Tyรถaika
ja tyรถterveys
Työaika
ja työterveys
Työajat muuttuvat työelämän myötä Työajat ja työaikajärjestelyt muuttuvat Suomessa jatkuvasti elinkeinorakenteen, työn sisältöjen sekä asiakkaiden tottumusten ja kysyntätilanteen mukaan. Perusteollisuuden perinteiset vuorotyöammatit vähenevät ja poikkeavat työajat /uudenlaiset työaikajärjestelyt lisääntyvät esim. palvelualalla. Työaikojen kuormittavuudessa on tapahtunut seuraavia muutoksia: - kokonaistyöaika ja yli 40 tunnin työviikot ovat pitkällä aikavälillä lyhentyneet - yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus on jopa 60 %:lla - Euroopan huippua - vajaa puolet palkansaajista joustaa kuukausittain työajoissa tuotannollisista syistä - vuorotyön yleisyys väestötasolla on pysynyt ennallaan - 16% työllisistä tekee vuoro-, periodi- tai jaksotyötä ja 7% säännöllistä aamu- tai iltatyötä - 15% on tehnyt yötyötä vähintään kerran kuussa - työelämän muutos on tuonut lisää aikapaineita
Toimivat työaikaratkaisut kannustavat pidentämään työuraa Työurien pidentäminen merkitsee työvuosien lisääntymistä ja myös tehdyn työajan lisääntymistä työuran aikana. On muistettava, että myös eliniän odote pitenee. Toimivilla ja terveellisillä työajoilla ylläpidetään työkykyä ja työssä jaksamista elämän eri vaiheissa. • Nuoret tarvitsevat joustavia työaikamalleja työhön osallistumisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollistamiseksi. • Keski-ikäisillä palautumista edistävät työaikamallit ehkäisevät työn kuormittavuutta. • Ikääntyvillä ja osatyökykyisillä työn sovittaminen työkykyyn ja työaikoihin liittyvät yksilölliset ratkaisut edistävät työssä pysymistä.
Työajat ovat työhyvinvointiin ja työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä Työajoilla voi olla sekä työhyvinvointia vahvistavia että työterveyttä vaarantavia vaikutuksia. Monet hakeutuvat elämäntilanteensa vuoksi osa-aikatyöhön, joustaviin tai poikkeaviin työaikoihin ja kokevat ne työllistymisen tai työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta järkeviksi. Aikaiset aamuvuorot, yötyö, pitkät työajat - mukaan luettuna työmatka-aika - sekä työaikojen epäsäännöllisyys voivat lisätä työssä kuormittumista, terveysriskejä ja vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työajat vaikuttavat - palkkaukseen, eläkkeisiin - työn tuottavuuteen - työn ja muun elämän yhteensovittamiseen - työssä suoriutumiseen - työn kuormittavuuteen ja työterveyteen. Vuorotyö, joka sisältää yötyötä, lisää uni-valvetilan häiriöiden, liikenne- ja työtapaturmien, painonnousun, sepelvaltimotaudin, aikuisiän diabeteksen, pohjukaissuolen haavauman ja rintasyövän riskiä. Poikkeavissa työajoissa myös hyvien elintapojen ylläpito voi vaikeutua.
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin Hyvä vaikutusmahdollisuus työaikoihin - ylläpitää työkykyä ja helpottaa työn kuormittavuuden säätelyä - helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista - parantaa koettua terveydentilaa ja vähentää sairauspoissaoloja - alentaa riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle Terveyttä ja vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä - säätämällä työkuormitusta työaikojen avulla - siirtymällä palautumista edistäviin työaikamalleihin; on muistettava sekä työvuoron aikainen (työn tauotus) että vuorokautinen lepoaika (uni ja vapaa-aika), palautuminen ja työaikojen ergonomian edistäminen - välttämällä ylipitkiä työviikkoja; viikkotyöaika tulisi pitää kaikissa olosuhteissa alle 50 tunnissa liukuvilla työajoilla ja työaikapankeilla - ottamalla saldovapaapäivät ja työaikajoustot osaksi organisaation työhyvinvointisuunnitelmaa - huomioimalla työvuorojen suunnittelussa yksittäisiä työaikamieltymyksiä ja toiveita edistämällä yksikköjen työaika-autonomiaa edistäviä toimintamalleja
Työajat ja työaikajärjestelyt muuttuvat Suomessa jatkuvasti elinkeinorakenteen, työn sisältöjen sekä asiakkaiden tottumusten ja kysyntätilanteen mukaan.
Miten vuorotyössä voidaan huomioida palautuminen? Säännöllinen, jatkuva kolmivuorojärjestelmä: • aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin • kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata • vuorojen kiertosuunta myötäpäivään Epäsäännöllinen vuorojärjestelmä (jaksotyö): • aikaisia aamuvuoroja ja yövuoroja vain 1-2 peräkkäin • kahden peräkkäisen vuoron välissä vähintään 12 tuntia vapaata • esim. ilta-aamu- ja aamu-yö -yhdistelmiä tulisi välttää Säännöllinen 12-tunnin kaksivuorojärjestelmä: • vaihtoehto kuormittavalle 8-tunnin kolmivuorojärjestelmälle • käyttöä harkittava tapauskohtaisesti esim. viikonloppuisin Säännöllinen yötyö: • vaihtoehto vain jos tekijät ovat vapaaehtoisia ja työhön soveltuvia • korkeintaan 5 yövuoroa peräkkäin
Mitä työterveyshuollon tulee tehdä? Hyvään työterveyshuoltoon sisältyy poikkeavista työajoista johtuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito. Terveystarkastusten päämäärät yö- ja vuorotyötä tekevillä: • terveyden lähtötilanteen arvio (työhönsijoitustarkastus) • haitoista ja niiden ennaltaehkäisystä tiedottaminen • soveltuvuuden arviointi työntekijällä, jolla on vuorotyön terveyshaittoja lisääviä sairauksia tai oireita • erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien lisäriskin ehkäisy • vireystilaa heikentävien tekijöiden (sairaus, lääkitys ym.) tunnistus • terveydentilan ja vuorotyöhön sopeutumisen seuranta • mikäli terveyshaitat ovat merkittäviä ja/tai työkykyongelmia esiintyy, tulee yötyötä vähentää Laki velvoittaa huomiomaan vuoro- ja yötyöhön liittyvät asiat työterveyshuollossa: - Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö on yksi terveystarkastuksia edellyttävä syy. - Työturvallisuuslaki 30 §: Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön, jos tämä on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista ja työtehtävien vaihtaminen on työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen tarpeellista työpaikan olosuhteiden tai työn luonteen työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi.
Mitä vuorotyöntekijä voi itse tehdä? Yksilön keinot vuorotyön haittojen ennaltaehkäisyssä - perhe-elämän ja muun sosiaalisen elämän suunnittelu työrytmin mukaan - yksilölliset keinot unen ja vireyden parantamiseksi • hyvä nukkumisympäristö • lyhyt nukahtaminen mahdollisimman lähellä ennen ensimmäistä yövuoroa • kolmivuorotyössä lyhennetty päiväuni viimeisen yövuoron jälkeen • unirytmin säännöllisyys jatkuvassa aamutyössä - terveellinen ruokavalio • kevyt ruokavalio yövuorossa • kofeiinin (esim. kofeiinia sisältävät juomat) välttäminen liian lähellä nukkumaan menoa - aktiivinen liikunnan harrastaminen unettomuuden ehkäisemiseksi - aktiivisten stressinhallintakeinojen käyttö
Hyvä vaikutusmahdollisuus työaikoihin ylläpitää työkykyä ja helpottaa työn kuormittavuuden säätelyä.
Lisätietoa: Työaikalaki (605/1996) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Työhyvinvointifoorumi Työterveyslaitos Työaika-sivusto Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriö
www.finlex.fi www.finlex.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.ttl.fi www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoaika www.tyosuojelu.fi www.stm.fi