Andy Carpenter

Utkoyak: Inuusimini Ikayuruuyuq Inungnun

“Maqaiqqayauqtuami ,” Utkoyak uqallaktuaq, “taaktit Edmontonmi uqallautiyaani inuulaittuami sivituyumun aiguma. Isumayuami tuqusuliruma, ilama iqatigisukkitka. Anniarvingmuutiyaani Inuuvingmun, atausimi tatqiqsiutimi tajvaniitqaaqlunga, aiyuami Ikaariamun. Qangma nunamuqatigivakkatka. Taaktit taimaliulaittunga quliutitqaarlunga. Nakuruqtuami aigama ilamnun.”

Utkoyak, seventiesnik ukiulik, quyagiyaat Inuvialuit nunanganni munarivakpangman nutarainik ikayuruummanlu Inuvialuit pinginnik. Inuvialuit nunangat sannairutiksaani ilaumayuaq piyaksanginnik sivulliutilugit, pitqaaqtuani Kanatami ilaumablunilu nunakput sannairutiksaani. Utkoyak ikayuruuyuaq niryutigun nunatigunlu munariviksainun; aglaksimayuq aittusiangani nalunaitkunmun Wallace Goosenik atiruaqtuanik. “Sunik pisarama, nutqalaitpangniqtuami,” Utkoyak iglalaktuaq. Sapirnaqtumik ilittuaq nutarautilluni. Aniyuaq umiaqpauyuami Sea Otter Harbourmi ilangik Fredlu Lucy Carpenterlu. Amaamaa maqaiqtuaq mikitilluni, ilisariaqsimayuaqtauq Aklarvingmun. Tallimanun kisianik ilisaqsimayuaq. “Aappaga taningmik aappalik. Allangalaaqtuaq inugurniarapta. Allat atchiqtuutivagainni, kasuqlutalu. Aglaan aappaga ataatagalu ilisautisuugainni sugupta nakururlugu pisarivut. Ingilraatun inuguqtuanni. Inuvialuktun uqalayunga. Ukiuyuanni Ikaariami naniriaqturluta, auyangurman aasiin aulavaktuanni umiaqpauyapkun, Northstar atinga, Aklarvingmugiaqluta suralinik aikliqluta.”

“Naniriaqturniq quviagiyara, inuuniarutiblugu nakuuyunik taimani. Maninnangniaqpaktuanni, sapirnaittumik inuusukluta. Nuliaralu Winnie tallimat pingasunik nutararuaqtuangni, sut akituyut inugiaktunik nutararuaqtuni. Ikaariami, quviagivialukkivut nunakput, qangmanmun aglaan anguniarvigivakkivut. Nutarautilluta ilisautiyaatigut piqpangnaqtuq niryutit, alianaigiginnarlugu anguniayuittunga. Atulanguyuanik kisianik anguniaqpaktuami. Seventiesni aullaqqutaani, Utkoyak sivuliqtiuyuaq tajvani Ikaariam Anguniaqtitlu Naniriaqtuqtitlu Katimavianun, munariyait nunalu niryutitlu Ikaariam nunangani ittuat suinnalitqunngilugu ukuanin uqsiqiyit savaqatigiiklutik inuuniarvik, Kavamatkut Kanatamun ukuatlu inmikun savaaruaqtuat. Taimanna savaguktuat savaksinaqtuat ukiurman kisian.

Una angirutaat sivulliqpaaq aullaqiyaa Maliyaksait Territorialkut Nunani Atuaksatigun. Munarisuklugit tuktutlu umingmaitlu nunangit, ilaumayuaqtauq sanivaktaq nuna Aullavik National Park, angitilaaqtuq 12,000 square kilometers tamaani ittuq auqisuilami natirnami. Ikayuqtuattauq munariviksainun ivvavingit Porcupine tuktut, nunaruaqtut Northern Yukonmi Uummarmilu, maliyaksaliuqlutik sanivaktaumman Ivvavik National Park aullaqiblugu ukuanin Inuvialuit Final Agreementkutigun. Taimanna tanngit nunaptingnuguktuat savaguklugit nautchiulangasiblugit niryutivut munarisuklugit piyuat, taimannaptauq Inuvialuit angunialayuat niqiksamingnik.

Utkoyak nakuugivialuklugit ikayuruklugitlu niryutit taiguqluni makpiraanik ilittauq sunigliqaanik taimanna iluaqtumik ikayuruklugit inungit ilinniaqsimayuaq. Itqaumayuaq qanuq sapirnaqtuaq COPEkut aullaqiniarmata uqaqatigimmatkit kavamatkut. COPE (Committee for Original People’s Entitlement Katimayit Inuvialuut Piyaksaitigun) iliyuaq ikayuruklugit Inuvialuit tamaita, uqaqatigimmatkit kavamatkut Kanatamun nunaitigunlu piyaksaitigunlu. “Naniriaqtuqsimayuani suli taimani. Naniriaqturvik umingnailirman, 1976mi, COPEkut qiniqsimayuat uqaqtinik. Tuaqatiga Winnie savaksimayuaq COPEmi. Uukturuklunga isumaliqtuami, naniriaqturvimnun utilangayunga angmatqigumi. Aglaan angmarnialirmani, uqsiqiyit qaikkiqtuat Nunaptingnun, piyaksavut sannaiyaksavut qilamik qaikkiqtinnagit akitdjutiblutik. Aullaqtuanni ITCmin (Inuit Tapirisat Canadamun), savaaksavut allaumata tajvannga Kivanmun ittuanin. Ilitchuriyuami sivuliqtiusuktuami. Bob Delury, savaktingni qutchingniqsauyuaq unalu Nellie Cournoyea, aullaqiqatigiyaa COPEkut ukuak savativialuksimayaangni, ilanniptauq avayailluaqlunga uqaqtigiyaqtuqpakitka allat. Savaqatigivialukkivut North Slope Itqilingit, Ottawamuklutalu inugiaktunik.”

Andy views the Inuvialuit-Inupiat Polar Bear Management Agreement as his greatest achievement. Here he is pictured at the signing.

Utkoyak quviagiyaa savaani tajvunga Inuvialuit-Inupiat Nannunik Munariviksainun. Uvva agliutiliunga titirviani.

“COPE aullaqiyuaq Inuuvingmi. Sivuani, inuit ititquvagainni itiriaqturapta, qakungurman aglaan, yarratimakkirainni tusaapkanngilugit tusaasuitainik, taimanna naalagaiqtuat. Upkuangit upkuingitait uvaptingnun. Qapsittauq nakuuginngitaat nuna sannairutiksanga. Uglaqsimayuanni inungnunlu kavamanunlu, uqaqatigilugit inuit nunatigun, niryutigun, suniglu aittulayuat.”

“Sivullirmi, inuinnanik inungnik aullautiyavut Ottawamun. COPEkut aullaqitqaarman taimani maniruanngittuat angiyunik, akikittumun siniktarvingmi tukkumavaktuanni, uvaptigun akililluta ilanni. Kavamatkut singnaqtuniblutik qaitchisunngitpaktuat, Bob Delury suli savaktisimayainni ilitchurisukluni qanurnairmagaita kavamatkut, qanurlu kiuniarmagapta. Uqaqatigimayaqput nunakkun, niryutikkunlu maniktigunlu. Angirutinik sivullirmik piyavut Liberal kavamanin 1979mi, aglaan ukuat Progressive Conservative Partykut siviliqtiugamik kavamani uqaqtavut nutqapsaaqtuat.”

“Utaqqiyavut Liberalkut sivuliqtuiniarumik uqaqtavut aullaqipsaaruklugit. Taimani Indian Affairskut minisitangat simmausiraat tallimaqtuqlugit. Inuuniarvikput tamaita ilitchuripkaqtavut savaaptingnik angirutiksainik. Ilait uqaqtit savangaiqtuat, uqaqtiruaqtuanni tamainnin inuuniarviptingnin, Agnes Semmler, Robert Kuptana, Nellie Arey, Renie Arey, Tommy Gordon, Mark Noksana Edward Rubenlu. Uvanga ilaumayuami sannairutiksaanun aglaan.”

“Nellie Cournoyea ilaumayuaq sannairutirvingni. Sivulliuyuaq sannairutiksaanun nuna. Minisitauyuaq taimani Informationmun Minisitaublunilu Renewable Resourcesmun, kavamani savaktilluni ikayuqsimayainni. Sannairutaani titiraqtuayuaq Tuktuuyaqtuumi, June 5th, 1984. Quvianaqtuq. Sivituyumun savaksimabluta.”

Taamna sannairutaat nunanik allat nunat aturuuyaat utjiqturiblugu nunaminun.

Iliyimman Sannaiqtaq Angirutait, katimaviliuqtuat aasiin ukuanik Game Council, Inuvialuit ilaumayuattauq WMAC (Wildlife Management Advisory Council) taimalibluni Utkoyak savaakkivialuktuaq katimayuani. “Inuusira allanguvialuktuat taimani. Naniriaqtuyuittuami unniin. Aulavaktuami allanun nunanun. Sivullirmi alianaittuugaluaq. Ilanni, aisuittuami tatqiqsiunmi atausimi. Aglaan ilatka ilitchuriyuat savaaruaqtuami, inuuniarvigaptauq quviasuktuat savautimmatkit, taimanna sumunliqaa aulagama quviasugaani itiriaqturama.” Utkoyak ilaumayuaq qulini ukiuni Game Coucilni aullaqitqaaqlugu katimavik taamna, tugligibluniptauq WMACkut katimaviani.

“ Sivuliqtaugama Game Councilkunni, savaara sivulliutiyara Nannutigun Polar Bear Management Agreement ukuatlu savaqatigiblugit Inupiat Alaskamin (1989). Ian Sterling, uqaqtivut, sannaingitaa atautchikun isumalaiqlutik Inupiatlu. Barrowmuktuanni, katimavianuktuanni angiyuamun ininun katimaqatigilugit Councilkut Point Barrowmin, iksivayuat qanganiptingni taununga takunnakluta. Ianlu uvangalu iyimigaqtuangni, uqallaktuaq aasiin, “mikiyungnaqtuq takunnasiqpuk, qanuqiliniaqpita?”

Taimani uqamaarutiruaqpaktuak nannutigun USlu Kanatalu. Nanurnik anguniarniq nutqarnigaat taningnun, Inupiat aasiin inmigun nanuqsiulayuat inuusiminun atuaksanun, aglaan anginiaqtit tanngit nanuqsiulaittut suli amingit tunilaitkait. Isumayuat uvagut Kanatami munarisuitkivut nannut. Uqautiyavut sivuniqsipkaqlugit taima aasiin tajvanngaaniin uqaqatigimaakkiravut. Ilitchuriyuat uvagut munarivakkivut nannut anguniarutiksait mikiyuaq. Inuvialuitlu Inupiatlu atautchikun savaakkiqtuat munariviksainun nannut, taimanna munarimmaarikpakivut nannut taimungamun aglaan.” Ubluq, Utkoyam irninga Larry Sivuliqtiuyuq WMACmun unalu Duane Smith, Sivuliqtiuyuq Inuit Circumpolar Conferencemun uqallaktuaq Utkoyak malivakkaa savaanga nakuumman. Duane atuqsimayaa iyuqlugu malirulianga Inuvialuit –Inupiat Beluga Management Agreement atuqlugu sannairutiksaanun iyuqlugu Polar Bear Management Agreement.

Tallimani ukiuni Utkoyak mayornguugaluaqtuaq Ikaariami, IDCmilu iksivayauyuaq. Ikayuruuyuq suli sunik savinnaqtuanik ikayuqluni. “Inuuniarvik mikigaluaqtuq mayorngaugavit, savaanga mikigaluaqtuq,” taimanna uqallaktuaq. “Sivulliutiyara savaara RCMPnik piniaqlunga. Sivituyumi uvaniinngittuat. Akituvallaaqtuq kavamanun iligumik RCMPmik uvani. Qangma nuna pimaniaqsimagamik, uqaqsimayut qaisuklutik. Qangma, Palisimatkut, Inuuvingmiittut, malrungni sanansuillutini inniaqtut uvani aasiin allanik simmausiqturlugit.” Savangaiqtuaq ukiutqik nangilaaqluni.

Ubluq, inuinnainik sipillugu nalunaitkutaniktuaq suminliqaa, ukuanik Roland Michener Conservation Award, ITK Lifetime achievement award, Parks Canada Awardmiklu. Qanikkuntauq, 2005 ukiungani NAAFmin nalunaitkutaniktuaq Silaktigun savagumman. Utkoyak ilisimayuq qanuq Inuvialuit piyaksangit sapirnaqtuaq piniaqsimagapkit, ami savaksimayuaq ikayurniaqlugit. Uqallautisukkait nutaat Inuit takunnapsaarukkait nunakput maliruliangit. “Isumayunga takunnapsaarumitku nakuuniaraluaqtuq. Sut allanguqpangmata taimangaaniin, angirutit taapkuat allangulayuq iluangitkumik qangmamun, aglaan uvagut ilisimayuksauyuanni qanuq allangurniarman. Nakuuniaraluaqtuaq inuviaktuat inuit ilaugumik uingairumiklu tamatkuninganik. Savakkuvit sumik, nutqayuitkuvit sapirnaqtullugu, ilurriniaqtutin.”

Utkoyak anguniaruuyuaq naniriaqturuuyuaqlu nutim savaakkiqtinnani Inuvialuit inuusinganun.