Työterveyslaitoksen TOIMINTAKERTOMUS
2020
Työterveyslaitoksen johtokunta 8.4.2021 Työterveyslaitos Helsinki 2021
1
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Sisällys Pääjohtajan yhteenveto vuodesta 2020 .............................................................................................................. 3 1 Työterveyslaitoksen toimintaympäristö 2020 ................................................................................................ 5 2 Työterveyslaitos jatkoi vaikuttavaa työtä ........................................................................................................ 6 3 Ratkaisuja tutkitun tiedon avulla ....................................................................................................................... 7 4 Palvelut suomalaista työelämää tukemassa ................................................................................................... 9 5 Työterveyslaitos yhteiskunnallisena vaikuttajana ......................................................................................... 9 5.1 Työterveyslaitos uutismedioissa ............................................................................................................. 11 5.2 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa .................................................................................................. 12 5.3 Omat verkkopalvelut.................................................................................................................................. 13 5.4 Tapahtumatuotanto korona-aikana ...................................................................................................... 15 5.5 Asiantuntijana vaikuttaminen .................................................................................................................. 16 6 Johtaminen ja henkilöstö tulosten takana .................................................................................................... 17 7 Tutkimus- ja palvelutoiminta vuonna 2020 .................................................................................................. 21 8 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen .................................................................................................... 24 9 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi ......................................................................................................................... 28 10 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ............................................................... 29 11 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä ....................................................................................... 29 12 Allekirjoitukset .................................................................................................................................................... 30
2 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Pääjohtajan yhteenveto vuodesta 2020 Vuosi 2020 avautui Työterveyslaitoksen kannalta täynnä toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Olimme tilanteessa, jossa aikaisempina vuosina annetut kehityspanokset alkoivat selvästi kantaa sekä viedä toimintaamme eteenpäin. Odotimme muutosten täyttämien vuosien jälkeen tasaisempaa tahtia. Tämä pitikin täysin paikkansa vuoden 2020 ensimmäisen kvartaalin osalta, joka oli monessa mielessä vahvin toistaiseksi. Olimme hienosti mukana hallitusohjelman toteutuksessa. Samalla tutkimustoimintamme oli saamassa selvästi vahvempaa jalansijaa. Myös liiketoimintamme operatiivinen kannattavuus oli Q1/20 parempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kaikki kuitenkin muuttui maaliskuussa, kun keskuuteemme saapui COVID-19-pandemia ja Suomi siirtyi poikkeustilaan. Työterveyslaitoksen osalta orastava COVID-19-epidemia alkoi vaikuttaa toimintaamme heti vuoden vaihteen jälkeen. Annoimme ensimmäisen ohjeen koronaviruspandemialta suojautumiseksi tammikuun loppupuolella. Samalla aloimme asteittain vahvistaa koronapandemian vastaista toimintamalliamme. Strategiamme oli varautua ja valmistautua sekä tiedottaa ja ohjeistaa työpaikkoja Suomen yleistä tilannetta julkisesti eskaloimatta. Kun Suomi siirtyi poikkeusoloihin maaliskuussa, olimme tilanteeseen valmistautuneita. Riskiarvioinnin pohjalta jaoimme operatiivisen toimintamme kolmeen osaan. Siirsimme pääosan henkilökunnasta etätyöhön. Läsnätyön osalta vahvistimme koronaviruksen vastaisia työturvallisuustoimia. Arviomme on, että noin 1/5 Työterveyslaitoksen henkilökunnasta jatkoi läsnätyössä – pääasiassa laboratorioissamme ja poliklinikalla – koko vuoden 2020. Heidän johdollaan kehitimme jatkuvasti parempia ja työturvallisempia tapoja toimia koronaviruksen piirittämässä tilassa. Samalla pohdimme etätyön osalta keinoja toimia pitkitetysti etätyömoodissa. Voin ilolla todeta, että onnistuimme hyvin molemmissa. Pääsimme vuodesta 2020 läpi ilman merkittäviä vahinkoja. Haluankin kiittää kaikki työtisläisiä tästä panoksesta ja venymisestä. Tervehdin ilolla myös tutkimuksen viime vuoden aikana vallannutta vahvempaa imua. Tulevaisuuden osalta rahoituspohjamme on nyt selvästi vahvempi kuin aikaisemmin. Liiketoiminnoissa havaitsimme heti huhtikuussa, että vuodesta on tulossa hyvin tiukka tuottojemme kertymisen osalta. Jäimmekin selvästi jälkeen vuoden tuottotavoitteesta, mutta onnistuimme säilyttämään kannattavuuden hyvänä. Kun tuotot lähtivät laskuun, haimme aktiivisesti säästökohteita. Samalla halusimme kuitenkin välttää kaikin keinoin henkilöstön kannalta negatiiviset päätökset. Voin ilolla todeta, että onnistuimme tässä. Kolmantena koronapandemiaan liittyvänä toimenpiteenä ja uutena alueena toteutimme osana sosiaali- ja terveysministeriön pandemiastrategiaa meille osoitetut tehtävät. Ohjeistimme erityisesti työpaikkoja ja työterveyshuoltoja koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Olimme aktiivisesti mukana mediassa puhaltamassa yhteen hiileen ja koordinoimassa pandemian vastaisia toimenpiteitä. Erityisenä fokusalueena toimimme taustalla, kun Suomeen rakennettiin pikaaikataululla omavaraisuuden kannalta kriittistä kyvykkyyttä valmistaa hengityksensuojaimia ja maskeja. Vuosi oli Työterveyslaitoksen mediasuhteiden osalta työntäyteinen. Olimme mediassa jatkuvasti läsnä. Linjamme oli asiakeskeinen; pyrimme välttämään erilaisia eskalaatioita. Tätä työtä helpotti se, että suomalaiset työpaikat ja näitä tukevat työterveyshuoltotoimijat olivat meille tuttuja ja meillä oli vahvat, suorat kanavat heidän tavoittamisekseen. Vuoden aikana COVID-19-pandemian 3 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
vastaisessa työssä toimintamalliksemme vahvistui työsuojelulain mukainen riskinarviointi ja siitä seuraavat suojaustoimenpiteet, jotka räätälöidään työpaikkakohtaisesti Työterveyslaitoksen yleisten toimintaohjeiden pohjalta. Tältä osin haluan kiittää myös meidän kanssamme yhteistä työtä tehneitä työpaikkoja ja työmarkkinajärjestöjä. Yhdessä olimme enemmän. Kokonaisuudessaan viestintämme potentiaalinen vaikuttavuus oli vuonna 2020 tuplasti vahvempaa kuin vuonna 2019. Haluan nöyrästi lausua sekä omasta että Suomen puolesta suuren kiitoksen kaikille Työterveyslaitoksen COVID-19-ydintiimissä työskennelleille. Etenkin kevään aikana monet teistä venyivät uskomattomiin työsuorituksiin valtavan paineen alaisuudessa. Kannoitte vastuunne oivallisesti. Uskon kaikkien suomalaisten olevan teille tästä suurkiitoksen velkaa. Vuoden 2020 toisella vuosipuoliskolla toimintamme normalisoitui pandemian sävyttämässä toimintaympäristössä. Olimme edelleen vahvasti yhteiskunnallisesti mukana koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Samalla pääsimme vahvasti mukaan myös maan hallituksen linjaamien pandemian vastaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja käynnistämiseen. Vuoden 2021 aikana tärkein ulkoinen tavoitteemme onkin ottaa vahvasti haltuun valtioneuvoston loppuvuodesta 2020 linjaamat uudet tehtävät, joissa painottuvat työn murroksen johtaminen sekä työkyvyn varmistaminen COVID-19-pandemian jälkeisessä Suomessa. Uskon, että meillä riittää tärkeää tehtävää vuosiksi eteenpäin. Nyt osaltamme tärkeintä on täyttää meille annetut tehtävät, jotta koronaviruksen aiheuttamat murheet ja kärsimykset voidaan jättää yksi kerrallaan taaksemme. Vuoden 2020 aikana – pandemiasta ja kaikesta ulkoisesta muutoksesta huolimatta – onnistuimme myös ottamaan positiivisen askeleen eteenpäin ”Meidän työpaikka” -strategian toteutuksessa. Tervehdin ilolla selvästi parantuneita työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Uskon niiden yhdessä myös vuonna 2021 jatkuvan ”Meidän työpaikka” -prosessin kanssa antavan meille hyvät lähtökohdat kohdata tulevaisuus yhdessä. Tässä yhteydessä haluan lopuksi kiittää vielä vuoden 2020 lopussa normaalin syklimme puitteissa osin vaihtuvaa Työterveyslaitoksen johtokuntaa kaikkien johtokunnan jäsenten ainutlaatuisesta panoksesta vuonna 2020 sekä sitä edeltäneinä vuosina. Hyvinvointia työstä!
Antti Koivula pääjohtaja
4 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
1 Työterveyslaitoksen toimintaympäristö 2020 Toimintaympäristön ja Työterveyslaitoksenkin tekemistä tahditti vuonna 2020 koronaviruspandemia. Suomessa julistettiin poikkeusolot maaliskuussa, ja valmiuslaki oli voimassa 17.3.–16.6. välisen ajan. Valmiuslaki siirsi huomattavasti valtaa hallitukselle ja ministeriöille. Hallituksessa olivat Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Suomen ruotsalainen puolue. Suomen tavoitteena oli estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Valmiuslain nojalla Suomessa otettiin käyttöön muun muassa laaja etätyösuositus, rajoituksia kokoontumisiin ja matkustamiseen, kahden viikon karanteenit, suljettiin rajanylityspaikkoja, aloitettiin tarkastukset myös EU:n sisärajoilla ja suljettiin osa lentokentistä kansainväliseltä liikenteeltä. Opiskelijat ja koululaiset siirtyivät etäopetukseen kahden kuukauden ajaksi. Valmiuslaki salli myös mahdollisuuden puuttua terveydenhoitohenkilöstön työaikoihin. Koronaviruksen ensimmäisen aallon huippu ajoittui Suomessa huhtikuuhun. Syyskuun lopulla meillä alkoi levitä viruksen toinen aalto, ja loppusyksystä otettiin uudestaan käyttöön erilaisia suosituksia ja rajoituksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli antanut maskisuosituksensa aiemmin elokuussa. Syksyllä alueelliset koordinaatioryhmät (aluehallintovirastot, sairaanhoitopiirit ja kunnat) arvioivat suositusten ja rajoitusten tarvetta kolmivaiheisen epidemiologisen tilannekuvan perusteella. Tilannekuva jaettiin perustasoon, kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin. Hallituksen hybridistrategia perustui testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteeseen. Vuonna 2020 Suomessa todettiin 36 107 koronavirustartuntaa ja 561 COVID-19 -tautiin liittyvää kuolemaa. Hallitus hyväksyi Suomen koronarokotusstrategian joulukuussa. Joulukuussa Suomessa annettiin 1 767 rokotusta. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti koronaohjeiden laatimiseen eri toimialojen työpaikoille. Ohjeissa toimme esille alueellisten ja valtakunnallisten suositusten lisäksi työpaikoilla tehtävät koronaviruksen riskiarvioinnit. Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä selvästi muita EU-maita paremmin. Suomen talouden notkahdus jäi 3,9 prosenttiin toisella neljänneksellä, ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna Suomen talous supistui kolmannella neljänneksellä 2,7 prosenttia, mikä on hieman EU:ta (-4,3 %) ja euroaluetta (4,4 %) vähemmän. Koronan vuoksi käteen jäi valtava velka. Valtiokonttorin tietojen mukaan valtion velka oli lokakuun lopussa yhteensä 123,3 miljardia euroa. Alkuperäisessä eduskunnan hyväksymässä valtion vuoden 2020 talousarviossa nettolainanoton tarpeeksi arvioitiin 2,2 miljardia euroa. Seitsemännen lisätalousarvioesityksen mukaan tarve kasvoi noin 19,7 miljardiin euroon (Tilastokeskuksen talouden tilannekuva). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste laski 2,3 prosenttia vuonna 2020. Työllisyysaste oli joulukuussa 70,7 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski 1,9 prosenttia ja naisten 2,7 prosenttia. Työllisiä oli joulukuussa 2 496 000, mikä oli 74 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
5 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Työttömyysaste nousi 1,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2020 se oli 7,8 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 212 000, mikä on 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen tietojen mukaan konkurssien määrä väheni vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Konkursseja pantiin vireille 2 135, mikä on 488 konkurssia (18,6 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Konkurssien alhaiseen määrään vaikuttivat yritystuet, verohallinnon tarjoamat verohelpotukset ja väliaikainen konkurssilaki. Väliaikaisella lakimuutoksella rajoitettiin velkojan mahdollisuutta hakea yritys konkurssiin maaliskuun jälkeen syntyneiden maksurästien perusteella. Suomessa oli lomautettuna joulukuun lopussa 96 600 henkilöä, mikä on 68 900 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 127 200. Tämä on 32 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 43 700. Tämä on 10 900 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin joulukuun aikana 50 400, mikä on 5 000 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.
2 Työterveyslaitos jatkoi vaikuttavaa työtä Vuonna 2020 jatkoimme työelämän kehittämistyötä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin suuntautuneena, läpinäkyvänä ja yhtenäisenä tiiminä. Haluamme olla vaikuttava keskustelunavaaja työkyvyn, työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin saralla. Vuonna 2020 Työterveyslaitoksen päätavoite oli vastata hallitusohjelman toimintasuunnitelman mukaisiin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin siten, että tähän liittyvät toimenpiteet muodostavat myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa laadittavan tulossopimuksen rungon. Osatyökykyisten työllisyysasteen nostamiseen liittyen käynnistimme Työkyky-ohjelman koulutusten suunnittelun. Niiden tavoitteena on parantaa ammattilaisten työkykyosaamista ja viedä työkykykoordinaattorikoulutus ammattikorkeakoulujen tarjontaan. Lisäksi käynnistimme ohjelman työ- ja toimintakykyyn liittyvien toimenpiteiden arvioinnin Kykyviisarin avulla. Osallistuimme myös kokeilujen valtionavustushaun arviointiin ja käynnistämiseen. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan eli TYÖ2030-ohjelmaan liittyen valmistelimme toimintasuunnitelman ja osallistuimme ohjelman tiekartan laadintaan. Olemme myös toteuttaneet ohjelmaa suunnitelman mukaisesti STM:n, TEM:n, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kanssa toteuttamalla mm. toimiala- ja aluehankehaut, työpajoja, webinaareja ja nuorten työelämäkampanjan. Työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelman tavoitteena on rakentaa toimiva ja pysyvä työn, terveyden ja työkyvyn asiantuntijaverkosto koordinoimaan valtakunnallisesti alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tuottaa tietovaranto tutkimus- ja kehittämistyön tueksi. Ohjelma on käynnistynyt asiantuntijaryhmän työskentelyllä, ajankohtaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kartoituksella ja toimintasuunnitelman työstämisellä. Työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin edistämiseksi ja tukemiseksi käynnistimme yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa valtakunnallisen TYÖOTE-hankkeen, jonka tavoitteena on saumattoman hoitoketjun juurruttaminen erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välille.
6 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Työelämävalmiuksien kehittämiseksi ja työurasiirtymien tukemiseksi tuotimme menetelmän 9luokkalaisten uravalintojen parantamiseksi, materiaalia työpaikkaohjauksen tueksi ammatillisen koulutuksen työssäharjoittelujaksoille sekä tieteellisiä artikkeleita interventioiden vaikutuksista eri uravaiheissa kuten keski-ikäisten osaamisen varmistamiseen tähtäävän intervention vaikuttavuudesta. Käynnistimme uusia projekteja esimiesten tuen varmistamiseksi työuran alkuja loppuvaiheessa. Työterveyslaitoksen keräämästä laajasta sote-työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä kartoittavasta aineistosta on viestitty laajasti mediassa ja sote-organisaatiossa. Olemme olleet kehittämisen tukena sote-organisaatioissa ja käynnistäneet kehittämishankkeita sotetyöntekijöiden tukemiseksi sote-muutoksessa. Mielenterveysongelmien vähentämiseksi työelämässä koulutimme Hyvän mielen työpaikka oppimateriaalin pohjalta esihenkilöitä, teimme mielenterveyteen vaikuttavien työpaikkainterventioiden pohjalta policy briefin ja valmistelimme Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaa osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Osana kansallista Terveet tilat 2028 -ohjelmaa tuotimme uutta tutkimustietoa (esimerkiksi Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä – työterveyshuollon näkökulma -selvitys ja VOC-katsaus) ja verkkomateriaalia työpaikoille, terveydenhuollon ammattilaisille ja oireileville (esimerkiksi Oireilu sisäympäristössä -verkkosivut ja Sisäilma työpaikalla -verkkomateriaali esihenkilöille ja henkilöstölle) sekä osallistuimme aktiivisesti ohjelman asiantuntijatyöryhmän ja viestintäverkoston toimintaan. Julkaisimme myös useita blogeja ja tiedotteita sekä tuimme Terveet tilat 2028 toimintamallin rakentamista.
3 Ratkaisuja tutkitun tiedon avulla Työterveyslaitoksella oli vuonna 2020 käynnissä hieman yli sata tutkimus- ja kehittämisprojektia. Kuvassa 1 on muutamia esimerkkejä projekteissa saavutetuista tuloksista niistä tuotettujen verkkouutisten kautta esiteltynä.
7 1: Tutkimushankkeiden verkkouutisia vuonnasignert 2020./ Elektronisk underskrevet Electronically signedKuva / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Tuotimme vuoden aikana 224 tieteellistä julkaisua. Suhteessa tutkimukseen käytettävissä olleeseen henkilötyövuosimäärään tuottamiemme tieteellisten julkaisujen määrä kasvoi viime vuonna selvästi (kuva 2).
Kuva 2: Tieteellisten julkaisujen määrä ja tutkimukseen käytetty työaika vuosittain.
Laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminta sai ulkopuolista tutkimusrahoitusta 6,7 milj. euroa vuonna 2020 jääden 0,5 milj. euroa budjetoidusta. Tätä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena tilanteessa, jossa joidenkin tutkimushankkeiden toteutus viivästyi merkittävästi koronapandemian vuoksi mm. niiden edellyttämien työpajojen tai työpaikkavierailujen jäädessä toteuttamatta. Euromääräisesti suurimmat tutkimusrahoittajat vuonna 2020 olivat edellisen vuoden tapaan Työsuojelurahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö (Taulukko 1). Rahoittaja
2016
2017
2018
2019
2020
Yhteensä
Työsuojelurahasto
1 706
1 430
1 643
1 679
1 741
8 199
Euroopan sosiaalirahasto
1 576
1 979
1 717
1 273
1 532
8 078
Suomen Akatemia
2 020
2 430
1 655
944
358
7 407
Sosiaali- ja terveysministeriö
46
587
1 044
1 025
682
3 384
Tekes/Business Finland
993
615
368
53
74
2 102
Horizon
143
310
537
570
460
2 020
Muu ulkoinen
379
407
403
275
241
1 705
Muu julkinen
300
279
373
272
414
1 638
Kansaneläkelaitos
146
221
176
455
460
1 457
Euroopan Unioni
466
376
24
18
15
900
Yhteensä
7 775
8 633
7 940
6 565
5 978
36 892
Taulukko 1: Työterveyslaitoksen kymmenen suurinta T&K -rahoittajaa vv. 2016 – 2020 (tuhansia euroja).
Vuonna 2020 Työterveyslaitos käynnisti sisäisen tutkimushaun tutkimustoimintamme uudistamiseksi. Päätimme käynnistää seitsemän omarahoitteista tutkimushanketta, joihin jokaiseen sisältyy väitöskirjatyö. Hankkeiden kesto on n. kolme vuotta ja niiden aiheet vaihtelevat 8 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
nuorten työntekijöiden mielenterveydestä reilun alustatyön kautta työterveyden tilannekuvaan. Tutkimustoimintamme vahvistamiseksi käynnistimme myös prosessin viiden uuden tutkimusprofessorin rekrytoimiseksi tutkimusalueinaan työtoksikologia, työterveysepidemiologia, työkuormituksen hallinta, työterveyshuolto sekä työturvallisuus. Uudet tutkimusprofessorit aloittavat tehtävissään kevätkesällä 2021.
4 Palvelut suomalaista työelämää tukemassa Koronapandemia vaikutti merkittävästi Työterveyslaitoksen palveluihin vuonna 2020 ja jouduimme tekemään paikoin merkittäviä erityisjärjestelyjä niiden tuottamiseksi, kuten siirtämällä maaliskuussa koulutuksemme pääsääntöisesti verkkovälitteiseksi viikon varoitusajalla. Yleinen taloudellinen epävarmuus yrityksissä, toimintojen uudelleen suuntaamiset sekä työpaikoille pääsyn estyminen vaikuttivat palveluidemme kysyntään etenkin keväällä. Vuonna 2020 liikevaihtomme jäi budjetoidusta 2,1 milj. euroa keväällä ennakoidusti. Toteutettujen säästötoimenpiteiden ja resurssien uudelleen suuntaamisen myötä saavutimme kuitenkin nollatuloksen myyntikatteen ollessa kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Kysynnän heikkenemisen lisäksi operatiivista tulosta painoi se, että käytimme vuonna 2020 voimavaroja toiminnan kehittämiseen, kuten laboratorion tiedonhallintajärjestelmän (LIMS) uudistamiseen.
Kuva 3: Siirsimme tapahtumatuotantomme verkkoon (kuvituskuva).
5 Työterveyslaitos yhteiskunnallisena vaikuttajana Yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössämme onnistuimme vuonna 2020 erinomaisesti. Työterveyslaitos osallistui koronapandemian itseoikeutetusti hallitsemaan julkiseen keskusteluun aktiivisesti, maltilla ja argumenttinsa tarkasti tutkittuun tietoon pohjaten. Onnistuimme vuoden mittaan nostamaan esiin useita muitakin meille tärkeitä teemoja. Esimerkiksi etätyö ja työn imun kokemuksen vaihtelut kiinnostivat mediaa pitkin vuotta varsinaisten virukselta suojautumiseen liittyneiden aiheiden lisäksi. 9 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Koronapandemiaa koskevaa keskustelua varten Työterveyslaitos perusti heti alkuvuodesta 2020 ydinryhmän, jonka tehtäväksi lankesi mm. laitoksen kattavan ja merkittävän koronaohjeistuksen laatiminen. Tässä verkkomateriaalissa ohjeistimme työpaikkoja, työntekijöitä ja työterveyshuoltoja koronavirukselta suojautumiseen. Ohjeistus oli hyvin laajasti käytetty – esimerkiksi ohje työntekijöille keräsi vuoden aikana kaikkiaan yli 260 000 sivukatselua. Ohjeistukset kattoivat moninaisia koronapandemiaan ja työsuojeluun liittyviä tilanteita eri toimialoilla ja erilaisissa töissä, siivouksessa, maskien käytössä, etätyöjärjestelyissä ja niin edelleen. Oman ohjeistuksemme lisäksi tuotimme tärkeää taustatietoa ja materiaalia muiden toimijoiden (kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön) ohjeistuksia varten. Osana TYÖ2030-ohjelmaa (Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, www.tyo2030.fi) Työterveyslaitos tuotti myös verkkosivuston, jolle koottiin työpaikkojen kokemuksia koronapandemian keskeltä. Koronatarinoiksi kutsutulle verkkosivustolle koottiin videoita, joissa seurattiin mukaan kutsuttujen, eri toimialoja edustavien organisaatioiden elämää, haasteita ja selviytymisstrategioita vuoden mittaan. Sivustolle saattoi myös jättää oman organisaationsa kokemuksia työelämästä koronapandemian ajalta. Vuoden 2021 alussa sivuston keskeisin sisältö integroitiin osaksi TYÖ2030-ohjelman verkkosivustoa. Merkittävä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ponnistus oli Hyvinvointia työstä 2030 -raportin julkaisu marraskuussa 2020. Suomalaista työelämää ravistelee neljä suurta muutosvoimaa. Raportissa haastoimme keskusteluun siitä, miten menestymme yhdessä, kun ilmasto, väestörakenne, teknologia sekä ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat. Raportti tarjoaa näkymiä, joiden avulla voi varautua ja vaikuttaa tulevaisuuteen yhdessä. Raportti on Työterveyslaitoksen kutsu päättäjille, vaikuttajille ja kansalaisille mukaan varmistamaan, että työstä syntyy hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana julkistamisesta raportti keräsi yli 70 000 verkkosivukatselua ja lähes 1600 raportin latausta.
Kuva 4: Hyvinvointia työstä -raportin markkinointiviestintäkuvituksessa korostettiin monimuotoisuutta.
Vuoden mittaan kehitimme myös sidosryhmäyhteistyötämme. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa tekemämme yhteistyö syveni merkittävästi ja yhteistyön strateginen merkitys oli arvioinnin ja kehittämisen kohteena.
10 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
5.1 Työterveyslaitos uutismedioissa Esiin nostamamme aiheet näkyivät julkisessa keskustelussa ja mediassa huomattavan tiheästi. Työterveyslaitos mainittiin vuonna 2020 digitaalisissa verkkomedioissa kaikkiaan 3458 kertaa (2052 kertaa vuonna 2019). Koronaepidemia hallitsi julkista keskustelua, ja esimerkiksi koronaohjeemme ja -suosituksemme sekä mm. etätyön, maskien käytön ja työhyvinvoinnin asiantuntijamme näkyivät mediassa säännöllisesti. Media myös kohteli meitä poikkeuksellisessa tilanteessa hyvin: juttujen sävy oli lähes poikkeuksetta neutraali tai positiivinen. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme onnistuneet merkittävästi kasvattamaan kansalaisten tavoittavuutta mediassa. Esiin nostamamme aiheet ovat nousseet keskusteluun aiempaa useammin nimenomaan valtakunnan päämedioissa. Verrattuna vuoteen 2018 potentiaalinen tavoittavuutemme mediassa on yli viisinkertaistunut (kuva 5). Eniten aiheemme kiinnostivat Yleä, jonka jutuissa Työterveyslaitos mainittiin vuoden mittaan 195 kertaa. Iltasanomat nosti esiin aiheitamme 85 kertaa ja Helsingin Sanomat 78 kertaa.
Potentiaalinen tavoittavuus (miljoonaa) 600
466,18
500
314,84
400 300
216,2 155,7
200 100 0
281,36
85,76 34,28
225,85
123,9 90,77 38,96
65,06 21,63
85,85 25,46
109,19 30,98
2018
123,57 39,76 31
2019
126,45 169,2 74,8
82,8
33,4 33,36
72,34
47,04
37,49
52,05
55,2663,347 104,18 103,63 34,28 16,29
2020
Kuva 5: Potentiaalinen tavoittavuus digitaalisissa medioissa julkaistuilla artikkeleilla, joissa mainittiin Työterveyslaitos v. 2020 verrattuna vuosiin 2018 ja 2019.
11 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 6: Esimerkkejä sosiaalisessa mediassa paljon huomiota saaneista media-artikkeleista.
5.2 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa Vuonna 2020 tavoitteemme sosiaalisen median kanaviemme yleisön osalta oli nostaa seuraajamääriämme jokaisessa kanavassa + 20 %. Tässä tavoitteessa myös onnistuimme lähes kaikissa kanavissa – ainoastaan Twitterissä kasvu jäi hiukan tämän alle (+ 17 %). Vuoteen 2019 verrattuna seuraajamäärämme kasvoi LinkedInissä + 40 %, Instagramissa +30 % ja Facebookissa + 20 %.
12 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 7: Seuraajamäärien kasvu sosiaalisen median kanavissamme on ollut tasaista vuosina 2018, 2019 ja 2020.
Sitoutuneisuusaste kanavissa kertoo siitä, miten monta kertaa sosiaalisen median käyttäjät reagoivat profiileihimme tai tuottamiimme julkaisuihin prosentteina julkaisujen näyttökerroista. Sitoutuneisuusaste antaa siis kokonaiskuvaa siitä, miten usein julkaisujamme esimerkiksi kommentoidaan, tykätään tai jaetaan. Vuonna 2020 LinkedIn ja Twitter saavuttivat tavoitearvomme kun taas Facebook ja Instagram jäivät hieman jälkeen. Mediaviestinnän ohella myös sosiaalisessa mediassa käymässämme vuorovaikutuksessa oli merkille pantavaa, että keskustelujen sävy säilyi neutraalina tai positiivisena pandemiatilanteesta huolimatta. Kuva 8: Sitoutuneisuusaste sosiaalisen median kanavissamme verrattuna vertailulukuun 2020.
5.3 Omat verkkopalvelut
Verkkopalveluumme kohdistunut liikenne vuonna 2020 oli huima. TTL.fi-sivustolla vierailtiin vuonna 2020 yli 100 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä eri kävijät että käyntikerrat lisääntyivät yli 75 %. Sivun katseluita verkkopalveluumme kertyi kaikkiaan noin 9 miljoonaa (vrt 4,2 miljoonaa vuonna 2019).
13 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 9: ttl.fi-verkkopalvelun käyttäjät, istunnot, sivun katselut ja sivulla vietetty aika vuosina 2018, 2019 ja 2020.
Lähes kaikki suosituimmat verkkosivumme vuonna 2020 liittyivät koronavirusepidemiaan. Myös etusivullamme vierailtiin paljon. Koronaohjeisiimme viitattiin ja linkitettiin myös paljon muilta sivustoilta. Taulukossa 2 on esitetty kymmenen suosituinta verkkosivuamme sivukatseluiden perusteella.
Taulukko 2: Kymmenen suosituinta verkkosivua ttl.fi -verkkopalvelussa vuonna 2020.
Koronavirusohjeiden lisäksi myös monet muut verkkopalvelumme sisällöt onnistuivat kasvattamaan sivuvierailumääriä. Esimerkiksi Työpiste-verkkolehti keräsi viiden prosentin kasvun sekä eri kävijöitä että käyntikertoja. Verkkolehden suosituimpina aiheina jatkoivat stressi ja erityisherkkyys. Vuonna 2020 uni ja nukkuminen kiinnosti aiempia vuosia vähemmän.
14 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Taulukko 3: Kymmenen suosituinta sivua Työpiste-verkkolehdessä vuonna 2020.
Myös erillissivustojemme käyntimäärät olivat kasvussa vuonna 2020. Esimerkiksi Nollis-palvelun sivu keräsi vuonna 2020 17 800 verkkoistuntoa ja 61 500 sivun katselua. Nousua edellisvuodesta on verkkoistuntojen osalta 12 % ja sivukatseluiden osalta 14 %. Kykyviisari-palvelu kasvatti verkkoistuntojaan 40 % 35 000:een ja sivukatseluita 30 % 72 000:een. Työelämätiedossa oli vuoden aikana 27 100 verkkoistuntoa ja 31 400 sivukatselua.
5.4 Tapahtumatuotanto korona-aikana Koronatilanne haastoi myös Työterveyslaitoksen merkittävän tapahtumatuotannon pohtimaan toimintatapojaan kokonaan uudella tavalla. Siirsimme tapahtumatuotantomme kokonaan verkkomuotoiseksi. Verkkotapahtumien järjestämisestä talossa toki oli runsaasti aiempaakin kokemusta, mutta nyt valmiutemme järjestää myös isoja tilaisuuksia verkossa kasvoi. Isoja verkkotapahtumaponnisteluja olivat esimerkiksi TYÖ2030-ohjelman avaustilaisuuden järjestäminen elokuussa, Hyvinvointia työstä 2030-raportin julkistustilaisuudet syksyllä sekä Työterveyshuollon ajankohtaispäivä joulukuussa.
15 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 10: Monet tapahtumamme järjestettiin vuoden aikana 2020 verkkovälitteisesti.
5.5 Asiantuntijana vaikuttaminen Työterveyslaitoksen asiantuntemusta käytettiin myös hyödyntämään päätöksentekoa. Annoimme eduskunnalle ja ministeriöille yhteensä 17 lausuntoa. Toimimme aktiivisesti sekä kansainvälisissä että kansallisissa verkostoissa, joissa yhteistyö auttaa edistämään tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä työterveydestä ja työturvallisuudesta. Yhteistyö Euroopan työterveyslaitosten verkostossa PEROSH:issa, pohjoismaisen ministerineuvoston työympäristöjaostossa ja Euroopan Työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa oli vilkasta erityisesti COVID-19 pandemiaan liittyvien käytäntöjen jakamiseksi. Työterveyslaitos aloitti toiminnan uudenlaisessa roolissa Suomen koordinaatiokeskuksena Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Käynnistimme lokakuussa uuden Euroopan laajuisen Terveellinen työ -kampanjan “Työn keventämisen keinot käyttöön” Suomessa. Kansallinen työ Covid19-pandemiaan varautumiseksi vaati merkittävän määrän Työterveyslaitoksen asiantuntijatyötä. Ohjeistimme, tuimme työpaikkojen riskinarviointia, annoimme haastatteluita erilaisista aiheeseen liittyneistä asioista mediassa ja laadimme sekä verkko- että printtikäyttöön soveltuvia monipuolisia viestintämateriaaleja työpaikkojen käyttöön.
16 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 11: Laadimme asiantuntijatyönä työpaikkojen käyttöön tarkoitettuja viestintämateriaaleja, joita voi hyödyntää sähköisissä kanavissa, tulostaa ja kiinnittää esimerkiksi taukotilojen, aulojen, hissien ja kokoushuoneiden seinälle tai työpisteisiin. Esimerkki ohjeesta, joka on tarkoitettu esimerkiksi työpaikan aulatilassa olevaan TV-ruutuun infotauluksi.
Asiantuntijamme vaikuttavat lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä, esimerkiksi sosiaaliturvaan, työuriin, mielenterveyteen, työterveyshuollon kehittämisen ja sisäilma-asioiden hoitoon vaikuttavissa työryhmissä. Näitä ovat esimerkiksi Global Health -ryhmä, Health and Rescue Services -komissio, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunta (Hyte), Ikäohjelman ohjaus- ja toimeenpanoryhmät, ISSA Prevention, Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta, Kansanterveyden neuvottelukunta ja sen sihteeristö, Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman strateginen ohjausryhmä, Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman ohjausryhmä, Kemikaalineuvottelukunta, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumi, Liikuntapolitiikan koordinaatioelin, Liikuntatieteellinen asiantuntijaryhmä, Mielenterveysstrategian poikkihallinnollinen, ministeriöiden välinen yhteistyöryhmä, Nanoturvallisuusverkosto, Niva Board, OKM:n ja STM:n kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmä (TAIKU3), Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, Sosiaaliturvakomitea ja sen jaostot, Sote-uudistuksen valmistelun alueellisen valmistelun jaosto, Suomalaisen Työn Liiton johtokunta, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisryhmän ohjausryhmä, Työsuojelulautakunta, Työsuojeluneuvottelukunta, Työterveyshuollon neuvottelukunta, Työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta, Urheilulääketieteen säätiön hallitus ja Zoonoosikeskuksen ohjausryhmä.
6 Johtaminen ja henkilöstö tulosten takana Työterveyslaitos toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdon ja valvonnan alaisena. Työterveyslaitoksen ylin päättävä elin on johtokunta ja laitosta johtaa pääjohtaja.
17 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Valtioneuvosto määrää johtokunnan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kolmikantaiseen johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Johtokunta valitsee Työterveyslaitokselle pääjohtajan, joka määrittelee Työterveyslaitoksen johtoryhmän, johtamiskäytännöt ja päätöksentekovaltuudet. Johtokunnan kokoonpanoon vuonna 2020 kuuluivat puheenjohtaja Liisa Hyssälä, varapuheenjohtaja Outi Antila (12.1.2020 saakka) ja Liisa Siika-aho (13.1.2020 alkaen). Lisäksi jäsenet Niilo Hakonen, Kari Haring, Tarja Kröger, Heikki Pärnänen, Jyrki Wallin, Auli Rytivaara, Riitta Työläjärvi ja Riitta Wärn. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula vastasi johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. Keskeinen osa toimintaa ovat myös Työterveyslaitoksen alueneuvottelukunnat, jotka toimivat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. COVID-19 pandemia haastoi Työterveyslaitoksen toimintaa vuonna 2020. Maaliskuun aikana suurin osa henkilöstöstämme siirtyi etätöihin, josta monella oli jo ennestään kokemusta. Potilastoiminta ja laboratoriot jatkoivat pääsääntöisesti paikan päällä toimipisteissä. Riskienarvioinnin perusteella tartuntariskejä hallittiin eri keinoin. Työterveyslaitos kävi kevään aikana neuvotteluita niin uudesta työehtosopimuksesta kuin yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista. Lomautuksia ei lopulta jouduttu toteuttamaan, kun löydettiin muita säästö- ja toimintavaihtoehtoja epidemiatilanteessa. Työterveyslaitoksen oma talokohtainen työehtosopimus saatiin myös solmittua. Vuoden 2020 aikana tehtiin myös pieniä organisoitumismuutoksia yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen. Työterveyslaitos mm. päätti salkkujen organisoitumisen sekä johtamis- ja esimiestyön yhdenmukaistamisen vuoksi luopua yhdessä salkussa pilotoidusta ohjelmapäällikkötasosta. Muutoksen jälkeen ohjelmapäällikkö nimike muuttui tutkimuspäälliköksi ja ohjelmapäälliköiden hallinnollinen esimiesvastuu vaihtui toiminnallisen esimiehen rooliksi. Työterveyslaitoksen organisaatiokaavio salkkuineen on säilynyt samanlaisena toukokuusta 2019 alkaen.
18 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kuva 12: Työterveyslaitoksen organisaatio vuoden 2020 lopussa.
Vuonna 2020 kävimme organisaatiossa laajan keskustelun Meidän työpaikka -strategiasta, joka määritti tahtotilan ja painopisteet henkilöstön työhyvinvoinnille. Keskusteluja käytiin sekä johdossa, salkuissa että koko talon tasolla. Havainnoissa nousevat esiin joustavuus ja ketteryys, toimivat työkalut, jatkuva osaamisen kehittäminen ja halu pitää toisistamme huolta.
Kuva 13: Laitoksen henkilötyövuosien määrä vuosina 2014-2020.
19 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Jatkoimme panostusta prosessien kehittämiseen, digiloikkaan ja tietoturvaan – erityisesti toiminnanohjausjärjestelmien kilpailutustyö työllisti henkilöstöä. Myös saavutettavuusdirektiivin käyttöönotto tapahtui syksyllä 2020. Vuoden aikana myös tehtiin monitilaratkaisuja kolmessa toimipisteessä. Työterveyslaitoksessa seurataan erilaisia henkilöstön tunnuslukuja. Palkallisen työajan perusteella laskettuna Työterveyslaitoksen henkilöstövoimavarat olivat 427 henkilötyövuotta (htv). Edelliseen kalenterivuoteen verrattuna palkallisen työajan osuus laski 30 htv. Työsuhteessa oli vuoden lopussa yhteensä 508 henkilöä, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (31.12.2019: 477 henkilöä). Työntekijöistä suurin osa (81,5 %) on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja heistä kokoaikaista työaikaa noudattaa 84,4 %. Työterveyslaitoksen henkilöstömäärä lisääntyi loppuvuodesta uusilla rekrytoinneilla. Syksyllä 2020 julkaistiin myös tutkimusprofessorihakumme. Haemme tällä hetkellä uusia tutkimusprofessoreita työtoksikologiaan, työturvallisuuteen, työkuormituksen hallintaan ja työterveysepidemiologiaan sekä työterveyshuollon professuureihin. Työterveyslaitoksen perinteiset Elopäivät vietettiin poikkeuksellisesti viidessä osassa, syksyn mittaan turvallisesti parin tunnin verkkopalavereina. Yhdessä keskityttiin ideoimaan ja keskustelemaan meille tärkeistä asioita. Ajankohtaisina aiheina olivat Työn tulevaisuus 2030skenaariot, Meidän työpaikka -strategia & VM Baron tulokset, asiakasymmärrys ja mitä se tarkoittaa kunkin työssä, osaamisen kehittämisen tahtotila sekä investoinnit uusiin avauksiin.
Kuva 14: Elopäivät järjestettiin poikkeuksellisesti verkossa.
Seuraamme työhyvinvoinnin toteutumista vuosittain syksyisin toteutettavalla valtionhallinnon VM Baro -henkilöstökyselyllä. Kyselyyn vastasi vuonna 2020 yhteensä 324 henkilöä. Vastausprosentti (67 %) laski neljällä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Henkilöstötyytyväisyys nousi tasolle 3,74, joten vuodelle 2020 asetettu tavoite (3,5) saavutettiin. Henkilöstön oma arvio työhyvinvoinnista (kouluarvosana 8,25) ja arvio Työterveyslaitoksesta hyvänä työpaikkana (jopa 4,01) nousivat edellisistä vuosista. Kaiken kaikkiaan VM Baron tulokset paranivat kautta koko kyselyn. Työntekijät ovat vuoden aikana kokeneet, että uuden oppimiseen ja osaamiseen on pystytty panostamaan aikaisempaa enemmän. Myös talotasoinen 20 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
vuorovaikutus ja viestintä on lisääntynyt. Kiitosta saivat myös työpaikan arvojen toteutuminen arjessa, luottamus palvelussuhteen jatkuvuuteen ja halukkuus suositella Työterveyslaitosta muille. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin edelleen palkkaukseen liittyvät asiat (mm. palkkauksen perusteiden selkeys ja ymmärrettävyys). Salkuissa käytyjen keskusteluiden pohjalta vuoden 2021 kehittämisteemoiksi valittiin etätyön tukeminen/etäyhteisöllisyys ja osaamisen kehittäminen. Palkkausjärjestelmän läpinäkyvyyden ja tunnettavuuden lisäämistä sekä uudistamistyötä jatketaan vuonna 2021 yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa.
7 Tutkimus- ja palvelutoiminta vuonna 2020 Työterveys-yksikössä tuotimme ammattitautien ja työperäisten sairauksien diagnostiikkaa, työterveyshuollon pätevöittävää ja täydennyskoulutusta ja toteutimme tutkimus- ja kehittämishankkeita työterveyden ja työterveyshuollon alalta. Koronapandemia vaati vuoden aikana merkittäviä erityisjärjestelyjä työlääketieteen potilastoiminnassa, mutta tilanteesta huolimatta tutkimusjaksojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja toiminnan kannattavuus säilyi hyvänä. Työterveyshuollon pätevöittävä ja avoin koulutus siirrettiin keväällä koronatilanteesta johtuen nopealla aikataululla verkkovälitteiseksi. Näin pystyimme etäyhteyksillä toteuttamaan valtaosan koulutuksista suunnitellusti, ja palaute koulutuksista oli hyvää. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa käsittelimme mm. työkyvyn tukea, työkyky- ja työllistymiskykytiedon hyödyntämistä, työterveyshuollon digi- ja etäpalveluja, ärsytysastmaa sekä akrylaattien käsittelyyn ja kasvihuonetyöhön liittyviä terveysriskejä. Käynnistimme yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa TYÖOTE-hankkeen, jonka tavoitteena on tehostaa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Yhteistyössä yliopistojen työterveyshuollon professoreiden kanssa käynnistimme Työn-, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelman käytännön suunnittelun. Ylläpidimme Työperäisten sairauksien rekisteriä ja julkaisimme tilastokatsauksia rekisteritiedoista. Edistimme maatalousalan työterveyshuollon palvelujärjestelmää ja merenkulun työterveyttä ja –turvallisuutta. Osallistuimme yhteistyössä Työtilat-salkun kanssa Sisäilma ja terveys -ohjelman toteuttamiseen ja sisäilmasto-ongelmien hallintaan tähtäävään palvelu- ja asiantuntijatoimintaan. Osallistuimme aktiivisesti koronaepidemian hallintaan liittyvään asiantuntijatyöhön ja toimintaohjeiden laatimiseen. Työkyky ja työurat -yksikössä tutkimme ja kehitimme ratkaisuja työkyvyn vahvistamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja työhön osallistumisen edistämiseen. Toimintamme perustui vahvasti tutkimus- ja kehittämisprojekteihin yhteistyössä monien sidosryhmiemme, kuten työpaikkojen ja eläkevakuuttajien, kanssa. Kehitimme työkykyjohtamista ja teimme uusia teknologia-avusteisia avauksia työn fyysisen kuormittavuuden hallintaan. Jatkoimme tutkimuspohjaisten menetelmien kehittämistä työn henkisen ja kognitiivisen kuormittavuuden arviointiin sekä toimintaamme hyvän mielenterveyden edistämiseksi. Tuotimme myös pohjoismaiset suositukset työaikojen järjestämisestä ja julkaisimme oppaan pelastusalan työterveysseurantaan. Käynnistimme nopeasti keväällä Työkykyinen Suomi -projektin koronapandemian kielteisten työhyvinvointivaikutusten vähentämiseksi. Sen osana muun muassa osallistuimme pandemiaan liittyvien ohjeiden laatimiseen, toteutimme Miten Suomi voi? seurantakyselyn työhyvinvoinnin kehittymisen seuraamiseksi epidemian aikana ja keräsimme tutkimustietoa etätyöhön siirtymisen työhyvinvointivaikutuksista. Osallistuimme lisäksi hallitusohjelman projektien, erityisesti Työkykyohjelman, valmisteluun ja toteuttamiseen. Kehitimme ja laajensimme Työelämätieto.fi -sivustoa, joka tarjoaa ajantasaisen näkymän 21 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
suomalaiseen työelämään datojen ja niihin liittyvien analyysien pohjalta sekä osallistuimme keskeisesti Hyvinvointia työstä 2030 - tulevaisuuden työelämän skenaarioiden muodostamiseen. Hyppäys digiin -yksikkö tuki toiminnallaan ihmisiä ja organisaatioita työelämän digitaalisessa murroksessa ja sotessa työtä tekeviä sote-muutoksessa. Tutkimus- ja kehittämistyömme kohteena olivat digitalisaatio ja työn uudet muodot (etenkin alustatyö), oppiminen ja kehittäminen digitalisoituvassa työssä, digiajan työn sujuvuus sekä henkilöstön työhyvinvointi sote-maku-uudistuksessa. Tuotimme työpaikoille palveluja johtamisen ja työyhteisöjen toimivuuden tueksi erityisesti konflikteissa ja kriiseissä sekä haastavissa muutostilanteissa. Vahvistimme kunta-alan ja sote-sektorin työhyvinvoinnin tutkittuun tietoon perustuvaa tietopohjaa. Tuotimme laadukkaan kyselykokonaisuuden kunta- ja sote-alan organisaatioille työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tueksi (Mitä kuuluu –kokonaisuus ja kuntasektorin tutkimus). Tutkimme aivotyön osa-alueita ja olosuhteita ja levitimme Aivotyöavaimet-konseptia työn kognitiivisen ergonomian edistämiseksi digityössä. Levitimme Kokeilut käytäntöön – ihmislähtöistä arviointimenetelmää keinona pitää ihmisen hyvinvointi keskiössä palvelujen digitalisoituessa ja tekoälyn kehittyessä. Tutkimme palkansaajien digiosaamisen kuiluja Suomessa eri toimialoilla ja kehitimme niihin ratkaisuja työelämätoimijoiden kanssa. Käynnistimme ihminen, ilmastonmuutos ja työ -tutkimus ja kehittämistyön sekä Reilu työ alustoilla -kokonaisuuden. Tutkimme työn muutosta, uusia työn organisointimuotoja, kokeiluihin perustuvaa innovaatiokulttuuria sekä niiden vaikutuksia työn mielekkyyteen ja hyvinvointiin. Työtilat-yksikössä tuemme työpaikkoja saavuttamaan hyvän sisäilmaston ja hyvinvointia edistävät työtilat. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä osallistui vahvasti valtakunnalliseen ”Terveet tilat 2028” -ohjelman tehtäviin ja sisäilmastoasioista viestimiseen. Tuotimme sisäilman epäpuhtauksiin ja väistötilaprosesseihin liittyvät monitieteiset katsaukset ja selvitimme hoito- ja tukiprosesseja sisäympäristössä oireileviin työntekijöihin liittyen. Julkaisimme kattavan maksuttoman oppimateriaalin työpaikoille sisäilma-asioista sekä ohjeita hyvän sisäilman hallintaan ja toimintatapoihin liittyen. Viestimme monin keinoin uusista tutkimustuloksista ja oppimateriaaleista. Jatkoimme tutkimuksia eri toimistotyypeistä ja tilojen käyttäjien hyvinvoinnista sekä julkaisimme niihin liittyviä artikkeleita. Esittelimme tutkimustietoa Euroopan parlamentissa järjestetyssä seminaarissa monitilatoimistojen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä valmistelimme jatkotutkimuksia aiheeseen liittyen. Aloimme visioida ja valmistella aktiivista sidosryhmätyötä tulevaisuuden työtiloihin liittyen. Valmistelimme uusia tutkimussuunnitelmia, joiden aiheina ovat tartuntavaaralliset mikrobit, toimistotilat ja toimintatavat sekä tilamuutokset. Asiantuntijamme tukivat työpaikkoja sisäilmasto-ongelmien ratkaisemisessa ja tilakehittämisessä: konsultoimme, koulutimme ja kehitimme moniammatillisesti asiakastarpeen mukaan. Saamamme asiakaspalaute maksullisesta palvelutoiminnasta oli kiitettävää (k.a. 9,1). Ryhmässämme valmistui väitöskirja koetusta sisäympäristöstä ja altistumisolosuhteista terveydenhuollon työpaikoilla Perceived indoor environment and probability of abnormal indoor air exposure in health care workplaces (aalto.fi). Työympäristölaboratoriot-yksikössä kehitimme vuoden aikana yhdessä asiakkaiden kanssa salkun prosesseja, menetelmiä ja sähköisiä järjestelmiä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vaikka koronapandemia vaikutti heikentävästi salkkumme palvelutoiminnan liikevaihtoon, saavutimme yli neljän miljoonan euron liikevaihdon ja toiminnan kate oli hyvä. Säästynyt työaika investoitiin osaamisen, menetelmien ja palvelun digitalisoinnin kehittämiseen sekä altistumisen vuosiseurantaan. Toteutimme SYKE:n Profestin kanssa kansainvälistä VOC- ja PAH-yhdisteiden laadunvarmistuskierrosta ja kansallista asbestinäytteiden 22 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
laadunvarmistuskierrosta sekä asiantuntijatahona että referenssilaboratoriona. Yhteistyössä työelämän ja viranomaisten kanssa kehitimme palvelujamme vastaamaan nopeasti muuttuvaa työympäristön altistekenttää. Aloitimme Työterveyslaitoksen työssä altistumattomien viiterajojen päivityksen useissa biomonitorointianalyyseissä ja päivitimme mineraalikuitujen ja VOCyhdisteiden viiterajat työpaikoille. Yhteistyössä useamman salkun voimin kehitimme ja toteutimme Biomonitorointi tutuksi -koulutuksen. Altistumisen arviointiin liittyvän analytiikan edelläkävijäaseman varmistamiseksi osallistumme kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä standardointityöryhmiin, joiden tuloksia hyödynnettiin laajasti sekä Työterveyslaitoksen ohjearvojen määrittelyssä että laki- ja asetustasolla viranomaisyhteistyössä. Otimme käyttöön yksilökehityskeskustelujen rinnalle ryhmäkehityskeskustelut rullaavasti salkun yhtenäisen kulttuurin luomisessa. Nostimme henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen keskiöön, sopimalla salkun pelisäännöistä ja laatimalla salkullemme osaamiskartan. Pyrimme huomioimaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa toiminnoissamme. Tutkimusprojektit edistyivät hyvin ja tuloksia esitettiin useissa tapahtumissa sekä julkaistiin kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Työturvallisuus-yksikössä on tuotettu suomalaisille työpaikoille korkeatasoisia työturvallisuusja työhygieniapalveluita, Nolla Tapaturmaa -foorumin verkostoa sekä vaikuttavaa tutkimusta. Koronapandemia vaati merkittäviä erityisjärjestelyjä yksikön suunniteltuihin toimintoihin ja keskitimme resursseja erityisesti tukemaan työpaikkojen ja yhteiskunnan toimintaa koronavirukselta suojautumisessa, riskien arvioinnissa ja hallinnassa sekä viestinnässä. Koronapandemia aiheuttamista suurista muutoksista huolimatta yksikön toiminnassa pystyttiin toteuttamaan asetettuja tavoitteita ja toiminnan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Työturvallisuus-yksikkö on Suomen johtava työhygieenisten palveluiden tuottaja. Teimme työpaikoille noin 400 työhygieenistä selvitystä ja tarjosimme korkeatasoista koulutusta erityisesti työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. Tutkimustoiminnan ja palveluliiketoiminnan yhteisenä kokoavana teemana on vahvistunut nolla-ajattelun (vision zero) soveltaminen tehtäviin hankkeisiin. Koulutustoiminnan osalta 2020 tehtiin merkittävä muutos siirtämällä suurin osan koulutuksista ja tilaisuuksista tilapäisesti verkkokoulutuksiksi koronapandemian vuoksi. Verkkototeutusten onnistumisesta saimme paljon positiivista palautetta, ja esimerkiksi Nollisseminaarin verkkototeutus oli hyvin onnistunut. Osassa tutkimushankkeista koronan vaikutukset näkyivät haasteina päästä tekemään kenttätutkimusta työpaikoille, mutta suurimmilta osin hankkeet etenivät suunnitellusti. Vuoden tutkimushauissa yksikkö menestyi erinomaisesti ja pystyimme aloittamaan useita tärkeitä tutkimushankkeita. Toimimme aktiivisesti kotimaisissa ja EU-verkostoissa edistäen Työterveyslaitoksen tavoitteiden toteutumista. Vankkaa toksikologian osaamistamme hyödynnettiin edelleen kansainvälisessä ja kansallisessa kemikaaliriskien arviointityössä (ECHA RAC, WHO) ja raja-arvotyöskentelyssä (STM/HTP (haitallisiksi tunnetut pitoisuudet), NEG (Nordic Expert Group)) ja ECHA RAC. Vuoden aikana kehitimme uusia tuotteita työhygieenisiin palveluihin sekä toimme markkinoille ensimmäisen virtuaalitodellisuutta hyödyntävän työturvallisuuden oppimis-ja perehdytyskonseptin (Virtuario), joka on jo otettu käyttöön useilla työpaikoilla. Akatemia-yksikön toimintaa väritti vuonna 2020 koronapandemia ja siitä johtuvat muuttuneet tilanteet koulutuksien ja tapahtumien järjestämiseen. Jo olemassa olevien digitaalisten valmiuksiemme (osaaminen, tuotteet, välineet) ja toimivien prosessien avulla pystyimme reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti ja joustavasti. Muutos tarjosi meille mahdollisuuden kehittää myös omaa osaamistamme ja toimintaamme edelleen. Maaliskuun puolivälistä alkaen toteutimme pääosan koulutuksistamme verkon välityksellä tai hybridinä. Koko 23 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
koulutustoiminnan siirtäminen verkon välityksellä tehtäväksi vaati ponnisteluja paitsi teknisiltä myös pedagogisilta ratkaisuilta ja oli mittava digiloikka monille asiakkaillemme. Saadun palautteen mukaan onnistuimme tehtävässä hyvin ja moni asiakas koki myös helpotusta, että vältti matkustamisen vaivan ja saattoi osallistua koulutukseen kotoaan. Verkkovalmennuksien osalta kasvatimme liikevaihtoa edellisestä vuodesta 16 %. Vuonna 2020 suosituin verkkovalmennus oli Esimiesten työturvallisuus. Vuoden aikana täydensimme verkkovalmennuksien portfoliota neljällä tuotteella: Työhyvinvoinnin johtaminen, Sujuva aivotyö, Biomonitorointi tutuksi sekä Henkilöstön työturvallisuuden ABC. Nyt meillä on tarjolla asiakkaillemme työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden portfoliot, jotka pitävät sisällään yhteensä 17 valmennusta. Kuukausittainen Opi verkossa -webinaarisarja jatkui suosittuna ja sen kautta tavoitimme yli 2500 ihmistä; moni osallistui vuoden aikana useampaan webinaariin pitäen niitä täydennyskoulutuksena. Vuonna 2020 toteutimme koulutustoiminnan markkinointikonseptin uudistusta rakentaen oppimispolkuja eri kohderyhmillemme. Työ jatkuu tulevana vuonna samoin kuin toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkosivujen uudistuksen ympärillä tehtävä työ. Vuosi 2020 osoitti, miten tärkeää on jatkuva osaamisen kehittäminen ja jakaminen organisaatiossa, resilienssi ja sujuvat prosessit sekä tiimityö asiakkaiden tarpeita ja tilanteita herkällä korvalla kuunnellen.
8 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä solmitaan vuosittain tulossopimus, jonka tavoitteiden toteutumista Työterveyslaitos raportoi tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa, muussa tulosarvioinnissa sekä osapuolten kesken sopimuskauden aikana. Tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden arvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5. 1 2 3 4 5
Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna Tulostavoite on osittain toteutunut Tulostavoite on toteutunut lähes tulossopimuksessa suunnitellun mukaisesti Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti Tulostavoite on saavutettu ja ylitetty huomattavasti
Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee hallinnonalan strategiaa ja siitä on erityistä hyötyä strategian toteutuksessa. Työterveyslaitos katsoo tulossopimuksen omassa arvioinnissaan, että tulostavoitteen tavoitetaso on ylitetty merkittävästi. Vuoden 2020 aikana Työterveyslaitoksen toimintaa suunnattiin uudelleen vastaamaan koronatilanteen asettamia vaatimuksia. Samalla tulossopimuksessa sovitut asiat toteutuivat suunnitellusti. Työterveyslaitoksen itsearviointi vuoden 2020 tulossopimuksesta on esitetty liitteessä 1. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työterveyslaitoksen tulosohjausprosessin mukaisesti, sosiaali- ja terveministeriö päättää lopullisen Työterveyslaitoksen tulossopimusarvosanan kesällä 2021.
24 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Taulukko 4: Työterveyslaitoksen tuotot 2020.
Kannattavuus
2020 tavoite
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus: tuotot, 1000 € kustannukset, 1000 € Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %
2020 toteuma
17 258
14 878
100 %
100 %
1 300
1 343
500
460
1 600
1 532
Rahoitus muilta ministeriöiltä/ virastoilta EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti kilpailtu EUrahoitus Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-rahoitus ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR)-rahoitus Muu EU-rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Suomen Akatemialta Rahoitus Business Finland Kotimaiset yritykset Kotimaiset yksityiset rahastot ja säätiöt Kunnat ja kuntaliitot Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot Ulkomaiset rahastot ja säätiöt Ulkomaiset yritykset Muu ulkomainen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %
15
400 100 1 900
358 74 10 1 741
700
3 874
241 52 %
Taulukko 5: Tuottojen ja valtionavun kehitys 2013–2020.
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Tuotot (M€)
31,4
30,4
29,0
28,6
29,1
27,3
27,9
21,8
Tuloutettu valtionapu (M€)
37,1
36,5
33,0
22,9
21,7
23,6
22,3
24,1
54
55
55
47
44
47
47
53
Valtionavun osuus menoista (%)
25 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Taulukko 6: Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2013–2020.
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
VOO-kulut, €
47,6
46,8
41,1
32,2
32,4
33,3
31,1
32,1
VOO-tuotot, €
11,9
13,1
12,4
11,3
11,4
9,8
8,8
8,1
VOO-tuotto, %
25
30
30
35
35
29
28
25
Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Vaatimustaso ylittyi 5 prosenttiyksikköä vuonna 2020.
Taulukko 7. Henkilöstöä koskevat seurantatiedot. Tulostavoite 2019 (ja 2016– 2019) Henkilöstömää seurataan rä (htv) Johtaminen, osaaminen ja työkyky työtyytyväi Vähintään syysbarom 3,5 etrin (VM Baro) kokonaisin Enintään 7,5 deksi pv/htv sairauspois saolot (pv/htv) Henkilöstörakenne eläkkeelle siirtymisen keski-ikä (vuotta) työkyvyttö myyseläkke elle jäävien osuus (% henkilöstös tä) määräaikai sten osuus (% henkilöstös tä)
Vähintään 64,8 v
Enintään 0,3 %
2017
2018
2019
2020
463 htv
481 htv
457 htv
427 htv
Kokonaisindeksi: 3,53 (Valtio: 3,54)
Kokonaisindeks i: 3,61 (Valtio: 3,59)
Kokonaisindeksi:
Kokonaisindeksi:
3,52 (valtio 3,59)
Sairauspoissaolo ja 5,1 pv/htv
Sairauspoissaol oja 7,66 pv/htv
3,74 (valtio: ei tiedossa)
Sairauspoissaoloja 6,94 pv/htv
Vanhuuseläkkeel le siirtymisen keski-ikä 64 v.
Vanhuuseläkke elle siirtymisen keski-ikä 66 v.
0 % (ainoastaan yksi osatyökyvyttömyyseläke)
0 % (ainoastaan yksi työkyvyttömyyseläke)
16 %
17 %
Sairauspoissaoloja 4,44 pv/htv
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiikä 66 v
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keskiikä 65 v
0 % (ainoastaan kaksi työkyvyttömyyseläkettä)
0 % (0 työkyvyttömyyseläkettä)
14 %
18,5%
26 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Työterveyslaitokselle oli vuoden 2020 talousarviossa myönnetty valtionapua 24,042 miljoonaa euroa, sisältäen rahoitusta miljoonan TYÖ2030 hankkeen toteuttamiseen. Työterveyslaitokselle kohdistui tulossopimuksen ulkopuolelta merkittävä määrä asiantuntijatyötä työpaikkojen koronasuojautumiseen liittyen. Tekemisen mahdollistamiseksi myönnettiin II lisätalousarviossa 400 000 euroa. Taulukko 8. Rahoitus 2014–2020.
Toimintamenot (toteuma)
2014
2015
2016
2017
2020
2019
2018
Menot (1000 euroa)
66 267
60 161
49 052
48 984
50 740
47 296
45 844
Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot
30 093
29 029
28 567
29 053
27 290
27 683
21 768
Nettomenot
36 174
31 069
20 485
19 931
23 450
19 433
24 076
Talousarvio/kehys
36 543
33 287
25 280
23 222
23 222
23 222
24 442
287
1 956
2 442
1 719
187
2 876
7
Tilikauden tulos
Taulukko 9. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus toiminnoittain 2018–2020. Menot (1000 euroa)
2018 Asiantuntijatyö
2019
Omat tuotot (1000 euroa)
2020
2018
Valtionapu (1000 euroa)
2019
2020
2018
7 149
1202
5 947
Palvelu ja koulutus
17 464
17 444
20
Tutkimus ja kehittäminen
17 327
8289
9 039
8 800
355
8 629
Johtaminen
2019
2020
Budjettirahoitteinen toiminta
17 842
19 055
1 480
1 311
16 362
17 744
Yhteisrahoitteinen toiminta
13 280
13 106
7 333
6 766
5 947
6 340
Liiketoiminta
16 174
13 683
19 050
Yhteensä
50 740
47 296
45 844
27 290
27 863
21 768
23 635
22 309
24 048
53 %
53 %
47 %
47 %
47 %
53 %
27 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
9 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi Talous Työterveyslaitoksen tulos vuonna 2020 oli ylijäämäinen n. 7 tuhatta euroa. Vuoden 2019 ylijäämä oli 2,9 milj. euroa. Vuoden 2019 tulos oli poikkeuksellinen ja johtui pääosin suojainpalveluiden liikkeenluovutuksesta SGS Fimko Oy:lle. Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 53 %. Loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toiminnalla ja t&k-rahoituksella.
Tuotot Oman toiminnan tuotot olivat 21,5 milj. euroa ja toteutuivat alle budjetoidun tason 23,76 milj. euroa jääden budjetoidusta n. 2,2 milj. euroa. Oman toiminnan tuottojen summa laski edelliseen vuoteen nähden 5,9 milj. euroa. Liiketoiminnan tuotot laskivat 3,2 milj. euroa koronaepidemian vaikuttaessa etenkin touko-elokuun myyntiin merkittävästi. T&k-toiminnan tuotot laskivat 0,7 milj. Tuotot laskivat vertailussa edelliseen vuoteen myös siksi että edeltävänä vuonna oli kertaluonteinen liikkeenluovutus. Valtionosuus vuonna 2020 nousi 24,4 milj. euroon edellisen vuoden tasolta 23,2 milj. sisältäen TYÖ2030 hankkeen rahoitusta miljoona euroa ja lisätalousarviossa myönnetyn 400 000 euroa. Tilivuoden tuloutettu avustus oli 24,1milj.Eur. Kulut Kulut toteutuivat budjetoitua alemmalla tasolla (budj. 49,6 milj. euroa, tot. 45,8 milj. euroa). Käyttömenot ja henkilökulut olivat 43,3 milj. euroa ja ne laskivat vuoden 2019 tasosta 1,4 milj. euroa. Suurimmat kulujen alenemiset johtuivat henkilöstökuluista 1,5 milj. ja muista henkilökuluista 1,2 milj. Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 2,58 milj. euroa. Summa pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2019. Osa vuodelle 2020 suunnitelluista hankinnoista siirtyi vuodelle 2021 tilinpäätöksessä, yhteensä 0,7 milj. euroa. Tase Taseen loppusumma oli 70,5 milj. euroa vuonna 2020.
28 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
10 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma Laitoksen johtoryhmän, tutkimus- ja palvelukeskusten ja Kehitys ja tuki -yksikön johdon katselmukset – sisäiset auditoinnit – pidettiin uuden laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toiminta ja talous vuosikellon mukaisessa suunnittelu- ja seurantaprosessissa. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2020.
11 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.
29 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
12 Allekirjoitukset
Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
Helsingissä 8.4.2021
Kari Välimäki puheenjohtaja
Heli Backman varapuheenjohtaja
Erkki Auvinen
Niilo Hakonen
Suvi Lahti-Leeve
Antti Närhinen
Heikki Pärnänen
Auli Rytivaara
Riitta Työläjärvi
Jyrki Wallin
Antti Koivula pääjohtaja
30 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Liite 1: Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen
PALVELUT Tavoite 2023 Haettu ratkaisuja palvelu- ja etuusjärjestelmän yhteensovittamiseksi ja tuotettu vaikutusarvioita ja ehdotuksia työn ja sosiaaliturvan yhteen sovittamisesta ihmisten muuttuvissa elämäntilanteissa työn murros huomioon ottaen.
Tulostavoite 2020
Tulosmittari
Kuvaus toteumasta ja numeroarvio
Käynnistänyt tutkimusyhteistyön THL:n ja KELAn kanssa etuuksien ja palvelujen yhteensovittamisessa ja kokeilujen arvioinnissa.
Yhteistyö käynnistetty.
Yhteistyö käynnistetty. Työkykyohjelman projektit käynnissä.
Suositukset tuotettu.
Suositukset toteutettu.
Tiivistänyt yhteistyötä työikäisten palvelukokonaisuuksissa THL:n kanssa: Tuotettu suosituksia ja vaikutusarvioita monialaisten palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi.
Yhteys Avo-Hilmoon TTH:n toimintatietojen osalta avattu.
Yhteyttä ei ole toistaiseksi avattu, mm. lainsäädännön esteistä johtuen. Työterveyshuollon toimintatietojen hyödyntäminen etenee Työterveyshuollon tilannekuva hankkeessa suorassa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Avo-Hilmon osalta seurataan tilannetta mm. työterveyshuollon tietojen kertymisen ja Findatan näkökulmasta.
Vahvistanut ammattilaisten työkykyasioiden osaamista ja työkyvyn tukemiseen liittyvää yhteistyötä.
Ammattilaisten työkykyasioiden osaamista vahvistava projekti käynnissä (Työkykyohjelma P3) Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Tuettu maakunnan toimijoita SOTE_palveluiden (+TEpalvelujen) yhteensovittamisessa ja SOTEyhteisöjä muutoksessa.
Kehittänyt merenkulkualan terveydenhuollon kokonaisuutta osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Toimineenpannut TYÖKE-hankkeessa aloitettuja toimenpiteitä työterveyshuollon integroimiseksi muuhun terveydenhuoltoon ja työikäisten palvelukokonaisuuksien rakentamiseksi yhteistyössä kunkin maakunnan kanssa alueellisten tarpeiden ja VN periaatepäätöksen (Työterveys2025) mukaisesti. Rakentanut mallin työikäisten palvelukokonaisuudesta työkyvyn tukemiseksi SOTE-sektorilla yhteistyössä THL:n kanssa aiemmissa hankkeissa saatuihin kokemuksiin
Aloitteet toimeenpantu saadun rahoituksen mukaisesti.
TYÖOTE-hanke käynnistynyt 10/2020, jatkaa tth. ja muun terveydenhuollon toiminnan yhteensovittamista.
Malli rakennettu haun perustaksi.
Työkykyohjelman haku tehty ja projektit käynnissä.
TTL:llä selkeä rooli tulevaisuuden sote-keskuksen toteutuksessa.
Työkykyjohtamista on kehitetty 3 sairaanhoitopiirissä. Pohjoismaiset suositukset vuorotyöhön julkaistu.
Toteutettu MK-18kyselykokonaisuuden versio (v. 2.0).
Mitä kuuluu –kyselyn vastausprosentti oli syksyn aineistonkeruussa 69 (vastaajia reilut 24 500). Uutena organisaationa mukana oli KYS. Tuloksista pidettiin laajalti mediajulkisuutta saanut tiedotustilaisuus tammikuussa. Tuloksista on järjestetty palautetilaisuudet hankeorganisaatioissa. Datan pohjalta valmisteltiin T&Khankkeita yhdessä asiakasorganisaatioiden kanssa.
Selvitys laadittu. Koulutettujen merimieslääkärien määrä.
1 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
perustuen työkykyohjelman suunnitelman mukaisesti valtionapuhaun perustamiseksi.
Niistä saatiin jo käyntiin STM:n rahoittama hallitusohjelmaa toteuttava “Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen vanhusten palveluissa (Hyvä veto)” -hanke yhteistyössä THL:n ja MK-organisaatioiden kanssa.
Toteuttanut sote-organisaatioille työhyvinvoinnin tiedolla johtamisen tueksi kyselykokonaisuuden (MK18) ja suositukset erilaisten työaikamuotojen suunnitteluun ja työkykyjohtamisen kehittämiseen.
Tulevaan sote-muutokseen liittyen Työterveyslaitos selvitti kyselytutkimuksella merimiesterveyskeskusten nykytilaa, toimintaa ja ajatuksia kehittämistarpeista. Kyselytutkimusta täydennettiin laivaväen lääkärintarkastusrekisteristä tehdyllä selvityksellä, josta saatiin tarkentavaa tietoa eri merimiesterveyskeskusten toiminnasta sekä laivaväen lääkärintarkastusten ja merenkulkijoiden alueellisesta jakautumisesta. Selvityksiä esiteltiin Merimiesasiain neuvottelukunnan terveysjaostossa 14.9.2020 ja 21.1.2021.
Selvittänyt merimiesterveyskeskusten tarpeen osana tulevaisuuden sote-keskusta.
Vahvistanut merimieslääkärien osaamista liikennepalvelulain muutoksen edellyttämällä tavalla.
Liikennepalvelulain voimaantuloon liittyvän lisääntyneen koulutustarpeen johdosta Työterveyslaitos lisäsi koulutustarjontaa merimieslääkäreille ja järjesti vuoden aikana viisi koulutusta, joista yksi ruotsinkielinen. Yhteensä 118 osallistujaa. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
TOIMINTAKYKY Tavoite 2023
Tulostavoite 2020
Tulosmittari
Kuvaus toteumasta ja numeroarvio
Osallistunut hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä edistävien ohjelmien laadintaan, tukenut tai toimeenpannut ohjelmia, ja arvioinut niiden vaikuttavuutta
Tutkinut työkyvyn ja työhön osallistumisen tukitoimia ja niiden vaikuttavuutta työpaikoilla ja osana palvelujärjestelmää huomioiden osatyökykyiset, heikossa työmarkkinaasemassa olevat ja pk-yrittäjät.
Tutkimus julkaistu.
Useita projekteja käynnissä ja uusia rahoituksia saatu työhön osallistumisen tukitoimista, osatyökykyisten työhön osallistumisesta ja pk-yrittäjien työhyvinvoinnista. Osallistuttu kansallisten suositusten tekemiseen työajoista esim. koronakriisissä sote-henkilöstön
2 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa ja toiminta- ja työkyvyn paranemisessa, ja onko niillä saavutettu terveyshyötyä.*
Tuottanut tietoon perustuvia työaika- ja muita ratkaisuja edistämään työ- ja toimintakykyä erityisesti vuorotyössä, fyysisesti vaativissa töissä ja turvallisuuskriittisissä tehtävissä.
Vienyt Kykyviisaria osaksi digitaalisia terveydenhuollon ja työnhaun palvelujärjestelmiä osatyökykyisten työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi.
Tutkinut työn kognitiivisia vaatimuksia ja kehittänyt ratkaisuja kognitiivisen kuormituksen hallintaan.
Valmistellut työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman suunnitelmaa ja toteuttanut sitä suunnitelman mukaisesti STM:n, TEM:n, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kanssa.
Tutkimus julkaistu ja laadittu suosituksia / malleja.
Yhteistyö käynnistetty. Kykyviisari on digitaalisissa terveydenhuollon ja työnhaun palvelujärjestelmissä.
Aivotyöindeksin käyttö laajentunut 20 % (2019 vs. 2020)
Ohjelma käynnistetty 4 co-creation työpajaa on toteutettu työmarkkinajärjestöjen ja ministeriöiden kanssa.
hyvinvoinnin tukemiseksi. Julkaistu pohjoismaiset suositukset terveyttä ja työturvallisuutta edistävistä työaikaratkaisuista, kehitetty menetelmiä työn fyysisen ja kognitiivisen kuormittavuuden hallintaan, tuotettu työterveyshuolloille opas pelastushenkilöstön terveyden seurantaan. Tutkimukset Kykyviisarin juurtumisesta ja validiteetista julkaistu. ESR TL5 hankkeita tuettu työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Kykyviisaria viety kansallisiin digijärjestelmiin (Foreammatti). Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn arviointivälineenä Työllisyyden kuntakokeilussa ja Työkykyohjelmassa. TTL on tutkinut työn kognitiivisia vaatimuksia (esim. TSR-tutkimus Viisikko) ja kehittänyt ratkaisuja kognitiivisen kuormituksen hallintaan (esim. laaja OSAOn TSR-kehittämishanke ammatillisen opetuksen alalla). Aivotyöindeksin käyttö on laajentunut 20 %.
Työterveyslaitos valmisteli työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman (=TYÖ2030) toimintasuunnitelman, ja tiekartan ja toteuttanut ohjelmaa suunnitelman mukaisesti STM:n, TEM:n, työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden kanssa toteuttamalla mm. toimiala- ja aluehankehaut, webinaareja ja nuorten työelämäkampanjan. Työelämätieto.fi:ssä uusia datasisältöjä julkaistu 5 kpl ja päivityksiä tehty 6 kpl, analyysitekstejä 6 kpl. Käyttäjiä keskimäärin 6500/kk, sivukatseluja 8000/kk.
3 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Kehittänyt ja levittänyt riskien (erityisesti psykososiaalisten) hallintakeinoja työpaikoille
Tuottanut ja analysoinut tietopohjaa työn ja työelämän muutoksesta, työkyvyn ja työllistymisen tuen investoinneista ja niiden vaikutuksista.
Käynnistänyt työn, terveyden ja työkyvyn tutkimusohjelman (tietopohja, verkosto, koordinaatio) tukemaan päätöksentekoa.
10 uutta sisältöä on julkaistu Työelämätieto.fi:ssä; verkkovierailut per kk > 200.
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Työpaikkoja on tuettu koronaepidemian aikana kehittämällä riskienhallinnan toimenpiteitä epidemian eri vaiheissa ja eri toimialaoille sekä fyysisiin että psykososiaalisiin tilanteisiin. Työpaikkoja, työntekijöitä ja työterveyshuoltoja on tuettu ohjeilla, webinaareille, mediaviestinnällä ja monilla muilla keinoilla. TTL on toiminut hyvässä ja koordinoidussa yhteistyössä ministeriön, viranomaisten, asiantuntijatahojen ja sidosryhmien kanssa. TTL on tukenut kansallisen suojainvalmistuksen ylösajoa ja auttanut valmistajia käynnistämään toimintaa suojainasiantuntijan roolissa.
24 ohjetta koronaan liittyen, joista suurin osa myös ruotsiksi ja englanniksi + 1 somalinkielinen ja 2 venäjänkielistä. Noin kymmenen tiedotetta, tiedotustilaisuus ja webinaari.
Tutkimusohjelma on käynnistetty.
Tutkimusohjelman sisällön suunnittelu ja verkoston rakentaminen käynnistynyt yhteistyössä yliopistojen tth. professoreiden ja STM:n kanssa. Tutkimusohjelmalla ei toistaiseksi ole erillistä rahoitusta.
Määritelty työelämätutkimusportfolio painottaen erityisesti TTH:n liittyvää tutkimusta.
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 5
Työterveys-yksikössä määritelty neljä tutkimuslinjaa ja näiden tutkimusportfoliot työterveyshuollon tutkimukseen liittyen. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
4 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Levittänyt vaikuttavuustutkittuja menetelmiä työhön osallistumisen tukemiseksi työuran eri vaiheissa yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa, painopiste on v. 2020 nuorten syrjäytymisen ehkäisemässä ja työhön kiinnittymisen tukemisessa.
Menetelmät julkaistu.
Jalostanut tutkimustiedosta ja lainsäädäntömuutoksista ratkaisuja tukemaan ihmisiä ja työyhteisöjä työelämän digitaalisen murroksen ja uusien syöpävaarallisten tekijöiden hallitsemiseksi. Tutkinut työn muutosta, uusia työn organisointimuotoja, kokeiluihin perustuvaa innovaatio-kulttuuria ja niiden vaikutuksia työn mielekkyyteen ja hyvinvointiin.
Oma linja -menetelmä ja vaikuttavuustutkimus ovat julkaisuprosessissa. Uusi projekti Onnistuneesti työuralle käynnistetty. Käynnistetty uudet menetelmän kehitys/tutkimusprojektit Ikääntyvien työntekijöiden esimiesten valmentamiseksi ja työurajumien ratkaisemiseksi. Taidot työhön -menetelmään (osaamisen kehittämiseen kannustava menetelmä keskiuralla oleville) liittyvä vaikuttavuusartikkeli on julkaisuprosessissa. Menetelmä on valmis. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Digi-katsaus julkaistu. Tutkimustulokset julkaistu.
TTL toteutti ja julkaisi työelämäskenaariot, joissa käsiteltiin työn murrosta digitalisaation ja ilmastonmuutoksen näkökulmista. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4 TTL on edistänyt kokeilujen ja uusien digitaalisten käytäntöjen käytäntöön viemistä mm. kiertotaloudessa, kuntahallinnossa, rikosseuraamus- ja sotealoilla ja ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Muutospajamenetelmällä on vahvistettu työyhteisöjen keskustelua, pystyvyyden tunnetta ohjauksessa ja yhteistyötä, sekä käynnistetty uusia kokeiluja. Kokeilut käytäntöön- ja Muutosvuoropuhelumenetelmistä on kehitetty sähköiset versiot yleiseen käyttöön. Tutkimuksiin perusten on kehitetty malli osaamisen kehittämiseen tietojärjestelmämuutoksissa ja tuettu pk-yrityksiä digitalisaation ja tietojärjestelmien hyödyntämisessä. On rakennettu tilastollisesti edustava kokonaiskuva palkansaajien asemoitumisesta digitaalisiin kuiluihin. On muodostettu kokonaiskuva Suomessa toimivista työtä välittävistä alustoista ja
5 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
alustayritysten toimintatavoista niin Suomessa kuin kansainvälisesti. On käynnistetty uusia tutkimushankkeita mm. ilmastonmuutoksesta työssä, alustatyön reiluudesta ja teknologiavälitteisen viestinnän vaikutuksista työhyvinvointiin ja empatiaan. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 5
TOIMEENTULO Tavoite 2023
Tulostavoite 2020
Tulosmittari
Kuvaus toteumasta ja numeroarvio
Tukenut sosiaaliturvauudistusta kehittämällä tietopohjaa ja politiikkatoimien arviointia.
Tehnyt selvityksen osaamisen, työkyvyn, työttömyyden ja syrjäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja keinoista työkyvyn ja työllisyyden edistämiseksi.
Esitelty alustava malli työn ja terveyden välisestä segmentaatiosta työn murroksen seurauksena.
Osaamisen kehittämistä tukevan intervention (Taidot työhön) tulosartikkeli on julkaisuprosessissa. Suunnitelma tehty ja työ käynnistetty segmentaation analysoimiseksi hyödyntäen Työkyvyn tila Suomessa aineistoa. Tuotettu Hyvinvointia työstä 2030 skenaariot, joissa arvioitu työelämän tulevaisuutta ajattelu- ja toimintatapojen, teknologisen, väestörakenteen ja ilmastonmuutoksen muutosvoimien vaikutuksesta.
Suunnitelma laadittu.
Osallistuttu taustaselvitysten laatimiseen.
Varautunut sosiaaliturvauudistuksen vaikutusarviointitarpeisiin.
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
HORISONTAALISET Tavoite 2023
Tulostavoite 2020
Tulosmittari
Kuvaus toteumasta ja numeroarvio
Osaamisen kehittäminen: TK22-projekti
Osana TK-22-projektia määritelty tarkennetut urapolut ja luonnolliset tiimit.
TK-22-projekti käynnistetty; Impact factor 2020 samalla tasolla kuin 2019.
TK-22 projekti on käynnistynyt ja jakautuu useampaan eri toimenpiteisiin. Projekti jatkuu edelleen vuonna 2021.
6 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
Julkaisujen impact factorien tietoa ei ole vielä saatavilla. Tutkimusjulkaisujen määrä suhteessa henkilötyövuosiin parani vuodesta 2019. VM-Baro parani selkeästi vuodesta 2019.
Etätyön edistäminen ja tietoturva
Tietoturvaa korostettu vastaamaan kasvavaa etätyön määrää; Tietosuojapoikkeamien määrä -20 %
Tietosuojapoikkeaminen määrä -20 %.
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4 Tietosuojavaltuutetuille ilmoitettujen poikkeamien määrä väheni selvästi (-33%). Tietoturva tasoa on korotettu vastaamaan etätyön määrää.
Valtion työnantajakuvan uudistaminen: TTL:n brändi ja näkyvyys.
Potentiaalinen vaikuttavuus year-on-year +20 %
Potentiaalinen vaikuttavuus.
Tiedonhallintalain toimeenpano
Lain vaatimusten toteutuminen.
Lain vaatimusten toteutuminen.
Julkisten palveluiden digitaalinen saatavuus kansalaisille ja yrityksille vuoteen 2023 mennessä
Digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annetun lain toimeenpano.
Hallinnollisten muutosten toimeenpano
Euroopan Työterveys- ja turvallisuusviraston (EU-OSHA) kanssa toteutettavan operatiivisen yhteistyön (Focal Point-toiminta) käynnistys.
1) 2)
toimeenpanon toteutusaste (%) kansalaisille ja yrityksille suunnattujen julkisten palveluiden digitaalisen saatavuuden aste (%)
Toiminta vakiintunut.
Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 5 Potentiaalinen vaikuttavuuden tavoite ylittyi selvästi (2019: 1 miljardi osumaa, 2020: 2,4 miljardia osumaa). Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 5 Tavoite saavutettu. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4 Toteutetaan soveltuvin osin. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Toiminta vakiintunut osaksi TTL:n kansainvälistä toimintaa ja asiantuntijatyötä. Lokakuussa 2020 käynnistettiin ensimmäinen Terveellinen työ -kampanja. Työmarkkinajärjestöjen palautteen mukaan Työterveyslaitoksen EU-OSHA-implementaatio vuonna 2020 oli Euroopan paras.
Huolehtinut syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille
7 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
ammatissaan altistuvien rekisterin (ASArekisteri) digitalisoimisesta.
ASA-rekisterin uusi digitaalinen järjestelmä valmistunut 2020.
ASA digitalisaatiohankkeessa datamigraation myöhästymisen vuoksi testiversiota päästään kokeilemaan aikaisintaan loppukeväästä tai kesällä 2021. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
Tasa-arvovaikutusten arviointi.
Sukupuolivaikutusten arvioinnin ohjeluonnos ja toimintatapa valmis pilotoitavaksi. Jatkokehitys normaalisti osana Työterveyslaitoksen laatujärjestelmää. Työterveyslaitoksen ehdotus numeroarvioksi: 4
8 Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
SIGNATURES
ALLEKIRJOITUKSET
UNDERSKRIFTER
SIGNATURER
This documents contains 38 pages before this page
Tämä asiakirja sisältää 38 sivua ennen tätä sivua
Dokumentet inneholder 38 sider før denne siden
Dette dokument indeholder 38 sider før denne side
UNDERSKRIFTER
Detta dokument innehåller 38 sidor före denna sida
authority to sign
asemavaltuutus
ställningsfullmakt
autoritet til å signere
myndighed til at underskrive
representative
nimenkirjoitusoikeus
firmateckningsrätt
representant
repræsentant
custodial
huoltaja/edunvalvoja
förvaltare
foresatte/verge
frihedsberøvende
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com
SIGNATURES
ALLEKIRJOITUKSET
UNDERSKRIFTER
SIGNATURER
This documents contains 39 pages before this page
Tämä asiakirja sisältää 39 sivua ennen tätä sivua
Dokumentet inneholder 39 sider før denne siden
Dette dokument indeholder 39 sider før denne side
UNDERSKRIFTER
Detta dokument innehåller 39 sidor före denna sida
authority to sign
asemavaltuutus
ställningsfullmakt
autoritet til å signere
myndighed til at underskrive
representative
nimenkirjoitusoikeus
firmateckningsrätt
representant
repræsentant
custodial
huoltaja/edunvalvoja
förvaltare
foresatte/verge
frihedsberøvende
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/cd68b4c7-d541-4d8c-b259-ba6001f2d9dd
www.vismasign.com