Työ Terveys Turvallisuus -lehden näytenumero

ttt

www.ttl.fi/ttt

T YÖ H Y V I N VO I N N I N E R I KO I S L E H T I J O 4 0 V U OT TA

Työ Terveys Turvallisuus

Hyppää työn imuun inssien siivellä → 20

10 sivua

8 2011 8,50 €

Osallistu lukijatutkimukseen! → 15

stressistä → 24

→ 16 Pikkujoulujen jälkeen selvästi juovuksissa?

→ 34 Löydä se oikea: Työntekijät vertailivat kuulonsuojaimia

→ 42 Ote uutuuskirjasta: Näin pomo lisää porukan työn imua

SIEVISTÄ MULLISTAVA UUTUUS KITKAN PARANTAMISEKSI!

T

UU

SIEVI SPIKE Sievi tuo markkinoille ensimmäisenä maailmassa täysin uudenlaisen, patentoidun nastamekanismin. Jalkineen pohjarakenteeseen sisään integroitu nastamekanismi mahdollistaa nastojen pyörittämisen helposti ulos ja sisään keliolosuhteiden muuttuessa. Siirryttäessä liukkaille pinnoille nastat saadaan käyttöön vaivattomasti pyöräyttämällä nastamekanismin avaimesta.

Vastaavasti sisätiloihin siirryttäessä nastat saadaan helposti pohjan sisään pyöräyttämällä nastamekanismin avaimesta, jolloin lattiapinnat eivät vaurioidu. Nastojen sisään- ja ulospyöräyttäminen tapahtuu helposti riisumatta jalkineita jalasta. Sievi Spike -jalkineparissa on 12 erittäin vahvarakenteista ja huonoissakin keliolosuhteissa pitävää nastaa. Sievi Spike -turvajalkinemalleissa on lisäksi mm. metallinen varvas- ja naulaanastumissuoja, turvallisuutta lisäävät heijastintereet, tilava XL-lesti sekä iskuja vaimentava Sievi FlexStep-joustopohja.

Sievi Spike 1 XL S3

Sievi Spike 2 XL S3

47-52439-313-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3

47-52441-313-0PM 39-47 EN ISO 20345: S3

!

S UU

Statiivi

Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme www.sievi.com

www.sievi.com

Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com

ttt

Työ Terveys Turvallisuus 8 ■ 2011

Työ

20 Insinööritoimisto matkalla unelmien työpaikkaan Nyt työpajat ovat alkaneet!

TEEMA

Teemana STRESSI HALLINTAAN →24–33

24–33

Terveys

24 28 kysymystä stressistä

KUN KUORMA KASVAA LIIKAA, VIHELLÄ PELI POIKKI

28 Miten hallitset stressiä?

Keinoistaan kertovat muun muassa kansanedustaja,

kirurgi ja konduktööri.

30 Hälytys, hälytys!

Pitkittynyt stressi altistaa sairauksille.

Turvallisuus

33 Liikettä niveliin: Hengitä ja hellitä 34 5 tehdastyöntekijää & 10 kupusuojainta Pyysimme viittä työntekijää kokeilemaan

asiantuntijoiden valitsemia kuulonsuojaimia.

PULLO PÖYDÄLLE

Osallistu lukijatutkimukseen ja vaikuta!

PENTTI VÄNSKÅ KUVASI KANTEEN TIINA ULLGRENIN, PAAVO MALKAMÄEN JA KARI LUUKKOSEN.

16 Henkilö: Ulos baarikaapista Juhani Seppänen tietää, että alkoholista voi luopua.

42 Ote Jari Hakasen uutuuskirjasta Työn imu Palveleva johtaja osaa astua myös syrjään.

34

MITEN LÖYTYY JUURI SOPIVA KUULONSUOJAIN?

– Juomiseen on aina jokin tekosyy, sanoo työterveyslääkäri, kirjailija Juhani Seppänen.

LIISA TAKALA

Vakiosivut 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 13 Kirjeitä lukijoilta 14 Verkossa 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 TTT-lehden sisällysluettelo 2011 49 Tätä mieltä: Timo Haapala 50 Unelmatyö: Egyptologi 51 Ensi numerossa

16

ANNA DAMMERT

Lehdessä lisäksi 11 Ei asbestille 12 Laaja kattaus työturvallisuutta Düsseldorfissa 15 Millaista TTT-lehteä sinä haluat lukea?

SANNA VIHANTO

40 Tapaturmainen kuolema

ÄÄNESTÄ VUODEN 2011 PARAS KANSI! Kannet ja äänestysohjeet internetissä: www.ttl.fi/ttt ISSN-0041-4816

4

Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: www.ttl.fi/ttt Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittajat Marjaana Anttila puh. 030 474 2476 Susanna Kaaja (äitiyslomalla) Graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Seija Kuoksa puh. 045 132 3828 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: rekisteri@ttk.fi Valtion työsuojeluhenkilöstö: Valtiokonttori, PL 14, 00531 Helsinki tai puh. 09-772 5683/ Jaana Björklund/ riski- ja vakuutuspalvelut tai faksi 09-772 5241 (osoitelipuke lehdestä mukaan) Sähköposti: jaana.bjorklund@valtiokonttori.fi Maksulliset tilaukset ja osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-424 65340 Sähköposti: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilauslipuke sivulla 46 www.ttl.fi/ttt Tilaushinnat 8 numeroa vuodessa 12 kk 70 e, kestotilauksena 67 e Irtonumero 8,50 e (sis. alv.) + postituskulut Säilytyskansio 7,50 e + alv. + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK, Pirkko Jukka/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Raili Perimäki/SAK, Marja-Liisa Rajakangas/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 41. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 61 624 (LT 2011)

Hämähäkkinä seitissä ”THREE O’CLOCK BLUES”. Tekemättömien töiden paine herättää aamuyöstä, ja uudelleen nukahtaminen on vaikeaa. Ensimmäinen stressioire on usein unenlaadun heikentyminen. Stressi on yksilöllistä, inhimillistä ja luonnollista.

Pahanlaatuinen stressi nostaa stressihormonitasoja, mikä pitkään jatkuessaan lisää sairastumisriskiä. Se on kuin henkinen kasvain, joka syö hyvinvointiamme ja etenee vääjäämättä, ellemme opi tunnistamaan sen syitä ja löytämään vastalääkettä.

Mielenterveyden häiriöistä on tullut tämän vuosisadan suurin terveyshaaste. Runsas kolmannes eurooppalaisista, 165 miljoonaa, kärsii joko ahdistuneisuusreaktioista, unettomuudesta tai masennushäiriöistä niin, että se vaikuttaa työkykyyn. Vaikka mielenterveyden häiriöt itsessään eivät ole yleistyneet viime vuosien aikana, niiden aiheuttama työkyvyttömyys on.

Voimat voivat loppua keneltä tahansa meistä.

MIKÄ ON MUUTTUNUT? Ennen tehtiin töitä pomon johdolla topeliaanisessa kulttuurissa. Ahkera köyhä poika voitti rikkaan laiskurin. Työstä syntyi tulosta, jolla oli välitöntä käyttöä. Nykyään toimimme monisäikeisessä, hektisessä verkostossa. Aina on oltava tavoitettavissa. Epävarmuus on arkea. ”Minulle kaikki heti nyt” -ilmapiirissä työmotivaatio perustuu rahaan.

Stressiä on mahdollista hallita, kun muistetaan vastuullinen työkäyttäytyminen ja hyvä esimiestyö: sovitaan pelisäännöt, määritellään selkeät vastuut ja puututaan ongelmiin ajoissa. Jokainen meistä voi pysähtyä kuuntelemaan työkavereitaan, lähimmäisiään ja myös itseään. Voimat voivat hetkittäin loppua keneltä tahansa meistä, vahvimmaltakin.

Työn imu ja ilo kasvavat kannustavassa ja hyvänsuovassa ilmapiirissä, kun työ on mielekästä ja innostavaa. Jos näin ei ole, reilu johtaminen ja yhteistyöhaluinen työyhteisö voivat olla avuksi. Esimies kuuntelee ja ottaa huomioon.

Työkaverit ovat tukena ja tarvittaessa auttamassa. Missä tahansa työssä voi keksiä jotain uutta. Työn voi tehdä uudella tarmolla, luovasti ja innostuneesti.

TAVISTYÖTÄKIN VOI TUUNATA. Niin on tehnyt vuoden positiivisimmaksi tamperelaiseksi valittu kaupan kassa Jama Jama. Nykyisin mies työskentelee espoolaisessa K-citymarketissa ja on mukana sen ja Aalto-yliopiston Elä hättäile -kassakokeilussa. Kassa on suunnattu kaikille, jotka haluavat asioida kaupassa rauhallisesti.

Jama Jama saa ihmiset hyvälle tuulelle ja ymmärtää, että pienillä teoilla saa aikaan isoja asioita. Elämän perusarvoja kunnioittava, aurinkoinen, iloinen ja palvelualtis persoona menestyy, saa kassakoneen kilisemään ja ympäristönkin kukoistamaan.

Kaamosmasennus pahentaa stressikokemusta. ”Blues” on sinistä alakuloa.

Ojenna selkäsi, kuulostele, mitä sisälläsi nyt tapahtuu. Pysähdy hetkeksi, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Kudo verkkoa, älä räpistele sen rihmastoissa.

Ole onnellinen ja tarpeellinen, mitä ikinä teetkin.

Unohda blues, irrottaudu seitistä, ja kokeile vaikka liikuntaa ja kirkasvaloa.

Helsingissä 22. marraskuuta 2011

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Forssa Print 2011 ISO 14001

441 612 Painotuote

SERTIFIOITU ORGANISAATIO

HARRI VAINIO 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus

5

TTT Ajassa KOONNUT MARJA SARKKINEN

Valopäät aamupuurolla LAUTASELLINEN PUUROA, juttuseuraa ja kirkasvalolampun valoa. Työn arkeen voi luoda hengähdystauon esimerkiksi näillä keinoilla.

Valopäitten aamupuuroksi nimetty tapahtuma järjestettiin Keski-Suomen keskussairaalan henkilöstöravintolassa Jyväskylässä marraskuun alussa.

– Hauska idea ja hyvää vaihtelua. Saimme kirkasvalolampun kokeiltavaksi myös taukohuoneeseemme, kertoo yksi ”valopäistä”, palveluohjaaja Vuokko Järvinen välinehuollosta.

Aamuhetki liittyi Elämän Ilon Viikkoihin, joita sairaanhoitopiirissä vietettiin nyt kolmatta kertaa. Ne antavat henkilökunnalle mahdollisuuden kokea yhdessä jotain kivaa, iloita ja hullutella.

– Sairaalatyö on vaativaa, ja löysät on todella otettu pois.

Myös viestimistä tulvii kielteisiä uutisia. Siksi on hirveän tärkeää tuoda esiin myönteisiä asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, sanoo viikkojen koordinaattori, terveyden edistämisen ylihoitaja Maria Hallman-Keiskoski.

Hänen mukaansa työntekijöitä kuormittavat varsinkin sisäilmaongelmat ja jatkuvat muutokset työssä. Uutta pitää oppia koko ajan.

– Kaiken tiedon lisäksi tarvitaan tunnetta. Muuten ihmiset eivät jaksa.

Sirpa Räsänen (vas.) ja Vuokko Järvinen nauttivat aamupalasta henkilöstöravintolan talvipuutarhassa Jyväskylässä.

ESKO SIEKKINEN

6

Tapahtumia on kahdella viikolla. Siten mahdollisimman moni pääsee mukaan vuorotyöstä ja lomapäivistä huolimatta. Tänä vuonna tarjolla oli esimerkiksi kranssin askartelua, musiikkituokioita sekä elokuva- ja teatteriesityksiä.

Sairaanhoitopiirin tieteellisen kirjaston hoitaja teki intraan kirjakalenterin, jossa esiteltiin päivittäin jokin hyvää mieltä tuottava kirja.

Järvisen työyksikkö haki tutkittavakseen yhden taidesalkuista, jotka oli lainattu Jyväskylän taidemuseosta ja Suomen käsityön museosta.

– Valitsimme koulumuistelusalkun, jossa oli vanha lukujärjestys ja jokaiselle tunnille oma kangaspussi tavaroineen. Moni tunnisti tutun aapisen, sinisen jumppapuvun tai tamburiinin.

Ne herättivät paljon keskustelua, Järvinen sanoo.

Euroopan työpaikkaterveyden edistämisen verkosto palkitsi viime vuonna Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Elämän Ilon Viikot henkistä hyvinvointia tukevista käytännöistä.

Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

”Hyvä elämä on arjen onnellisuutta, tavallisten päivien kokemusta elämän antoisuudesta ja merkityksellisyydestä.”

PITKÄÄN SAIRASTAVAN TYÖKYKY TARKKAILUUN Pitkittyviä sairauspoissaoloja arvioidaan aiempaa tarkemmin, jos eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys menee läpi.

Työntekijän täytyy toimittaa Kelalle lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairaus­ päivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.

Jäljellä olevan työkyvyn arvioi työterveyslääkäri. Työssä jatkami­ sen mahdollisuudet selvittävät yhdessä työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto.

Sairauslomaa on haettava aiemman neljän kuukauden sijasta jo kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Työnantajan täytyy ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Tavoitteena on, että muun muassa kuntou­ tuksen tarve pystytään näin määrittelemään ajoissa.

Esityksen mukaan uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden kesäkuun alussa. MA

MAKSETUT SAIRAUSPÄIVÄRAHAPÄIVÄT 2010 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 5,1 miljoonaa päivää Mielenterveyden häiriöt Vammat, myrkytykset Kasvaimet Muut sairaudet

3,8 miljoonaa päivää 2,1 miljoonaa päivää 1,0 miljoonaa päivää 3,3 miljoonaa päivää

Lähde: Kelan Taskutilasto 2011

TYÖTERVEYSKORTTI MUKAAN RAKSALLE Rakennusalalla työterveyskortti on ollut käytössä jo neljä vuotta. Siitä huolimatta se tunnetaan huonosti, eivätkä työterveyshuollot ja alan yritykset osaa hyödyntää korttia.

Työterveyskortin tavoitteena on edistää työterveys­ huollon järjestämistä ja seurata työntekijöiden terveyden­ tilaa. Kortti kuuluu rakennusliikkeiden työntekijöille, lukuun ottamatta toimihenkilöitä, kunnan rakennustyöntekijöitä ja

MARJA SARKKINEN

Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi Focus-lehdessä 2/2011.

Työterveyspäivien osallistujat kertoivat mielipiteensä unelmien työpaikasta.

Puhekuplat täyttyivät unelmista Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi? Työterveyslaitos kannusti lokakuussa työpaikkoja panemaan pystyyn ideointitalkoot, jotta unelmista tehtäisiin totta.

Ajatuksia unelmatyöpaikasta kerättiin myös Työterveyspäivillä ja Työterveys­ laitoksen osastolla Helsingin kirjamessuilla. Paperiset puhekuplat innostivat kävijöitä kirjoittamaan ideoitaan:

”Kohtele alaistasi, esimiestäsi ja kollegaasi niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.” ”Perustehtävään aikaa.” ”Unelmatyöpaikalla tunnetaan myös muuten kuin työroolin kautta – jaetaan ja kohdataan elämän kaikki vaiheet.” ”Kannustava eikä säännöillä lamauttava yhteisö.” ”Työrutiinit välillä rikki, jotta saisi uusia virikkeitä ulos maailmalle.” ”Hierarkia ja pönötys alas, avoin vuorovaikutus kunniaan!” ”Vaativuutta ja joustavuutta oikeassa suhteessa.”

Puhekuplien perusteella unelmatyöpaikan voi kiteyttää esimerkiksi näin: Kaveria ei jätetä. On reilu meininki. Ihmiset tietävät, miksi he tänäänkin ovat töihin tulleet. Töitä tehdään kuten aikuiset.

Lisää unelmatyöpaikoista: www.ttl.fi/unelmatyopaikka

yksinyrittäjiä sekä muun kuin rakennusliikkeen palveluk­ sessa työskenteleviä.

Kortilla on monia etuja: Se kertoo, että työter­ veyshuolto on järjestetty. Siitä näkee helposti, koska on seuraavan työterveystarkastuksen aika. Kortista saa selville myös edellisen työterveyspalvelujen tarjoajatahon.

Lisää rakennusalan työterveyskortista: www.ttl.fi >Toimialat >Rakennusala >Rakennusalan työterveyshuolto >Työterveyskortti 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus

7

?

Kun työpaikalla käytetään vuokrattuja työkoneita, kuka vastaa niiden turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä?

!

Vuokratyökoneiden turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti käyttäjän työnantaja. Tietenkin on huolehdittava siitä, että vuokralle antaja toimittaa koneen mukana suomenkieliset käyttö- ja turvaohjeet ja että konetta käytetään niiden mukaan.

Kun vuokrataan konetta, on hyvä käytäntö sopia, että kone on työpaikalle tullessa myyjän tai valmistajan tarkoittaman käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa. Eli se on ehjä ja siinä on paikallaan kaikki tarvittavat suojalaitteet.

Sitä varten sille tulee tehdä vastaanottotarkastus.

Uuden koneen käyttö tarvitsee vielä erillisen riskinarvioinnin, jossa otetaan huomioon käyttöolosuhteet ja mahdolliset poikkeavat käyttötavat.

VASTAAJANA VANHEMPI ASIANTUNTIJA JORMA LAPPALAINEN TYÖTERVEYSLAITOKSESTA.

KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-lehdelle: info-ttt@ttl.fi.

Muita usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia: www.ttl.fi/tapaturmat/ukk

8

Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Työterveyspäivillä 25.–26.10.2011 sanottua

”

Suomalaisilla ei olisi mitään hätää, jos vain oikeasti uskoisimme itseemme ja osaamiseemme.”

Yliasiamies Mikko Kosonen, Sitra

”

Nuorille tärkeintä on lupaus palkitsevasta työelämästä.”

Puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, Suomen ylioppilaskuntien liitto

”

Tehostamisen aika alkaa olla ohi. Sen tilalle on tullut jatkuva kaiken parantaminen.”

Liiketoimintajohtaja Tuomas Routtu, Reaktor

”

Vuonna 2050 Euroopassa 50 prosenttia väestöstä on yli 50-vuotiaita.”

Dosentti Jukka Takala, Tampereen teknillinen yliopisto

”

Henkilöstön hyvinvointi on aina etusijalla.

Mikään tehtävä ei ole niin tärkeä, että henkilön turvallisuus vaarannetaan.”

Turvallisuus- ja ympäristöjohtaja Eero Hakanen, Amcor Flexibles Finland Oy

”

Y-sukupolvi (1980–2000 syntyneet) haluaa pitää vapaa-ajan ja työn kokonaan erillään.”

Kehittämispäällikkö Marjaana Suutarinen, Johtamistaidon opisto

”

Meillä on paljon malleja siitä, miten työtapaturmat syntyvät, mutta hyvin vähän malleja siitä, miten turvallisuus syntyy.”

Erikoistutkija, tiimipäällikkö Teuvo Uusitalo, VTT

”Kotiasioiden täytyy olla kunnossa tai työasiatkin menevät huonosti.”

UPM Raflatacin Aasian–Tyynenmeren alueen johtaja Jukka-Pekka Haapanen Talouselämä-lehdessä 30/2011.

LUOVA HARRASTUS LISÄÄ LUOVUUTTA TYÖSSÄ Maalaamista, kirjoittamista, musisointia tai muuta luovaa itseilmaisua harrastavat ovat tavallista luovempia myös työssään. Kulttuurin kulutus taas on yhteydessä työn imuun mutta ei luovaan työotteeseen.

Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksessa tehtyyn Luovuus ja työhyvinvointi -kyselytutkimukseen, johon osallistui 336 terveydenhuollon ammattilaista.

– Mitä tiiviimpää luova harrastaminen oli, sitä enemmän oli myös luovaa toimintatapaa työssä.

Luova itseilmaisu oli yhteydessä myös

kokemukseen merkittävistä aikaansaannoksista työssä, kertoo tutkimuksen tehnyt psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku.

Tuloksia voidaan hänen mukaansa selittää sillä, että itseilmaisun vapauttama luova ote siirtyy muillekin elämänalueille, kuten työhön. Kulttuurielämykset taas irrottavat arjesta ja antavat voimia työhön. Toisaalta kulttuurin ja työn imun yhteys voi toimia toisinkin päin: työstään motivoituvalle ja siitä nauttivalle jää aikaa ja energiaa rentoutua kulttuurin parissa.

Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistaan tieteellisen Journal of Applied Arts and Health -lehden numerossa 3/2011. HK

Hyvät käytännöt jakoon ja tieto kulkemaan.

Siinä tavoite työpaikkojen työhyvinvointiverkostolle, joka aloittaa uudistuneen toimintansa vuodenvaihteessa.

Työterveyslaitoksen (TTL) koordinoima verkosto jatkaa 1990-luvulla syntyneen Suomen tykyverkoston toimintaa. Se on kuulunut vuoden 2011 lopussa päättyvään Terveyden edistämistä työpaikoille -hankekokonaisuuteen.

– Luomme nettiin verkkosivuston ja mahdollisuuksien mukaan myös keskustelualustan. Tarkoitus on lisäksi järjestää verkoston jäsenille aitoja kohtaamisen paikkoja erilaisiin tilaisuuksiin, kertoo kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin TTL:sta.

TTL on kehittänyt verkostotoimintaa muiden verkostojen ja työpaikkatoimijoiden kanssa, ja tämä kehitystyö jatkuu yhä. Tavoitteena on työhyvinvoinnin jatkuvan toiminnan kanava, jossa kohtaavat niin yritykset kuin tutkimuslaitokset ja hallinnollisetkin tahot. Verkosto mahdollis-

taa alueellisen ja kansallisen yhteistyön sekä linkityksen kansainväliseen verkostotoimintaan.

Verkostoitumisesta on etua varsinkin pienille ja keskisuurille työpaikoille, joissa kehitystyöhön on usein vähemmän resursseja kuin isoissa organisaatioissa. Yhteyksien luomisessa hyödynnetään myös jo olemassa olevia verkostoja, esimerkiksi valtionhallinnon Kaiku-kehittäjien ja kuntatyön kehittäjien ryhmiä.

Mutta suostuvatko työpaikkojen yhdyshenkilöt jakamaan kokemuksiaan – vaikkapa kilpailijayritykselle?

– Tiedon jakaminen on tätä päivää. Keskiös­ sä ei tarvitse olla vaarat ja riskit, vaan hyvät esimerkit. Positiivisen viestin viemiseen on selkeä tahtotila, Lerssi-Uskelin vakuuttaa. HK Lisätietoja: Jaana Lerssi-Uskelin, puh.

030 474 2647, jaana.lerssi-uskelin@ttl.fi

Onnittelut!  Työterveyden edistämisyhdistyksen valtakunnallinen työsuojelupalkinto on myönnetty ansiokkaalle työturvallisuuden kehittäjälle ja edelläkävijälle R-taso Oy:lle ja sen toimitusjohtajalle Tapio Törmäselle esimerkillisestä ja innostavasta työstä. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota suomalaisten pienyritysten työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työturvallisuuden kehittämiseen.  Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä on myöntänyt Pauli Karjalaiselle Jorma Saari -tunnustuspalkinnon menestyksekkäästä ja laajasta työturvallisuutta edistävästä toiminnasta. Hän on ollut muun muassa perustamassa ja edistämässä Työturvallisuuskortti-järjestelmää. Karjalainen työskentelee TTT-kehityspäällikkönä UPM-Kymmene Oyj:ssä.  Vuoden 2011 Virkeiksi 24 h huoltoasemiksi on valittu ABC Viipurinportti, Lappeenranta (kattavasti terveellinen ruokatarjonta), Neste Hartola Jari-Pekka (ammattikuljettajia huomioiva keittiö), Neste Motorest Tuuliruusu, Mäntsälä (hyvä informaatio terveellisistä valinnoista), Shell Helmisimpukka, Iittala

(monipuolinen salaattitarjonta) ja Teboil Tähtihovi, Heinola (virkistävät kahvila- ja vitriinituotteet). Huoltoasemat palkitsi Työterveyslaitoksen Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle -hanke.  Suunto Oy:n Lean 2011 -hanke on saanut vuoden 2011 ergonomiapalkinnon ergonomian huomioon ottamisesta uuden tuotantotavan ja työpisteratkaisun yhteistoiminnallisessa suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloja. Palkinnon myönsi Suomen ergonomiayhdistys.  Tekniikan tohtori Jukka Takala on palkittu työympäristötyön erityisansiomitalilla.

Hän on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen työsuojelun vaikuttaja ja visionääri.

Mitalin myönsi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.  Vuoden työterveyshoitajaksi 2011 on valittu Outi Takaluoma, joka työskentelee Tampereen Työterveys ry:ssä. Valinnan teki Suomen työterveyshoitajaliitto.

Mitä et ikinä unohda pukinurasi varrelta?

Joulupukki, Tampere Joskus nimet paketeissa ovat niin epäselviä, että pukki joutuu lukemaan niitä luovasti. Eräällä vierailulla luin paketista nimen Antti. Pikkupoika vastasi vihaisesti, että nimi on kyllä Artti!

Kerran kun kollegani meni soittamaan kodin ovikelloa sovittuun aikaan, sisällä olikin jo yksi pukki.

Tilannetta ryhdyttiin selvittämään lapsilta piilossa.

Joulupukin tilannut henkilö oli ollut pihalla pukkia vastassa. Kun naapuriin tilattu pukki oli saapunut, tilaaja oli erehdyksessä vienyt tämän kotiinsa.

Pukit vaihtoivat sitten tilausten osoitteita, ja niin saivat naapurin lapsetkin jouluvieraan.

Joulupukki, Turku Aattoiltana eräästä kodista poistuessani huomasin, että autoni avaimet ovat virtalukossa ja ovet lukossa. Tavallisesti minulla on vara-avain kaulassa, mutta nyt se oli unohtunut.

Silloin talon isäntä tar­josi, että pukki voi valita pihan komeista autoista mieluisimman päästäkseen jatkamaan jouluista kierrostaan.

Halusin kuitenkin jatkaa omalla autollani, ja isännän lainaamalla rautalangalla sain tiirikoitua autoni oven auki. Isännän joulumielestä jäi itsellenikin hyvä mieli.

Joulupukki, Korvatunturi Kun kohtaa parantumattomasti sairaan lapsen ja siinä jutellessamme ja hupsutellessamme hän alkaa nauraa, tulee hyvä olo. Kun hoitajat sitten kertovat, että lapsi ei ole nauranut kertaakaan neljän kuukauden aikana sairaalassa, se nauru todella jää mieleen.

Kommelluksia sattuu joskus. Kerran kävi niin, että Liisankadulla asuvalle Matille piti viedä tukkirekka.

Ja Liisalle, joka asui Matinkylässä, piti viedä nukke.

Lahjat menivät päinvastoin, mutta asia selvitettiin hymyissä suin.

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus

9

TEKSTI HELINÄ KUJALA JA MARJAANA ANTTILA

NYT VERKOSTOITUMAAN!

Uudet suojainmallit kiinnostivat telakan väkeä Porissa.

Työterveyslaitoksen Perjantai-meetingit, kaikille avoimet työterveyshuollon ja työlääke­ tieteen asiantuntijaluennot perjantaisin klo 8.30–9.30. Työterveyslaitos, luentosali 3. krs, Haartmaninkatu 1 A, Helsinki.

25.11. Tietosuojarikkomukset ja käytön valvonta terveydenhuollossa. Ylitarkastaja Arto Partanen, Tietosuojavaltuutetun toimisto 2.12. Riskien arviointi työpaikalla ja työpaikkaselvityksen tekeminen: yhdessä vai erikseen?

AYL Jari Latvala, TTL 9.12. Kansainvälisten työmatkojen kuormitta­ vuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.

PsL Barbara Bergbom, TTL 16.12. Työpaikkahäirintä ja työterveyshuollon keinot. Johtava konsultti Marjut Joki, TTL Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen -koulutuskiertue. Tavoitteena auttaa kuntia toimintamallin toteuttamisessa ja paikkakuntia verkostomaisen työskentelyn kehittämisessä. Kohderyhmät perusterveyden­ huolto, päihdehuolto, opetushallinto, TE-toi­ mistot, sosiaalitoimi, työttömien järjestöt, Kela ja työterveyshuollot. Maksuton. Järjestäjänä Työterveyslaitos.

14.12. klo 8.30–15.45 Oulu, Oulun Aikuiskoulutus­ keskuksen Ravintola Hilikku, Kasarmintie 8 h.

19.12. klo 9–16.15 Joensuu, Carelicum, Torikatu 21 C.

SANO SE SUOMEKSI

PAH-YHDISTEET Polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat yhdis­ teitä, joiden seoksia muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena. Yhdisteistä osa voi aiheuttaa syöpää ja perimämuutoksia.

Yhdisteitä on muun muassa kreosootti­ öljyssä, asfaltissa, bitumissa, palosavuissa, pakokaasuissa, tupakansavussa ja grillatuissa sekä savustetuissa ruoissa.

Lähde: Erikoistyöhygieenikko Sinikka Vainiotalo Työterveyslaitoksesta.

10 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

JAANA KIRKKALA

29.11. klo 8.30–16 Virkeänä työelämässä!

Työhyvinvointia työpaikoille -verkostoseminaari. Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Maksuton.

Ilmoittautuminen www.ttl.fi/koulutus >Koulutuskalenteri tai puh. 030 4741.

REKKA TOI SUOJAIMET TELAKALLE Technip Offshore Finland -telakan ammattilai­ sia kulkee tasaista tahtia rekan perävaunuun rakennettuun suojainnäyttelyyn. Meneillään on Turvallisuuspäivä. Sen aikana on mahdolli­ suus tutustua suojainten lisäksi turvakenkiin ja mittauttaa oma lihaskuntonsa ja tasapainonsa.

Hyvät varusteet ja tasapaino ovat tarpeen, sillä Porin Mäntyluodossa toimivan telakan työntekijät hitsaavat öljyntuotantolauttojen runkoja korkealla.

– Työntekijät tutustuvat mielellään uusiin tuotteisiin ja testauttavat kuntoaan. Olemme järjestäneet tällaisia teemapäiviä yhteistyö­ kumppaneidemme kanssa jo useasti. Nyt täällä

voi esimerkiksi katsella uusia kypärämalleja etukäteen, kun käyttämämme kypärä on vaihtumassa, kertoo Technip Offshore Finlandin turvallisuuspäällikkö Jarmo Kivi.

Telakan portille pysäköity 3M:n näyttelyrek­ ka kiersi lokakuussa suuria teollisuusyrityksiä kahden viikon ajan. Näyttelyssä oli esillä muun muassa uusia hitsaussuojaimia. Aluepäällikkö Hannu Mäen mukaan on tärkeää, että yritys saa kiertueella käyttäjiltä suoraa palautetta ja kehittämisideoita.

JAANA KIRKKALA

Suunnitteletko tipatonta tammikuuta?

Oletko huolissasi omasta alkoho­ linkäytöstäsi? Huolestuttaako sinua työkaverisi juominen? Puhutaanko työyhteisössäsi ja työterveyshuollos­ sasi alkoholiasioista?

Pohdintaan ja keskustelun herättelyyn työpaikalla saa ideoita Työterveyslaitoksen nettisivulta www.ttl.fi/alkoholijatyo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimasta Alkoholi­ ohjelmasta on tietoa osoitteessa­ www.alkoholiohjelma.fi.

TTT-LEHTI VUONNA 1979 ”Työskentely tietokoneen näyttöpäätteen ääressä muodostuu pienistä osista, jotka tehdään ennal­ tamäärätyn kaavan mukaan. Tällainen työ tuntuu yksitoikkoiselta, ja kun se muuttuu sarjaksi toimia, työntekijä tuntee vieraantuvansa työstä.”

Työ Terveys Turvallisuus 10/1979

EI ASBESTILLE Vaikka asbesti on hengenvaarallinen aine, sen käyttö jatkuu yhä useissa maissa.

M

Ken Takahashi vierailee Suomessa joulukuun alussa.

aailmassa arviolta 107 000 ihmistä kuolee asbestisairauksiin vuosittain.

Asbesti aiheuttaa keuhkopussin muutoksia, asbestipölykeuhkoa eli asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa, joka on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain.

Japanilainen professori Ken Takahashi luennoi Työterveyslaitoksen tutkimuspäivässä Helsingissä 1. joulukuuta. Takahashi on ympäristöepidemiologian asiantuntija, joka on erikoistunut asbestisairauksien torjumiseen. Hän työskentelee muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n neuvonantajana.

Asbestia käytetään nykyisin eniten Kiinassa, Venäjällä, Intiassa, Kazakstanissa ja Thaimaassa. Suomessa sen käyttö kiellettiin vuonna 1994, Japanissa lopullisesti vuonna 2006.

1. Kuinka suuri ongelma asbesti on Aasiassa, Ken Takahashi?

Kokonaistietoja sairastuneiden määrästä ei ole. Niissä maissa, joissa tietoja on saatavissa, mesoteliooma ja muut asbestiin liittyvät sairaudet lisääntyvät. Kaksi kolmasosaa maailman asbestin kulutuksesta sijoittuu Aasiaan. Koska työterveysolot ovat Aasiassa tunnetusti heikot, asbestisairauksia esiintyy ilmeisen paljon.

2. Miksi maailmassa yhä tuotetaan ja käytetään asbestia?

Asbesti on edullinen ja helposti saatavilla oleva teollinen tuote, jonka myynti houkuttaa maita ja yrityksiä taloudellisista syistä. Asbestiteollisuus myös työllistää ihmisiä, mitä käytetään yhtenä perusteluna tuotannon sallimiselle.

3. Mikä on päätavoitteesi asbestisairauksien ehkäisemisessä?

Saada asbestisairaudet loppumaan kaikissa maissa. Se vaatii kaikentyyppisen asbestin, myös valkoisen eli krysotiilin, käytöstä luopumista.

Tavoitteen saavuttamisessa menee aikaa, koska sairaudet kehittyvät vuosikymmeniä altistumisen jälkeen. Lisäksi maat, jotka yhä käyttävät asbestia, vastustavat muutosta.

Kansainvälinen sopimus asbestin käytön lopettamisesta voisi ehkä vauhdittaa asiaa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että terveys nähdään tärkeämmäksi asiaksi kuin taloudellinen hyöty.

HELINÄ KUJALA LISÄÄ TIETOA www.ttl.fi >Tutkimus >Tutkimuspäivä

Dräger DrugTest 5000 Dräger Alcotest 6510 Dräger DrugTest 5000 on helppokäyttöinen ja luotettava menetelmä huumausaineiden käytön toteamiseen sylkinäytteestä. Se tarjoaa tarkan diagnostisen arvioinnin ja tiedonhallinnan ja soveltuu viranomaisten, terveydenhuollon, työsuojelun yms. tarpeisiin. Dräger Alcotest 6510 on viranomaistasoinen, helppokäyttöinen ja luotettava alkometri, joka sopii myös yksityiskäyttöön. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM

Dräger. Teknologiaa elämän puolesta.

Laaja kattaus työturvallisuutta Düsseldorfissa Saksassa lokakuussa pidetyillä työsuojelualan A+A-messuilla oli 1 600 näytteilleasettajaa.

Sievin Jalkineen toimitusjohtaja Markku Jokinen (vas.) ja aluepäällikkö Johannes Björklund esittelivät uudenlaista turvajalkinetta.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU KÄMÄRÄINEN

S

aksan Düsseldorfissa vuodesta 1954 pidetyistä työsuojelualan messuista on muodostunut alan johtava kansainvälinen idea- ja markkinapaikka työturvallisuusasiantuntijoille ja -johdolle, sisäänostajille, työterveys- ja pelastushenkilöstölle sekä alan muulle ammattiväelle.

A+A-messuilla (Arbeitsschutz und Arbeitsmedizin) näytteilleasettajia oli 54 maasta kaikkiaan 1 599, ja messuvieraita kävi 60 100. Näytteilleasettajista kaksi kolmasosaa oli muualta kuin Saksasta, josta niitä oli 522. Seuraavaksi eniten näytteilleasettajia oli Kiinasta (251), Italiasta (100), Ranskasta (71) ja Intiasta (49).

Messujen perinteiset osa-alueet olivat henkilöstön suojaaminen, työterveys ja työturvallisuus.

Tällä kertaa messuilla esiteltiin myös katastrofihallinnan erikoisvarusteita ja kannettavan teknologian turvallisuussovelluksia.

Kiinnostavaa oli, että naiset otetaan entistä paremmin huomioon työvaatetuksen suunnittelussa. Se näkyy esimerkiksi housujen kokovalikoimassa ja paitojen leikkauksissa. Esillä oli jopa korkokenkien käytön mahdollistavat päällyskengät.

Suojaimet kehittyvät Turvajalkineissa mielenkiintoa herätti suomalaisen Sievin Jalkineen uutuus. Siinä on ensimmäisenä maailmassa patentoitu nastamekanismi, joka mahdollistaa nastojen pyörittämisen helposti ulos ja sisään kelin muuttuessa.

Työvaatteet ovat entistä mukavampia ja niiden raaka-aineet kehittyneitä. Alusvaatteissa käytetään yhä useammin teknisiä kuituja, jotka auttavat säätelemään ihon kosteutta. Työvaatteissa hyödynnetään palosuojattuja materiaaleja ja urheiluvaatteista tuttuja ratkaisuja. Polyeste12 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

rineulos esimerkiksi antaa eri materiaalien väliin joustavan lämpökerroksen.

Monilla suojakäsineillä pystyy tarttumaan pitävästi hyvin pieniinkin esineisiin. Käsineiden materiaalit suojaavat aiempaa paremmin viilloilta, ovat kestäviä ja ystävällisiä iholle.

Hengityksensuojaimissa on parannettu erityisesti käyttömukavuutta. Niissä alkaa olla runsaasti älykkyyttä: laite esimerkiksi seuraa hengityksen virtausnopeutta ja säätää itseään automaattisesti.

Jalaksen myyntipäällikkö ja STYL:n puheenjohtaja Kari Koskinen (oik.) esitteli Ejendalin ja Jalaksen tuotteita. Taustalla neuvottelevat VR-Yhtymän Jaana Arvo-Kuparinen ja Matti Taina.

Suomalaisia messuilla Suomalaiset näytteilleasettajat olivat Berner Ltd., Devisys Oy, Finnpile Oy, Jokamuovi Oy, Mica Elektro Oy, Orneule Oy, Salli Systems, Sievin Jalkine Oy, Silenta Ltd., Ten Oy, Topevent Oy ja Urho Viljanmaa Oy Jalas. Suomessa valmistettuja tuotteita oli myös muiden yritysten osastoilla.

Suomalaiset pitivät messuja erittäin tärkeänä kohtauspaikkana asiakkaiden kanssa. Työsuojelutuotteet ja -palvelut ovat kasvava toimiala, jonka kansainvälisille markkinoille pääsee muun muassa näiden messujen kautta.

Yhä enemmän kysytään laadultaan erinomaisia tuotteita, joiden käyttömukavuus, toimivuus ja kehittyneet turvallisuusominaisuudet varmistavat, että niitä myös käytetään. Laatu on selvästi parantunut suojajalkineissa, -käsineissä ja -vaatetuksessa sekä hengityksen- , kuulon- ja silmiensuojaimissa.

Lisätietoja messuista: http://www.AplusA.de

A+A-messut järjestetään Düsseldorfissa kahden vuoden välein. Seuraavat pidetään 5.–8.11.2013.

Kiinalaisen Fangqian Plasticin osastolla esiteltiin työkäsineitä.

Jutun kirjoittaja Markku Kämäräinen työskentelee koulutuspäällikkönä Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimissä.

Kirjeitä lukijoilta info-ttt@ttl.fi tai www.ttl.fi/ttt >Anna palautetta

Selkävaivainen ja benjihypyt Lukija kommentoi Helmet-palstan piirrosta, joka oli TTT-lehden numerossa 6/2011.

Kuvassa oli vitsinä, että selkävaivainen työntekijä pystyi tekemään lomallaan esimerkiksi benji- ja laskuvarjohyppyjä ja muuta kivaa, mutta ”ei kyennyt” tekemään ikävää hommaa eli lataamaan kopiokoneeseen paperia.

Tämä on kutenkin ihan mahdollista. Oma selkävaivani sallii muun muassa kuntosalilla ja tanssitunneilla käymisen, mutta enimmäkseen on päiviä, jolloin kaikenlainen kyykistely – kopio- tai tiskikoneen täyttäminen ja pudonneiden esineiden poimiminen – tuottaa kipua. Kivuliasta voi olla myös pöydän kattaminen ja muu vastaava ”etukenoilu”, kevyen ruokatarjottimen kanniskelu ja kävely lievässäkin ylämäessä tai portaikossa.

Palautetta numerosta 7/2011:  Jutussa Sinuiksi itsensä kanssa pystyi peilaamaan itseään. Olen yli viisikymppinen ja kipuillut noiden oireiden kanssa.  Sinuiksi itsensä kanssa oli kannustava ja voimaannuttava kirjoitus.  Hienoa, että tuodaan julki niin tärkeää asiaa kuin jutussa Viisikymppinen – kehäraakki vai täydessä iskussa? Jospa myös työnantajat heräisivät arvostamaan tämän ikäluokan työntekijöitä!  Viisikymppinen – kehäraakki vai täydessä iskussa? oli kiinnostava tositarina, joka täytyi lukea loppuun.

Mikä tämän numeron juttu kiinnosti sinua eniten? Entä mikä ei tällä kertaa innostanut?

Osallistu äänestykseen!

Ohjeet sivulla 46.

 Maan uumenissa riskejä riittää kiinnosti, koska kaivos on aivan toisenlainen työympäristö kuin omani.  Sain omaan työhöni vinkkejä Saido Mohamedin haastattelusta Kohtaa maahanmuuttaja yksilönä.

Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä 16 vuotta, ja monikulttuurisuus on lisääntynyt paljon tuona aikana.  Kohtaa maahanmuuttaja yksilönä kosketti, koska olen itsekin maahanmuuttaja.  Kohtaa maahanmuuttaja yksilönä herätti uudenlaisia ajatuksia maahanmuuttajista ja siitä, että heitäkään ei pidä käsitellä vain yhtenä massana.

ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen info-ttt@ttl.fi tai kirjepostia osoitteeseen ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki.

Suojaimet, työkalut, tarvikkeet.

Luotettavimmalta toimittajalta* laajin ja laadukkain valikoima. *Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011.

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 13

Verkossa

Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi?

KOONNEET TUURE HURME JA JOHANNA TJÄDER

”

Ylimmästä johtoportaasta alimpaan kahvikupin kiillottajaan kaikki tuntevat yhtäläistä yhtenäisyyden tunnetta työtään kohtaan. Kaikilla on selkeä tavoite parantaa omalla työllään maailmaa paremmaksi paikaksi elää.”

”Homo tiimius, nykypäivän tiimi-ihminen, sukua myös homo projetinukselle, on yleensä kädellinen, useimmiten kahdella jalalla kulkeva eliölaji, joka tavataan työpaikoilta. Ulkonäön ja koon vaihtelut kuuluvat lajin ominaispiirteisiin.

Aktiivisimmillaan kello 8–16, mutta toistuvia havaintoja toiminnoista tavataan kaikkina vuorokaudenaikoina. Homo tiimius suhtautuu uusiin asioihin verrattaen epäluuloisesti, poikkeuksena kuitenkin uusi vuodenaikamaku jogurtissa.

Homo tiimius oppii helposti uusia taitoja.

Homo tiimiuksen koulutuksessa kannattaa käyttää apuna erilaisia motivoivia palkintoja kuten naamaneleitä ja sanaa ”kiitos” selkeästi artikuloituna.

Homo tiimius on erityisen perso kahville. Sen takia on tärkeää pitää koulutuksessa taukoja, joiden aikana se ehtii imeyttää vähintään kaksi desilitraa nestettä ja kommunikoida valitsemansa lajitoverin kanssa.”

NUKU HYVIN! Kellon seuraaminen yöllä voi estää nukahtamista.

Tee makuuhuoneestasi ajaton vyöhyke eli pane herätyskello paikkaan, josta et näe sitä etkä kuule sen tikitystä.

Jos et luota siihen, että kello toimii, käytä kahta kelloa.

LUE LISÄÄ VINKKEJÄ HYVÄÄN UNEEN www.ttl.fi >Terveys ja työkyky >Elintavat ja hyvinvointi >Lepo ja palautuminen >Vinkkejä hyvään uneen ja vireyteen

Tutkimusinsinööri Venla Räisänen

iSTOCKPHOTO

Lainaus on Työterveyslaitoksen Unelmahautomo-blogista. Miten sinä kehittäisit työelämää? Tule mukaan ideoimaan!

RISKIENHALLINTAAN ja turvallisuussuunnitteluun sosiaali- ja terveydenhuollossa on tehty opas. Sosiaali- ja terveysministeriön opas tarjoaa konkreettisia työvälineitä johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille, ja siinä on huomioitu uudet lainsäädäntömuutokset. www.stm.fi/julkaisut >Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu CV-NETISSÄ työnhakija voi esitellä osaamistaan, vahvuuksiaan ja työtoiveitaan vapaamuotoisesti.

Palvelussa olevan kuvauksen perusteella työnantaja löytää nopeasti haluamansa työntekijän.

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelu on Suomen suurin CV-pankki. www.mol.fi/cvnetti 14 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

http://unelmahautomo.blogspot.com

OSALLISTU TUTKIMUKSEEN kirjoittamalla ratkaisuista, joita olet tehnyt pärjätäksesi työssä. Kerro tarina työstä ja siellä kohtaamistasi haasteista.

Tutkimuksessa kerättyä tietoa käytetään kehittämään työssä jaksamista ja viihtymistä. www.uta.fi/yky/tyojamuutos TUPAKOINNIN LOPETTAMISEEN tarjotaan maksutonta apua Ex-tupakoitsijaa ei pysäytä mikään -kampanjalla. Verkkopalvelussa on digitaalinen terveysvalmennusohjelma, joka auttaa lopettamisessa. www.exsmokers.eu TUULIKKI HOLOPAINEN

VERKKOVINKKI

Lue unelmatyöpaikasta kirjoittaneen Jarkko Nevalaisen koko kolumni verkkolehti Työpisteestä: http://tyopiste.ttl.fi/ nakokulmat >Unelmien työpaikkani

TYÖHYVINVOINNIN tietopankki Tuoreeksterveeks on suunnattu viestintäalan yrityksille ja työntekijöille. Sivustolle on koottu tietoa, lähteitä ja hyviä käytäntöjä työhyvinvointiin ja johtamiseen. Lukijoilta toivotaan osallistumista sivuston kehittämiseen. www.tuoreeksterveeks.fi POTILASTURVALLISUUSOPAS sisältää ohjeita ja vinkkejä potilasturvallisuuden edistämiseksi. Opas on suunnattu ammattihenkilöstölle ja potilaille.

Opas on osa THL:n Potilasturvallisuuden tietopakettia. www.thl.fi > Kirjoita hakuun ”potilasturvallisuusopas”

Millaista TTT-lehteä sinä haluat lukea?

Osallistu lukijatutkimukseen

ja vaikuta!

Voit voittaa 100 euron lahjakortin  Mitä mieltä sinä olet TTT-lehdestä?  Millaista tietoa sinä työssäsi tarvitset?  Miten TTT-lehti voisi palvella entistä paremmin sinua ja työyhteisöäsi?

Osallistu TTT-lehden lukijatutkimukseen osoitteessa

www.webropol.com/ttt.net

Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku: 2011 Vastaa 4.12.2011 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kolme 100 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää K-ryhmän liikkeissä.

Lisäksi kaksi voittaa kaksi elokuvalippua Finnkinon teattereihin (kahden lipun arvo on yli 20 euroa).

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 15

Ulos baarikaapista – Jokainen, joka tarvitsee tipattoman tammikuun, tarvitsee muutakin, toteaa työterveyslääkäri, kirjailija Juhani Seppänen. Kovaa puhetta näin pikkujouluaikaan.

TEKSTI RAIJA LAHTINEN  KUVAT LIISA TAKALA

P

ikkujouluilla ja muilla kekkereillä halutaan piristää vuoden pimeintä aikaa. Juhlat jatkuvat joulunpyhinä ja uudenvuoden viettona. Tarjolla on aina alkoholia. Monella alkoholijuomat kuuluvat myös arjen rutiineihin. Tammikuussa lepuutetaan maksaa, mutta hyötyykö siitä maksa vai omatunto?

Eiran sairaalan työterveyslääkärin Juhani Seppäsen mukaan jotain on jo pielessä, jos kokee tarvitsevansa taukoa juomiseen.

– Jos edes miettii, pitäisikö juomista vähentää, niin vastaus on myönteinen – kyllä pitäisi. Jokainen, joka tarvitsee tipattoman tammikuun, tarvitsee muutakin.

Seppänen pitää ajatusta tipattomasta tammikuusta hyvänä yksilötasolla. Virallisen tahon ajamana siinä voi piillä vaarapaikkoja.

– Yleensä paastoa seuraa karnevaali. Tuleeko paaston loppumisesta taas uusi juhlan aihe?

VUOSI VIINATTA. Juhani Seppänen päätti muutama vuosi sitten, vaimonsa kannustamana, olla vuoden juomatta. Lääkärinä hän oli tietoinen niin alkoholin fyysisistä kuin psyykkisistäkin vaikutuksista. Päätökseen vaikutti ennen muuta halu osoittaa riippumatto-

16 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

muus alkoholista, jota kului reilusti.

Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Selvästi juovuksissa. Lilla Teatern esitti tämän vuoden alussa siihen pohjautuvaa näytelmää Spikfull. Kirjassaan Seppänen kertoo avoimesti tilanteista ja tunteistaan, jotka hän vuoden mittaan kohtasi. Kirjassa on faktaa ja teräviä huomioita alkoholista ja sen vaikutuksista. Hän ruotii myös kovin sanoin suomalaista alkoholipolitiikkaa.

Alkoholiton kausi alkoi arjen kohtaamisella. ”Perjantai. Yleinen alkoholinkulutus hypähtää. Miksei siis minunkin? Jos eilisen vaaranpaikka oli anopin väliin jäänyt illallinen, tämän päivän vaaranpaikka on se, että on perjantai. Normaalin kuuden oluttölkin lisäksi perjantaina avataan viinipullo. Valmistan jotain sellaista ruokaa, joka ikään kuin perustelee korkkaamisen. Paahtopaisti uuniin. Kastikkeeseen loraus punaviiniä. Lopun voi juoda. Maal-

”Miten ylipäänsä voi grillata, jos toisessa kädessä ei ole viinilasia tai oluttölkkiä?” la grillataan. Miten ylipäänsä voi grillata, jos toi­ sessa kädessä ei ole viinilasia tai oluttölkkiä?”

Alkoholin suurkuluttajalle vuosi ei ollut helppo, muttei mahdotonkaan.

Juhani Seppänen n Ikä: 54 vuotta n Asuinpaikka: Helsinki n Ammatti: Työterveyslääkäri, kirjailija n Kirjat: Selvästi juovuksissa (Otava,

2006), Hullu työtä tekee (Otava, 2004), Ensimmäinen sana on isä (Otava, 2000) n Muuta: Ilta-Sanomien kolumnisti,

juontajana Ylen TV1:n Kuningas alkoholi -ohjelmassa 2010 n Harrastukset: Lukeminen, ratsastus,

viikonloput mökillä

PULLO PÖYDÄLLE. Alkoholilla on monia ikäviä vaikutuksia, vaikka sen käyttö ei olisi edes runsasta tai kovin säännöllistäkään. Sydäntä tykyttää, ärsyttää, verenpaine nousee mutta potenssi ei. Alkoholin liikakäyttöön liittyy usein masennus. Pienikin annos vaikuttaa kielteisesti unen laatuun.

– Jo kolme annosta alkoholia pilaa laadullisesti koko kahdeksan tunnin yöunen. Se johtaa väsymykseen, heikentyneeseen työtehoon ja ärtymykseen, Juhani Seppänen sanoo.

Jatkuvassa alkoholinkäytössä nukahtaminen vaikeutuu, uni on levotonta ja katkonaista. Seurauksena voi olla unettomuutta.

Elämä voi sujua näennäisesti hyvin, jos työ hoituu vielä kohtuullisesti, laskut tulevat maksettua ja parisuhde on jollain tavoin koossa. Alkoholi on kuitenkin salakavala tuote, joka juonii tiensä elämän kaikille alueille.

Sen käyttö lisääntyy usein huomaamatta.

– Alkoholismi on aina yksilötasolla traagista. Se on myös koko kansan traaginen kohtalo. Se heijastuu työelämään ja kaikille muillekin yhteiskunnan tasoille. Mikä pahinta, se heijastuu myös tuleviin sukupolviin, Seppänen toteaa. ”Vastaanotolla taas potilas, joka juo kuin minä.

Hän ihailee huimaa ammattitaitoani, kun luen­ noin alkoholiongelman ulottuvuuksista. Farma­ kologisista, fyysisistä, emotionaalisista, kognitii­ visista, sosiaalisista, assosiatiivisista, habituelleis­ ta, intellektuelleista, kreatiivisista, moraalisista, yhteiskunnallisista, kulttuurisista. Ja siitä, kuinka loppujen lopuksi kyse on vain yksinkertaisen ke­ miallisen aineen kovin, kovin samanlaisista vaiku­ tuksista meissä ihmisissä.”

TURVARAJAA EI OLE. Suurkulutuksen rajana pidetään normaalipainoisen perusterveen miehen kohdalla seitsemää annosta kerralla nautittuna ja 24:ää annosta viikossa. Vastaavasti naisen osalta suositus on, ettei kerralla ylitettäisi viittä eikä viikossa16:ta annosta.

Määrät ovat melko suuria, sillä yksi annos muodostuu tölkillisestä olutta (33 senttilitraa), kahdesta pilsneristä, yhdestä 12 senttilitran viinilasillisesta tai 4 senttilitrasta väkeviä.

Juhani Seppänen muistuttaa, että kemikaaleille on määritelty turvarajat. Alkoholi on etanolia, hermomyrkkyä.

Alkoholille ei ole varsinaisesti olemassa fysiologisesti turvallista rajaa.

– Etanolin osalta turvallinen määrä vastaa teelusikallista viiniä tai jälkiruokalusikallista olutta vuorokaudessa. Tätä rajaa noudatetaan esimerkiksi yskänlääkkeissä. Alkoholiin ei jostain syystä suhtauduta, kuten muihin myrkkyihin tai lisäaineisiin. Päättäjillä on osansa asiassa. →

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 17

Juhani Seppäsen mukaan alkoholista luopuminen edellyttää, että elämässä on muutakin sisältöä.

→

Riskirajoissa on Seppäsen mielestä kaksi vakavaa ongelmaa.

– Riskirajat käsitetään turvallisiksi rajoik­ si, mikä on vaarallista itsepetosta. Haluai­ sin tietää, mihin ne perustuvat. Käyttäjien omiin kertomuksiinko?

Vielä vaarallisempana Seppänen pitää sitä, ettei alkoholin addiktiivisuutta eli riippu­ vuuden aiheuttamista ymmärretä.

– Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Hannu Alho pitää addiktiivisuut­ ta alkoholin kaikkein vaarallisimpana omi­ naisuutena. Vaikka käytettyjen annosten määrä jäisi nyt alle riskirajan, käyttö toden­ näköisesti lisääntyy. Jokainen alkoholisti on joskus ollut kohtuukäyttäjä.

Seppänen myöntää, että terveydenhuol­ toalan ammattilaisille riskirajat ovat kätevä työkalu. Sellaisia tarvitaan.

PUUTU HETI. ”Ei työtoverin tehtävä olekaan puuttua toisen alkoholinkäyttöön kuin työtehtävien näkökulmasta. Voi kun edes se toteutuisi tässä maassa.”

Alkoholiongelma saattaa tulla työpaikalla esiin vanhan viinan lemahduksena, ärtyisyy­ tenä, myöhästelynä, unohduksina, toistuvi­ na lyhyinä sairauspoissaoloina tai tapatur­ mina. Kun ongelmia ilmenee ja niihin yrite­ 18 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

”Kun valheet ammutaan alas, on jo edetty puoli askelta.

Kysymys on loppujen lopuksi vain halusta humaltua.”

tään puuttua, tilanteet kärjistyvät helposti.

– Työpaikalla on puututtava alkoholion­ gelmiin heti. Se on kaikkien tehtävä, ei ai­ noastaan esimiesten. Puuttumiseen tarvi­ taan pelisäännöt ja selkeä strategia. Kun varhaisen puuttumisen malli ajetaan sisään koko työyhteisössä, ei merkitystä ole enää sillä, kuka asiaan puuttuu, Juhani Seppänen sanoo.

Kela kannustaa ennaltaehkäisyyn ja var­ haiseen puuttumiseen. Ehkäisevän työter­ veyshuollon korvausten määrää korotettiin vuoden alusta. Korvaus on 60 prosenttia sil­ loin, kun työpaikalla ja työterveyshuollossa on yhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja tämä käytäntö on dokumentoitu. Muutoin korvaus on 50 prosenttia. Korvaus koskee myös päihdepuuttumista.

Työterveyslaitos on laatinut työpaikoille uuden ohjeistuksen ja mallin, jonka avulla työpaikalla voidaan ehkäistä ja hallita päih­ dehaittoja sekä vähentää päihteiden riski­ käytöstä aiheutuvia kustannuksia työpai­ kalle ja terveyshaittoja yksilölle. Ohjelman avulla johto, esimiehet, henkilöstö ja työter­ veyshuolto voivat laatia omalle työpaikalle sopivan päihdeohjelman. Sääntöjen yhteisel­ lä sopimisella ja johdonmukaisella toimin­

nalla viestitetään, että työpaikalla välitetään työntekijöiden hyvinvoinnista.

Valitettavasti alkoholiongelma on edennyt jo pitkälle siinä vaiheessa, kun asia otetaan esille työterveyshuollossa.

– Alkoholiongelmiin pitäisi puuttua myös työelämän ulkopuolella. Vastuu puuttumi­ sesta on kaikilla – vanhemmilla, koululla ja naapureilla, Seppänen muistuttaa.

POIS TEKOSYYT. Juomari löytää aina syyn juo­ miselle. Halutaan rentoutua, pitää hauskaa, unohtaa murheet, päästä ahdistuksesta tai vain nukahtaa.

– Syitä löytyy aina. Ne ovat tekosyitä. Kun valheet ammutaan alas, on jo edetty puoli askelta. Kysymys on loppujen lopuksi vain halusta humaltua, Juhani Seppänen huo­ mauttaa. ”Vielä hiljattain jokaisena päivänä oli ainakin yksi pieni juhla. Nyt iltapäivisin ja iltaisin kuivat kyyneleet pyrkivät alaluomille. On kuin olisin alakuloinen, mutten ole. Edes sitä. Olo on kuin satavuotisesta unesta heränneellä. Kaikki siinä välissä on ollut harhaa, fabulaa, itsepetosta. Tuntuu kuin loittonisin jostain. Olisin etäämpänä nähdä, kurottaa tai nuuhkaista. Ääni vaimentuneena. Vain lapset ja vaimo ovat lähempänä.”

Seppäsen mielestä alkoholismiin ei pitäisi

MINÄ & TYÖ Mikä on parasta työssäsi?

Olen aina tehnyt vähintään kahta työtä yhtä aikaa. Uran kannalta se on järjetöntä, mutta ilmeisesti se sopii minulle.

Mistä saat voimavaroja?

Itseäni parempien kirjoittajien kirjoista, juoksulenkeiltä, hevosen selästä ja aamukahvikeskusteluista kahvilassa.

Mutta ennen kaikkea läheisiltä ihmisiltä.

Mitä haluaisit työssäsi muuttaa?

Haluaisin lisää aikaa turhan sälän tilalle.

Minkä koet missioksesi?

Ei minulla ole missiota. En ole lähetyssaarnaaja.

Mitä haluaisit vielä tehdä?

Oppia maalaamaan. Tauluja.

suhtautua sairautena, koska edes monet sairauden kriteerit eivät toteudu eikä etanolin liikakäytölle ole hoitotoimenpidettä.

Vaarana on, että sairaus-tulkinta vie pois oman vastuun ongelmasta ja sen ratkai­ susta. Se korostaa alkoholiongelmaisen omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuutta. Seppänen arvelee, että alkoholiongelman pitäminen sairautena on tärkeää erityisesti niille tahoille, jotka hyötyvät alkoholista taloudellisesti. Huomaamatta jää, millaisesta tuotteesta on kyse.

Alkoholi lamaa keskushermostoa, vaikka nousuhumala tuokin hetken piristyksen.

Myrkytyksestä johtuva krapula unohtuu pian.

Syyllisyyden tunteminen ei auta päihdeongelmaista. Siksi on turha syyllistää. Seppäsen mielestä jokainen jää koukkuun alkoholin kanssa, kun juo riittävästi. Kyse on juoman eikä yksilön ominaisuudesta.

KOHTI PÄÄTÖSTÄ. Alkoholinkäyttöä voi vähentää, ja sen voi myös lopettaa. Apua on saatavissa useilta tahoilta. Juhani Seppänen painottaa omien valintojen tärkeyttä, vaikka tietääkin muutoksen vaikeuden omasta kokemuksestaan. ”Päätöksessä pysyminen on vaikeaa. Aluksi se on fyysisesti vaikeaa. Sitten psyykkisesti ja sosiaali-

sesti. Tilannekohtaista tai yhteiskunnallista tukea ei ole odotettavissa. Usein ainoa ulkoisen tuen voima perustuu jo aiheutettuihin vahinkoihin. Se, että päätöksestä kiinni pitäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi, ei vielä tee ongelmasta sairautta.”

Päätöksen lisäksi tarvitaan sitkeyttä kohdata erilaiset tilanteet, joissa alkoholi on ollut mukana.

– Suunnilleen vuoden aikana kohtaa kaikki ne tilanteet, surut ja ilot, joihin liittyy alkoholinkäyttö.

Vietämme uutta vuotta, vappua, juhannusta, perhejuhlia ja rentoudumme lomilla. Koemme pettymyksiä, kiirettä, stressiä ja kriisejä. Jos nuo kaikki kykenee kohtaamaan ilman alkoholia, on se mahdollista vastedeskin. ”Vuosi on surutyön kesto. Sinä aikana menetys jalostuu muistoksi.”

Seppäsestä kutsuilla seurustelu tuntui välillä tympeältä ja oudolta ilman lasia. Viinattomuutta piti piilotella, jottei joutunut selittelemään. Miksi ihmeessä selvin päin olemista pitäisi joutua selittämään? Hän itse alkoi tottua alkoholittomuuteen noin puolessa vuodessa.

– Olin puhujamatkalla Ruotsissa, ja joka ilta oli juhlia. Siihen asti vesiselvä linja oli harmittanut minua ainakin jollain tasolla

vastaavissa tilanteissa. Tuolloin minua alkoi jo huvittaa.

Sosiaalisuus jatkui ilman alkoholiakin.

Tärkeimpänä onnistumisen kannalta hän pitää sitä, että elämässä oli paljon sisältöä: oli työt lääkärinä ja kirjailijana, kaksi lasta ja uraa tekevä vaimo.

– Onnistumisen eväät ovat vähissä, jos sosiaalinen elämä on sitä, että kulkee töistä suoraan kapakkaan. Elämässä täytyy olla muutakin.

Runsaan vuoden kuluttua alkoholi tuli takaisin elämään, mutta hieman eri tavalla.

– Täytyy olla säännöt ja pitää niistä kiinni.

Jokaisen pitää tehdä omat sääntönsä. Minullakin on omani. Ne ovat tietysti täysin naurettavia, mutta on parempi olla naurettava kuin traaginen, Seppänen toteaa ironisesti. nnn

Sitaatit ovat Juhani Seppäsen kirjasta Selvästi juovuksissa (Otava, 2006).

LISÄÄ TIETOA Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla.

Työterveyslaitos, 2011. Verkkokirjaan on linkki osoitteessa www.ttl.fi/verkkokirjat 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 19

Työ Terveys Turvallisuus Mika Jääskeläinen (vas.), Jani Hietanen, Jussi Pöyhönen, Kari Luukkonen, Outi Piisilä ja Miia Leppänen listaavat työyhteisönsä voimavaroja ensimmäisessä työpajassa.

Insinööritoimisto matkalla

UNELMIEN TYÖPAIKKAAN

TEKSTI MARJAANA ANTTILA  KUVAT PENTTI VÄNSKÄ

Nyt työpajat ovat alkaneet!

Lue blogit osoitteessa http://tyonimu.blogspot.com 20 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Työterveys­laitoksen ja TTT-lehden keväällä järjestämässä kilpailussa palkintona oli kahdeksan kuukautta kestävä Työn imu -polku® -valmennus.

Kilpailuun osallistui lähes 90 työyhteisöä, ja voiton vei Suomen GPS-Mittaus.

Ensimmäinen työpaja, 25. elokuuta

N

yt se sitten alkaa. Suomen GPSMittauksen väki on kokoontunut Työn imu -polku® -valmennuksen ensimmäiseen työpajaan Nilsiään, Tahkon maisemiin. Paikalla on yrityksen 14 hengen Kuopion porukka sekä kolmen hengen tiimit Vantaalta ja Jyväskylästä.

Tänään pureudutaan työpaikan voimavaroihin, eli siihen, mitkä asiat työssä antavat energiaa ja tuovat työn iloa. Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti Leena Multanen ja kehittämiskonsultti Jouni Sipponen ohjaavat ryhmän jäseniä kokoamaan pohdintansa työyhteisön voimavaroista.

Kokoushuoneen seinille kiinnitetyt paperit ja fläppitaulu täyttyvät positiivisista asiois­ta. Yksi on selvästi ylitse muiden: työkaverit. Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä ja heittää huulta. Lisäksi työkaverit ovat työn paras tuki.

Työkaverien merkitystä korostaa myös työyhteisölle tehty alkukysely. Selkeästi parhaat arviot tulivat työtoveruuteen liittyvissä kysymyksissä, ja arviot olivat huomattavasti parempia kuin suomalaisissa työyhteisöissä keskimäärin.

Seinältä käy ilmi, että myös työn sisältö – sen vaihtelevuus, haasteellisuus ja monipuolisuus – antaa voimia työskentelyyn.

Toiseen listaan kerätään asioita, joita työyhteisössä voisi vielä parantaa. Eniten toivotaan kohennusta palkkaan ja palautteen saamiseen.

Ennen työpajan loppua ryhmäläiset saa-

vat vielä välitehtävän. Heidän pitää muun muassa opetella huomaamaan tilanteita, joissa työpaikan hyvät voimavarat ovat käytössä: työkaverit saavat kiitosta toiminnastaan, huumori kukkii tai itse saa hyvältä tuntuvaa palautetta.

– Tässä ei ole kysymys mistään sirkustempuista, vaan työyhteisö oppii käyttämään omia voimavarojaan, Leena Multanen selvittää valmennuksen tavoitteita.

Kaikki täysillä mukaan – Alussa ajattelin, että mitäs jonninjoutavaa tämä on, myöntää Kuopiossa tutkimuspäällikkönä työskentelevä Kari Luukkonen työpajan jälkeen.

”Jonkun on aloitettava, jotta hyvä asia alkaa levitä.”

Nyt hänkin alkaa myöntyä siihen, että ehkäpä työhyvinvoinnin ja työyhteisön tarkastelemiseen onkin aihetta. Onhan toimiva työyhteisö hyvin tärkeä asia.

– Toivon vain, ettei tämä tyssäänny puoleen vuoteen ja sitten kaikki jatkuu ennallaan, Luukkonen lisää.

Tähän tarvitaan koko työyhteisöä. Vaikka TTT-lehden kilpailuun osallistuminen lähti ympäristöinsinööri Outi Piisilän ideasta, ei yksi ihminen voi muuttaa koko työyhteisöä.

– Jonkun on aloitettava, jotta hyvä asia alkaa levitä, mutta yhdessä tämä on tehtävä.

Toivottavasti kaikki ovat täysillä mukana, painottaa mittamies Paavo Malkamäki.

Jyväskylässä kolmen miehen tiimissä työskentelevän Malkamäen mukaan pienen työyhteisön valtteja ovat ketteryys ja hyvä tiedonkulku. Toisaalta ihmisten välisen yhteistyön merkitys korostuu.

Päivien venymiselle stoppi Mittatyönjohtaja Miia Leppästä väsyttää.

Vantaan työkolmikko saapui Tahkolle edellisenä yönä vasta puoli kahden aikaan. Matka kesti tavallista pidempään.

– Mäntsälästä piti kääntyä takaisin, kun tajuttiin, että tietokoneet olivat jääneet työpaikalle, hän naurahtaa.

Leppänen on muiden työpajassa olleiden kanssa yhtä mieltä siitä, että porukan ehdottomasti parhaita voimavaratekijöitä ovat työkaverit.

– Työpaikalla on hyvä fiilis. Kannamme yhdessä vastuun projektista. Hyvää on myös se, että työ on monipuolista. Osaan työni ja voin koko ajan oppia uutta, Leppänen erittelee.

Hän toivoo, että valmennuksen myötä työpäivistä tulee normaalin mittaisia eivätkä ne veny yllättävästi. Silloin viikolle voisi sopia menoja kavereiden kanssa ja menoihin myös pääsisi osallistumaan.

Palautteen antaminen on Leppäsen mukaan hankala asia.

– Onhan palautteen antaminen tärkeää, mutta kiire estää sen. En ehdi nähdä toisia, vaan asiat pitää hoitaa puhelimella. Kiireen vuoksi palautetta ei ehdi antaa ja yhteisten asioiden hoitoon ei ole aikaa, Leppänen harmittelee.

Suorista sanoista varomiseen Suomen GPS-mittauksen työntekijämäärä on kolmen neljän vuoden aikana kaksinker- →

SUOMEN GPS-MITTAUKSEN TYÖN IMU -POLKU® Yritys voittaa valmennuksen

Ensimmäinen työpaja: Voimavarat

Toinen työpaja: Ongelmatilanteiden ratkaisut

Kolmas työpaja: Miten hyvä kasautuu?

Neljäs työpaja: Miten hyvinvointi säilyy?

Vahvistuiko työn imu?

2011 toukokuu

2011 elokuu

2011 lokakuu

2011 joulukuu

2012 maaliskuu

2012 lokakuu

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 21

1 → taistunut. Nyt työntekijöitä on yhteensä pa-

rikymmentä.

Mittamies Jussi Pöyhönen on yrityksen pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Hän on ollut palkkalistoilla jo kymmenen vuotta.

– Kai siinä jonkinlaista imua on ollut, kun niin pitkään olen jatkanut, hän puntaroi.

Työpaikan ilmapiiriä näiden vuosien aikana hän kommentoi niin kiertelevästi, että purskahtaa itsekin lopulta nauruun.

Vanhastakin työstä voi löytää uusia puolia.

– Oliko tarpeeksi savolainen vastaus? hän varmistaa ja myöntää, ettei ilmapiiri ainakaan huonompaan suuntaan ole mennyt.

Työn imusta ei Pöyhösen mukaan ennen puhuttu – tehtiin vain työt ja mentiin kotiin. Toisaalta pienemmän työporukan aikana asiat sanottiin suoraan, eikä toisia tarvinnut varoa. Nykyisin, kun kaikkia työkavereita ei enää tunne kovin hyvin, sanojaan varoo enemmän.

Myös yrityksen toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen kertoo lähtevänsä hankkeeseen positiivisin ja avoimin mielin. – Kaikki oppi ja hyöty halutaan ottaa vastaan.

Omina voimavaroinaan hän pitää koke22 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

2 muksia ja työkaverien muodostamaa hyvää porukkaa. Hän kertoo, että joissakin tapauksissa rekrytoinnin yksi valintaperuste on se, sopiiko hakija hyvin työporukkaan.

Huomaathan hyvän Kokenut Työn imu -polku® -valmentaja Leena Multanen arvioi, että Suomen GPS-Mittauksessa hankalaksi koettu vuorovaikutus aiheut­taa pulmia hyvin monella työpaikalla.

– Tärkeää on oppia puhumaan oikein ja käyttämään oikeanlaista kieltä. Tavoitteena on, että myönteinen tapa toimia lisääntyy.

Positiivisia asioita pitää tietoisesti huomioida, sillä negatiivinen lisääntyy helpommin kuin positiivinen.

Hänen mukaansa myös sillä on merkitystä, millä silmällä asioita katsotaan. Monessa työpaikassa työntekijöiden on aluksi ollut helpompaa listata huonosti olevia asioita kuin löytää hyvää. Mutta kun asioita on ryhdytty tarkastelemaan oikealta kantilta, on löydetty paljonkin voimavaroja.

Toinen työpaja, 14. lokakuuta

T

oiseen työpajaan ryhmä kokoontuu Kuopiossa. Tällä kertaa Vantaan porukka ei päässyt mukaan: keskeneräinen urakka täytyy saada valmiiksi, ja töissä pitää olla osa viikonlopustakin.

1. Suomen GPS-Mittauksen väki tuli toiseen työpajaan kesken työpäivän.

2. Heikki Pietikäinen (vas.), Tiina Ullgren ja Jussi Pöyhönen miettivät, mitä hyvää töissä tapahtui edellisellä viikolla.

3. – Huomaatteko, miten kaikki löysivät hyvää työstään? tiivistää vanhempi konsultti Leena Multanen (neljäs vas.) ryhmien pohdinnat.

Muut aloittavat pohtimalla ryhmissä, mitä hyvää työssä oli viime viikolla.

Kiviaineslaboratorion vastaavan Tiina Ullgrenin mielestä parasta oli, että laboratorion kiire hellitti hetkeksi. Jussi Pöyhönen oli lomalla, ja Heikki Pietikäinen kuuli mitatessaan teeren kukerrusta.

– Teeri kukersi lomalla kiireettömästi, ryhmä kokoaa mietteensä lauseeseen.

Muita ilon aiheita olivat asiakkaalta tullut positiivinen palaute ja se, että työt saatiin tehtyä sekä hyvin että aikataulussa.

Myös Mimmi Luomalan mittamieskollegoilleen metsässä tarjoamat lettukahvit saavat kiitosta.

Uudet haasteet innostavat Seuraavaksi pohditaan työn imua. Milloin oman työuran aikana työ on sujunut hyvin

3 Työn imu -polku® on Työterveyslaitoksen uudenlainen valmennus, jossa porukka pohtii ongelmavahvistetaan työn hyviä piirteitä. tilanteiden selvittelyä, Se lisää työpaikalla positiivista puhetta ja hankkeiden suunnitmyönteisiä tunteita sekä käytäntöjä. telua, palautteen anTyöyhteisö tunnistaa omat voimavaransa, tamista ja työmotivaamikä tukee yhteisöllisyyttä ja luovuutta. tiota.

Lisää tietoa osoitteesta Puheensorina täyttää www.ttl.fi/tyonimu luokan.

Pohdittavia asioita >Työn imu -polku

ja milloin työssä on ollut matalalentoa?

– Työt sujuvat kuin itsestään, kun on kiinnostava projekti, miettii mittamies Mikael Ullgren.

Muut ovat samoilla linjoilla: työssä on imua, kun työt ovat uusia tai kun työhön löytyy uusia puolia ja haasteita.

– Tarkoittaako se sitä, että työn imuun päästäkseen pitää vaihtaa työpaikka? Ei, se ei ole kestävä tie, vaan työhön pitäisi saada uusia osioita, Jouni Sipponen sanoo.

Entäpä silloin, kun työn imu puuttuu ja työstä on tullut rutinoitunutta puurtamista, jossa ei ole näkyvissä mitään uutta?

– Siinä tilanteessa kannattaa pysähtyä ja miettiä, mikä oli eri tavalla silloin, kun töissä meni hyvin. Mitä omia vahvuuksiani tuolloin käytin? Silloin kannattaa sanoa pomolle, että tarvitsen nyt jotain uutta tähän työhön, Sipponen neuvoo.

Hänen mukaansa jo omalla asennoitumisella voi vaikuttaa siihen, että vanhastakin työstä löytyy uusia ja kiinnostavia puolia.

– Asioihin voi vaikuttaa. Kukaan ei ole syntynyt olemaan masentunut töissä, Sipponen muistuttaa.

Palaute herättää keskustelua Tämänkertaisen työpajan painopisteenä on ratkaisujen etsiminen työyhteisössä koettuihin ongelmiin. Neljään ryhmään jaettu

pidetään selvästikin tärkeinä.

Kun ryhmätöitä puretaan, erityisesti palaute – sen antaminen ja saaminen – synnyttää keskustelua.

– Positiivista palautetta on helppo esittää, mutta negatiivisen palautteen antamista rakentavasti pitää miettiä pitkään, Kari Luukkonen sanoo.

– Minun mielestäni siinä pitää luopua vääränlaisesta ylpeydestä. Tärkeää on kunnioittaa toista. Keskusteluyhteyden pitäisi olla sellainen, että keskustelua käydään asioista.

Ja kun asia on käsitelty, se jätetään taakse.

Ettei palautetta oteta henkilökohtaisesti, Paavo Malkamäki jatkaa.

– Siinä tarvitaankin tarpeeksi hyvää ammatillista itsetuntoa, jotta asiat voi ottaa asioina eikä henkilökohtaisesti, Leena Multanen myöntää.

silla tehtävä menee naureskeluksi.

Mikael Ullgren myöntää, että palautteen antaminen toisille tuntui oudolta. Eikä positiiviseen palautteeseenkaan suhtautuminen ihan helppoa ole. Hänen mielestään tavallinen keskustelu asioista riittää; erityistä palautetta hän ei kaipaa.

– Itse en lähde antamaan negatiivista palautetta muille. Mieluummin yritän kannustaa, mittamies kertoo.

Seuraavaa työpajaa odotellessa Suomen GPS-Mittauksen väki saa tehtäväkseen tunnistaa töissä voimavarakaravaaneja eli sitä, miten hyvän tekemisestä seuraa hyvää. n n n

Miten voimavarakaravaanit etenevät?

Seuraa Suomen GPS-Mittauksen työyhteisön taivallusta työn imun polulla TTT-lehden numerossa 1/2012.

Aiemmat jutut ovat ilmestyneet numeroissa 5/2011 ja 7/2011.

Kiitteleminen hämmentää Lopuksi harjoitellaan palautteen antamista ihan konkreettisesti.

– Etsi kolme henkilöä, joille annat positiivista palautetta työstä, Leena Multanen kehottaa ryhmäläisiä.

Tunnelma on hieman hämmentynyt. Osa löytää kiiteltävät työkaverinsa helposti, toi-

Tutkimuspäällikkö Kari Luukkonen, kiviaineslaboratorion vastaava Tiina Ullgren ja mittamies Paavo Malkamäki kirjoittavat valmennuksen etenemisestä osoitteessa: http://tyonimu.blogspot.com

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 23

Työ Terveys Turvallisuus

Teema Stressi hallintaan

28

KYSYMYSTÄ STRESSISTÄ Stressinhallinta paranee, kun oppii huomaamaan, milloin oma kuorma kasvaa liikaa. Jos ylivireys aina vain valvottaa ja muiden seura rasittaa, on aika viheltää peli poikki.

TEKSTI HELINÄ KUJALA  KUVITUS SANNA VIHANTO

1

Mitä stressi on?

Se on prosessi, joka auttaa ihmistä vastaamaan haasteisiin tai vaatimuksiin, joista hän ei selviä rutiinilla. Tässä prosessissa elimistö aktivoituu ja voimavarat saadaan käyttöön.­­Stressi sinänsä on neutraali käsite, vaikka se usein mielletään negatiiviseksi asiaksi.

2

Missä kulkee hyvän ja haitallisen stressin raja?

Psykologisesta näkökulmasta katsottuna stressi iskee vasta sitten, kun ihminen kokee, ettei hän pysty hallitsemaan haastavaa tilannetta. Niin kauan kuin hän luottaa selviytymiseensä, on kyse mahdollisuuksista eikä uhkasta.

Fysiologisesta näkökulmasta katsottuna riippuu stressin kestosta, onko se haitallista vai ei.

Lyhyt, ohimenevä stressi on tavallista ja arkeen 24 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

kuuluvaa. Mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, se on haitallista.

3

Voiko stressistä nauttia?

Lyhyt, ohimenevä stressi voi olla nautinnollista. Siihen kuuluu touhukkuuden ja aktiivisuuden tunne, joka tulee, kun on vähän painetta ja tekee rivakasti töitä. Tuskin kukaan kuitenkaan nauttii pitkällisestä, epävarmuutta aiheuttavasta ja elimistöä kuormittavasta stressistä.

4

Miten hyvää stressiä voi vaalia?

Huolehtimalla siitä, että kuormittavat tilanteet eivät jää pysyvästi päälle. Se vaatii oman tilanteen ja omien tuntemusten seuraamista. Jos stressi kasvaa liikaa, siihen tulee reagoida: Miten voin toimia toisin, jotta saan kuormituksen katkeamaan? Tarvitsenko apua muilta? Voinko jakaa

tehtävän osiin ja tehdä palan kerrallaan? Miten vahvistan omia keinojani selviytyä haastavista tilanteista?

5

Kun olen väsynyt ja stressaantunut, näen kaiken kielteisessä valossa. Miksi?

Stressitila kuluttaa voimavaroja. Koska kaikki energia on valjastettu haasteen voittamiseen, jää vähemmän voimia muun muassa tunteiden hallitsemiseen. Siksi pienetkin asiat voivat tuntua raskailta. Kielteisyys ei silti niinkään liity stressiin, vaan on enemmän uupumuksen ja masennuksen oire.

Pitkittyneestä stressistä kertoo se, että esimerkiksi tervehtiminen tai muu vuorovaikutus alkaa tuntua liian raskaalta. Stressi kuluttaa myös tiedonkäsittelyn kapasiteettia, mikä näkyy muun muassa unohteluna ja vaikeutena suunnitella uutta.

Työkaveri saattaa ärähtää tai loukkaantua, mutta reaktiota ei pidä ottaa liian vakavasti.

Peilinä toimiminen on lahja, jonka arvon saaja ehkä ymmärtää myöhemmin.

Jos työkaveri on suorastaan nääntynyt, huoli hänen tilanteestaan on syytä tuoda esiin. Jos työyhteisössä on laadittu varhaisen puuttumisen malli, tulee toimia sen mukaan.

8

Miten pomon tulee toimia, jos huomaa alaisensa olevan stressaantunut?

Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on velvollisuus toimia, jos hän saa tiedon työntekijän liiallisesta kuormittumisesta tai huomaa asian itse. Toimintatavat on kirjattu myös varhaisen tuen malliin, jos työpaikalla sellainen on.

Esimiehen pitää mahdollisimman matalalla kynnyksellä ottaa asia puheeksi. Jos huoli on aiheellinen, tilanteeseen on yhdessä haettava ratkaisua.

9 6

Herään aamuyöllä miettimään työasioita enkä saa enää unta. Mikä neuvoksi?

Kirjoita ylös mieltä kuormittavat asiat. Jos työasiat jäävät pyörimään päähän, kannattaa listata mielellään jo ennen töistä lähtemistään, missä vaiheessa mikin tehtävä on ja mistä jatkaa huomenna.

Kun asiat ovat paperilla, ne voi jättää pois mielestä. Yhtä lailla puhuminen jäsentää ajatuksia ja tasapainottaa ylivireyttä.

Rentoutuskeinojakin on hyvä kokeilla. Mutta jos uni ei aamuyöstä tule, kannattaa nousta ylös ja vaikka lukea jotain tai, jos mahdollista, tarttua töihin. Sen jälkeen saattaa ehkä nukahtaa uudestaan. Jos heräily on tilapäistä, tavallista lyhyempi yöuni ei ole vaaraksi.

7

Miten stressaantuneeseen työkaveriin pitäisi suhtautua?

Parasta, mitä voi tehdä, on toimia hänelle peilinä. Ihminen, joka pyrkii täysillä vastaamaan haasteeseensa, ei näe toimintaansa muiden silmin. Kun kysyy ystävällisesti kuulumisia ja toteaa kiireen näkyvän, toinen saa mahdollisuuden pysähtyä ja pohtia tilannettaan.

Saako esimies itse olla stressaantunut?

Toki hän saa välillä olla stressaantunut, kuten muutkin ihmiset. Esimiehen pitää kuitenkin kantaa tehtävänsä mukainen vastuu ja paikata tilanteen aiheuttamat mahdolliset seuraukset: olla pahoillaan äkäisestä käytöksestään tai huolehtia jälkikäteen asioista, jotka ovat jääneet hoitamatta.

Esimiehen velvollisuudet ja stressioireet sopivat huonosti yhteen. Jos pomo ei jaksa keskittyä kuin rutiineihin, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja suunnitella uutta, siitä on haittaa koko työyhteisölle.

Ristiriidat työyhteisössä voivat usein johtua siitä, että pomo on liian kuormittunut huomatakseen ongelmia ja puuttuakseen niihin. Itsestään huolehtiminen onkin parasta, mitä esimiehet voivat tehdä työntekijöidensä hyväksi.

11

Miten stressaantunutta lähimmäistään voi auttaa?

On hyvä antaa hänelle väljyyttä ja vapautta niin, ettei vaadi häneltä liikaa eikä loukkaannu herkästi mahdollisesta huonotuulisuudesta. Myös kuuntelevat korvat ovat hyvä apu, sillä keskustelemalla toinen saa tilaisuuden tuulettaa ja jäsentää ajatuksiaan.

Jos stressitila tuntuu vain jatkuvan, peilinä toimiminen on tarpeen. Usein juuri läheinen ihminen voi ilmaista muita suoremmin havaintonsa ja huolensa. Ylikuormitus näkyy ensin kotona, joten siellä saatu palaute mahdollistaa varhaisen suunnanmuutoksen.

12

Miten työstressiä voi ehkäistä?

Pyrkimällä pitämään asiat hyvässä järjestyksessä. Kun on hyvät toimintaedellytykset, stressin todennäköisyys pienenee. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että tavoitteet ovat mielekkäät ja työvälineet kunnossa.

Stressiltä suojaavat osaaminen sekä hyvä terveys ja toimintakyky. Mitä paremmassa henkisessä ja fyysisessä kunnossa on, sitä enemmän kestää pieniä rasituksia. Hyvät sosiaaliset verkostot ja vuorovaikutustaidot auttavat myös, koska silloin kykenee pyytämään ja ottamaan vastaan apua.

Ajattelun joustavuus ja kyky päivittää toimintatapoja ovat hyväksi: Jos tämä keino tai tavoite ei toimi, muutetaan sitä. Niin ei jää jumiin pattitilanteisiin. →

10

Voiko ihminen säädellä sitä, miten hänen stressinsä tulee esiin?

Ihminen ei voi kovinkaan paljon säädellä tuntemuksiaan, koska ne heräävät fysiologisesta ja psyykkisestä reagoinnista. Mutta sitä, miten nämä tuntemukset ilmenevät, voi ja pitääkin työpaikalla säädellä. Asiallinen käytös työssä ja muuallakin on sitä, että emme reagoi automaattisesti vaan kykenemme valitsemaan, miten toimimme.

Yksi pitkittyneen stressin oire on kykenemättömyys hallita tunteita. Ihminen voi pienestäkin syystä purskahtaa itkuun tai ryhtyä raivoamaan.

Se on merkki siitä, että viimeistään nyt on pysähdyttävä ja tehtävä tilanteelle jotain.

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 25

Teema Stressi hallintaan →

13

Miten stressiä voi oppia hallitsemaan?

Myönteiset kokemukset vahvistavat hallinnan tunnetta. Kun on jo kokemusta vaikeista tilanteista, voi luottaa siihen, että selviytyy vastedeskin, joko yksin tai muiden tuella.

Jos on hyvässä kunnossa, pystyy olemaan jonkin aikaa stressaavassakin tilanteessa. Mutta siihen ei saa jäädä loputtomiin. Tieto siitä, että vaihe on väliaikainen, auttaa jaksamaan.

Kun on paljon kuormitusta, kannattaa opetella tietoisesti tarkastelemaan vaihtoehtoja eikä vain alistua. Työelämässä stressinhallintaa lisää se, että osaaminen pysyy ajan tasalla. Päivitetyt taidot ja tiedot säästävät aikaa ja vähentävät virheitä.

lyhyempikin aika. Toisaalta ihmiset saattavat raahustaa vuosiakin vaikeissa tilanteissa.

Stressiä ei kannata kestää pitkään, sillä puolikuntoisena tekeminen on paitsi haitallista terveydelle myös tehotonta. Mitä aiemmin tekee korjausliikkeitä, sitä todennäköisemmin saa pienelläkin muutoksella aikaan hyvinvointia.

16

Voiko stressiin tottua?

Joksikin aikaa stressiin voi tottua niin, että sitä ei edes huomaa, jos puristus on lievää. Nykyisin se saattaa tuntua monelle perusolotilalta: hosutaan vähän siellä ja täällä, mutta aikaansaaminen on puolinaista. Pidemmän päälle se ei ole hyvä. Kun tulee uusi, yllättävä tilanne, ei ole takuita, että venymiskykyä on enää jäljellä.

17

14

Voiko haitallinen stressi jäädä itseltä huomaamatta?

Se voi hyvinkin jäädä huomaamatta, koska ihminen on niin keskittynyt itse haasteeseen ja tehtävään. Aikaperspektiivi hämärtyy: Paiskitaan täysillä vielä tämä viikko ja tämä viikko. Yhtäkkiä viikoista onkin kertynyt jo pitkä rupeama.

On tärkeää oppia tunnistamaan, miten haitalliseksi muuttuva stressi ilmenee omassa olotilassa. Yhdellä hälytysmerkki voi olla heräily aamuyöllä, toisella haluttomuus olla ihmisten kanssa tekemisessä.

15

Kuinka pitkään ihminen kestää kroonista stressiä?

Se on yksilöllistä ja riippuu siitä, miten hyvät perusvoimavarat hänellä on. Jos henkinen ja fyysinen kunto on heikko tai aiemmista kuormituksista ei ole täysin palautunut, stressiä kestää huonommin kuin perustan ollessa vahva.

Myös stressin voimakkuus vaikuttaa. Yleensä voi viedä kuukausia, ennen kuin kuormitus muodostuu haitalliseksi, mutta joskus riittää 26 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Voiko stressi jäädä päälle, vaikka sen aiheuttaja poistuisikin?

Stressi voi jäädä päälle voimakkaan kuormituksen jälkeen. Äärimmäinen esimerkki tästä on työssä koettu väkivalta. Kun ilmassa on uhkan merkkejä, herkistynyt elimistö reagoi stressioirein, vaikka uusi tilanne olisi alkuperäistä tapahtumaa vaarattomampi.

Alkuperäinen tapaus pitäisi käsitellä ja purkaa.

Apua siihen voi saada vaikka työterveyshuollosta, jos työkavereista tai ystävistä ei löydy keskustelukumppania. Helpotusta tuo myös suunnitelma siitä, miten toimia vastedes samanlaisessa tilanteessa.

Stressi voi jäädä päälle myös niin, että työputken jälkeen ei kyetä katkaisemaan aktiivista toimintavirettä ja rauhoittumaan vapaa-aikanakaan.

18

Mikä on paras tapa purkaa stressiä?

Yhtä parasta tapaa ei ole, vaan keinot ovat yksilöllisiä. Liikunta purkaa elimistön aktiviteettia, ja psyykkisellä puolella puhuminen toimii samoin. Rentoutumis- ja meditaatioharjoitukset ovat usein hyödyllisiä. Ne auttavat tyhjentämään mieltä ja katkaisemaan ajatuskierteet. Kannattaa kokeilla uusia keinoja ja kertoa hyvät konstit muillekin.

Oleellista on myös se, että vapaa-aikana tekee jotain, joka on täysin erilaista kuin oma työ. Mieli virkistyy vaihtelusta, ja työssä tarvittavat voimavarat täydentyvät.

19

Miksi lomakin voi stressata?

Rutiiniin tuleva muutos kuormittaa aina jossain määrin, vaikka muutos olisi myönteinenkin. Lomaan kohdistuu paljon odotuksia, ja perheenjäsenten erilaisten toiveiden sovittelu voi olla hankalaa. Perheellinen saattaa myös unohtaa, että on lomalla vain työstä.

Jos ennen vapaata on ollut tiukka työrupeama, tehokkaan toiminnan vaihde voi jäädä päälle.

Silloin lomakin kuluu suorittaen.

20

Miten työtön voi palautua toimettomuuden aiheuttamasta ­stressistä, jos hänellä on vain vapaa-aikaa?

Hänen kannattaa vahvistaa taitojaan ja kykyjään ja olla toimelias esimerkiksi harrastusten kautta, koska ne parantavat toimintakykyä ja hyvinvointia. Kaikki harrastukset eivät vaadi rahaa. On myös hyödyllistä tehdä itselleen suunnitelma siitä, miten hakee töitä ja miten sopeutuu työttömyysvaiheeseen.

21

Tarttuuko stressi?

Kyllä, tutkimusten mukaan stressi ja uupumus, kuten työn imukin, voi siirtyä työntekijältä työkaverille tai kotiin puolisolle. Tämä perustuu yleensä toisen osapuolen empatiaan. Siirtymistä tapahtuu helpommin myös silloin, kun osapuolet ovat paljon tekemisissä keskenään, kun he ovat samankaltaisia ja – hieman paradoksaalista kyllä – silloin, kun yhteistyö heidän välillään sujuu hyvin.

22

Mikä neuvoksi, jos koko työyhteisö on stressaantunut?

Tilanne kertoo yleensä huonosta töiden organi­­­­­­­soinnista ja työntekoa heikosti tukevasta johtamisesta. Stressaantunut työyhteisö ei malta pysähtyä. Kuitenkin stressaantuneen työyhteisön ja johtamisen ensisijainen tehtävä on pysähtyä, asettaa työt tärkeysjärjestykseen sekä selkeyttää tavoitteita ja rooleja.

23

Missä iässä stressinhallinta on erityisen tärkeää terveyden kannalta?

Stressinhallinta on tärkeää joka ikävaiheessa.

Mutta työelämässä siihen pitäisi panostaa erityisesti 35–45 vuoden iässä. Siinä vaiheessa ihmiset ovat usein saavuttamassa uransa huippua eivätkä huomaa, että menee liian lujaa, koska voimia vielä on. Kasautunutta stressiä on kuitenkin

kertynyt, eivätkä elimistön säätömekanismit ole yhtä vahvat kuin nuorempana.

Tässä vaiheessa ehtii vielä muuttaa suuntaa ja ehkäistä stressisairauksia, jotka puhkeavat tyypillisimmin noin 60 vuoden iässä.

24

Miksi stressinsietokyky on joillakuilla parempi kuin toisilla?

Herkkyys eri stressitekijöille vaihtelee. Esimerkiksi johtaja, joka tekee pitkää päivää ja vastaa isoista päätöksistä yrityksessään, saattaa kokea aika vähän stressiä. Mutta kun sama henkilö istuu dementoituneen äitinsä vieressä, hänen stressitasonsa voi nousta huomattavasti.

Geeniperimäkin vaikuttaa siihen, miten herkästi reagoimme. Mutta hyvin paljon merkitsee ihmisen varhaiskehitys eli se, millaisessa ympäristössä lapsi kasvaa. Esimerkiksi jos päiväkodin työntekijät joutuvat tekemään stressaantuneina töitä, se heijastuu lapsiinkin. Samoin heijastuu kodin ilmapiiri. Myös työoloillamme on vaikutusta siihen, miten paljon koemme stressiä vanhuksina.

suhtautuu uusiin asioihin jähmeämmin.

Toinen temperamenttipiirre, joka vaikuttaa stressaantuvuuteen, liittyy negatiiviseen emotionaalisuuteen. Jos tämä piirre on vahva, ihminen on taipuvainen huolestuneisuuteen ja varauksellisuuteen. Tällaisella ihmisellä stressireaktiot ovat voimakkaampia kuin sillä, jolla tätä piirrettä on vähemmän. Myös palautuminen stressistä saattaa hänellä olla hitaampaa.

26

Onko paljon nauravilla vähemmän stressiä kuin tosikoilla?

Näin ei voi päätellä. Nauru on kyllä hyvä keino vähentää stressiä. Se rentouttaa, tarttuu ja on kuin sosiaalista liimaa, joka auttaa viemään kohti yhteistä päämäärää. Se ei kuitenkaan kerro stressin määrästä.

Tosin jos ihminen ei naura yhtä paljon kuin ennen, siitä voi päätellä, että hänellä on ehkä aiempaa enemmän stressiä. Kun stressaantuu ja väsyy, elämä kapenee ja ilo vähenee.

27

Miten ikä vaikuttaa stressin k­ okemiseen?

Yleensä elämänkokemus opettaa saamaan etäisyyttä asioihin, ja kun ikää karttuu, harva asia tulee eteen uutena. Iän myötä myös oppii omaksumaan keinoja hallita stressiä.

Pitkään jatkuva stressi voi johtaa työuupumukseen, joka toisaalta on yleisintä keski-ikäisillä.

Tähän vaikuttanee se, että siinä vaiheessa haasteet ovat usein isompia ja työ vastuullisempaa kuin uran alkuvaiheessa. Työtahti ei ehkä helpotu, vaikka fyysinen jaksaminen heikkenee ja palautuminen hidastuu.

28 25

Vaikuttaako ihmisen temperamentti siihen, kuinka helposti hän stressaantuu?

Kyllä jonkin verran. Temperamentti vaikuttaa yksilöeroihin esimerkiksi lähestymis- ja pelkokäyttäytymisessä. Erot näkyvät etenkin varhaislapsuudessa. Aikuisesta on vaikeampi erottaa, mikä on temperamenttia ja mikä sen päälle rakentunutta ympäristön vaikutusta.

Jos ihmisen temperamentissa korostuu elämyshakuisuus, hän hakeutuu uusiin tilanteisiin ja kokee ne palkitseviksi. Hänelle stressiä ja turhautumista tuottaa toimettomuus tai tehtävien yksitoikkoisuus. Vähemmän elämyshakuinen

Miten stressi vaikuttaa luovuuteen?

Tutkimuksissa on havaittu, että kielteinen tunnetila parantaa yksityiskohtiin keskittymistä ja loogista päättelyä, mutta heikentää luovaa ajattelua. Myönteinen tunnetila taas vahvistaa uusia ratkaisuja etsivää ajattelua.

Stressaantuneena ei ajatella uutta, vaan toimitaan rutiineiden varassa. Kun on stressiä, on yleensä myös kiirettä, eikä silloin ole aikaa miettiä. Luovat ratkaisut ja innovaatiot eivät synny käskemällä vaan vaativat paljon aikaa ja pohjatyötä mutta myös väljyyttä. n n n

Kysymyksiin vastasivat Työterveyslaitoksen asiantuntijat: vanhemmat tutkijat Kirsi Ahola (kysymykset 1–20), Jari Hakanen (21–22) ja Sampsa Puttonen (25–28) sekä erikoislääkäri Harri Lindholm (23–24).

VÄLTÄ NÄITÄ STRESSILÄÄKKEINÄ ALKOHOLI Pieni annos voi laukaista tilapäisiä jännityksiä. Jos alkoholia käyttää stressilääkkeenä, vaarana on, että määrä kasvaa ja naukkailusta tulee vähitellen lähes ainoa rentoutumiskeino.

Kokonaan alkoholista ei silti tarvitse kieltäytyä – absolutismistakin voi tulla stressitekijä.

TUPAKKA Tupakointi saattaa laukaista painetta, mutta vain hetkeksi. Sen pitkäaikainen vaikutus ylirasitukseen on kielteinen, sillä tupakka kiihdyttää tarpeettomasti stressihermostojärjestelmiä. Pitkällä aikavälillä tupakoinnin lopettaminen vähentää stressiä.

LIIKA LIIKUNTA Liikunta on tehokas stressin purkaja.

Liiallinen fyysinen kuormitus on kuitenkin haitallista muun muassa immuunijärjestelmälle. Jos liikunta vie aikaa myöhäisillasta, se voi haitata yöunta.

Burn outista eli vaikeasta psyykkisestä uupumuksesta kärsivällä rankka liikunta voimistaa elimistön rasitustilaa.

LOHTUSYÖMINEN Jos syö ruokaa, jossa kaloreita on yli tarpeen, stressin myötä tulevat taipumukset makean syömiseen ja rasvan kertymiseen elimistöön voimistuvat ja nopeutuvat. Lohtusyömisestä voi tulla kierre ja lihomisesta yksi stressitekijä lisää.

LISÄÄ TIETOA Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista.

Työterveyslaitos, 2011.

Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY, 2009.

Pekka Kuikka ja muut: Miksi muisti pätkii?

Työterveyslaitos, 2011.

Arto Pietikäinen: Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Duodecim, 2009.

Kirsi Räisänen: Työstressirokotus. Työterveyslaitos 2012. (Kirja ilmestyy tammikuussa 2012.)

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 27

Teema Stressi hallintaan

TEKSTI PÄIVI HAAVISTO

Miten hallitset stressiä?

Maarit Feldt-Ranta 43, Raasepori, kansanedustaja, eduskunta Vatsasyöpään sairastuminen sai kansanedustajan hidastamaan tahtiaan.

Reijo Paukku 43, Kirkkonummi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Orto-Lääkärit-lääkäriasema ja Hyksin Lastenklinikka Stressin sietäminen on oleellinen osa kirurgin työtä.

”Saan työlle vastapainoa käymällä

”Olen urheillut lapsesta asti,

vähintään kerran viikossa käsipallo- tai jalkapallo-ottelussa. Se on myös sosiaalinen tapahtuma.

Kiireettömät arkiaamut ovat toinen säännöllinen tapa ladata akkuja.

Laitan kellon tarkoituksella liian aikaisin soimaan, jotta voin rauhassa lukea sanomalehdet, nauttia aamukahvin, leikkiä kissojen kanssa tai vain vetelehtiä ennen töihin lähtöä.

Teen pitkiä päiviä, ja uni jää usein liian lyhyeksi. Olen kuitenkin huomannut, että rauhalliset aamuhetket ovat stressinhallinnan kannalta tärkeämpiä kuin ihan viime tippaan nukuttu yöuni.

Kahdeksan viime vuotta olen työskennellyt politiikassa ministereiden erityisavustajana, puoluesihteerinä ja kansanedustajana. Vuonna 2009 todettu vatsasyöpä pysäytti kuin seinään. Vajaan vuoden mittaisen sairausloman ja kuntoutumisjakson jälkeen olen pystynyt elämään ja työskentelemään jälleen melko normaalisti.

Nykyisin olen aiempaa armeliaampi sekä itseäni että muita kohtaan.

En hermostu pikkuasioista. Istun usein ja vain ajattelen; ennen en olisi malttanut olla jouten. Aiemmin yritin suoriutua kaikesta.

Nyt teen enemmän valintoja. Tämä on mielestäni lisännyt suorituskykyäni.”

joten liikunta kuuluu stressinhallintaan. Kahdesti viikossa aloitan aamun tennistä pelaamalla. Olen mukana jalkapallon ikämiespeleissä ja poikani jalkapalloharrastuksessa. Viime kesänä aloitin myös golfin.

Sulalla kelillä pyöräilen työmatkat muutaman kerran viikossa. Työmatkapyöräily on huikeaa: ei tarvitse junnata ruuhkissa, ja liikunnan ansiosta jaksan työpäivän jälkeen hymyillä perheellekin.

Runsas puolet työstäni on potilasvastaanottoa poliklinikalla ja loput leikkaussalityötä. Jokaisessa leikkauksessa työ alkaa aivan alusta, olipa toimenpide miten rutiinia tahansa.

Stressiä vähentää, kun tietää, mitä tekee ja pitää koulutuksensa ajan tasalla. Nuorempana paineita on enemmän. Kokemus ja leikkausten määrä vähentävät niitä. Nautin leikkaussalin tiimityöstä. Työyhteisössäni on hyvä ilmapiiri, ja ajoittain ronskikin huumori lienee yksi rentoutustekijä.

Sairaalatyö päivystysvelvoitteineen vie iltoja ja viikonvaihteita.

Pitkän erikoistumisjakson jälkeen luovuin sairaalatyöstä viideksi vuodeksi kokonaan, mikä helpotti työn ja perhe-elämän yhteen sovitta­mista.”

28 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Anssi Airaksinen 29, Tampere, konduktööri, VR

Konduktööri saa kuulla kunniansa, kun lipunmyynti tökkii tai junat myöhästelevät.

Päivi Venström 31, Mynämäki, määräaikainen etuuskäsittelijä, Turun kaupungin sosiaalija terveystoimi Pätkätöitä tekevä etuuskäsittelijä opiskelee ja pyörittää uusperheen arkea.

”Vapaa-aikana pelailen tietokoneella, luen,

”Omat pienet hetket rentouttavat. Niitä ovat

katselen elokuvia tai tv-sarjoja ja vietän aikaa avopuolisoni Saaran kanssa. Tapaamme myös ystäviämme ja käymme jääkiekkopeleissä.

Työpaikalla lähes kaikki on ollut viime aikoina suurten muutosten kourissa: junaliput, konduktöörin myyntilaitteet ja työvuorot jakava komennusesimiesjärjestelmä. Pettyneitä ja jopa vihaisia asiakkaita saa kohdata lähes päivittäin. Suurin osa ei tiedä, mikä ongelma johtuu VR:stä ja mikä taas liikenneviraston toiminnasta. Yleensä kaikki on ’niin tätä veeärrää’.

En ota paineita asiakkaiden puheista enkä jää murehtimaan työ­asioita.

On helpottavaa, kun hankalista junista pääsee pois viimeistään pääteasemalla ja joskus jo aikaisemminkin. Seuraava juna on aina taval-

esimerkiksi lenkit koiran kanssa ja työmatkat. Päivittäinen ajo Mynämäeltä Turkuun ei tunnu pahalta, koska siinä ehtii hyvin rauhoittua.

Viikonloppuisin otan unet samalla, kun pienin lapseni nukkuu päiväunia.

Olen tehnyt sijaisuuksia Turun kaupungilla vuodesta 2007 ja välillä ollut muissa töissä ja äitiyslomalla. Vuoden 2010 alusta olen ollut yhtäjaksoisesti määräaikaisena etuuskäsittelijänä. Työsopimus on tehty tämän vuoden loppuun asti, ja jatkosta en vielä tiedä. Asia kyllä stressaa ja käy mielessä usein. Ostimme vuosi sitten omakotitalon, joten lainat ovat isot.

Uusperheen arki on vauhdikasta. Entisestä liitostani on 9-vuotias poika ja nykyisestä 4-vuotias tytär. Joka toinen viikonloppu meillä ovat myös mieheni kaksi tytärtä.

Opiskelen työn ohella merkonomiksi, mikä vie kaksi iltaa viikossa.

Teen opintotehtäviä iltaisin, kun lapset ovat jo nukkumassa. Viikonvaihteiksikin jää esseiden kirjoittamista.

Opiskelu on mahdollista, koska mies tukee sitä huolehtimalla tarvittaessa lastenhoidosta. Valmistun jouluna 2012. Sitä pidän tähtäimessä ja olen tehnyt listan kaikista vaadituista opintosuorituksista. Aina kun kurssi on ohi, vedän sen yli ja ajattelen, että taas yksi vähemmän.

Omakotitalossakin riittää tekemistä: kesällä laitoimme pihaa, ja syksyllä olemme rakentaneet autokatosta. Ehkä erilaiset tekemiset myös tasapainottavat toisiaan.”

laan uusi seikkailu, ja kaikki alkaa puhtaalta pöydältä.

Lumi- ja lippuongelmat tai vain huonot työvuorot aiheuttavat joskus tilanteita, joissa kuusikin tuntia menee ilman taukoa. Sinä aikana junanvaihdot on tehtävä 1–15 minuutissa. Tällöin ei ole muuta keinoa kuin hidastaa työtahtia, vaikka osa lipuista jäisikin katsomatta. Myös oma kohteliaisuus ja rauhallisuus auttavat. On piristävää, että asiakkaiden joukossa on aina joku iloinen, joka hymyilee tai vastaa jotain mukavaa.

Ylitöitä oli koko kesän, ja syksyllä päätin, että rajoitan niitä loppuvuonna. Virallisina vapaapäivinä en vastaa myöskään komennusesimiesten soittoihin. Teemme töitä 115 tuntia kolmen viikon jaksossa. Jos alun perin ei ole ollut antaa tarpeeksi työvuoroja, niin komennusesimiehet soittavat kotiin. Tiukkasävyisiä puheluita voi tulla useitakin päivässä, mikä tuntuu stressaavalta.”

Paula Hopponen 56, Joensuu, pääluottamusmies, Nordea Pankki Suomi Pääluottamusmies on tänä syksynä ollut mukana yt-neuvotteluissa, joita käytiin henkilöstön vähentämiseksi.

”Stressinsiedossa auttaa se, että olen luonteeltani rauhallinen ja perusteellinen. Valmistaudun ja tutkin asiat niin, että tiedän, mistä puhun, ja pystyn perustelemaan asiat. Saan myös nukutuksi yöni hyvin. Suuressa perheessä kasvaneena olen tottunut nukkumaan melkein missä vain ja minkälaisessa metelissä tahansa.

Kulttuurielämykset, kuten Kaurismäen tai Almodóvarin elokuvat, antavat sopivasti erilaista ajattelemisen aihetta. Käyn useamman kerran kuukaudessa teatterissa, konsertissa, elokuvissa tai taidenäyttelyssä.

Luen paljon, esimerkiksi elämäkertoja ja dekkareita, ja täyttelen sanaristikoita. Toisinaan rakentelen palapelejä.

Joskus fyysinen etäisyys ja viikonloppu auttavat selkiyttämään ajatuksia. Minulla on koti Joensuussa, ja olen viikot töissä Helsingissä tai jossakin muualla neuvottelu- ja kokousmatkoilla.

Mukavaa vaihtelua viikonloppuihin tuo tyttären pieni tytär Sanni.”

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 29

Teema Stressi hallintaan

Kortisolimyrsky saa kehon ja mielen varpailleen

Hälytys, hälytys!

Parhaimmillaan stressi panee elimistöön sopivasti vauhtia.

Pahimmillaan se voi jopa koitua kuolemaksi.

TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS JOUKO RYTKÖNEN

U

nesta sen usein ensimmäiseksi huomaa. Aivot höyryävät ylikierroksilla, uni ei tule tai jos tuleekin, se katkeaa kesken kaiken. Kun on aika nousta, olo on kaikkea muuta kuin levännyt. Stressi jyllää elimistössä.

Unta häiritsee etenkin kortisoli, lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni, jonka tuotanto kiihtyy henkisessä ja fyysisessä rasituksessa. Pitkään jatkuessaan liikatuotanto horjuttaa elimistön tasapainoa ja vaikuttaa muun muassa aivojen rakenteisiin: muistikeskus pienenee, aivosolujen väliset yhteydet harvenevat, ja uusia aivosoluja muodostuu aiempaa vähemmän.

Ei siis ihme, että stressaantuneena muisti pätkii. Myös muut tiedonkäsittelyn toimin-

30 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

not, kuten keskittyminen ja luova ajattelu, häiriintyvät.

Hyvästä pahaan Ihminen tarvitsee stressiä, sopivassa mää­ rin. Vaativassa tilanteessa hermosolmuk­ keet aktivoituvat ja erittävät adrenaliinia ja noradrenaliinia, suorituskykyä lisääviä hor­ moneja.

Hyväkin stressi nostaa verenpainetta ja sy­ dämen sykettä, kohottaa vireystilaa ja kiih­ dyttää aineenvaihduntaa. Kun paine voimis­ tuu, sen vaikutus elintoimintoihin kasvaa mutta on vielä siedettävissä.

– Alkuvaiheessa vaikutukset ovat positii­ visia. Mutta kun stressi lähtee hallinnasta, ne muuttuvat haitallisiksi, sanoo erikois­ lääkäri Harri Lindholm Työterveys­ laitoksesta.

Selviä aikarajoja hyvän, siedettävän ja haitallisen stressin välille ei voi ve­ tää. Erittäin kova stressi alkaa näkyä elimistössä muutamassa päivässä.

– Nykyisin tavallista on jatkuva, hi­ vuttava stressi. Voi kestää kuukausia ja jopa vuosia, ennen kuin se alkaa kunnolla näkyä elimistössä, Lind­ holm sanoo.

Pitkittynyt stressi altistaa lukui­ sille sairauksille. Selvintä näyttöä on sen yhteyksistä sydän- ja verisuonitauteihin, metabo­ liseen oireyhtymään ja kak­ kostyypin diabetekseen se­ kä masennukseen.

On myös viitteitä siitä, että haitallinen psyykkinen kuor­ mitus altistaisi tuki- ja liikunta­ elinsairauksille ja autoimmuunisai­ rauksille, esimerkiksi nivelreumal­ le. Varmaa tietoa asiasta ei kuitenkaan

ole. Se tiedetään, että stressi herkistää kivun tuntemiselle.

– Se myös pahentaa jo olemassa olevia sai­ rauksia ja heikentää hoitojen tehoa, Lind­ holm luettelee.

noista hallita stressiä. Se laukaisee stressi­ hermostoa, pumppaa pois adrenaliinia ja parantaa kortisolitasapainoa, kunhan liik­ kuu kuntoonsa nähden sopivasti eikä rehki liikaa.

Elämä vaarassa

Lihominen uhkaa

Perinnöllistä sydänsairautta sairastavalle ko­ va stressi voi aiheuttaa sydänpysähdyksen.

– Stressi vaikuttaa etuaivoihin, joiden alueel­ta kulkee suoria hermoratoja sydä­ meen. Henkeä uhkaavan rytmihäiriön voi saada voimakkaassa stressitilanteessa myös henkilö, jolla ei sydänsairauksia ole, Harri Lindholm toteaa.

Stressi aiheuttaa myös vakavia sairauksia lievempiä vaivoja. Esimerkiksi iho saattaa kuivua ja hilseillä tai siihen voi tulla yllät­ täen akne. Bruksismi eli hampaiden nars­ kuttelu on ehkä merkki stressistä niillä, joilla narskutteluun on taipumusta.

Kortisolin liikatuotanto heikentää vastus­ tuskykyä, minkä vuoksi hengitystieinfektiot ja muut tulehdusperäiset taudit iskevät ta­ vallista helpommin. Etenkin niskassa ja har­ tioissa tuntuva lihasjännityskin on monelle tuttu oire.

Myös paino uhkaa nousta, vaikka pyrkisi syömään terveellisesti ja ehtisi liikkuakin.

– Yksi syy tähän lienevät stressin aiheut­ tamat muutokset kylläisyyshormoni lep­ tiinin erittymisessä. Leptiinin ja kortisolin yhteispeliä stressin aiheuttaman ylipainon synnyssä tutkitaan paljon. Ihan vakuuttavaa teo­riaa asiasta ei vielä ole, Harri Lindholm sanoo.

Lihominen saattaa johtua myös univajees­ ta ja siitä, että ruokailutottumukset helposti muuttuvat paineiden alla. Joillakuilla her­ kuttelu tai liika syöminen on yksi keino hal­ lita stressiä.

Elimistön ylivireys kiihdyttää autonomi­ sen eli tahdosta riippumattoman hermos­ ton toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että suoliston liikkuvuus ja mahahappojen muodostus kiihtyvät. Moni huomaa tämän vatsaoireina ja närästyksenä.

– Joillakuilla reaktiot ovat enemmän her­ mostollisia kuin hormonaalisia ja päinvas­ →

Pitkittynyt stressi altistaa lukuisille sairauksille.

Sairauksiin myötävaikuttamalla stressi voi tappaa hitaamminkin. On myös havaittu, et­ tä se kiihdyttää telomeeriksi kutsutun kro­ mosomin rakenteen hupenemista. Telomee­ ri on kromosomin päässä oleva DNA-jakso, joka lyhenee vääjäämättä iän myötä.

– Vuosikausia jatkuva stressi voi nopeut­ taa lyhenemistä jopa kymmenellä vuodella.

Mutta jos stressi saadaan laukaistua ja tilan­ ne hallintaan, lyhenemisprosessi palautuu normaaliksi.

Lindholmin mukaan telomeerin häiriötä voi korjata kahdella tavalla: ruokavaliolla, jonka kalorimäärä ei ylitä kulutusta, ja lii­ kunnalla.

– Liikunta on yksi tehokkaimmista kei­

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 31

Teema Stressi hallintaan

Jatkuvat stressioireet ovat hälytysmerkki. → toin. Kukaan ei kuitenkaan reagoi vain yh­

dellä tavalla, Lindholm huomauttaa.

Herää ajoissa Jatkuvat stressioireet ovat hälytysmerkki, johon on syytä reagoida. Kovalle stressille tyypillisiä oireita voi olla myös elimellisissä sairauksissa, jotka on tunnistettava hoidon saamiseksi. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa kilpirauhasen toimintahäiriöt, neu­ rologiset sairaudet ja verenpainetauti.

Kun stressitilaa selvitetään, sairaudet ja lääkkeet voivat aiheuttaa mittaustuloksiin poikkeavuuksia ilman kuormittuneisuut­ takin.

– Samoin hyvä stressi kohottaa monen mittarin tasoa. Tärkeää olisikin löytää sopi­ va innostuksen ja palautumisen rytmi, Harri Lindholm toteaa.

Jos stressi jatkuu kuukausia tai vuosia il­ man riittävää palautumista, sen tunnistami­ nen vaikeutuu. Elimistö sopeutuu hälytysti­ laan eikä enää reagoi normaalisti.

– Tämä on stressin tutkimisen kannal­ ta hankalaa. Löydökset voivat kahdessa ta­ pauksessa olla ihan päinvastaiset, mutta

kummassakin on kyse kovasta stressistä.

Erona on vain se, miten kauan tilanne on kestänyt.

Lindholmin mukaan ylirasittumiseen tu­ lisi kiinnittää terveydenhuollossa yhtä pal­ jon huomiota kuin esimerkiksi korkeisiin kolesteroliarvoihin. Molemmilla on vakavia seurauksia.

– Jos stressi ei ole hallinnassa, hyvien elin­ tapojen hyödytkin voivat jäädä marginaali­ siksi.

Elpyminen alkaa Muutaman kuukauden kestäneestä stressis­ tä toipuu hyvin ajoitetun 1–2 viikon loman aikana. Vuosia jatkuneen stressin ja siihen liittyneen uupumuksen laukaisu sekä voi­ mavarojen uudelleen rakentaminen voivat viedä kuukausia, jopa pari vuottakin.

Kun elimistön hälytystila rauhoittuu, ku­ luttava kortisolimyrsky tasaantuu. Aineen­ vaihdunta toipuu, ja elimistöä rakentavien hormonien pitoisuudet kasvavat. Kudossolu­ jen muodostus kiihtyy, luusto ja lihakset vahvistuvat, ja aivosolujen toiminta norma­ lisoituu. Autonomisen hermoston toiminta tasapainottuu.

Unesta senkin usein ensimmäiseksi huo­ maa. Nukkuminen käy vaivatta, ja aamulla on levännyt olo. Uusi päivä innostaa taas.

Elimistö on palautunut stressistä. n n n LISÄÄ TIETOA Stressin terveysvaikutuksista on tietoa osoitteessa www.ttl.fi >Terveys ja työkyky >Työkuormituksen hallinta >Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen >Stressi >Stressin yhteydet terveyteen

32 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Miten stressiä voi tutkia?

TYÖTERVEYSHUOLTO AUTTAA löytämään ratkaisuja stressioireisiin, tekee lisätutkimuksia ja ohjaa tarvittaessa erityisasiantuntijoiden hoitoon.

– Työterveyshuollossa myös usein todetaan ensimmäiset signaalit koko työyhteisön lisääntyneestä ylikuormittumisesta, erikoislääkäri Harri Lindholm sanoo.

Stressitason selvittämiseen tarvitaan useita mittareita. Aluksi on hyvä käydä läpi henkilön omia tuntemuksia unen laadusta ja määrästä, työpäivän jälkeisestä palautumisesta ja väsymyksen tunteista.

Kortisolitason saa selville sylkinäytteistä, joita tutkittava voi itsekin ottaa itseltään päivän mittaan. Voimakas nousu heti aamusta tai korkea taso ennen nukkumaanmenoa viittaavat ylikuormitustilaan.

Monella myös verenkierto on herkkä heijastamaan stressitilaa. Ylirasitukseen viittaa se, että sydämen syke on koholla levossakin ja verenpaine ailahtelee.

Sydämen sykevälivaihtelun mittaus on menetelmä, joka voidaan nykytekniikalla toteuttaa kotona ja työpaikalla, kunhan testaukseen on saatu riittävä koulutus.

– Mittauksessa selvitetään tarkoin analyysein, kuinka paljon päivän aikana on autonomisen hermoston sympaattisen osan eli kiihtymisen jaksoja. Samoin katsotaan, näkyykö unen aikana tai lepotilassa parasympaattisen eli rentouttavan osan toiminnan vahvistuminen, kuten kuuluu, Lindholm kertoo.

Liikettä niveliin

Hengitä ja hellitä Rentouta keho ja mieli. Tee Tapanin tapaan isoja, rauhallisia liikkeitä hengityksen rytmissä.

3. Pallo ilmaan

2. Kiinni ja auki Vie käsivarret ristiin vartalon eteen.

Rentouta niska painamalla leuka alas.

Avaa kädet pitkälle työntäen samalla hartioita taakse. Tee liikettä rauhallisen hengityksen tahtiin.

Kuvittele eteesi iso ilmapallo, jonka nostat ylös.

Mene kyykkyyn selkä suorana.

Nouse seisomaan ja kierrä vartaloa rennosti puolelta toiselle. Aloita liikesarja alusta. Anna hengityksen virrata kevyesti.

4. Tuulessa taipuen Taivuta vartaloa sivulta sivulle hengityksen tahtiin.

Jalkojen painonsiirroilla saat liikkeeseen rentoutta ja vartalosi liikkuu vapaasti.

Liikkeet perustuvat SuomiMies seikkailee -kampanjaan, joka kannustaa entistä terveellisempiin elämäntapoihin.

Lisätietoja: www.suomimies.fi

1. Hengityksen tahtiin Kohota kädet vaakatasoon sisäänhengityksen aikana ja paina kädet kevyesti alas ulospuhalluksen aikana.

Käsiä nostaessasi pidä kämmenet ylöspäin ja laskiessasi paina ne alaspäin. Sisäänhengityksen aikana jännitä keskivartalon lihakset ja vie ajatukset niihin.

Uloshengityksen aikana anna lihasten rentoutua.

Liikkeet on suunnitellut Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki.

Malli: Tapani Paasu.

Kuvat: Studio Juha Sorri

5. Jännitykset pois Lopuksi kiitä itseäsi pyörittämällä sormenpäillä hartiaseudun lihaksia.

!

Tämä ja seitsemän aiemmin julkaistua jumppaohjetta myös videona: www.ttl.fi/ttt 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 33

Työ Terveys Turvallisuus

Työterveyslaitoksen tutkija Anna Ruhala (vas.) ja vanhempi tutkija Esko Toppila keskustelevat suojainten valinnasta kyllästäjä Marko Vuoren, vyyhden valmistaja Margit Juvosen ja osastojärjestelijä Sami Vilenin kanssa ABB:n tehtaassa Helsingissä.

5&tehdastyöntekijää kupusuojainta 10 Pyysimme viittä työntekijää kokeilemaan asiantuntijoiden valitsemia kuulonsuojaimia. Sen oikean löytäminen on yllättävän vaikeaa.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA  KUVAT ANNA DAMMERT

34 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

N

euvotteluhuoneen pöydällä on vino pino kuulonsuojaimia pakkauksissaan. Olemme pyytäneet sähkömoottoreita valmistavan ABB:n Helsingin-tehtaan viittä työntekijää kokeilemaan viikon ajan yhtä ja toisen viikon toista kuulonsuojainta.

Suojainten valinnassa auttavat Työterveys­ laitoksen asiantuntijat.

Aivan ensimmäiseksi vanhempi tutkija Esko Toppila ja tutkija Anna Ruhala tahtovat tietää, millaisissa oloissa ja kuinka kovassa melussa kukin työnsä tekee.

Maalari Juha Kainulainen työskentelee tahtikoneiden maalaamossa.

– Siellä on hiljaista, mutta maalaamon ulkopuolella on pakkaamo, jossa on äkillisiä iskuääniä eli impulssimelua. Lisäksi pitäisi pystyä keskustelemaan. Nykyinen kuulonsuojaimeni vaimentaa liikaa; sen joutuu keskustellessa ottamaan pois, Kainulainen kertoo.

– Kuulonsuojaimen pois ottaminen edes lyhyeksi ajaksi vähentää sen tehoa merkittävästi. Parempi on vaihtaa suojain sellaiseen, joka päässä pystyy keskustelemaan, Toppila huomauttaa.

Kainulaisen työssä kuulonsuojaimesta on myös se hyöty, että se suojaa korvat maalisumulta. Ja siltä hänen suojaimensa näyttääkin. Maalaamossa käytetään hengityksensuojaimia, mutta ne eivät Kainulaisen mukaan vaikeuta kuulonsuojainten käyttöä.

Erilaisia tarpeita Osastojärjestelijä Sami Vilen arvioi, että hänen työpisteessään on heistä viidestä kovin ja jatkuvin melu. Hän on kokeillut myös valettujen tulppakuulonsuojainten käyttöä, mutta korvakäytävät ärtyivät niistä.

Vilenillä on todettu kuulonalenema.

Margit Juvonen valmistaa työssään vyyhtejä koneilla, joista lähtee kova meteli. Tavallisesti hän käyttää radiokuulonsuojaimia.

– Minun kuulonsuojaimiini täytyy mahtua myös korvakorut, hän huomauttaa.

Valvomossa työskentelevä koestaja Kirsi Niemelä mittaa sähkökoneiden tärinää.

– Työskenteletkö toisten kanssa? Esko Toppila kysyy.

Niemelä kertoo, että yleensä hänellä on työpari, joten kuulonsuojaimen täytyy mahdollistaa keskustelu tämän kanssa.

Viime vuosina hän on käyttänyt muotoon valettuja korvatulppia.

Marko Vuori työskentelee tahtikoneiden pienjännitekyllästämössä.

– Siellä on taustamelua. Puhaltimet huutavat yli sadan desibelin voimakkuudella, ja niiden ääni on aika korkea. Tällaisissa oloissa työskentelen kolme neljä tuntia päivässä, Vuori kertoo.

Myös hänen työssään tarvitaan hengityksensuojainta.

Tietojen perusteella asiantuntijat valitsevat kullekin vertailijalle kaksi kuulonsuojainta. Jokainen sovittaa vielä kumpaakin suojainta päähänsä, ennen kuin lopullinen valinta tehdään.

Kuulonsuojain kaikilla ABB:n turvallisuusasiantuntija Juhani Topp kertoo, että tehtaan tuotantotiloissa kaikilla on kuulonsuojainpakko. Työntekijöitä on noin 500. Jokaiselle halukkaalle on valmistettu muotoon valetut korvatulpat, mutta moni haluaa käyttää mieluummin kupusuojainta.

– Radiokuulonsuojaimet eivät ole kiellettyjä, mutta työnantaja ei niitä hanki. Tehtaassa tehdään paljon parityötä ja raskaita nostoja. Täällä on myös vilkas trukkiliikenne. Näissä oloissa työntekijöiden täytyy pystyä kuulemaan toisensa kaikissa tilanteissa.

Lisäksi radiokuulonsuojaimet aiheuttavat työnantajalle lisäkustannuksia, kuten Teosto-maksuja, jos ne annetaan työntekijöille ilmaiseksi, Topp kertoo.

Ennen kuin vertailijat palaavat takaisin työnsä ääreen, Esko Toppila antaa viimeisen vinkkinsä: – Jos kolhitte suojainta pahasti, katsokaa, että se on edelleen toimintakuntoinen eikä esimerkiksi haljennut.

Kuulonsuojaimen pehmusteisiin tulleet halkeamat ja kolot heikentävät vaimennustehoa. Toppila muistelee nähneensä jollain työpaikalla jopa sellaiset suojaimet, joiden pehmusteista hiiri oli nakertanut suurimman osan. Silti suojaimet olivat käytössä.

Mukavuus tärkeintä ABB:n viisikko saa kuulonsuojainten vertailua varten lomakkeen. Sitä täyttäessään he vastaavat muun muassa kysymyksiin suojaimen käyttömukavuudesta: Painaako tai hios­ taako suojain? Miltä se ylipäänsä tuntuu?

– Tärkeintä kuulonsuojaimen valinnassa on, että suojain on mukava. Eihän kukaan halua käyttää epämiellyttävältä tuntuvaa

suojainta. Yleisin syy siihen, ettei suojain suojaa, on se, ettei sitä käytetä, Esko Toppila korostaa.

Lomakkeessa kysytään myös, onko vaimennusteho sopiva ja vaikuttaako suojaimen käyttö työskentelyyn. Liian tehokkaasti vaimentava suojain vaikeuttaa työntekoa, jos työkaverin puhetta tai vaarasta varoittavia merkkiääniä ei kuule.

Lisäksi lomakkeessa kysytään silmälasien ja kuulonsuojainten yhteiskäytöstä. Paksut tai kaukana ihosta olevat sangat vähentävät suojaimen vaimennustehoa, sillä tiivisterengas ei asetu kiinteästi ihoa vasten.

Ongelma voidaan ratkaista valitsemalla ohutsankaiset silmälasit ja käyttämällä niiden kanssa suojaimia, joiden tiivisterenkaat ovat nestetäytteiset ja erityisen leveät tai pehmeät. Silmälasien kanssa voi myös käyttää tulppasuojaimia.

Valinta vaikeaa Kahden viikon jälkeen porukka kokoontuu jälleen. Käy ilmi, että sopivan kuulonsuojaimen valinta voi olla yllättävän vaikeaa.

Kirsi Niemelällä vaihto tulpista kupusuojaimiin ei sujunut ongelmitta.

– Molemmat mallit painoivat leukaperiä.

Se oli erikoista, sillä ennen kuin aloin käyttää korvatulppia, pystyin ongelmitta käyttämään kupusuojaimia. Nyt nämä eivät asettuneet päähän, hän ihmettelee.

Marko Vuori arvioi, ettei vaimennus hänen kokeilemissaan suojaimissa ollut riittävä. Hänellä on tavallisesti käytössä noin 30 desibeliä vaimentava suojain, joten 25–27 desibelin vaimennus tuntui liian vähäiseltä.

Margit Juvonen oli melko tyytyväinen molempiin kokeilemiinsa kuulonsuojaimiin, sillä ne tuntuivat kevyiltä eivätkä puristaneet. Myös Sami Vilen oli varsin tyytyväinen; kummatkin suojaimet vaimensivat melua tarpeeksi.

Juha Kainulaisen suojaimista molemmat toimivat hyvin hengityksensuojaimen kanssa, mutta toinen puristi liikaa.

Kuulonsuojainten käyttöohjeista kenelläkään ei ollut valittamista, ja niitä pidettiin tarpeeksi selkeinä.

Lue vertailijoiden ja asiantuntijoiden kommentit seuraavalta aukeamalta.

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 35

Osastojärjestelijä Sami Vilen

Vyyhden valmistaja Margit Juvonen

Kyllästäjä Marko Vuori

Erityistarpeet: Työpisteessä on kova melu.

Erityistarpeet: Korvakorujen täytyy mahtua kuulonsuojaimiin. 

Erityistarpeet: Käyttää työssään hengityksensuojainta.

Cessna 27, Würth Paino: 211 grammaa Valmistusmaa: Suomi Hinta: Noin 20 € "Tukeva, mutta hiukan raskaan oloinen perussuojain, joka ei painanut eikä hiostanut.

Vaimennusteho oli sopiva."

Peltor Optime I, 3M Paino: 180 grammaa Valmistusmaa: Puola Hinta: 15 € "Suojain istui päähän erittäin hyvin, oli kevytrakenteinen ja pehmeä. Suojasi melulta hyvin."

NÄIN VERTAILU TEHTIIN VERTAILTAVANA OLI kymmenen erilaista perinteistä, kupumallista kuulonsuojainta. Vertailijoita oli viisi. He työskentelevät tuotannon tehtävissä ABB:n Helsingin-tehtaassa Pitäjänmäessä. Teh36 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Howard Leight Leightning L0F, Sperian Paino: 140 grammaa Valmistusmaa: Kiina Hinta: 20 € "Kevyt ja pieneen tilaan menevä suojain, jonka kuvun sisään mahtuivat myös korvarenkaat.  Suojain ei painanut, mutta päivän mittaan se hiosti vähän."

Protector Zone 1, Scott Paino: 252 grammaa Valmistusmaa: Ruotsi Hinta: 10,65 € "Mukava suojain, joka ei puristanut liikaa. Kun suojain oli käytössä koko päivän, se hiosti vähän."

taassa valmistetaan sähkömoottoreita.

Kukin vertailijoista kokeili kahta kuulonsuojainta, kumpaakin viikon ajan. Työterveyslaitoksen asiantuntijat neuvoivat työntekijöitä kuulonsuojainten valinnassa.

Kuulonsuojainten valmistajien ja maahantuo­

SplendorMil, Silenta Paino: 211 grammaa Valmistusmaa: Suomi Hinta: 20 € "Hyvä ja istuva suojain, mutta hengityksensuojaimen kanssa se painoi vähän ohimolta.  Kommunikointi sujui, mutta olisin tarvinnut enemmän vaimennusta." 

Howard Leight Clarity C1, Sperian Paino: 220 grammaa Valmistusmaa: Kiina Hinta: 12,50 € "Hengityksensuojaimen kanssa painoi ohimolta , mutta ilman sitä oli oikein hyvä päässä. Säätövara meinasi loppua. Olisin tarvinnut enemmän vaimennusta." 

jien valinnassa TTT-lehti teki yhteistyötä Suomen työsuojelualan yritysten liiton (STYL) kanssa.

Suojaimia vertailuun toimittivat Karske Oy Ab, Scott Health&Safety Oy, Oy Silenta Ltd., Suomen 3M Oy, Tampereen Suojainpiste Oy, Würth Oy ja Sperian Protection Nordic AB.

Asiantuntijat kommentoivat vertailijoiden kokemuksia:  "Käytän korvakoruja kupusuojaimen kanssa."

Jos korvakoruja käyttää kupumallisten kuulonsuojainten kanssa, täytyy varmistaa, että korvakorut mahtuvat kokonaan kupujen sisään. Tiivisteen välissä oleva korvakoru heikentää suojaimen vaimennustehoa.

Tutkija Anna Ruhala

Koestaja Kirsi Niemelä

Maalari Juha Kainulainen

Erityistarpeet: Keskustelee työparinsa kanssa.

Erityistarpeet: Käyttää välillä hengityksen­ suojainta ja keskustelee työkaveriensa kanssa.

3M Peltor Optime II, 3M Paino: 210 grammaa Valmistusmaa: Puola Hinta: 18,50 € "Vaimensi hyvin, jopa liian hyvin kommunikoinnin kannalta. Painoi oikeanpuoleista leukaluuta.  Muotoi­lu voisi olla kauniimpi, ei näin perinteinen."

MSA left/RIGHT Medium, Karske Paino: 227 grammaa Valmistusmaa: Viro Hinta: 22 € "Näyttää tosi kauniilta, ja sanka on hyvin muotoiltu.

Suojain kuitenkin painoi oikeaa leukaluuta  ja tuntui normaalisti käyttämiini valettuihin tulppiin verrattuna hiostavalta. Kommunikointi työkaverien kanssa onnistui."

Moldex M2 6200, Tampereen Suojainpiste Paino: 236 grammaa Valmistusmaa: Saksa Hinta: 14 € "Kevyt ja napakka suojain.

Napakkuudestaan huolimatta se ei painanut eikä hiostanut.

Suojain toimi hengityksensuojaimen kanssa.

Keskustelu työkaverien kanssa onnistui."

MSA left/RIGHT Low, Karske Paino: 185 grammaa Valmistusmaa: Viro Hinta: 22 € "Suojain painoi leukaperiä,  mutta ei kuitenkaan hiostanut. Silmälasien tai hengityksensuojaimen kanssa käytössä ei ollut ongelmia.

Suojain vaimensi liikaa keskustelua."

 "Suojain tuntui tiukalta."

Kuulonsuojainten kuulukin olla napakat, mutta ei niin tiukat, etteikö niitä olisi miellyttävä käyttää. Jos suojain tuntuu liian tiukalta, valinta ei ole onnistunut.

Silloin kannattaa etsiä toinen työhön sopiva suojain eikä esimerkiksi yrittää keinotekoisesti löystyttää suojainta.

Tutkija Anna Ruhala

 "Suojain ei vaimentanut tarpeeksi."

Syitä voi olla useita. Meillä ei ollut tarpeeksi tietoa työskentelyoloista tai malli ei ollut vertailijalle sopiva esimerkiksi säätövaraltaan. Myös tottuminen vahvempaan suojaukseen voi tuoda tunteen, ettei vaimennusta ole tarpeeksi. Olisi ollut hyvä, että vertailija olisi päässyt kokeilemaan suojainta aidoissa työoloissa ennen kuin hän valitsi suojaimen vertailua varten.

Vanhempi tutkija Esko Toppila

 "Suojain painoi leukaluuta, vaikka olen aikoinaan voinut käyttää kupusuojainta ongelmitta."

Iän myötä nivelet löystyvät. Sen vuoksi kupusuojain voi painaa aiempaa herkemmin muun muassa leukaa.

Vanhempi tutkija Esko Toppila

Suojainten tiedot ja hinnat ovat valmistajan edustajien ilmoittamia.

Hinnoissa ei ole 23 prosentin arvonlisäveroa.

8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 37

Kupusuojain vai tulpat?

Työympäristö ja henkilökohtaiset tarpeet ratkaisevat, millainen on sopiva suojain.

TEKSTI MARJAANA ANTTILA  KUVAT ANNA DAMMERT

S

opivan kuulonsuojaimen löytäminen ei ole helppoa, koska mikään suojain ei sovi kaikille. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Esko Toppila kertoo, että olipa yksittäinen kuulonsuojain kuinka hyvä tahansa, se sopii vain 80 prosentille ihmisistä.

Tämän vuoksi työnantajan pitää tarjota työntekijöilleen vähintään kolmen eri mallin kuulonsuojaimia, ja niiden joukossa olisi hyvä olla sekä tulppa- että kupumallisia.

Kupumalleissa elektroniikkaa Jos melussa ollaan vain väliaikaisesti, kupumallinen kuulonsuojain on helpoin ottaa välillä pois.

Kupusuojaimissa on valittavana monenlaisia malleja. Perinteisissä malleissa kuuloa suojaavat kupu eristeineen ja korvalehden ympäröivä tiivisterengas.

Elektroniikan avulla kupusuojaimiin on saatu hyödyllisiä ominaisuuksia: Mikrofonilla varustetut, tasoriippuvaiset kuulonsuojaimet vahvistavat esimerkiksi puheäänen taajuuksia, mutta vaimentavat liian voimakkaat äänet. Työterveyslaitoksen tutkija Anna Ruhala suosittelee tällaisia suojaimia silloin, kun työssä pitää kommunikoida työtovereiden kanssa.

Vastamelukuulonsuojaimet sopivat erityisesti matalataajuisen melun torjuntaan, esimerkiksi painokoneella työskenteleville.

Suojaimen sisälle tuotetaan elektronisesti melua, joka on ääniaalloiltaan vastakkaista ulkopuoliselle melulle ja joka neutralisoi ulkopuolisen, matalataajuisen melun.

Kommunikaatio- eli viestintäsuojaimet on varustettu langattomalla tai langallisella yhteydellä. Tällaisia ovat esimerkiksi suojaimet, joihin voi yhdistää matka- tai radiopu38 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

helimen. Kommunikaatiosuojaimista tavallisin on radiokuulonsuojain.

Erittäin kovassa melussa voi olla tarpeen käyttää päällekkäin tulppa- ja kupumallisia kuulonsuojaimia.

Aseta tulpat huolellisesti Tulppasuojaimet asetetaan korvakäytävään.

Tulpat voivat olla kiinteämuotoisia tai korvakäytävän mukaan muotoutuvia. Valetut tulpat muotoillaan yksilöllisesti käyttäjän korvakäytävän mukaisiksi.

Tulpat eivät ole paras ratkaisu, jos työympäristön melu vaihtelee ja suojaimet otetaan välillä pois. Toistuva tulppien paikoilleen asettaminen voi tuntua rasittavalta. Vaarana on myös, että ne tulee pantua korvaan huolimattomasti. Silloin vaimennusteho heikkenee.

Muiden suojainten tai silmälasien kanssa tulpat voivat toimia hyvin.

Tulppamallisia kuulonsuojaimia pidetään usein helppona tapana suojata kuuloa, mutta niidenkin käytössä on omat niksinsä: – Yleensä tulppien käyttöön tarvitaan molempia käsiä: toisella nostetaan korvalehteä ja toisella tulppa asetetaan paikalleen, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Heli Koskinen.

– Jokaisen korvakäytävä on yksilöllinen, joten korvatulppiakin pitäisi olla tarjolla ainakin muutamaa erikokoista mallia.

Jäljellä oleva kuulo suojaan Kuulovamma etenee salakavalasti. Melulle altistuminen kerryttää kuormaa, ja pitkittynyt altistuminen voi johtaa pysyvään kuulon­alenemaan. Esimerkiksi vuoden 2009 aikana meluvammoista johtuvia ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä kirjattiin 1 680 kappaletta, mikä on yli neljäsosa kai-

kista kirjatuista tapauksista. Eniten meluvammoja oli 55–59-vuotiailla miehillä.

Esko Toppila muistuttaa, että kuulo ei ole pelkästään fyysinen asia: joka viidennessä masennustapauksessa taustalla voi olla huono kuulo ja sen aiheuttama työkyvyn heikkeneminen tai sosiaalinen eristäytyminen.

Oma lukunsa on huonokuuloisten kuulonsuojaus, jota joudutaan tulevaisuudessa pohtimaan yhä enemmän. Miten jäljellä olevaa kuuloa suojataan siten, että työntekijä kuitenkin kuulee varoitusäänet ja pystyy keskustelemaan työkavereidensa kanssa?

Toppila uskoo, että kuulolaitteiden valmistajat tulevat myös kuulonsuojainmarkkinoille.

– Kehiteltävien laitteiden hinta on varmasti korkea, mutta avainhenkilön menettäminen on työpaikalle vielä kalliimpaa, hän huomauttaa.

Kuuloa kun ei edelleenkään osata korjata tai palauttaa. n n n LISÄÄ TIETOA Henkilönsuojaimet työssä. Työterveyslaitos, 2007.

Jukka Starck ja Laura Teräsvirta: Melu. Työterveyslaitos, 2009.

TTT-lehti 8/2010: Korvissa soi gagafonia.

TTT-lehti 8/2009: Huolehdi kuulostasi – se on ainoasi.

Työterveyslaitos järjestää verkossa suojainasiantuntijakoulutusta, jonka yhtenä osana ovat kuulonsuojaimet. Lisää koulutuksesta ja kuulonsuojauksesta osoitteessa www.ttl.fi/ henkilonsuojaimet

ABB:n Helsingin-tehtaassa kaikille halukkaille valmistetaan muotoon valetut korvatulpat, mutta moni käyttää mieluummin kupusuojainta.

VINKKEJÄ KUULONSUOJAINTEN VALINTAAN JA KÄYTTÖÖN MUISTILISTA KÄYTTÄJÄLLE n Valitse työnantajan tarjoamista vaihtoehdoista huolellisesti juuri sinulle sopiva suojain.

Suojaimen pitää olla CE-merkitty.

n Tutustu tarjolla olevaan tietoon suojaimen käytöstä ja säilytyksestä. n Käytä suojainta aina melussa ollessasi ja pane se paikoilleen ennen meluisaan

tilaan astumista.

n Huolehdi suojaimen siisteydestä ohjeiden mukaan. Tarkista myös, että se on ehjä ja

muuten kunnossa.

n Aseta tulpat korviin vain puhtailla käsillä. n Jos kupusuojain hiostaa, käytä tiivisterenkaan päällä kosteutta imeviä hygieniasuojia. n Tulppasuojaimet ovat aina henkilökohtaiset. Kupumallisen kuulonsuojaimen voi

Vyyhden valmistaja Margit Juvonen Maalari Juha Kainulainen

antaa toisen käyttöön, kunhan se ensin puhdistetaan ja tiivisterenkaiden päällä käytetään vaihdettavia hygieniasuojia. n Vaihda tiivisterenkaat ja sanka tarpeen mukaan. Suojain täytyy vaihtaa kokonaan uuteen 2–3 vuoden välein.

MUISTILISTA TYÖNANTAJALLE n Selvitä riskinarvioinnilla, millainen äänitaso työntekijöiden työpisteissä on.

Turvallisuusasiantuntija Juhani Topp

Osastojärjestelijä Sami Vilen

Jos päivittäinen altistumistaso on yli 80 dB(A) kahdeksantuntisen työpäivän aikana, työntekijöille pitää tarjota kuulonsuojaimet. n Selvitä myös, millaisia kuuloon liittyviä tarpeita eri töissä on. n Valitse suojainmyyjä huolellisesti. Parhaassa tapauksessa hänellä on suojainmyyjän tai -asiantuntijan pätevyys. Työterveyslaitoksen järjestämään suojainkoulutukseen voivat osallistua myös työnantajan edustajat. n Hyväksy, että työntekijöillä on erilaisia tarpeita. Heidän pitää saada valita itselleen sopiva kuulonsuojain vähintään kolmesta erilaisesta suojainmallista. n Seuraa kuulonsuojainten käyttöä ja puutu ripeästi asiaan, jos suojaimia ei käytetä. n Järjestä kuulonsuojainten huolto, puhdistus ja säilytys. Kupusuojaimiin pitää olla tarjolla oikean­ laisia varaosia ja niiden säilytykseen paikka puhtaassa ja kuivassa tilassa. Kupusuojaimia voi säilyttää esimerkiksi muovipusseissa niin, etteivät sangat väänny eivätkä tiivisterenkaat menetä muotoaan. Uudelleen käytettäviä tulppia voi säilyttää puhtaassa kotelossa. n Huolehdi, että työntekijät saavat koulutuksen kuulonsuojaimensa käyttöön.

Kouluttajana voi olla esimerkiksi kuulonsuojainten myyjä tai työterveyshuolto. n Huolehdi, että työterveyshuolto huomioi huonokuuloisten tarpeet erikseen.

MUISTILISTA MYYJÄLLE n Selvitä työnantajalta, millaisissa työoloissa kuulonsuojaimia tarvitsevat työskentelevät. n Valitse näiden tietojen mukaan parhaiten sopivat mallit ja huomioi, että käyttäjillä on

erilaisia mieltymyksiä.

n Valitse mahdollisimman helppokäyttöisiä suojaimia. n Olet kuulonsuojainten asiantuntija. Kerro tietosi suojaimista ja niitä koskevasta

lainsäädännöstä sekä työnantajalle että työntekijälle.

n Pidä tietosi ajan tasalla. Työterveyslaitos järjestää koulutusta suojainmyyjille, ja yksi

koulutuksen osista käsittelee kuulonsuojaimia. Verkkokoulutuksen yhteistyökumppanina on Suomen työsuojelualan yritysten liitto STYL. 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 39

Millaista TTT-lehteä sinä haluat lukea?

Osallistu lukijatutkimukseen

ja vaikuta!

Voit voittaa 100 euron lahjakortin  Mitä mieltä sinä olet TTT-lehdestä?  Millaista tietoa sinä työssäsi tarvitset?  Miten TTT-lehti voisi palvella entistä paremmin sinua ja työyhteisöäsi?

Osallistu TTT-lehden lukijatutkimukseen osoitteessa

www.webropol.com/ttt.net

Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku: 2011 Vastaa 4.12.2011 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kolme 100 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää K-ryhmän liikkeissä.

Lisäksi kaksi voittaa kaksi elokuvalippua Finnkinon teattereihin (kahden lipun arvo on yli 20 euroa).

8044 jalas talvipohjallinen on lämmin ja mukavan pehmeä.

8207 jalas talvisukka on neulottu coolmaxista ja villasta. coolmax vie kosteuden iholta ja villa pitää jalat lämpimänä.

Lämpimät ja kuivat jalat? Kyllä!

Jalka on kehon monimutkaisimpia osia. Useat hermot, luut, nivelet ja lihakset toimivat tasapainoisesti yhteistyössä. Työssä jalat altistuvat rasitukselle, varsinkin kun haasteellinen ja vaarallinen työympäristö asettaa jalkineille lisävaatimuksia. Me kuuntelimme, mitä jaloilla oli sanottavaa ja suunnittelimme malliston, jossa jalat voivat tuntea olevansa tyytyväisiä – olosuhteista riippumatta.

Tutustu talvimalleihin nettisivuillamme www.jalas.com

TTT-lehti tarjoaa:

Työhyvinvoinnin tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta on tuonut Suomeen käsitteen työn imu. Sitä kokevalla ihmisellä on energiaa ja halua satsata työhön. Tutkimusten mukaan työn imu on yhteydessä terveyteen, tuottavuuteen, työpaikkaan sitoutumiseen ja haluun jatkaa työelämässä.

KUV A

JUH

Ote Jari Hakasen uutuuskirjasta Työn imu TYÖN IMUA PALVELEVALLA JOHTAMISELLA

N

ykyisessä työelämässä, jossa yhä useampi on asiantuntijatehtävissä ja sitäkin useampi oman työnsä paras asiantuntija ja osaaja, voimaannuttava ja tuloksellinen johtaminen on parhaimmillaan oman henkilöstön ja työporukan palvelemista. Palvelevan johtamisen ydinajatuksen mukaisesti ensin tulee halu palvella ja sitten syntyy tietoinen halu johtaa, jolloin oman työyhteisön palveleminen voi parhaiten toteutua.

Suomalaisten työpaikkojen menestymiseksi ja koko työelämän pelastamiseksi on peräänkuulutettu uudenlaista inhimillistä ja innostavaa johtamista. Palveleva johtaminen (servant leadership) edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja heidän mahdollisuuksiensa toteutumista ja sitä kautta työn imua, työntekijöiden halua tehdä parhaansa työssä sekä työpaikkojen menestystä pitkällä tähtäimellä.

Työyhteisön palvelijana toimiminen ei tarkoita esimiehen valta-aseman katoamista, alamaisuutta tai roolien kääntymistä nurin niskoin. Palvelevan esimiehen valta-asema ei myöskään perustu oman edun tavoitteluun ja aseman pönkittämiseen tai käskysuhteisiin, vaan työyhteisön hyväksi toimimiseen ja roolimallina muille olemiseen – palveleva esimies on primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa. Palveleva johtaminen on luonteeltaan eettistä ja enemmän kuin tietty tapa tehdä asioita se on tapa olla esimiehenä tai johtajana.

Palveleva johtaja ja esimies • omistautuu omiensa palvelemiseen parhaiden työsaavutusten aikaansaamiseksi 42 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

• kiinnittää huomiota työntekijöiden tarpeisiin ja niihin vastaamiseen • edistää työntekijöiden ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä vahvuuksien esiin nostamiseksi • valmentaa työntekijöitä ja rohkaisee ajatusten ja ideoiden esiin nostamiseen • kuuntelee ja rakentaa yhteisöllisyyden kokemusta.

Hyvällä työyhteisöään ja jokaista sen jäsentä palvelevalla esimiehellä on seuraavia henkilökohtaisia voimavaroja ja toimintatapoja, jotka näkyvät johtamisessa ja vuorovaikutuksessa oman työporukan kanssa. Niissä kaikissa on mahdollista kehittyä ja niissä kehittyminen tukee suoraan myös esimiehen omaa kasvua ihmisenä ja hyvinvointia.

Esimiehen henkilökohtaisia voimavaroja Työntekijöitään palveleva johtaja on rehellinen itselleen ja muille. Hän toimii eettisesti sen mukaan, minkä tietää oikeaksi ja oikeudenmukaiseksi tavaksi toimia erilaisissa tilanteissa. Hän ei käytä asemaansa väärin hyväksi eikä toimi väärin perustein.

Palveleva esimies tai johtaja voi olla persoonallisuudeltaan monenlainen, mutta tärkeää on olla aito. Aitous esimiestyössä tarkoittaa sitä, että toimii omana itsenään eli se, miten ilmaisee itseään, vastaa omia sisäisiä tunteita ja ajatuksia. Aitous on sitä, ettei ammatillinen rooli peitä alleen sitä, millainen ihminen muutoin on. Aitouteen kuuluu myös vastuullisuus omasta elämästä ja sen ratkaisuista.

Esimiehen nöyryys lähtee siitä, että tuntee hyvin vahvuutensa ja puutteensa. Hän osaa suhteuttaa

saavutuksensa ja aikaansaannoksensa. Koska hän tunnistaa puutteensa, hän etsii aktiivisesti itseään täydentäviä voimavaroja ja osaamista työyhteisöstään parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Tästä syystä hän osaa arvostaa ja toimia myös itseään tietävämpien ja taitavampien työntekijöiden johtajana.

Hyvä esimies kykenee empatiaan ja ymmärtämään muiden tunteita ja heidän erilaisia lähtökohtiaan. Tämä ei silti tarkoita, että esimiehestä tulisi terapeutti yhteisössään tai ystävä. Hän sallii myös epäonnistumisia ja virheitä ja käsittelee väärin tekemisiä oikeassa yhteydessä yleistämättä niitä kaikkiin tilanteisiin. Esimiehenä hän kykenee antamaan anteeksi, ei kanna kaunaa eikä ole kostonhimoinen. Anteeksiantaminen ei ole löperyyttä vaan se rakentaa luottamusta, jossa jokainen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja jonka turvin uskaltaa myös ottaa uudistushakuisia riskejä työssään.

Esimies vuorovaikutuksessa Palveleva johtaja tukee eri vaiheissa ryhmänsä työtä, ja kun työ on valmis, hän pystyy astumaan syrjään ja antamaan sijan parrasvaloissa omalle porukalleen. Hän antaa kiitoksen ja kunnian saavutuksista sinne, minne se kuuluukin, eikä vie aikaansaannoksia omiin nimiinsä. Hänen ryhmänsä onnistumiset ovat joka tapauksessa hänellekin iloksi ja kunniaksi.

Palveleva johtaminen on myös mahdollistavaa ja kannustavaa johtamista. Voimaannuttavaan johtamiseen kuuluu jokaisen työntekijän kehittymisen tukeminen, tietojen jakaminen kaksisuuntaisesti sekä työntekijöiden rohkaiseminen itsensä johtamiseen, itsenäiseen päätöksentekoon ja aloitteellisuuteen. Tavoitteena on työntekijä, joka

A LO

IKKA

NEN

luottaa itseensä ammattilaisena ja haluaa toimia luovasti ja uudistusmyönteisesti työssään.

Palveleva johtaminen ei tarkoita vain ihmislähtöisyyttä ja ihmisten ehdoilla tapahtuvaa johtamista. Palvelevalla esimiehellä on käsitys siitä, mihin suuntaan organisaation ja henkilöstön on kuljettava. Niinpä hän antaa suunnan ja vastuuttaa omansa. Vastuuttaminen tarkoittaa, että työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja että heille annetaan vastuu tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta. Vastuuttamiseen sisältyy vastaavasti vapaus päättää keinoista työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuuttaminen perustuu siis luottamukseen ja se edelleen myös vahvistaa luottamusta.

Esimerkillään innostava esimies toimii myös rohkeasti. Hän on valmis ottamaan riskejä ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Hän myös uskaltaa tarvittaessa kyseenalaistaa organisaationsa luutuneita ajattelu- ja toimintamalleja ja perustella käsityksiään. Lisäksi hän tarpeen vaatiessa puolustaa omille esimiehilleen ryhmäänsä ja sen toimintaa. Esimiehen rohkeus kannustaa jokaista työntekijää uudistushakuisuuteen.

Palveleva esimieskulttuuri on sosiaalisesti vastuullista ja kestävää. Palveleva esimies on kuin tilanhoitaja. Hän ottaa vastuuta ja toimii ensisijaisesti koko organisaation – ei oman etunsa – hyväksi. Ryhmässään hän roolimallina edistää yhteisvastuullisuutta ja omaa horisonttiaan laajempaa näkemystä työn ja organisaation tavoitteista.

Kehittämällä näitä piirteitä omassa johtamistyössään palveleva johtaja rakentaa hyvinvointia, luottamusta, aloitteellisuutta ja uudistushakuisuutta koko henkilöstössä. Viesti työntekijöille on selvä: jokainen työntekijä on tärkeä ja enemmän kuin vain työroolinsa. Tällaista esimiestä halutaan seurata hyvinä ja huonoina aikoina. Organisaatio, joka toteuttaa palvelevaa johtamiskulttuuria, varmistaa myös sen, ettei yksikään esimies jää itse yksin ja vaille tukea. Työyhteisön tuen ja luottamuksen lisäksi jokaisella palvelevalla esimiehellä on oma palveleva esimiehensä.

Palvelevan johtamisen vastakohtana voi pitää hierarkkista ja autoritääristä johtamista mutta myös välinpitämätöntä johtamista, jossa työntekijät alituiseen kokevat olevansa korvattavissa ja jossa heitä ei kuunnella. Tämän päivän työelämässä ei-palvelevan johtajan johtamiskyky ja -toiminta on pahasti rajoittunutta. Sen sijaan palveleva esimies pyrkii näkemään jokaisessa työntekijässä olevat mahdollisuudet ja tukee sitä, että työntekijät voivat käyttää työssään vahvuuksiaan. Näin hän hyödyntää organisaatiossa jo olevat ja uinuvat voimavarat. Huippumenestyväksi tähtäävän organisaation tavoitteena on, että jokainen työntekijä voi töihin tullessaan tuntea olevansa kallisarvoinen omalle organisaatiolleen.

Palveleva esimies • on lahjomaton ja rehellinen • on aito • on nöyrä • kykenee antamaan anteeksi • osaa astua myös syrjään • voimaannuttaa omiaan

• vastuuttaa omiaan • toimii rohkeasti • toimii kuin tilanhoitaja.

MITEN VOI LISÄTÄ OMAA TYÖN IMUAAN?

J

okaisella on mahdollisuus myös itse ylläpitää ja lisätä työn imuaan eli työssä kokemaansa tarmokkuutta, innostusta, omistautumista ja uppoutumista. Työn imu on mahdollista vain, kun työntekijä suostuu hyvän mahdollisuuteen ja siihen, että voi kokea työn imua siitä huolimatta, että työssä ja työyhteisössä voi samaan aikaan olla itselle vastentahtoisia piirteitä. Suostuminen hyvään tarkoittaa muun muassa sitä, että suhtautuu ongelmiin ratkaisukeskeisesti, säilyttää aikuisuutensa kiperissäkin tilanteissa ja antaa työtovereilleen luvan ja tilan iloita työstään ja onnistumisista.

Mielenlaadun ja ajattelutapojen kasvusuuntautuneisuus mahdollistaa työn imun. Kasvusuuntautuneet ihmiset näkevät voivansa kehittää kykyjään ja taitojaan harjoittelemalla, opiskelemalla tai esimerkiksi pyytämällä ohjausta ja tukea. Lukkiutunut mielenlaatu näkee useammin, että omat kyvyt ovat annettuja tai ainakin tähän hetkeen ja työkokemukseen mennessä asettuneita eikä niille voi juurikaan tehdä mitään. Tällöin uudet tilanteet merkitsevät testiä olemassa oleville kyvyille, ja epäonnistuminen voi johtaa haasteiden välttämiseen ja siten rutiinimaisuuteen ja työn imun hiipumiseen.

Lukittuneesti ajatteleva kokee, että uuden oppiminen perustuu pääasiassa jo olemassa oleviin kykyihin eikä oppimiseen sen takia kuulu erityinen ponnistelu: asian osaa tai sitten ei. Kasvusuuntautuneesti ajatteleva sen sijaan hyväksyy ajatuksen, jonka mukaan tärkeiden taitojen oppiminen poikkeuksetta edellyttää kovaa työtä ja vaivannäköä mutta uuden oppiminen on mahdollista ja useimmiten vaivan arvoista. Näin ajatellen voi välttää leipääntymisen ja vahvistaa työn imua. Kasvusuuntautuneisuus mahdollistaakin eudaimonisen hyvinvoinnin (mielekkyyden kokemuksen), jossa itselle paras ei aina tarkoita itselle helpointa.

Ihmiset eroavat toisistaan edellä kuvailtujen ajattelutottumusten hallitsevuuden suhteen.

Useimmilla esiintyy kuitenkin molempia ajattelutottumuksia tilanteesta riippuen. Joku voi ylläpitää lukittuneita käsityksiä omista vuorovaikutustaidoistaan ja siten ehkäistä uusien mahdollisuuksien syntymistä sosiaalisissa taidoissa. Samalla hän voi kuitenkin suhtautua hyvin kasvusuuntautuneesti esimerkiksi tietoteknisiin kykyihinsä. On hyvä tunnistaa omalle hyvinvoinnilleen haitalliset lukittuneet ajattelutavat ja pyrkiä pienin tietoisin askelin avaamaan niitä. On hyvä myös nähdä, että kehittyminen jatkuu ja että voi pitää itsensä avoimena uusille mahdollisuuksille.

Työn omatoiminen tuunaaminen Johtaminen, edes inhimillinen ja voimaannuttava johtaminen, ei voi ratkaista kaikkia suomalaisen

työelämän ja työhyvinvoinnin nykyhaasteita. Yhtä lailla merkittävä mahdollisuus työn imun ja ilon säilyttämiseen ja lisäämiseen pitkälläkin aikavälillä on siinä, miten työntekijöinä itse muokkaamme omaa työtämme ja käsityksiämme siitä.

Ajatus työn omaehtoisesta muokkaamisesta ja parantelemisesta – tuunaamisesta – perustuu siihen, että käytännössä kaikissa nykyajan töissä on tehtävän rajoissa mahdollista toteuttaa työtä ainakin jossain määrin eri tavoin työntekijästä riippuen. Monissa asiantuntijatehtävissä tähän työn tuunaamiseen on paremmat mahdollisuudet kuin tiukkaan rajatuissa ja valvotuissa tehtävissä. Myös itsenäisissä tehtävissä mahdollisuus oman työn muokkaamiseen on yleensä parempi kuin, jos oma työ kytkeytyy hyvin tiiviisti toisten työntekijöiden (tiimin) tekemisiin.

Oman työn tuunaamisessa työntekijä käyttää aktiivisesti hyväkseen mahdollisuutensa johonkin tai kaikkiin seuraavista: • Tehtävän rajojen tuunaaminen eli sen muokkaaminen, minkä tyyppisiä tehtäviä työhön kuuluu, miten työtänsä toteuttaa ja miten monia tehtäviä työhön kuuluu.

• Työtovereiden, asiakkaiden tai muiden yhteis työkumppaneiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen laadun ja määrän tuunaaminen omassa työssä.

• Työn olemassaolon tarkoituksen ja sosiaalisen merkityksen tuunaaminen eli kyky nähdä laaja alaisesti oman työn arvo ja ymmärtää esimerkiksi erilliset tehtävät osana laajempaa kokonaisuutta.

Työnsä tuunaamisessa työntekijä hyödyntää työssään ja työyhteisössään olevat erilaiset voimavarojen ja vaatimusten rakennuspalikat (ihmisiä, tehtäviä, vastuita, teknisiä välineitä ja muita materiaaleja). Niiden avulla hän tekee työstään innostavamman itselleen. Pyrkimyksenä voi olla entistä mielekkäämpi kokemus työstä ja vahvempi ammatillinen identiteetti, inhimillisen kanssakäymisen lisääminen työssä, palkitsevan ja myönteisen vuorovaikutuksen kehittäminen asiakastyössä, työtä koskevien tavoitteiden saavuttaminen, ehkä ulottumattomissa olevan unelmatyön piirteiden lisääminen nykytyössä tai työn epäkohtien poistaminen.

Työn yksilöllinen muokkaaminen voidaan ymmärtää myös toimintana, jolla työntekijä omaaloitteisesti ylläpitää ja lisää työn imuansa. Samalla hän vähentää työhön leipääntymisen ja työssä uupumisen riskiä lisäämällä työssään tarvittavia voimavaroja ja voimaannuttavia vaatimuksia tai vähentämällä työnsä haitallisia vaatimuksia.

Työn yksilöllinen tuunaaminen voi tapahtua lisäämällä työssä tarvittavia voimavaroja esimerkiksi opettelemalla uusia taitoja, huolehtimalla kehittymisestään, vaikuttamalla siihen, miten työnsä tekee, tai pyrkimällä hyödyntämään kaikkia kykyjään parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi työssä. Samoin ohjauksen ja avun pyytäminen esimieheltä tai työtovereilta, neuvojen ja inspiraation hakeminen ehkä yllättäviltäkin tahoilta (ei omasta työyhteisöstä) ja palautteen pyytäminen toimin- → 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 43

Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Työhyvinvointikortti

19.1.2012 ja 23.5.2012 Tampere, 11.10.2012 Kuopio ja 20.11.2012 Helsinki Koulutus antaa valmiuksia aikaansaada työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja parantaa eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin ja käsittelee eri toimijoiden rooleja ja vastuita työhyvinvoinnin edistämisessä. Hinta: 290 €

Aivojen hyvinvointi työssä 25.1.2012 Helsinki

Tavoitteena on parantaa työterveyshuoltojen, työsuojelun, henkilöstöhallinnon ja esimiesten edellytyksiä kehittää työtä siten, että työ on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on näkemys, miten työn eri kuormitustekijät vaikuttavat aivojen toimintakykyyn ja miten työtä tulisi käytännössä kehittää, jotta se ei kuormittaisi tarpeettomasti, vaan edistäisi aivojen toimintakykyä. Hinta: 300 €

Työkyky hallintaan – yhteistyöllä tuloksiin 15.–16.2.2012 Tampere, 14.–15.3.2012 Turku ja 18.–19.4.2012 Oulu

KOULUTUSTOIMISTO

Koulutus antaa välineitä työkyvyn hallintaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Koulutuksessa käsitellään mm. varhainen työkykyongelman tunnistaminen, kuntouttava sairauspoissaolo ja työhönpaluun tukijärjestelmät, työkyvyn arvioinnin problematiikka sekä työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyömallit ja -menetelmät. Hinta: 490 €

Uutta kemikaaliturvallisuudesta!

26.1.2012 Lappeenranta, 28.3.2012 Jyväskylä ja 25.9.2012 Rovaniemi Tiivis puolen päivän tietopaketti liittyen kemikaaliturvallisuuden ajankohtaisiin teemoihin sekä kemikaaliriskien hallintaan työpaikalla. Osallistuja oppii muun muassa, miten uudistunut kemikaalilainsäädäntö näkyy työpaikan arjessa, sekä miten hyödyntää laajentuvia käyttöturvallisuustiedotteita työpaikan riskien hallinnassa. Samana päivänä järjestetään toinen puolen päivän koulutus liittyen työpaikan omaehtoisen kemikaalialtistumisen arviointiin ja näytteenkeräykseen. Hinta: 190 €

Riskien arviointi työpaikalla

22.–23.2.2012 Tampere, 13.–14.3.2012 Lappeenranta ja 15–16.5.2012 Turku Koulutuksessa opitaan riskien arviointiprosessi ja harjoitellaan vaarojen tunnistamista ja terveysriskien suuruuden arviointia. Suuruuden arviointi antaa perustan riskienhallintatoimien tehokkaaseen kohdentamiseen. Opetusmenetelminä ovat luennot ja pienryhmätyöskentely. Hinta: 550 € Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/koulutus tai puh. 030 4741

www.ttl.fi/koulutus 44 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

→ nastaan ovat keinoja lisätä työn voimavaroja.

Toinen työn tuunaamisen keino on työn voimaannuttavien vaatimusten lisääminen esimerkiksi omaksumalla uusia ja uusiutumista edellyttäviä työrooleja ja -tehtäviä, hankkiutumalla mukaan uusiin hankkeisiin, kertomalla aktiivisesti halukkuudesta ottaa vastaan uusia tehtäviä tai toteuttamalla työtään uusia toimintatapoja edellyttävillä tavoilla.

Uusien vastuiden ja haasteiden hakemisessa on tietysti otettava huomioon, ettei työtilanne muutu liian kuormittavaksi. Perusajatus kuitenkin on, että kaikki hyvinvointi ei tule siitä, että vähennetään kiirettä ja työn määrää!

Työn tuunaaminen voi tapahtua myös vähentämällä haitallisia työn vaatimuksia esimerkiksi pyrkimällä välttämään työrooleja ja -tehtäviä, jotka kokee itselleen jatkuvasti liian kuormittaviksi tai pyrkimällä lisäämään ydintyöhön käytettävää aikaa välttämällä mahdollisuuksien mukaan byrokraattisten käytäntöjen aiheuttamaa työn kuormittavuutta. Työn vaatimuksia voi pyrkiä vähentämään myös asettamalla rajoja hankalille, esimerkiksi uhkaaville asiakkaille tai pyrkimällä vaikuttamaan työn fyysisiin kuormitustekijöihin sekä huolehtimalla riittävistä tauoista.

Työn omatoiminen tuunaaminen tapahtuu työn arjessa ja jää usein jopa esimieheltä huomaamatta. Palveleva esimies ja henkilöstön hyvinvoinnista ja motivaatiosta huolehtiva organisaatiokulttuuri luovat edellytykset työn omaehtoiseen muokkaamiseen. Tavoitteiden, vastuiden ja rajojen selkiyttämisen jälkeen työntekijöille annetaan riittävästi itsenäisyyttä parhaiden työtapojen ja uusien ideoiden löytämiseksi ja saamiseksi käyttöön. Se, että työntekijä arvostaa omaa työtään ja kokee sen tulevan yhteisössäänkin arvostetuksi, kannustaa oman työn muokkaamiseen. Lisäksi uudistushakuinen ja -myönteinen työyhteisökulttuuri tukee työn yksilöllistä muokkaamista. Onhan työn tuunaamisessa usein kyse nimenomaan työn arkea koskevista innovatiivisista ratkaisuista.

Työn tuunaamisella voi joskus olla kielteisiäkin seurauksia. Työntekijä suuntaakin toimintaansa siihen, mikä hänestä itsestä tuntuu mukavalta, ja vähentää sen tekemistä, mikä on välttämätöntä, muttei tunnu palkitsevalta. Työntekijän onkin arvioitava tuunaamisen laajempia vaikutuksia työyhteisöön (ja joskus myös perheelleen ja muille läheisilleen). Kun työyhteisössä vallitsee luottamuksen, avoimen kommunikaation, reiluuden ja yhteisvastuun ilmapiiri, todennäköisyys organisaatiolle haitalliselle työn muokkaamiselle on vähäinen. Työn imua lisäävää työn tuunaamista helpottaa myös palveleva esimies, joka on vastuuttanut ja antanut suunnan toiminnalle, mutta antaa sen jälkeen tilaa omatoimisille ratkaisuille.

Joskus työn tuunaaminen voi myös lisätä työntekijän kuormitusta.

Työntekijä voi esimerkiksi ottaa vapaaehtoisesti lisää vastuuta työssään kehittyäkseen ja lisätäkseen työnsä mielekkyyttä, mutta samalla muut työn vaatimukset säilyvät ennallaan. On tärkeää säilyttää tasapaino työn vaatimusten ja voimavarojen välillä, ja esimerkiksi keskustelemalla esimiehen kanssa voi hakea ratkaisua oikean tasapainon löytämiseksi.

Työn tuunaaminen on työn imua kokevalle keino ylläpitää innostustaan, mutta on tärkeää, että myös työhönsä leipääntynyt tai työuupu­ musoireista kärsivä työntekijä voi muokata työtään myönteiseen suuntaan. Työhönsä leipääntynyt voi ajautua kierteeseen, jossa hän turhautuneena entisestään supistaa toimintaansa ja ajatustaan siitä, mistä hänen työssään on kyse. Sen seurauksena rutinoituminen syvenee työn imun yhä hiipuessa. Työhönsä leipääntynyt on voinut kadottaa aloitteellisuuttaan ja uskoaan muutokseen. Jos leipääntyminen johtuu nykyisistä työoloista, tarvitaan yleensä esimieheltä ja työyhteisöltä erityistä aktiivisuutta tilanteen kääntämiseksi.

Työuupumusta kokevan voimavarat voivat puolestaan kulua työntekijän pyrkimykseen sinnitellä ja selviytyä päivittäisistä töistään, jolloin voimia työn tuunaamiseksi itselle suotuisampaan suuntaan ei ole.

Työuupumuksesta kärsivä voi myös tarkoittamattaan vähentää työnsä voimavaroja ja lisätä työnsä haitallisia kuormitustekijöitä tekemällä väsyneenä itsekseen ja apua hakematta asioita, joita ei ehkä olisi välttämätöntä tehdä. Silloin työn voimavarojen lisääminen ja työn haitallisten vaatimusten vähentäminen tapahtuvat ensisijaisesti esimiehen ja työntekijän (ja ehkä myös työterveyshuollon) yhteisten keskustelujen pohjalta.

Työn yksilöllisellä tuunaamisella on iso merkitys sille, millaiseksi työntekijät kokevat työnsä ja miten he sitä tekevät. Perinteisesti työntekijän ja työn yhteensovittaminen on lähtenyt työntekijän sovittamisesta työn piirteisiin ja ehtoihin. Tulevaisuuden menestyvässä työelämässä yhä useammin työtä, jota voidaan toteuttaa monin erilaisin tavoin, sovitetaankin työntekijän mahdollisuuksiin ja vahvuuksiin parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Työn tuunaaminen on mukana synnyttämässä innostuksen spiraaleja, joissa työntekijän, työn ja työyhteisön voimavarat, työn imu sekä huippusuoritukset ja innovaatiot vahvistavat toinen toisiaan.

Yli 1000

turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2, 85500 Nivala Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061 E-mail: myynti@turvakilvet.fi, www.turvakilvet.fi

Esimerkkejä työn tuunaamisesta • esimies, joka päättää päivässä tehdä 15 minuuttia samaa työtä yhdessä porukkansa kanssa saadakseen porukkaansa ja sen työhön paremman tuntuman • linja-auton kuljettaja, joka päättää tervehtiä ja toivottaa hyvää päivää jokaiselle matkustajalle • puhelinvaihteen hoitaja, joka ennen näki työnsä jonossa odotta­vien puheluiden yhdistäjänä näkeekin työnsä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden joustavana yhteen saattajana • metallimies, joka jatkuvasti kehittää työssään uusia työtapoja ja ratkaisuja entistä paremman lopputuloksen saavuttamiseksi • hammaslääkäri, jolla on pitkä työura, ryhtyy vapaaehtoisesti mentoroimaan alalle tulevia nuoria hammaslääkäreitä • kieltenopettaja, joka vuodesta toiseen järjestää oppilailleen mahdollisuuden vaihtoviikkoon vieraassa maassa kieliopintojen tueksi • toimistosihteeri, joka lisää työnsä mielekkyyttä ja koko yhteisön hyvinvointia toimimalla ”henkireikänä” ja ”kuuntelevana korvana” työtovereilleen • tarjoilija, joka harjoituttaa itsensä huomaamaan kaiken, mitä salissa tapahtuu pystyäkseen reagoimaan välittömästi asiakkaiden toiveisiin • puhelinmyyjä, joka päättää käyttää kotiseutunsa murretta myyntityönsä tehostamiseksi • asiakaspalvelutiskillä toimiva, joka kohtaa asiakkaansa pulmat paneutuen ja kuunnellen ikään kuin olisi toivomassaan terapeuttisessa ammatissa • näyttelijä tai laulaja, joka haluaa kiertää esityksensä kanssa lasten sairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa.

Voit voittaa Jari Hakasen kirjan Työn imu (151 sivua, Työterveyslaitos, 2011) äänestämällä tämän lehden kiinnostavinta juttua. Äänestysohjeet löydät sivulta 46.

www.metalliliitto.fi

VAHVA LIITTO – SINÄ JA METALLI 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 45

Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu.

Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut?

Osallistuneiden kesken arvomme kaksi kappaletta Jari Hakasen Työn imu -kirjaa.

Postita oheinen vastaus­kuponki 31.1.2012 mennessä. Voit vastata myös TTT-lehden internet-sivujen kautta www.ttl.fi/ttt Numeron 6/2011 kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Armoa aivoille ja Kollegan kuolema tuo surutyön työpaikalle. Palkinnon voittivat Paula Lähteenmäki, Turku, ja Mauri Kuivanen, Parkano.

Y-tunnus

Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti

Postinumero ja -toimipaikka

iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite

Nimi

 Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 67 €/vsk.

8 numeroa vuodessa (laskutusväli 12 kk).  Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 70 €/vsk.

 Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tunnus 5003441 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti

Postinumero ja -toimipaikka

Lähiosoite

Nimi

Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut:

Työ Terveys Turvallisuus -lehti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 8/2011 oli:

Perusteluni:

Mikä juttu jäi mieleen?

TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti rekisteri@ttk.fi Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on valtio, ilmoitus tehdään Valtiokonttorin rekisteriin: Valtiokonttori/Riski- ja vakuutuspalvelut/Jaana Björklund PL 14, 00531 HELSINKI Puh. 09-772 5683/Jaana Björklund, faksi 09-772 5241.

Sähköposti jaana.bjorklund@valtiokonttori.fi Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustannuspalvelu Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi

Voit tilata lehden myös osoitteesta www.ttl.fi/ttt

Oikeat ensiapuvälineet | www.firstaid.cederroth.com 46 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

ttt

Työ Terveys Turvallisuus Sisällysluettelo 2011 Tästä löydät kaikkien tänä vuonna julkaistujen juttujen otsikot aihepiireittäin.

Vuoden 2011 teemat

1/11 Hyvinvointia työstä 2/11 Yhteinen työpaikka 3/11 Työ joustaa 4/11 Eriarvoistuminen 5/11 Taiteesta hyvinvointia 6/11 Toimiiko työsuojelu?

7/11 Keski-ikä nyt 8/11 Stressi hallintaan

Fysikaaliset haitat numero/sivu/otsikko 5/39 Silmät ja iho kärsivät, kun säteilee liikaa

(Optinen säteily) 7/31 Tärinätauti jää usein tunnistamatta

Henkilökohtaiset suojaimet numero/sivu/otsikko 8/12 Laaja kattaus työturvallisuutta

Düsseldorfissa (A+A-messut) 8/34 5 tehdastyöntekijää & 10 kupusuojainta 8/38 Kupusuojain vai tulpat?

Henkinen hyvinvointi, jaksaminen numero/sivu/otsikko 2/14 Kun työ vie voimat 2/17 Työuupumus pitäisi tunnistaa aiemmin 2/18 ”Yrittäjä tarvitsee tukiverkoston” (Esa Mäkelän haastattelu) 5/11 Kiitos ja näkemiin (Läksiäiset työpaikalla) 5/18 Veturimiehen painajainen 5/22 Show saa Semmarit jaksamaan 5/26 Laulua, leikkiä ja väriä työhön

(Taiteesta hyvinvointia) 5/28 Piristy pellenä! (Kuusi esimerkkiä

taidehankkeista työpaikoilla) 6/22 Kollegan kuolema tuo surutyön työpaikalle 6/26 Armoa aivoille

8/6 Valopäät aamupuurolla (Elämän Ilon Viikot) 8/28 Miten hallitset stressiä?

Ikä ja työ numero/sivu/otsikko 6/11 Keinutuoli saa odottaa

(Työssäkäyvät eläkeläiset) 7/18 Viisikymppinen – kehäraakki

vai täydessä iskussa?

7/22 Sinuiksi itsensä kanssa (Keski-ikä) 7/26 Mikä on parasta viidenkympin kieppeillä?

Johtaminen, esimiestyö numero/sivu/otsikko 4/28 Avoin puhe rauhoittaa myllerryksissä:

”Työhyvinvointi on tahdon asia” 6/15 Valkoinen salama ja kävelevä atomipommi

(Maarit Pyökärin haastattelu) 8/42 Työn imua palvelevalla johtamisella

(Ote Jari Hakasen kirjasta Työn imu)

Koulutus, ammattitaito numero/sivu/otsikko 1/39 Mitä opit kurssilla?

(Työterveyslaitoksen koulutus)

Liikunta, ravinto, päihteet numero/sivu/otsikko 2/24 Tupakalle potkut porukalla 2/46 Pallo peliin toimistossa

(Liikettä niveliin -palsta) 3/52 Ylös, ulos ja jääkaapille?

4/32 Twist puree lihaksiin (Liikettä niveliin -palsta) 6/29 Pää käskee, kädet käyvät

(Liikettä niveliin -palsta) 8/16 Ulos baarikaapista

(Juhani Seppäsen haastattelu) 8/33 Hengitä ja hellitä (Liikettä niveliin -palsta)

Tasa-arvo työelämässä numero/sivu/otsikko 4/14 Reilun pelin bisnestä

(Jukka Jokiniemen haastattelu) 4/18 Kenellä on varaa työhyvinvointiin?

4/26 Onko peli menetetty? (Eriarvoistuminen)

Työelämän muutokset numero/sivu/otsikko 3/40 Visioita vuosista 2021~2051

(Miltä työelämä näyttää 2021 ja 2051?)

6/44 Tällainen on minun unelmatyöpaikkani

(Kuvakilpailun voittotyöt) 7/6 Unelmavoitto toi fillarin

(Kirjoitus- ja valokuvakilpailun voittajat) 7/41 Tällainen on minun unelmatyöpaikkani

(Kirjoituskilpailun voittotyöt)

Työn kehittäminen numero/sivu/otsikko 1/34 Pane hyvä kiertämään (Työn imu -valmennus) 3/17 4 x Hyvän työelämän puolesta (TTT-lehti

palkitsi Nina Nevalan, Kiti Müllerin,

Marja-Liisa Mankan ja Rauno Pääkkösen) 3/38 Plussaa kaikille osapuolille

(Työelämän joustot) 5/6 Insinöörit matkalla unelmien työpaikkaan

(Työn imu -valmennus) 6/30 Kuvat työnohjauksen avuksi 7/10 Seuraa insinööritoimiston matkaa unelmien

työpaikkaan! (Työn imu -valmennus) 8/20 Insinööritoimisto matkalla unelmien työpaikkaan (Työn imu -valmennus)

Työolot, työpaikkajutut numero/sivu/otsikko 1/20 Hei, me näytellään!

(CTM Oy:n pienryhmäkodit) 1/44 Pikasafkaa pöytään ripein askelin(Hesburger)

Äänestä vuoden 2011 paras kansi! Kannet ja äänestysohjeet ovat internetissä: www.ttl.fi/ttt 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 47

→

→

2/20 Veri vetää merille (Viking Line Abp) 2/32 Vastuut kohdallaan Tuurissa

(Veljekset Keskinen Oy, yhteinen työpaikka) 3/26 Oulussa ura taipuu tarpeisiin

(Työelämän joustot, Oulun kaupunki) 3/56 Uutta draivia turvatyöhön (Valtasiirto Oy) 3/64 Valveilla Vaasassa 24 h

(Kuvareportaasi vaasalaisilta työpaikoilta) 4/34 Kuumaa huumaa Muumimaailmassa 5/34 Riskit haltuun teräsmiesten pajalla

(Feteco Oy) 5/42 Närpiö: Tomaattien

& vierastyöläisten mekka 6/6 Ei enää tylsiä neukkareita!

6/18 I-ha-haa, ihanaa! (Ratsutila Enjalan talli) 7/34 Maan uumenissa riskejä riittää

(Outokumpu Chrome Oy, kromikaivos)

Työsuojelun organisaatio ja valvonta numero/sivu/otsikko 1/18 ”Kuin olisin astunut keskelle sotaelokuvaa”

(Työsuojelutarkastaja Jan Rosqvistin

haastattelu) 1/30 Painavaa postia työpaikoille

(TTT-lehti täyttää 40 vuotta) 3/6 Toimituksesta, hyvää päivää!

(TTT-lehden toimitus esittäytyy) 3/8 Työolojen vaihtelevuus yllätti 3/23 ”Peili, kompassi ja kaukoputki”

(Mitä TTT-lehti lukijoilleen merkitsee?)

4/44 ”Kerran juhlii myös nelikymppinen”

(TTT-lehden 40-vuotisjuhlat) 6/32 ”Kukaan ei tuntunut puolustavan meitä”

(Kun työsuojelu ei toimi) 6/36 10 + 2 kysymystä Leo Suomaalle 6/39 Avi-uudistus teettää yhä työtä:

Uusjako hämmentää

Työterveys numero/sivu/otsikko 1/6 Stressiä ja kipua 1/14 Syöpä ei vienyt työniloa 1/24 15 vinkkiä talvituristille ja oppaalle 1/36 Työkyky tiessään – vai osin tallella?

3/51 Ikänäkö tietää säätöä linssiin 4/31 Ranne pinteessä tietokonetyössä 6/28 Nivelreuma & työ 8/11 Ei asbestille (Ken Takahashin haastattelu) 8/24 28 kysymystä stressistä 8/30 Hälytys, hälytys! (Stressin vaikutukset)

Työterveyshuolto numero/sivu/otsikko 2/28 Spesialistit avuksi työterveyshuoltoon 3/46 Pienikin yritys tarvitsee huoltoa 7/14 ”Kohtaa maahanmuuttaja yksilönä”

(Saido Mohamedin haastattelu) 7/28 Työterveyshuolto uudistuu verkostoitumalla

Työturvallisuus numero/sivu/otsikko 1/40 Testattu juttu! (Työterveyslaitoksen testit) 2/6 Liikenne kohmeessa (Junaliikenne) 2/36 18 x pykälät selviksi (Yhteinen työpaikka) 2/39 Yhteinen työpaikka paremmaksi 2/43 Liivit voivat pelastaa hengen

(Luotisuojaliivit) 3/61 Uudet merkit tutuiksi

(Kemikaalien varoitusmerkit) 4/6 Tuulivoimaa turvallisesti 4/41 Kun töissä pitää pelätä: 4 tälliä päivässä

(Väkivallan uhka) 5/14 Seikkailija kesyyntyi kouluttajaksi

(Ari Pielan haastattelu)

Lakia lukien -palsta numero/sivu/otsikko 1/23 Asbestinpurkutyön koulutusvaatimus muuttui 1/22 Seksuaalinen häirintä myös työsyrjintää 1/22 Suunnittelijallakin on vastuuta 4/39 Kielletyt ja vaaralliset työt 4/39 Minkä ikäisenä töihin?

4/39 Nuorten työajat

5/32 Näyttelijä Niina Nurminen kannustaa:

Uskalla hypätä, vaikka pelottaa!

7/33 Tankkaa itsesi virkeäksi

Pääkirjoitukset numero/sivu/otsikko 1/5 Hyvä kello kauas kuuluu 2/5 Niskalenkki työuupumuksesta 3/7 Nelikymppinen 4/5 Työhyvinvointi kysyy tahtoa ja taitoa 5/5 Aivokemiaa ja elämyksiä 6/5 Pennut pönttöjä pesemään?

7/5 Ikätasoituksia ei kaivata 8/5 Hämähäkkinä seitissä

Tätä mieltä -kolumni numero/sivu/kirjoittaja/otsikko 1/50 Anna-Liisa Karhula:

Elämäni pisteitä 2/49 Kiti Müller:

Huumori pelastaa 3/73 Irja Laamanen:

Risteysasema häämöttää 4/49 Rauno Pääkkönen:

Elämän ja kuoleman kysymyksiä 5/49 Anna-Liisa Karhula: Viimeinen sana 6/49 Kiti Müller: Sormileikkejä 7/49 Timo Haapala:

Nettiin muutti mörkö 8/49 Katri Lipson:

Jupinaa työstä ja maailmanmenosta

Unelmatyö-palsta Tapaturmainen kuolema -palsta numero/sivu/otsikko 1/49 Kuljettaja sai iskun päähänsä 2/45 Telineen keikahdus johti kuolemaan 3/62 Asentaja jäi jalkanippujen alle 4/40 Kuljetuslautta upposi ja

vei mukanaan kuljettajan 5/41 Surmansyöksy kivikkoon ilman turvavyötä 6/42 Työntekijä menehtyi traktorin ojaanajossa 7/39 Aliurakoitsija jäi kaivinkoneen alle 8/40 Köysi katkesi – matruusi kuoli

Terveydeksi-palsta numero/sivu/otsikko 3/49 Reissupäiväkirja paljastaa unen

ja liikunnan puutteen

numero/sivu/ammatti 2/50 Kuumailmapallolentäjä 3/74 Kuvataiteilija 4/50 Keksijä 5/50 Yleislääkäri 6/50 Poliisi 7/50 Historiantutkija 8/50 Puolustusvoimien operaatiopäällikkö

Julkaisut-palsta on ilmestynyt numeroissa 3/2011, 5/2011 ja 7/2011.

Tuotteet-palsta on ilmestynyt numeroissa 2/2011, 3/2011, 4/2011 ja 7/2011.

Äänestä vuoden 2011 paras kansi! Kannet ja äänestysohjeet ovat internetissä: www.ttl.fi/ttt 48 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

Tätä mieltä Timo Haapala

Nettiin muutti mörkö Ei paljon helpota, että netissä kaikki säilyy ikuisesti, pitkään kuin ydinjäte.

3

V MT VA KU

LOPETIN BLOGINI elokuussa. Tuli mitta täyteen.

Tässäpä tarina nettimaailmasta, perin subjektiiviselta pohjalta. Näet nettimaailma ahistaa. Se ahistaa kotona, työpaikalla ja puutarhassa. Kaipa siitä joku myös onnen­ hetkensä saa: netissä nimimerkin takaa on helppo olla kaikkivoipa ykkönen, joka yöllisessä pikku humalassaan haukkuu muut tyhmiksi ja rumiksi tai muuten vain kasaa tunkion jutun tekijän, kohteen tai kohteiden niskaan.

Samalla siinä on paikka kostaa muille omaa huonoa oloaan.

Reilut kuusi vuotta tuli uhrattua MTV3:n netin uutis­ sivuilla ilmestyneelle politiikan Setä Arkadia -palstalle sekä työ- että vapaa-aikaa. Palstaan tuli kiinnyttyä kuin entisaikojen isäntämiehet uskolliseen hevoseensa.

Paljon koimme yhdessä. Mielipiteitä ja näkemyksiä tuli jaettua, mutta kommenttien kautta toimittaja sai myös arvokasta lisänäkemystä työlleen.

Lukijamäärää en käy edes arvailemaan; pelkkiä kom­ mentteja kertyi vuosien varrella yli 65 000. Myös monet kommentaattorit kävivät tutuiksi. Kommentteja vaihdet­ tiin paitsi blogissa myös sähköpostissa ja tekstiviesteillä.

Palautetta tuli myös kasvotusten.

MUUTOS ALKOI pikkuhiljaa, salakavalasti.

Kommentoijat saivat kirjoittaa nimimerkin suojista.

Sen antoikin tuulensuojaa muun muassa monille vir­ kamiehille, jotka omalla nimellään eivät olisi kommen­ tointiin lähteneet.

Alkuvuodet kommentointi oli ok. Hyvät tavat olivat kunniassa, vaikka blogisti itse saattoi ne omassa satiirisessa pakinatyylis­ sään välillä unohtaakin; ainakin rima heilui useasti. Jos joku kommentaattori puoles­ taan meni alatyylisiin asiattomuuksiin, muut kommentoijat panivat kuriin.

Kuten sanottu, pikkuhiljaa häiriköi­ den määrä lisääntyi. Tekstejä joutui moderoimaan pois. Tappouhkauksia­ kin nähtiin. Alatyyli yleistyi. Ihmisar­ vosta ei ollut tietoakaan. Blogistiin itseensä kohdistuva irvistely sai jäädä paikalleen muistuttamaan keskuste­ lun tasosta. Sen sijaan poliitikkojen nälvimisiä piti siivota tämän tästä, ettei tule kunnianloukkaussyytöksiä.

Viimeisen vuoden aikana tilanne pahenemistaan paheni. Eduskun­

tavaalien jälkeen se alkoi olla mahdotonta, hallitus­ neuvottelujen aikana sietämätöntä, eikä kesä tasoa nostanut, joten vaihtoehdoksi jäi se yksi ja ainoa: palstan lopettaminen.

SEN PÄÄTÖKSEN MYÖTÄ sitten tulikin parasta palautet­ ta, mitä kirjoittaja on saanut.

Kiitosta tuli siitä, että lakkauttaminen koettiin – ja syystä – mielenosoitukseksi nykyisen nettikommentoin­ nin tasoa vastaan.

Yhteydenottoja tuli paljon. Paljon surullisia tarinoita poliitikoilta, virkamiehiltä ja kollegoilta.

Moni poliitikko kertoi lopettaneensa omat kirjoitte­ lunsa samasta syystä. Samoin monelle oman alansa asiantuntijalle netistä on tullut surmanloukku: vakavasti otettava tutkijatohtori saa seurata kirjoitustensa tai haastattelujensa alla olevaa netin haaskalintukommen­ taattoreiden analyysia kasvot harmaina. Siinä ei vuosi­ kymmenien asiantuntijatausta paljon paina, kun joku suomen kielen kieliopin kiertokoulutasolla hallitseva, nimetön nero räkii henkisesti niskaan.

Samaa kokevat taiteilijat. Jos joku erehtyy antamaan nettiin haastattelun ja sen alla on kommentointimah­ dollisuus – voi sitä rienauksen määrää! Auta armias, jos et ole arjalainen tai seksuaalisuuntauksesi poikkeaa kantaväestöstä. Siksipä taiteilijat alkavat näistä haastat­ teluista kieltäytyä, ikävä kyllä myös monet asiantuntijat.

Ei paljon helpota, että netissä kaikki säilyy ikuisesti, pit­ kään kuin ydinjäte. Mikään siellä oleva ei koskaan poistu.

YHÄ USEAMPI vaatii kommentoinnin taakse omaa ni­ meä ja rekisteröitymistä. Samaa mieltä – vaikkei sekään ongelmia lopeta.

Joka tapauksessa nettikommentointi on yksi suo­ malaisen median polttavimmista kysymyksistä. Asiaa mietitään kaikissa mediataloissa.

Huvittavimpia ovat näkemykset, että netissä puhuu ”kansan ääni”. Mikä ihmeen kansan ääni? Pikemmin­ kin tuntuu, että virtuaalimaailmassa liikkuu palstalta palstalle joku onneton heinäsirkkajoukko, joka tuhoaa kaiken kulkiessaan.

TIMO HAAPALA TYÖSKENTELEE POLITIIKAN TOIMITUKSEN ESIMIEHENÄ MTV3:SSA. HÄN KIRJOITTI SETÄ ARKADIA -NIMISTÄ BLOGIAAN KUUSI VUOTTA, KUNNES KYLLÄSTYI NETTIHÄIRIKÖIHIN. 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 49

Unelmatyö Tässä sarjassa lapsi haaveilee ammatista, joka on jo jollekulle totta.

Millainen on sinun unelmatyöpaikkasi? www.ttl.fi/unelmatyopaikka

Antti Repo, 8-vuotias koululainen Oulusta, unelmoi Egyptin historian tutkijan työstä. ”Olen oikeastaan aina halunnut historian­ tutkijaksi. Olen lukenut hirveän paljon historiasta kertovia kirjoja, vaikka minulla ei vielä ole koulussa historiaa. Erityisesti minua kiinnostaa Egyptin historia. En tiedä vielä, mitä itse tutkisin.”

O OT

PH

K OC iST

Johan Brandt,

50 Työ Terveys Turvallisuus 8/2011

”Olen nähnyt useita oikeita muumioita, ja joka ker­ ta ne ovat yhtä karmaisevan näköisiä – kuivuneita ja rypistyneitä. Maailman laajin muumiokokoelma on Kairon egyptiläisessä museossa. Kansallis­ museossa Helsingissä on Suomen ainoa sarkofagi, muumiolle tehty säiliö, mutta se on tyhjä.

Omissa tutkimuksissani olen keskittynyt 25. dynastian kuningassukuun ja sen merkityk­ seen. Olen lukenut, kääntänyt ja tutkinut siltä ajalta – 700 ennen Kristusta – olevia tekstejä.

Arkeologiassa ollaan tällä hetkellä kiinnostu­ neita tavallisten egyptiläisten elämästä. Thebassa kuninkaiden ja kuningattarien laakson luota on löytynyt työläisten kylä. Sen jätekasoja tutkimalla selvitetään, mitä ihmiset ovat syöneet ja mitä he ovat heittäneet pois.”

KUVA PASI LEINO

TEKSTI MARJAANA ANTTILA

KUVA ARI MÄKELÄ

turkulainen historiantutkija ja egyptologi

ttt

Työ Terveys Turvallisuus 1/2012 ilmestyy 31. tammikuuta

SEURAAVASSA LEHDESSÄ

Vuoden 2012 koulutustarjonnan parhaat palat Hyvä työyhteisö entistäkin paremmaksi Mikä tukkii naisen urapolun?

4 ASKELTA KEMIKAALI-

TURVALLISUUTEEN: tiedonkeruusta riskinarviointiin & riskinhallinnasta koko kulttuurin muutokseen 8/2011 Työ Terveys Turvallisuus 51

Resepti ihanaan työpä

ivään...

Kenkä joka is tuu juuri Sinun jalkaasi .

2932 SAANA

2942 SARITA

2962 TARA

2972 SUVI

w w w. j a l a s . c o m