Miten Suomi voi –tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen korona-aikana loppuvuoteen 2021 mennessä Jaana-Piia Mäkiniemi, VTT, erikoistutkija Janne Kaltiainen, VTT, erikoistutkija Jari Hakanen, VTT, tutkimusprofessori 9.3.2022
Esittelemme tässä tuloskoonnissa Miten Suomi voi – tutkimushankkeen pohjalta, miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana. Viimeisimmät aineistot on kerätty loppuvuonna 2021. Loppuvuonna 2019 alkanut tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat muuttuneet korona-aikana yleensä sekä verrattuna koronaa edeltävään aikaan. • Tutkimushanke on yksi harvoja, jossa työhyvinvointia ja työasenteita tutkitaan väestössä sekä ennen korona-aikaa että korona-aikana.
10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
Lisätietoa ja aiemmat tulokset: ttl.fi/mitensuomi-voi
2
Miten Suomi voi –tutkimuksesta • Kyselyaineistoa on kerätty nyt kaksi vuotta (12/2019 –12/2021) noin kuuden kuukauden välein kahdelta eri vastaajajoukolta: • Seuranta 1. Ensimmäinen vastaajajoukko aloitti tutkimuksessa ennen koronaa 12/2019 ja heitä on seurattu siitä lähtien. Heistä 446 on ollut työssä ja vastannut kaikilla viidellä kerralla. • Seuranta 2. Toinen vastaajajoukko aloitti tutkimuksessa viime kesänä 6/2021 ja he vastasivat toisen kerran 12/2021. Heistä 875 on ollut työssä ja vastannut molemmilla kerroilla. • Vastaajat ovat työssäkäyviä 18-65 -vuotiaita suomalaisia, jotka ovat valikoituneet tutkimukseen satunnaisesti väestörekisteristä sekä Taloustutkimuksen internetpaneelista. • Tilastollisten analyysien tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan tulosten edustavuuden vahvistamiseksi. • Seuraava kysely kerätään loppuvuonna 2022. 10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
3
Tutkimukseen vastanneet Seuranta 1: 12/201912/2021
Seuranta 2: 6/202112/2021
n = 446
n = 875
Ikä (keskiarvo)
49,5 vuotta
49,8 vuotta
Viikkotyötunnit (keskiarvo)
37,7 t/vko
37,5 t/vko
Naisia/miehiä
58 / 42 %
55 / 45 %
Esihenkilö- tai johtoasemassa/työntekijä
15 / 85 %
17 / 83 %
Vakituisessa työsuhteessa/muu työsuhde
93 / 7 %
90 / 10 %
Koulutus: yliopistotutkinto/muu korkea aste/perus- tai keskiaste
30 / 40 / 30 %
33 / 36 / 31 %
Työskentelysektori: julkinen/yksityinen/muu sektori
42 / 52 / 6 %
40 / 53 / 7 %
Asuu Uudellamaalla/muualla Etelä-Suomessa/LänsiSuomessa/Pohjois- tai Itä-Suomessa
42 / 22 / 18 / 18 %
38 / 21 / 22 / 19 %
Työssäkäyvien vastaajien määrä
10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
4
Työhyvinvoinnin kuvaajat tutkimuksessa T YÖN IMU
Myönteinen työssä koettu tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. T YÖUUPUMUS
Pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.
10.3.2022
T YÖSSÄ T YLSISTYMINEN
Seuraa työn tai tehtävien virikkeettömyydestä ja haasteiden puuttumisesta, ja se ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna. T YÖKYKY
Työkykyä pyydettiin kyselyssä arvioimaan suhteessa vastaajan elinikäiseen parhaaseen. T YÖT YYTYVÄISYYS
Miellyttävä myönteinen tunnetila, joka syntyy omaa työtä ja työkokemuksia koskevista arvioista. Ei yhtä vahvasti virittynyt motivaatiotila kuin työn imu, vaan pikemminkin ilmentää tyytyväisyyttä nykytilanteeseen. © T YÖTE R V E YS L A I TO S
5
10.3.2022
Tulokset
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
6
Työtyytyväisyys ja työkyky heikentyivät ajasta ennen koronaa
8,0
2,5
2,5
7,5
2,0
2,0
7,0
3,5
3,0
12/2021
3,0
6/2021
3,0
4,0
12/2020
8,5
6/2020
3,5
12/2019
3,5
12/2021
4,5
6/2021
9,0
12/2020
4,0
6/2020
4,0
12/2019
5,0
12/2021
(asteikko 0-10)
6/2021
(asteikko 1-5)
12/2020
(asteikko 0-6)
T YÖ K Y K Y
6/2020
(asteikko 0-6)
T YÖ T Y Y T Y VÄ I S Y YS
12/2019
T YÖ S S Ä T Y L S I S T Y M I N EN
T YÖ N I M U
SEURANTA 1
= Tilastollisesti merkitsevä (p<.05) kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn. Huom! Tällöin todennäköisyys, että havaittuja eroja ei olisikaan, on pieni (alle 5 %). = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)
Työn imu ja työkyky laskivat kesästä 2021 loppuvuoteen 2021 T YÖ S S Ä T Y L S I S T Y M I N EN
T YÖ N I M U (asteikko 0-6)
(asteikko 0-6)
SEURANTA 2
T YÖ T Y Y T Y VÄ I S Y YS
T YÖ K Y K Y
(asteikko 1-5)
(asteikko 0-10)
5,0
4,0
4,0
9,0
4,5
3,5
3,5
8,5
3,0
3,0
8,0
2,5
2,5
7,5
2,0
2,0
7,0
4,0
3,5
3,0
6/2021
12/2021
6/2021
12/2021
6/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku (p<.05) verrattuna edelliseen kyselyyn (12/2021 vrt. 6/2021
12/2021
6/2021
12/2021
Työuupumusoireilu on yleisempää kuin ennen koronaa
3,0
3,0
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna edelliseen kyselyyn = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)
(asteikko 1-5)
12/2019
12/2021
6/2021
12/2020
6/2020
1,5
12/2019
1,5
12/2021
1,5
6/2021
1,5
12/2020
1,5
6/2020
2,0
12/2019
2,0
12/2021
2,0
6/2021
2,0
12/2020
2,0
6/2020
2,5
12/2019
2,5
12/2021
2,5
6/2021
2,5
12/2020
2,5
6/2020
3,0
3,0
12/2019
3,0
(asteikko 1-5)
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
12/2021
(asteikko 1-5)
6/2021
(asteikko 1-5)
T U N T E ID EN H A L L I N NA N H Ä I R I ÖT
KO G N I T I I V I S E T H Ä I R I ÖT
12/2020
(asteikko 1-5)
K Y Y N I S Y YS T YÖ S S Ä
6/2020
TYÖUUPUMUSOIREET
K RO O NI NE N T YÖ VÄS Y M YS
SEURANTA 1
Työuupumusoireet lisääntyneet kesästä 2021 loppuvuoteen 2021 TYÖUUPUMUSOIREET (asteikko 1-5) 3,0
2,5
2,0
1,5
6/2021 12/2021
3,0
K RO O NI NE N T YÖ VÄS Y M YS
K Y Y N I S Y YS T YÖ S S Ä
(asteikko 1-5)
(asteikko 1-5)
3,0
SEURANTA 2
T U N T E ID EN H A L L I N NA N H Ä I R I ÖT
KO G N I T I I V I S E T H Ä I R I ÖT (asteikko 1-5)
3,0
3,0
2,5
2,5
2,5
2,5
2,0
2,0
2,0
2,0
1,5
1,5
1,5
1,5
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna edelliseen kyselyyn (12/2021 vrt. 6/2021)
6/2021 12/2021
(asteikko 1-5)
6/2021 12/2021 © T YÖTE R V E YS L A I TO S
Työn imu ja työkyky laskivat iästä riippumatta TYÖSSÄ TYLSISTYMINEN
TYÖNIMU (asteikko 0-6)
(asteikko 0-6 )
TYÖKYKY
TYÖTYYTYVÄISYYS
(asteikko 0-10 )
(asteikko 1-5 ) 4,0
9,0
3,5
3,5
8,5
4,0
3,0
3,0
8,0
3,5
2,5
2,5
7,5
3,0
2,0
2,0
7,0
5,0
4,0
4,5
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
6/2021
12/2021
SEURANTA 2
6/2021 Alle 36 vuotiaat (n= 123)
12/2021 Yli 36 vuotiaat (n= 752)
11
Työuupumusoireet kasvoivat hieman iästä riippumatta TYÖUUPUMUSOIREET 3,0
(asteikko 1-5)
KROONINEN TYÖVÄSYMYS 3,0
(asteikko 1-5)
TUNTEIDEN HALLINNAN HÄIRIÖT
KOGNITIIVISET HÄIRIÖT
KYYNISYYS TYÖSSÄ (asteikko 1-5)
SEURANTA 2
3,0
3,0
(asteikko 1-5)
3,0
2,5
2,5
2,5
2,5
2,5
2,0
2,0
2,0
2,0
2,0
1,5
1,5
1,5
1,5
1,5
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
6/2021 12/2021 Alle 36 vuotiaat (n= 123)
(asteikko 1-5)
6/2021 12/2021 Yli 36 vuotiaat (n= 752)
12
Nuoret näkivät aiempaa paremmin työnsä myönteiset tulokset – tuki esihenkilöltä laskussa TYÖN ITSENÄISYYS 5,0
(asteikko 1-5)
5,0
NÄKEE TYÖN MYÖNTEISET TULOKSET (asteikko 1-5)
MAHDOLLISUUS OPPIA TYÖSSÄ 5,0
(asteikko 1-5)
TUKI ESIHENKILÖLTÄ
TUKI TYÖKAVEREILTA 5,0
(asteikko 1-5)
(asteikko 1-5) 5,0
4,5
4,5
4,5
4,5
4,5
4,0
4,0
4,0
4,0
4,0
3,5
3,5
3,5
3,5
3,5
3,0
3,0
3,0
3,0
3,0
2,5
2,5
2,5
2,5
2,5
2,0
2,0
2,0
2,0
2,0
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
6/2021 12/2021 Alle 36 vuotiaat (n= 123)
SEURANTA 2
6/2021 12/2021 Yli 36 vuotiaat (n= 752)
13
Nuorempien palautumisen tarve ja epävarmuus lisääntyivät; tuen hakeminen esihenkilöltä vähentyi TUUNAUS: OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5,0
(asteikko 1-5)
5,0
TUUNAUS: TUEN HAKEMINEN ESIHENKILÖLTÄ (asteikko 1-5)
3,0
2,5
2,0
6/2021 12/2021
(asteikko 1-5)
(asteikko 1-5)
4,5
4,5
4,5
4,0
4,0
4,0
3,5
3,5
3,5
3,0
3,0
3,0
3,0
2,5
2,5
2,5
2,5
2,0
2,0
2,0
2,0
3,5
3,5
(asteikko 1-5)
EROAIKEET
5,0
4,0
4,0
EPÄVARMUUS TYÖSSÄ
5,0
4,5
4,5
PALAUTUMISEN TARVE
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
6/2021 12/2021
SEURANTA 2
5,0
6/2021 12/2021 Alle 36 vuotiaat (n= 123)
6/2021 12/2021 Yli 36 vuotiaat (n= 752)
14
Työn imua eniten hybridityössä – työn imu laski etä- ja läsnätyössä TYÖSSÄ TYLSISTYMINEN
TYÖN IMU (asteikko 0-6) 5,0
4,0
4,5
3,5
4,0
(asteikko 0-6 )
3,5
2,5
3,0
2,0
6/2021 12/2021 = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
9,0
8,5
3,0
8,0
2,5
7,5
2,0
6/2021 12/2021 Kokonaan läsnätyössä 6-12/2021 (n=439)
(asteikko 0-10 )
(asteikko 1-5 )
3,5
3,0
TYÖKYKY
TYÖTYYTYVÄISYYS 4,0
SEURANTA 2
6/2021
12/2021
7,0
6/2021
12/2021
Kokonaan etätyössä "Hybridi", etänä 1/4-3/4 työajasta 6-12/2021 (n=142) 6-12/2021 (n=163)
15
Työuupumus kasvoi hieman läsnätyössä – kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt etätyössä TYÖUUPUMUSOIREET 3,0
(asteikko 1-5)
KROONINEN TYÖVÄSYMYS (asteikko 1-5)
3,0
3,0
2,5
2,5
2,5
2,0
2,0
2,0
1,5
1,5
1,5
6/2021 12/2021
6/2021 12/2021
= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn.
(asteikko 1-5)
3,0
6/2021 12/2021
Kokonaan läsnätyössä 6-12/2021 (n=439)
TUNTEIDEN HALLINNAN HÄIRIÖT
KOGNITIIVISET HÄIRIÖT
KYYNISYYS TYÖSSÄ
(asteikko 1-5)
3,0
2,5
2,5
2,0
2,0
1,5
1,5
6/2021 12/2021
SEURANTA 2
(asteikko 1-5)
6/2021 12/2021
Kokonaan etätyössä "Hybridi", etänä 1/4-3/4 työajasta 6-12/2021 (n=142) 6-12/2021 (n=163)
16
Hybridityön vahvuuksina sosiaalinen tuki, luottamus työkavereihin sekä uuden oppiminen Kokee reilua kohtelua työpaikalla 75%
Saa tukea työkavereilta
72% 53%
Saa tukea esihenkilöltä Luottaa esihenkilöön
68% 63% 70% 72%
Näkee helposti työnsä myönteiset tulokset
61%
Työ tarjoaa paljon uuden oppimisen mahdollisuuksia
61%
Läsnä n = 439
20%
40%
Hybridi n =142
60%
93%
79%
78% 77%
85%
73% 77%
0%
10.3.2022
81% 85%
65%
Voi tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssä
80% 80% 81% 81%
Luottaa työkavereihin
SEURANTA 2 12/2021
80%
85% 100%
Etä n = 163
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
17
Työn voimavarat ja työn imu ennustivat tulevaa hyvinvointia 1/2 06/2021
12/2021
Työn imu
Työn imu
+
SEURANTA 2
+
Sosiaaliset voimavarat *
Sosiaaliset voimavarat +
Eroaikeet nykytyöstä
+
+ Eroaikeet nykytyöstä +
Onnellisuus
Onnellisuus
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
* Luottamus, tuki työtovereilta ja esihenkilöltä sekä arvostus. Huom! Kaikki esitetyt yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä, p < 0,05 ja 06/2021 tilanteen vaikutus vakioitu)
Työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat korona-aikana toinen toisiaan ja edelleen vähäisempiä eroaikeita nykytyöstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään 2/2 SEURANTA 2
• Kesällä 2021 työpaikan voimavarat: luottamus, tuki työtovereilta ja esihenkilöltä sekä työstä saatu tunnustus ja arvostus vaikuttivat myönteisesti työn imuun loppuvuonna 2021. • Työpaikan voimavarojen ja työn imun välillä on myönteinen kehä: työn imun kokemus ennusti vastavuoroisesti työpaikan voimavaroja. • Työn imussa ihminen pystyy paremmin hyödyntämään ulottuvilla olevia voimavaroja, esimerkiksi hakemalla tarvitsemaansa tukea (työn tuunaaminen) • Sekä työpaikan voimavarat että työn imu vaikuttivat edelleen myönteisesti onnellisuuteen ja kielteisesti aikeisiin erota nykyisestä työstä.
10.3.2022
Yhteenveto ja päätelmät
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
20
Työhyvinvointi on lievästi heikentynyt verrattuna aikaan ennen koronaa ja kesään 2021 Koko työväestössä • Työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt verrattuna sekä koronaa edeltäneeseen aikaan että viime kesän tilanteeseen.
• Myös myönteisissä hyvinvoinnin kokemuksissa työn imussa ja työtyytyväisyydessä on merkkejä lievästä laskusta. • Lisäksi arviot omasta työkyvystä ovat heikentyneet puolen vuoden takaisesta ja koronaa edeltäneestä ajasta.
10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
21
Nuorten aikuisten työhyvinvointi edelleen muita heikompaa • Kaikilla työhyvinvoinnin indikaattoreilla nuoret aikuiset (alle 36-vuotiaat) voivat edelleen huonommin töissä kuin heitä vanhemmat. • Sekä nuorilla aikuisilla että heitä vanhemmilla työn imu ja työkyky ovat hieman laskeneet viime kesästä ja työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt.
• Keskimäärin työkyky luontaisesti laskee iän myötä, mutta tässä nuoret aikuiset arvioivat työkykynsä samantasoiseksi kuin heitä vanhemmat. • Nuoret kuitenkin näkevät puolen vuoden takaista hieman useammin työnsä myönteiset tulokset. • Samalla nuorten palautumisen tarve (työpäivän jälkeinen väsymys) ja epävarmuus lisääntyivät ja tuki esihenkilöltä näytti hieman laskeneen. 10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
22
Hybridityössä voidaan paremmin • Hybridityössä voitiin parhaiten: Työn imua ja tyytyväisyyttä työhön koettiin eniten ja työssä tylsistymistä vähiten hybridityössä. Hybridityössä krooninen työväsymys oli vähentynyt puolen vuoden aikana. • Työn imu oli viimeisen puolen vuoden aikana laskenut etä- ja läsnätyössä.
• Etätyössä myös tyytyväisyys työhön oli laskenut ja läsnätyössä puolestaan työkyky. • Joka työmuodossa oli omat vahvuutensa eikä työn voimavaroissa ollut isoja eroja. • Hybridityössä olivat erityisinä vahvuuksina tuen saanti työkavereilta ja esihenkilöltä, luottamus työkavereihin sekä uuden oppimisen mahdollisuudet. • Etätyössä korostui taas itsenäinen päätöksenteko ja luottamus esihenkilöön. • Läsnätyössä työn myönteiset tulokset olivat helpoimmin nähtävissä. 10.3.2022
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
23
Päätelmiä, 1/2 • Työpaikat, jotka kykynevät pitämään huolta työntekijöiden saamasta riittävästä tuesta, vaalimaan luottamusta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä ja varmistamaan kokemusta arvostuksesta poikkeusoloissakin, lisäävät ✓ työntekijöiden hyvinvointia ja työn mielekkyyttä eli työn imua ✓ työntekijöiden sitoutumista työpaikkaansa, mikä näkyy vähäisempinä eroaikeina
✓ yleistä tyytyväisyyttä elämään (onnellisuutta), eli työ voi vaalia myönteistä mielenterveyttä koettelevina poikkeusaikoina.
Päätelmiä, 2/2 • Nuorten aikuisten hyvinvointiin ja jaksamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jo aiemmin nuoret kokivat heikompaa työhyvinvointia kuin vanhemmat työntekijät eikä esimerkiksi työtovereitten ja esihenkilöiden tuki ole lisääntynyt. Sen sijaan muun muassa epävarmuus ja työuupumusoireita pidemmällä aikavälillä ennustava palautumisen tarve ovat kasvaneet. • Hybridityössä työntekijät näyttävät keskimäärin voivan paremmin kuin etätyössä ja toisin kuin muissa työmuodoissa hybridityössä ei ole tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana työhyvinvoinnin heikentymistä. • Vertailuissa huomionarvoista on, että etä- ja hybridityötä tekevät työntekijäryhmät ja ammatit ovat keskenään samankaltaisempia kuin läsnätyötä tekevät. Työpaikkojen tulevien ratkaisujen osalta hybridityö näyttää olevan keskimäärin parempi työhyvinvoinnille kuin kokoaikainen etätyö. • Jokaisessa työmuodossa on myös vahvuutensa, joihin kannattaa panostaa.
Työntekijöille ja työpaikoille vinkkejä ja työkaluja • Työelämän mielenterveysohjelmassa on luotu mielenterveyden tuen työkalupakki, johon kuuluu erilaisia mielenterveyttä tukevia työkaluja, jotka ovat työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käytettävissä: Mieli ja työ | Työkaluja mielen tueksi (ttl.fi) • Yksi pakin työkaluista on Miten voit? –työhyvinvointitesti, jonka avulla jo yli 60 000 suomalaista on arvioinut omaa työhyvinvointiaan: Mieli ja työ | Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)
© T YÖTE R V E YS L A I TO S
Osallistu keskusteluun somessa ja seuraa tulevia tulosjulkaisuja! #mitenSuomivoi www.ttl.fi/miten-Suomi-voi Twitter: @jari_Hakanen @Jan_nee @jpmakiniemi
ttl.fi
@tyoterveys @fioh
tyoterveyslaitos
tyoterveys
Tyoterveyslaitos