Työkokeilu - työkyvyn ja työllistymisen tuen keinona 4.3.2021 järjestetyn webinaarin materiaalipaketti
Sisällys Työkokeilu työkyvyn ja työllistymisen tuen keinona, Ritva Partinen, hankepäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö
3
Työkokeilun järjestäjät
11
Moninäkökulmainen tapauskuvaus työkokeilusta
16
Työkokeilun avulla takaisin työelämään, Janita Julkunen, työkokeilija, Työterveyslaitos
17
Palveluntuottajan näkökulma työkokeiluun, Katja Kivistö, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, Työvalmennus Futuuri Oy
24
Työnantajan näkökulma työkokeiluun, Minna Savinainen, työnantajan edustaja, Työterveyslaitos
31
Työpaikkaohjaajan näkökulma työkokeiluun, Kirsi Unkila, työpaikkaohjaaja, Työterveyslaitos
34
Työterveyshuollon työkokeilu, Kirsi Niittymäki, sosiaalialan asiantuntija, Finla Työterveys
41
Työeläkevakuuttajan työkokeilu, Kari-Pekka Martimo, johtaja, Ilmarinen
50
TE-toimiston työkokeilu, Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori, Pirkanmaan TE-toimisto
60
Yhteenveto työkokeilun kehittämistarpeista, Nina Nevala ja Kirsi Unkila
73
Työkokeilu - työkyvyn ja työllistymisen tuen keinona 4.3.2021 Ritva Partinen Työkykyohjelman hankepäällikkö STM 3
Työkykyohjelman tavoitteet hallitusohjelmassa • Helpotetaan osatyökykyisten työllistymistä. • Käynnistetään hankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi.
• Työkykyohjelmaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken.
4
Työkykyohjelman tavoitteet • Lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta. • Luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti. • Kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi.
• Tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi. 5
STM:n toimenpiteet 1/2 • Työkyvyn tuki tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa • Sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan moniammatillinen työkyvyn tuen tiimi ja asiakasvastaavamalli, asiakkaalle yhteensovitettu palvelukokonaisuus, suunnitelmalliset palvelupolut ja asiakasosallisuuden menetelmät.
• Tuetun työllistymisen menetelmät • Sosiaalihuollon palvelupolkua vahvistetaan, ammattilaisten tuetun työllistymisen osaamisen lisääntyy ja otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus, kokeillaan alihankintamallia vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevassa toiminnassa ja työtoiminnassa.
6
STM:n toimenpiteet 2/2 • Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen • Edistetään työkykykoordinaattorikoulutusta ja työhönvalmentajan koulutusta osana erikoisammattitutkintoa.
• Seurantatutkimus • Selvitetään palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista ja hyödynnetään tietoa sosiaaliturvauudistuksessa.
7
Valtionavustushankkeet • STM - valtionavustusrahoituksesta myönnetty 22 hankkeelle noin 17 milj. €. 2020 - 2022 • Hanketoimijoita ovat kunnat ja kuntayhtymät. • Hankkeet linkittyvät tiiviisti Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeeseen ja Kuntien työllisyydenkokeiluihin.
• Monialaista yhteistyötä mm. TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa. • Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset työttömät ja vammaiset henkilöt sekä ammattilaiset. 8
Työkokeilu • Työkyvyn ja työllistymisen tuen kehittämisessä teemoja: • Työkokeilut • Työhönvalmennus • Kuntoutuksen palvelupolku
• Työkyvyn ja työllistämisen tuen prosessia tulee kehittää huomioiden toimintaympäristön muutokset, uudistukset ja työn murros. • Asiakkaan tarpeet huomioitava määritettäessä palveluita ja niiden tavoitteita sekä palveluiden ja etuuksien sovittamisessa.
• Politiikkarajoja ylläpitävän palvelu- ja etuusjärjestelmän kehittäminen. 9
Kiitos! Sähköposti: ritva.partinen@stm.fi
stm.fi/tyokykyohjelma #tyokykyohjelma
10
Työkokeilun järjestäjätahot
11
Työttömän työkokeilu TEpalveluna
Ei vakiintunutta työuraa – työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK), Kela
Työelämässä työkyvyttömyyden uhka – työkokeilu työeläkelaitoksen ammatillisena kuntoutuksena.
Työelämässä – työterveyshuoltol ain mukainen työkokeilu.
Työkokeilu työpaikalla (työnantaja, HR, työpaikkaohjaaja)
12
Ammattitauti, työtapaturma tai liikennevahinko – työkokeilu tapaturma- ja liikennevakuuttajien ammatillisena koulutuksena.
Työkokeilua järjestävä taho
Työkokeilun kohderyhmä
Työkokeilupaikka
Työ- ja elinkeinotoimisto (TEtoimisto)
Selvittää vaihtoehtoja ammatinvalinnalle ja uralle tai tukea paluuta työmarkkinoille.
Henkilöt, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai jotka suunnittelevat alan tai ammatin vaihtoa, työttömät.
Yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö kuten kunta tai yhdistys, säätiö, valtion virasto, työpaja
1-6 kk samalla työnantajalla tai kunnan samassa tehtävässä, yhteensä enintään 12 kk
Työttömyyspäiväraha, kulukorvaus
Kela (Työllistämist ä edistävä ammatillinen kuntoutus)
Selvittää henkilön soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin tai selviytymistä erilaisissa työtehtävissä.
Henkilöt, jotka eivät enää suoriudu nykyisistä työtehtävistä ja edessä on työtehtävien tai ammatin vaihto. Työttömät.
Työpaikat, toteutus Kelan hyväksymien palveluntuottajien kautta
Suunnitelman mukainen työpaikka, 3-6 kk
Kuntoutusraha tai kuntoutustuki (www.kela.fi/lask urit)
13
Työkokeilun kesto
Henkilön toimeentulon lähde
Työkokeilun tavoite
Työkokeilun kesto
Henkilön toimeentulon lähde
Työkokeilua järjestävä taho
Työkokeilun tavoite
Työkokeilun kohderyhmä
Työkokeilupaikka
Työeläkevakuutusyhtiöt
Tukea työhön paluuta pitkän sairasloman jälkeen, tukea työssä jatkamista, selvittää työtehtävien sopivuutta ja henkilön soveltuvuutta alalle.
Henkilöt joilla työkyvyttömyyden uhkaa ja ansiotuloraja täyttyy (2018: 34 960,56 €/ viim. 5 v), Yrittäjät.
Oma työpaikka tai muu työnantaja. Yrittäjällä mahdollisuus tehdä työkokeilu omassa yrityksessä.
1-6 kk, tavallisimmin 3 kk
Kuntoutusraha (työkyvyttömyyseläke+ 33%, muista ennakkopäätös, ks. yhtiöiden laskurit)
Tapaturma- ja liikennevakuuttajat
Selvittää henkilön työkykyä tai tietyn työtehtävän tai ammatin soveltuvuutta.
Henkilöt, joilla korvattava liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti rajoittaa tai uhkaa työkykyä. 14
Entinen tai uusi työpaikka.
1-6 kk, erityisestä syystä pidempikin
Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen toimeentulokorvaus
Työkokeilua järjestävä taho
Työterveyshuolto
Työkokeilun tavoite
Työhön palaavan työssä jatkamisen edellytysten seuraaminen, kuntoutustarpeiden selvittäminen ja vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistyminen (Työterveyshuoltolaki 12 §)
Työkokeilun kohderyhmä Työkokeilupaikka
Työterveyshuollon työkokeilu sopii varhaisen vaiheen kuntoutustoimenpiteeksi: 1) henkilöt, joilla on toimintakykyä osittaiseen työhön paluuseen, 2) henkilöt, jotka ovat työsuhteessa ja kuuluvat työterveyshuollon palveluiden piiriin, 3) henkilöt, joilla työkyvyttömyyden uhka ei ole todennäköinen eikä viiden edellisen vuoden aikana palkkatulot ylitä työeläkekuntoutuksen mahdollistavaa tulorajaa. 15
Oma työpaikka, työterveyshuolto neuvottelee työkokeilun järjestämisestä työntekijän ja työnantajan kanssa, työnantaja tekee päätöksen työkokeilun järjestämisestä.
Työkokeilun kesto
Työkokeilun kesto harkitaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan.
Henkilön toimeentulon lähde Normaali palkka, työnantaja osallistuu mahdollisiin muihin kustannuksiin (esim. uuden työn vaatimat järjestelyt). Työnantaja saa kuntoutusrahan itselleen työkokeilun ajalta Kelalta. (Kuntoutusraha a haetaan lomakkeella KU 114)
Moninäkökulmainen tapauskuvaus työkokeilusta Työkokeilijan näkökulma Janita Julkunen, Työterveyslaitos 16
Paluu työelämään työkokeilun kautta Janita Julkunen, Työterveyslaitos
17
Ammatillisen kuntoutuksen prosessi ennen työkokeilun alkua •
• • • •
B-lausunto työeläkevakuuttajalle, kun työkyky katsotaan riittäväksi. Kuntoutuksen tulee olla oikea-aikaista. Ei kuitenkaan tarvitse olla täysin työkyinen kun aloittaa. Sopivasti kuormittava työ kuntouttaa. Työeläkevakuutusyhtiöltä ennakkopäätös ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutussuunnitelman teon tueksi kuntoutuksen palveluntuottaja. Tapaamisissa kartoitettiin omia arvoja, vahvuuksia ja urahaaveita ennen työkokeilupaikan etsintää. Kuntoutussuunnitelman laatiminen, kun työkokeilupaikka on löytynyt. Työkokeilun ajalta saatu kuntoutusraha (joka on työkyvyttömyyseläke korotettuna 33%). 18
Onnistuneen työkokeilun avaimet 1/2 • Työkokeiluun ammatillinen osaaminen edellä. On tärkeää tulla arvostetuksi osaamisen ja kykyjen kautta. • Osaaminen ja vahvuudet vastaa järjestettyä työtä. Työ tuntuu merkitykselliseltä ja on omien arvojen mukaista.
• Työ on sopivan haastavaa ja työmäärä sopiva työkykyyn nähden. • Psykologinen turvallisuus avain onnistuneeseen työkokeiluun. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen vuorovaikutukseen ja rehelliseen jaksamisesta keskusteluun.
19
Onnistuneen työkokeilun avaimet 2/2 • Tauotus ja työpäivien huokoisuus on tärkeää. • Mahdollisuus säädellä omaa työtahtia. • Säännöllinen päivärytmi arjessa tukee työhön paluuta ja työssä olemista. • Aloituspalaveri ja väliarvioinnit ovat tärkeä osa tavoitteellista työkokeilua. • Säännölliset työnohjauspalaverit (1krt/vko), joiden tarkoituksena on muun muassa: • aikainen puuttuminen • työmäärän sekä työtuntien säätäminen jaksamisen mukaan. 20
Työkokeilussa esiintyneet haasteet • Työmäärän ja kuormituksen tasapaino (boreout vs. burnout) • Omat toiveet työmäärän suhteen verrattuna työnohjauksen arvioon siitä, kuinka paljon uskaltaa antaa työtehtäviä.
• Oman persoonallinen tekemisen tapa ei tukenut alussa omaa jaksamista.
• Työkokeilu etätyönä • Esihenkilön tai työnohjaajien vaikea havaita työntekijän uupumisen merkkejä. • Etätyö lisää itsessään kognitiivista kuormitusta. 21
Työkokeilu ja urasuunnittelu • Työkokeilu on tärkeää nähdä osana omaa urapolkua. • Omia uratoiveita edistävät tehtävät.
• Jatkosuunnitelmien kartoittaminen aloitettiin jo työkokeilun aikana. • Jatkuva tuki palveluntuottajalta ja työpaikalta. 22
Yhteystiedot janita.julkunen@ttl.fi
Twitter @janitajukunen
Blogi kirjoitukset Työterveyslaitoksen sivuilla: Työkokeilu mahdollisti asteittaisen työhönpaluun Mielenterveyden tukeminen on koko työyhteisön asia
23
Moninäkökulmainen tapauskuvaus työkokeilusta Kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulma työkokeiluun Ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, Katja Kivistö Työvalmennus Futuuri 24
TYÖKOKEILUN KAUTTA KOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Työkokeilu työkyvyn ja työllistymisen tuen keinona - tilannekatsaus ja kehittämistarpeet
webinaari 4.3.2021 Katja Kivistö, ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja
Työvalmennus Futuuri Oy
25
Työvalmennus Futuuri Oy • 16-vuotias ohjausalan yritys • työskentelemme monipuolisissa työelämän muutostilanteissa • rakennamme kestävää työelämää, jossa me kaikki jaksamme paremmin
• toimimme viidellä (5) paikkakunnalla: Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Turku ja Tampere • kumppaneitamme mm. • työeläkeyhtiöt
• eläkekassat • tapaturma- ja liikennevakuuttajat
• ammattiliitot • työnantajat
5.5.2021
26
Palveluntuottajan rooli työkokeiluprosessissa 1/2 Suunnitteluvaiheessa • tavoiteltavan ammattialan huolellinen yhteinen tarkastelu ja rajaaminen • arvo- ja osaamiskartoitus • työkykyriskien arviointi, mahdolliset kompastuskivet ja tuen keinot • työllisyysnäkymät ja jatkopolutus – mitä työkokeilun jälkeen? • työnhakutaitojen vahvistamisen tuki 5.5.2021
TYÖVALMENNUS FUTUURI OY
27
Palveluntuottajan rooli työkokeiluprosessissa 2/2 Työkokeilun aikana • aloitus- ja seurantatapaamiset
• puheeksi ottaminen, avoimuus • työnantajan tukeminen • työntekijän uraohjauksellinen tuki • varhainen puuttuminen
28
Työkokeilu - aitoa työelämää • Työharjoittelu vai työkokeilu?
• Työkokeilu on aitoa työelämää: työkyvyn tukemisessa samat lainalaisuudet. • Aitiopaikka selvittää alan soveltuvuus työkyvylle ja osaamiselle tuetusti. • Aina kyse ei ole työtehtävien opettelemisesta vaan myös oman työtavan- ja rytmin uudelleen rakentamisesta. • Työeläkekuntoutuksena toteutettavassa työkokeilussa oleva on: • usein ollut työelämässä pitkään • työhön kiinnittynyt • oman alansa osaaja
• kyvykäs kantamaan vastuuta • kykenevä siirtämään aiempaa osaamista ja tietoa uuteen kontekstiin. 29
KIITOS! Ota yhteyttä: puhelimitse 010 420 4140 sähköpostitse futuuri@tyovalmennus.fi
https://www.tyovalmennus.fi/
5.5.2021
TYÖVALMENNUS FUTUURI OY
30
Moninäkökulmainen tapauskuvaus työkokeilusta Työnantajan näkökulma työkokeiluun Minna Savinainen, tutkimuspäällikkö
31
Työnantajan näkökulma 1/2 • Työkokeiluun hakeva henkilö lähettää hakemuksen työpaikalle ja tiedustelee työkokeilun mahdollisuutta. • Työnantajan edustaja ottaa yhteyttä työkokeilijaan ja selvittää hänen taustatietojaan ja kiinnostuksen kohteitaan. •
Käydään läpi: koulutus, työhistoria, CV, kiinnostuksen kohteet, työkokeilupaikan valinnan perusteita, mahdolliset työtehtävät, työkokeilun tavoite ja järjestäjätaho.
• Työnantajan edustaja selvittää työpaikan mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkaa. •
Mahdolliset projektit ja työtehtävät, työpaikkaohjaajat ja heidän resurssinsa, työtehtävien räätälöinti, työkokeilun ajankohta ja kesto sekä työaika.
• Päätös työpaikan tarjoamisesta, josta menee tieto HR:lle uudesta työntekijästä. Laaditaan työkokeilusopimus. 32
Työnantajan näkökulma 2/2 • Työtilan valinta ja työvälineiden hankkimine, kuten tietokone, sähköpostiosoite, kulkuluvat, henkilökortti ja käyttöoikeudet työtehtävissä tarvittaviin tietojärjestelmiin.
• Keskustelut työpaikkaohjaajien kanssa. Työtehtävien tarkentaminen. • Aloituspalaverin sopiminen työkokeilijan, kuntoutuksen palveluntuottajan, työpaikan johdon ja työpaikkaohjaajien kanssa. • Työkokeilijan kanssa sopiminen, miten työyhteisölle kerrotaan aloituksesta. • Työkokeilun aloituspalaveri, jossa sovitaan vastuut ja roolit, työkokeilun tavoitteet, työtehtävät, perehdytys, työaika, seuranta ja arviointi sekä dokumentointi. 33
Moninäkökulmainen tapauskuvaus työkokeilusta Työpaikkaohjaajien näkökulma työkokeiluun Kirsi Unkila, erityisasiantuntija 34
Työpaikkaohjaajan näkökulma
Tieto
Tahto
Taito
Tuki 35
Tieto • Tarvitaan tietoa työkokeilusta. Miksi? Miten?
• Prosessi, lomakkeet, rakenteet • Työkokeilijan ansioluetteloon tutustuminen ja työkokeilijan osaamista vastaavien työtehtävien määrittely. • Tieto auttaa työpaikkaohjaajaa omien resurssien arvioinnissa ja tehtävään sitoutumisessa.
• Aloituspalaveri • Työkokeilijaan tutustuminen ja perehdytys työtehtäviin. 36
Tahto • Ymmärrys siitä, että jokaisen työkyky vaihtelee. • Tahto aidosti auttaa työkokeilijaa palaamaan työelämään. • Kiinnostus työkokeilijaa ja tämän osaamista kohtaan. • Tahto onnistuttaa ja tukea työkokeilijan ammatillisen identiteetin uudelleen rakentumista ja muodostumista.
• Uusien ammatillisten vaihtoehtojen avaamista.
37
Taito • Ohjaus • Vuorovaikutus • Reflektio • Tunne
38
Tuki • Työkokeilijan työn ja työkyvyn tukeminen, molemminpuolinen palaute ja seuranta viikkopalavereiden avulla.
• Väliarvioinnin tekeminen palveluntuottajan lomakkeelle ja siitä keskustelu. Väliarviointi. • Työpaikkaohjaaja tarvitsee myös tukea tehtäväänsä. • Työpaikkaohjaajat työskentelevät parina.
39
Keinot • Tasa-arvoinen työskentely, vertaisuus ja kohtelu • Turvallisuus ja avoimuus • Työkokeilijan työn ja työkyvyn tukeminen, molemminpuolinen palaute ja seuranta > viikkopalaverit • Työajan asteittainen lisääminen, työtehtävien kasvattaminen ja valmiuksien arviointi. • Tasapainottelu riittävän ja liiallisen työmäärän välillä.
• Työkokeilija ei saa olla työpaikan resurssi. • Työkokeilun aikainen moniammatillinen verkosto toimimaan. • Kehu työkaveri päivässä!
40
Työkokeilu työkyvyn ja työllistymisen tukena webinaari 4.3.2021 Kokemuksia työterveyshuolon päätöksellä tehtävästä työkokeilusta Kirsi Niittymäki 2021
41
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä 1/2 Työterveyshuollon tai työnantajan järjestämä kuntoutus
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa työterveyshuoltolain perusteella järjestetyn varhaiskuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on todettu työterveyshuollossa työkykyongelmia, arvioitu kuntoutuksen tarve ja työnantaja osallistuu merkittävällä osalla työkykyä tukevan kuntoutuksen kustannuksiin.
42
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä 2/2 Kuntoutus voi olla esimerkiksi • kuntoremonttikurssi • lääkinnällinen kuntoutus esimerkiksi kuntoutuslaitoksessa • päihdekuntoutusjakso • enintään noin 3 kuukauden mittainen työkokeilu omalla työpaikalla, kun: • oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole
• työnantaja maksaa työkokeilun ajalta palkkaa • työntekijän tavallisia työtehtäviä on muutettu terveydentilan kannalta sopivammiksi tai hän kokeilee kokonaan uusia tehtäviä. 43
Varhaiskuntoutus • On ennaltaehkäisevää: työkyvyn uhka on, mutta ei vielä työkyvyttömyyden uhkaa. • Ei ole ammatillista kuntoutusta. • Mahdollisuus vaikuttaa entistä varhaisemmin työkykyyn, sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. • Esimiestyön merkitys suuri! Havaitseminen. • Mahdollisuus aloittaa keskustelu työkykyyn liittyvistä asioista: osaamisesta, vahvuuksista, sekä elämänhallinnasta ja urasuunnitelmista. ” ammatillinen jumi” 44
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä 1/2 • Työkokeiluun voidaan lähteä ilman, että taustalla on edeltävää sairauspoissaoloa. Riittää, kun on terveyteen liittyvä rajoite, joka vaikeuttaa nykyisissä työtehtävissä selviytymistä. Ei ole työkyvyttömyyden uhkaa.
• Ei tarvita B lausuntoa. • Kelan päätöstä ei olla jääty odottamaan, vaan on käynnistetty työkokeilu heti, kun se työnantajan puolelta on mahdollista. Päätös on yleensä tullut noin kuukaudessa. 45
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä 2/2 • Työnantajalle on yleensä edullisempaa saada työntekijä töihin kuin jatkaa sairaspoissaololla. • Nopeampi työhön palaaminen madaltaa työhön paluun kynnystä ja osaltaan ehkäisee työkyvyttömyyttä.
• Yhtä aikaa ei haeta ammatillista kuntoutusta ja työterveyshuollon päätöksellä tehtävää työkokeilua. • Jos kuntoutusrahalta siirrytään suoraan sairauspoissaololle, omavastuuaikaa ei ole. Työkokeilu pitää tällöin aina muistaa keskeyttää ja ilmoittaa se Kelaan. 46
Yritysesimerkki 1/2 • Vuoden 2021 alussa on tehty noin 200 työterveyshuoltolakiin pohjautuvaa työkokeilua. • Työkokeilusta osa on ravintolapuolen työntekijöitä joiden sairauspoissaolopäivät laskivat yhteensä vuoden 2019 aikana noin 2000 päivällä verrattuna vuoteen 2018. • Ravintolassa työntekijöitä on 59 henkilöä ja liikennemyymälässä 290 henkilöä.
• Työkokeiluilla oli merkittävä osuus sairauspoissaolojen vähenemiseen. 47
Yritysesimerkki 2/2 • Työntekijät nuoria, joilla ei työkyvyttömyyden uhkaa tai työeläkelakiin pohjautuvaa ammatillisen kuntoutuksen oikeutta. • Kaupan puolella (nuoria) työntekijöitä, joilla saattaa olla pienet sopimustunnit, alle 30 tuntia / viikko.
• Työkokeilujen onnistumisprosentti on 95 %. • Riskitöntä työnantajalle ja työntekijälle. Palkka maksetaan tehdyistä tunneista lisineen. Kela korvaa kuntoutusrahalla palkan osuutta työnantajalle. • Yhteistyö työterveyshuollon ja yrityksen välillä ensisijaisen tärkeää! 48
Case Timo 48 vuotta •
Kokki liikennemyymälässä.
•
Yötyö alkanut kuormittaa jaksamista.
•
Työterveyslääkäri toteaa, ettei yötyötä suositella.
•
Ruoka-ala kiinnostaa. Timo ei halua muulle alalle.
•
Työterveyshuollon päätöksellä työkokeilu kaupan palvelutiskille, jossa voi toimia ruuan parissa ilman yötyötä.
•
Työnantaja tyytyväinen osaamisen lisääntymisestä kaupan puolella. Työntekijä ja työnantajan osaamisen tarve saatu kohtaamaan. 49
Työeläkevakuuttajan työkokeilu Kari-Pekka Martimo, LT, Dos. Työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
50
Työeläkekuntoutuksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta.
ILMARINEN
• Yleisin kuntoutusmuoto on työkokeilu.
51
ILMARINEN
Työeläkekuntoutujat diagnoosin mukaan vuosina 2010 - 2019
Työeläkekuntoutus 2019, ETK
52
Kuntoutustoimenpiteet eri ikäryhmissä vuonna 2019 Selvitys %
Työpaikkakuntoutus %
Koulutus %
Muu %
Kaikki lkm
Kaikki %
Alle 45
31
33
35
1
9 200
100
45-54
36
40
24
-
7 900
100
55-64
31
56
12
1
4 900
100
Kaikki
33
41
26
-
22 000
100 ILMARINEN
Ikä
Työeläkekuntoutus 2019, ETK 53
Työkokeilu työeläkekuntoutuksena Omalla työpaikalla tai muussa yrityksessä enintään 6 kk • Ensisijaisesti työkokeilu omaan työpaikkaan palkallisena tai palkattomana. • Tavoitteena selvittää, onko nykyinen (muokattu) tai uusi työ terveydentilalle sopiva. – Työjärjestelyt tai työtehtävien muutokset jäljellä olevan työkyvyn mukaan.
– MUTTA työeläkekuntoutuksena vain, mikäli arvioitavissa todennäköinen työkyvyttömyyden uhka
• Muistettava myös työvalmennuksen mahdollisuus! 54
ILMARINEN
• Myös pidemmän sairausloman jälkeen, uudelleensijoitustilanteessa tai uudelleenkoulutusta suunniteltaessa.
Kuntoutuspäätökset ja hylkäysprosentit vuosina 2018 – 2020/1-6 Kuntoutuspäätösten lukumäärä
Hylkäysprosentti
2018/1-6
5 500
19
2018
10 800
21
2019/1-6
5 400
25
2019
10 700
28
5400
32
2020/1-6
Taulukko ei sisällä työkyvyttömyyshakemusten ratkaisujen yhteydessä annettuja ennakkopäätöksiä. Työeläkekuntoutus, puolivuotistilasto 1.1.-30.6.2020, ETK 55
ILMARINEN
Aika
• Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos: 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi TyEL:ssä tarkoitetulla tavalla; 2) työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään 36 342,90 euroa (vuoden 2020 taso) euroa; ja 3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai potilasvakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. 56
ILMARINEN
Työeläkekuntoutuksen kriteerit 1/2
Työeläkekuntoutuksen kriteerit 2/2
ILMARINEN
• Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään. • Lisäksi arvioidaan, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. • Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.
57
Työeläkekuntoutukset kriteerit Työeläkekuntoutus on työeläkeyhtiöiden kustantamaa ammatillista kuntoutusta
Onko työkyvyttömyyden uhkaa? ON
Pieneneekö työkyvyttömyyden uhka työeläkekuntoutuksella? KYLLÄ
Täyttyvätkö juridiset kriteerit? KYLLÄ
Onko tarkoituksenmukaista suunnitelmaa työkyvyttömyyden uhkan pienentämiseksi?
Muut työhönpaluun ja työssä jatkamisen keinot: - tehostettu hoito ja kuntoutus - työnantajan omat keinot - osasairauspäiväraha - työkokeilu työterveyshuollon - päätöksellä - Kelan lääkinnällinen kuntoutus - Kelan ammatillinen kuntoutus - TE-toimiston tuki
HYLKÄYS Kuntoutushakemus ja B-lausunto Ilmariseen MYÖNTÖ
- mahdollinen palveluntuottaja - ammatillisen kuntoutuksen toimet 58
ILMARINEN
TYÖHÖN PALUU
Kuntoutusoikeus (voimassa 10 kk)
Kiitos
Parempaa työelämää Ilmarinen.fi
59
TE-toimiston työkokeilu Työkokeilu työkyvyn ja työllistymisen tukena webinaari 4.3.2021
TE-asiantuntija, työkykykoordinaattori Ilkka Rantanen Pirkanmaan TE-toimisto
60
Työkokeilu TE-palveluna 1/2 • Tavoitteena on selvittää työnhakijan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. • Työkokeilija, työnantaja ja TE-toimisto voivat arvioida, ovatko osaaminen ja yleiset työelämävalmiudet ajan tasalla tai millaista tukea työllistymisen edistämiseksi ehkä tarvitaan, esimerkiksi työvalmennusta.
61
Työkokeilu TE-palveluna 2/2 • Työllistyminen kokeilupaikkaan ei ole ainoa eikä aina edes päällimmäisin tavoite. • Työttömän taloudellinen etuus on sama kuin työttömänä. Kun kokeilusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa, voi työttömyysetuuden saada korotettuna.
62
Työkokeiluprosessi TE-toimistossa 1/2 • Työkokeilusta sovitaan tavallisimmin työllistymissuunnitelmassa: millaisella alalla, millaisissa tehtävissä, millaisella työajalla ja miten TE-toimisto osallistuu paikan etsimiseen. • Usein työnhakija etsii omatoimisesti soveltuvan kokeilupaikan. • Työnantajilla on mahdollisuus ilmoittaa TE-palvelujen tietojärjestelmään avoimia työkokeilumahdollisuuksia. Paikat näkyvät niille työnhakijoille, joiden suunnitelmassa sovittu kyseisen alan työkokeilusta. • Työkokeilun enimmäiskesto on kuusi kuukautta samassa paikassa. 63
Työkokeiluprosessi TE-toimistossa 2/2 • Kokeilun päätteeksi järjestäjä ja kokeilija toimittavat TEtoimistoon palautelomakkeen. • Työnhakijan ohjaus TE-toimistossa jatkuu saatujen kokemusten perusteella; hakuammatit tai tuleva koulutusala konkretisoituvat, hakeudutaan seuraavaan työkokeiluun, työnhakija työllistyy työkokeilupaikkaan.
64
Järjestäjän palautteessa työkokeilijasta yleisesti kysyttyä • Tehtävät, joita työkokeiluun osallistunut henkilö on tehnyt. • Mitä vahvuuksia ja kehittämishaasteita työkokeilijalla tuli ilmi kokeilun aikana? • Tarvitseeko työkokeiluun osallistunut henkilö koulutusta työllistyäkseen alalle tai tehtäviin? Jos tarvitsee, millaista koulutusta?
65
Lisää palautelomakkeen kysymyksiä • Arvioikaa työkokeilijan soveltuvuutta alalle, työhön, työpaikkaan asteikolla: ei sovellu, soveltuu huonosti, soveltuu melko hyvin, soveltuu hyvin. Perustelut vastaukselle. • Tarvitseeko työkokeiluun osallistunut henkilö apuvälineitä tai toisen työntekijän apua selviytyäkseen työssä? Pitäisikö työpaikan olosuhteita muuttaa tai hankkia kalusteita/työvälineitä? • Miten arvioitte työkokeilijan työkykyä ja/tai tuottavuutta annetuissa tehtävissä suhteessa työpaikkanne vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin? 66
Työkokeilu osana työllistymis- ja urasuunnitteluprosessia • Työkokeilu osana TE-palveluna järjestettävää valmennuspalvelua, myös osana työvalmennusta sisältää tuen ja arvioinnin sekä jatko-ohjauksen. • Kolmannen sektorin toimijoilla palkkatukityötä saattaa edeltää työkokeilu. Se sisältää molemmin- ja monipuolista arviointia soveltuvuudesta.
67
Työkokeilu työvoimapoliittisissa hankkeissa Pirkanmaalla • Etenkin työvoimapoliittista avustusta saavien järjestötoimijoiden palkkatuettu työ sisältää urasuunnittelua tai avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevia toimia, kuten • koulutusmahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittelyä • opinnollistamista: esimerkiksi tutkinnon osien suorittamista palkkatuetun työn aikana • palkkatuetun työntekijän siirtäminen yritykseen • työvalmennus avoimien työmarkkinoiden työpaikkojen etsimiseksi • yhteistyötä työvoimaa vuokraavien yritysten kanssa.
68
Huomioita TE-palveluna toteutettavasta työkokeilusta 1/2 • Työkokeilu ammatillisena kuntoutuksena vai TEpalveluna? Ammatillisen kuntoutuksen palvelut TEpalveluihin nähden ensisijaisia. • Kun työnhakijalla arvioidaan olevan mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen tulee sitä hakea ensisijaisesti. Hakuprosessi vie viikkoja ellei kuukausia.
• Kuntouttava työtoiminta vaiko työkokeilu? • Yritys ei voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Toisaalta ohjaus ja tuki on työtoiminnassa vahvaa. 69
Huomioita TE-palveluna toteutettavasta työkokeilusta 2/2 • Kokeilun jälkeinen jatko-ohjaaminen jää TE-toimistossa joskus tai usein liian vähäiseksi. Siten edellä kerrotut yhteistyökumppanit erityisen merkittäviä. • Mitä sitten kun pohjoismainen työnhaun malli rantautuu meille?
• Työkokeilusopimus tehdään ”paperilla”.
70
Pirkanmaan osatyökykyiset työttömät vuodesta 2014 alkaen
71
Osatyökykyisten työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta vuosina 2018 ja 2019
72
Yhteenveto työkokeilun kehittämistarpeista Johtava asiantuntija, Nina Nevala, Työterveyslaitos Erityisasiantuntija, Kirsi Unkila, Työterveyslaitos 73
Työkokeilun vaikuttavuus •
Työkokeilun vaikuttavuutta on selvitetty etenkin työllistymisen, työhön paluun ja taloudellisten vaikutusten kautta.
•
TE-toimiston järjestämä työkokeilu on kustannustehokas palvelu ja toimiva keino auttaa etenkin koulutusta vailla olevia nuoria ohjautumaan opintoihin ja sitä kautta työuralle (Mayer ym. 2019). Työkokeilua pitäisi yhdistää tiiviimmin muihin palveluihin, opiskeluun ja kielitaidon kehittämiseen.
•
Ammatillisen kuntoutuksen (ml. Työkokeilu) vaikuttavuus työelämään osallistumisen kannalta on moninainen (Leinonen ym. 2019).
•
Työssä tapahtuva kuntoutus, josta suurin osa oli työkokeiluja, oli alle 35-vuotiailla mielenterveyshäiriön vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla yhteydessä nopeampaan paluuseen työmarkkinoille (Mattila-Holappa ym. 206).
•
Työeläkekuntoutuksen loppuun suorittaneilla oli 12 prosenttiyksikköä suurempi työllisten osuus vuoden 2006 lopussa kuin vertailuryhmällä (hylkäyspäätöksen saaneet tai kuntoutuksen keskeyttäneet) (Gould ym. 2012).
•
Tapaustutkimuksen perusteella työkokeilu oli taloudellisesti edullinen tapa arvioida ammatin soveltuvuutta osana aivovamman jälkeistä ammatillista kuntoutusta (Nevala ym. 2015).
74
Tilannekatsaus ja kehittämiskohteita 1/4 •
Tällä hetkellä työkokeilua järjestää viisi eri tahoa. Työterveyshuoltolain mukaista työkokeilua käytetään vähän. Työkokeilun tavoitteet, sisältö ja toteutus vaihtelevat. Kukin järjestäjätaho kehittää työkokeilua omista lähtökohdistaan. ➢ Työkokeilun tulisi olla laatuun perustuva palvelu, jota järjestäjät toteuttavat yhtenäisen prosessin mukaan asiakkaan tarpeiden pohjalta. ➢ Työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun käyttöä tulisi lisätä.
75
Tilannekatsaus ja kehittämiskohteet 2/4 •
Työnantajilla ja työpaikoilla työkokeiluissa keskeinen rooli. Työantajat tarjoavat työkokeilupaikkoja, työhön perehdytystä sekä työhön liittyvää ohjausta ja tukea. ➢ Työpaikkojen valmiuksia työkokeiluyhteistyöhön tulee parantaa. Työnantajat tarvitsevat lisää työkokeiluun liittyvää osaamista.
➢ Työpaikan eri toimijoiden rooleja ja vastuita työkokeilussa pitää tarkentaa. ➢ Työkokeilun aikana tulisi arvioida myös työn muokkauksen tarvetta sekä työkokeilijan osaamisen kehittämistarpeita. 76
Tilannekatsaus ja kehittämiskohteet 3/4 • Työkokeilu ei ole yksittäinen toimenpide, vaan se on osa asiakkaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. ➢ Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelujen koordinointia myös työkokeilun aikana. ➢ Työkokeilussa saatua tietoa (työaika, työtehtävät, osaaminen, työn muokkaustarpeet) voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin työkokeilijan työkyvyn tukemisessa.
77
Tilannekatsaus ja kehittämiskohteet 4/4 •
Työkokeilun vaikuttavuutta tulisi arvioida monimenetelmäisesti. Tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää työkyvyn tuen kehittämisessä ja ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa.
•
Työnantajan näkökulmaa työkokeilun toteuttamisessa tulisi selvittää. Tietoa voitaisiin hyödyntää, kun suunnitellaan työkyvyn tuen sisältöjä kestävien työuravaikutusten saamiseksi.
78
Kiitos osallistumisesta!