Sisältö
Pelastusjohtajan katsaus................................................................................ 4 Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti........................................................ 7 Strategia ........................................................................................................ 9 Organisaatio................................................................................................... 10 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta...................................................... 11 Avaintietoja vuodelta 2015.............................................................................. 12 Talous.............................................................................................. 12
Hallinto ja henkilöstö........................................................................ 13
Riskienhallinta................................................................................................ 14 Turvallisuusviestintä....................................................................................... 16 Operatiivinen toiminta..................................................................................... 20 Pelastustoiminta.............................................................................. 20 Ensihoito.......................................................................................... 24 Poimintoja vuodelta 2015............................................................................... 26
Valtatie kahdella kaatunut kloraattirekka aiheutti neljän
pelastuslaitoksen yhteistehtävän..................................................... 26
VarTu-hankkessa parannetaan koulujen turvallisuutta ..................... 28
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat............................................................ 30 Tekniset palvelut............................................................................................. 33 Tilastotietoa.................................................................................................... 35 Yhteystiedot.................................................................................................... 43
Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Painosmäärä: 300 Painopaikka: Painatuspalvelut, Turku Toimitus: Eeva Hämäläinen Kannen kuva: Esko Keski-Oja Taitto: Emmi Tulonen
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Pelastusjohtajan katsaus
4
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Pelastusjohtajan katsaus Toimintalukujen valossa vuosi oli edellisen kaltainen
Euroopan pakolaistilanne ja itsehallintouudistus näkyivät myös pelastuslaitoksen arjessa uotta 2015 väritti, varsinkin vuoden jälkimmäistä puolta, Etelä-Euroopasta käynnistynyt pakolaistulva läpi Euroopan. Pakolaiskysymys ulottui myös Suomeen ja aina tänne meille Varsinais-Suomeen asti. Vuoden aikana alueellemme perustettiin useita hätämajoitustiloja ja varsinaisia vastaanottokeskuksia. Pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana toiminnan koordinoinnissa ja osaltaan varmistamassa tilojen henkilöturvallisuutta. Eurooppa kohdanneet terrori-iskut olivat toinen merkittävä asia, joka vuodesta 2015 jää mieleen. Varsinkin loppuvuoden terrori-isku Pariisissa käynnisti, myös meillä pelastustoimessa, keskustelun esimerkiksi yleisötilaisuuksien turvallisuudesta ja niihin varautumisesta.
Helsingborgin pelastuslaitoksen kanssa käynnistettiin työntekijävaihto
Tehtävämäärät viime vuoden tasolla
Kiinteistöasiat lautakunnan painopisteenä
Vuosi 2015 oli pelastuslaitoksen toiminnallisten lukujen valossa hyvin samankaltainen kuin vuosi 2014. Pelastustoimen tehtäviä oli noin 8 000 ja ensihoidon tehtäviä noin 41 000. Riskienhallinnan tehtävämäärät olivat hyvällä tasolla ja valvontasuunnitelman mukaisia. Pelastustoimen operatiivisen toiminnan osalta voidaan mainita yksittäisen kevätmyrskyn aiheuttamat noin 200 vahingontorjuntatehtävää sekä saman myrskyn aiheuttamat lukuisat maastopalot. Aivan vuoden lopulla tapahtunut noin 2 000 neliömetrin liikerakennuksen palo Pansiossa oli yksi vuoden suurimmista tulipaloista. Palokuolemia oli valitettavasti viisi, joten nollatavoite jäi edelleen saavuttamatta.
Vuoden 2014 lopulla hallinto-oikeus kumosi toistamiseen Turun kaupunginvaltuuston päätöksen aluepelastuslautakunnan kokoonpanosta ja uudelleen lautakunta saatiin nimettyä keväällä 2015 siten, että se aloitti toimintansa huhtikuussa. Vuoden aikana lautakunnan edustajat osallistuivat mm. Rote Hahnin messuille Saksassa. Messut järjestetään viiden vuoden välein ja ovat maailman suurimmat. Merkittävimmät lautakunnan päätökset koskivat kiinteistöjä. Lautakunta päätti käynnistää uuden paloaseman rakentamisen Tarvasjoelle ja Korppoon paloaseman peruskorjauksen. Lisäksi lautakunta päätti vuokrata Turun satamalta tilat uudelle öljyntorjuntavarastolle. Vuoden aikana vihittiin käyttöön uudet paloasemat Naantaliin, Piikkiöön ja Kemiöön. Kalustoa uusittiin investointisuunnitelman mukaan. Uushankintana saatiin valmiiksi mm. uusi öljyntorjunta-alus, joka sijoitettiin Houtskäriin.
VarTu-kouluturvallisuushanke sai myönteisen vastaanoton Riskienhallinnan puolella tarkastustoiminta noudatti hyväksytyn valvontasuunnitelman tavoitteita. Uutena toimintona käynnistettiin tammikuussa VarTu-kouluturvallisuushanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä peruskoulujen turvallisuudesta vastaavien opettajien osaamista. Pelastuslaitos pyrkii tähän tavoitteeseen järjestämällä turvallisuusaiheisia koulutuspäiviä vuosittain. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin kaksi koulutuskokonaisuutta, joiden teemoina olivat mm. turvallisuuskävely, alkusammutustaidot, hätäensiapu sekä koulun suojautumis- ja evakuointitilanteet. Hanke sai erittäin myönteisen vastaanoton ja paljon myönteistä julkisuutta.
Pelastuslaitoksen työntekijävaihto-ohjelma käynnistettiin uudelleen, muutaman välivuoden jälkeen. Sopimus solmittiin alkusyksystä Helsingborgin pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuksen myötä tulevina vuosina henkilöstöllämme on mahdollisuus työskennellä ja tutustua Helsingborgin laitokseen ja sen toimintamalleihin vuosittain. Aluksi tavoite on, että vaihtoviikkoja on kaksi vuodessa, yksi viikko täällä meillä Helsingborgin henkilöstölle ja yksi viikko meidän henkilöstölle Helsingborgissa. Vaihtoa ei ole mitenkään rajattu esim. operatiiviseen henkilöstöön, vaan mahdollisuus koskee kaikkia työtekijäryhmiä.
Itsehallintouudistuksen valmistelu käynnistyi vuoden lopulla Hallinnollisesti loppuvuotta väritti maan hallituksen itsehallintouudistus. Uudistuksen myötä käynnistettiin pelastustoimen valtakunnallinen valmistelu sisäministeriön johdolla. Valmistelun tavoitteena on nykyisen toiminnan tehostaminen mm. pelastusalueita vähentämällä, minkä lisäksi pyrkimyksenä on saada lisättyä pelastustoimen valtakunnallista vaikuttavuutta sisäisen turvallisuuden osalta. Alueellinen valmistelu pelastustoimen osalta uudistukseen liittyen käynnistyi aivan vuoden lopulla. Pelastustoimi tullee olemaan yksi uusien itsehallintoalueiden toimija sosiaali- ja terveystoimen lisäksi. Teksti: Jari Sainio, pelastusjohtaja
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
5
Varsinais-Suomi 2015
Kunnat ja seutukunnat
Pyhäranta
Oripää Laitila Oripää
Vakka-Suomi Uusikaupunki
Loimaa
Pöytyä
Loimaan seutu
Mynämäki Vehmaa Nousiainen
Koski Tl
Aura Kustavi
Rusko Marttila
Taivassalo
Masku
Turun seutu
Somero
Lieto
Raisio Turku Naantali
Paimio Kaarina
Salon seutu Salo
Sauvo Parainen
Turunmaa - Åboland
Kemiönsaari
MML lupa nro 22/15
6
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti
Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 27 kunnan alueella
Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pelastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 27 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alueella on yhdeksän ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopimuspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 66. Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakaupungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000 saarta. Varsinais-Suomessa on noin 472 000 asukasta,
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
joista 418 000 suomenkielisiä ja 27 000 ruotsinkielisiä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu 27 000 varsinaissuomalaista. Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, turvallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita viiden kunnan alueella: Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia ambulansseja on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.
7
Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyv채, alansa valtakunnallinen suunnann채ytt채j채 ja laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.
Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.
Arvot: ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.
8
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Strategia
Strategia tähtää vuoteen 2020
Vuonna 2015 kaikki strategian painopistealueet vahvasti esillä elastuslaitoksen voimassa oleva strategia tähtää vuoteen 2020. Strategia määrittää pelastuslaitoksen suunnan ja auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja sen eri tekijöiden vaikutusta toisiinsa. Strategian toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ottaa henkilöstö mukaan. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on oman työnsä ja sen kehittämisen paras asiantuntija. Strategian ensimmäinen painopistealue onkin henkilöstö ja sen kehittäminen. Vuoden aikana henkilöstön kehittäminen on ollut vahvasti esillä. Henkilöstön urapolkuvaihtoehtoja on kehitetty sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on erityisesti tässä asiassa ollut visionsa mukainen valtakunnallinen suunnannäyttäjä. Osaavat ja motivoituneet sopimuspalokunnat takaavat laadukkaita pelastustoimen palveluja myös haja-asutusalueella. Vuoden aikana sopimuspalokuntien sopimukset on päivitetty ja näin kaikki maakunnassa toimivat sopimuspalokunnat ovat saaneet sopimuksensa ajan tasalle. Sopimuspalokunnille on tarjottu koulutusmahdollisuuksia ja kalusto on uusittu tarpeen mukaan. Myös palokuntanuorisotyötä on tuettu. Pelastuslaitoksella tulee olla toimiva ja kattava paloasemaverkosto. Vuoden aikana onkin vihitty kolme uutta paloasemaa käyttöön: Luolalan asema Naantalissa, Kemiön VPK:n asema Kemiönsaarella ja Piikkiön VPK:n asema Kaarinassa. Tämä osoittaa sen, että kunnat ovat
tyytyväisiä pelastustoimeen ja haluavat priorisoida sitä myös näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Uudisrakennukset perustuvat olemassa olevaan paloasemaverkostosuunnitelmaan. Pelastuslaitoksen palvelujen laatua kehitetään jatkuvasti ja kokemusten perusteella sekä pelastuslaitoksen asiakkaat että kuntaomistajat ovat tyytyväisiä saatuihin palveluihin. Toimintavuoteen mentiin nollabudjetilla ja näköpiirissä oli niukkoja aikoja. Vuoden aikana on taloutta seurattu erittäin tarkasti ja toimintoja on tehostettu, minkä seurauksena myös talous on pysynyt annetuissa kehyksissä. Lopputulokseen vaikuttaa koko henkilökunnan kurinalainen toiminta. Seuraamalla valittua strategiaa ja pyrkimällä toteuttamaan asetetut tavoitteet päästään kohti kokonaisvaltaista strategian ja vision toteutumista. Avoimella keskustelulla voidaan luoda pohja virheiden havaitsemiselle ja niiden korjaamiselle. Lisäksi seurannan tavoitteena on lisäksi havaita eroja suunniteltujen ja toteutuneiden strategioiden välillä, sekä löytää syyt näihin eroihin. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen myötä sekä aina tarpeen vaatiessa tulee strategiaa ja asetettuja tavoitteita päivittää. Tähän saakka strategiaa ei ole ollut tarve muuttaa. Strategia on tukenut hyvin sekä palvelutasopäätöstä että palvelualueiden vuositavoitteita ja -ohjelmia.
Teksti: Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö
Strategian keskeiset painopistealueet: 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö 2. Osaavat, motivoituneet, toimintakykyiset sopimuspalokunnat 3. Toimiva ja kattava/ riittävä paloasemaverkosto 4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat 5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
9
Organisaatio
Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepelastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen määritelty vastuu- eli palvelualue: Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pelastustoiminnan palveluyksiköihin. Palvelualasta vastaa pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden
suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta. Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnanja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen. Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehittämisen, talouden ja turvallisuuden palveluyksiköistä. Palvelualueen esimiehenä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio.
Organisaatiokaavio
10
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
Puheenjohtaja FM Lindell Pia, Turku
Varajäsen yrittäjä Lehmusvaara Eeva-Leena, Turku
Kaupunginhallituksen edustaja tiedottaja Yrttiaho Johannes, Turku
Varajäsen erityislastentarhanopettaja Elina Sandelin, Turku
Jäsen
Henkilökohtaiset varajäsenet
varapuheenjohtaja, pienyrittäjä, paloesimies evp Alanko Kaarlo, Salo
erityisopettaja Kotti Minna, Somero
eläkeläinen, palomestari Arvonen Jouni, Uusikaupunki
rakennusinsinööri Ranta Tapio, Rautila
hoitaja Augustin Heli, Nousiainen
eläkeiläinen Erkkilä Veikko, Mynämäki
everstiluutnantti Korhonen Pentti, Turku
levyseppähitsaaja Hurme Jyrki, Turku
ylikonstaapeli Lehti Timo, Salo
sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustaja Mikkola Niina, Somero
työnjohtaja Lindeman Staffan, Parainen
lähihoitaja Suomi Berit, Kemiö
lääkintävahtimestari/sairaankuljettaja Närvänen Vesa, Turku
tutkimusassistentti Korhonen Laura, Turku
sairaanhoitaja, yrittäjä Raisto-Elo Tanja, Laitila
ylikonstaapeli Virtanen Veli-Matti, Kalanti
yrittäjä Rantala Ilkka, Pöytyä
Heilala Tuomas, Virttaa
erityisopettaja, KM Rouhiainen Hannele, Säkylä
täydennyskoulutuspäällikkö, KL Uusitalo Ilkka, Mellilä
pankkitoimihenkilö Muukkonen Tuula, Raisio
tarkastaja Salo Maija, Masku
toimistopäällikkö Sukari Helena, Naantali
yrittäjä Vänni Hanna, Mynämäki
toimittaja Suominen Jari, Turku
eläkeläinen, linja-autonkuljettaja Lempinen Jarmo, Turku
linja-autonkuljettaja Tolvanen Mika, Turku
erityisluokanopettaja Koistinen Antti-Pekka, Turku
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
11
Avaintietoja vuodelta 2015
Talous arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuoden 2015 talous toteutui jopa hieman ennakoitua ylijäämäisemmin kuin edellisenä vuotena, siitäkin huolimatta, että kuntamaksuosuudet pysyivät samana. Tulopuolella muiden tulojen osuus kasvoi reilusti ylittäen budjetoidun summan ja samaan aikaan menopuolella henkilöstökulut vähenivät. Pelastuspalveluiden (pl. ensihoitopalvelut) kokonaismenot alittuivat budjettiin nähden, mutta edelliseen tilinpäätökseen verrattuna kasvoivat. Menojen osalta sekä materiaalikulut että palvelujen ostot ylittyivät edelleen talousarviosta, vaikkakin materiaaliostot vuoden 2014 tilinpäätöksestä vähenivät. Suhteellisesti suurinta, myös edelliseen vuoteen verrattuna, ylitys oli palvelujen ostoissa, joka osaltaan johtui vanhenevan kaluston kunnossapidon kustannusten lisääntymisestä. Investointihankinnoissa ylitettiin toimintakatteen mukaisesti investoitava summa selvästi. Investointien nettomääräraha (1,6 M€) ei enää kuitenkaan vastaa tämän päivän vaatimuksia. Vaikka vanhan kaluston määrää on viime vuosina vähennetty optimaalisemmaksi, käyttöpuolella on silti huomattavissa selvä kaluston kunnossapidon kustannusten nousu. Tämä johtuu siitä, että investointimäärärahaa ei ole tarpeeksi nostettu ja tästä syystä vanhenevaa kalustoa pitää yhä enenevässä määrin korjata. Raskaan ajoneuvokaluston valtionosuustulojen poisjääminen ja investoitavan kaluston yleinen hinnannousu pakottavat määrällisesti vähempiin ajoneuvohankintoihin, mikä taas aiheuttaa kaluston kiertoajan hidastumista ja kaluston vanhenemista.
12
Ensihoitopalveluiden talous toteutui suunnitelmien mukaan. Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu pysyi tulojen ja menojen osalta lähes täysin budjetin mukaisena. Budjetin loppusummasta jäätiin runsaat 10 tuhatta euroa ja sekin tulojen hyväksi vain hieman yli tuhat euroa. Aluepelastuslaitoksen vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,8 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 2,1 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2015 oli noin 780 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2014 kunnille palautettiin noin 570 000 euroa ja vuonna 2013 palautusmäärä oli runsas 130 000 euroa. Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Avaintietoja vuodelta 2015
Hallinto ja henkilöstö arsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella työskenteli eri tehtävissä vuonna 2015 sijaisineen yhteensä 563 henkilöä (keski-ikä 42,6, vakansseja 554), joista pelastustehtävissä 300 (keski-ikä 45,1), ensihoidon tehtävissä 164 (keski-ikä 33,9), riskienhallinnan 40 (keski-ikä 47,6), koulutuksen ja viestinnän 8 (keski-ikä 39,0), teknisen 29 (keski-ikä 50,0) ja hallinnon tehtävissä 30 henkilöä (keski-ikä 51,6, sisältää 7 asemamestaria). Lisäksi toimenpidepalkkaisia palomiehiä oli mukana toiminnassa yhteensä 107 henkilöä (keski-ikä 33,9). Vuoden 2015 aikana eläkkeelle jäi vakinaisesta väestä 6 henkilöä.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeusluvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteutetaan kaksivuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin yhdeksältä jatkuvassa miehityksessä olevalta paloasemalta. Lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella näiden asemien valmiudesta huolehtii vapaaehtoishenkilöstö (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö). Pelastuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta asemalta. Teksti: Pertti Soininvaara, hallintopäällikkö Anita Reiman, henkilöstösuunnittelija
13
Riskienhallinta
Riskienhallinnan palvelualue huolehtii varautumisesta ja valvonnasta Varautumisen vuosi 2015
Pelastuslaitos tukee kuntia varautumisessa Väestön suojaaminen ja oman toiminnan jatkuvuuden hallinta olivat kuntien varautumisen tukemisen lisäksi toimintavuoden keskeisempinä asioina. Väestönsuojaamisen toiminnot keskittyivät väestöhälytinjärjestelmän ylläpitoon ja väestönsuojien rakentamisen valvontaan, omatoimisen suojelun neuvontaan sekä kouluttamiseen. Pelastuslaitoksen omatoimisen varautumisen osalta kuluneen vuoden aikana päivitettiin valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä pelastuslaitoksen kriisinajan henkilöstön osalta ns. VAP-päätökset. Vuoden aikana käynnistettiin myös sopimuspalokuntien kriisinajan henkilöstön VAP-päätösten päivittäminen. Kuntien varautumisen tukeminen painottui Länsi-Suomen aluehallintoviraston ja Pelastusopiston järjestämään kaksipäiväiseen Varsinais-Suomen kuntien yhteiseen valmiusharjoitukseen. Harjoitusta varten jatkokoulutettiin pelastuslaitoksen kuntien yhdyshenkilöverkostoa. Muina keskeisempinä varautumisen tehtävinä oli tarjota asiantuntija-apua eri turvallisuustyöryhmissä sekä projekteissa. Keskeisessä roolissa vuoden aikana olivat mm. Hule- ja pohjavesityöryhmät, tulvariski, Sevesokohteet kuntien varautumisen osalta, patoturvallisuus, pelastuskoirayhdistykset, yrittäjäyhdistys, pelastuslaitoksen riskianalyysi sekä kuntien turvallisuussuunnittelu. Pelastuslaitoksen kotisivujen uudistumisessa tekstitettiin varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvät sivut ja osallistuttiin tarvittavilta osin muuhun turvallisuusviestintään.
Pelastuslaitos mukana huoneistopalojen paineenhallinnan tutkimisessa Pelastuslaitoksen palontutkintaryhmä jatkoi toimintavuonna vuosille 2014–2015 määriteltyjen teemapalojen tutkintaa. Teemojen lisäksi tutkittiin muutamia muita merkittäviä paloja ja kaikki vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet palot. Palokuolemia oli Varsinais-Suomessa vuonna 2015 yhteensä 5. Lisäksi yksi henkilö loukkaantui tulipalossa vakavasti. Kaikki kuolinpalot olivat yksiuhrisia
14
paloja. Kaiken kaikkiaan kahdeksanjäseninen palontutkintaryhmä tutki yhteensä 48 paloa. Paineenhallinta huoneistopalossa -tutkimus käynnistyi toukokuussa 2015. Tutkimus jatkuu vuoden 2016 syksyyn saakka. Hankkeen isäntänä toimii Aalto-yliopisto, yhdessä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, VTT:n, Stravent Oy:n ja Palotekninen Insinööritoimisto Markku Kauriala Oy:n kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan paineen merkitystä sekä huoneistosta poistumisen kannalta että rakennusmääräysten kannalta mm. matalaenergiarakentamista silmällä pitäen. Seveso-kohteiksi luokitellut yritykset ja varastot, satamien sekä ratapihan ulkoiset pelastussuunnitelmat päivitettiin ja puutuvat suunnitelmat laadittiin. Toimintavuodelle määritellyt Seveso-kohteiden kohdekohtaiset harjoitukset toteutuivat suunnitelluista. Teksti: Kari Leino, valmiuspäällikkö
Valvonnan vuosi 2015
Asunto-osakeyhtiöiden turvallisuusasiat paremmalle huomioille elastuslaitoksella käynnistettiin syksyllä 2014 pilottihanke kerrostalojen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tarkoituksena oli saada turvallisuusasiat paremmin huomioiduksi asunto-osakeyhtiöiden kokouksissa ja luoda käytäntö omatoimisen palotarkastustoiminnan toteuttamiseksi. Varsinainen kokeilu toteutettiin vuonna 2015, jolloin taloyhtiöt joutuivat kevätkokouksissaan pohtimaan ja vastaamaan pelastuslaitokselle turvallisuusasioista. Pelastuslaitos pyysi taloyhtiöitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskivat mm. pelastussuunnitelmaa, palovaroittimia, osoite- ja opasmerkintöjä, teknisiä laitteita ja väestönsuojaa. Omavalvontalomakkeen yhteydessä pelastuslaitos pyysi palauttamaan myös yhtiökokouksen pöytäkirjakopion tai pöytäkirjaotteen, josta voitaisiin todeta asian olleen käsittelyssä itse kokouksessa. Toimintaa varten pelastuslaitos laati palotarkastusoppaan lomakkeen täyttämistä varten, sekä ohjeita nettisivuille ja neuvovan puhelimen, josta vastaa asiaa pelastuslaitoksella hoitava palotarkastaja. Hanke eteni hyvin, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Riskienhallinta
mutta palautusprosentti ei ollut niin hyvä kuin odotettiin ja mihin pientalojen omavalvonnassa olimme tottuneet. Kerrostalojen omavalvontaa tullaan yhä kehittämään ja säännönmukaisesti jatkamaan. Vuonna 2016 odotamme uutta valvontaohjelmaa, joka mahdollistaisi omavalvonnan paremman toteuttamisen ja seurannan.
Onko ikäihmisten asumisturvallisuus kunnossa? Pelastuslaitos panosti tänä vuonna entistä enemmän asumisen paloturvallisuuden parantamiseen. Valvontatyössä on havaittu, että nykyään yhä useammin esim. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
iäkkäitä ihmisiä hoidetaan kotihoidon tukemana kotona. Pelastuslaitos on toisinaan huolissaan kotona-asumisen turvallisuudesta. Kykeneekö hoidettava asukas yksin selviytymään kotona ja hädän hetkellä poistumaan asunnosta? Tai luoko asukas tietämättään taloyhtiölle turvallisuusriskin? Näitä tilanteita varten pelastuslaitos on koonnut työryhmän, jonka tarkoituksena on viestittää kotona asumisen turvallisuudesta ja antaa turvallisuusasiantuntemusta sitä tarvitseville tai suorittaa kohteissa palotarkastuksia. Teksti: Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö
15
Turvallisuusviestintä
Tapahtumat ja some tuovat turvallisuusviestinnän lähelle ihmistä
elastuslaitoksen vuosi 2015 oli jälleen pullollaan erilaisia turvallisuustapahtumia. Paloautot ja ambulanssit näkyivät niin päiväkotien pihassa kuin isommissa messutapahtumissakin. Pyrimme olemaan lähellä kansalaista ja tuomaan pelastuslaitoksen ihmiset ja toiminnan tutuksi kaikenikäisille lapsista vaariin. Ihmisiä pyrimme tavoittamaan heidän arkensa keskellä – nykyään se tarkoittaa yhä enemmän myös sosiaalista mediaa. Yksi viestinnän painopisteistä vuonna 2015 olikin sosiaalisen median käytön monipuolistaminen ja tehostaminen. VarTu-kouluturvallisuusprojekti eteni vuonna 2015 siten, että järjestimme koulujen turvallisuusvastaaville neljä koulutustilaisuutta. Vuonna 2015 käynnistimme myös koulutukset kotihoidon parissa työskenteleville. Tarkoituksena on tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus kaikille Varsinais-Suomen kaupungin kotihoidon parissa työskenteleville esimiehille ja tiimin vetäjille.
Kevät täynnä tapahtumia Tammikuussa Ipanahipoissa palomiehet esittelivät perheen pienimmille paloauton ihmeitä. 112-päivää vietettiin jokavuotiseen tapaan Turun päätapahtumassa sekä Talvikkitapahtuman yhteydessä Uudessakaupungissa. Ohjelmassa oli toiminnan ja kaluston esittelyä sekä jo tutuksi tullut turvallisuusruletti, jossa turvallisuusaiheiseen kysymykseen
16
vastaamalla voitti palkinnon. Mukana oli toistakymmentä eri toimijaa ja viranomaista. Päivä oli hauska ja keräsi paljon innokkaita kävijöitä koleasta ilmasta huolimatta. Rakenna ja sisusta -messuilla helmikuussa luennoitiin kodin paloturvallisuudesta ja messuosastolla vastattiin rakentajia ja sisustajia askarruttaviin kysymyksiin. NouHätä!-kampanja rullaa tutulla tavalla joka vuosi. Varsinais-Suomessa ensimmäisenä käyttöön otettu NouHätäkampanjaan liittyvä virtuaalinen turvallisuusoppitunti sai jatkoa vuonna 2015. Koulut osallistuivat tuntiin runsain joukoin ja saimme siitä kovasti kiitosta. Aluekilpailut järjestettiin tänä vuonna uuden uutukaisella Luolalan asemalla Naantalissa.
Saaristossa turvallisuusosaamisen tärkeys korostuu Saariston turvallisuuteen panostetaan jokavuotisella Saariston Turvallisuuspäivä -tapahtumalla. Saaristossa välimatkat ovat pitkiä ja avun saapuminen mantereelta voi kestää pitkään. Turvallisuuspäivän tavoitteena onkin parantaa saaristossa aikaa viettävien turvallisuutta opastamalla omatoimiseen ennaltaehkäisyyn sekä toimintaan onnettomuustilanteessa. Vuonna 2015 turvallisuuspäivä järjestettiin Kasnäsissä Kemiönsaarella. Teemana tapahtumassa olivat muun muassa paloturvallisuus, alkusammutus, hätäensiapu ja mökin koordinaatit. Mukana tapahtumassa oli myös monia muita viranomaisia. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Turvallisuusviestintä Aloitetaan jo pienistä ihmisistä Syksyisin pelastuslaitos opastaa kakkosluokkalaisia turvallisuuden pariin. Turvallisuuskoulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille. Aiheina on muun muassa hätänumeroon soittaminen, oman kodin turvallisuus ja palovaroitin. Kouluttajina toimivat pääosin työvuorossa oleva pelastushenkilöstö. Vuonna 2015 turvallisuuskoulutuksen tilasi 179 luokkaa ja kaiken kaikkiaan koulutus tavoitti yli 3000 kakkosluokkalaista. Kaikilla Varsinais-Suomen paloasemilla riittää vierailijoita ympäri vuoden. Etenkin päiväkotiryhmät ovat meillä lähes vakiovieraita ja palomiehet ottavatkin pienet vieraat vastaan aina hymyssä suin. Pelastuslaitos opasti vuonna 2015 yli 3 500 päiväkotilaista. Jo pienen lapsen on hyvä tietää, ettei palomiestä tarvitse pelätä.
Paloasemat tutuksi Syyskuun toisena sunnuntaina vietettiin Turun päivää, jolloin Turun keskuspaloaseman museon ovet avautuivat yleisölle esittelykierroksin ja päivän työvuoro esitteli etupihalla kalustoa. Reippaat veteraanimme veivät vieraat jännittävälle aikamatkalle paloaseman historiaan mitä uskomattomimmin tarinoin. Marraskuun lopulla vietetään valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa, joka alkaa Päivä Paloasemalla -tapahtumasta. Tänä vuonna 36 sopimuspalokuntaa avasi ovensa yleisölle ympäri VarsinaisSuomea hauskalla koko perheen tapahtumalla, jossa pääsi esimerkiksi tutustumaan paloaseman kalustoon. Pelastuslaitos avasi puolestaan ovensa yleisölle Kaarinan, Uudenkaupungin, Liedon ja Luolalan asemilla. Viikko huipentuu Pohjoismaiden yhteiseen palovaroitinpäivään. Järjestimme myös yhteistyössä Päivä Paloasemalla -tapahtuman ja Lastenklinikoiden kummien kanssa lastenklinikkavierailun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tarkoituksena oli ilahduttaa klinikan pieniä potilaita viemällä tapahtuma pienimuotoisena heidän luokseen, koska he eivät pääse kokemaan sitä paloasemille. Kaksi pelastuslaitoksen palomiestä vieraili
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
osastolla ja he kertoivat pikkuisille potilaille palomiehen työstä sekä vastasivat lasten esittämiin kysymyksiin.
Some kukoistaa - pelastuslaitos on siellä missä ihmisetkin Turvallisuusviestinnän kertominen kasvotusten on varmastikin yksi tehokkaimmista keinoista parantaa alueemme turvallisuuskulttuuria. Se on kuitenkin myös yksi eniten resursseja sitovista keinoista, joten rinnalle on valjastettava muita tehokkaita viestintäkanavia. Jotta tehokas viestintä onnistuu, pelastuslaitosten on oltava siellä, missä ihmisetkin. Pelastuslaitos on ollut aktiivinen toimija sosiaalisessa mediassa jo vuodesta 2013. Viestit ja kanavat ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet koko ajan ja turvallisuusviestintämme somessa tavoittaa koko ajan yhä enemmän ihmisiä. Esimerkiksi Suomen suosituimman somekanavan, Facebookin, kautta tavoitamme joka kuukausi 100 000–200 000 ihmistä. Parasta somessa on se, että emme vain tavoita ihmisiä, vaan saamme heidät myös reagoimaan viesteihimme tykkäyksin, kommentein ja viestin jakamisella yhä eteenpäin. Suosittuja julkaisuja Facebookissa ovat olleet esimerkiksi pelastuslaitoksen Kuumaa Kamaa -blogin postaukset sekä erilaiset turvallisuusviestinnälliset kuvapäivitykset. Vuonna 2015 otimme käyttöömme meille uuden somekanavan, Instagramin. Instagramissa viestintätyyli on hieman rennompaa, vaikka aiheet olisivatkin vakavia. Näin tavoitteenamme on tavoittaa nuorempia kohderyhmiämme, kuten teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia. Julkaisuista tekee elämänmakuisia se, että ne tuotetaan osittain pelastus- ja ensihoitopalveluiden vuorojen kesken. Julkaisuringissä onkin viestinnän lisäksi palomestareita, palomies sekä ensihoitajia. Lyhyen ja ytimekkään viestinnän kanava, Twitter, sopii puolestaan nopeaan varoittamiseen. Kesällä 2015 pelastuslaitos aloitti pilottina twiittaamaan väestöön vaikuttavista onnettomuuksista antamalla oleellista tilannetietoa tai varoituksia. Pilotin tavoitteena on ollut testata, saavutetaanko väestö Twitterin kautta nopeammin, joko suoraan tai välillisesti, kuin perinteisin tiedotuksen keinoin. Vuonna 2015 pelastuslaitos oli mukana Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa sekä Wordpressissä. Teksti: Tanja Uusitalo, koulutussuunnittelija Maria Nykyri, tiedottaja
17
18
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Vain murto-osa palomiehen työstä on pelastustoimintaa. Työhön kuuluu myös harjoituksia, päivittäistä asemapalvelusta sekä ennaltaehkäisevää työtä turvallisuusviestinnän ja tarkastusten muodossa.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
19
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA Tehtävämäärä samalla tasolla kuin viime vuonna
Pelastustoiminnassa yhteistyötä tehdään monella taholla uonna 2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 8 000 tehtävää, kun vuonna 2014 tehtäviä oli noin 8 150. Muun muassa ensivastetehtävät ja maastopalot vähenivät, mutta liikenneonnettomuuksia ja vahingontorjuntatehtäviä oli puolestaan enemmän.
Yhteistyösopimuksilla vahvistusta Salon alueelle ja MIRG-toimintaan Vuoden aikana solmittiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sopimus, jonka mukaan pelastustoiminnan johtamista vahvistetaan erityisesti Salon alueella. Pelastuslaitos ylläpitää merellisiä onnettomuuksia varten koulutettua erikoisryhmää (MIRG-ryhmä). Toiminnan koulutuksen kehittämiseksi solmittiin Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyösopimus, jonka avulla MIRG-toiminnan koulutusta saadaan edelleen kehitettyä.
20
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
21
Operatiivinen toiminta PELASTUSTOIMINTA
Uusi öljyntorjuntasuunnitelma vahvistettiin Kuluneen vuoden aikana pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma vahvistettiin. Suunnitelma on samalla osa ELY-keskuksen laatimaan yhteistoimintasuunnitelmaa, jonka avulla koordinoidaan Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Ahvenanmaan pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiutta. Vuoden aikana käynnistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa öljyntorjuntaan liittyvä kehittämishanke, jonka avulla määritetään muun muassa vapaaehtoistoimijoiden rooli suurissa öljyvahingoissa. Hankkeen tulosten käyttöönotto jatkuu vuonna 2016. Öljyntorjuntavalmiutta kehitettiin toteuttamalla pitkäaikainen varikkohanke Turkuun. Varikko toimii öljyntorjuntakaluston keskusvarastona ja on osa öljyntorjuntavalmiuden kokonaisuutta. Lisäksi kuluneena vuonna pelastuslaitokselle hankittiin E-luokan öljyntorjunta-alus, joka sijoitettiin Houtskariin.
Hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken mahdollisti sen, että pelastus- ja ensihoitotoiminta sekä vastaanottokeskukset saatiin ohjeistettua siten, että niissä työskentelevät ja asuvat henkilöt saavat mahdollisimman turvallisen oleskeluympäristön.
Viranomaisyhteistyön merkitys korostui turvapaikanhakijatilanteessa Alkusyksystä käynnistynyt turvapaikan hakijoiden ja vastaanottokeskusten aiheuttama varautuminen vaikutti myös pelastuslaitoksen arkeen. Kiinteistöjen sekä niihin majoitettavien henkilöiden turvallisuus nousi merkittävään asemaan.
22
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta
Merkittävimmät onnettomuudet 2015 • 6.2. Mynämäellä pienryhmäkodin palo, josta evakuoitiin 11 henkilöä. • 12.2. varauduttiin voimakkaan tuulen aiheuttamaan meriveden voimakkaaseen nousuun. Ennusteen mukaan merivesi nousee varsin korkealla (arvio +130 cm). Tilanteen vakavuudesta huolimatta säätilanteesta ei aiheutunut merkittäviä vahinkoja. • 21.2. paloi Nousiaisissa navetta, jossa menehtyi 10 lehmää. • 8.4. riehui maakunnan alueella kevätmyrsky, josta syntyi pelastuslaitokselle lyhyessä ajassa n. 200 vahingontorjuntatehtävää sekä useita maastopaloja. • 26.4. 5 pelastuslaitoksen henkilöstä oli valmiudessa lähtemään kansainväliseen tehtävään Nepalin maanjäristysalueelle. Valmius purettiin ja ryhmän ei tarvinnut lähteä alueelle. • 20.8. Mellilässä paloi 160 neliön konehalli, jossa usean kaasupullon räjähdys aiheutti vaaratilanteen pelastushenkilöstölle. • 21.9. 2-tiellä tapahtui vaarallista ainetta kuljettaneen kemikaalirekan onnettomuus. Onnettomuuspaikalla operoi neljän eri pelastuslaitoksen henkilöstöä. • 30.12. Turussa Pansion kaupunginosassa paloi n. 2000 neliön liikerakennus. Palon leviäminen alueen muihin rakennuksin kyettiin estämään.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
23
Operatiivinen toiminta ENSIHOITO Vuodessa noin 41 000 ensihoitotehtävää
Ensihoidon palveluyksikössä siirryttiin uuteen työaikamalliin elastuslaitos toimii ensihoitopalvelujen tuottajana ja toteuttaa osaltaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin vahvistamaa ensihoidon palvelutasopäätöstä. Päätöksen mukaan pelastuslaitos ylläpitää 12 ensihoitoyksikköä eli ambulanssia, joiden tukikohtina toimivat paloasemat. Ensihoitotehtävien kokonaismäärä oli vuonna 2015 41 086, joka on samalla tasolla kuin vuonna 2014. Ensihoidon porrasteisuuteen kuuluu ensivastetoiminta, jonka avulla hätätilapotilaan luo saadaan hälytettyä lähin apua antava yksikkö, joka usein on paloauto. Ensivastepalveluja tuotetaan yhteistyössä alueen sopimus-
24
palokuntien ja muiden toimijoiden kanssa ja tehtävien kokonaismäärä vuonna 2015 oli n. 1 500. Määrä vastaa edellisten vuosien tasoa. Uusina toimijoina ensivastetoiminnan käynnistivät Rymattylän VPK 9.3 ja Tarvasjoen VPK 1.11. Ensihoidon palveluyksikössä siirryttiin uuteen työaikamalliin 1.5. Uusi työaika koskee koko ensihoidon operatiivista henkilöstöä. Kokemukset muutoksesta ovat olleet positiivisia. Hankimme myös kolme uutta ambulanssia, joista kaksi sijoitettiin keskuspaloasemalle ja yksi Naantalin asemalle.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta ENSIHOITO
Kehittämisen painopisteinä toiminnan laatu ja työturvallisuus Vuoden 2015 aikana palveluyksikössä kehitettiin ensihoitotoiminnan laatua mm. luomalla uusia henkilökunnan osaamista kuvaavia mittareita sekä osallistumalla erilaisiin tutkimushankkeisiin, kuten esim. rintakipupotilaan hoito, ISBAR-konsultaatio-ohjeen suunnittelu, palveluyksikön työhyvinvointikysely ja asiakastyytyväisyyskysely. Työturvallisuuden edistämiseksi palveluyksikön turvaohje päivitettiin sekä hankittiin kaikille henkilökohtaiset viiltosuojakäsineet, suojalasit sekä handsfree-kuulokkeet VIRVE-puhelimiin. Vuoden aikana saimme jokaiseen työvuoroon myös omat ergonomia-, elvytys- ja ajokouluttajat. Erikseen nimetyt henkilöt vastaavat tehtävistä oman toimensa ohella.
Ensihoito vahvasti mukana turvallisuusviestinnässä
sä 1.8 järjestettyyn saariston turvallisuuspäivään sekä Turun päivään 20.9. Olimme mukana myös Turun kaupungin tekemässä eri ammattien sekä FinnHemsin:n esittelyvideoissa. Ambulanssien mukana oli vuoden aikana noin 60 opiskelijaa ja harjoittelijaa eri oppilaitoksista, hätäkeskuksesta, puolustusvoimilta sekä rajavartiolaitokselta. Vuoden aikana ensihoitajat perustivat omatoimisesti kutomisryhmän, sillä he halusivat tuoda kädentaidoillaan hyvää mieltä. Ryhmän 14 jäsentä ahkeroivat syksyn aikana yli 70 paria villasukkia. Ensimmäiset sukat lahjoitettiin Paattisten suojakodin asukkaille jouluyllätyksenä, minkä lisäksi sukkia lahjoitettiin TYKS:in lasten ja nuorten kirurgiselle osastolle sekä Verkarannan asumisyksikölle. Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö
Pelastuslaitoksen ambulanssit osallistuivat vuoden aikana useisiin yleisötapahtumiin kuten esim. KasnäsisVarsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
25
Poimintoja vuodelta 2015
Tehtävästä uutta näkökulmaa yhteistyöhön
Valtatie kahdella kaatunut kloraattirekka aiheutti neljän pelastuslaitoksen yhteistehtävän yyskuun 21. päivä klo 15.25 Turun hätäkeskus hälytti keskisuuren vaarallisten aineiden onnettomuustehtävän valtatie kahdelle Humppilan ja Huittisten välille. Itse onnettomuuspaikka paikantui noin 20 km Humppilasta Huittisten suuntaan. Lähimmät paloasemat olivat Huittisten paloasema Satakunnan puolella ja Alastaron paloasema Varsinais-Suomen puolella. Hätäilmoituksen sisältönä oli ”Kloraattia 50/1495 YK 2428, 44 tonnia. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajasta n. 1,5–2 km etelään Forssaan päin, vaarallisen aineen kulj, tukkii tien, rekka palaa, natriumkloraatti, vetoauto ja peräkärry, 150 m taloon, peltoa muuten.” Tehtävää johtamaan hälytettiin VS-joki P3, joka lähti Loimaan asemalta. Lähes samaan aikaan klo 15.33 Satakunnan hätäkeskus hälytti Satakunnan pelastuslaitokselta joukot keskisuuren liikenneonnettomuustehtävään. Hätäilmoituksen sisältönä oli: ”Säiliöauto nurin, kloraattia, auto palaa, 45 tonnia kuormassa, nuppi palaa ja tie poikki.” Tehtävän johtajaksi lähti Eurasta Satakunnan päivystävä palomestari SaP32. Turun hätäkeskus korotti onnettomuuden nopeasti suureksi vaarallisen aineen onnettomuudeksi, jonka johtajaksi määräytyi VSP2, päivystävä päällikkö Varsinais- Suomen pelastuslaitokselta. Toimin kyseisenä päivänä päivystävänä päällikkönä ja lähdin välittömästi tehtävään keskuspaloasemalta Turun Eerikinkadulta. Lähtöä tehdessäni asemalta sain välittömästi tukea kolmelta pelastuslaitoksen työntekijältä, joista kaksi toimii päivystävänä päällikkönä ja yksi päivystävänä palomestarina. Heidän tehtäväkseen tuli miehittää johtokeskusauto VS10. Itse lähdin kohteeseen omalla ajoneuvollani. Matka tyssäsi kuitenkin heti alkumatkaan, kun päivystävän päällikön ajoneuvo hajosi Ratapihankadulla. Onneksi takana tullut johtokeskusyksikkö VS10 henkilöstöineen pelasti allekirjoittaneen ja pääsin ehjän ajoneuvon kyytiin ja kohti onnettomuuspaikkaa. Ajoneuvon rikkoutuminen sattui ”hyvään kohtaan” johtamisen kannalta. Matkan aikana tilanne eli koko ajan ja lisätietojen saaminen sekä niiden analysointi
26
osoittautui haasteelliseksi. Mikäli olisin ajanut itse, en olisi voinut keskittyä tehtävän hoitamiseen, vaan olisin joutunut keskittymään pelkästään hälytysajoon ja näin johtaminen olisi kärsinyt huomattavan paljon.
Haasteena erilaiset toimintamallit ja tiedon kulku Kohteeseen oli hälytetty voimia kahden hätäkeskuksen toimesta, jolloin voimaa tehtävän hoitamiseen oli riittävästi. Kohteeseen oli matkalla neljän eri pelastuslaitoksen henkilöstöä Satakunnasta, Pirkanmaalta, KantaHämeestä sekä Varsinais-Suomesta. Satakunnan päivystävä palomestari lähestyi kohdetta oman väkensä kanssa Huittisten suunnasta idästä, Pirkanmaan yksiköt Punkalaitumen suunnalta pohjoisesta, Kanta-Hämeen yksiköt Humppilan suunnasta lännestä ja Varsinais-Suomen yksiköt etelästä Loimaan suunnasta. Kaikki tuntui hyvälle itse tehtävän hoitamisen kannalta. Luulisi, että tehtävän johtaminen helpottuisi huomattavasti näin suuren torjuntavoiman kanssa. Ongelmaksi muodostui kuitenkin jo heti alkuvaiheessa se, että Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten päivystävät palomestarit ajoivat ”omaa tehtävää”. Molemmat hankkivat tietoja omien kanaviensa kautta, pääosin omien hätäkeskusten kautta. Satakunnan pelastuslaitoksen muut päivystävät palomestarit osallistuivat tehtävään ja auttoivat oman laitoksen P3:sta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen viesti-ja johtokeskus auttoi VarsinaisSuomen P3:sta omien tietojensa perusteella. Onnettomuuteen joutuneen auton kuljettamasta vaarallisesta aineesta oli pitkän aikaa ristiriitaista tietoa, mikä vaikutti torjuntataktiikkaan. Välillä aine oli kiinteää ja välillä nestemäistä. Tietojen mukaan kiinteä aine olisi äärimmäisen reaktiivista kohdatessaan tulipalon ja aiheuttaisi torjuntahenkilöstölle vaaraa reaktiivisuutensa vuoksi, kun taas nestemäinen aine olisi huomattavasti rauhallisempaa tulipalossa. Se aiheuttaisi vaaraa vasta kuivuessaan. Satakunnan puolella aineen olomuoto oli tiedossa, mutta Varsinais-Suomen puolella ei, joten torjuntataktii-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Poimintoja vuodelta 2015
kan valitseminen oli hankalaa. Päivystävänä päällikkönä en voinut tiedossa olevan tiedon perusteella tehdä päätöstä ajoneuvon palon sammuttamisesta, vaan päädyin ratkaisuun, jossa palavaa ajoneuvoa ei lähestytä ennen kuin aineen olomuoto on varmasti selvillä. Lopulta aineen olomuoto saatiin varmistettua, se oli nestemäistä. Palon sammutus ja aineen torjuntatoimet saatiin nopeasti hoidettua. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja ja aineelliset vahingot rajoittuivat kaatuneeseen ja palaneeseen säiliöautoon sekä sieltä valuneeseen nestemäiseen kloraattiin. Kokonaisuudessaan tehtävä sujui hyvin alkukankeudesta huolimatta.
Poikkeuksellisesta tehtävästä uutta oppia yhteistyöhön Poikkeuksellinen onnettomuus herätti muutamia kysymyksiä sekä minulle tilanteen johtajana että muille tehtävään osallistuneille. Tilanteesta järjestettiin palautetilaisuus Loimaan paloasemalla, jossa tehtävä ajettiin uudelleen rauhallisemmassa ympäristössä sisätiloissa. Tilaisuuden tarkoitus oli oppia virheistä ja miettiä miten jatkossa asia voisi hoitua paremmin. Kaikki tilaisuudessa mukana olleet pelastuslaitosten edustajat olivat samaa mieltä siitä, että kohteessa oli
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
riittävästi henkilöstöä hoitamaan onnettomuutta. Neljän pelastuslaitoksen toimintamalleissa on kuitenkin huomattavia eroja muun muassa viestiohjeessa, viestivälineissä, johtamismalleissa ja yleisessä toimintamalleissa. Nämä edellä mainitut seikat vaikeuttivat yhteistyötä ja tilanteen hoitamista. Tässä meillä kaikilla pelastuslaitoksilla on jatkossa oppimisen paikka. Olisivatko yhtenäiset toimintamallit esimerkiksi viestiliikenteessä, johtamisjärjestelmissä vaikeita toteuttaa niin, että ne olisivat tulevaisuudessa samankaltaiset tai jopa samanlaiset. Helpottaisiko, jos lähialueen toimijat olisivat tutumpia keskenään ja harjoittelisivat yhdessä vastaavia tapahtumia vaikka karttaharjoituksissa. Uskon, että tämä onnettomuus syyskuun loppupuolella on sysäys uudenlaiseen ajatteluun ja yhteistyöhön lähialueiden toimijoiden kesken. Meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen päämäärä: saada tilanne haltuun nopeasti, aiheuttamatta lisävaaraa ihmisille, eläimille ja omaisuudelle. Tätä helpottaa yhteinen toimintamalli tai edes yhteisten pelikaverien ja heidän toimintatapojensa tunteminen. Teksti: Kari Alanko, aluepalopäällikkö, tehtävää johtanut päivystävä päällikkö
27
Poimintoja vuodelta 2015
Peruskouluista pelastuslaitoksen kumppaneita
VarTu-hankkessa parannetaan koulujen turvallisuutta arTu on varsinaissuomalainen kouluturvallisuushanke, jossa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kumppaneina toimivat maakunnan peruskoulut. Hanke käynnistettiin vuonna 2014 ja koulujen turvallisuusvastaavien koulutukset aloitettiin alkuvuodesta 2015. VarTu-toimintamalli perustuu kumppanuusajatukseen, josta hyötyvät molemmat osapuolet. Kumppanuuden tavoitteena on luoda jokaiseen alueemme kouluun turvallinen oppimisympäristö. Pelastuslaitos pyrkii tähän kehittämällä koulutilojen turvallisuutta sekä parantamalla henkilökunnan, oppilaiden sekä myös kotijoukkojen turvallisuustietoutta. Kumppanuuskouluille tarjotaan koulutusten ja neuvonnan lisäksi mahdollisuutta verkostoitua muiden koulujen turvallisuusvastaavien kanssa. Pelastuslaitos odottaa puolestaan kouluilta sitoutumista henkilöstönsä, oppilaidensa ja heidän kotiensa turvallisuustietouden parantamiseen oman koulunsa osalta.
Verkostoitumista koulutuksissa ja sosiaalisen median avulla Pelastuslaitos koulutti koulujen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä keväällä ja syksyllä 2015. Turvallisuusvastaavien tehtävänä on edistää turvallisuusosaamista omassa koulussaan ja toimia linkkinä koulun ja pelastuslaitoksen välillä. Kevään koulutuspäivänä harjoiteltiin turvallisuuskävelyn tekemistä ja alkusammutustaitoja. Syksyllä kerrattiin ensiaputaitoja, minkä lisäksi poliisi kertoi kouluturvallisuudesta omasta näkökulmastaan. Kuuteen erilliseen koulutuspäivään osallistui kaikkiaan yli 160 koulujen rehtoria, turvaopettajaa tai turvallisuusvastaavaa Varsinais-Suomen alueelta. Jokaiselle osallistujalle jaettiin mukaan turvallisuutta tukevaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää koulun turvallisuuden parantamisessa. Kouluturvallisuushankkeeseen liittyen luotiin extranetsivu, jolla voidaan jakaa esimerkiksi opetusmateriaalia. Yksi hankkeen tarkoituksista oli saada koulujen turvallisuudesta vastaavat henkilöt keskustelemaan ja verkostoitumaan keskenään. Facebookiin luotiin suljettu ryhmä
28
tiedonkulun ja informaation välittämiselle. Facebookryhmä on ollut yhteen kokoava tekijä ja siellä on ollut helppo kysellä turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.
VarTu jatkuu vuonna 2016 uusin aihein VarTusta saatu palaute on ollut positiivista, joten hanketta jatketaan ja kehitetään uusilla aiheilla keväällä ja syksyllä 2016. Tarkoituksena vuonna 2016 olisi saada kouluturvallisuushankkeen yhteydessä laadittua turvallisuusopetusta oppilaiden kautta kotiin. Vuonna 2016 pyritään hankkeen tiimoilta kehittämään yhteistyötä myös poliisin kanssa. Teksti: Petri Tassila, riskienhallintapäällikkö Maria Nykyri, tiedottaja
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Poimintoja vuodelta 2015
Mistä nimi VarTu tulee? Jo kouluturvallisuushankkeen nimeä lähdettiin miettimään pelastuslaitoksen ja koulujen yhteistyöllä. VarTu – Varsinaissuomalaista Turvallisuutta on kevään 2014 nimikilpailun tulos, jossa VarsinaisSuomen peruskoulut saivat ehdottaa nimeä hankkeelle. Voittajanimen perusteluineen keksi Vaisaaren koulun 8E-luokka. Voittajaluokka sai palkinnoksi jännittävän Action-päivän pelastuslaitoksella.
Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuslaitoksen vuosikertomus vuosikertomus 2015 2015
29
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Sopimuspalokunnat tärkeä osa Varsinais-Suomen pelastuslaitosta opimuspalokunnat muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisken henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. Maakunnassa toimii 67 sopimuspalokuntaa eli VPK:ta. VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtävät omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa kauempanakin. Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihenkilöstöllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa palo- ja onnettomuustilanteissa. Muun muassa myrskyjen aiheuttamien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota. Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytyksiin vuonna 2015 yhteensä 4 144 kertaa, joista pelastuspuolen tehtäviä oli 3 195 kappaletta ja ensivastetehtäviä ensihoidon avuksi 949 kappaletta.
Vuosisuunnittelu luo raamit yhteistyölle Yhteistyö aluepelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä toimii laaditun vuosikellon mukaan. Kokonaisuuteen kuuluu neljä VPK-päällikköpalaveria vuosittain. Kaksi tilaisuuksista on seminaarityyppisiä koko maakunnan VPK-sektorille suunnattuja tilaisuuksia ja kaksi sopimuspalokunnan oman yhteyshenkilön ryhmälleen pitämiä alueellisia kokouksia
VPK:t toimivat monenlaisissa tehtävissä Sopimuspalokuntatoiminta on hyvällä tasolla ja jopa tehostunut entisestään. Yhteispeliä on rakennettu yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteinen tavoitehan on järjestäytyneen ja tehokkaan avun tuottaminen pelastustoimen apua tarvitseville kansalaisille. Edellä mainittujen hälytystehtävien lisäksi sopimuspalokunnat tekivät merkittävän määrän turvallisuusviestinnän tehtäviä. Paloautoesittelyt, poistumisharjoitusten seuraaminen sekä alkusammutusharjoitukset ovat monilla paikkakunnilla sopimuspalokuntien hoitamia. Ensivastetehtäviin sopimuksen tehneitä sopimuspalokuntia on tällä hetkellä 24. Peruskoulutus tehtäviin tulee aluepelastuslaitoksen toimesta ja täydennyskoulutusta hoitaa sairaanhoitopiiri. Toiminnan tueksi on uusittu kuluneena vuonna hoitovälineitä sekä asusteita.
30
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Vuosisuunnittelussa ovat mukana pelastuslaitoksen järjestämät koulutukset, kuten lämpimät savusukellusharjoitukset, kattotyöskentelykoulutukset sekä muuta tilanteen mukaan ajankohtaista. Yhteydenpito päivittäisten asioiden osalta hoituu yhdyshenkilön kautta. Marraskuussa VPK:t laativat seuraavan vuoden viikkokoulutussuunnitelmansa sekä vuoden lopuksi nimeävät savusukeltajat sekä yksikönjohtajat. Loppuvuoteen viimeiselle vuosineljännekselle sijoittuvat Paavo Nurmi
-keskuksen toteuttamat savusukeltajien kuntotestaukset. Vuonna 2015 testeihin osallistui 351 sopimuspalokunnan savusukeltajaa. Koko VPK-kentälle suunnatuissa tilaisuuksissa on yhteistyökumppanina Länsi-Suomen pelastusalan liitto. Peruskoulutusjärjestelmän mukaisilla kursseilla vuonna 2015 koulutettiin 358 palokuntalaista. Kurssijärjestelystä vastasivat LsPel ja FSB.
Kolmelle VPK:lle uudet tilat vuoden aikana Osaavien henkilöiden lisäksi tarvitaan myös tiloja, kalustoa sekä suojavarusteita. Paloasemat ovat paljolti kuntien omistamia. Tarvittavia korjauksia ja huoltoja tehdään kuntien toimesta ja toiminnallisia muutostöitä hoitaa pelastuslaitos. Vuonna 2015 Uudessakaupungissa ja Paraisilla remontoitiin VPK:lle nykyisiä paloasematiloja toimivampaan kuosiin. Uusiakin tiloja on saatu käyttöön. Luolalan paloaseman valmistuttua kertomusvuoden alussa sai Raision VPK sieltä tilat käyttöönsä. Myös Kemiönsaaren paloasema ja Piikkiön paloasema valmistuivat vuoden aikana. Pelastuslaitoksen infratiimi onkin tehnyt mittavan työn asemakiinteistöjen parantamiseksi. Varusvarastolta toimitettiin melkoinen määrä varusteita sopimuspalokuntalaisten käyttöön: muun muassa palopukuja, saappaita, käsineitä hieman vajaat 200 kpl per tuote. Nuoriso-osaston pukusettejä toimitettiin 78 kappaletta. Jakoperusteet varustevaihdon osalta olivat entisenlaiset: 20 % henkilömäärästä, joka on osallistunut viikkokoulutus- tai kurssitilaisuuksiin vähintään 30 tuntia kalenterivuoden aikana, kerryttää hankintakassaa. Teksti: Olli Lehtisalo, asemamestari
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
31
Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat
Loimaan seudun sopimuspalokunnat Auran VPK Karinaisten VPK Kosken VPK Marttilan VPK Metsämaan VPK Oripään VPK Pöytyän VPK Tarvasjoen VPK Yläneen VPK Yläneen kirkonkylän VPK
Askaisten VPK Jäkärlän VPK Kaarinan VPK Kakskerran VPK Kuusiston VPK Lemun VPK Liedon VPK Maarian VPK Maskun VPK Merimaskun VPK Naantalin VPK
Salon seudun sopimuspalokunnat Salon VPK Halikon VPK Hirvelän seudun VPK Kiikalan VPK Kiskon VPK Kuusjoen VPK Muurlan VPK Perniön VPK Perttelin VPK Somerniemen VPK Suomusjärven VPK
32
Nousiaisten VPK Paattisten VPK Paimion VPK Piikkiön VPK Raision VPK Rantakulman VPK Ruskon VPK Rymättylän VPK Sauvon VPK Turun VPK Vahdon VPK
Vakka-Suomen sopimuspalokunnat Kalannin VPK Karjalan VPK Kustavin VPK Laitilan VPK Lokalahden VPK Mietoisten VPK Mynämäen VPK Pyhämaan VPK Pyhärannan VPK Rautilan VPK Taivassalon VPK Uudenkaupungin VPK Vehmaan VPK
Turunmaan sopimuspalokunnat Hitis Kyrkoby FBK Houtskärs FBK Iniö FBK Kimito FBK Korpo och Norrskata FBK
Turun seudun sopimuspalokunnat
Lielax FBK Nagu FBK Pargas FBK Rosala FBK Västanfjärds FBK
Toimenpidepalkkaiset palokunnat Alastaron palokunta Dragsfjärdin palokunta Laitilan palokunta Loimaan palokunta Someron palokunta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Tekniset palvelut Teknisen palveluyksikön vuosi 2015
Paloaseman vihkiäisiä päästiin viettämään peräti kolme kertaa Varushuolto Vuonna 2015 varushuollossa keskityttiin vakinaisen henkilöstön osalta korvaaviin varuste ja virkavaatehankintoihin sekä toteutettiin päivystävän päällystön palopukujen uusinta. Hankinnan arvo oli noin 38 000 E. Sopimuspalokuntien varustehankintoja tehtiin edellisvuosien tapaan: vuonna 2015 sopimuspalokunnille hankittiin noin 2 500 varustetta ja näiden hankintojen arvo oli 164 000 E. Tämän lisäksi 81 uutta sopimuspalokuntien hälytysosastoihin tullutta henkilöä varustettiin kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2016 aikana palopuvut kilpailutetaan uudelleen nykyisen kilpailutuksen päättyessä. Palopukuhankinnat kilpailutetaan Länsi-Suomen pelastuslaitosten yhteishankintana, jonka Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteuttaa.
Kaluston kunnossapito Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta. Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnossapito on järjestetty koko laitoksen alueella katta-
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
vasti ja samalla tavalla kalustonhoitajien tehtävinä. Korjaamolla työskentelee esimies ja kolme asentajaa, minkä lisäksi alueilla on seitsemän kalustonhoitajaa. Henkilöstölle on asetettu tavoitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemilla käyntikerrat ja muut tehtävät, jotka pitää vuoden aikana tehdä. Raskaan autokaluston huolloista on voimassa olevat sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin, että kaikki sopimuksen piirissä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan vuosittain. Edellisvuosien tapaan uusien säiliö- ja sammutusautojen käyttöönotto mahdollisti taas ajoneuvojen kierrättämisen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin kymmenen sammutusautoa ja kolme säiliöautoa asemalta toiselle suunnitellun autokierron mukaisesti. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset. Kalustonhallinnan kehitystyö jatkui vuoden 2015 aikana ja uutena tavoitteena on saada integroitua mm. kalustonhallinta, varastokirjanpito ja sähköinen ajopäiväkirja yhteen helppokäyttöiseen ohjelmistoon. Tehdyn
33
Tekniset palvelut
periaatepäätöksen mukaisesti käynnistettiin Thingerkehityshanke, jossa yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa räätälöidään pelastuslaitoksen tarpeisiin soveltuva ohjelmisto.
Toimitilapalvelu Kiinteistöjen osalta mennyt vuosi oli hyvin poikkeuksellinen sikäli, että uudet Luolalan, Kemiön ja Piikkiön paloasemat valmistuivat ja otettiin käyttöön. Näin ollen paloaseman vihkiäisiä päästiin viettämään peräti kolme kertaa viime vuoden aikana. Luolalan paloasema valmistui jo vuonna 2014 ja se otettiin virallisesti käyttöön 1.1.2015. Paloaseman vihkiäisiä vietettiin 24.3.2015. Kemiön paloasema valmistui heinäkuun lopussa muutaman kuukauden suunnitellusta aikataulusta myöhässä ja aseman vihkiäisiä päästiin viettämään 12.10.2015. Piikkiön paloasema valmistui aikataulun mukaisesti elokuussa ja aseman vihkiäisiä vietettiin 6.11.2015. Uudishankkeiden lisäksi Paraisten ja Uudenkaupungin paloasemilla toteutettiin toimitilojen muutos- ja korjaustöitä kiinteistöjen käytettävyyden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Edellisvuosien tapaan myös muilla paloasemilla tehtiin lukuisa määrä pienempiä korjaus- ja kunnossapitotöitä.
34
Kalustonhankinta Vuonna 2015 otettiin käyttöön kesän ja syksyn aikana vuonna 2014 tilattuja uusia autoja seuraavasti: kolme sammutusautoa Lo11 (Loimaa), N11 (Naantali) ja Pg11 (Parainen) sekä kaksi säiliöautoa L13 (Lieto) ja So13 (Somero). Keväällä valmistui myös kaksi kalustonhoitajien käyttöön tullutta uutta huoltoautoa. Vuoden 2015 raskaan kaluston hankinnat käynnistettiin ja autot valmistuvat keväällä 2016: säiliösammutusautot As11 (Askainen) ja Ks11 (Kisko), sekä säiliöautot T13 (Turku) ja U13 (Uusikaupunki). Vuodenvaihteessa valmistui myös kolme päivystävän päällystön käyttöön tulevaa johtoautoa (VS2, Länsi30 ja Itä30), autot saadaan operatiiviseen käyttöön alkuvuodesta 2016. Aluskaluston perusparannushankkeen mukaisia hankintoja jatkettiin vuoden 2015 aikana. Houtskariin sijoitettava uusi E-luokan öljyntorjuntavene valmistui. Veneen kastetilaisuus vietettiin Houtskarissa 11.11.2015 ja vene sai kasteessa nimen Maria. F-luokan öljyntorjuntaveneen PgM11 peruskorjaus käynnistyi ja vene saataneen vesille tulevan purjehduskauden aikana. Peruskorjauksen tekijäksi valikoitui tehdyn kilpailutuksen perusteella Marine Alutech Oy. Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2015 2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2015 3. Talouden tunnuslukuja 2011–2015 4. Suoritetut palotarkastukset 2015 5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2010–2015 6. Palokuolemat vuosina 2010–2015 7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2010–2015 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2015 9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2011–2015 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
35
Tilastotietoa
1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2015 (pl. ensihoito) 5% 16 %
Palkat Palveluostot
62 %
Vuokrat Muut kulut
17 %
2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2015 8%
3%
2%
Palkat Palveluostot Vuokrat
Muut kulut
87 %
3. Talouden tunnuslukuja 2011–2015 Tunnuslukuja
2011
2012
2013
2014
2015
465 183
467 217
468 936
470 880
472 725
Nettokäyttömenot euroa/asukas
62,8
64,88
66,15
66,34
66,36
Nettoinvestoinnit euroa/asukas
3,3
3,48
3,99
4,15
4,44
Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa)
408
51
130
572
787
Varsinais-Suomen asukasluku
36
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Tilastotietoa
4. Suoritetut palotarkastukset 2013–2015 Tarkastukset
2013
2014
2015
A1 - A6
2 970
2 576
2 446
omavalvonta
7 309
7 402
7 571
Muut
1 221
1 267
1 323
Tehtävät yhteensä
11 500
11 245
11 340
Uusi valvontasuunnitelma otettiin käyttöön 1.1.2013, mikä muutti myös kohteiden luokittelutapaa. Edellisten vuosien tarkastusmäärät eivät ole siis vertailukelpoisia vuoteen 2013.
5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2011–2015 Tehtävät kiireellisyysluokittain
2011
2012
2013
2014
2015
A-tehtävät
1 768
1 685
1 805
1 457
1 520
B-tehtävät
9 835
9 492
9 701
9 459
9 758
C-tehtävät
14 633
14 355
14 542
14 592
15 251
D-tehtävät
14 509
14 218
15 773
15 715
14 557
Tehtävät yhteensä
40 745
39 938
41 821
41 223
41 086
2011
2012
2013
2014
2015
Varsinais-Suomessa
1
7
9
7
5
Koko maassa yhteensä
67
80
58
87
79
6. Palokuolemat vuosina 2011–2015 Palokuolemat
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
37
Tilastotietoa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoja
7. Pelastustoimen tehtävämäärät 2011–2015
7. Pelastustoimen tehtävämäärät 2011–2015
12000
11261
10000
9077 8324
8000
8138
7993
2014
2015
6000 4000 2000 0 2011
2012
2013
8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2015
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2015 1800 1643 1600
1400
1200
1000
800 621
611
600
579
535
516
359
400
267
246
289
255
200
135
0 Turun keskusasema
38
Kaarina
Naantali
Kärsämäki
Salo
Lieto
Uusikaupunki
Parainen
Loimaa
Laitila
Somero
Paimio
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Tilastotietoa
9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2012–2015 Onnettomuustyyppi (ensisijainen)
2012
2013
2014
2015
Rakennuspalo
179
220
243
196
Rakennuspalovaara
234
270
301
304
Maastopalo
130
369
348
187
Liikennevälinepalo
169
162
163
158
Muu tulipalo
255
298
262
228
Liikenneonnettomuus
1119
1106
1077
1160
Öljyvahinko
181
161
201
187
Vaarallisten aineiden onnettomuus
25
34
40
31
Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä
1832
1704
1516
1512
Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä
229
192
278
217
Muu tarkastus-/varmistustehtävä
805
775
858
801
Ensivastetehtävä
1796
1882
1571
1460
Ihmisen pelastaminen
158
131
160
154
Eläimen pelastaminen
141
160
131
174
Vahingontorjuntatehtävä
537
1209
485
691
Avunantotehtävä
190
224
438
464
Virka-aputehtävä
168
176
65
62
Muut tehtävät
33
4
2
7
8202
9077
8139
7993
Yhteensä 2000
1800 1600 1400 1200 1000
800 600
2012
400
2013
200
2014 2015
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
39
Tilastotietoa
10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2015
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 1/6
200 175 150
80
125 100
82
19
55
58
65
71
57
43
75 50
54 104 58
25
34 Ensivastetehtävä
109
82
Pelastustehtävät
73
69
61
54
70
47
65
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 2/6
120 100
0
0
80 54
60 40 20
46
96 47
0
0
0
43 90
41
0
83
33 83
40
0
80
77
75 43
Ensivastetehtävä Pelastustehtävät
0
40
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Tilastotietoa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 3/6
80 70
0
60
1
1
0
30
0
6
27
50 40
0
25 70
65
65
61
20
59
49 31
10
0
24
58
38
0
55
Ensivastetehtävä
52
Pelastustehtävät
32
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 4/6
60 50
0
40
0
0
0
22
2
0
0
0
0
0
30 20 10
0
0
14 48
46
44
44
39
40
39
25
38
Ensivastetehtävä 36
36
34
34
Pelastustehtävät
22
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
41
Tilastotietoa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 5/6
35
0
30
0 0
0
1
0
0
25
0
19
20 33
15
33
0
24
24
13
31
30
30
29
29
27
26
10 13
12
5
0
Ensivastetehtävä Pelastustehtävät
0
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015 Tilastotietoa 10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten asemien tehtävämäärät 2015 6/6
25 20 15 10 5 0
42
22
21
17
16
14
14
11
10
Ensivastetehtävä 9
6
Pelastustehtävät
6 1
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Yhteystiedot
Varsinais-Suomen pelastuslaitos www.vspelastus.fi etunimi.sukunimi@turku.fi Eerikinkatu 35 20100 TURKU Vaihde p. 02 263 3111
Seuraa meit채 Facebookissa
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2015
Lue polttavat puheenaiheet blogista
43
Ammattitaitoisesti Nopeasti Tasapuolisesti