Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2012

TyÜterveyslaitoksen Toimintakertomus 1.1.–31.12.2012

Tyรถterveyslaitoksen Toimintakertomus 2012

Helsinki 2013

Kirjapaino Oy Helsinki 2013

2

Sisällys

1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012 4 1.1 Johdon katsaus 4 2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 7 2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään 7 2.2 ’Hyvinvointia työstä’ työurakeskustelun ytimeen 16 2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi 19 2.4 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen 20 2.5 Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi 26 3 Toiminta-alueet 29 3.1 Ratkaisujen kehittäminen 30 3.2 Asiakasratkaisut 36 3.3 Tiedolla vaikuttaminen 39 4. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 43 4.1 Osaamisen kehittäminen 43 4.2 Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut 47 5. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48 Tuotokset ja laadunhallinta 58 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 67 6. Tilinpäätösanalyysi 68 6.1 Rahoituksen rakenne 68 6.2 Tuotot 68 6.3 Kulut 68 6.4 Tase 68 7. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 69 8. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 69 9. Allekirjoitukset ja määräajat 70 LIITE 1: Erittely henkilöstöstä

71

3

1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012 1.1 Johdon katsaus Työikäisen väestön osuus Suomessa pienenee jatkuvasti. Väestön vanheneminen ja pidempi elinikä kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja. Työurien pidentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin.

Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä. Kaikkia työeläkevakuutettuja kuvaava eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta. Myös työelämän vetovoima on lisääntynyt, sillä halu jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen on viime vuosina vahvistunut. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (2012) kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä oli valmis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen.

Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite on vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään ja näin vähentää huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Työympäristön on oltava terveellinen, turvallinen ja joustava. Lisäksi työ on koettava mielekkääksi ja kehittäväksi. Toimiva työyhteisö motivoi jatkamaan. Kun toimintakykyyn tulee rajoitteita, olennaiseksi työssä jatkamiselle tulee, voidaanko työ muokata sellaiseksi, että vähemmälläkin toimintakyvyllä pärjää. Eri elämäntilanteissa voidaan tarvita yksilöllisiä joustoja työajan ja -paikan suhteen.

Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on erityisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Työterveyslaitos kehitti työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisiä käytäntöjä työpaikkakeskeisempään suuntaan. Työterveysyhteistyötä on tiivistetty, jotta terveys- ja työkykyongelmien syihin päästään vaikuttamaan. Yhteistyöhön kuuluu mm. työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -mallien luominen ja käyttäminen työpaikoilla.

Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti kesäkuussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain sekä työterveyshuoltolain muutoksien suunnitteluun ja lain käyttöönottoon. 30–60–90 -malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutuilla muutoksilla tavoitellaan työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.

Vuonna 2012 Työterveyslaitos panosti erityisesti yhteistyöverkostoihin ja pitää tärkeänä niiden toimialarajoja rikkovaa luonnetta. Hallitusohjelman esityksen mukaisesti Työterveyslaitos perusti Johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Yhteinen toiminta auttaa osallistujia kehittymään esimiestyössään. Hyvällä johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun, työurien pidentymiseen ja työn tuottavuuteen. Verkoston erityisenä tavoitteena on luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaatteiden toteutumista. Valtakunnalliseen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyöelin Työhyvinvointifoorumiin osallistuminen on taas parantanut alueellisia verkostoja ja palvelujen saatavuutta ja tätä kautta edistänyt työpaikkojen työhyvinvointia.

Työterveyslaitos vastasi EU:n ”Aina on oikea ikä” -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen.

4

Työterveyslaitos toteutti vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tutkimus veti yhteen viimeaikaisimman tiedon rakennusten kosteus- ja homeongelmien syistä, laajuudesta ja vaikutuksista. Selvitys osoitti, että rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavat.

Selvityksen pohjalta päätöksentekijöiden on mahdollista vähentää kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja.

Työterveyslaitos tarjosi työpaikoille, työterveyshuollolle ja muille organisaatiolle kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja mm. vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ammattitautidiagnostiikkaan ja toiminta- ja työkyvyn arviointiin liittyen. Aluetoimipisteiden kautta Työterveyslaitos tavoittaa tehokkaasti työyhteisöt kautta Suomen. Työterveyslaitoksen maksullisen asiantuntija- ja koulutustoimintapalvelun merkitys kasvoi. Työterveyslaitoksella on noin 10 000 yritysasiakasta vuosittain ja näin vaikutetaan yli 300 000 työntekijän hyvinvointiin. Vuonna 2012 Työterveyslaitos järjesti noin 300 koulutustilaisuutta ja lähes 70 000 työhygieenistä mittausta.

Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistyö tehdään kiinteässä yhteistyössä yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten, työorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisrahoitteisissa projekteissa. Työterveyslaitoksessa oli vuonna 2012 käynnissä 19 EUrahoitteista projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Koko 7. puiteohjelman aikana (5,5 vuotta) Työterveyslaitos on ollut mukana 35 hakemuksessa.

Työterveyslaitoksen nanoturvallisuustutkimus on esimerkki kansainvälisestä maailman huippututkimuksesta. Nanoturvallisuustutkimuksen tärkein tavoite on varmistaa, että nanomateriaaleja käsittelevät suomalaiset työpaikat ovat turvallisia. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys. Nanoturvallisuuskeskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien nanomateriaalien turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden (n. 30 hanketta) yhteistoimintaa ja vastaa myös kansainvälisen nanoturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edistämisestä paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Erityisen merkittävää on yhteistyö alan teollisuuden kanssa.

Kansainvälisellä verkottumisella Työterveyslaitos osallistuu oman alansa tietämyksen kasvattamiseen ja jakamiseen ja edistää oman toimintansa vaikuttavuutta. Osallistuimme vuonna 2012 aktiivisesti YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toimintaan ja tuimme asiantuntijoiden tiedonsaantia alueellisten tiedotuslehtien avulla. Lisäksi osallistuimme kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetteihin. Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä.

Myös EU-tasolla Työterveyslaitos vaikutti merkittävästi työturvallisuus- ja työterveyskysymyksiin. Laitos johti edelleen toimintavuoden aikana Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskusta (Topic Centre), jota rahoitetaan yhdessä 21 kumppanin kanssa yli kymmenestä EU-jäsenmaasta.

Työterveyslaitoksen Cochrane-katsaukset toimivat keskeisenä päätöksenteon informaatiotukena. Niiden aiheet käsittelivät vuonna 2012 mm. sitä miten kuulovaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä kuulosuojainten käyttöopastuksella, miten ergonomiset toimistoratkaisut vaikuttavat niskan ja olkapään vaivoihin ja kuinka tylppien haavansidontaneulojen avulla voidaan vähentää kirurgien neulanpistotapaturmia.

Työterveyslaitoksen vuonna 2012 järjestämien kansainvälisten kokousten aiheita olivat henkilökohtaiset suojaimet, terveyttä tukevat työtilat, nanoturvallisuus ja standardointitoiminnan ajantasaisuus. Lisäksi Työterveyslaitos osallistui ICOHin maailmankongressiin Cancunissa, Meksikossa.

Työterveyslaitos vei tutkimustietoa tehokkaasta käytäntöön uudistamalla vuoden 2012 aikana ulkoiset verkkosivut ja saavuttamalla verkkosivuille vuonna 2012 1,5 miljoonaa käyntikertaa. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Viesti päättäjille -tietolehtiset viidestä yhteiskunnallisesti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta

5

ja ne saavuttivat suoraan noin 800 päättäjää. Viesti päättäjille -tietolehtisten aihepiirejä olivat mm. työurien pidentäminen, nanoteknologia ja turvallisuustutkimus sekä työpaikkojen tuki työntekijän voimavaroille.

Julkisen talouden säästöt ovat merkinneet sitä, että valtion panostus myös Työterveyslaitokseen on vähentynyt. Valtion tuottavuusohjelma johti 81 henkilötyövuoden vähennykseen vuosina 2008–2011. Vuonna 2012 vähennys oli 32 henkilötyövuotta. Henkilöstön motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyn ja toiminnan kehittämisen avulla ulkopuolisen rahoituksen määrä on kuitenkin pystytty pitämään lähes ennallaan ja kokonaisuutena toiminnan tuottavuus parantui edelleen vuonna 2012. Valtion säästötavoitteet ja tutkimuslaitosuudistuksen keskeneräisyys aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat pitkäjännitteistä suunnittelua.

6

2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa ja strategisten tavoitteidensa (turvallinen ja mielekäs työ, kannustava organisaatio, vaikuttava työterveyshuolto, kukoistava työntekijä) toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Strategisissa tavoitteissa onnistumista seurataan fokusalueilla kuvattujen mittareiden avulla.

2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla kasvoi suotuisasti 2000-luvulla vuoteen 2008 asti (kuva 1). Talouslaman aikana vuosina 2009–2010 odote laski, mutta kääntyi lievään nousuun v.

2011. Työllisyysasteessa on nähtävissä sama kehitys; työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005–2008, mutta laman myötä se laski alle 70 %:n (kuva 2).

vuotta 36

34,6

35

34

34

33,3

34 33

31,5

32

32,1

32

32,1

34,3

33,5

32,7

33,6

32 31 30

Miehet Yhteensä Naiset

29 28

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kuva 1. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla.

Tavoite 2015: pitenee. Lähde: ETK.

74

% 72,3

72 70

71,3 69,4

70,5

70 69,2

68,9

68,9

67,7

62

67,7

66,9 66,2 65,4

64

70,6 69,9 68,9

68 66

69,5

64,3

68 67,3 65,7

67,3

67,2 66,5 65,5

68,5

69,8 68,8

68,7

68,3 67,9

67,8 66,9

68,9

68,6

69,8 69 68,1

67,4

Miehet Yhteensä Naiset

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kuva 2. Strateginen mittari: työllisyysaste 15–64-vuotiailla.

Tavoite 2015: + 4 %. Lähde: Tilastokeskus.

7

Työurien pidentämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan tietoa, tutkimusta sekä työpaikoilla ja päätöksenteossa hyödynnettäviä malleja. Erityisesti nuorien pääseminen ja kiinnittyminen työelämään on tärkeä keino lisätä työhön osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009–2010 15–24-vuotiaiden työttömyysaste ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun (kuva 3). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan 2000-luvulla (kuva 4). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin naisten osuus. Tälläkin hetkellä n. 32 000 nuorta aikuista on jäämässä ilman työhön valmentavaa koulutusta ja siten vaarassa syrjäytyä1.

30

%

25

20

21,4 19,8

21

21,8

21,5 21,4 20,7 20,1

19 16,5 16,5

15

10

20,1

18,7

Miehet Yhteensä Naiset

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kuva 3. Strateginen mittari: työttömyysaste 15–24-vuotiailla.

Tavoite 2015: pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

16

% 14,2

14,5

14,4

14,2

14 12

11,8

11,9

12,0

11,8

13,5 11,4

13,3 11,4

13,3

13,6

13,6

11,4

11,7

11,8

9,3

6 4

12,9

11,4

11,4

12,5 10,6

10 8

13,1

9,3

9,4

9,3

9,1

9,4

9,5

9,7

9,9

9,7

9,8

9,7

Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuva 4. Strateginen mittari: 17–24-vuotiaat nuoret koulutuksen ulkopuolella.

Tavoite 2015: asetetaan. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus.

1

8

Myrskylä P (2012). Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Raportti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA)

Ehkäisimme nuorten syrjäytymistä ja lisäsimme nuorten työuravalmiuksia Työterveyslaitos toteutti kahden Soterko-ohjelman2 yhteistyönä valtioneuvoston TEA-työryhmän3 tilaaman katsauksen lasten ja nuorten (ml. nuoret aikuiset) syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja niiden aukoista4. Selvityksen suosituksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ja köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa.

Soterkon NUORA-ohjelmassa tuimme Nuorisotakuun toteuttamista nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvin keinoin. Ohjelmassa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä, tuetaan työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Lisäksi luodaan edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan.

Päivitimme Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -työuran ryhmämenetelmiä. Voimavaroja korostava uraohjaus vahvistaa urasuuntautumista ammatillisissa oppilaitoksissa.

Vuosina 2011–2012 koulutimme 194 opettajaa, erityisopettajaa, työvalmentajaa ja nuorten ohjaajaa menetelmien käyttöön. Menetelmiä levitettiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajatoimintaan. Jatkossa menetelmien käyttöä laajennetaan myös peruskoulujen lisäopetukseen.

Kehitimme ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle uusia työkaluja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn vahvistamiseen. Lisäksi kehitimme ammatilliseen erityisopetukseen osallistuvien nuorten työkykyvalmennusta. Tavoitteena on lisätä opiskelijan voimaantumista koulutuksessa ja työelämän siirtymävaiheissa sekä tukea moniammatillista yhteistyötä.

Keräsimme aineistoa nuorten maahanmuuttajien työllistymisestä ja onnistuneesta työhön kiinnittymisestä. Työpaikat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollot, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto saavat käyttöönsä tietoa ja menetelmiä, joiden avulla valmiudet tukea nuoria maahanmuuttajia lisääntyvät. Tavoitteena on myös lisätä nuorten maahanmuuttajien omia valmiuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työllistymiseen sekä taitoja osallistua työyhteisöjen toimintaan.

Selvitimme nuorille perheille sopivia työn kohtuullistamisen keinoja Työpaikoilla tarvitaan perheystävällisiä työaika- ja työurakäytäntöjä. Perhevapaalta palaaville on mahdollista järjestää odotuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulee kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien hyvinvointiin mm. masennuksen ehkäisemiseksi. Neuvoloiden, työpaikan, työterveyshuollon ja työnhakujärjestelmien yhteistyötä tarvitaan. Joustavilla käytännöillä on mahdollista edistää naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä.

2 Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumiserojen kaventaminen (NUORA) ja Yhteiskunnallinen eriarvoisuus 3 Valtioneuvosto TEA: ministeriöiden yhteinen tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä 4 Ristolainen H ym. (2013). Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvin-

vointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus, ilmestyy valtioneuvoston

kanslian julkaisusarjassa maaliskuu 2013

9

Perhevapaalta työelämään paluuta voidaan tukea vertaisryhmätoiminnalla käyttäen Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja © -menetelmää. Vertaisryhmämalli koettiin hyödylliseksi työhön paluun suunnittelussa. Tarkoituksena on juurruttaa toiminta kuntiin pysyväksi toimintamuodoksi tukemaan perheiden työuranhallintaa.

Työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulee suunnata molemmille puolisoille. Puolison tilanne vaikuttaa uraa koskeviin päätöksiin. Pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittamisessa vastuiden tasaisempi jakaminen vähentää naispuolison kuormittumista, miespuolisolle se lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta. Parhaimmillaan parisuhde suojaa työelämän paineilta.5 Työaikajoustot olivat yhtenä Scandinavian Journal of Work, Environment and Healthin (SJWEH) teemanumerona vuonna 2012.

Kehitimme työkyvyn hallintamalleja ja ohjeita nuorille kuljettajille Kehitimme nuorten kuljettajien työkyvyn hallintamalleja päämääränä edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jatkossa laadimme työhyvinvoinnin tarkastuslistan ja perehdyttämisohjeet kuljetusalan pkyrityksille. Lisäksi tarkastelukohteena on logistiikka-alan paikasta irrallinen yhteisöllisyys.

Kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta.

Tuotokset tarjoavat työkaluja oman työkyvyn edistämiseen asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Nuorille suunnatun materiaalin ja kehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään.

Vaikka 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla (kuva 5), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus erityisesti 30–34-vuotiailla on kasvanut (kuva 6). Työkyvyttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ehkäisemiseksi ovat keskeisiä keinoja työurien pidentämisessä. vuotta 61

60,4 60,5

60,5

59,8

60

59,5 59,5 59,4

59,5 59

58,9 59,1 59,1 58,8

58,5 58 57,5

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuva 5. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote.

Tavoite 2015: + 1,6 %. Lähde: ETK.

5 Känsälä M et al. (2012). Career coordination of dual career expatriate couples – Do strategies differ between gen- ders? EIASM Workshop on New Analysis of Expatriation Conference Proceedings, Paris, 13 14 December 2012 ja

Känsälä M (2012). Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran

pariskunnilla. Väitöskirja (monografia) Johtamisen laitos, Turun kauppakorkeakoulu.

10

0,5

%

0,44

0,45

0,44

0,42

0,4 0,35

0,31

0,31

0,29

0,3 0,25 0,2

0,18

0,24

0,24

0,22

0,19

0,18

25–29-vuotiaat 30–34-vuotiaat 35–39-vuotiaat

0,15

40–44-vuotiaat

0,1 0,05 0

2009

2010

2011

Kuva 6. Strateginen mittari: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25–44-vuotiailla ikäryhmittäin. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: ETK.

Käynnistimme tutkimuksia työkyvyttömyyden syiden selvittämiseksi ja analysoimme osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia Nuorten aikuisten mielenterveyden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen välisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi laadimme tutkimussuunnitelman ja käynnistimme rahoitushaun.

Tutkimuksessa hyödynnetään työeläkelaitosten rekistereitä mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustojen ja työllistymisennusteen tutkimiseksi.

Käynnistimme tutkimuksen, jossa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneita kehityskulkuja, työkykyä tukevien terveydenhuollon ja muiden palveluiden saantia sekä palvelujen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa seurataan työeläkepäätöksen saaneiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia. Tutkimus on Rantahalvarin työryhmän loppumietinnössä mainittu toimenpide työurien pidentämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja työurakysymysten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Selvitimme Kelan kanssa osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen 1,5 vuoden seurannassa.6 Osasairauspäivärahaa saaneita verrattiin kaltaistettuun ryhmään täydellä sairauslomalla olleita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin väheni osasairauspäivärahaa saaneilla 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääminen lisääntyi 8 %. Muutos näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Koska toisaalta tiedetään, että osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat noin 60 %:sti työssä, voimme arvioida, että osasairauspäiväraha lisää työssä pysymistä.

6 Kausto J et al. (2012). Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a register-

based cohort study. BMJ Open. 2012;2(6)

11

Tutkimme työn kuormitustekijöiden ja elintapojen vaikutusta työkykyyn ja terveyteen Laaja kansainvälinen tutkimushanke (Whitehall II) osoitti, että työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on aiempaa luultua vähäisempi.7 Työstressi oli yhteydessä noin 20 %:lla kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Työstressin yhteys sydäntauteihin ei myöskään vaihtele sukupuolen, iän tai sosioekonomisen hierarkian mukaan. Jos työstressi olisi kuitenkin mahdollista kokonaan poistaa, sydäntautitapausten määrä vähenisi noin 3,4 %. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulee tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä.

Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla.

Stressaava työympäristö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja palautumiskykyyn. Ihmisten kyky arvioida omaa suoriutumistaan työssä ja havaita virheitä heikentyy, jos työntekijän on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen vaihtelevassa työtahdissa ja työpäivien välissä yöuni jää noin 4 tuntiin.8 Stressaava työympäristö hoitoalalla vaikuttaa elimistön hermovälittäjäaineen (serotoniinin) aineenvaihduntaan.9 Tämä voi pitkittyvässä stressissä lisätä masennusriskiä. Vuoro- ja yötyö lisäävät sairastumisriskiä metaboliseen oireyhtymään.10 Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien media-alan työntekijöiden palautuminen vapaa-ajalla oli huonompaa päivätyössä oleviin työntekijöihin verrattuna.11 Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet (SALVE) -ohjelman konsortiossa selvitimme tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä työn kuormitustekijöitä ja elintapatekijöitä.12 Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi valmistui.13 Siihen on koottu ammattiin perustuva altistuminen tärkeimmille fyysisille kuormitustekijöille. Ammatit on ryhmitelty ammattiluokituksen perusteella 350 ammattiin tai ammattiryhmään, jotka kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä on saatu haastattelemalla useita tuhansia terveystutkimuksiin osallistuneita suomalaisia työntekijöitä. Työaltistematriisi on arvokas väline tutkimukselle, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa aineistoissa, joissa tarkempaa tietoa näistä tekijöistä ei ole saatavilla mutta ammatti tiedetään.

Toisessa SALVE-ohjelman hankkeessa tutkimme lihavuuden ja liikunnan harrastamisen yhteyttä selkäkipuun. Vyötärölihavuus ennusti iskiaskipua mutta ei epäspesifistä kipua kuuden vuoden seurannassa. Iskiaskivun riski oli lisääntynyt sekä seuranta-aikana vähän liikuntaa harrastaneilla että niillä liikuntaa runsaasti harrastaneilla, jotka edelleen lisäsivät liikuntaa. Liikunnan vähäinen harrastaminen lisäsi iskiaskivun riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, että selkäkipujen ehkäisemisen kannalta liikunnan pitäisi olla kohtuullista. Erityisesti lihavilla liikunnan harrastaminen ehkäisee iskiaskipuja.14 7 Kivimäki M et al. (2012). Job strain and risk of coronary heart disease: Individual-level meta-analysis.

Lancet 2012;380(9852):1491-7.

8 Sallinen M et al. (2012). Effects of cumulative sleep restriction on self-perceptions while multitasking.

J Sleep Res. 2012 Nov 22.

9 Alasaari JS et al. (2012). Environmental stress affects DNA methylation of a CpG rich promoter region of serotonin

transporter gene in a nurse cohort. PLoS One. 2012;7(9).

10 Puttonen S et al. (2012). The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome.

Scand J Work Environ Health. 2012 Jul;38(4):343-8.

11 Lindholm H et al. (2012). Attenuation of vagal recovery during sleep and reduction of cortisol/melatonin ratio in late

afternoon associate with prolonged daytimesleepiness among media workers with irregular shift work.

Am J Ind Med. 55:643-9.

12 Viikari-Juntura E ym. (2012). Liikuntaelinten hyvä kunto on terveyden tukipilari. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi.

2012:179.

13 Solovieva S et al. (2012). Development and Validation of a Job Exposure Matrix for Physical Risk Factors in Low Back

Pain. PLOS ONE. 2012;7(11).

14 Shiri R et al. (2012). The role of obesity and physical activity in non-specific and radiating low back pain: The Young

Finns study. Semin Arthritis Rheum. 2012 Dec 25.

12

Työikäisistä suomalaisista joka viides on lihava ja joka kolmas keskivartalolihava. Etenkin fyysisesti raskaissa töissä lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet heikentävät työkykyä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien aineistoista tutkittiin elintapoihin ja perimään liittyviä lihavuuden riskitekijöitä ja lihavuudelta suojaavia tekijöitä. Säännöllinen ruokarytmi suojaa lihavuudelta ja keskivartalolihavuudelta (jo nuoruudessa)15. Julkaisimme Painonhallitsija-kirjan16, joka soveltuu työterveyshuollon ja terveydenhuollon sekä laihduttavien henkilöiden käyttöön.

Monikipuhankkeessa selvitettiin Kelan korvaamien sairauspäivärahajaksojen kehitystä Terveys 2000 aineistossa seitsemän vuoden seurannassa. Verrattaessa kivuttomiin yhdestä kahteen kipualuetta tuotti reilun kaksinkertaisen, kolme kipualuetta kolminkertaisen ja neljä kipualuetta nelinkertaisen riskin kuulua ryhmään, jossa sairauspoissaoloja oli paljon koko seuranta-ajan. Monikipuisuuden vaikutus säilyi, vaikka esim. ikä, sukupuoli, pitkäaikaiset sairaudet, elintavat sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu.17 Suomalaisia hammaslääkäreitä (n=2000) koskenut seurantatutkimus osoitti, että työn imu vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi nimenomaan vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin: masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työelämän kehittämisessä työpaikoilla kannattaa siis yhtäältä vähentää työuupumusta aiheuttavia työn kuormitustekijöitä (perinteinen toimintatapa) ja toisaalta vahvistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja (uusi, positiivinen toimintatapa).18 Osoitimme 28 vuoden seurantatutkimuksella, että keski-ikäisen työkyvyllä on suuri merkitys vanhuusiän toimintakykyyn. Jos keski-iän työkyky oli huono, toimintakyvyn ongelmia oli jopa kolmanneksen enemmän kuin työkykyisellä henkilöllä. Hyvä työkyky keski-iässä voi lisätä terveitä elinvuosia, mikä omalta osaltaan myös vähentää vanhusten hoitokustannuksia.19

Selvitimme hyvän johtamisen ja esimiestyön työhyvinvointia ja työuria tukevia tekijöitä Eri-ikäisten tarpeiden huomioiminen johtamiskäytännöissä vaikuttaa työurien pidentämiseen. Työterveyslaitoksen neljän maan vertailututkimuksessa (Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia) suomalaisten esimiesten suhtautuminen ikääntyneisiin osoittautui kaikkein positiivisimmaksi. Suomalaiset esimiehet tukivat ikääntyneitä alaisiaan työn arjessa enemmän kuin muiden maiden esimiehet. Suomen tuloksissa korostuivat työkyvystä ja kuormittumisen ehkäisemisestä huolehtiminen, tarpeiden huomioiminen, eri-ikäisten mahdollisuudet osallistua työhön ja työpaikan muutoksissa tukeminen. Kaikissa maissa yhteistä oli, että asenteet olivat positiivisemmat kuin itse käyttäytyminen. Suomessa huomion kiinnittäminen ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen on muokannut esimiesten asenneilmapiiriä positiiviseksi. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja esimiestyön arkeen, jotta ikäsidonnaiset seikat voidaan huomioida ja tarvittavaa tukea voidaan osoittaa ikääntyneille.20 21 15

16 17

18

19

Jääskeläinen A et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort 1986. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2012 Aug 14.

Laitinen J ym. (2012). Painon hallitija. Työterveyslaitos 2012.

Haukka E et al. (2012) Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as pre-dictors of multisite musculoskeletal pain. A 2-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med. 2012.

Hakanen, J. & Schaufeli, W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfac- tion? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective Disorders, 141, 415-424. von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Work ability as a determinant of old age disability severity: evidence from the 28-year Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees. Aging clinical and experimental research 24 (4): 354-360. sekä: von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up. BMJ open 2 (2): e000860.

20

21

Braedel-Kuhner C et al. (2012) (suullinen esitys) Constructions of age in variety of cultural contexts and consequen- ces for leading ageing workforce. 11.6.2012 Kööpenhamina, Tanska.

Braedel-Kuhner C et al. (2012). Re-thinking Diversity International Congress (suullinen esitys) Age-related leadership – presentation and discussion of a workshop concept for managers. 21.9.2012 Karslruhe, Saksa.

13

Julkaisimme henkilöstöammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietolähteeksi kirjan henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tämänhetkisestä tutkimuksesta.22 Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstöjohtamisella on merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Lisäksi tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on nyt vahvempi kuin se oli 1990-luvun lopulla.

Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla on lisääntyviä tarpeita poiketa totutuista uravalintojen tai työtehtäväjärjestelyjen malleista. Tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina yksinkertaista työpaikoilla. Kuitenkin joustava reagointi yksilöiden toiveisiin lisää työn mielekkääksi kokemista ja ihmisten valmiutta pysyä organisaatiossa sekä jatkaa työuralla pidempään. Esimiesten suhtautumisella ja hyvin toimivalla dialogilla on keskeinen vaikutus.

Toteutimme yhdessä OP Pohjola Oy:n kanssa Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen neljäntenä vuotena peräkkäin23. Tutkimus osoitti, että suomalaisilla työpaikoilla on paljon kehitettävää työhyvinvoinnin johtamisessa ja erityisesti työhyvinvointia koskevassa tavoitteenasettelussa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut työterveyshuollon toiminnassa ja yritysten johdon sitoutumisessa henkilöstön työhyvinvointiin. Rahalliset panostukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta.

Kehitimme työpaikan keinoja työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja tuotimme tietoa vammaisten työhön osallistumisen lisäämiseksi Tuimme julkisen sektorin työpaikkojen kehittämiskulttuuria TEDI-yhteiskehittämisprosessin ja TEDI-osaajien verkoston avulla sekä laadimme työpaikkaterveyden edistämisen kriteeristön. TEDI-prosessissa terveys- ja hyvinvointiasiat integroitiin osaksi työpaikan ydinprosesseja, rakenteita ja henkilöstöpolitiikkaa sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan työpaikoilla.

Hankkeessa koulutettiin 46 osaajan verkosto TEDI-mallin levittämiseen. Menetelmä edistää sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä avoimuutta ja keskustelua siitä, mikä työpaikalla vaikuttaa hyvinvointiin.24 Työpaikkojen kautta päästään vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyseroihin. Terveyserojen riskityöpaikkoja edustaneiden yritysten johto, esimiehet, työntekijät, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat löysivät ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin tekijöihin. Työntekijöitä osallistavan toimintatavan vakiintuminen pysyväksi käytännöksi voi parantaa työpaikalla terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehittämiseen on keskeistä.

Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä.25 Alkoholihaittojen hallinnan tukemiseksi työpaikoilla valmensimme päihderyhmiä, esimiehiä ja työterveyshoitajia. Tutkimme alkoholiasenteita ja alkoholihaittojen ehkäisyä työpaikoilla sekä työterveyshuollon roolia alkoholihaittojen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksessa kehitetyn Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö. Estäviä tekijöitä olivat asiakkaiden asenteet, resurssit sekä puutteellinen ohjeistus ja tiedon saaminen alkoholiasioissa asiakastyöpaikalla. Työterveyshuoltojen asiakastyöpaikoilla ei välttämättä tunnisteta päihderiskien olemassaoloa tai niitä vähätellään. AHAtoimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö.

22 Vanhala S ym. (2012). Ristivetoa vai yhtä köyttä?: henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus.

Aalto-yliopiston julkaisusarja 23 Aura O ym. (2012). Tutkimusraportti: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa. Pohjola Terveys, Helsinki.

24 Siljanen E-M ym. (2012). Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki.

25 Sirola P ym. (2012). Työpaikat terveyserojen kaventajina – osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työter-veyslaitos, Helsinki 2012.

14

Ehkäisevän päihdetyön tekemiseen on varattava erikseen aikaa sekä työterveyshuollossa että asiakasyrityksessä.26 Teimme kirjallisuuskatsauksen työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa27. Vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöiden työllistymisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta. Tietoa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden työurien pidentämistä koskevassa päätöksenteossa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tuotimme sairaalahuoltajien työergonomian ja perehdyttämisen edistämiseksi koulutuspaketin, jossa hyödynnetään osallistuvan työnkehittämisen menetelmiä. Lisäksi laadimme sähköisen lomakkeen ”Suositus osasairausvapaan aikaisiksi työjärjestelyiksi” sairaanhoitopiirin työterveyshuollon esikäyttöön.

Lomake selkiyttää käytännön mukauttamisratkaisuja, joita voidaan hyödyntää liikuntaelinoireista kärsivien työntekijöiden työssä.

Analysoimme työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja. Ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että kuulokojeen käyttäjä peittelee kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena ongelmana. Myös työnantajat voivat kokea ongelmallisena huonokuuloisten kohtelun ns. normaalikuuloisista poikkeavalla tavalla. Tämä voi näkyä vähäisinä mukauttamisratkaisuina.

Kokosimme tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä työtilaratkaisuista Työterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa määritettiin hyvinvointia edistävä työtila. Laadimme monitilatoimiston suunnitteluohjeen ja avotoimiston huoneakustiikan kansainvälisen mittausstandardin. Avotoimistoissa arvioimme sisäympäristön vaikutuksia työsuoriutumiseen. Kuntoutuslaitosten ja terveyskeskusten tilasuunnitteluun kehitettiin käyttäjälähtöisiä työkaluja ja toimintamalleja.

Kokosimme työtilojen suunnittelun tueksi ergonomiaratkaisuja sisältävän aineiston. Kehitettyjä kyselylomakkeita ja kerättyä aineistoa hyödynnetään Ergonomiaratkaisujen tietopankit internet-sivustolla, jolla on nyt olemassa yli 500 eri alojen ergonomiaratkaisua.

Sivusto on yksi Työterveyslaitoksen eniten käytetyistä ja se on tarkoitettu työntekijöille, työnantajille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue laativat yhteistyössä sähköisen toimintamallin ”Ergonomia-askeleet” tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hallintaan. Lisäksi kootaan tietopankkia terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja hyvistä toimintakäytännöistä.

Kehitimme uusia menetelmäaihioita työterveyshuolloille työuupumuksen ja elämänhallintaan Kehitimme toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista aivoterveyden näkökulmasta. Työkuormituksesta palautumisen mittarina voidaan käyttää unenaikaista, EKG-pohjaista sydämen sykemittausta. Kehitimme aivosähköfilmi EEGpohjaisen tutkimusmenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia ihmisen kykyä jakaa tarkkaavuuttaan eri ärsykkeiden välillä. Menetelmä tuo uusia diagnostisia mahdollisuuksia mm. työperäisen liuotinaivosairauden selvittämiseen. Kokosimme aineiston henkisen uupumustilan vaikutuksista aivojen neurofysiologiaan ja työmuistiin. EEG-perusteiset mittausmenetelmät tarjoavat tulevaisuudessa työterveyshuolloille uusia lähestymistapoja arvioida lukivaikeutta ja alkoholin suoria vaikutuksia aivojen toimintakykyyn.

26 Vuodelle 2013 suunnitteilla lukuisia yleistajuisia julkaisuja mm. Kujasalo A ym. (2013). Päihdeohjelman kehittäjän opas.

27 Husman P, Nevala N. Julkaisu ilmestyy 2013.

15

Epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamaa kroonista unettomuutta ja sen haittoja voidaan vähentää ryhmäterapiamallilla. Lisäksi olemme kehittäneet työterveyshuoltojen valmiuksia ehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabetes. Työn alla on toimintamallin luominen työstressin hallintaan. Myös työntekijöiden omaan käyttöön kehitetään testejä, joiden avulla ihminen itse voi arvioida toimintakykyään esimerkiksi valvomisen tai alkoholinkäytön yhteydessä.

Stressi- ja tunnesyöminen lisäävät lihavuuden riskiä. Työterveyshuolloille ja terveydenhuollolle suositellaan syömiskäyttäytymisen ja sen taustojen selvittämistä silloin, kun asiakkaalla on tavoitteena laihtua. Tutkimme epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä, kuten työuupumusta ja unihäiriöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon yksilö- ja ryhmäohjauksen kehittämisessä. Lisäksi on käynnistetty ohjausinterventioita mm. teknologisten sovellusten lisähyödyistä elintapaohjauksessa.

2.2 ’Hyvinvointia työstä’ työurakeskustelun ytimeen Hyvinvointia työstä -vision ydinsanoma on, että ihminen •

saa olla työssä

•

haluaa työhön ja haluaa pysyä työssä

•

pystyy tekemään työtä

Työolobarometrin mukaan suomalaisten kokema työn mielekkyyden balanssi on ollut negatiivinen koko 2000-luvun eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huonompaan kuin parempaan suuntaan (kuva 7). Samanaikaisesti niiden osuus, joiden mielestä tilanne säilyy ennallaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisen 21 vuoden aikana.

Vuonna 2012 selkeä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen säilyneen ennallaan. Tuoreen Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä kuitenkin harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 8). Työurien pidentämiseksi ja kestävän työelämän kehittämiseksi tehtävä työ edellyttää asennemuutosta ja voimavarakeskeisen näkökulman korostamista.

0 –2 –4 –6 –8 –10 –12 –14 –16 –18

2001

2006

2010

2011

–6,7 –8,9

–15,3

–15,5

Kuva 7. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta.

Tavoite 2015: trendi kääntyy. Lähde: TEM Työolobarometri.

16

80 70 60 50 40 30 20 10 0

%

74 58

2006

64

2009

2012

Kuva 8. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat. Tavoite 2015: lisääntyy. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012.

Välitimme päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle näkemyksiä ja tietoa työurien pidentämisen keinoista ja Hyvinvointia työstä -viestin sisällöstä mm. Viesti päättäjälle -tiedotteen, verkkosivujen, sosiaalisen median, Työpiste-verkkolehden, Työ Terveys Turvallisuus -lehden, Työterveyslaitoksen kustantamien kirjojen, tiedotteiden, uutiskirjeiden, tietokorttien sekä seminaarien, messujen ja näyttelyiden kautta.

Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi kehitimme Viesti Päättäjälle -konseptin. Päättäjäviesti jaetaan sähköpostilla laajalle päättäjäjoukolle (mm. valtioneuvoston ja presidentin kanslia, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, ministeriöt, eduskunta, Tuottavuuden pyöreä pöytä). Ensimmäiset viisi päättäjäviestiä olivat: ”Suomalainen työpaikka tukee työntekijän voimavaroja, Työuria on pidennettävä ja parannettava, Työpaikat mukaan työhön paluun edistämiseen, Osasairausvapaa – silta takaisin työhön” ja ”Nanoteknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta”.

Lisäksi laadimme työuria pidentäviä keinoja käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, jota olemme levittäneet ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajille28.

Verkkolehti Työpisteessä käsittelimme voimavaralähtöisesti aiheita mm. ”Johtamisen äärellä”-juttusarjassa ja ”Duunitohtori”-palstalla. Jutut keskittyivät sekä yksilöihin että työyhteisöön, esimiehiin ja työpaikan ilmapiiriin. Uutispalstalla olivat aiheina mm. ”Hiljaisia tyyppejä tarvitaan työpaikalla”, ”Viiden minuutin suunnittelu tuplaa työtehon” ja ”Varokaa jäärät – täältä tulee Z-sukupolvi”. Työterveyslaitoksen ”Unelmahautomo”-blogissa Työterveyslaitoksen asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia ideoimaan ja tekemään työpaikoistaan unelmatyöpaikkoja. Blogiin on kirjattu paljon hyviä ajatuksia ja ideoita paremmasta työelämästä.

Työ Terveys Turvallisuus-lehden numerot käsittelivät työhyvinvointia ja sen tuottavuutta yksilölle, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Työhyvinvointi esimiestyön näkökulmasta ja organisaatiolle taloudellisesti tuottavana toimintana oli esillä erityisesti teemassa ”Pomo johtaa hyvinvointia”, TTT-lehden nro 2/2012, joka oli huhtikuussa järjestetyn Esimies 2012 -tapahtuman teemanumero (yhteistyökumppani EasyFairs). Lehden muita teemoja olivat ”Työturvallisuuskin on työhyvinvointia” sekä ”Pienyritykset ja yrittäjän työhyvinvointi”, joka oli Turvallisuus 2012 ja Työhyvinvointi 2012 -messujen teemanumero.

Lisäksi julkaistiin ensimmäinen erillisjulkaisu TTT Teema 2012 ”Pienyritykset”, jonka sisältö korosti yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä työhyvinvointia.

Hyvinvointia työstä -aihetta käsittelevästä kirjatuotannosta mainittakoon seuraavat: ”Kohti innostuksen spiraaleja, Työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla, Työstressirokotus, Kaikkea stressistä, Työikäisten unettomuuden hoito, Haastavat tilanteet esimiestyössä, Ergonominen laboratorio ja Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta”.

28 Husman P (2013). Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? Työterveyslaitos (käsikirjoitusvaiheessa).

17

Hyvinvointia työstä -aiheeseen liittyen järjestimme kolme seminaaria.

•

”Horisontti” -seminaarin työelämän vaikuttajille 6.3.2012 teemana oli eurooppalainen teemavuosi ”Aina on oikea ikä”. Seminaariin osallistui lähes 200 päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta.

•

Työterveyspäivien teemana 23–24.10.2012 oli Hyvää työtä! Tapahtumassa tuotiin monipuolisesti esille työhyvinvoinnin johtamisen ja toteuttamisen tapoja yritysesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Työterveyspäiville osallistui lähes 700 työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista.

•

Soterkon NUORA-ohjelma järjesti yhteistyössä TEMin kanssa ”Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy” -seminaarin, jossa esitettiin tuoreiden tutkimustulosten kautta suosituksia ja ehdotuksia siitä, mitä Nuorisotakuussa tulisi toteuttaa. Monen organisaation (TTL:n, THL:n, Kelan, ETK:n, Helsingin yliopiston ja OKM:n esitykset) yhteisellä seminaarilla pystyimme oikeaan aikaan tukemaan hallitusohjelmakärkihankkeen toteuttamista. Seminaarissa käytiin aktiivista ja hyödylliseksi koettua keskustelua päätöksentekijöiden (ministeriöt ja työmarkkinakeskusjärjestöt), käytännön toimijoiden (erityisesti oppilaitoksien, ELYjen ja järjestöjen), tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä.

Valtioneuvoston TEA-työryhmän toimeksiannosta Soterko-yhteistyönä valmisteltu katsaus lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta on esimerkki uudesta tavasta tehdä selvityksiä nopealla aikataululla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tehtävässä onnistumiseksi on ollut tärkeää pitää tiivistä yhteyttä kaikista ministeriöistä koostuvan hankkeen ohjausryhmän sekä Soterko-ryhmien kanssa.

Raportin suositusten aktiivisen viestimisen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä vuoropuhelua.

Toinen esimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta on eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys rakennusten kosteus- ja homevaurioista29. Selvityksessä määriteltiin merkittävä kosteus- ja homevaurio, arvioitiin ongelman laajuus, terveydellinen ja taloudellinen merkitys sekä esitettiin kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta. Laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta laatii raportin pohjalta mietinnön jatkotoimiksi, josta eduskunnan on tarkoitus päättää kevään 2013 aikana.

Työterveyslaitos vastasi EU:n ”Aina on oikea ikä” -teemavuoden koordinoinnista. Teemavuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen. Lisäksi toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen ohjelman verkostot, Työhyvinvointifoorumi, Nolla tapaturmaa -foorumi, Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän kehittämisstrategian valmistelu- ja johtoryhmä.

29 Reijula K ym. (2012). Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.

18

2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitoksen tavoite on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva perusta työpaikkojen työhyvinvointitarpeiden arvioinnille sekä eri osa-alueiden kehittämiselle. Tavoite on työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen kokonaisuuksina ja kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoaminen työpaikoille. Tämä edellyttää tiedon kokoamista ja jalostamista sekä palvelutuotteiden kehittämistä ja jakelua. Vuonna 2012 toimenpiteemme jakautuivat viiteen pääryhmään: 1. Työterveyslaitoksen sisäisen osaamis- ja asiakaspalvelurakenteen kirkastaminen 2. Palveluiden tuotteistus ja kaupallistaminen 3. Tuotemarkkinoinnin ja asiakassuhteen kehittäminen 4. Osaamisen levittäminen tiedottamisen ja koulutuksen keinoin 5. Käytännön kehittämistyö yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöissä.

Asiakaspalvelurakenteen kirkastamisen kannalta keskeisen toimenpiteen muodosti Asiakasratkaisut -toiminta-alueella Työhyvinvoinnin ja Organisaatioiden kehittämispalvelukeskusten yhdistäminen yhdeksi palvelukeskukseksi. Tätä tuki TO- ja IN -osaamiskeskusten sulautuminen yhteen. Samalla palvelukeskusten tuoteperherakennetta kirkastettiin tavoitteena synergiahyödyt ja kattavampi vaikuttavuus.

Työhyvinvointipalveluiden kaupallistamistyö jakautui kahteen ryhmään. Vuoden aikana lanseeratun Työhyvinvointikylä-konseptin avulla pystymme tarjoamaan – usean kanavan kautta – kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluja. Samalla palvelusalkkua pystytään hallitsemaan paremmin. Toisena ryhmänä jatkoimme alhaalta ylöspäin tehtävää kärkituotteiden kaupallistamista. Osana tätä valmistui esimerkiksi TYHYKÄS™-koulutus, joka kohdistettiin uusille työhyvinvointipalveluiden tuottajille. Sisäisenä kehittämistoimenpiteenä laajennettiin tuotteistusosaamista, parannettiin osaamiskeskusten ja toiminta-alueiden välistä vuorovaikutusta yhteisen tuoteagendan hallitsemiseksi sekä selvitettiin erilaisia tuotteistusrahoitusvaihtoehtoja.

Tuotemarkkinoinnissa panostettiin asiakassegmentointiin sekä erilaisten työkalujen – kuten CRM:n (customer relationship management) ja sähköisten asiakaspalautejärjestelmien – käyttöönottoon. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Asiakassuhteiden hallinnassa erityishuomio keskitettiin asiakkuudenhoitosuunnitelmiin sekä avainasiakassopimuksiin. Vuodelle 2013 siirtyvänä jatkohaasteena luotiin pohjaa kansainväliselle yhteistyölle sekä selvitettiin mahdollisuuksia kohdentaa työhyvinvointipalveluita tarkemmin pk-sektorin toimintaympäristöön ja -ehtoihin.

Osaamisen ja tiedon levittämisen syvän ytimen muodostivat Tiedolla vaikuttaminen -toiminta-alueen jatkuva työhyvinvointikommunikaatio eri medioita käyttäen sekä erilaiset verkostot. Verkostoista merkittävimmät Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto vakiintuivat. Samanaikaisesti Nolla tapaturmaa -foorumi jatkoi laajentumistaan.

Verkostotoiminnassa painottui läsnäolo kautta koko Suomen mahdollisimman laajan työyhteisökontaktipinnan saavuttamiseksi. Tässä Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden merkitys ja panos oli vahva.

Lisäksi jatkoimme laajaa toimintaa asiakasorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäjänä.

Kun mukaan luetaan yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tehdyt erilaiset projektit ja tilaustoimeksiannot kohtasimme vuonna 2012 kehittämistyössä yli 10 000 yritysasiakasta. Samalla vaikutimme positiivisesti yli 300 000 suomalaisen työntekijän työhyvinvointiin. Kokonaisuudessaan työhyvinvointipalveluiden asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna 2012. Asiakaspalvelun kehittämiseksi edelleen otimme käyttöön myös reaaliaikaisen, Internet-pohjaisen asiakaspalautejärjestelmän, joka mahdollistaa asiakaspalvelutason tarkemman, nopeamman ja laajemman seurannan. Kerättävän palautetiedon laajentuessa ja kohdistuessa tarkemmin erilaisiin työhyvinvointipalveluihin parantuu myös tietopohjamme kehittää palvelukokonaisuuksia.

19

TYÖTERVEYSLAITOKSEN PARTY-KYSELY EASY KM OY:N KEHITTÄMISEN TUKENA ParTy-ilmapiiritutkimus toteutettiin Easy Km Oy:ssä ensimmäisen kerran kesäkuussa 2011. Yhtiön johto oli päätynyt tutkimukseen osana organisaation kehittämisohjelmaa sekä mahdollisten ongelmakohtien selvittämiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Kari Ahlströmillä oli myönteisiä kokemuksia aikaisemmista vastaavista tutkimuksista.

Henkilökunnalle järjestettiin ParTy-tutkimukseen kuuluva koulutustilaisuus tutkimustulosten julkistamisen jälkeen. Koulutukseen liittyi oleellisena osana henkilökunnan osallistuminen työyhteisön kehittämiseen pienryhmissä. Pienryhmille annettujen tehtävien tavoitteena oli motivoida työyhteisö omatoimiseen työn kehittämiseen määrittelemällä työyhteisön tärkeimmät kehittämiskohteet. Tiimien yhteenvedot kehittämiskohteista käsiteltiin yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Sekä Easy Km Oy:n johto että henkilöstö olivat koko prosessin ajan aktiivisesti mukana kehittämistyössä ParTy-tutkimus uusittiin Easy Km Oy:ssä vuoden 2012 lopulla ja sen tulokset olivat muuttuneet reilusti edellisestä vuodesta ylittäen valtakunnallisen keskiarvon. Myönteisiä muutoksia oli tapahtunut erityisesti työryhmien sisäisessä ja välisessä toiminnassa sekä kehittämisaktiivisuudessa. Vahvoja myönteisiä muutoksia oli myös työn kuormittavuudessa, esimiesten ja johdon toiminnassa sekä työn ilossa. Lisäksi omat tehtävät ja tavoitteet tunnettiin selvästi paremmin.

Prosessissa olivat mukana kehittämiskonsultit Tommy Larvi, Susanna Kalavainen ja vanhempi konsultti Leena Multanen.

2.4 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työterveyshuoltoa koskevan tiedon tuottaminen Työterveyshuollon kehittäminen edellyttää ajan tasalla olevia perustietoja työterveyshuollon palvelujärjestelmästä, päivitettyjä hyviä käytäntöjä sekä työterveyshuollon koulutusjärjestelmää.

Kokosimme työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehitystä 2000-luvulla tarkastelevan Työterveyshuolto Suomessa 2010 -raportin. Raportissa kuvataan järjestelmän tuottajarakenne, yksiköiden määrä, koko ja toiminta, henkilöstöresurssit, henkilöstön pätevyys, työkyvyn hallintamallien yleisyys, arviointimenetelmien käyttö sekä päihdetyön yleisyys työterveyshuollossa.

Osallistuimme uuden hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja sitä koskevan pe-rustelumuistion valmisteluun yhteistyössä STM:n kanssa. Valmistelimme työterveyshuoltojen käyttöön uutta asetusta vastaavan hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Oppaassa korostuvat työterveysyhteistyö, työkyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Valmistelimme uutta asetusta ja opasta noudattavaa laatukriteeristöä työterveyshuoltojen käyttöön.

Toteutimme pätevöittävää koulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille neljällä paikkakunnalla. Tuotimme lisäksi kolmelle ammattikorkeakoululle erikoistumisopintoihin työterveyshuollon osuudet sekä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin työterveyshuollon syventävät opinnot.

Sisällytimme koulutuksiin lakimuutoksia ja uusia työterveyshuollon välineitä koskevat tiedot. Järjestimme lisäksi sekä tilauskoulutusta että avointa koulutusta työterveyshuolloille ja työpaikoille. Vastaamme STM:n käynnistämän työterveyshuollon koulutus -työryhmän tulosten kokoamisesta ja osallistumme työryhmään asiantuntijoina.

20

Kuva 9. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Työterveyslaitos 2012.

Työterveyshuollon kehittämisen kolme suuntaa Vaikuttavamman työterveyshuollon kehittäminen edellyttää yhteistyön, toimintatapojen ja toimintamahdollisuuksien kehittämistä kolmella suunnalla: työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa.

Työterveyshuolto-työpaikka -yhteistyön edistäminen Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämisessä tärkeimpinä painopisteinä olivat työterveysyhteistyön mallit, työkyvyn tukemisen yhteiset käytännöt, riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen yhdistäminen, pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon toteuttamistavat sekä ammattitautien varhaisempi toteaminen ja preventio.

Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön kehittyminen on keskeinen tavoite. Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus toteuttavat työsuojelupäälliköille ja –valtuutetuille 2–3 kertaa vuodessa Työsuojelupaneelin, jossa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä. 12/2012 toteutetun Työsuojelupaneelin (vastaajia 796 henkilöä) mukaan suurin osa vastanneista pitää työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä sujuvana. Työterveyshuollolla on tulosten mukaan hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden työkyvyn säilymistä, työssä jaksamista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja. Hyvin toimivaa työterveyshuoltoa pidetään tärkeimpänä työhyvinvoinnin tukena (kuva 10).

21

1% 3%

1% Erittäin hyvin toimivaa Melko hyvin toimivaa

16 % 35 %

Keskinkertaisesti toimivaa Melko huonosti toimivaa

44 %

Erittäin huonosti toimivaa Ei osaa sanoa

Kuva 10. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välisen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana.

Tavoite 2015: yhteistyön hyväksi (Erittäin hyvin ja melko hyvin toimivaa -vastaukset) kokevien lisääntyminen 15 %. Lähde: TS-paneeli, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.

STM:n Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä -oppaan mukaan jokaiselle työpaikalle suositellaan kehitettäväksi sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli. Sairausvakuutuslain mukaan korvausluokka I toiminnasta maksettavan 60 prosentin korvauksen edellytyksenä on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuolto Suomessa -kyselyn mukaan vuonna 2011 2/3:lla työterveyshuollon asiakastyöpaikoista on käytössä työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -malli. Strateginen tavoite vuodelle 2015 on, että mallien käytön yleisyys yltää puoleen työterveyshuollon asiakastyöpaikoista.

Tällä hetkellä työterveyshuoltoyksiköillä on käytössään erilaisia itsearviointimenetelmiä.

Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen mukaan vuonna 2010 menetelmistä työterveyshuollon auditointimatriisia oli käyttänyt 19 % ja työterveyshuollon laatuavainta 14 % työterveyshuoltoyksiköistä. Uuden asetuksen mukaisessa hyvä terveyshuoltokäytännössä tullaan määrittelemään työterveyshuolloissa käytettävä arviointimenetelmä. Tavoitteena on, että suositeltu arviointimenetelmä on käytössä 2/3:ssa työterveyshuoltoyksiköitä vuonna 2015.

Työterveyshuollon saatavuuden lisääminen on Työterveyslaitoksen tavoite. Työ ja terveys Suomessa -kyselyn mukaan yksinyrittäjien työterveyshuollon järjestäminen on tasaisesti kasvanut vuodesta 2009. 2–3 henkilön työpaikoilla työterveyshuollon järjestäminen on puolestaan hieman laskenut vuodesta 2009 (kuva 11).

22

70

%

60 50

65 % 56 %

63 % 2–9 henkilön työpaikka

40 30 20

34 % 23 %

10 0

Yksinyrittäjä

13 % 2006

2009

2012

Kuva 11. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus.

Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %.

Lähde: Työ ja terveys Suomessa, Työterveyslaitos.

Julkaisimme joukon arviointikriteerejä, joiden avulla työpaikka ja työterveyshuolto voivat arvioida työterveystoiminnan vaikuttavuutta toiminnassaan. Kriteerit määrittävät työterveyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin perusedellytykset ja työterveysyhteistyön toimien toteutumisen. Arviointikriteerit on määritetty erikseen suurille ja pienille (< 20 henkilöä) työpaikoille.

Työterveyslaitos käynnisti uudesta työkykyohjaajien (case manager) työmuodosta selvityksen. Selvityksessä tarkastellaan työkykyohjaajien roolia, tehtäviä, rahoitusta ja käytäntöjä. Osa työkykyohjaajista toimi työterveyshuollossa ja osa asiakasyrityksen henkilöstöhallinnossa. Selvitykseen perustuen valmistellaan työterveyshuollon hyviä käytäntöjä työkykyohjauksessa.

Työterveyslaitoksen julkaiseman työterveyshuollon neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TANO eli tietojen anto, neuvonta ja ohjaus) tutkimuksen mukaan kehittämämme neuvonta- ja ohjausmallin ohjattu käyttöönotto saavutti parempia tuloksia asiakastyöpaikan työympäristöön, työmenetelmiin ja työvälineistöön kohdistuvassa työterveyshuollon toiminnassa sekä työkyvyn tuen mallien käyttöönotossa kuin verrokeilla.

Selvityksemme mukaan työterveyshuolto tarvitsee tehokkaampia seulontamenetelmiä liotinoireisten löytämiseksi. Kehitimme oirekyselyä, altistumisen arviointia sekä kliinistä arviointia varten sopivat välineet työterveyshuollolle. Ohjeistukset sisällytetään Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjaan ja työterveyshuollon koulutukseen. Aktiivisen tiedottamisen lisäksi aiheesta työstettiin uusi tietokortti (www.ttl.fi/tietokortit).

Jatkoimme interventiotutkimusta kosteusvaurioastmaepäiltyjen elämänlaadusta, työkyvystä ja sairautta ylläpitävistä tekijöistä. Alustavien havaintojen mukaan psykoedukatiivisia oirehallintamenetelmiä voidaan soveltaa sisäilmaoireiden hallintaan.

Julkaisimme oheismateriaaleja ja oppaan (PIRA), joiden avulla mikro- ja pienyritykset ja työterveyshuolto voivat toteuttaa sekä työturvallisuuslain edellyttämän riskinarvioinnin että työterveyshuollon työpaikkaselvityksen. Valmistelimme tutkimussuunnitelman ja rahoituksen yhteisen riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen vaikuttavuutta tutkivalle hankkeelle.

Raportoimme menestyksekkäästä FUSK-mallista, jossa pienyritysten työterveyshuollon hankkimista ja toteuttamista helpotettiin. Pienyritykset muodostivat virtuaalisen yhteenliittymän yrittäjäyhdistyksen toimiessa ostajana ja maksuliikenteen hoitajana. Kaikki osapuolet olivat kokeiluun tyytyväisiä.

Kehitimme yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon toimintatapoja. Koulutimme yritysneuvojia työkykynäkökulman sisällyttämiseksi yritysneuvontaan sekä yrittäjien ja pienten yritysten ohjaamiseksi työterveyshuoltoon yritysneuvonnan kautta.

23

Valmistelimme yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa toimenpidekokonaisuuden pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Toimenpidekokonaisuuden ydin on työterveyshuollon toimintamalli, jossa kuvataan työterveyshuoltopalveluista sopimisen, palveluiden käynnistämisen ja työterveyshuoltotoiminnan jatkamisen palveluprosessit. Valmistellussa mallin toimeenpano- ja vaikuttavuustutkimushankkeessa koulutetaan työterveyshuollot mallin käyttöön, tuetaan yrityspalveluja ohjaamaan asiakkaat työterveyshuoltoon ja tiedotetaan työterveyshuollosta yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Vahvistimme työterveyshuollon hankkimista koskevaa tilaajaosaamista yrityksissä. Lisäksi konsultoimme työterveysyksiköitä oman palvelutuotantonsa organisoinnissa ja toimintamallien kehittämisessä.

Jatkoimme kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä Pohjanmaan alueella SEITTIkonseptin avulla. Alueen kunnalliset työterveyshuollot kehittivät työkyvyn tuen, asiakasyritysten kanssa tehtävän yhteistyön sekä työterveyshuoltojen ja perusterveydenhuollon yhteistyön malleja. Julkaisimme ensimmäisestä SEITTI-hankkeesta loppuraportin. Raportti sisältää alueellisesti kehitetyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmamallin, työterveyshuollon hoitomallit masennuksessa ja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, työkyvyn tuen toimintamallin sekä prosessikuvauksen yrityksen työterveystoiminnan suunnittelusta.

Kehitimme tehokkaasti levitettävää SEITTI-konseptia ja valmistelimme uusien, vuonna 2013 käynnistyvien SEITTI-hankkeiden suunnitelmat ja rahoituksen.

Työterveyshuoltoa koskevat lakimuutokset ja alueellisen yhteistyön kehittäminen Työterveyshuollon roolia koko terveydenhuollon kokonaisuudessa ollaan suuntaamassa työkyvyn koordinaatiotehtävän suuntaan. Osana tätä suuntausta osallistuimme voimaan tulleiden 30–60–90 -lakimuutosten implementointiin ja arvioinnin suunnitteluun sekä osallistuimme alueellisesti työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämiseen.

Vuonna 2012 voimaan tulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset pyrkivät tehostamaan työkyvyn ja työhön paluun tukemista ja ehkäisemään pitkittyviä sairauslomia. Toteutimme Kelan kanssa Yhdessä työkyvyn tukena -koulutuskiertueen.

Kokosimme Työterveyslaitoksen Internet-sivuille suositun ohjeistuksen ja materiaalit lakimuutosten sisällöstä sekä työpaikalta ja työterveyshuolloilta edellytettävistä toimista.

Valmistelimme tutkimussuunnitelmat ja neuvottelimme rahoituksen kahdelle tutkimushankkeelle, joissa selvitetään lakimuutosten vaikutuksia, toteutumista ja seurauksia.

Kartoitimme työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä 21:ssa sairaanhoitopiirissä osana TELAn järjestämää koulutuskiertuetta. Yhteistyön keskeisimmät haasteet liittyvät tiedonsiirron vaikeuksiin sekä tietämättömyyteen työterveyshuollon roolista terveydenhuollossa. Alueellisesti luotavat hoitopolut ja hoitoketjut mallintavat työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä. Osallistuimme sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikössä neuvotteluihin työterveyshuollon työkyvyn koordinaatioroolin sisällyttämisestä terveydenhuollon järjestämissuunitelmiin ja alueellisiin hoitomalleihin. Valmistelimme alueellista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämisestä ja vaikuttavuudesta.

24

Työterveyshuollon yhteistyömallit kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen toimijoiden kanssa Työterveyshuollon koordinaatiorooli työkyvyn tukemisessa edellyttää yhteistyömallien kehittämistä kuntoutuksen palveluntuottajien ja sosiaalivakuutuksen eri toimijoiden kanssa.

Aloitimme työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä kartoittavan tutkimusosuuden Kansaneläkelaitoksen uutta kuntoutusmallia testaavassa TK2-hankkeessa. Toimimme aktiivisesti STM:n kuntoutusasiain neuvottelukunnassa (KUNK).

Työterveyshuollon tulevaisuuden kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen edellyttää useiden eri tahojen yhteistä tahtotilaa ja yhteistä käsitystä kehittämisen suunnasta ja painopisteistä. Tämän vuoksi ovat valtakunnalliset kehittämislinjaukset tarpeen.

Vuonna 2004 julkaistujen työterveyshuollon kehittämislinjausten toteutumine toimien vaikuttavuus arvioitiin. STM:n ja Työterveyslaitoksen kutsuseminaarissa esiteltiin vuoden 2004 kehittämislinjausten toteutuminen ja kahden kehittämislinjauksen kokonaisuus uusien kehittämislinjausten luomiseksi. Näistä toinen keskittyy syventämään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja toinen rakentamaan työterveyshuollolle selkeämpää ja rajatumpaa työkyvyn koordinaatioroolia terveydenhuollossa.

25

2.5 Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi

Kuva 12. Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi yhteistyössä.

Nykyinen hallitus edellyttää hallitusohjelmassaan, että työhyvinvointia edistetään entistä voimallisemmin eri verkostojen avulla. Keskeisiä verkostoja ovat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto, jotka osallistuvat myös työelämän kansalliseen yhteistyöhankkeeseen. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on Euroopan paras työelämä 2020.

Työelämän kehittymistä voidaan tarkastella strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksin avulla. Se tarkastelee työhyvinvoinnille asetettavia tavoitteita, suunnitelmallisuutta, sisältöjä, vastuita ja mittareita. Vuonna 2012 indeksin arvo oli 46,5.

46,5

47 46

44,6

45

44,2

44 43

42,4

42 41 40

2009

2010

2011

2012

Kuva 13. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi.

Tavoite 2015: 50 %. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.

26

Johtamisen kehittämisverkosto Johtamisen kehittämisverkoston (JKV) tavoitteena on analysoida hyvän johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä sekä tukea hyvien johtamisen toimintatapojen juurtumista työpaikoille. Lisäksi kehitetään yhdessä johtamiskoulutusta antavien tahojen kanssa johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta eri työnantajasektoreilla eri puolilla Suomea sekä luodaan hyvän johtamisen laatukriteerit.

Vuoden 2012 aikana perustettiin johtamisen kehittämisverkosto ja rakennettiin sen infrastruktuuri. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Johtamisen kehittämisverkosto järjesti 11 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 700 henkilöä. Tämän lisäksi tilaisuuksia seurasi verkon välityksellä moninkertainen määrä. Eri tilaisuuksissa esitettyjä diaesityksiä ladattiin katsottavaksi yli 8 500 kertaa verkoston sivujen kautta. Tilaisuuksiin osallistui mm. yritysten, kuntien ja julkisen sektorin johtoa ja esimiehiä sekä HR-asiantuntijoita.

Olemassa olevien laatukriteeristöjen arvioinnin pohjalta muokattiin ensimmäinen luonnos JKV:n julkisen sektorin johtamisen laatukriteereistä.

Ikäjohtamiseen liittyen toteutettiin toistakymmentä koulutusta ja tapahtumaa vuoden 2012 aikana. Koulutus- ja viestintätapahtumat perustuivat pääosin Työterveyslaitoksen Ikävoimaa työhön -kirjan tietoihin. Käyttöön otetun ikäjohtamiskonseptin korkeasta laadusta kertoo mm. se, että tsekkiläinen laadunvalvontayhdistys (The Czech Society for Quality) myönsi vuonna 2012 Award for promoting Age Management -palkinnon European Social Fundin (ESF) rahoittamalle, Työterveyslaitoksen konseptiin ja valmennuksiin perustuvalle Tsekin kansalliselle Age Management -projektille.

Verkosto hyödynsi sosiaalista mediaa mm. Linkedin- ja Facebook-yhteisöjä ja Kaikuluotain-blogia, jossa tuotettiin 8 blogikirjoitusta vuoden aikana.

Verkosto hyväksyi kymmenen onnistunutta työhyvinvointihanketta kummihankkeikseen.

Johtamisverkoston verkkotoiminnan avainlukuja 2012: •

Käynnit www.johtamisverkosto.fi -sivustolla, 12 200 käyntiä

•

Käynnit blogissa, 2 400 käyntiä

•

Slideshare-katselut, 8 500 katselua

•

Julkaisukirjaston artikkelien määrä, 31 kappaletta

•

Linkedin-yhteisö, 381 jäsentä

•

Facebook-yhteisö, 377 jäsentä

•

Työpisteen tilastot 2012: Johtamisen äärellä -palstalla noin 7 000 käyntiä. Kaiken kaikkiaan johtamista käsittelevissä jutuissa oli noin 70 000 käyntiä.

Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumi (THF) on uudessa toimintamuodossaan käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen toimesta. Ympäri Suomen on muiden toimijoiden aktivointi käynnissä. THF toimii kiinteässä yhteistyössä Johtamisen kehittämisverkoston ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusalan Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjan kanssa. THF tukee Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston ja Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaa Työhyvivoinnin toimintaympäristön jäsentämiseksi uudenmuotoisen THF:n puitteissa laadittiin työhyvinvointitoimijoiden verkostokartta, työhyvinvoinnin palvelutarjonnan selvitys ja kooste nykyisistä työelämän palkinnoista. Toimintavuotena järjestettiin kaksi valtakunnallista työpajaa, joista toinen yhdessä Johtamisen kehittämisverkoston kanssa.

Vuoden aikana aloitettiin ja suunniteltiin useita hankkeita. Niiden teemoina olivat mm. sote-alan vetovoimaisuus, kaivosalan turvallisuus, työpaikkakiusaaminen, asiakasväkivalta, muutosprosessien toteuttaminen työpaikoilla, yritysten työhyvinvointitason luokitus,

27

työhyvinvoinnin taloudelliset hyödyt sekä tapaturmakustannukset. Lisäksi perustettiin kemikaalifoorumi, suunniteltiin ergonomiafoorumia ja psykososiaalisten tekijöiden foorumia. Foorumin alustojen kautta levitetään hankkeiden aineistoja ja hyviä käytäntöjä.

Kaikilla alueilla kehitettiin verkostotoimintaa ja toteutettiin alueellisia työpajoja. Näitä olivat mm. Pohjois-Suomen työhyvinvointifoorumin valtuuskunta ja Lapin alueen työterveysyhteistyön kehittämiseksi suunniteltu Lapponia Seitti -hanke sekä Pirkanmaalla aloitettu pk-yritysten kehittämishanke. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston alueellisia verkostotapaamisia järjestettiin Porissa (2 kpl), Mikkelissä (2 kpl), Kokkolassa (2 kpl) ja Rovaniemellä. Työhyvinvointifoorumin viestintää toteutettiin yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Viestintään panostetaan jatkossa entistä enemmän esim. näkyvän viestintäkampanjan avulla.

28

3 Toiminta-alueet Työterveyslaitosta ohjaa johtokunta ja Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen pariin.

Johtokunta Pääjohtaja ja johtoryhmä

Toiminta-alueet • Asiakasratkaisut • Ratkaisujen kehittäminen • Tiedolla vaikuttaminen • Yhteiset palvelut Osaamiskeskukset • Terveys ja työkyky • Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen • Työympäristön kehittäminen

Helsinki • Kuopio • Lappeenranta • Oulu • Tampere • Turku Kuva 14. Työterveyslaitoksen organisaatio 2013.

Vuonna 2012 yhdistyivät Inhimillinen työ - ja Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskukset uudeksi Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamiskeskukseksi.

Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta).

Kuva 15. Työterveyslaitoksen ydinprosessit.

29

3.1 Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi.

Ratkaisut Vuonna 2012 teemoissa toteutettu kehittämistyö on kuvattu alla levittämis-, pilotointi- ja testaus- sekä kehitysvaiheen ratkaisuina.

Vuonna 2012 levittämisvaiheessa olleet ratkaisut Työpaikkatason Työterveyshuollon Työpaikkatason Työterveyshuollon ratkaisut ratkaisut ratkaisut ratkaisut

Ikäjohtamisen käytännöt Työuran hallinnan ryhmä-ohjausmenetelmät Vammaisten työllistymistä tukevia ratkaisuja Liikuntaelinsairaiden terveyden edistämisen keinot Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla Materiaali työn psykososiaalisten riskien, työperäisen stressin sekä epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen ehkäisyyn ja hallintaan Tilaajaohje kiinteistöjen kosteusvaurioiden korjaamiseen Sisäilmaryhmä -toimintamalli Toimistotilojen ääniympäristön ja ilmanvaihdon ratkaisut Nanomateriaalien turvalliseen käsittelyn malliratkaisut

30

Alueellinen kunnallisen työterveyshuollon kehittämisen SETTI-malli Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla Lääkkeettömän unettomuuden hoitointerventio

Alueelliset, Alueelliset,toimialaan toimialaan ja javerkostotoimintaan verkostotoimintaan liittyvät liittyvätratkaisut ratkaisut ”Hyvinvointihavaintoja” -kirja kunta-alan työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnista Työolojen ja terveyden edistämisen toimintamalli mikroyrityksille ja niiden yhteistyöverkostoille Työuran hallinnan ryhmäohjausmenetelmät Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla ”Työhyvinvoinnin tilannekuva” -kirja Aineistoja työhyvinvoinnista turvallisuusaloilla

Vuonna 2012 pilotointi- ja testausvaiheessa olleet ratkaisut Työpaikkatason Työterveyshuollon Työpaikkatason Työterveyshuollon ratkaisut ratkaisut ratkaisut ratkaisut

Innovaatiojohtamisen malli Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimalli Vammaisten työllistymistä tukevia ratkaisuja työpaikoille Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla Työhyvinvoinnin arviointimenetelmiä Toimintamalleja muutoksen hallintaan organisaatioissa

Toimintamalleja pienyritysten työterveyshuollon kehittämiseksi

Alueelliset, toimialaan Alueelliset, toimialaan ja verkostotoimintaan tai verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut liittyvät ratkaisut Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi

Osatyökykyisten työkyvyn arviointimenetelmät

Toimintatapoja ja työkaluja hyvinvointipalvelutilojen kehittämiseen

Varhaisen tuen mallit kuntoutuksessa

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla

Menetelmiä, joilla tutkitaan mobiiliteknologian käytettävyyttä työssä

Toimintamalli aivojen rasitustilojen varhaistunnistukseen

Ohjeita ja toimintamalleja uusien teknologioiden hyödyntämiseen Työpaikkojen tavoitetasot tiettyjen synteettisten nanomateriaalien pitoisuuksille sisältäen nanomateriaalialtistumisen hallintaratkaisuja

Toimistotilojen ääniympäristön ja ilmanvaihdon ratkaisut Toimintamalliaihio ja työkaluja käyttäjälähtöiseen ja osallistavaan suunnitteluun

Useita nanomateriaalien mittalaitteita tulossa markkinoille vuonna 2013

Vuonna 2012 kehitysvaiheessa olleet ratkaisut Työpaikkatason Työterveyshuollon Työpaikkatason Työterveyshuollon ratkaisut ratkaisut ratkaisut ratkaisut

Ratkaisuja työpaikkojen työterveysyhteistyöhön

Työterveyshuollon prosessien, tuotosten ja vaikuttavuuden indikaattorit

Yritystason työhyvinvoinnin mitHyvän työterveyshuoltotarit käytännön laatu ja kriteeTyöpaikkatason työhyvinvoinnin ristö ratkaisupankki Työkykyprosessin ohjaaja -konsepti Maahanmuuttajien työllistymistä tukevia Työkykytodistus tule-sairaratkaisuja uksissa ja mielen-terveyden häiriöissä Toimintamalliaihio ja työkaluja käyttäjälähtöiseen ja Jäljellä olevan työkyvyn osallistavaan suunnitteluun arviointi- ja työhön paluun käytännöt Toimintamalleja uudentyyppisten työorganisaatioiden toiminnan tukemiseen

Alueelliset, toimialaan Alueelliset, toimialaan verkostotoimintaan taija verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut liittyvät ratkaisut Hyvän johtamisen kriteerit Ratkaisuja työterveyshuollon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen yhteistyöhön Maahanmuuttajien työllistymistä tukevia ratkaisuja Kaivosalaan, talvimatkailuun ja lämpöoloihin liittyviä ratkaisuja Useita nanomateriaalien mittalaitteita tulossa markkinoille vuonna 2013 Tietokoneohjelmisto nanomateriaaleille altistumisen arviointiin

31

Työpaikkatason Työterveyshuollon Työpaikkatason Työterveyshuollon ratkaisut ratkaisut ratkaisut ratkaisut

Alueelliset, toimialaan Alueelliset, toimialaan taija verkostotoimintaan verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut liittyvät ratkaisut

Toimintamalli työpaikan inhimillisten virheiden ja niiden syiden selvittämiseen

Toimintamalleja aika- ja paikkariippumattomasta työstä palautumiseen

Palveluverkostojen rajoja ylittävän asiakaslähtöisen yhteistyön konsepti

Työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä

Ratkaisuja muuntuvan työelämän haasteisiin verkostoyhteistyömalleilla, mm. konsulttiverkostot ja toimialaverkostot

Toimintamalleja aika- ja paikkariippumattomasta työstä palautumiseen Maahanmuuttajien työllistymistä tukevia ratkaisuja Aivojen rasitustilojen objektiivinen arviointi neurofysiologisilla ja tietokonepohjaisilla testeillä Tietoa kosteusvauriohomeille altistuneiden ammattitautidiagnostiikan parantamiseksi

32

Toimintatapa ja työkalut työelämän ennakointiin

Kansallinen ja kansainvälinen T&K-yhteistyö Kansainvälinen tutkimusyhteistyö hyödyttää suomalaisen työelämän kehittämistä. Monia työelämän tutkimuksen ja kehittämisen kysymyksiä ei ole mahdollista ratkoa kansallisilla hankkilla. Kansainvälinen yhteistyö avaa pääsyn kansalliset rajat ja voimavarat ylittäviin aineistoihin ja tutkimusasetelmiin. Samalla yhteistyö luo mahdollisuuden tieteellisiin läpimurtoihin. Myös mahdollisuus saada rahoitusta paranee. Mitä vahvemmat eurooppalaiset verkostot ovat käytössä, sitä tehokkaammin tutkimustuloksia voidaan levittää. Näin tuloksille saadaan kansainvälisellä yhteistyöllä myös lisää vaikuttavuutta.

Yli 90 % Työterveyslaitoksen T&K-toiminnasta toteutetaan yhdeksässä teemassa. Teemoilla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot, joissa yhteistyötä tehdään projekteissa ja muilla asiantuntijafoorumeilla. Teemojen toteuttajat osallistuvat aktiivisesti kaikkiin Soterkon kuuteen kehittämis- ja tutkimusohjelmaan. Jokaisella teemalla on oma tai usean teeman yhteinen, sidosryhmien, yhteistyötahojen ja asiakkaiden edustajista koostuva seurantaryhmä, jonka tehtävänä on nostaa esille työelämän tärkeitä kysymyksiä, tunnistaa hiljaisia signaaleja ja uusia avauksia, arvioida teeman tavoitteiden toteutumista, edistää verkostoitumista ja yhteistyötä ja antaa palautetta teeman toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.

Edistimme EU:n tutkimus- ja policy -toiminnalla eurooppalaisen ja suomalaisen kestävän työelämän kehittymistä ja siihen liittyvää tulevaisuuden innovaatiotoimintaa sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Työterveyslaitos koordinoi kaikki EU-rahoitteiset nanoturvallisuushankkeet yhteen kokoavan NanoSafety Clusterin toimintaa ja on johtanut EU:n laajuisen nanoturvallisuustutkimuksen strategian 2015–2020 valmistelua. Strategian tarkoitus on tuottaa sisältö EU:n ’Horizon 2020’ innovaatioiden ja tutkimuksen puiteohjelmalle nanomateriaalien turvallisuustutkimuksen osalta. Tällä hetkellä nanoturvallisuustutkimuksen meneillään olevien hankkeiden EU-rahoitus on huomattava. Koordinoimme myös käynnistyvää EU-rahoitteista NANOSOLUTIONS-hanketta, jolle perustettava korkean tason neuvoa-antava ryhmä koostuu EU-instituutioiden, teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, Yhdysvaltain ja usean muun EU:n ulkopuolisen maan johtavan nanoturvallisuustoimijan sekä OECD:n ja ISOn edustajista.

Työterveyslaitos on osallistunut PEROSH-yhteistyöhön (Partnership for European Research in Occupational Safety and Health) sekä yhteiseen EU:n jäsenvaltioiden ohjelmasuunnitteluun (JPI) More Years, Better Lives – The Potential and Challenges of Demographic Change. PEROSHin tavoite on vaikuttaa EU-ohjelmiin ja politiikkojen kehittelyyn sekä tehdä yhteisiä tutkimushankkeita. JPI:n tavoite on EU-alueen T&K-yhteistyö ikääntymiseen liittyvien haasteiden hallitsemiseksi.

Työterveyslaitoksen tutkimuspäivä 22.11.2012 keskittyi sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksiin ja sen myötä langattomien viestintävälineiden, mm. kännyköiden, potentiaaliset terveysvaikutukset nousivat myös keskusteluun.

Uudistava toiminta Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta tukee useiden strategiassa 2011–2015 määriteltyjen teemojen toimintaa. Uudistavaan toimintaan panostetaan n. 10 % T&Ktoiminnan volyymista. Uudistava toiminta käsittää biolääketieteellisten tutkimusmenetelmien kehittämisen ja validoinnin sekä merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruun ja ylläpidon.

Biolääketieteellisen menetelmäkehityksen alueella kehitimme metagenomiikan ja immunologian tutkimusmenetelmiä osallistumalla Helsingin yliopiston koordinoimaan konsortiohankkeeseen, jossa tutkitaan ympäristön monimuotoisuuden, ihmiskehon mikrobilajiston ja allergisten tulehdussairauksien välisiä yhteyksiä. Koordinoimme laajaa EU:n rahoittamaa MAARS-hanketta, jossa selvitetään systeemibiologian keinoin mikrobien merkitystä allergisten ja autoimmuuni-ihotautien synnyssä ja kehittymisessä. Kehitimme epi-

33

genetiikan tutkimusmenetelmiä, erityisesti koko genomin laajuisten analyysien hyödyntämistä, Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan DNA-metylaation muutoksia asbestialtistumiseen liittyvässä keuhkosyövässä.

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa keräsimme korkealaatuista toistokyselyaineistoa. Yli 50 000 kunta-alan työntekijää vastasi kyselyyn työelämän laadusta ja työssä tapahtuvista muutoksista. Tutkimusorganisaatiot käyttävät tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun seurantaan ja kehittämiseen; kyselyn mukaan yli puolet kuntatyöntekijöistä oli käsitellyt edellisen kyselyn tuloksia työyksikössään. Kuntasektorin seurantatutkimuksen 2000-luvun tieteellisiä tuloksia koottiin kirjaan ”Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta”. Yhteistyössä englantilaisen Whitehall II-tutkimuksen ja usean eurooppalaisen kohorttitutkimuksen kanssa selvitettiin, työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä, sitä miten tunnistaa työstressin haittavaikutuksille erityisen herkät henkilöstöryhmät ja mitkä ovat tehokkaimmat keinot vähentää työstressin haittavaikutuksia.

T&K-prosessin kehittäminen ja toiminta-alueiden välinen yhteistyö T&K-prosessin keskeisimpiä kohteita olivat T&K-projektien johtaminen ja seuranta- ja arviointikäytännöt sekä tutkimusaineistojen hallinta.

•

Järjestimme koulutusta T&K-projektien projektipäälliköille ja valitsimme ensimmäisen kerran vuoden T&K-projektipäällikön.

•

Otimme käyttöön toiminta-alueen seurantamittarit ja päivitetyn version julkaisujen seurantajärjestelmästä sekä päivitimme laadun- ja riskinhallinnan käsikirjan ”Hyvä tutkimus- ja kehittämiskäytäntö TTL:ssä”.

•

Valmistelimme T&K-projektien seuranta- ja arviointikäytäntöjä käyttöönotettavaksi v.

2013.

•

Järjestimme neuvontaa ja koulutusta tutkimustietokantojen hallinnassa ja perustimme tiedonhallinnan kehittämisryhmän.

Työterveyslaitoksen tuotteistamisen tukiryhmä valmisteli toiminta-alueiden tuotteiden kriteeristön ja selkiytti tuotteistamisen käytäntöjä. Teemojen tulosten viestinnän tehostamiseksi tiivistimme yhteistyöt Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen kanssa, mm. kehittämällä tutkimusraporttien julkaisukäytäntöjä ja Viesti päättäjälle -konseptin.

Toiminta-alueen tuloksellisuus Vuonna 2012 T&K-toiminnan toteutunut ulkopuolinen rahoitus oli 8,8 milj. € ja Tilastokeskuksen laskentatavan mukainen T&K-toiminnan volyymi oli 12,8 milj. €. T&K-toimintaan käytettiin yhteensä 230 htv. T&K-toiminnan kokonaiskustannukset olivat 94 000 €/htv ja tuottojen osuus kuluista oli n. 40 %. Vuonna 2012 T&K-toimintaan käytettiin 24 htv (9,4 %) vähemmän kuin vuonna 2011 ja ulkopuolisen rahoituksen sekä valtionavun panostus oli yhteensä 1,6 milj. € (6,7 %) pienempi kuin vuonna 2011.

Yhdeksän teeman ulkopuolisen rahoituksen tavoite vuodelle 2012 oli yhteensä 7 930 000 €. Teemojen ulkopuolisesta rahoituksesta toteutui yhteensä 7 951 600 €. Kaksi teemaa ylitti selkeästi tavoitteensa, viisi teemaa pääsi tavoitteeseensa ja kaksi teemaa jäi ulkopuolisen rahoituksen tavoitteestaan johtuen etenkin ministeriöiden rahoituksen vähenemisestä ja hankepäätösten viivästymisestä. Teemojen ulkopuolisen tutkimustoiminnan toteuma oli 798 200 €.

34

Milj. euroa 10 9 8 8,4 7 6 5 4 3 2 1 0 2008

9,9

9,2

9,3

2009

2010

8,8

2011

2012

1000 € 2500

EU, ESR

2000

15B

Tekes

1500

Suomen Akatemia Muu ulkopuolinen rahoitus

1000 500

Ministeriöt TSR

0

2009

2010

2011

2012

Kuva 16. Ulkopuolisen T&K-rahoituksen kehitys 2009–2012 (1000 €) T&K-toiminnan ulkopuolinen rahoitus laski v. 2012 edellisvuosiin verrattuna (kuva 15).

Merkittävä syy oli Suomen julkisen T&K-rahoituksen väheneminen ja kiristynyt kilpailu rahoituksesta. Erityisesti ministeriöiden rahoitus väheni vuoteen 2011 verrattuna (kuva x).

Ministeriöiden rahoituksesta 88 % tuli STM:stä (muut ministeriöt TEM, YM, VM, MMM, SM).

ESR-rahoituksen osuus (30 % EU:n kokonaisrahoituksesta) myös pieneni rahoituskauden päättymisen lähestyessä. Vastaavasti Tekesin ja muiden rahoittajien (säätiöt, yritykset) osuudet kasvoivat.

Työterveyslaitos pärjäsi kuitenkin hyvin kilpailussa julkisesta T&K-rahoituksesta. Keskimääräi nen rahoitushakemusten läpimeno-% oli n. 41. Erityisen hyvin onnistuimme EU- ja TEKES-rahoituksessa; läpimeno-% EU-puiteohjelmista oli 100 hankkeissa, joissa TTL toimi hankkeen koordinaattorina (partnerihakemuksissa 27), muista EU-ohjelmista 67, TEKESistä 50 ja Työsuojelurahastosta 44. Pienin läpimeno-% (25) oli ESR:n ja Suomen Akatemian hakemuksissa.

Tieteellisten julkaisujen määrä v. 2012 oli 475 kpl. Tavoite (450 kpl) ylittyi ja julkaisumäärä oli suurempi kuin v. 2011 (kuva 17). Yleistajuisten julkaisujen määrä pieneni vuodesta 2011 ja jäi tavoitteestaan (450 kpl).

700

kpl

649

600

519

500

443

400 300

489

470 408

441 449

475 379

348

421 Tieteelliset julkaisut

246

Yleistajuiset julkaisut

200 100 0

Yhteisjulkaisut 2008

2009

2010

2011

2012

Kuva 17. Ilmestyneet tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut

35

3.2 Asiakasratkaisut Asiakasratkaisut vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palveluliiketoiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Toimimme asiakasymmärryksen pioneereina ja kehitämme asiakasosaamista läpi laitoksen. Vastaamme asiakasrajapinnan koordinoinnista sekä myynnin ja tuotemarkkinoinnin kehittämisestä. Keskeisenä osana toimintaamme johdamme uusien tuoteideoiden kaupallistamista läheisessä yhteistyössä muiden toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten kanssa.

Asiakasratkaisujen kautta tarjoamme työpaikoille sekä työterveyshuolloille ja muille välittäjäorganisaatioille kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja. Hoidamme yhdessä yritysten kanssa lakisääteisiin velvoitteisiin, vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan sekä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä tarpeita. Tuemme myös työterveyshuollon osaamista ja tietohuoltoa sekä työterveyshuollon tilaajaosaamista. Lisäksi tarjoamme vaativimman ammattitautidiagnostiikan, toiminta- ja työkyvyn arvioinnin palveluja. Vaikuttamalla suoraan työpaikkoihin liiketoiminta-alue osallistuu merkittävästi hallitusohjelman ja STM:n strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Asiakasratkaisut jatkoi vahvalla kasvu-uralla vuonna 2012 (taulukko 1). Myyntimme kasvoi noin 6 % vuodesta 2011 saavuttaen 18,7 milj. euron tason. Vaikuttavuus- sekä asiakastyytyväisyysmittareissa säilytimme vahvan laatutason. Koko vuodelle varatuista 229,5 htv:sta toteutui 90 % eli 207 htv:ta. Tämän puitteissa järjestimme noin 300 koulutustilaisuutta ja 22 700 oppimispäivää. Lisäksi suoritamme noin 68 700 työhygieenistä mittaustoimeksiantoa sekä annoimme 1 864 ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimusta.

Yhteensä suoritimme asiantuntijapalvelutyötä 53 400 työpäivän edestä.

Taulukko 1. Asiakasratkaisut–toiminta-alueen keskeiset tulokset (opiskelijoiden ohjattu etäopiskelu huomioitu koulutettavapäivissä).

Suoritteiden määrä

2010 toteuma

2011 Toteuma

2012 tavoite

2012 toteuma

Liikevaihto (M€)

17,4

17,6

17,5

18,7

Asiantuntijapalvelutyö (päiviä)

50 000

49 000

50 000

53 400

Työympäristön mittaukset ja analyysit (kpl)

40 000

53 000

45 000

58 700

Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset (kpl)

2 300

1 930

1 700

1 864

Koulutettavapäivät

20 800

20 900

18 000

22 700

Operatiivisesti toimintamme jakautui 1) asiakassuhteiden kokonaisvaltaiseen hallintaan, myynnin johtamiseen ja asiakasrajapinnan kohtaamiseen aluetoimipisteiden kautta sekä 2) palvelukeskusten kautta tapahtuvaan palveluiden tuotteistamiseen ja toimittamiseen.

Osana asiakassuhteiden kokonaisvaltaista hallintaa kehitimme prosesseja, tietojärjestelmiä ja osaamista asiakkaan kuuntelemiseksi ja asiakastiedon hallitsemiseksi. Tuotemarkkinoinnissa panostimme perusasioihin: kohderyhmävalintaan sekä perustyökalujen käyttöönottoon ja käyttöosaamisen vahvistamiseen. Samalla panostimme tuotemarkkinointitoimenpiteiden monikanavaiseen toteutukseen. Lisäksi paransimme tuotemarkkinointitaitoja läpi matriisin. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutimme kahdeksan kappaletta. Asiakassuhdetapaamisia kirjasimme Työterveyslaitoksen CRM-järjestelmään noin 80 kappaletta. Kirjausaktiivisuus jäi selvästi vuositavoitteesta. Määrän lisäämiseksi jatkoimme asiakasvastuuhenkilöiden CRM-kouluttamista henkilökohtaisella lähiopastuksella ja aluetoimipaikkojen infotilaisuuksilla. Käynnistimme loppuvuodesta myös CRM-pilotin, jonka tavoitteena on jalkauttaa CRM mahdollisimman laajasti Työterveyslaitoksen käyttöön vuoden 2013 aikana.

36

Asiakkaiden kohtaamisen ja palveluiden tarjoamisen kannalta aluetoimipisteiden rooli säilyi keskeisenä vuonna 2012. Alueellisen toiminnan kautta edistimme asiakassuhteita, hoidimme asiakkuuksia käytännössä sekä varmistimme koko maan kattavan palvelukyvyn. Samalla edistimme yhteistyötä muiden palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa.

Toiminnan kehittämiseksi yhtenäistimme alueellisia toimintaperiaatteita sekä rakensimme skaalaetua palveluiden tuotteistuksen kautta.

Palvelukeskukset muodostivat Asiakasratkaisujen liiketoiminnan ytimen. Niiden kautta ohjasimme liiketoimintaamme sekä toimme markkinoille uusia tuotteita. Vuoden 2012 aikana tiivistimme palveluliiketoimintaamme siirtymällä viidestä erillisestä palvelukeskuksesta kolmeen. Tämän mukaisesti toimintamme rungon vuonna 2013 muodostavat 1) Työhyvinvoinnin, 2) Työympäristön, sekä 3) Työlääketieteen ja työterveyshuollon palvelukeskukset). Samalla terävöitimme tuotesalkkuamme ja kehitimme liiketoimintaosaamista mm. uusrekrytoinnin keinoin. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi laajensimme yhteistyöverkostoja etenkin EU:n alueella. Palvelukeskusten keskeiset tulokset olivat:

Työhyvinvoinnin kehittämispalvelut Työhyvinvoinnin kehittämispalveluiden tuotosta noin 60 % koostui koulutuksesta, 25 % erilaisista palvelu- ja kehittämishankkeista ja loput sovellusohjelmien ja julkaisujen myynnistä. Vuosi oli menestyksellinen. Liikevaihtomme kasvoi voimakkaasti ja toiminnan tehokkuus parani. Tuoteperheistä parhaiten menestyivät työhyvinvoinnin businessjulkaisut sekä työsuojelun ja työturvallisuuden avoimet ja tilauskoulutukset. Uutena toimintana käynnistimme syksyllä työpaikan kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen tarkoitetun TYHYKÄS™ -valmennuksen. Valtakunnallinen ”Työhyvinvointikortin” levitys käynnistyi sekä avoimena että tilauskoulutuksena. Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta ”PIRA™” -kansiota myytiin ennätyksellinen määrä. Kärkituotteista ”Työsuojelupäällikkökurssi TSPK®” rekisteröitiin, ”Nolla tapaturmaa” -foorumin jäsenmäärä jatkoi kasvuaan ja työturvallisuuden ennakoivan johtamisen kehittäminen käynnistyi kahdessa organisaatiossa.

Organisaatioiden kehittämispalvelut Organisaatioiden kehittämispalveluiden kysyntä oli noin 10 % heikompaa verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja koventuneesta kilpailusta. Osana toiminnan kehittämistä virtaviivaistimme koulutustoimintaamme. Keräsimme yhteen hajanaisia koulutuksia ja vähensimme heikosti kannattavien koulutustapahtumien määrää. Uutena toimintana otimme käyttöön ajankohtaiset koulutusaiheet.

Psykologisia henkilöarviointeja toteutimme noin 500 kappaletta etenkin kansainvälisiin esimiestehtäviin sekä lentäjäksi hakeville. Jatkoimme myös Parempi Työyhteisö (ParTy)® -kyselyn lisenssin sekä sähköisen tiedonkeräys - ja raportointiohjelman käyttöönottoa.

Samalla paransimme raportointijärjestelmää ja uudistimme ParTy:n ansaintalogiikkamallin.

Panostimme myös ”Inspi” -hankkeeseen ja muutospaja-menetelmän laajempaan käyttöön. Asiakaspalautteemme pysyi vahvana.

Työympäristön kehittämispalvelut Työympäristön kehittämispalveluiden tulos kehittyi myönteisesti. Työympäristöä koskevien lausuntojen ja raporttien määrä kasvoi 7 % ja työympäristöanalyysien määrä 14 %. Palvelutuotteita ja prosesseja kehitettiin kaikissa tuoteperheissä. Analyysipalveluissa toimintaa tehostettiin tietojärjestelmää (LIMS) kehittämällä ja ottamalla se käyttöön lähes kaikissa analyysipalveluissamme. Kenttätoiminnassa palvelujen sisältöä, toiminta- ja mittaus­menetelmiä sekä lausuntoja harmonisoitiin edelleen. Työympäristön tilan arviointiin tarkoitettu katsastustuote pilotoitiin. Lausunnoissa vahvistettiin työhyvinvointi- ja turvallisuusjohtamisen näkökulmaa. Akkreditoitu toimintamme auditoitiin FINASin toimesta viisi kertaa. Suosituimpia koulutuksiamme olivat verkko-oppimisympäristössä toteutetut suojainasiantuntijakoulutukset, putoamissuojainten määräaikaistarkastajien koulutukset sekä kemikaaliturvallisuuden koulutukset. Lisäksi toteutimme ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden kanssa koulutuskiertueen sisäympäristöasioiden tilaajaosaamisen kehittämiseksi. Asiakkuuden hoitoa ja myyntiä suunnattiin kaivos- ja metallurgiateollisuu-

37

teen ja kemian teollisuuteen. Sisäilmapalveluissa laajensimme rakennusteknistä alihankintaa Kuopion lisäksi Lappeenrantaan. Hengityssuojainten laaduntarkastusten osalta tehtiin merkittävä pääavaus Venäjän markkinoille. Sähköisen asiakaspalautteen kerääminen käynnistyi loppuvuodesta ja koko palvelukeskuksen saaman asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,32 (5 = kiitettävä).

Työterveyshuollon kehittämispalvelut Työterveyshuollon kehittämispalveluiden tuotoista noin 80 % kertyi työterveyshuollon pätevöittävästä ja täydennyskoulutuksesta, loput konsultoinnista ja tilauskoulutuksista yrityksille ja työterveyshuolloille. Taloudellisesti palvelukeskus pääsi tulostavoitteisiinsa.

Pätevöittävä koulutus on palvelukeskuksen vakiintunutta toimintaa, jonka määrää säädellään valtakunnallisten koulutustarpeiden mukaisesti. Uudempana toimintana työterveyshuoltopalvelujen arviointi- ja konsultointi vakiinnuttivat asemaansa vuonna 2012. Samanaikaisesti työterveyshuoltopalvelujen arviointiin kehitetyt asiakastyytyväisyyskyselyt niin henkilö- kuin yritysasiakkaille laajenivat. Lisensoitavista tuotteista ”Työkykyindeksi®”kyselyn sisällöllinen ja kaupallinen uudistaminen saatiin päätökseen. Lisäksi ”Työstressikyselyä™” uudistettiin ja sen myynti käynnistettiin. Vuoden aikana palvelukeskuksen koulutus- ja konsultointipalveluja kehitettiin määrätietoisesti vastaamaan uudistuvan työterveyshuollon tarpeita.

Työlääketieteen keskus Työlääketieteen keskuksen toiminnan ytimen muodostivat työperäisten sairauksien diagnostiikkapalvelut. Tuotimme vuoden aikana vaativaa työperäisten sairauksien diagnostiikkaa valtakunnallisesti kansallisen hoitoketjun mukaisesti. Kysyntä pysyi ennallaan vuoteen 2011 verrattuna. Helsingin toimipisteessä käynnistimme kehittämishankkeen potilaiden tutkimusprosessien sujuvoittamiseksi. Fyysisen toimintakyvyn ja kuormittumisen arviointipalveluissa tuotimme asiakkaille räätälöityjä palvelukokonaisuuksia työn aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi ja työkykyä tukevien ratkaisujen suunnittelemiseksi.

Panostimme erityisesti pelastusalalle. Keskeisenä vaikuttavuustavoitteena levitimme erikoistuvien lääkäreiden koulutusjaksojen kautta Työterveyslaitoksen runsasta työlääketieteellistä osaamisen Suomen työterveyshuoltoihin. Tämän tueksi erikoislääkärikoulutukseen kuuluvaa kuuden kuukauden Työterveyslaitosjaksoa monipuolistettiin. Jakson suoritti yli 40 erikoistuvaa lääkäriä. Lisäksi kahdeksan erikoistuvaa lääkäriä osallistui ”moduulikoulutukseen”, johon kuuluu viikoittainen työskentelypäivä työlääketieteen poliklinikalla.

Osallistuimme myös avoimen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen ja tuotimme tilauskoulutuksena asiakkaiden tarpeita vastaavia asiantuntijaluentoja työhön liittyvistä sairauksista, työn ja terveyden välisestä yhteydestä ja työkyvyn arvioimisesta ja tukemisesta.

Vuoden aikana lisäsimme myös työpaikoille suunnattua palvelua esimerkiksi ”Sisäilmastokyselyn” avulla.

38

3.3 Tiedolla vaikuttaminen Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen työelämää koskevan tutkimustiedon tehokkaasta käytäntöön viemisestä, levittämisestä ja yleistajuisesta julkaisemisesta sekä sisäisen viestinnän kehittämisestä.

Työterveyslaitos otsikoissa Tehokas työelämää koskevan tiedon levittäminen tukee Työterveyslaitoksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Työterveyslaitos pyrkii suoraan hyödyttämään päättäjiä, suomalaista työelämää, sidosryhmiä ja kansalaisia sekä tukemaan työelämää koskevaa yhteiskunnallista keskustelua.

Työterveyslaitoksen toiminta mediassa on keskeinen väylä vaikuttavuuden takaamiseksi. Lehdistötiedotteiden samoin kuin pidettyjen tiedotustilaisuuksien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 2009. Vuonna 2012 Työterveyslaitos julkaisi 81 tiedotetta ja järjesti 15 tiedotustilaisuutta. Lisäksi asiantuntijamme osallistuivat useisiin muiden organisaatioiden järjestämiin tiedotustilaisuuksiin.

Eniten medianäkyvyyttä saivat organisaatiomuutoksiin, työuran pidentämiseen, sähkömagneettiseen säteilyyn ja uneen liittyvät tutkimukset. Myös avotoimistojen työolosuhteet, työuupumus ja huonon työhyvinvoinnin aiheuttamat kustannukset nousivat vahvasti esille. Eurooppalaisesta teemavuodesta ”Aina on oikea ikä” julkaistiin useita tiedotteita.

Sukupolvien välinen yhteistyö ja tarve ikääntyvien arvostukseen näkyikin mediassa läpi koko vuoden.

Eduskunnalle tehty home- ja kosteusvaurioraportti nosti Työterveyslaitoksen näyttävästi otsikoihin lokakuussa. Nettiosumia tiedotteelle kertyi jopa 56 kpl, joka on keskivertotiedotetta huomattavasti parempi saavutus. Homeiden lisäksi suomalaisia keskusteluttivat muistiongelmat, nuorten työkyky, sairauspoissaolot, työpaikkakiusaaminen ja johtaminen.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat toimintavuoden aikana olleet mukana yhteensä noin 800 lehtihaastattelussa, TV-esiintymisessä, yleishyödyllisessä roolissa asiantuntijaluennoitsijana tai esiintyneet videoissa. Työhyvinvointiin liittyvä keskustelu kävi vilkkaana niin lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Muita lehti- ja TV-mediassa taajaan näkyviä aiheita olivat työn vaikutukset aivoihin, stressi, työstä palautuminen, altistuminen, ergonomia ja kiusaaminen työpaikalla. Aiempaa vahvemmin näkyivät aktiivinen ikääntyminen, maahanmuuttajat ja nuoret työelämässä.

Työterveyslaitoksen kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta vahvistaa Työterveyslaitoksen alan tietämyksen kasvattamista ja tiedon jakamista sekä edistää toiminnan vaikuttavuutta.

Kansainväliset tehtävät Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä.

•

YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toiminta

•

Kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetit

•

EU:n työturvallisuus- ja työterveyskysymykset

•

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskuksen johtaminen (Topic Centre, Bilbao)

• työterveyshuoltoteeman koordinaatio, Planning Committeen pysyvä jäsenyys

39

Alueelliset tiedotuslehdet 2012 Yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa julkaistavat alueelliset tiedotuslehdet tukevat järjestöjen tavoitteita ja työterveysstrategioita lisäämällä työterveysalan asiantuntijatietoa.

Aasian ja Afrikan alueet, teemat

Barents Newsletter, teemat

•

Nanoteknologian turvallisuus

•

Nanoteknologian turvallisuus

•

Pientyöpaikkojen työterveys

•

•

Siirtotyöntekijöiden työterveys ja työolot

Maantiekuljetusalan työterveys- ja turvallisuus

•

Työterveystalous

•

Informaatio- ja palvelualan työt

Lähialueiden hankkeet Itämeren alueella ja lähialueilla yhteistyönä toteutettavat hankkeet tähtäävät työterveyshuollon vahvistamiseen.

•

WHO:n työterveysstrategian toteuttaminen myös Baltic Sea Networkin avulla: työtapaturmien rekisteröinti- ja sääntelytiedot Itämeren maissa –kartoitus sekä elintavat ja työterveys -hankkeeseen osallistuminen

•

Liikenteen työolot ja perustyöterveyshuollon kehittäminen Luoteis-Venäjällä

Kansainväliset kokoukset •

Henkilökohtaiset suojaimet

•

Terveyttä tukevat työtilat

•

Nanoturvallisuus

•

Standardointitoiminnan ajantasaisuus

Cochrane-katsaukset •

Kuulovaurioiden synnyn ehkäisy kuulosuojainten käyttöopastuksella

•

Ergonomisten toimistoratkaisujen vaikutus niskan ja olkapään vaivoihin

•

Kirurgien neulanpistotapaturmien ehkäisy tylppiä haavansidontaneuloja käyttämällä.

Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen Tiedolla vaikuttaminen vastaa yhdessä Työterveyslaitoksen T&K-toimijoiden kanssa keskeisten valtakunnallisten verkostojen suunnittelemisesta, luomisesta ja tukemisesta. Näitä ovat Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi (kuvattu luvussa 2.5) ja Nolla tapaturmaa -foorumi.

Strategiakauden tavoitteena on tehostaa verkostoissa toimintaa. Mm. Työterveyslaitoksen kansainvälisten vierailijoiden määrät ovat kasvaneet säännöllisesti (1 177 vierasta vuonna 2012).

Työterveyslaitoksen uudet viestintäkanavat, erityisesti sosiaalinen media Vuonna 2012 Työterveyslaitoksen verkkosivuilla toteutettiin ulkoasu-uudistus. Sivuilla voi käyttää uudenlaisia visuaalisia elementtejä ja tarjota ajankohtaisia nostoja aiempaa paremmin. Verkkouudistuksen myötä kävijä voi jakaa sisältöjä suoraan sosiaalisen mediaan jakopainikkeen avulla.

Verkkosivujen aineistoja jaettiin vuoden aikana aiempaa suunnitelmallisemmin myös Työterveyslaitoksen omissa sosiaalisen median kanavissa, mm. Facebookissa ja Twitterissä.

40

Ne kasvattivatkin suosiotaan. Unelmahautomo-blogi jatkoi ilmestymistään, videoita julkaistiin Youtube-videopalvelussa ja erilaisia esityksiä ja sähköisiä julkaisuja jaettiin Slideshare- ja Issuu-palveluissa.

Työterveyslaitoksen uudistettu verkkopalvelu www.ttl.fi on löytänyt paikkansa työhyvinvoinnista kiinnostuneiden parissa. Kävijöiden määrä on vuodessa kasvanut miljoonasta 1,45 miljoonaan. Useimmin klikattuja sivuja ovat koulutus, ergonomia, kemikaalit ja työn imu. Suosituimpia hakusanoja ovat mm. työhyvinvointi, ergonomia, työpaikkakiusaaminen, rannekanavaoireyhtymä, työterveyshuolto, työkyky ja ova-ohjeet (OVA=onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet).

Eniten kasvoi Työpiste-verkkolehti, joka kaksinkertaisti kävijämääränsä edellisvuodesta 150 000:een. Työpisteen kasvua siivitti sen Facebook-ryhmän kasvun jatkuminen. Työpisteellä oli vuoden lopussa Facebookissa yli 1 500 seuraajaa, mikä on kooltaan maakunnallisten sanomalehtien tasoa.

Sähköisten julkaisumuotojen kehittäminen Sähköinen tiedonjako lisää päättäjien, kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden, työpaikkojen ja kansalaisten tietoa työelämään, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvästä tutkimuksesta. Tietoa työstä -raporttisarja on kehitetty rahoittajaraportteja ja tutkimusraportteja varten. Raporttisarjan julkaisuista tehdään sähköisiä ja toisinaan myös painettuja julkaisuja. Raportit julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Vuonna 2012 ilmestyi 28 Tietoa työstä -raporttia. Muita verkkojulkaisuja ilmestyi 16 kappaletta.

Painetun Työ Terveys Turvallisuus -lehden (TTT-lehti) rinnalle avattiin loppuvuonna 2012 uusi verkkopalvelu TTT-Digi. Sivustolla voi selata TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja arkistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole painetussa lehdessä.

Yhteistyö Duodecimin kanssa jatkuu. Työterveyslaitoksen julkaisujen määrä kasvaa vuosittain Duodecimin ylläpitämässä Työterveyskirjastossa.

Viesti päättäjälle -konseptin toteuttaminen Työterveyslaitos kehitti vuonna 2012 Viesti päättäjille -konseptin. Tuotamme tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista Viesti päättäjille -tiedotteita, joissa lyhyesti esitellään aiheeseen liittyvä keskeinen tieto ja toimenpidesuositukset. Ne julkaistaan myös ruotsinkielisinä ja osa englanninkielisinä Työterveyslaitoksen www-sivuilla. Päättäjäviestit julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, ja ne lähetetään myös sähköpostijakeluna noin 800 päättäjälle. Viestin voi tilata Työterveyslaitoksen verkkosivuilta, ja niitä jaetaan myös Työterveyslaitoksen tilaisuuksissa.

59. Työterveyspäivät Työterveyspäivät järjestettiin 59. kerran. Päivien teemana oli ”Hyvää työtä! – sosiaalisesti, taloudellisesti, terveellisesti” ja ne keräsivät 649 osallitujaa. Päivät avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. Erityisesti työurien pidentämiskeinoja koskeva seminaari keräsi paljon osanottajia.

WORK GOES HAPPY -kiertueeseen osallistuminen Työterveyslaitos vahvistaa työelämän myönteisten ja voimavaroja painottavien mielikuvien muodostumista kansalaisten ja päättäjien keskuudessa. Vuoden 2012 aikana laitos osallistui ensimmäiseen Work Goes Happy (WGH)-kiertueeseen. Kyseessä on uudenlainen tapa viestittää työelämästä, jossa korostuvat työelämän myönteiset ja mahdollisuuksia sisältävät puolet. Vauhdikkaasti juonnetut luennot ja keskustelut yhdistettiin työpajoihin, messutoimintaan ja laajaan medianäkyvyyteen.

41

Taulukko 2. Tiedolla vaikuttaminen numeroina Tiedolla vaikuttamisen mittareita

2008

2009

2010

2011

2012

Virallisten annettujen lausuntojen määrä

69

58

38

27

22

Vieraiden määrä

1216

1200

963

1047

1177

- lehdistötiedotteiden määrä

62

81

71

77

81

- tiedotustilaisuuksien määrä

11

7

10

15

15

- saavutettu levikki yhteensä (milj.)*

38

40

26

31

EI SEURATA ENÄÄ

Medianäkyvyys

- tiedoteosumat verkossa*

547

- Työterveyslaitososumat verkossa (muut kuin suoraan tiedotteisiin liittyvät)

465

Nettiosumat yhteensä

1012

Verkkopalvelut www.ttl.fi ja sosiaalinen media 988 000

1 000 000

1 451 000

Facebook-tykkääjät (Työterveyslaitos ja Työpiste)

250

1400

2213

Twitter-seuraajat (fi+ eng)

110

450

870

- käyntien määrä yhteensä

1 017 294

1 007 924

Kustannetut julkaisut - uudet nimikkeet

33

32

25

24

74**

- myydyt kappaleet: julkaisut

37 852

29 696

29 600

29 200

28 910

- uusintapainokset

27

17

17

18

5

- väitöskirjat

3

3

4

3

2

- lainat ja artikkelijäljenteet

11 699

7 421

5 310

9 663

3251

- kirjastossa asioivat

2 198

1 290

818

823

675

- tiedonhaut

300

194

94

216

175

- sähköisten tiedonlähteiden käyttö, kpl artikkeleita

23 900

22 201

19 445

20 279

24 146

Kirjasto- ja tietopalvelut

* 2012 siirryttiin seuraamaan medialevikin sijasta osumia internetissä. ** 30 julkaisua, 28 Tietoa työssä tutkimusraporttisarjassa ilmestynyttä julkaisua ja

16 verkkojulkaisua

42

Laadimme Tiedolla vaikuttamisen linjaukset Tiedolla vaikuttamisen linjaukset sisältävät Työterveyslaitoksen perusviestit, tiedolla vaikuttamisen yleislinjaukset ja viestinnän linjaukset. Kaikki linjaukset on koottu tiiviiseen ja nopealukuiseen muotoon vihkoseen ”Tieto vähentää tuskaa”.

Sisäisten viestintätapojen kehittäminen Työtisinfo kehitettiin koko henkilöstölle tarkoitetuksi Työterveyslaitoksen johtoryhmän keskustelu- ja tiedotusfoorumiksi. Tilaisuuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Niissä käsitellään ajankohtaisia, Työterveyslaitosta puhuttavia aiheita.

4. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 4.1 Osaamisen kehittäminen Henkilöpääomaan (henkilöiden osaaminen) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012 •

Määrittelimme nykyisen ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen toiminta-alue- ja yksikkötason osaamislinjauksissa.

•

Tuimme esimiehiä osaamisen kehittämisen toimissa. Tarkensimme tiimien kehittämistoiminnan käytänteitä, välineitä ja tulosten seurantaa.

•

Kehitimme vuoden aikana sisäistä tiedonjakoa ja tiedonjaon foorumeita henkilöstön työhyvinvointia ja motivoitumista kannattelevaan suuntaan.

•

Toteutimme INSPI-kyselyn pohjalta määritellyt työhyvinvoinnin kehittämistoimet.

•

Laadimme työterveystilinpäätöksen.

Rakennepääomaan (prosessit, rakenteet, infrastruktuuri) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012 •

Toiminta-alueet kehittivät edelleen sisäistä innovaatiomallia.

•

Määrittelimme riskien ja laadunarviointikierroksen pohjalta keskeiset osaamisen johtamisen kehittämistoimet.

•

Osaamisen kehittämislinjausten pohjalta kehitettiin yksikkörakenteita yhdistämällä kaksi osaamiskeskusta.

•

Kehitimme henkilöresurssien suuntaamisen ja seurannan työkaluja.

Suhdepääomaan (verkostosuhteet ) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012 •

Seurasimme ulkoisten verkostojen kehittymistä ja vahvistimme erityisesti kansainvälisten yhteyksien ja suhteiden ylläpitoa.

•

Alueellista toimintaa kehitettiin dynaamisemmaksi.

43

Työyhteisöt ja organisaatiot Toimintavuoden aikana keskeistä oli valmistautuminen Inhimillinen työ- ja Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskusten yhdistämiseen sekä osaamisen painopisteiden määrittely uudelle osaamiskeskukselle.

Henkilöpääoma Asiantuntijoiden osaaminen kehittyi mm. seuraavissa kysymyksissä: •

työuupumuksen siirtyminen työpareilla

•

opettajien sairauspoissaolojen yhteys työn kohteisiin (oppilaat) ja laajempaan toimintaympäristöön

•

työelämän laadun ja työhyvinvoinnin yhteyksien kehitys julkisella sektorilla

•

julkisen palvelun onnistuneen ja innovatiivisen uudistamisen ehdot ja menetelmät

•

tehtävätason, työryhmätason ja organisaatiotason voimavarojen yhteydet työn imuun

•

laadullisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien hallinta

•

interventiotutkimuksen hallinta

•

muutospajamenetelmän konsultoinnin hallinta

•

tutkimustulosten hyödyntäminen julkisten organisaatioiden kehittämisessä.

Kehitimme myös osaamisen kehittämisen erityisosaamista. Kehityskeskusteluissa käsiteltiin mm. osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uuden TT-osaamiskeskuksen osaamisen painopisteisiin. Asiantuntijamme työskentelivät kansainvälisissä työryhmissä ulkomailla mm. epidemiologien, interventio- ja innovaatiotutkimuksen parissa.

Rakennepääoma Tiimit osallistuivat uuden Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen (TT) -osaamiskeskuksen osaamisen painopisteiden määrittelyyn. Tehtiin valmistelevaa työtä IN- ja TO -osaamiskeskusten yhdistämiseksi vuoden 2013 alussa.

Suhdepääoma Osallistuttiin teemojen järjestämiin tutkimusmarkkinoihin, joissa pyrittiin uudenlaisiin, osaamista jakaviin ja uudistaviin hankkeisiin. Jatkettiin osallistumista kansainvälisiin ja suomalaisiin tutkijaryhmiin sekä koostettiin uusia eurooppalaisia hankeryhmiä. Välitettiin osaamiskeskuksen osaamista ja menetelmiä kansallisiin, eri ministeriöiden ohjaamiin hankkeisiin. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden puitteissa rakennettiin yhteistyötä suomalaisten ja eurooppalaisten tutkimuslaitosten, järjestöjen ja ministeriöiden kanssa. Osallistuttiin työmarkkinajärjestöjen tilaisuuksiin asiantuntijoina.

Työympäristön kehittäminen Osaamisalueitamme ovat työympäristön kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten riskien arviointi ja hallinta ja fyysisen työympäristön myönteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen voimavarojen kehittämisessä.

Henkilöpääomaa Henkilöpääoman kehittämisen kohteina olivat vuonna 2012 terveysriskin arviointi, sisäympäristö, kaivosala, työhygienia ja kokonaisvaltaiset työhyvinvoinnin palvelut ja työhyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten ja työprosessien kehittämiseen tarvittava osaaminen. Lisäksi laboratoriotyön pätevöitymisohjelma laadittiin vuoden aikana. Sisäympäristön asiantuntijat ja tutkijat työskentelivät tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa kehitetään osallistavia ja monitieteisiä toimintatapoja sisäympäristön parantamiseksi.

44

Rakennepääomaa ”Onnistu osaamisen uudistajana” -suunnitelma toteutettiin osaamiskeskuksessa vuoden 2012 aikana. Priorisoidut konkreettiset kehittämiskohteet toteutetaan ja seurataan tiimeittäin.

Vuonna 2012 laboratorioita keskitettiin ja toteutettiin tiimimuutoksia. Uusia menetelmiä ajettiin sisään, mm. pölyävyystestaus. Lisäksi kehitettiin EU-tarjouspyyntöjen koordinointia.

Suhdepääoma Viranomaisyhteistyö ja verkostot •

Kehitimme erityisesti kemikaali-, altistus-, nano-, säteily-, kosteus- ja homevaurioiden alojen verkostojamme

Kansallinen tutkimuslaitosyhteistyö ja verkostot •

Osallistuimme tutkimusyhteistyöhön sekä kansallisiin verkostoihin sisältöinämme riskienarvioinnin ja riskinhallinnan alue, kaivosalan kysymykset, rakennusten kosteusvaurioproblematiikka, teollisuusilmanvaihto, tekstiiliala, kylmältä suojautuminen ja ionisoimaton säteily.

Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö: •

Olimme mukana kehittämässä ja asiantuntijoina mm. kansainvälisiä kemikaalikortteja koskevassa työssä sekä kemiallisia riskejä, asbestikysymyksiä ja nanosisältöjä koskevassa yhteistyössä.

•

Teimme yhteistyötä eurooppalaisten ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien kanssa kansallisen tutkimuksen koordinoinnissa.

•

Ylläpidimme aktiivisia yhteyksiä EU-OSHAan ja eurooppalaisiin sisarlaitoksiin.

•

Toimimme EU-asiantuntijaryhmissä mm. altistus-, työturvallisuuskysymyksiin ja ja sähkömagneettiseen säteilyyn liittyen, osallistuimme mm. suojavaatteiden, suojajalkineiden ja kuulonsuojainten alueella standardointityöhön ja akkreditoituun testaukseen

•

Kehitimme hollantilaisten, saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten kumppaneiden kanssa Stoffenmanager-riskinhallintatyökalua ja selvitimme eurooppalaista kvartsipölyaltistumista.

Inhimillinen työ Osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat tiimien oman ydinosaamisen syventäminen, kansainvälisen osaamisen tukeminen sekä osaamiskeskuksen osaamisen uudistamisen arviointi.

Henkilöpääoma Tavoitteena oli osaamiskeskuksen ja tiimien osaamisen kehittämisen tason arviointi ja siihen liittyvä systemaattinen kehittämistoiminta. Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön Onnistu osaamisen uudistajana -menetelmä koko osaamiskeskuksessa.

Rakennepääoma Jokainen tiimi kehitti ja arvioi omaa työhyvinvointiaan tiimikohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Parhaita käytäntöjä työhyvinvoinnista ja osaamisesta jaettiin osaamiskeskuksen kesäpäivillä. Osaamiskeskus valmistautui myös omissa tilaisuuksissaan tulevaan organisaatiouudistukseen, jossa Inhimillinen työ -osaamiskeskus sekä Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskus yhdistettiin Työn ja työorganisaatioiden osaamiskeskukseksi vuoden 2013 alusta.

Suhdepääoma Kansainvälisen osaamispääoman lisäämiseksi aktivoitiin tutkijavaihtoa esim. Kanadan, Ranskan, Venäjän, Korean, Hollannin, Espanjan ja Brasilian kanssa. Osaamiskeskuksen seminaareissa ja kehityskeskusteluissa kehitettiin kansainväliselle toiminnalle uusia muotoja. Lisäksi rakennettiin kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia ja osallistuttiin aktiivisesti EU-, PEROSH-, JPI- ja pohjoismaisen yhteistyön rakentamiseen.

45

Terveys ja työkyky Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien diagnostiikassa ja ehkäisyssä, työkyvyn arvioinnissa ja edistämisessä sekä työterveyshuollon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä työpaikalla.

Henkilöpääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti seuraavia alueita: •

työterveyshuollon työkykyohjauksen toimintamallit, työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki prosessit ja yritysten työkykyjohtamisen kehittäminen

•

pientyöpaikoille ja yrittäjille sopiva työterveyshuoltomalli

•

työterveysyhteistyön sisältö ja toimintamallit

•

työterveyshuollon kilpailuttaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen

•

alueellinen työterveyshuoltojen yhteiskehittäminen

•

työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen yhteistyön haasteet

•

työterveyshuollon tulevaisuuden kehittämislinjaukset

•

systeemibiologisen tutkimusotteen syventäminen ja bioinformatiikka

•

korkean erotuskyvyn proteomiikka osana työhön liittyvien sairauksien systeemibiologista tutkimusta

•

työkuormitukseen liittyvien syke- ja sykevariaatiomittausten tiedonhallinta

•

lihasväsymyksen ja –palautumisen mittaaminen

•

fyysisen toimintakyvyn merkitys kaivostyön, matkailun ja turvallisuustyön ammateissa

•

työlääketieteen suuntaaminen entistä näkyvämmin ennaltaehkäisevän toiminnan ja työkyvyn tukemisen suuntaan

•

interventio- ja arviointitutkimus

Rakenteellinen osaamispääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti rakenteellista osaamispääomaa: •

yhdistämällä biolääketieteellistä tutkimusta tekevät tiimit ja tutkimusryhmät yhdeksi systeemitoksikologian tiimiksi

•

laajojen genominlaajuisten aineistojen tutkimusmenetelmissä

•

inhalaatioaltistuskokeiden polikliinisen toimintamallin kehittämisessä

•

kliinisen potilastoiminnan resurssien käytön tehostamisessa

•

työterveyshuollon koulutustoiminnan kehittämisessä

•

valmistelemalla Työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimin siirtyminen TE-osaamiskeskukseen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksesta

Suhdepääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti suhdepääomaa seuraavilla osa-alueilla:

46

•

inhalaatioaltistuskokeiden yhtenäistäminen (European Respiratory Society ERS)

•

ammatti-ihotautien preventio (StanDerm COST, EPOS verkosto)

•

ammattitautien raportoinnin ja luokittelun ja uusien ammattitautien havaitsemisen (COST MODERNET)

•

turva-alojen ja lämpöolojen asiantuntijaverkostot.

4.2 Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut tuottaa toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten rajat ylittäviä toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevia palveluita ydintoiminnan tarpeista lähtien. Yhteisiä palveluita ovat keskitetyt henkilöstö- talous ja tietohallintopalvelut sekä tärkeimmät ylimmän johdon tuki-, suunnittelu ja seurantapalvelut.

Yhteisten palveluiden tärkeimpänä tavoitteena oli uuden johtamismallin edelleen jalkauttaminen ja matriisiorganisaation toimintatapojen vahvistaminen. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat myös henkilöstön osaamispääoman kehittämisen ja taloussuunnittelun tehostaminen.

Toteutimme ja fasilitoimme ydintoiminnan laadun ja riskien arviointikierroksen CAF-viitekehyksessä. Mallinsimme laadun ja riskien arvioinnille systemaattisesti toteutuvan toimintatavan Työterveyslaitoksessa. Aloitimme Helsingin toimipisteen kiinteistönkäyttösuunnittelun. Kehitimme henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen arviointityökaluja ja -raportteja.

47

5. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavissa tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty arviointiasteikkoa 1–5.

1. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna 2. Tulostavoite on osittain toteutunut 3. Tulostavoite on lähes toteutunut 4. Tulostavoite on saavutettu 5. Tulostavoite on ylitetty Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee minis­teriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

48

Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toteuma 2011 (arvio)

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen tavoite 2015

Toteuma ja tulosanalyysi

Tuottavuusmittari on käytössä.

Tuottavuuden keskimääräinen vuosimuutos on positiivinen.

Tuottavuusmittari on käytössä. Asiantuntijalaitoksena Työterveys­ laitoksen tuotoksia ei voida mitata vakioituina suoritteina. Kasvaneet tai ennallaan pysyneet suoritemäärät ja käytetyn työpanoksen pienentyminen osoittavat kuitenkin, että tuottavuus on edelleen kehittynyt positiivisesti.

Tuottavuus Tuottavuuden kehittyminen

Toteuma 4 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimenpiteet

TTL on asettanut uudet vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman laitoskohtaiset tavoitteet ja laatinut toimeenpanosuunnitelman keväällä 2012 annettavan ohjeistuksen mukaisesti.

TTL on toteuttanut aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiseksi asetetut tavoitteet vuodelle 2012 taloudellisten kokonaisvaikutusten osalta.

TTL:n tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on kehittynyt uudessa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet toteutettu taloudellisten kokonaisvaikutusten osalta.

TTL on osallistunut vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen STM:n ja VM:n ohjeiden mukaisesti. TTL toteutti ydintoimintoanalyysin tiedonkeruuvaiheen ja on osallistunut hallinnonalan VATU-ryhmän toimintaan.

Aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet ja TTL:n htv-määrä on laskenut.

49

TTL on osallistunut aktiivisesti Inhimillisen pääoman -ohjelman suunnitteluun ja kehittämiseen ja antanut asiantuntijuuttaan ohjelman käyttöön sekä osallistunut IPO-materiaalien tuottamiseen. TTL on itse käyttänyt IPOohjeistuksessa mainittuja työvälineitä omassa toiminnassaan, esim. ”Onnistu osaamisen uudistajana”-arviointi.

Toteuma 4 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttö

TTL:lla on JHS-179 suosituksen mukainen nykytilan kuvaus kokonaisarkkitehtuuristaan.

Kokonaisarkkitehtuurin soveltamismahdollisuudet rekistereiden ja tutkimusaineistojen yhteiskäytössä on selvitetty SOTERKOyhteistyössä

Työterveyslaitos on tunnistanut hallinnonalan yhteistyössä toiminnot, joissa kokonaisarkkitehtuuri parantaa tuottavuutta ja ottanut niissä menetelmän käyttöön

TTL on tehnyt strategisen kokonaisarkki­ tehtuurikuvau­ksen. Arkkitehtuuria hyödynnettiin laadun ja riskien arvioinnissa. Kokonaisarkki­ tehtuurin mukainen tietohallinnon ohjausmalli otettiin käyttöön.

Rekistereiden ja tutkimusaineisto­jen yhteiskäyttöä selvitettiin Soterkon TIETOKOohjelmassa ja OKM:n työryhmässä. Tilastolain uudistamiseen tehtiin yhteiskäyttöä edistäviä ehdotuksia.

Toteuma 4

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tehostaminen

50

TTL:n omat ICT-lin­ jaukset noudattavat JulkICT-strategiaa (valmistuu 05/2012) sekä hallinnonalan yhteisiä ICT-linjauksia.

Tietohallintolain ja JulkICT strategian edellyttämät ja muut VIP:n tarjoamat yhteiset palvelut sekä järjestelmät on otettu käyttöön

TTL laati ICT:n kehittämis­linjaukset, jotka ovat kansallisten linjausten mukaisia.

Toteuma 4

Soterkoyhteenliittymä

TTL toteuttaa osaltaan Soterkon tutkimus- ja kehittämisohjelmia sekä vahvistaa verkostoa muiden tki-toimijoiden kanssa.

TTL on osallistunut Soterkon tutkimusohjelmien avulla valtioneuvoston yhteiseen hanketoimintaan hallitusohjelman mukaisesti. Tulevaa hanketoimintaa on linjattu SOTERKOn pidemmän aikavälin suunnitelmien mukaisesti.

TTL osallistui kaikkiin Soterkon ohjelmiin ja koordinoi niistä kahta.

Soterkon ja LYNETin yhteistyötä vahvistettiin.

Soterko-yhteistyössä mm. arvioitiin hallituksen nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä politiikkatoimia sekä osallistuttiin Nuorten yhteiskuntatakuu -toimenpiteiden kehittämiseen Toteuma 4

Viestinnän kehittäminen

TTL osallistuu hallinnonalan yhteiseen kansalaiskyselyyn.

Sidosryhmäyhteistyö:

TTL:n viestinnän vaikuttavuus on parantunut (kansalaiskysely 2012, mediabarometri 2013, mainetutkimus 2014).

TTL osallistui hallinnonalan yhteiseen Kansalaiskyselyyn joulukuussa 2012. Tulosten mukaan TTL:ta pidetään erittäin luotettavana, se on melko tunnettu, mutta saatetaan sekoittaa työterveyshuoltoon.

Toteuma 4

Julkaisutoiminta:

Yhteistyösopimus on voimassa ja yhteistyö on käynnistynyt soveltuvin osin.

TTL käyttää soveltuvin osin THL;n julkaisujen tuotanto-, varastointi- ja jakelujärjestelmää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos ovat tehneet julkaisutoiminnan yhteistyösopimuksen joulukuussa 2012. Työterveyslaitos on tutustunut Neon-järjestelmän ja Julkari- julkaisu-arkiston käyttömahdollisuuksiin.

Toteuma 2

51

TTL neuvottelee ja tekee sopimuksen Kansalliskirjaston kanssa julkaisuarkistoon siirtymisestä.

TTL on siirtänyt sopiviksi katsomansa julkaisut julkaisuarkistoon.

Työterveyslaitos on neuvotellut Kansalliskirjaston kanssa julkaisuarkistoon siirtymisestä ja siitä tehtävästä sopimuksesta. Kansalliskirjastolla ei kuitenkaan ole ollut resursseja edistää hanketta Työterveys-laitoksen kanssa.

Tilannetta tarkastellaan uudestaan keväällä 2013 Toteuma 3

Asiakkuuksien hallinta:

TTL on kartoittanut asiakasrekisterinsä yhteisen ratkaisun pohjaksi.

TTL:ssä on käytössä hallinnonalan yhteinen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmä.

TTL on kartoittanut asiakasrekisterinsä osana hallinnonalan kartoitushanketta. Koska TTL:lla on jo käytössään oma CRM-järjestelmä osana Johtamisen tietojärjestelmää (Joti), erillisen uuden järjestelmän rinnakkainen käyttöönotto ei toisi lisäarvoa.

TTL voisi hyötyä uudesta järjestelmästä lähinnä mahdollisuutena saada ostaa järjestelmästä tarvitsemansa tiedot yksittäisinä tietoluovutuksina.

Hyödyllisiä tietoja voisivat olla sidosryhmien, päättäjien ja työterveyshuoltojen yhteystiedot.

Osana verkostotoimintaa TTL tunnistaa alueelliset kehittämistarpeet ja yhteistyömuodot sekä suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä.

TTL tuottaa tai on muutoin varmistanut, että alueellisesti on saatavilla kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluita, joilla edistetään myös työn houkuttelevuutta.

TTL on toimittanut AVIen työsuojeluvastuualueille keskeiset alueelliset tilastotiedot vuosisuunnittelun tueksi.

Työhyvinvoinnin kehittäjän valmennus TYHYKÄS® käynnistettiin lokakuussa.

TTL on tuottanut koulutuskokonaisuudet työhyvinvinvointipalveluiden tuottajille.

TTL valmistelee koulutuskokonaisuuden uusille työhyvionvointipalveluiden tuottajille.

52

Toteuma 4

TTL tuottaa sosiaali- ja terveystietoa omalta vastuualueeltaan kansalaisille SADe-ohjelman yleinen sosiaali- ja terveystietohankkeen painopisteiden mukaisesti.

TTL on tuottanut hankkeessa sovitut kansalaisten sosiaali- ja terveystietokokonaisuudet.

TTL on tuottanut hankkeessa sovitut kansalaisten sosiaali- ja terveystietokokonaisuudet.

Hallinnonalan kansalaisille tuottama sosiaali- ja terveystieto on koordinoitua ja tavoittaa kohderyhmänsä tehokkaasti.

Työterveyslaitoksella on ollut valmius tuottaa kansalaisten sosiaali- ja terveystietokokonaisuudet.

TTL:stä riippumattomista syistä hanke ei ole edistynyt.

Toteuma 2

Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastusten kehittäminen.

TTL kehittää riskienhallintaa ja valvontaa kiinteänä osana johtamisjärjestelmää

TTL:lla on käytössä systemaattinen riskienhallinta sekä kattava valvonta ja sitä tukeva sisäinen tarkastus.

TTL on suunnitellut ja toteuttanut kolmella toiminta-alueella ydintoiminnan riskien ja laadunarviointikierrokset CAF-mallissa. Tuloksena on systemaattinen laadun kehittämisen ja riskienhallinnan toimintatapa Työterveyslaitoksessa. Laatua ja riskejä hallitaan vastuutettujen ja aikataulutettujen hallinta- ja kehittämistoimien sekä sähköisen työkalun avulla.

Asiakasratkaisuttoiminta-alueella suoritettiin laatujärjestelmään liittyen 5 kpl FINASin ulkoista arviointia ja 41 kpl sisäistä auditointia.

Toiminta-alueella panostettiin kattavaan taloudelliseen seurantaan ja tarjous- ja sopimuskäytäntöjä kehitettiin edelleen. Vähintään 20 000 euron suuruiset myyntitarjoukset ja -sopimukset tarkastetaan keskitetysti.

T&K-toiminnan riskin ja laadunhallinnan toimenpiteitä olivat: Hyvä T&K-käytäntö TTL:ssä -käsikirjan päivitys ml. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uusien ohjeiden sisällyttäminen,

53

T&K-projektipäälliköiden koulutus,T&K-projektiprosessimallin edelleen kehittämi- nen, mm. projektien talouden ja sisällön seurantakäytännöt Toteuma 4

Toimitilojen käytön ja hankintatoimen tehostaminen.

TTL laatii suunnitelman toimitilojensa tilatehokkuuden lisäämiseksi siten, että vuoteen 2015 mennessä tilankäytössä lähestytään selkeästi 25 htm2/henkilö tavoitetta.

TTL:n toimitilatehokkuus toimistotiloissa on parantunut ja lähestynyt selkeästi 25 htm2/henkilö tavoitetta.

Toimitilaratkaisujen suunnittelu on käynnistynyt Meilahdessa, tavoitteena on 18 m2/hlö vuoden 2015 lopussa.

Lappeenrannan ja Tampereen toimipisteiden tilatehokkuus paranee vuoden 2013 aikana, tilaa on 18 m2/hlö vuoden lopussa.

Toteuma 4

TTL on selvittänyt Hanselin käyttöasteen kaikissa hankinnoissa.

Sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen.

54

TTL on nimennyt tasaarvoyhdyshenkilön ja laatinut/päivittänyt toiminnallisen tasaarvosuunnitelman.

TTL on lisännyt Hanselin käyttöä niin, että käyttövelvoitteen alaisissa hankinnoissa on 100 % ja muissa hankinnoissa käyttöaste lisääntynyt verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen.

TTL on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tukenut ministeriön työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.

Hanselia käytetään käyttövelvoitteen alaisissa hankinnoissa.

Toteuma 4

Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin ja julkaistiin vuonna 2012 tasaarvosuunnitelma vuosille 2012–2015 sekä nimettiin tasa-arvoyhdyshenkilö.

Toteuma 4

Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos Toteuma 2008

Toteuma 2009

Toteuma 2010

Toteuma 2011

Toteuma 2012

889

1 743

1 728

1 572

891

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus: •

rahoitus muilta valtion virastoilta*

•

rahoitus EU:lta

1 229

1 704

2 074

2 358

1 907

•

muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus**

3 990

3 621

3 110

3 060

3 082

•

rahoitus Suomen Akatemialta

1 024

1 109

1 307

1 451

1 101

•

rahoitus Tekesiltä ja SHOK:lta

1 299

984

1 052

1 473

1 754

•

yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot 43 %

39 %

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % * Sisältää ministeriöiden osuuden ** Sisältää TSR:n rahoituksen

Taulukko 3. Yhteisrahoitteinen valtion ulkopuolinen T&K-rahoitus yhteensä ja päärahoittajittain (1000 euroa).

Taulukko 4. Maksullisen toiminnan tulos ja kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta (1 000 €)

2008 toteuma

2009 toteuma

2010 toteuma

2011 toteuma

2012 toteuma

2012 toteuma

(Erikseen maksuperustelain mukaisista ja erityislakien suoritteista) Maksullisen toiminnan tuotot (palvelu ja koulutus) • suoritteiden myyntituotot • muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen

17,2

17,2

17,4

17,6

17,5

–

100 %

100 %

100 %

100 %

100 %

100 %

55

henkilötyövuotta 850

799

800

751

750

736

736

2010

2011

700

704

650 600 550 500

2008

2009

2012

Kuva 18. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2012.

Työterveyslaitoksen henkilötyövuosien kehitys on ollut laskeva vuosina 2008–2011. Tulostavoitteeksi asetetut henkilötyövuosivähennykset toteutettiin tulossopimuksessa kirjatulla tavalla ja ne pyrittiin kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti.

50

% 46

45

44

42

43

43

45 40 35

44

44

44 41

37

44 39

36

30 25 18

20 15

12

12

21 15

17

12

Ratkaisujen kehittäminen

10 5 0

Tiedolla vaikuttaminen 2006

2007

2008

2009

2010

Kuva 19. Työtunnit toimintamuodottain %.

56

Asiakasratkaisut

2011

2012

Taulukko 5. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2010—2012

Menot (1 000 euroa) 2010

Työorganisaatiot

6 139

3 429

2 710

Inhimillinen työ

5 802

2 403

3 399

Työympäristö

16 503

9 813

6 690

Työterveys

15 028

7 509

7 519

8 879

4 613

4 266

Sis.palvelut ja yhteiset

14 878

Tiedolla vaikuttaminen

10 965

Ratkaisujen kehittäminen

23 789

Asiakasratkaisut

21 480

Muu toiminta

10 704

Yhteensä

67 229

2012

66 942

2010

Valtionapu (1000 euroa)

Osaamiskeskus

Hyvät käytännöt

2011

Omat tuotot (1000 euroa)

2011

978

9 540

2010

13 900

1 925

10 121

8 866

13 668

13 946

17 412

18 748

4 068

1 763

679

447

10 025

28 745

29 796

29 987

43 %

45 %

45 %

14 220 67 083

2012

7 615

20 511

2 096

2011

8 869

22 812

2012

38 484 57 %

13 773

37 146

37 096

55 %

55 %

Milj. euroa 20 18 16

16,6

16,4

17,2

17,2

17,4

17,5

9,2

9,3

10,1

18,7

14 12 10 8

7,1

7,9

8,4

8,9

Asiakasratkaisut

6 4 2 0

1,3

1,3

1,1

1,1

1,1

2006

2007

2008

2009

2010

2,1

2011

1,9

Ratkaisujen kehittäminen Tiedolla vaikuttaminen

2012

Kuva 20. Omat tuotot toimintamuodoittain euroa 2006–2012. Työterveyslaitos siirtyi uuteen organisaatioon vuoden 2011 alusta alkaen. Vuosien 2006–2010 vertailutiedot on laskettu yhdistämällä koulutuksen tuotot palvelutuottoihin.

57

Taulukko 6. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2006–2012.

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Tuotot (M€)

26,2

27,7

27,9

28,4

28,7

30,3

30,0

Tuloutettu valtionapu (M€)

36,3

38,1

39,0

37,9

38,5

37,1

37,5

59

58

57

56

57

55

56

Valtionavun osuus menoista (%)

Taulukko 7. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2006–2012.

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

VOO-kulut

46,6

48,8

51,4

47,2

47,7

45,2

46,1

VOO-tuotot

11,5

11,7

11,0

11,5

11,8

11,0

11,4

25 %

24 %

21 %

24 %

25 %

24 %

25 %

VOO-tuotto %

Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Vaatimustaso ylittyi 5 % vuonna 2012.

Tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2011 (arvio)

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen tavoite 2015

Toteuma ja tulosanalyysi

Hyvinvoinnille vahva perusta.

Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla.

Työn ja työolojen ja työelämän laadun kehittäminen.

Työterveys, työtur­vallisuus ja työhyvin­voinnin tukeminen ovat osa yritysten strategiaa

Johtamisen ja ikäjohtamisen kehittäminen on käynnistetty työpaikoilla.

Johtamisen kehittämisverkoston toiminta on vakiintunut ja julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit on tehty.

Johtamisen kehittämisverkoston toiminta on toteutunut JKV:n joryn vahvistaman suunnitelman mukaisesti Toteuma 4

58

TTL on osallistunut Työelämän laatu (TYLA)verkoston toimintaan.

TTL on osallistunut työelämän kehittämisstrategian valmisteluun ja osallistunut sen jalkauttamiseen.

TTL osallistui aktiivisesti Työelämän kehittämisstrategian ja sen toimeenpanosuunnteilman valmisteluun ja teki esityksen työelämän tiedon tuotannon uudistamisesta Toteuma 4

Muu verkostoyhteistyö on vakiintunut valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Työhyvinvointifoorumin ja Johtamisen kehittämisverkoston toimintoja on kehitetty ja niiden kontaktipintoja on yhdistetty vaikuttavuuden takaamiseksi. Alueneuvottelukuntien roolia on täsmennetty ja viety dynaamisempaan suuntaan. TTL:n aluetoimipisteiden pääfokus on paikallisen asiakasrajapinnan kohtaamisessa.

THF:n toiminta on vakiintunut.

Toteuma 3,5

TTL:n koordinaatiossa on suunniteltu hankeen viestintä ja vaikuttaminen.

Suunnitelman toteuttaminen on aloitettu.

TTL vastaa Työhyvinvointifoorumin operatiivisesta toiminnasta.

TTL on huolehtinut siitä, että työterveyshuollon toimijoilla on käytettävissään paras tieto ja yhteistyön areenat yhteistyön parantamiseksi.

Työhyvinvointifoorumin toiminta on vakiintunut.

Viestinnällä ja koulutuksella on lisätty työnantajien ja työterveyshuollon toimijoiden tietoisuutta ja osaamista sekä parannettu yhteistyötä työterveyshuoltoa koskevissa kysymyksissä.

Viidellä paikkakunnalla on toteutettu palvelutoimintana koulutuskiertue ja työterveyshuollon verkostotoiminta.

Toteuma 3

59

Työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työpaikalla (työterveys-yhteistyö).

Työterveysyhteistyön käsitettä on selkiytetty.

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista arvioida työympäristön ja työyhteisön vaikutuksia työntekijän työkykyyn on parannettu.

Koulutussuunnitelma osaamisen kehittämiseksi on tehty ja osin toteutettu.

Työterveysyhteistyölle on kehitetty selkeät toimintatavat.

Osana Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan kirjoittamista on määritelty työterveysyhteistyön käsitettä ja prosessia.

Työterveysyhteistyö on implementoitu kaikkiin koulutuksiin sekä kehittämis- ja konsultointipalveluihin. Sekä työterveyshuoltohenkilöstön, työsuojelupäälliköiden että yritysten osaamista on vahvistettu.

Työkyky–teema on integroitu kaikkeen työterveyshuollon koulutukseen; lisäksi järjestettiin avoimena koulutuksena neljällä paikkakunnalla kahden päivän ”työkyky hallintaan” -koulutus.

Erillistä koulutussuunnitelmaa ei ole tehty.

Toteuma 3

Työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelma on käynnistetty suunnitelman mukaisesti.

TTL on toteuttanut työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelman.

Vaikuttavuusohjelma (90 pv sääntö, B-lausuntojen arviointi, PIRA, pientyöpaikkojen työterveyshuolto) on aloitettu 1.11.2012 STM rahoituksen v.2012– 13 varmistuttua.

Toteuma 4

Hankkeiden kehittämät käytännöt on sisällytetty koulutukseen.

Masto-, Mieli 2009, Tomahoek-, MIRA ym. ‑hankkeissa kehitetyt käytännöt on sisällytetty osaksi työterveyshuoltoa.

Masennuksen hoitokäytäntö -sisällöt, SEITTI–hankkeesta toimintasuunnitelmaosio sekä MIRA–kokonaisuus on sisällytetty pätevöittävään koulutukseen.

Masennukseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä työtoimintalähtöisiin menetelmiin liittyvää avointa koulutusta onjärjestetty.

Toteuma 4

60

Parannetaan työterveyshuollon yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuvaa asiakasosaamista koulutuksen, tutkimuksen ja hyvien käytänteiden ja toimintamallien levittämisen avulla.

Työterveys-huollon asiakasosaamisen hyvät käytännöt ja yhteistyön malleja on levitetty ja niiden vaikutuksia seurataan.

Koulutusta on annettu asiakasosaamista parantavista menetelmistä, yrittäjyyden erityispiirteiden huomioimisesta, yhteistyöverkostoja on luotu, sekä asiakkuuden hallinnan ja työterveysyhteistyön uusia toimintamalleja (esim. vastuumatriisi työterveysyhteistyöhön, hyvät asiakkuuden hallinnan käytänteet) on alettu kehittämään.

Toteuma 4

Pienten yritysten, yrittäjien ja omaa työtään tekevien työterveyshuollon kehittämissuunnitelma on tehty ja käynnistetty

Pienten yritysten, yrittäjien, omaa työtään tekevien, maatalousyrittäjien ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työterveyshuoltopalvelujen kattavuus ja laatu on parantunut.

Pienten, alle 20 hlöä työllistävien yritysten, työterveyshuoltomalli on valmistunut ja hyväksytty STM:n tth-neuvottelukunnassa.

Implementointi työterveyshuolloille ja yritysneuvojille on käynnistynyt samoin tiedottaminen sidosryhmille. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä on jatkettu koulutuksen keinoin.

Toteuma 4

Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen työuran eri vaiheissa.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamallien uudistaminen on käynnistetty.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamallit on ajantasaistettu ja toimintamallit on viety käytäntöön.

HTTHK –toimintamallien kehittäminen on viimeistelyssä, malleja on pilotoitu ja osittain integroitu koulutukseen ja konsultointiin.

Toteuma 4

Työkyvyn tuen, ml. case-management-toimintamalleja on kehitetty ja koulutus on aloitettu.

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallit on kehitetty ja viety käytäntöön.

Työkyvyn tuen ja työkykyohjauksen (case management) malleja on kehitetty (selvitys) ja arvioitu (uusi tutkimushanke).

Täydennyskoulutus on siirtynyt vuodelle 2013.

Toteuma 3

61

Työterveyshuollon henkilöstön koulutusta on kehitetty.

Työterveyshuollon henkilöstön koulutus on asetuksen 1484/2001 mukaista ja sisältö vastaa uudistunutta työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon kouluttajaryhmä on päivittänyt työterveyshuollon oppisisältöjä vastamaan työterveyshuollon nykyhaasteita ja ennakoinut uusien säädöksien nopean implementoinnin koulutuksien sisältöön.

Työterveyshenkilöstön henkilöstön määrätietoinen ja systemaattinen koulutuksen kehittäminen käynnistyy helmikuussa 2013, pilotointi ja arviointi lokakuussa 2013 Toteuma 3

Toimenpiteitä on käynnistetty vammaisten ja osatyökykyisten työhön osallistumisen parantamiseksi.

Vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön on lisätty ja vaikutuksia selvitetty.

Yhteistyössä Kelan kanssa tehdyssä 1,5 vuoden seurannassa todettiin vuonna 2007 osasairauspäivärahaa saaneiden riskin jäädä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyneen 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin lisääntyneen 8 % verrattuna kaltaistettuun täyttä sairauspäivärahaa saaneiden ryhmään. Koska osatyökyvyttömyyseläkettä saavista noin 60 % on työssä, osasairauspäiväraha näyttää lisäävän työssä pysymistä.

TTL on toteuttanut yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa kirjallisuuskatsauksen tavoitteena koota tietoa työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä.

Vaikuttavuutta on tarkasteltu henkilöiden työllistymisen ja työkyvyn sekä mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta.

TTL selvitti työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja.

62

TTL käynnisti ETK:n, Tampereen yliopiston, Kevan, Varman ja Ilma-risen kanssa nk. Ranta-halvarin mietinnössä mainitun tutkimuksen työkyvyttömyyseläk-keelle johtaneista kehi-tyskuluista sekä työky-kyä tukevista tervey-denhuollon ja muiden palveluiden saannista ja ajoituksen oikea-aikaisuudesta selvittä-mällä työeläkepäätöksen saaneiden henkilökoh-taista työkyvyttömyys-eläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia.

Työterveyslaitos on osallistunut ministeri Risikon asiantuntijaryh-mään osatyökykyisten osallistuminen työelä-mään hankkeessa.

Toteuma 4

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin.

Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat.

Työterveyshuollon roolin kirkastaminen työterveyshuollon, muun terveyden huollon, sosiaalivakuutuksen ja työeläkevakuutuksen yhteistyössä sekä yhteistyön rakentaminen.

TTL on osallistunut sujuvien hoitoketjujen rakentamiseen työkyvyn tukemiseksi edistämällä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyön huomioonottamista järjestämissuunnitelmissa.

Työterveyshuolto on integroitunut osaksi terveydenhuoltojärjestelmää STM:n linjausten mukaisesti, huomioonottaen paikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit.

TTL osallistui TELA –kiertueen yli 20:een alueelliseen tilaisuuteen ja aloitti valmistelun alueellisten mallien rakentamiseksi. TTL osallistui Kuntaliiton kanssa toteutettuun Concentus -hankkeeseen.

Toteuma 4

63

Botnia-Seitti hanke on käynnistetty auditointien perusteella.

Seitti-hankkeeseen osallistuneissa yksiköissä kehitetyt toimintamallit on viety käytäntöön ja varmistettu Seitti -hankkeissa mukana oleville työterveyshuoltojen asiantuntijatuki ja tietoa jaettu valtakunnallisesti.

SEITTI–hankkeissa on kehitetty työterveyshuollon palvelurakenteita ja toimintamalleja alueellisesti Jyväskylän ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savon ja Lapin alueella hankkeet ovat käynnistymässä.

Toteuma 4

TTL on osallistunut työttömien ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntoutuksen saumattomuutta yhteistyössä THL:n kanssa.

TTL on kehittänyt työttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia siirtyä kuntoutuksen kautta työelämään yhteistyössä THL:n kanssa.

Työttömille suunnatuille toimenpiteille ei ole saatu rahoitusta. Hakemuksia on tehty ja neuvotteluja käyty.

Toteuma 2

TTL on mukana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä sekä on osallistunut opiskelijan terveydentilan selvittämiseksi tarvittavien toimenpiteiden kehittämiseen (ns.

Sora-lainsäädäntö) yhteistyössä THL:n kanssa.

TTL on kehittänyt opiskeluterveydenhuoltoa yhteistyössä THL:n kanssa.

TTL on aktiivinen toimija tietojärjestelmien kehittämisessä

Työterveyshuollon tietojärjestelmiä on kehitetty niin, että ne vastaavat työterveyshuollon yhteistyön ja raportoinnin tarpeisiin sekä muuttuneisiin säädöksiin ja oheisiin.

TTL:n edustaja on mukana kehittämistyössä STM:n perustamassa työryhmässä. Palveluna toteutettavassa YTHS-mallin arviointihankkeessa teema nostettu esille kehittämiskohteeksi.

Toteuma 4

TTL on pyrkinyt rekrytoimaan tietojärjestelmien kehittämiseen lääkäriasiantuntijaa siinä kuitenkaan onnistumatta, minkä vuoksi tehtiin uusi rekrytointisuunnitelma.

Toteuma 2

64

Laatukriteerit luodaan ja niitä aletaan implementoida yhteistyössä Kelan kanssa sekä koulutuksen ja laatuvastaavaverkoston avulla

Työterveyspalveluja tuottavilla yksiköillä on kattavasti toimiva laatujärjestelmä.

Laatukriteerien luominen on aloitettu HTTHK-oppaan teon yhteydessä. Niiden valmistuminen ja implementointi odottavat uuden asetuksen ja sitä seuraavan oppaan valmistumista.

Toteuma 4

Kaste II

Osaohjelma Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen on käynnistetty.

TTL on osallistunut osaohjelman, Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen, käynnistämiseen.

Kaste II:n osaohjelma: Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen toteutettu suunnitelman mukaisesti

Osaohjelma on käynnistetty suunnitellun mukaisesti: osaohjelman toimeenpanosuunnitelma on tehty ja vastuuhenkilöt ja tukiryhmä nimetty

TTL on osallistunut osaohjelman, Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen, toteuttamiseen.

TTL on osallistunut osaohjelman valmisteluun yhteis-työssä THL:n kanssa.

Toteuma 4

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa (pandemia)

Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa.

Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa.

Vakavien kemiallisten uhkien eli C-laborato-rioiden ylläpito ja kehittäminen.

Vakavien kemiallisten uhkien eli C-laboratorioiden ylläpito ja kehittäminen.

Olemme ylläpitäneet C-osaamiskeskuksen päivystystä, johon on vuoden 2012 aikana tullut 30 yhteydenottoa.

29.–30.8.2012 järjestettiin C-osaamiskeskuksen päivystäjien ja kenttäryhmäläisten koulutuspäivät Pelastusopistolla valmiuden kehittämiseksi.

OVA-ohjeita tuotettiin lisää 1 kpl.

Osallistuttiin Pelastusopiston koordinoimaan paloja pelastushenkilöstölle suunnattujen taktisten ja teknisten torjuntaohjeiden (TOKEVA-ohjeet) kehitysja päivitystyöhön.

Toteuma 4

65

Palvelukyky ja laatu käsittelyajat, kk Yhteistyö hallinnonalan muiden laitosten ja virastojen kanssa sekä asiantuntijapalvelu

TTL on käynnistänyt alueellisen yhteistyön kehittämisen.

TTL on luonut tutkimus-, koulutus- ja viestintäpalveluiden sekä muiden asiantuntijapalveluiden tuotantoon selkeän ja toimivan palvelukonseptin.

TTL:n tutkimuspuolella työhyvinvointitoiminnan tilannekuva on koottu, hankkeita on käynnissä ja työhyvinvointifoorumin tietopohjaa on vahvistettu.

Työhyvinvointikylän visio on konkretisoitu ja ensimmäinen versio lanseerattu, kehittämisfokus on muotoiltu kärkituotteissa, 4 rekisteröintiä kirjattu vuonna 2012, lisäksi 8 uutta prosessissa.

Toteuma 4

TTL valmistelee työsuojeluviranomaisen määräämiä työolosuhdemittauksia ja ‑selvityksiä koskevat lausunnot sovitussa ajassa.

Lausunnot on toteutettu tilauksen mukaan. Lausuntojen toimitusaikoja kehitetään osana laitoksen laatutyötä ja palveluhenkilöstön perehdytystä.

Toteuma 4

66

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteuma 2011 Henkilöstömäärä1 (htv) • yhteensä • budjettirahoitus • maksullinen toiminta

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen tavoite 2015

seurataan

seurataan Yhteensä 704 htv

736 Budjettirahoitus 490 htv Maksullinen toiminta 214 htv

522 214

Työhyvinvointi • työtyytyväisyysbarometrin indeksi2

3,7 (2009)

(Tehdään 2013.

Vähintään sama taso kuin 2011.)

(Tehdään kysely 2013.)

sairauspoissaolo% 3,4 (2010)

enintään sama taso kuin 2010

63 v 9 kk (25 henk)

korkeampi kuin 2010

vähintään 64,5 v

64 vuotta (28 hlöä)

0,6

alle 0,5

alle 0,5

0,3 %

27

enintään 27

enintään 25

21% määräaikaisia

• esimiesarvioinnin indeksi3 • sairauspoissaolot4

Henkilöstörakenne ja osaaminen • eläkkeelle siirtymisen keski-ikä • työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus (% henkilöstöstä) • määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä)

Toteuma

Vähintään aiempi taso.

Tehdään kysely 2013 ja 2015.

Yli valtion keskitason.

Tehdään kysely 2013 ja 2015. enintään sama taso kuin 2010

Sairauspoissaolot: 2,6 % eli poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi edellisestä vuodesta.

Rahoitus Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Työterveyslaitokselle on vuoden 2012 talousarviossa myönnetty 36,87 miljoonaa euroa.

Taulukko 8. Rahoitus Toimintamenot

2010 toteuma

2011 toteuma

2012 toteuma

Menot (1000 euroa)

65 748

66 939

67 083

Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot

28 943

30 308

29 987

Nettomenot

36 805

36 631

37 096

Talousarvio/kehys

37 268

37 628

37 369

194

758

527

Tilikauden tulos

1 2 3 4

Tarkempi erittely henkilöstöstä liitteenä.

TTL:n oma kysely. Toteutetaan vähintään joka toinen vuosi.

TTL:n oma kysely.

Jatkuva seuranta ja raportointi vuosittain. Sairauspoissaolot pv/htv

67

6. Tilinpäätösanalyysi 6.1 Rahoituksen rakenne

Työterveyslaitoksen taloudellinen tilanne on vuoden 2012 osalta tasapainossa. Työterveyslaitos saavutti lievästi ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2012 ylijäämä oli 0,5 milj. euroa, laskua vuoteen 2011 verrattuna oli 0,2 milj. euroa.

Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 56 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toiminnalla.

6.2 Tuotot

Oman toiminnan tuotot olivat 29,9 milj. euroa, mikä vastaa budjetoitua tasoa. Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,3 milj. euroa. Erityisesti palvelutoiminnan tuotot kehittyivät suotuisasti.

Valtionapua saatiin 37,4 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Kun valtionapuun lisätään edelliseltä vuodelta siirtynyt 3,9 milj. euroa sekä vastaavasti vähennetään seuraavalle vuodelle siirtomäärärahana siirtyvä 3,8 milj. euroa, on tuloutetun valtionavun määrä 37,5 milj. euroa.

6.3 Kulut

Kulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa, käyttömenot ja henkilökulut olivat 64,0 milj. euroa, mikä vastaa talousarvion tasoa. Kulut pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2011, vieraiden palvelujen osuus kustannuksista laski selkeästi. Palkat ja henkilökulut toteutuivat hyvin lähellä vuoden 2011 tasoa.

Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 2,9 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,1 milj. euroa.

6.4. Tase

68

Taseen loppusumma oli 57,7 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 1,3 milj. euroa.

7. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toimintaa ja taloutta vuosikellon mukaisessa suunnittelun ja seurannan prosessissa. Lisäksi toimintavuonna toteutettiin ydintoimintojen laadun ja riskien arviointikierros, joka toteutetaan jatkossa systemaattisesti osana toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kierroksen keskeisimmät huomiot kirjattiin kehittämistehtävinä toiminta-alueiden toimintasuunnitelmiin.

Lisäksi vuonna 2012 toteutettiin •

FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotka kohdistuivat Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtamisjärjestelmään sekä laboratoriotoiminnoista kemialliseen analytiikkaan, biomonitorointiin sekä henkilönsuojaintestaukseen.

•

Lisäksi arvioitiin henkilönsuojaindirektiivin mukaisen ilmoitetun laitoksen toiminta akkreditointia varten

Itsearviointeina on toteutettu mm.: •

laboratorioiden ja tuotelinjojen auditoinnit

•

innovaatiomallin toimivuuden arviointi

•

Yhteisten palveluiden arviointi

•

johtoryhmätyö.

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2012.

8. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.

69

9. Allekirjoitukset ja määräajat

Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Helsingissä 6.3.2013

Sinikka Laisaari Puheenjohtaja

Leo Suomaa Varapuheenjohtaja

Pirjo Harjunen

Maire Lumiaho

Kari Haring

Riitta Työläjärvi

Margareta Heiskanen

Risto Ihalainen

Jan Schugk

Katja Leppänen

Harri Vainio Pääjohtaja

70

LIITE 1: Erittely henkilöstöstä Henkilötyövuosierittely

2010 toteuma

2011 toteuma

2012 tavoite

2015 tavoitetila

2012 Toteuma

Henkilötyövuodet yhteensä, josta

736

736

703

704

• maksullinen toiminta

214

230

203

214

• budjettirahoitteinen toiminta

522

506

500

490

Henkilötyövuosien vähentämisen kumulatiivinen toteuma (vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaan).

71

TYﾃ傍ERVEYSLAITOS Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki Puhelin 030 4741 www.ttl.fi