2 minute read
Teksti Risto Soukka
tannossa, jossa sillä korvataan fossiilisia polttoaineita, sekä biojalostamoissa, joissa sitä käytetään uusien biotuotteiden raaka-aineena. Bioenergian energiakäytön taso vuonna 2020 oli 116 TWh ja puuenergian käytön 93 TWh. Esimerkiksi kansallisen HIISI-hankkeen skenaariotarkasteluissa bioenergian energiakäytön on arvioitu kasvavan tasolle 139–144 TWh vuoteen 2035 mennessä, jonka jälkeen bioenergian käytön kehitys tasaantuu (Lehtilä at. al. 2021). Puuenergian käytön on arvioitu kasvavan samalla ajanjaksolla tasolle 128–131 TWh, joten sillä on merkittävin rooli bioenergian kasvussa. Kasvua syntyy myös agrobiomassoista, tuontibiopolttoaineista sekä jätepolttoaineiden bio-osuuksista.
Vuonna 2020 bioenergian osuus uusiutuvasta energiasta oli 86 prosenttia, mutta sen suhteellinen osuus uusiutuvasta energiasta pienenee, kun tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa. Vuonna 2035 bioenergian osuuden arvioidaan olevan noin 60 prosenttia. Bioenergian osuutta energiasektorilla ylläpitää myös biopolttoaineiden jakeluvelvoite liikenteessä. Se nousee 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2022 alusta myös biokaasu liitettiin jakeluvelvoitteeseen. Biopolttoöljyllä vastaava velvoite nousee kymmeneen prosenttiin.
Suomalainen toimintaympäristö ja osaaminen sekä Suomessa valmistetut tuotteet voivat tarjota muille maille ja yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään. Energiaan liittyvien päästöjen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on globaalisti lähes kolme neljännestä. Vähähiilinen sähkö, hiilineutraali kaukolämpö ja hukkalämpöjen tehokas hyödyntäminen ovat esimerkkejä tekijöistä, joilla vaikutetaan Suomessa valmistettavien tuotteiden ja sitä kautta myös asiakkaiden hiilijalanjälkeen. Lisäksi suomalaista osaamista voidaan edelleen hyödyntää tuotteiden käytönaikaisen energiatehokkuuden parantamisessa tai jätehuoltoratkaisujen tehostamisessa. Myös niillä voidaan osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä.
Puuperäisten polttoaineiden laaja käyttö energiantuotannossa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia hyödyntää jo hiilikierrossa olevaa hiiltä fossiilisten raaka-aineiden sijaan. Erityisesti hiilivetyjen laajat markkinat tarjoavat mahdollisuuksia, kun fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa korvataan kestävillä ratkaisuilla. Bioperäinen hiili tarjoaa yhdessä hiilineutraalin vedyn kanssa merkittäviä mahdollisuuksia kestävään hiilivetyjen tuotantoon. Kemiallinen metsäteollisuus edustaa Suomessa merkittävintä osaa massanvalmistuksesta, joka perustuu biopohjaisesti tuotettuun energiaan. Vuonna 2020 kaukolämpökunnista 38 prosenttia tuotti lämpönsä biomassaan perustuvilla polttoaineilla, ja osuuden oletetaan kasvavan lähivuosina (Energiateollisuus 2019). Siksi hiilen lähde on Suomessa turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin – toisin kuin niissä maissa, joissa bioenergiaa ei juuri tuoteta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä ollaan ajamassa alas.
Hiilikädenjäljellä kuvataan positiivisia vaikutuksia asiakkaan tuotteen hiilijalanjälkeen. LUT-yliopisto on yhdessä VTT:n kanssa kehittänyt menetelmän tuotteiden kädenjäljen (myös hiilikädenjälki ja ympäristökädenjälki) laskemiseksi. Lisäksi LUT on soveltanut menetelmää kaupungin hiilikädenjäljen laskennan kehittämiseen. Suomen mainetta ilmastoratkaisujen tarjoajana voidaan kasvattaa ja siten luoda edellytyksiä uuden liiketoiminnan kehittymiselle, kun potentiaalisia kädenjälkivaikutuksia huomioidaan ja lisätään järjestelmällisesti.
Yhä useampi organisaatio tavoittelee hiilineutraaliutta. Päästöjen vähentäminen on organisaatioille ensisijaista, mutta päästöjä jää silti myös kompensoitaviksi. Hiilineutraaliustavoitteen julkaisseet organisaatiot tarvitsevat tulevaisuudessa keinoja päästöjensä kompensoimiseen, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteensa. Kompensoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että organisaatiot antavat rahoitusta hankkeille, joissa hiiltä poistetaan ilmakehästä tai joissa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan joka tapauksessa hiilen poistoa hiilikierrosta. Suoraan ilmasta hiilidioksidia poistavat ratkaisut (DAC), hiilidioksidin poisto bioperäisen energiantuotannon savukaasuista sekä näiden yhdistäminen varastointiratkaisuun voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä keinoja päästökompensaatioiden tuottamiseksi markkinoille. Bioenergiantuotanto voi tässäkin mielessä tarjota mielenkiintoisen mahdollisuuden.
