1 minute read
Noah & Agnes Felix: Piqpakutikun Onipkaaq
Qanoq qoviasukluni inuuqatigiingnaqpa?
Agnes imana issumayuq!
Ingilraan Inuvialuit inmingnik aipaksamingnik pisuitut, ilaita kisianik tutqiqsaqpagait. Betty-mlu Amos Cockney-mlu paniak Agnes Felix inuguqtuaq tajva taamna allanguqlunilu, Noah Felix sivuliqtiqpaum Mangilaluum inrutaalua, tovaaqatiliutiya inmigun. Agnes inirningurami qangma qoviachakpaktuaq Noah itqaraangamiung, nokatpiublutik katituak 45 okiut naalugit.
Sivulirmik: Qoviasuklusi, Aliiqilusi
“Tosiapiktomi ova momiqatigisuklunga apiqsiyuaq. Tiguluaqpailunga olroqayauqpaktuami ilaani!” Agnes iglaqtuq. “Takuyaqtuutivaktuangni avanmon sigaaqluituq taangaituq TV-ngituq taimani. Momiaqpaktuangni, aliiqiblunuk, polaaqlunuklu. Tatqiariksiyaraangan qimiliyaqlunuk itiriaqtuqpaktuangni. Alianaingayak.”
“Iglooruaqpakaluaqtuangni akialuptingni. Inuit polaaraangata piuyaqpaktuanni pianaqlutalu, angayuqaksaraluat, iglayaaqpaktugut, akiituat momiqtitpakavut. Inugiaktugut, Jimmy Jacobson, Eddie Gruben, Billy Dillon, aiparalu. Atausiaqluta akiituaq kamiiqlugu pisuktitaqput Kekoam igluan silataagun. Kekuam imingasugalugu kamiksaanik qaichisukaluaga.
“Christmas, New Years tikinaptigu inukaluit nakiliqaa qaiblutik qiminik sukatilaaqpaktuat. Sivuliuyuaq
“cornmeal” amalu “gas” taksivagaa. Qoqirnavialuktuq!
Qimmit tusaamalaitkait arnat ilurilugit, qoqualgaluaqlugit! Togliusuuyunga sakiga akiililaitkiga.”
Togliq: Atauchimon Naalaklutik
Noah sapiksaitpangniqtuaq. “Inugiaktunik tiriganiaqpaktuaq, oqsuiyaqpakatka, ilaani amrit alikapkit qiavaktuami! Suuq ova naniriaqtoqtimik aiparuaqpik?
Savangnavialuktut! Ilinmigama alianaikmiyuaq.”Agnes mikigaluaqtuq tajva sapiqsaittuq, Noahlu notqayuilutik ilisaataqpaktuak sumikliqaa.
“Tiriganianik toqochimata alaqpaktuami, komigiblugit, malijaigaga taimangaaniin,”Tuktuliqiniq aglaan alianaigivagaga. Auyami pipsiliuqlutalu qilaluqiqiblutalu pivaktuanni, nakuuyuq.”
Atausiaqluni ilaliutiyuaq “Native Woman-kunun”. “Irninikamnuk Robin-mik Noah-m taimaaquyaani taapkunanga. Ilaani-guuq tingmiyualuit pitquqinavut. Imaliyaani “Qali, piichivialukniakaqpin.”
Inuvialuktun ilisaujivaktuaq Mangilaluum ilisarviani kisiani. Naniriaqturniq, anguniarniqniqlu alianaigigaluara tajva, 17-nik auyani savakpaktuaq okuanni, NTCL. “Ilisautivakaatigut tamapta, notaqat ilisautivagait naniriaqtuknikunlu angoniarnikunlu.”
Pingasuanni Ojiqon: Avanmun
Ilisaqatigiiklutik
8-nik okiuniklunilu Agnes apiriyanni, kitok ova ilakkin? Poigunikaka atingik. Iqsinaqpailutik Inuvialuktun oqaqtuanni tusaayarangamitigut noqaqtaqpagaini, niripkayuitkatigut. Taniktun ililunga, Inuvialuktun oqausitka poiguqlugit.”
“Aipanikama kisiani 1961-mi Inuvialuktun ilituami Noah-minlu aapanganinlu. Ilaani qitusungnaqivaktuami taimarlukapku oqausira, taimaayuitunga aglaan. Qangmalit oqausiit alangablutik sapiraluakatka sivuani. Elisa Hart savaqatigivakaqpuk, onipkaat momiktiqlugit. Inuvialuktun aglaklugit taniktun momiktitpakavut.”
Sitamat: Ikayuqtigiiklutik
Nuyaviam tovaqata toqoyuaq qilamik, taimani inugiaktut aniarusiramik (TB) aulautivagait. Inugiaktut otiyuitut. Nuyaviaq achairamilu amaamairamilu alaichavialuktuaq, qiavaktuaq. Aipani piqpagivialukpaga kingoliq, pigasunik tovaqataiqsimabluni sivuani. Agnes tusaamarikpaga Noah, ikayuqlugu takpiirman.
Daktit aulaqtijaigat. Aigami iqaliqilraqluni igloo paqiriiraluaga. Apiriyaani “Naukon?” Tajvangaaniin isumaaliqturaluaq, qoliutisuitkaanga, qoliutimanga iqsisakturaluami! Igloomi savapalukpaktuaq taimangaaniin.
Skidoo-mik pitqoqigami pisugiilitqayauqtuaq. Naqoromigami aasiin Agneslu momiqatigiikpaktuak.
“Qangma momiajaiqtuami, itqaruublugu.” Agnes aimaugaliqtuaq qangma, naqoromon aulayoq. Miquuyaqpaktoq. “Inuit oqaqatigilairugiyaraluatkta taimani, aliachuum. Tuktuuyaqtuumi inuit qanikutigiiktut, qinrautait ikayuutauvialuktut. Sinnaktomni notim nayornigaani, oqaqtigiblunga, isumaga nakurualaktuaq taimangaaniin.” Itqaumablugu Noah qoliakara tajva.
Malirutaksanik Qaonaksilusi:
Nuyaviaq inuk nakuuyuq, obluq tamaan qinraqpaktuaq. Topakami atoruuyuq onipkaaqlunilu. Inuit takoyaqtoqpagat naalagiaqlugu.
Nuyaviam Onipkanga:
“Tovaqatima atatangmi onipkangit alianaigivagiat. Ona ova Mangilalukun onipkaq. Pingayuqat Tuktuuyaqtuuq tikitqarat. Atausiq igloo qoliruarnirman ititqara, arnaq miqosimaniqtuaq tajvani. Nanoq taamna arnam iluanukluni, najitaqluni aasiin. Anigamiguuq ilisimayuaq, qiyuilu qajaalu natirmi inniqtuat. Mitqutimikguuq kapigamijung poiguqminiqtuaq. Ataniugami nakuuyuq, suangalunilu, monaqiriktuq inungminik. Tangit qaimata Inuvialuit sivuliqtit inukliyuat tajvangaaniin.” them, we say their names in the language.”
“We also take them out on the land. We go for picnics and muskrat units. It’s so much fun as the days get warmer and longer. They just love it out there and don’t want to come back to school after that!”
Preschool is a good age to absorb new languages and concepts. Verna said, “It is usually more difficult for adults to learn Inuvialuktun, because many can’t find time to sit down and