2-3 kappaletta viikossa. Ilmoitusten määrä pysyi vuoden 2017 tasolla. Paloriskin pienentämisellä oletetaan olevan vaikutusta tulipalojen ja tulipaloissa kuolleiden määrään. Paloriskiasumiseen liittyen perustettiin vuonna 2017 muutamia valtakunnallisia hankkeita, joissa myös Varsinais-Suomen pelastuslaitos on mukana. Hankkeet jatkuivat läpi vuoden 2018. Hankkeiden tavoitteena on laatia ohjeistukset paloriskiasukkaan tunnistamiseen sekä luoda toimintamalleja asian käsittelyyn. Hankkeet tukevat pelastuslaitoksen valvontatoiminnan normaalia toimintaa ja ne on suunnattu pelastuslaitoksille ja sosiaali- ja terveysviranomaisille.
Kouluturvallisuushanke sai kiitosta Pelastuslaitoksen VarTu-kouluturvallisuushanke jatkui vuonna 2018 syksyn koulutuspäivällä. Koulutuspäivän pääaiheena oli liikenneturvallisuus. Koulutuspäivät järjestettiin nyt tavanomaisesta poiketen Salon ja Loimaan paloasemilla. Tavoitteena oli saada enemmän osallistujia kyseisten alueiden kouluista. Kouluturvallisuushanke on perustettu 2015, ja tavoitteena on saada kouluissa turvallisuusasiat paremmin huomioitua, antaa kouluille tietotaitoa sekä mahdollistaa turvallisuusvastaavien verkostoituminen. Koulutuspäivät ovat osallistujille ilmaisia. Päivistä on saatu erittäin hyvää palautetta. Alkuvuodesta 2018 lähetettiin kouluille kysely kouluturvallisuushankkeen kehittämisestä ja jatkosta. Kyselyn vastauksissa kehuttiin nykyistä toimintamallia ja koulutuspäivillä käsiteltyjä aiheita ja haluttiin nykyisenkaltaisen toiminnan jatkuvan samanlaisena. Viimeksi vastaavanlainen kysely tehtiin vuonna 2014 ja sen avulla suunniteltiin tuolloin kouluturvallisuushankkeelle suuntaa seuraaviksi vuosiksi. Pelastuslaitos järjestää VarTu-hankkeen lisäksi peruskoulujen 2.-luokkalaisille turvallisuustunteja ja on mukana 8.-luokkalaisille suunnatussa valtakunnallisessa NouHätä-hankkeessa.
Omakotitalot tekevät itse omat palotarkastuksensa Pelastuslaitos jatkoi pientalojen itse tehdyn palotarkastuksen toteuttamista 10-vuotissuunnitelman mukaisesti. Palotarkastuksia pyydettiin tietyn alueen omakotitaloasukkailta Turusta, Maskusta, Nousiaisista, Paraisilta,
28
Vuosikertomus 2018 •
Salosta ja Kemiönsaarelta. Valvottavia kohteita oli noin 5900 kappaletta ja vastausprosentti 87. Omakotitaloasukkaalle lähetetään postitse kirje, jossa pelastuslaitos pyytää kohdetta suorittamaan omatoimisen palotarkastuksen kirjeessä mukana tulevan saatteen, oppaan ja vastauslomakkeen avulla. Vuonna 2018 pelastuslaitos pyysi ensimmäistä kertaa vastaamaan ensisijaisesti sähköisesti ja sähköisesti vastanneiden osuus nousi viisinkertaiseksi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2018 asiakirjavalvonta kohdistui ensimmäistä kertaa alueelle, jonka väestö on suurimmalta osin ruotsinkielistä. Lähetettävä materiaali on jo vuosia ollut kaksikielinen, mutta vuonna 2018 avattiin asiakirjavalvontaa varten erikseen ruotsinkielinen palvelupuhelin. Kerrostaloille suunnattua omatoimista palotarkastustoimintaa suoritettiin Turun Runosmäen alueella. Runosmäen alueella on 44 taloyhtiötä, joista 39 suoritti omatoimisen palotarkastuksen. Viiden taloyhtiön osalta pelastuslaitoksen valvontatyö jatkuu vuonna 2019. Kerrostaloille suunnattua omatoimista palotarkastustoiminnetta rakennettiin sähköiseen vastausmuotoon. Vuonna 2019 kerrostaloyhtiöiden itse tekemää palotarkastustoimintaa tullaan jatkamaan ja tavoitteena on saada vakiinnutettua pientalojen ohella myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden omatoiminen palotarkastustoiminta vuosittaiseksi pelastuslaitoksen perustoiminnaksi.
Nuohoustoimintaan tulossa muutoksia Pelastuslakimuutos eteni vuonna 2018 selvästi nuohousta koskevissa pykäläkohdissa. Presidentti hyväksyi pelastuslain muutoksen 5.12. ja laki tuli voimaan 1.1.2019. Nuohoustoiminta tullaan poistamaan pelastuslaitosten velvollisuuksista kokonaan vuoden 2019 aikana. Pelastuslaitos valmisteli vuoden loppupuolella lakimuutoksen tuomia käytännön asioita ja tiedottamista. Osa piirinuohousalueista siirtyy määräaikaisen sopimuksen päätyttyä automaattisesti pois piirinuohousjärjestelmästä ja osa piirinuohoojista haluaa siirtyä ilman nuohouspalvelusopimuksessa olevaa irtisanomisaikaa pois piirinuohousjärjestelmästä. Vuoden 2019 alusta pelastuslaitoksen alueella on nuohouspiirialueita, joissa on piirinuohousjärjestelmä voimassa 30.6.2019 asti, ja alueita, joissa kiinteistön omistaja saa itse valita vapaasti nuohoojan. Tekstit: Kari Leino, valmiuspäällikkö Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Palontutkinta
Vuonna 2018 Varsinais-Suomessa 1353 tulipaloa
Tulipalojen yhteismäärä suurin viiteen vuoteen
Kuva: Esko Keski-Oja
arsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä tutki vuoden aikana 77 paloa. Erityisesti keittiössä syttyneet palot tai palonalut olivat, valtakunnallisen teeman mukaisesti, palontutkinnan kohteena. Keittiöpaloja tutkittiin ajalla 1.5.–30.9.2018, ja tältä ajalta syntyi raportit yhteensä 64 palosta. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneita ja muita merkittäviä paloja tutkittiin yhteensä 27 kpl. Pelastuslaitoksen alueella menehtyi 4 henkilöä tulipaloissa. Lisäksi 4 henkilöä loukkaantui vakavasti. Rakennus- ja rakennuspalovaaroissa loukkaantui yhteensä 29 henkilöä. Kun tarkastellaan tilastoja vuosilta 2014–2018, rakennuspalojen määrä oli vuonna 2018 keskivertotasoa. Tulipalojen yhteismäärä oli viisivuotisen tilaston perusteella suurin vuonna 2018. Myös maastopalojen määrä viiden vuoden aikana oli selvästi suurin vuonna 2018. Merkittävin palon aiheuttaja on ihminen. Koneiden ja laitteiden vioista johtuneet palot olivat viisivuotisen tarkastelun perusteella korkeimmillaan vuonna 2018. Myös luonnontapahtumasta aiheutui tulipaloja keskivertoa enemmän. Tahallaan sytytettyjen palojen osuus pysyi jokseenkin normaalilla vuositasolla. Maakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana 2–3 aluetta, joissa tahallaan sytytettyjen palojen osuus on tilastollisesti merkittävä tai kasvussa. Viiden vuoden aikana maakunnassa on ollut useita tahallaan sytytettyjen palojen alueita, mutta vain harvoin tekijä(t) on saatu kiinni. Huolimattomuus roskien polttamisessa, ruoanlaitossa ja nuotion tekemisessä aiheuttaa noin parisataa paloa vuosittain. Savukkeista aiheutuu edelleen merkittävä määrä tulipaloja. Koneet, laitteet ja sähköasennukset sekä niiden käyttö ja huollon laiminlyönti olivat vuoden 2018 palotilastoissa kasvava palonsyy. Merkittävää maastopalovuotta selittää kaikkien palonsyiden yhteisvaikutus, eivätkä maastopalot selity yksittäisellä syyllä. Maastopalojen ennaltaehkäisyssä tulisi kuitenkin eniten vaikuttaa ihmisten toimintaan. Valtakunnallisista teematutkinnoista ja vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneista paloista julkaistaan erillinen raportti vuoden 2019 aikana. Teksti: Pasi Paloluoma, palopäällikkö
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
29
Kuva: Petri Nenonen
Poiminta vuodelta 2018
Henkilövahingoilta vältyttiin
Pyhärannan metsäpalo jää pelastustoimen historiaan arsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa työskentelevän palvelevan palotarkastajan Jari-Petri Kinnusen virkapuhelin soi aamupäivällä 18.7.2018. Soittaja oli ruotsalainen toimittaja, joka halusi saada tietoa siitä, miksi Ruotsissa palaa laajoja alueita ja Suomessa vastaavasti ei ole juurikaan paloja. Kinnunen kertoi kysyjälle, miten Suomen järjestelmä kokonaisuudessaan toimii, eikä lähtenyt vertailemaan esimerkiksi eri maiden toimintamalleja sen enempää. Tämä oli viisautta, sillä toimittajan puhelinsoitosta arviolta viiden tunnin kuluttua syttyi Pyhärannan kunnan alueella metsäpalo, joka sammutustehtävänä pääsi pelastustoimen historiaan. Tämäkin tehtävä osoitti, että pelastustoiminnassa työskentelevien kannattaa suhtautua ammatillisen nöyrästi kaikkiin mahdollisiin onnettomuusskenaarioihin ja pyrkiä varautumaan niihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Heinäkuussa 2018 Suomen kesä oli kauneimmillaan. Lämpötila oli päivisin Etelä-Suomessa hyvinkin 30 asteen yläpuolella. Pitkään jatkuneen sateettoman ja lämpimän sään myötä myös maasto oli kuivaa. Tämän voi havaita muun muassa tilastoista, joiden mukaan vuonna 2017 syttyi Varsinais-Suomen maakunnan alueella 295 maastopaloa, joista 145 oli metsäpaloja. Vuonna 2018
30
Vuosikertomus 2018 •
vastaava luku oli 420 maastopaloa, joista 269 metsäpaloa. Vuodelle 2018 ominaista oli myös, että palaneiden metsäalueiden koko oli merkittävästi suurempi kuin vuonna 2017. Pelastuslaitos hälytettiin 18.7.2018 klo 14.22 Pyhärannan kuntaan Luhdantie 64:n kohdalle. Hälytystietona oli, että ”Luhdantien varrella palaa noin 20x30m”. Kohteeseen saapuneen pelastustoiminnan johtajan, päivystävä palomestari Jenika Ylikauppilan havaintojen mukaan alueella ei tuullut ollenkaan ja palo oli pienellä alueella hakkuuaukiolla. Sammutuskalustoa selvitettäessä tuuli kuitenkin yltyi voimakkaasti ja levitti palaneesta maastosta kipinöitä ja seuraava tuulenpuuska nosti kekäleet puiden latvustoon. Nopean tilannearvion perusteella Ylikauppila määräsi hälytettäväksi lisäjoukkoja palopaikalle. Vasteen korottamisen myötä johtovastuun otti päivystävä päällikkö, joka johti tehtävää sen päättymiseen saakka.
Yhteistyö toimi erinomaisesti Tehtävä oli kokonaisuutena varsin monimuotoinen. Erikoiseksi tehtävä muodostui siinä, että palon uhkaamalta alueelta jouduttiin evakuoimaan yhteensä 51 asukasta yhdessä poliisin kanssa. Toimenpiteen ansiosta kukaan ei loukkaantunut tulipalon seurauksena. Vallitsevat luonÅrsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Poiminta vuodelta 2018
käytössä olevat johtamis- ja toimintamallit toimivat varsin hyvin. Toki aina on kehitettävää, niin myös Pyhärannan tehtävässä. Kehitysajatuksia on kirjattu ylös ja käyty läpi eri tilaisuuksissa. Pääpaino oppien jalkauttamisessa liittyy pelastushenkilöstön hallintoon (työvuorosuunnittelu) sekä johtamisvalmiuden parantamiseen. Myös lentosammutustoiminta on osa-alue, joka vaatii lisäosaamista.
Pelastustehtävissä tehdään sankaritekoja Isoihin ja pitkäkestoisiin pelastustehtäviin sisältyy suuri määrä näkymättömiä sankaritekoja, ja näin kävi myös Pyhärannassa. On hyvä muistaa, että kokonaisuus muodostuu pienemmistä teoista ja toiminnoista, joilla oli merkittävä rooli tehtävän onnistumisessa. Eräskin sammutusauto miehistöineen oli suorittamassa palon rajaamista tärkeässä kohdassa, kun sammutusvesi loppui. Palo jatkoi tällöin voimakasta etenemistään, jolloin palomiesten oli siirrettävä sammutusauto kauemmas. Palon uhasta huolimatta nämä palomiehet palasivat takaisin moottorisahoin varustautuneena ja kaatoivat puita palon leviämisen estämiseksi. Näin he onnistuivat rajaamaan paloa, kunnes vettä oli taas saatavilla. Pyhärannan metsäpalon sammuttamiseen osallistuneita on huomioitu eri tilaisuuksien yhteydessä, mutta Varsinais-Suomen pelastuslaitos haluaa vielä kerran kiittää kaikkia Pyhärannan metsäpalon sammuttamiseen ja huoltotoimintaan osallistuneita. Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö
Kuva: Petri Nenonen
nonolosuhteet (korkea lämpötila, puuskittainen tuuli) olivat erityisen haastavat ja vaikuttivat haitallisesti sammutustyön onnistumiseen. Olosuhteista huolimatta voidaan todeta, että sammuttajien ansiokas työ yhdessä ilma-alusten kanssa vaikutti ratkaisevasti siihen, että palo saatiin hallintaan ja palava alue saatiin rajattua noin 40 hehtaariin. Sammutustehtävän johtamiseen toivat haasteita tehtävän pitkä kesto sekä runsas viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden määrä. Jälleen kerran on todettava, että viranomaisyhteistyö sekä muiden toimijoiden keskinäinen yhteistyö toimivat erinomaisesti ja yhteiseen tavoitteeseen sitouduttiin. Huomionarvoista on myös, että Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai merkittävää pelastustoiminnan tukea Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan, Satakunnan ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksilta. Pelastuslaitoksen tilannekeskus toimi erinomaisesti huolehtiessaan samanaikaisten maakunnan pelastustehtävien lisäksi myös Pyhärannan metsäpalon tukitehtävien hoitamisesta. Pelastusorganisaatio ei kykenisi toimimaan näin pitkiä aikoja ilman asianmukaista huoltoa. Huollon merkitys korostuu, kun huomioidaan paloalueen sijainti sekä huollettavan organisaation koko. Huolto (ravinto, varusteet, polttoaine) toteutettiin sopimuspalokuntien naisosastojen, kaupallisten yritysten sekä paikallisen liike-elämän toimesta pelastusorganisaatiolle, joka muodostui sadoista sammuttajista ja kymmenistä pelastusajoneuvoista. Tehtävään liittyi varsin runsaasti opittavaa ja kokemuksia. Huomionarvoista on kuitenkin ensin todeta, että
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
31
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA
Merkittäviä pelastustehtäviä vuonna 2018 10.1. Salonjoessa tapahtui öljyvahinko, ja arviolta 400 metriä rantaviivaa öljyyntyi. 14.1. Turussa Linnankadulla tapahtui laaja vesivahinko, ja useita ravintoloita jouduttiin sulkemaan. 21.1. Laaja vesikatko Liedossa Hanhenkaaressa. Pakkasta oli noin 14 astetta. 18.2. Salossa Ylhäistentiellä tapahtui palokuolema.
4.6. Kesämyrsky aiheutti runsaasti maastopaloja ja kovaa tuulta.
7.6. Littoisissa Kaarinassa syttyi rivitalopalo, jossa vaurioitui seitsemän asuntoa.
17.6. Pöytyällä Sankarintiellä sattui rivitalopalo. Samaan aikaan Mynämäellä ja Pöytyällä oli maastopalo. 18.7. Pyhärannassa syttyi metsäpalo ja noin 40 hehtaarin alue paloi.
7.8. Salossa Takapyölintiellä syttyi noin yhdeksän hehtaarin metsäpalo.
9.8. Kemiönsaarella tapahtui neljän asunnon rivitalopalo.
17.8. Salossa Riitjärventiellä syttyi metsäpalo, jonka laajuus oli noin kahdeksan hehtaaria. 14.9. Salossa oli kynttilätehtaan palo, jossa paloi 4500 neliömetrin kokoisesta hallista 2500 neliötä. 21.–22.9. Mauri 18 -myrsky aiheutti noin 150 raivaustehtävää. 24.9. Salossa Perniöntiellä tapahtui 3600 neliön hallipalo. 24.9. Turussa Tierankadulla sattui 5000 neliön hallin kattopalo.
Kuva: Arto Väätti
25.10. Laitilassa Koverontiellä sattui palokuolema ajoneuvossa.
32
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Operatiivinen toiminta
Muutoksiin varautumisen ja metsäpalojen vuosi elastustoiminnan palveluyksikön vuosi 2018 muistetaan varmasti työteliäänä. Lämpimän kesän seurauksena pelastustoiminnan palveluyksikkö suoritti useamman maasto- ja metsäpalotehtävän kesän aikana. Poikkeuksellista ei ollut niinkään maasto- ja metsäpalojen määrä kuin niiden laajuus. Maasto- ja metsäpalotehtäviä oli noin 130 enemmän kuin vuonna 2017, ja pinta-alaltaan palot olivat aiempia vuosia suurempia. Suuria yli kolmen hehtaarin paloja syttyi muun muassa Aurassa, Pöytyällä, Halikossa, Suomusjärvellä ja Pyhärannassa. Pyhärannassa paloi noin 40 hehtaaria metsää ja paloa sammutettiin useiden päivien ajan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2018 syttyi metsäpalojen ohella myös muita suuria tulipaloja. Syyskuussa paloi Salossa kynttilätehdas, jonka noin 4500 neliöstä saatiin pelastettua 2500 neliötä. Palo oli yksi suurimpia ja haastavimpia aluepelastuslaitoksen historiassa. Vuosi oli monelta osin arvioituihin muutoksiin varautumisen aikaa. Yhtäältä varauduttiin pelastuslain muutoksiin koskien esimerkiksi öljyntorjuntaa ja aluskemikaalivahinkoja. Toisaalta pyrittiin ennakoimaan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia pelastus- ja ensihoitotoimintaan sekä erityisesti tilannekeskustoimintaan. Kolmantena varautumista edellyttävänä muutoksena on hätäkeskuksen tietojärjestelmän vaihtuminen. Vuoden aikana on hiottu uuden ERICA-hätäkeskusjärjestelmän toimintoja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tarpeiVuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Kuva: Petri Nenonen
PELASTUSTOIMINTA
siin. Työ on ollut vaativaa ja välillä hyvin aikaavievää. Järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt useita kertoja pelastuslaitoksesta riippumattomista syistä. Pelastuslaitoksen kehitystyöhön valitut henkilöt ovat kuitenkin tehneet töitä itseään säästelemättä, ja keväällä 2019 järjestelmä tulee hätäkeskuksen käyttöön.
Hälytystehtävien määrä kasvoi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä vuonna 2018 oli 9178, eli noin kuusi prosenttia suurempi kuin vuonna 2017. Vuoden aikana maakunnan tulipaloissa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantui vakavasti neljä henkilöä.
Tilannekeskusta kehitetään Tilannekeskus täytti hyvin vuodelle 2018 asetetut tavoitteet. Esimerkkeinä osaamisesta olivat muun muassa tuki- ja hälytystehtävien suorittaminen kesän pitkän kuivuuden aikana, jolloin tapahtui lukuisia samanaikaisia pelastustehtäviä. Vuosi antoikin runsaasti hyödyllistä tietoa siitä, miten tilannekeskusta on perusteltua kehittää. Pelastuslaitoksen nykyinen viesti- ja johtokeskus toimii ympärivuorokautisesti (24/7). Viestikeskuksen tehtävä on muun muassa tuottaa välittömiä toimenpiteitä pelastustoiminnan tueksi, ylläpitää operatiivista ja päivittäistä tilannekuvaa sekä tuottaa pelastustoimelle ja omistajilleen informaatiota päivittäisten paikallisten häiriöiden Annual Report 2018
33
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA sekä harvinaisempien yhteiskunnallisten häiriötilanteiden varalle. Tietoja resursseista pidetään yllä niin hälytysten aikana kuin normaalitilassakin. Vuoden 2017 aikana perustettiin tilannekeskuksen toimintoja suunnitteleva projektiryhmä, joka aloitti varsinaisen työnsä vuoden 2018 alussa. Projektiryhmän selvittelyjen tuloksena saatiin huhtikuussa viisi operaattorin virkaa tilannekeskukseen ja samalla päivitettiin työrytmitys vastaamaan paremmin operaattorin työtä. Samaan aikaan saatiin nykyisen tilannekeskuksen uudistetut tilat valmiiksi. Tilat suunniteltiin monikäyttöisiksi ja ne toimivat johtamistoiminnan lisäksi työhuoneina sekä kokoustiloina. Tilannekeskuksen henkilöstöön lisättiin päivystävä palomestari, päivystävä lääkintäesimies sekä palveleva palotarkastaja. Aulahoitaja oli jo aiemmin toiminut samoissa tiloissa. Vuoden aikana havaittiin tilannekeskuksen tarve arjen toiminnan tukena ja todettiin, että tilannekeskuksen projektiryhmän työn on syytä jatkua, jotta saadaan selvitettyä tarpeet tulevaisuutta varten. Loppuvuodesta saimme esityksen pohjalta täytettyä tilannekeskuksen suunnittelijan viran, jonka avulla saamme kehitystyötä eteenpäin. Syksyn aikana remontoitiin myös vanhat ompelimon tilat uuden pelastustoiminnan johtokeskuksen tarpeisiin. Näillä panostuksilla on helppo lähteä suunnittelemaan tulevaisuuden toimintaa ja toteuttamaan niitä suunnitelmia, joita projektiryhmän ja henkilöstön kanssa yhdessä saatiin vuonna 2018 aikaiseksi.
Kuninkojan paloasema vihittiin käyttöön Vuoden 2018 aikana valmistui Raision kaupungin alueelle Kuninkojan paloasema, joka vihittiin käyttöön 5.12.2018. Asema on suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaisesti, ja tämän toivotaan vähentävän haitallista altistumista. Paloasema tuottaa ympärivuorokautisesti pelastus-, ensivaste- ja ensihoitopalvelua maakunnan asiakkaille. Aseman sijoittuminen lähelle Raision liikekeskuskeskittymää, Raision keskustaa ja lentoasemaa parantaa jatkossa toimintavalmiusaikoja.
Osaamisen kartoitus pelastustoiminnan johtamisessa
2018 aikana. Hanke on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskityttiin joukkueen johtamiseen ja toisessa osassa komppanian johtamiseen. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus ottaa osaamisen kartoitus osaksi päivystävän päällystön arkea ja samalla kehittää pelastustoiminnan johtamista. Hanke on edelleen käynnissä ja sitä tukevaa materiaalia syntyy jatkuvasti hyödynnettäväksi.
Hyvä yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa jatkui Sopimuspalokuntien kanssa on vuosien saatossa muotoutunut hyvä yhteistoimintamalli, jota jatkettiin vuonna 2018. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii 66 sopimuksen tehnyttä VPK:ta, jotka tuottavat sopimusten mukaista pelastus-, ensivaste-, huolto- ja erikoistoimintaa. Sopimuspalokuntatoiminta kattaa käytännössä koko maakunnan alueen. Lisäksi maakunnan alueella toimii 5 toimenpidepalkkaista palokuntaa, jotka niin ikään toimivat aktiivisesti sekä pelastus- että ensihoitotehtävissä. Kuuma kesä aiheutti sopimuspalokunnillekin pitkiä pelastustehtäviä. Valtakunnallisesti tämä herätti keskustelua muun muassa työajoista, työvälineistä ja huollon merkityksestä. Varsinais-Suomessa sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kiinnitti myös tähän huomiota, ja yhdessä pyritään parantamaan toimintoja tulevaa vuotta ja kesää ajatellen. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen päivittäinen toiminta perustuu luottamukseen. Yhteisten asioiden kehittämiseksi on muodostettu useita foorumeita, joiden työn avulla toimintoja kehitetään. Merkittävimpiä yhteistyömuotoja ovat VPK-yhteistoimintaryhmä, ensivastetoiminnan yhteistyöryhmä, vastetyöryhmä sekä määräajoin pidettävät päällikkökokoukset. Tällä kokonaisuudella ylläpidetään keskinäistä luottamusta ja kehitetään toimintoja yhdessä, jotta maakunnan asiakkaat saavat hyvää pelastustoimen palvelua. Vuoden 2019 tärkeimpiä kehityskohteita on saada järjestelmää kehitettyä eteenpäin muun muassa yhtenäisen vaatetuksen ja toimintamallien osalta. Teksti: Kari Alanko, aluepalopäällikkö
Osallistuimme pelastuslaitoksena pelastusopiston vetämään osaamisenkartoitushankkeeseen (OKA) vuoden
34
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Operatiivinen toiminta
Kuva: Esko Keski-Oja
ENSIHOITO
Tehtävämäärä ensihoidossa kasvoi dellisestä vuodesta poiketen vuonna 2018 ensihoidossa tehtävämäärä lisääntyi. Vuonna 2018 ensihoitotehtävien kokonaismäärä oli 41589, eli nousua vuoteen 2017 verrattuna oli 3,5 %. Kasvaneesta tehtäväpaineesta huolimatta ensihoitajat ovat tehneet erinomaista työtä. Asiakasrajapinnassa tämä näkyy parhaiten hätätilapotilaiden nopeampana tavoittamisena. Jo pitkään jatkuneena huolenaiheena ovat edelleen lisääntyneet uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoitajia kohtaan. Vuonna 2018 ensihoitajiin kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita tuli jo keskimäärin kerran viikossa. Valitettavasti kunnioitus auttamaan tulevia ihmisiä kohtaan vaikuttaa edelleen laskevan. Vuotta 2018 voisi ensihoidon osalta kuvailla muutoksen vuotena. Ensihoitopäällikkönä toimi kuluneen vuoden aikana kolme eri henkilöä. Toisena suurena muutoksena vuonna 2018 oli uuden työvuororytmityksen valmistelun aloittaminen. Ensihoitajat otettiin alusta asti valmisteluun mukaan hyvin vahvasti ja heidän mielipiteellään olikin suurin vaikutus siihen, että vuoden 2019 alusta ensihoidon palveluyksikössä aloitettiin työskentely uuden työvuororytmityksen mukaisesti. Tällä muutoksella tavoitellaan ensihoitajien työssäjaksamisen parantumista. Ensihoitajien työssäjaksaminen onkin nostettu palveluyksikön toiminnan keskiöön. Toinen konkreettinen esimerkki tästä on liikunnan mahdollistaminen työajalla, vuosien tauon jälkeen. Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Ensihoitajien ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen on edelleen panostettu kouluttajaosaamista lisäämällä. Kouluttajaosaamista on hankittu pelastuslaitoksen ulkopuolelta hankkimalla ensihoitajille ergonomian, ajokoulutuksen ja työturvallisuuden kouluttajapätevyyksiä. Nämä kouluttajat järjestävät työvuoroissaan oman erikoisosaamisensa mukaista täydennyskoulutusta. Ensihoitajien keskuudessa koulutukset on otettu erittäin myönteisesti vastaan. Jatkossa koulutusosaamista tulee vahvistaa myös simulaatio-oppimisen saralla. Vuoden loppupuolella palveluyksikössä otettiin käyttöön Moodle-oppimisalusta. Tämän alustan kautta saamme käyttöömme sairaanhoitopiirin ensihoitoon tekemät koulutukset. Lisäksi pystymme samalle alustalle sijoittamaan itse tekemämme koulutukset. Näin ollen kaikki teoriakoulutus löytyy jatkossa yhdestä paikasta. Suurimpana koulutuksellisena haasteena on ajan järjestäminen kiireisen operatiivisen työn keskelle, jotta koulutukset pystyttäisiin järjestämään rauhassa. Operatiivisen tulosalueen sisäistä yhteistyötä on kehitetty muun muassa siten, että ensihoitajat ovat osallistuneet tilannekeskuksen toimintaan varaoperaattoreina. Jatkossa tulosalueen yhteistyötä tullaan kehittämään yhä enemmän esimerkiksi yhteisten harjoitusten muodossa. Ulkoisten toimijoiden osalta hedelmällinen yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa on edelleen jatkunut. Yhteistyössä vaihdetaan osaamista organisaatioiden välillä pelastuslaitoksen tarjotessa ensihoitajaopiskelijoille Annual Report 2018
35
Operatiivinen toiminta ENSIHOITO ajokoulutusta sekä fyysisen työkyvyn arviointia. Vastaavasti saamme ammattikorkeakoululta työntekijöillemme erittäin laadukasta simulaatio-oppimisen keinoin annettua koulutusta ammattikorkeakoulun nykyaikaisissa tiloissa. Ulkoiseen yhteistyöhön kuului palveluyksikön osallistuminen tänäkin vuonna 112-sarjan kuvauksiin. Esimerkki muusta sidosryhmäyhteistyöstä vuonna 2018 oli ensihoidon näkyminen useissa yleisötapahtumissa kuten 112-päivässä sekä Päivä Paloasemalla -tapahtumassa.
HEMS – Helicopter Emergency Medical Services Vuonna 2018 lentotoiminnan osalta on panostettu mittarilento-osaamisen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa tietyissä sääolosuhteissa lentokentältä tehtävälle lähdön tai kentälle paluun. Tällöin voitaisiin tehdä pilven läpäisy, jota normaalitoiminnassa (VFR – Visual Flight Rules) ei voida tehdä. Näin helikopterin käyttöä varsinkin kauempana oleviin kohteisiin voidaan hieman tehostaa. Tehtäviä oli vuoden aikana 2095 kpl ja konsultaatiopuheluita soitettiin 3001. Helikopterin käyttö ja auton käyttö jakautuivat tehtävämäärällisesti puoliksi. Tyksin helikopterikentän muutostyö aiheutti sen, että kuljetusmäärän nouseva trendi kääntyi laskuun. Jatkuva rakentaminen Tyksin lähistöllä aiheuttaa tällä hetkellä hieman heikennyksiä lähestymissektoreihin. HEMS-standardin teko ja sen jo osittainen käyttöönotto on ollut myös suuressa roolissa HEMStoiminnan kehityksessä. Koulutusten lisäksi osallistuimme moniin suuronnettomuusharjoituksiin. Niiden kautta pyritään erityisesti selvittämään, missä roolissa lääkäriyksiköstä olisi eniten hyötyä suuronnettomuustilanteissa. Tekstit: Vesa Jyrkkänen, ensihoitopäällikkö Juha Taaveli, vanhempi HEMS-pelastaja
Kuva: Juhani Tomminen
36
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Kuva: Esko Keski-Oja
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Sopimuspalokuntien ja vakinaisten paloasemien yhteistyö kehittyy arsinais-Suomessa VPK:t suorittivat merkittävän määrän hälytystehtäviä vuonna 2018. Yhteistyö vakinaisten paloasemien ja sopimuspalokuntien välillä on tiivistynyt ja voimavaroja on voitu yhdistää yhä paremmin. Palokuntien yhteistoiminta on kehittynyt sekä hälytysten että harjoittelun suhteen. Onnistuminen tässä vaikuttaa positiivisesti suoraan alueen asukkaiden pelastuspalvelujen ja ensivastetoiminnan laatuun. Sopimuspalokuntiin on myös saatu paljon uusia kasvoja nuorisotoiminnan kautta. Taitoja ylläpidetään kuten ennenkin viikkoharjoituksilla sekä pelastuslaitoksen tarjoamilla harjoitteilla. Peruskoulutus tehtäviin tulee Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton ja ruotsinkielisille FSB:n kautta ostopalveluna. Savusukeltajien kuntotestaukset hoidettiin Paavo Nurmi -keskuksen kanssa entiseen tapaan.
Runsaasti tehtäviä ja harjoituksia Hälytystehtäviä sopimuspalokunnat sekä puolivakinaiset palokunnat suorittivat yhteensä 4250 kpl. Tehtävät jakautuivat niin, että niistä oli pelastuspuolen tehtäviä 2902 kpl ja ensivastetehtäviä 1348 kpl. Pelastuspuolen tehtävien tuntikirjausohjelmaan tuli yhteensä 72552 tuntia ja ensivastetehtävien tunnit tulivat vielä tämän lisäksi. VPK:t osallistuivat turvallisuusviestintään mes-
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
suilla ja markkinoilla sekä alkusammutuskoulutuksiin paloasemilla yhteensä 109 kertaa. Palokuntataitoja ylläpidetään viikkoharjoituksin. Sopimuspalokunnat ovat harjoitelleet mittavat 65036 tuntia, mikä jakaantuu yhteensä 1641 hälytysosastoon kuuluvan kesken. Peruskoulutusjärjestelmän mukaiset kurssit Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella sopimuspalokunnille järjestetään ostopalveluna. Vuonna 2018 LänsiSuomen Pelastusalan Liitto järjesti sopimuspalokunnille 23 kurssia ja ruotsinkielisellä alueella Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund järjesti 2 kurssia. Koulutettuja oli noin 375. Sopimuspalokuntien paloasematilat ovat olleet siis ahkerassa käytössä. Lähes kaikissa paloasematiloissa toimii hälytysosastojen lisäksi nuoriso-osasto, naisosasto sekä monella asemalla veteraaniosasto. Paloasemilla toimii motivoituneita, auttamishaluisia ja reippaita palokuntalaisia. Tätä kautta asiansa osaavia henkilöitä on paljon myös esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää ja siitä hyötyvät kaikki.
Kalusto ja varusteet Vuotuisessa varustevaihdossa eri palovarusteita vaihdettiin tai jaettiin 881 kappaletta ja asemavaatteita 832 kpl. Uusia hälytysosastoihin koulutettuja palokuntalaisia Annual Report 2018
37
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
puettiin vuoden aikana yhteensä 80 kpl. VPK-hankintojen kokonaisarvo oli 167 284,94€. Autokierron yhteydessä sopimuspalokuntien käyttöön siirrettiin vakinaisilta paloasemilta tai toiselta VPK-asemalta 6 sammutusautoa ja 3 säiliöautoa. Dragsfjärdin puolivakinainen palokunta sai käyttöönsä uuden säiliöauton. Tarvasjoelle ja Pertteliin hankittiin uudet säiliösammutusautot, jotka korvasivat erilliset sammutus- ja säiliöautot. Halikon VPK:n Kokkilan paloasemalle siirrettiin uudempi A-luokan öljyntorjuntavene. Jäkärlän VPK:n käyttöön siirrettyyn sammutusautoon asennettiin Cobrasammutinleikkurijärjestelmä. Lisäksi Ruskon VPK:lla koulutetaan henkilöitä käyttämään pelastuslaitoksen uutta ”koura-autoa” (T38). Heidän toimestaan auto on tarvittaessa raivaustehtävissä virka-ajan ulkopuolella.
Sopimuspalokunnat Loimaan seudun Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK Salon seudun Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK Turunmaan Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK
38
Yhteydenpito Yhteydenpito sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen välillä päivittäisissä asioissa hoituu VPK-yhdyshenkilöiden kautta. Yhteinen Extranet palvelee lomakkeiden ja muiden tiedostojen välittämisessä. Paikallisia kokouksia on kaksi ja isompia koko Varsinais-Suomen VPK-yhdistyksiä koskevia kokouksia toiset kaksi. Tämän lisäksi säännöllisesti kokoontuva Alpe-VPK-YT-ryhmä kokoontuu pelastuspäällikkö Juha Virton johdolla. YT-ryhmässä pohditaan yhdessä toiminnan kehittämistä, ajankohtaisia asioita sekä tulevaisuuden näkymiä pelastustoimen saralla. Teksti: Olli Lehtisalo, asemamestari
Sopimuspalokunnat eli VPK:t muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK Turun seudun Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK
Vuosikertomus 2018 •
Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK Vakka-Suomen Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Tekniset palvelut
Tilojen muutostöitä ja uusia tiloja tänäkin vuonna
Teknisen palveluyksikön työntäyteinen vuosi arushuolto on nyt toiminut tasan kaksi vuotta Artukaisten paloasemalla ja tilat ovat osoittautuneet varushuollon tarpeisiin nähden tarkoituksenmukaisiksi. Varushuollossa uudistettiin myös tekniikkaa kuluneen vuoden aikana, kun 1970-luvulta peräisin olevat ompelukoneet vaihdettiin uusiin. Vakinaisen henkilöstön osalta korvaavia varusteja virkavaatehankintoja jatkettiin edellisvuosien tapaan. Sopimuspalokunnille hankittiin noin 1700 varustetta vuoden 2018 aikana, ja näiden hankintojen arvo oli 167 000 €. Tämän lisäksi 80 uutta sopimuspalokuntien hälytysosastoihin tullutta henkilöä varustettiin kuluneen vuoden aikana.
Liikennevahinkoja ja ajoneuvojen rikkoontumisia poikkeuksellisen paljon
Kuninkojan uusi paloasema ja muita tilamuutoksia Raision kaupunki rakennutti Kuninkojalle uuden paloaseman, joka tuli vakinaisen palokunnan käyttöön. Kärsämäen paloaseman operatiivinen toiminta siirtyi asemalle marraskuussa, ja paloaseman vihkiäisiä vietettiin 5.12.2018.
Kuva: Aino Koivisto
Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti ja samalla tavalla kalustonhoitajien tehtävinä. Korjaamolla henkilöstöä ovat esimies ja kolme asentajaa, ja alueilla on kahdeksan kalustonhoitajaa.
Kuten aiempinakin vuosina, uusien säiliöautojen ja sammutusautojen käyttöönotto mahdollisti ajoneuvojen kierrättämisen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin suunnitellun ajoneuvokierron mukaisesti yhdeksän raskasta pelastusajoneuvoa asemalta toiselle. Näiden lisäksi jouduttiin ajoneuvoja siirtelemään myös ilman etukäteissuunnitelmia, koska vuoden aikana tapahtui poikkeuksellisen paljon liikennevahinko-ja ja ajoneuvojen rikkoontumisia. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Käytöstä poistettua kalustoa myytiin kuluneen vuoden aikana huutokaupalla. Myytävään kalustoon kuului muun muassa kolme sammutusautoa, kaksi säiliöautoa ja muuta pienkalustoa. Myynnistä kertyi tuloja noin 80 000 €.
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
39
Tekniset palvelut
Kosken kunta päätti rakentaa uuden paloaseman keskustan läheisyyteen Koskentien varteen. Uusi asema noudattelee tilaratkaisuiltaan ja kooltaan samoja perusperiaatteita kuin sopimuspalokuntien käyttöön viime aikoina Varsinais-Suomessa valmistuneet uudet paloasemat. Paloasema tulee Kosken VPK:n käyttöön ja rakennustyöt alkavat alkuvuodesta 2019. Turun kaupunki aloitti uuden Kakskerran paloaseman rakennustyöt Satavassa joulukuussa 2018. Tämäkin paloasema on tilaratkaisuiltaan ja kooltaan lähes samanlainen kuin viime aikoina sopimuspalokuntien käyttöön rakennetut muutkin uudet asemat. Paloasema tulee Kakskerran VPK:n käyttöön ja valmistuu näillä näkymin loppuvuodesta 2019. Keskusasemalla pelastustoiminnan johtokeskustilat saneerattiin vanhan varushuoneen tiloihin vuoden 2018 aikana ja tilat ovat nyt rakennustöiden osalta valmiit. Näillä näkymin tiloihin siirtyy myös tilannekeskuksen päivittäiset toiminnot ja näiden toimintojen siirron valmisteluja tekniikan osalta tehdään alkuvuoden 2019 aikana. Tämän lisäksi keskuspaloasemalla toteutettiin monia muita pienempiä tilamuutoksia ja remontteja.
Uutta kalustoa käyttöön Alkuvuodesta 2018 otettiin käyttöön vuonna 2017 tilattuja uusia autoja seuraavasti: kaksi säiliösammutusautoa Pt11 (Pertteli) ja Ta11 (Tarvasjoki) sekä kaksi säiliöautoa D13 (Dragsfjärd) ja Lo13 (Loimaa). Vuoden aikana otettiin käyttöön myös öljyntorjunnan tarpeisiin suunniteltu vaihtolava-auto/nostinauto T38 (Turku). Uusi puomitikasauto T16 (Turku) valmistui syksyllä ja auto saadaan operatiiviseen käyttöön nyt alkuvuodesta. Näiden lisäksi kolme uutta ambulanssia ja kaksi tarkastusautoa saatiin käyttöön kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2018 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot valmistuvat keväällä 2019: sammutusautot K11 (Kaarina), R11 (Raisio) ja S11 (Salo) sekä säiliöautot La13 (Laitila), Pg13 (Parainen) ja So13 (Somero). Vuoden 2018 hankintaohjelmaan kuului myös kolme johtoautoa, jotka tulevat vuorossa olevien palomestareiden käyttöön, sekä autonkuljettajan käyttöön tuleva jakeluauto. Näiden autojen valmistuminen ajoittuu alkuvuoteen 2019. F-luokan öljyntorjuntaveneiden, Naantali, Uusikaupunki ja Turku (NM11,UM11,TM11) peruskorjaus saatiin lähes valmiiksi kuluneen vuoden aikana siten, että Naantalin ja Uudenkaupungin veneet ovat valmiit ja Turun vene ehtii valmistua hyvin ennen seuraavaa purjehduskautta.
40
Vuosikertomus 2018 •
Kuva: Kristian Eloluoto
Kahden uuden E-luokan öljyntorjuntaveneen valmistus on hyvässä vauhdissa. Niiden sijoituspaikat ovat Kustavi ja Taivassalo, ja ne valmistuvat vuonna 2019. Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2018 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2018 3. Talouden tunnuslukuja 2014–2018 4. Suoritetut palotarkastukset 2014–2018 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2014–2018 6. Palokuolemat vuosina 2014–2018 7. Merkittävimmät syttymissyyt vuosina 2014–2018 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2014–2018 9. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2018 10. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2015–2018 11. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2018 1. Räddningsväsendets kostnadsstruktur 2018 2. Akutvårdstjänsternas kostnadsstruktur 2018 3. Ekonomiska nyckeltal 2014–2018 4. Utförda brandsyner 2014–2018 5. Akutvårdsuppdrag enligt brådskande natur åren 2014–2018 6. Branddödsfall 2014–2018 7. De vanligaste brandorsakerna 2014–2018 8. Räddningsverkets uppdragsmängder åren 2014–2018 9. Räddningsväsendets uppdragsmängder vid ordinarie brandstationer och dagsbrandstationer 2018 10. Räddningsväsendets uppdragsmängder enligt olyckstyp 2015–2018 11. Uppdragsmängder för avtalsbrandkårerna och de uppdragsavlönade brandkårerna 2018 1. Cost structure of the emergency services 2018 2. Cost structure of the emergency care services 2018 3. Financial key figures 2014–2018 4. Fire inspections conducted 2014–2018 5. Emergency care assignments per priority class 2014–2018 6. Deaths in fires 2014–2018 7. Most common causes of fire 2014–2018 8. Emergency services assignments 2014–2018 9. Emergency services assignments for permanent rescue units and day-time fire stations 2018 10. Emergency services assignments per accident type 2015-2018 11. Assignments for contract fire brigades and part-time fire brigades 2018
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
41
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
1.
1.
Pelastustoimen kustannusrakenne 2018 (pl. ensihoito) Pelastustoimen kustannusrakenne 2018 (pl. ensihoito) Räddningsväsendets kostnadsstruktur Räddningsväsendets kostnadsstruktur 2018 2018 Cost structure of the emergency 2018emergency (excl. emergency Cost structure of the emergency servicesservices 2018 (excl. care) care) 7%
Palkat / Löner / Wages
15%
Palveluostot / Köp av tjänster / Procured services Vuokrat / Hyror/ Rent
20%
Muut kulut / Övriga kostnader/ Other expenses
58%
2. 2.
Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2018 Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2018 Akutvårdstjänsternas kostnadsstruktur 2018 Räddningsväsendets 2018 Cost structure ofkostnadsstruktur the emergency care services 2018 Cost structure of the emergency services 2018 2%
Palkat / Löner / Wages
4% 4%
Palveluostot / Köp av tjänster / Procured services Vuokrat / Hyror/ Rent Muut kulut / Övriga kostnader/ Other expenses
90%
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 42 Vuosikertomus 2018
•
Årsberättelse 2018 •
42 Annual Report 2018
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
3.
Talouden tunnuslukuja 2014-2018 Ekonomiska nyckeltal 2014-2018 Financial key figures 2014-2018
Tunnuslukuja / Nyckeltal / Key figures
2014
2015
2016
2017
2018
470 880
472 725
474 323
475 632
477 677
Nettokäyttömenot €/asukas Driftsutgifter, €/invånare Net operating costs €/resident
66,34
66,36
65,77
65,28
65,97
Nettoinvestoinnit €/asukas Nettoinvesteringa €/invånare Net investments €/resident
4,15
4,44
4,90
4,65
4,38
Nettoinvestoinnit yhteensä €/asukas Nettoinvesteringa, sammanlagt €/invånare Net investments, total €/resident
70,49
70,80
70,67
69,94
70,36
572
787
532
230
166
Varsinais-Suomen asukasluku Antalet invånare I Egentliga Finland Population of Southwest Finland
Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa) Återbetald betalningsandel (tusen euro) Returned share of payment (thousand Euros)
4.
Suoritetut palotarkastukset 2014-2018 Utförda brandsyner 2014-2018 Fire inspections conducted 2014-2018
Tarkastukset / Syner / Inspections
2014
2015
2016
2017
2018
A1-A6
2576
2446
2134
1902
1898
Omavalvonta Egenkontroll Internal monitoring
7402
7571
7767
7315
5905
Muut Övriga Other
1267
1323
1800
1822
1779
Tehtävät yhteensä Prestationer sammanlagt Assignments total
11245
11340
11701
11039
9582
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
43
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
5.
Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2014-2018 Akutvårdsuppdrag enligt brådskande natur åren 2014-2018 Emergency care assignments per priority class 2014-2018
Tehtävät kiireellisyysluokittain Uppdrag enligt brådskande natur Assignments per priority class
2014
2015
2016
2017
2018
A-tehtävät / A-uppdrag / A priority assignments
1457
1520
1934
1725
1558
B-tehtävät / B-uppdrag / B priority assignments
9459
9758
10180
9581
9985
C-tehtävät / C-uppdrag / C priority assignments
14592
15251
15560
15566
16472
D-tehtävät / D-uppdrag / D priority assignments
15715
14557
13846
13308
13574
Tehtävät yhteensä / / Assignments total
41223
41086
41520
40180
41589
2014
2015
2016
2017
2018
Varsinais-Suomi / Egentliga Finland / Southwest Finland
7
5
11
7
4
Koko maa / I hela landet / Finland total
87
79
82
61
51
6.
Palokuolemat vuosina 2014-2018 Branddödsfall 2014-2018 Deaths in fires 2014-2018
Palokuolemat / Branddödsfall / Deaths in fires
44
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
7.
Merkittävimmät syttymissyyt vuosina 2014–2018 De vanligaste brandorsakerna 2014–2018 Most common causes of fire 2014–2018
Syttymissyy / Brandorsak / Cause of fire
2014
2015
2016
2017
2018
Tahallaan sytytetty palo / Avsiktligt anlagd brand / Deliberately started fire
105
120
97
127
106
Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti / Fel eller störning i apparat eller anordning eller servicen försummad / Fault, malfunction or neglected maintenance of a machine or device
106
106
121
120
178
88
45
63
67
59
79
66
90
79
87
Savuke tai muu tupakka-aine/ Cigarett eller annan tobaksprodukt / Cigarette or other tobacco product
73
47
62
74
90
Salama / Blixt / Lightning
91
5
17
8
52
Valvomaton ruoanvalmistus / Obevakad mattillredning / Unsupervised cooking
64
62
69
67
62
Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti / Fel eller störning i elapparat eller installation eller servicen försummad / Fault, malfunction or neglected maintenance of an electronic device or installment
88
90
121
95
121
Nuotio tai grilli / Brasa, grill / Fire, grill Roskien poltto / Skräpbränning / Burning of refuse
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
45
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
8.
Pelastustoimen tehtävämäärät 2014-2018 Räddningsverkets uppdragsmängder åren 2014-2018 Emergency services assignments 2014–2018
10000 8000
8138
7994
2014
2015
8623
8657
2016
2017
9178
6000 4000 2000 0
9.
2018
Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2018 / Räddningsväsendets uppdragsmängder vid ordinarie brandstationer och dagsbrandstationer 2018 Emergency services assignments for permanent rescue units and day-time fire stations 2018
2000
1824
46
Vuosikertomus 2018 •
305
Årsberättelse 2018 •
248
169 Paimio / Pemar
332
Somero
340
Laitila / Letala
Uusikaupunki / Nystad
Salo
406
Loimaa
544
Parainen / Pargas
608
Lieto / Lundo
657 Naantali / Nådendal
0
741
Kaarina / St. Karins
500
771
Raisio ja Kärsämäki
1000
Turun keskusasema / Åbo centralbrandstation / Turku Central Fire Station
1500
Annual Report 2018
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
10
. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2015-2018/ Räddningsväsendets uppdragsmängder enligt olyckstyp 2015-2018/Emergency services assignments per accident type 2015-2018 Onnettomuustyyppi (ensisijainen)/ Olyckstyp/ Accident type
2015
2016
2017
2018
Rakennuspalo/Byggnadsbrand/Building fire
Rakennuspalovaara / Risk för byggnadsbrand / Building fire hazard
Maastopalo / Markbrand / Wildfire
Liikennevälinepalo / Trafikmedelsbrand / Vehicle fire
Muu tulipalo / Annan eldsvåda / Other fire
Liikenneonnettomuus / Trafikolycka / Traffic accident
Öljyvahinko / Oljeskada / Oil spill
Vaarallisten aineiden onnettomuus / Olycka som förorsakats av farliga ämnen / Dangerous goods incident Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av autom. brandlarmanläggning / Inspection/control assignments of automated smoke detectors
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av brandvarnare / Inspection/control assignments of smoke detectors Muu tarkastus-/varmistustehtävä / Annat kontroll-/ bekräftelseuppdrag / Other inspection/control assignment
Ensivastetehtävä / Första respons / First response task
Ihmisen pelastaminen / Räddning av människa / Rescue of a person
Eläimen pelastaminen / Räddning av djur / Rescue of an animal
Vahingontorjuntatehtävä / Skadebekämpningsuppdrag / Damage prevention
Avunantotehtävä / Undsättningsuppdrag / Assistance
Virka-aputehtävä / Handräckning / Inter-authority aid
Muut tehtävät / Övriga uppdrag / Other assignments
0
Vuosikertomus 2018 •
500
Årsberättelse 2018 •
1000
Annual Report 2018
1500
2000
47
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Olyckstyp / Accident type
2015
2016
2017
2018
Rakennuspalo / Byggnadsbrand / Building fire
196
236
208
227
Rakennuspalovaara / Risk för byggnadsbrand / Building fire hazard
303
326
307
330
Maastopalo / Markbrand / Wildfire
187
295
312
445
Liikennevälinepalo / Trafikmedelsbrand / Vehicle fire
158
176
151
183
Muu tulipalo / Annan eldsvåda / Other fire
228
264
245
254
Liikenneonnettomuus / Trafikolycka / Traffic accident
1160
1288
1300
1240
Öljyvahinko / Oljeskada / Oil spill
187
187
234
222
Vaarallisten aineiden onnettomuus / Olycka som förorsakats av farliga ämnen / Dangerous goods incident
31
31
26
26
Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av autom. brandlarmanläggning / Inspection/control assignments of automated smoke detectors
1512
1601
1510
1535
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä / Kontroll/bekräftelse av brandvarnare / Inspection/control assignments of smoke detectors
217
296
272
333
Muu tarkastus-/varmistustehtävä / Annat kontroll-/bekräftelseuppdrag / Other inspection/control assignment
803
839
792
950
Ensivastetehtävä / Första respons / First response task
1461
1729
1748
1819
Ihmisen pelastaminen / Räddning av människa / Rescue of a person
154
145
154
146
Eläimen pelastaminen / Räddning av djur / Rescue of an animal
174
198
175
181
Vahingontorjuntatehtävä / Skadebekämpningsuppdrag / Damage prevention
691
534
686
693
Avunantotehtävä / Undsättningsuppdrag / Assistance
465
448
494
557
Virka-aputehtävä / Handräckning / Inter-authority aid
62
28
41
34
Muut tehtävät / Övriga uppdrag / Other assignments
7
3
3
3
7996
8624
8658
9178
Yhteensä / Total
48
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Turku VPK/Åbo FBK Nauvo VPK/Nagu FBK Kaarina VPK/S:t Karins FBK Kalanti VPK/Kalands FBK Maaria VPK/S:t Marie FBK
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
Naantali VPK/Nådendals FBK Kuusisto VPK/Kustö FBK
11.
Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2018 Pyhämaa VPK/FBK Uppdragsmängder för avtalsbrandkårerna och de Mietoinen VPK/Mietois FBK uppdragsavlönade brandkårerna 2018 Pertteli VPK, Kaivola/S:t Bertils FBK, Kaivola Vahto VPK/FBK Assignments for contract fire brigades and part-time fire Somerniemi VPK/Sommarnäs FBK brigades 2018 Lokalahti VPK/Lokalax FBK
Marttila VPK/S:t Mårtens FBK
Alastaron paloasema/Alastaro brandkår
Hiittinen VPK/Hitis FBK Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin: Metsämaa VPK/FBK 136 Perniö VPK/Bjärnå FBK Kakskerta VPK/FBK 145 Halikko VPK/FBK, Märynummi Parainen VPK/Pargas FBK 73 Koski Tl VPK/FBK Oripää VPK/FBK 121 Karinainen VPK/Karinais FBK Lielahti VPK/Lielax FBK 103 Aura VPK/FBK Halikko VPK/FBK, Kokkila 76 Sauvo VPK/FBK Korppoo VPK/Korpo FBK 57 Dragsfjärd paloasema/Dragsfjärds brandkår Loimaan paloasema pvpk /Loimaa brandkår 85 Pyhäranta VPK/FBK Lieto VPK/Lundo FBK 61 Rymättylä VPK/Rimito FBK Rusko VPK/FBK 61 Yläne kk VPK/Yläne kyrkbys FBK Askainen VPK/Villnäs FBK 71 Nousiainen VPK/Nousis FBK Paattinen VPK/Paattis FBK 127 Piikkiö VPK/Pikis FBK Karjala VPK/FBK 73 Suomusjärvi VPK/FBK Lemu VPK/Lemo FBK 89 Tarvasjoki VPK/FBK Houtskari VPK/Houtskärs FBK 66 Vehmaa VPK/Vemo FBK Kuusjoki VPK/FBK, Kurkela 114 Pöytyä VPK/Pöytis FBK Rantakulma VPK/FBK 59 Kustavi VPK/Gustavs FBK Merimasku VPK/FBK 104 Salo VPK/FBK Muurla VPK/FBK 98 Mynämäki VPK/Virmo FBK Jäkärlä VPK/FBK 96 Rautila VPK/FBK Västanfjärd VPK/Västanfjärds FBK 96 Uusikaupunki VPK/Nystads FBK Kuusjoki VPK/FBK, Ylikulma Taivassalo VPK/Tövsala FBK 67 Perniö VPK, Teijo/Bjärnå FBK, Teijo Kiikala VPK/FBK 47 Perniö VPK, Särkisalo/Bjärnå FBK, Finby Masku VPK/FBK 87 Yläne VPK/FBK, Uusikartano Kemiö VPK/Kimito FBK 82 Nousiaisten VPK, Valpperi/Nousis FBK, Valpperi Kisko VPK/FBK 46 Raisio VPK/Reso FBK Turku VPK/Åbo FBK 70 Hirvelä VPK/FBK Nauvo VPK/Nagu FBK 69 Iniö VPK/FBK Kaarina VPK/S:t Karins FBK 66 Korppoo VPK, Norrskata/Korpo FBK, Norrskata Kalanti VPK/Kalands FBK 66 Rosala VPK/FBK Maaria VPK/S:t Marie FBK 0 Naantali VPK/Nådendals FBK
Pelastustehtävät
100
Ensivastetehtävät
200
Yhteensä
90
226
30
175
95
168
46
167
50
153
75
151
85
142
55
140
78
139
75
136
61
132
0
127
52
125
35
124
58
124
1
115
46
105
0
104
0
98
0
96
0
96
23
90
41
88
0
87
0
82
36
82
0
70
0
69
0
66
0
66 300
Kuusisto VPK/Kustö FBK Lokalahti VPK/Lokalax Vuosikertomus 2018 FBK • Marttila VPK/S:t Mårtens FBK
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
49
Uusikaupunki VPK/Nystads FBK Turku VPK/Åbo FBK Taivassalo VPK/Tövsala FBK Nauvo VPK/Nagu FBK Kiikala VPK/FBK Kaarina VPK/S:t Karins FBK Masku VPK/FBK Kalanti VPK/Kalands FBK
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
Kemiö VPK/Kimito FBK Maaria VPK/S:t Marie FBK
Kisko VPK/FBK Naantali VPK/Nådendals FBK Turku VPK/Åbo FBK Kuusisto VPK/Kustö FBK Nauvo VPK/Nagu FBK Lokalahtionnettomuustyypeittäin: VPK/Lokalax FBK Pelastustoimen tehtävät Kaarina VPK/S:t Karins FBK Marttila VPK/S:t Mårtens FBK
Pelastustehtävät
Ensivastetehtävät
Yhteensä
Kalanti VPK/Kalands FBK Pyhämaa VPK/FBK Maaria VPK/S:t Marie FBK Mietoinen VPK/Mietois FBK
64
0
64
Naantali VPK/Nådendals FBK Pertteli VPK, Kaivola/S:t Bertils FBK, Kaivola
63
0
63
Kuusisto VPK/Kustö FBK Vahto VPK/FBK
62
0
62
Lokalahti VPK/Lokalax FBK Somerniemi VPK/Sommarnäs FBK
42
20
62
Marttila VPK/S:t Mårtens FBK Alastaron paloasema/Alastaro brandkår
62
0
62
Pyhämaa VPK/FBK Hiittinen VPK/Hitis FBK
38
24
62
Mietoinen VPK/Mietois FBK Metsämaa VPK/FBK
57
0
57
Pertteli VPK, Kaivola/S:t Bertils FBK, Kaivola Kakskerta VPK/FBK
56
0
56
Vahto VPK/FBK Parainen VPK/Pargas FBK
29
26
55
Somerniemi VPK/Sommarnäs FBK Oripää VPK/FBK
36
18
54
Alastaron paloasema/Alastaro brandkår Lielahti VPK/Lielax FBK
53
0
53
Hiittinen VPK/Hitis FBK Halikko VPK/FBK, Kokkila
11
41
52
Metsämaa VPK/FBK Korppoo VPK/Korpo FBK
52
0
52
Kakskerta VPK/FBK Loimaan paloasema pvpk /Loimaa brandkår
50
0
50
Parainen VPK/Pargas FBK Lieto VPK/Lundo FBK
49
0
49
Oripää VPK/FBK Rusko VPK/FBK
47
0
47
Lielahti VPK/Lielax FBK Askainen VPK/Villnäs FBK
46
0
46
Halikko VPK/FBK, Kokkila Paattinen VPK/Paattis FBK
35
10
45
KorppooKarjala VPK/Korpo FBK VPK/FBK
45
0
45
Loimaan paloasema pvpk /Loimaa brandkår Lemu VPK/Lemo FBK
45
0
45
VPK/Lundo FBK HoutskariLieto VPK/Houtskärs FBK
45
0
45
Rusko VPK/FBK Kuusjoki VPK/FBK, Kurkela
44
0
44
Askainen VPK/Villnäs FBK Rantakulma VPK/FBK
41
0
41
Paattinen VPK/Paattis FBK Merimasku VPK/FBK
40
0
40
Karjala VPK/FBK Muurla VPK/FBK
39
0
39
LemuJäkärlä VPK/Lemo FBK VPK/FBK
39
0
39
Houtskari VPK/Houtskärs FBK Västanfjärd VPK/Västanfjärds FBK
38
0
38
KuusjokiVPK/FBK, VPK/FBK,Ylikulma Kurkela Kuusjoki
38
0
36
RantakulmaFBK, VPK/FBK Perniö VPK, Teijo/Bjärnå Teijo
36
0
35
MerimaskuFBK, VPK/FBK Perniö VPK, Särkisalo/Bjärnå Finby
34
1
35
Muurla VPK/FBK Yläne VPK/FBK, Uusikartano
35
0
35
Jäkärlä Nousiaisten VPK, Valpperi/Nousis FBK,VPK/FBK Valpperi
31
0
31
Västanfjärd VPK/Västanfjärds Raisio VPK/Reso FBK FBK
28
0
28
Kuusjoki VPK/FBK, Ylikulma Hirvelä VPK/FBK
27
0
27
Perniö VPK, Teijo/Bjärnå Teijo IniöFBK, VPK/FBK
27
0
27
Perniö Särkisalo/Bjärnå Finby Korppoo VPK,VPK, Norrskata/Korpo FBK,FBK, Norrskata
22
0
22
Yläne VPK/FBK, Uusikartano Rosala VPK/FBK
22
0
22
Nousiaisten VPK, Valpperi/Nousis FBK, Valpperi
0
100
200
300
Raisio VPK/Reso FBK
50
Hirvelä VPK/FBK Iniö VPK/FBK
Korppoo VPK, Norrskata/Korpo FBK, Norrskata
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
Houtskari VPK/Houtskärs FBK Kuusjoki VPK/FBK, Kurkela Rantakulma VPK/FBK Merimasku VPK/FBK
Tilastotietoa • Statistik • Statistics
Muurla VPK/FBK Jäkärlä VPK/FBK Västanfjärd VPK/Västanfjärds FBK Kuusjoki VPK/FBK, Ylikulma Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin: Perniö VPK, Teijo/Bjärnå FBK, Teijo
Pelastustehtävät
Ensivastetehtävät
Yhteensä
Perniö VPK, Särkisalo/Bjärnå FBK, Finby Yläne VPK/FBK, Uusikartano Nousiaisten VPK, Valpperi/Nousis FBK, Valpperi
19
0
19
Raisio VPK/Reso FBK
19
0
19
Hirvelä VPK/FBK
14
0
14
Iniö VPK/FBK
7
0
7
Korppoo VPK, Norrskata/Korpo FBK, Norrskata
1
0
1
Rosala VPK/FBK
0
0
0
0
100
200
300
Kuva: Aino Koivisto
Vuosikertomus 2018 •
Årsberättelse 2018 •
Annual Report 2018
51
ammattitaitoisesti – nopeasti – tasapuolisesti yrkesskickligt – snabbt – jämlikt professionally – quickly – equally
Varsinais-Suomen pelastuslaitos Egentliga Finlands räddningsverk Southwest Finland Emergency Services Eerikinkatu 35 / Eriksgatan 35 20100 Turku / Åbo p. / tfn / tel. + 358 2 263 3111 etunimi.sukunimi@turku.fi / fornamn.efternamn@turku.fi / firstname.lastname@turku.fi www.vspelastus.fi
Seuraa meitä – Följ oss – Follow us:
Muista myös polttavat puheenaiheet Kuumaa kamaa -blogissa