Teksti Esa Vakkilainen

den energiankulutuksen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan sekä biopohjaisia polttoaineita että synteettisiä, uusiutuvaan sähköön perustuvia polttoaineita. Vedyn ja synteettisten polttoaineiden käytössä ei päästä hyötymään hyötysuhteen paranemisesta, vaan hyötysuhde (well-to-wheel) voi olla jopa heikompi, koska vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotanto ja varastointi vievät energiaa. Tällöin niiden käyttö osaltaan kasvattaa liikenteen kokonaisenergian kulutusta.

4.7 Teollisuus

Vuonna 2020 teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt olivat 5,2 Mt CO2-ekv tai 11 prosenttia kokonaispäästöistä (Tilastokeskus 2021b). HIISI-raportin (Lehtilä ym. 2021) skenaariotulosten perusteella kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on teollisuudessa huomattavasti hankalampaa kuin energiatuotannossa siitäkin huolimatta, että suuri osa teollisuuden päästöistä kuuluu päästökaupan piiriin. Suomessa pääosa teollisuusprosessien kasvihuonekaasupäästöistä syntyy hiiliteräksen valmistuksessa. Määrä vastaa noin seitsemää prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Lisäksi petrokemianteollisuus ja sementtiteollisuus vaikuttavat osaltaan teollisuuden päästöihin. Metalliteollisuuden tuotteiden vähähiilisyys riippuu voimakkaasti esimerkiksi vedyn käyttöön perustuvien, HYBRIT-tyyppisten prosessien käyttöönotosta ja terästen vähähiilisyyttä koskevista EU-säädöksistä. Petrokemianteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan vähenevän, kun teollisuudenala siirtyy yhä enemmän uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kehittyvät. Teollisuus kulutti pääosin puuperäistä energiaa, ja ylivoimaisesti eniten energiaa kului metsäteollisuudessa. Sen jälkeen suurimpia energiankuluttajia olivat kemian- ja metalliteollisuus.

Metsäteollisuus on suunnitellut polun hiilineutraaliuteen siirtymiseksi ja käyttää enää vain vähän fossiilista energiaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö metsäteollisuudessa voi päättyä 2030-luvulla tehtaiden investointien ja sähköistymisen myötä pieniä varapolttoainemääriä lukuun ottamatta. EU-strategian mukaan biogeenistä hiilidioksidia voidaan tuottaa suuria määriä, jos sitä tarvitaan esimerkiksi vetytalouden hiilineutraalien polttoaineiden tuotannossa.

Kemianteollisuudessa uskotaan, että fossiiliset päästöt loppuvat 2050-luvulla, kun prosesseissa siirrytään käyttämään yhä enenevässä määrässä uusiutuvaa sähköä. Erityisesti vihreän vedyn lisääntyvälle käytölle on hyvät näkymät.

Kuva 21. Energiankulutus eri liikennemuodoissa ja jakeissa vuonna 2020. (Tilastokeskus 2021a)