Miten Suomi voi? -kysely 31.8.2021 by Työterveyslaitos

Miten Suomi voi? -tutkimus:

työhyvinvoinnin kehittyminen koronaaikana kesään 2021 mennessä Janne Kaltiainen, VTT, erikoistutkija Jari Hakanen, VTT, tutkimusprofessori 31.8.2021

Työhyvinvoinnin muutokset Miten Suomi voi? -tutkimuksessa • Tämä tutkimushanke on yksi harvoja, jossa työhyvinvointia tutkittiin väestössä jo ennen koronaaikaa. Näin saamme tietoa siitä, muuttuiko työhyvinvointi korona-aikana verrattuna sitä edeltävään aikaan. • Helmikuussa 2021 julkaisimme tutkimustulokset työhyvinvoinnin kehittymistä kolmen ajankohdan välillä: loppuvuodesta 2019 loppuvuoteen 2020.

• Nyt selvitimme, miten työhyvinvointi kehittyi edelleen kesään 2021 tultaessa. © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Lisätietoa ja aiemmat tulokset: ttl.fi/mitensuomi-voi

Miten Suomi voi? tutkimuksen menetelmä • Tulokset perustuvat kahden kyselyaineiston tilastollisiin analyyseihin. Aineistot on kerätty työssäkäyviltä 18-65vuotiailta suomalaisilta: 1) Samoilta vastaajilta neljästi kerätty seuranta-aineisto noin kuuden kuukauden välein 12/2019-6/2021. Vastaajia (n) 542. • Tarjoaa ainutlaatuista tietoa kokemusten kehittymisestä koronaa edeltäneestä tilanteesta ja sen aikana.

2) Kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta (kohortti): 12/2019 (n=1567) ja 6/2021 (n=1418). • Suurempi vastaajien määrä tuottaa tarkempaa tietoa erityisesti eri vastaajaryhmien (esim. nuoret) tilanteesta tiettynä ajankohtana.

• Tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan tulosten edustavuuden © T YÖT E R VE Y S L AI TO S vahvistamiseksi.

Miten Suomi voi? -tutkimuksiin vastanneet Kohortti, kesä 2021

Seurantaaineisto

n = 1418

n = 542

48,1 v.

48,4 v.

37,4 h/vko

37,8 h/vko

Naisia/miehiä

57/43 %

60/40 %

Esihenkilö- tai johtoasemassa/työntekijä

17/83 %

15/85 %

Vakituisessa työsuhteessa/muu työsuhde

86/14 %

92/8 %

Koulutus: yliopistotutkinto/muu korkea aste/perus- tai keskiaste

31/35/34 %

29/41/30 %

Työskentelysektori: julkinen/yksityinen/muu sektori

38/54/6 %

40/53/5 %

Asuu Uudellamaalla/muualla Etelä-Suomessa/LänsiSuomessa/Pohjois- tai Itä-Suomessa

38/21/22/19 %

42/21/19/18 %

Työssäkäyvien vastaajien määrä Ikä (keskiarvo)

Viikkotyötunnit (keskiarvo)

Miten Suomi voi? -tutkimus: vastaajien ammatit 41% 38%

Työntekijä 28%

Muu ylempi toimihenkilö, asiantuntija

17% 19%

Toimihenkilö 7% 5%

Yrittäjä

4% 4%

Johtava asema Opiskelija, koululainen Maanviljelijä

33%

2% 1% 1% 0% 0%

10%

15%

Kohortti, kesä 2021 © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

20%

25%

Seuranta

30%

35%

40%

45%

50%

Miten Suomi voi? -tutkimus: vastaajien toimialat 23% 24%

Kuntasektori 11% 13% 11% 11%

Teollisuus, valmistus Valtio, valtion laitokset 8% 7%

Tukku- ja vähittäiskauppa

5% 6% 5% 6% 4% 4% 4% 4% 3% 4% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 3% 1% 1% 2%

Muut palvelut liike-elämälle Yhdistys, säätiö yms. Rakentaminen, energia Kuljetus, huolinta, liikenne Tietoliikenne, posti Majoitus, ravitsemus Insinööri-, arkkitehti- ja muu suunnittelutoimisto Pankki, rahoitus, vakuutus

Maa-, metsä- ja kalatalous Media, mainonta Jokin muu

16%

12% 0%

Kohortti, kesä 2021

10%

Seuranta

15%

20%

25%

30%

Tutkimuksen työhyvinvointia kuvaavat käsitteet T YÖN IMU

Myönteinen työssä koettu tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. T YÖUUPUMUS

Pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.

T YÖSSÄ T YLSIST YMINEN

Seuraa työn tai tehtävien virikkeettömyydestä ja haasteiden puuttumisesta, ja se ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna. T YÖKYKY

Työkykyä pyydettiin kyselyssä arvioimaan suhteessa vastaajan elinikäiseen parhaaseen.

Tutkimuksen työhyvinvointia kuvaavat käsitteet TYÖN IMU KORKEA VIREYSTILA

Innostunut

Energisoitunut Onnellinen

KIELTEINEN

MYÖNTEINEN

T YÖ U U P U M U S , T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N Alakuloinen Unelias, veltto

MATALA VIREYSTILA

Väsynyt

Tulokset

Työhyvinvoinnin muutokset korona-aikana ovat olleet maltillisia ja tasoittuneet syksystä 2020 SEURANTA-AINEISTO T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5)

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–10)

(asteikko 0–6) 3.6

9.0

3.5

8.8

3.4

8.6

3.3

8.4

4.3

2.3

3.2

8.2

4.2

2.2

3.1

8.0

4.1

2.1

3.0

7.8

2.9

7.6

2.8

7.4

4.7

2.6

4.6

2.5

4.5 4.4

4.0 3.9

2.4

2.0

3.8

1.9

2.7

7.2

3.7

1.8

2.6

7.0

Seurantakyselyihin vastanneet (n=542)

= Tilastollisesti merkitsevä (p<.05) kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn. Huom! Tällöin todennäköisyys, että havaittuja eroja ei olisikaan, on pieni (alle 5 %). © T YÖT E R VE Y S L AI TO S = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)

Etätyössä kasvoi työssä tylsistyminen, läsnätyössä laskivat työn imu ja työkyky (asteikko 0–6) 4.7

4.6 4.5 4.4

T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U 2.6

3.6

2.5

3.5

2.4

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–10)

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5)

(p=.072)

8.8

3.4

8.6

3.3

8.4

3.2

8.2

4.3 4.2

2.2

3.1

8.0

4.1

2.1

3.0

7.8

2.9

7.6

2.8

7.4

2.7

7.2

2.6

7.0

3.9

2.0

3.8

1.9

3.7

1.8

Kokonaan läsnätyössä 6/20206/2021

9.0

2.3

4.0

SEURANTA-AINEISTO

= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)

(n=253)

Kokonaan etätyössä 6/20206/2021 (n=110)

Etänä tekevistä muiden kanssa asuvat voivat työssään paremmin kuin yksin asuvat (asteikko 0–6) 6

3.8

4 3

2.1

2.4

9 8

3.0

3.4

Etänä, asui yksin (n=97)

7.7

6 5 4

Etänä, ei asunut yksin (n=365)

8.2

4 3

(asteikko 0–10) 10

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5) 5

4.5

T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

KOHORTTIAINEISTO, KESÄN 2021 TILANNE

Etänä, ei asunut yksin

Etänä, asui yksin

= Tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna toiseen ryhmään

Etänä, ei Etänä, asui asunut yksin yksin

Etänä = Teki vähintään 3/4 työajastaan etänä viimeisen kuuden kuukauden aikana © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Hybridityössä saatetaan voida hieman muita paremmin (asteikko 0–6) 6 5

4.5

4.3

4 4

2.2

9 8 p = .105

3.1

p = .099

3.1

2.8

8.0

8.1

6 5 4

2 1

(asteikko 0–10) 10

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5) 5

4.3

T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

KOHORTTIAINEISTO, KESÄN 2021 TILANNE

1 0

Läsnä Hybridi Etä (n=765) (n=288) (n=359)

Läsnä Hybridi

Etä

Läsnä Hybridi © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Etä

Läsnä Hybridi

Etä

Läsnä = ei ole tehnyt lainkaan etätyötä viimeisen kuuden kuukauden aikana Hybridi = on tehnyt noin 1/4 - 3/4 työajastaan etänä Etä = on tehnyt suunnilleen koko työaikansa etänä

Hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden työjärjestelyiden välillä ovat pieniä • Miten Suomi voi? -tutkimuksen aineistoissa erot ryhmien välillä ovat pieniä eivätkä ne ole tilastollisesti merkitseviä (ks. edellinen dia). • Selkein ero näkyy hybridityössä koetussa hieman muita hieman vähäisemmässä työssä tylsistymisessä.

• Miten voit? -työhyvinvointitestin laajempi aineisto (n=41106) antaa kuitenkin lisätukea samalle havainnolle: hybridityössä koetaan hieman muita enemmän työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä. Työuupumusoireiden osalta eroja ei havaita. • Lisää testistä: https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/tyokalut/mitenvoit-tyohyvinvointitesti

Työn sosiaaliset voimavarat läsnä-, hybridi- ja etätyössä 74% 78% 73%

Saa tukea työtovereilta

• Luottamus ja yhteenkuuluvuus työssä ovat hyvällä tasolla kaikissa työmuodoissa.

83%

Luottaa työtovereihin

90% 83% 56% 62% 65%

Saa tukea esihenkilöltä

• Muut kuviossa näkyvät ryhmien väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

78% 83% 81%

Kokee yhteenkuuluvuutta työpaikkaan 0%

20%

Läsnä

(n=765)

40%

Hybridi (n=288)

60%

80%

100%

Etä

(n=359)

• Viitteitä siitä, että hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä (p = .06). • Etätyössä saadaan enemmän tukea esihenkilöltä kuin läsnätyössä (p < .01). Myös läsnätyön ero hybridityöhön on lähes tilastollisesti merkitsevä (p = .06).

70% 76% 78%

Luottaa esihenkilöön

KOHORTTIAINEISTO, KESÄN 2021 TILANNE

Korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia KOHORTTIAINEISTO

(asteikko 0–6) 4.7

2.5

4.5

9.0

3.6

8.8

3.5

8.6

3.4

4.3

2.3

3.3

4.2

2.2

4.1 4.0 3.9

6/2021

7.6

2.8

7.4

2.7

7.2

2.6

7.0

12/2019

6/2021

(v. 2019 n=1253; v. 2021 n=1161)

7.8

2.9

1.8

36 v. ja yli

8.0

3.1

2.0

3.7

(v. 2019 n=314; v. 2021 n=256)

8.2

3.2 3.0

1.9

Alle 36 v.

8.4

2.1

3.8

12/2019

(asteikko 0–10)

3.7

2.4

4.4

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5) 2.6

4.6

T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

12/2019

6/2021

= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019) © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

12/2019

6/2021

Nuorilla parempi suhde esihenkilöön, mutta monet muut työn voimavarat ovat heikompia Saa tukea esihenkilöltä

57%

66%

Nuorilla aikuisilla muuta ikäryhmää parempi tilanne.

77% 71%

Luottaa esihenkilöön

Voi tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssä

58%

Näkee helposti työnsä myönteiset tulokset

58%

Tuntee paljon epävarmuutta työssä

18%

51%

62% 22% 0%

alle 36 v (n=256)

74%

20% 36 v ja yli (n=1161)

Nuorilla aikuisilla muuta ikäryhmää heikompi tilanne.

59%

Uskoo asioiden kääntyvän parhain päin

Tuntee yksinäisyyttä

72%

26%

Onnistuu hyvin työn ja muun elämän tasapainottamisessa

KOHORTTIAINEISTO, KESÄN 2021 TILANNE

77%

34% 40%

60%

80%

100%

Kuviossa näkyvät erot ovat tilastollisesti merkitseviä.

Erityisesti yksin asuvien työhyvinvointi heikentyi korona-aikana T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

(asteikko 0–6)

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–10)

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5)

4.7

2.6

3.6

9.0

4.6

2.5

3.5

8.8

3.4

8.6

3.3

8.4

3.2

8.2

4.5 4.4

2.4

4.3

2.3

4.2

2.2

3.1

8.0

4.1

2.1

3.0

7.8

2.9

7.6

2.8

7.4

2.7

7.2

2.6

7.0

4.0 3.9

2.0

3.8

1.9

3.7

1.8

SEURANTA-AINEISTO

= Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna aiempaan kyselyyn = Tilastollisesti merkitsevä kasvu/lasku verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)

Ei asunut yksin (n=365)

Asui yksin (n=149)

Yksin asuvien työhyvinvointi on heikompaa kuin muiden kanssa asuvien (asteikko 0–6) 6 5

T YÖ S S Ä T YL S IS T YM IN E N

T YÖ U U P U M U S O IR E E T

T YÖ N IM U

T YÖ K Y K Y

(asteikko 0–10)

(asteikko 0–6)

(asteikko 1–5)

9 4.4 3.9

3 2.2

3.0

3.3

5 3

2 1

Ei asunut Asui yksin yksin (n=1149) (n=269)

6 4

7.7

2.3

8.1

KOHORTTIAINEISTO, KESÄN 2021 TILANNE

Ei asunut yksin

Asui yksin

= Tilastollisesti merkitsevä ero verrattuna toiseen ryhmään

Ei asunut yksinAsui yksin

Ei asunut Asui yksin yksin

Yksin asuneiden masennusoireilu on kasvussa • Masennusoireita kokevien osuus kasvoi yksin asuvilla korona-aikana seuranta-aineistossa (kuvio vasemmalla). Muiden kanssa asuvilla vastaavaa muutosta ei havaittu.

M A S E N N U S O IR E ITA KO K E V IE N O S U U S 40% 35%

30%

Ei asunut yksin

25% 20%

(n=365)

15% 10% 5%

8% 7%

9% 8% 8% 7%

10% 9%

Asui yksin (n=149)

• Kohorttiaineistossa kesällä 2021 yksin asuvista (n=269)...

• .... 66 % uskoi epävarmoina aikoina asioiden kääntyvän parhain päin; muiden kanssa asuvista (n=1149) 74 % (p < .01). • ...51 % koki onnistuvansa hyvin työn ja muun elämän haasteiden tasapainottamisessa; muiden kanssa asuvista 58 % (p < .05).

• ...32 % tunsi itsensä yksinäiseksi, muiden kanssa asuvista 24 % (p < .01) = Tilastollisesti merkitsevä kasvu verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen (12/2019)

Yhteenveto ja päätelmät

Työhyvinvoinnissa on koko väestön tasolla pientä heikentymistä • Koko seuranta-aineistossa syksyllä 2021 havaittu työhyvinvoinnin heikentyminen on taittunut kesään 2021 tultaessa. • Korona-aika ei näytä tuoneen suuria muutoksia työhyvinvointiin. • Työn imua ja työuupumusoireita koettiin yhtä lailla kuin ennen koronaa. • Ainoastaan työssä tylsistyttiin aiempaa useammin ja työkyky koettiin hieman heikommaksi kuin ennen koronaa.

Hybridityö mahdollistaa läsnäja etätyön hyvien puolien yhdistämisen • Läsnätyössä työn imun heikentyminen on voinut liittyä vähäisempään itsenäisyyteen ja uuden oppimiseen. Läsnätyössä vuorovaikutuksen rikkauteen ovat vaikuttaneet mm. turvavälit ja maskien käyttö.

• Etätyössä työssä tylsistymistä ovat saattaneet lisätä työn kapeutuminen: innostavia tehtäviä ja kasvokkaisia kohtaamisia on vähemmän. • Paljon etätyötä tehneistä yksin asuvien työhyvinvointi oli heikompaa, mikä viittaa ihmiskontaktien tärkeyteen myös etätyössä.

• Hybridityö mahdollistaa ihmisten kohtaamisen ja joustavuuden paremmin kuin esimerkiksi pakotettu kokoaikainen etätyö. © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Korona-aika on koetellut nuorten työhyvinvointia • Nuorilla aikuisilla (alle 36-vuotiaat) työhyvinvointi on heikentynyt selvemmin kuin muilla.

• Yli 36-vuotiaat arvioivat työkykynsä ja työn imunsa myönteisemmin kuin ennen koronaa. Samaa ei havaita nuorilla aikuisilla. • Nuorten heikompaa työhyvinvointia selittävät kielteisemmät arviot omista työoloista. Näiden kohentuminen työpaikoilla edistäisi työhyvinvointia. • Nuorten suhde esihenkilöihinsä on keskimäärin hyvällä pohjalla.

Yksin asuvat yksi korona-ajan riskiryhmistä • Yksinasuvien työhyvinvoinnin heikentyminen taittui kesään 2021 tultaessa.

• Yksin asuvat suhtautuivat tulevaisuuteensa kielteisemmin ja kokivat enemmän yksinäisyyttä sekä haasteita työn ja muun elämän tasapainottamisessa. • Nämä kokemukset selittävät osittain heikompaa hyvinvointia.

• Myös yksinasuvien masennusoireilussa näkyi kasvua verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.

Päätelmiä 1/2 • Haitallisin työhyvinvointimuutos korona-aikana on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen. Samalla työuupumuksen oireista vain henkinen etääntyminen työstä, kyynistyminen, on lisääntynyt verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan: keskiarvot 2.00 (12/2019) ja 2.09 (6/2021; p < .01). • Tämä viittaa siihen, että suhde työhön on muuttunut kielteisemmäksi. • Työssä tylsistyminen ja henkinen etääntyminen ovat haitallisessa yhteydessä moniin työssä suoriutumista ja työkykyä koskeviin ilmiöihin. • Siksi näihin kokemuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla suunniteltaessa tulevia ratkaisuja etä-, läsnä- ja hybridi-työn osalta. © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Päätelmiä 2/2 • Korona-ajan työelämähaasteisiin nuorten osalta onnistuneesta vastaamisesta voi kertoa se, että nuorista aikuisista kolme neljästä koki luottamusta esihenkilöönsä ja kaksi kolmesta koki saavansa riittävästi tukea häneltä. • Nuorten tilanne työelämässä on silti edelleen huolestuttava ja työpaikoilla tulee edelleen kiinnittää huomiota erityisesti nuorten työn voimavaroihin ja aktiiviseen yhteydenpitoon nuorten kanssa, niin etteivät he poikkeusaloissa koe eristyvänsä työyhteisöstään. © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Tutkimuksen rajoitteita • Kysely ei välttämättä tavoita heitä, joilla menee erityisen heikosti tai joilla hyvinvointi on heikentynyt eniten. • Toisaalta vastaajien kokemukset omasta työhyvinvoinnista loppuvuonna 2019 ja loppuvuonna 2020 eivät ennustaneet sitä, osallistuiko myös kesän 2021 kyselyyn.

• Nuoret ja matalamman koulutusasteen omaavat vastasivat muita harvemmin jatkokyselyihin. ➢Seuranta-aineistossa korostuvat iäkkäämpien ja korkeammin koulutetun vastaajien kokemukset. • Edustavat kohorttiotokset täydentävät kokonaiskuvaa.

Työntekijöille ja työpaikoille vinkkejä ja työkaluja • Työelämän mielenterveysohjelma valmistaa mielenterveyden työkalupakkia, johon kuuluu yhdeksän työkalua ja jotka ovat työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käytettävissä syksystä 2021 alkaen. Julkaistaan 23.9: Mieli ja työ | Työkaluja mielen tueksi (ttl.fi)

• Yhtenä työkaluna arvioida omaa hyvinvointiaan työssä on jo valmistunut kaikille työssä käyville tarkoitettu Miten voit? –työhyvinvointitesti, jonka on jo yli 40000 suomalaista tehnyt: Työhyvinvointitesti • ”Työn imua työtä tuunaamalla” on tutkitusti vaikuttava verkkovalmennus työn imun ja aloitteellisen työtoiminnan lisäämiseksi: Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus - Työterveyslaitos (ttl.fi) © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Johtajille ja esihenkilöille vinkkejä ja työkaluja • Hyvän mielen työpaikka –hanke ja sivusto tarjoavat esihenkilöille hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisen välineitä helposti käytettävässä muodossa: Hyvän mielen työpaikka - Oppimateriaalit - Työterveyslaitos (ttl.fi)

• Ihmislähtöisen palvelevan johtamisen viisi toiminnallista askelta ihmisten johtamiseen etä- ja läsnätyössä (blogi): Palvelevaa johtamista korona-aikana – ja pitkälle sen jälkeen Työterveyslaitos (ttl.fi) © T YÖT E R VE Y S L AI TO S

Osallistu keskusteluun somessa ja seuraa tulevia tulosjulkaisuja! #mitenSuomivoi

www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-Suomi-voi Twitter: @Jan_nee @jari_hakanen

ttl.fi

@tyoterveys @fioh

tyoterveyslaitos

tyoterveys

Tyoterveyslaitos